Iso kuva, Suomen talouskriisi

[sivullinen.]

^ Ruotsi ottaa velkaa kruunuissa, Suomi taas euroissa. Kyse voi olla myös siitä että euron kurssin odotetaan laskevan ennemmin kuin kruunun kurssin, jolloin lainojen korkoero ei ole muuta kuin odotuksia valuuttakursseista. Esimerkiksi jos tänään lainaat ruotsalaisille 100 kruunua (11,2 euroa) vuodeksi voit olettaa vuoden päästä saavasi takaisin 100 kruunua, mutta parempaan kurssiin - esimerkiksi 13 euroa. Silloin saisit voittoa 1,8 euroa jo ilman korkoa. Tästä syystä Sveitsin keskuspankki saa lainaa negatiivisella korolla. Kaikki merkit viittaavat siihen että euron kurssi tulee laskemaan. Suomen ja Ruotsin talouksien "vakauserosta" korkoero tuskin johtuu.

[tyhmyri]

Kaikkien oman valuuttansa säilyttäneiden maiden kuten Ruotsi, Sveitsi, USA, Japani, UK korkotasot laskevat. Jokin kehitysmaa, joka lainaa muussa kuin omassa valuutassaan, omaa jo niin suuren maariskin, että koron pitääkin olla korkeampi.
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/12/27/opinion/122711krugman2/122711krugman2-blog480.jpg)

Kukaan ei usko, että nuo oman valuutan omaavat maat joutuisivat tilanteeseen, joissa niiltä loppuvat rahat. Suomi voi joutua sellaiseen tilanteeseen. Ruotsi ei.

Itsenäiselle valtiolle setelipaino on vallan mainio kapistus. Harmi vain, että meidän valtiojohtomme meni luopumaan omastamme.

[Rauski]

Ai niinkuin Unkarille?

[Velmu]

Jos omien setelien painaminen Tyhmyrin logiikalla on ratkaisu kaikkeen, niin miksi ihmeessä kiusata kansaa ja kerätä veroja ollenkaan?

[tyhmyri]

Vastaanpa pariin viestiin kerralla:

Rauski: Kirjoitin, että jos valtio lainaa omassa valuutassaan. Unkari on lainannut ensisijaisesti vieraassa valuutassa ja saman tempun on tehnyt Unkarin yksityissektori. Olen johdonmukaisesti kirjoittanut, että on erittäin typerää lainata jossain muussa kuin omassa valuutassaan. Unkari on hyvä varoittava esimerkki siitä miten voi käydä jos lainaa vieraassa valuutassa. Silloin on tilanteessa, jossa omalla setelipainolla ei ole väliä.

Velmu: Lue tarkemmin mitä olen kirjoittanut. Minun logiikallani vastaus moneen asiaan on keskuspankin NGDPT-tavoite. Asettamalla vaikkapa 4% vuosittaisen nominaalisen kasvutrendin tulevat hoidetuiksi sekä inflaation vastainen kamppailu syklisyyttä tasoittavine piirteineen että toisessa tilanteessa tapahtuvat elvyttävät toimenpiteet, jotka nekin tasoittavat syklisyyttä. Viittaan jälleen Sumnerin asiaa koskevaan paperiin, joka löytyy täältä. Välillä rahaa painetaan ja paljon, välillä taas kierrossa olevan rahan määrää vähennetään tuntuvasti.

[Octavius]

Hieman suu loksahti auki, kun kuunteli Ylen radiouutisia vuoden 2012 ensimmäisenä arkipäivänä. Tätä(kin) maata jäytävä velkahulluus on järkyttävää.

Oikeusministeriön työryhmä pohtii parhaillaan, mistä löytyisi vaihtoehto pikavipeille. Kalliit pikavipit ovat yhä monen pienituloisen ainoa keino saada lainaa, eikä pankeilla ole halua lähteä pienlainamarkkinoille.

Kuluttajavirasto on aiemmin vedonnut pankkeihin, että markkinoille saataisiin pieniä ja halpoja lyhytaikaisia luottoja. Sellaisia ei kuitenkaan ole suunnitteilla.

- Asiakkaat eivät ole toivoneet tällaisia tuotteita. He voivat korteilla, pankin tuotteilla ja luotollisilla tileillä hoitaa luoton tarpeen, sanoo tuotejohtaja Marjut Mustonen Sampo Pankista.

Pankkien on lain mukaan aina tarkistettava asiakkaan maksukyky ja luottotiedot.

Elämä ilman luottoa on kallista
Suomessa on kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka eivät saa luottoa mistään. Kuluttajavirasto ei välttämättä lakkauttaisi pikaluottoja, mutta niiden ehtojen on muututtava.

- Pikavipeistä ei peritä korkoja vaan kuluja. Ne ovat usein kohtuuttoman suuria, eli hinta pitäisi saada edullisemmaksi ja maksuhäiriön kulut kohtuullisemmiksi, kertoo Kuluttajaviraston lakimies Riitta Kokko-Herrala.

Oikeusministeriön työryhmä yrittää miettiä, mitä saataisiin pikavippien tilalle. Yksi vaihtoehto on sosiaalinen luototus.

Pieniä halpakorkoisia lainoja saa tällä hetkellä vain 27 kunnassa. Järjestelmä halutaan valtakunnalliseksi.

- Luoton saaminen ei ole kansalaisoikeus, mutta toisaalta elämme luottoyhteiskunnassa. Suurimmissa vaikeuksissa ovat esimerkiksi sairaat ja työttömät, jos tulee jokin yllättävä elämänmuutos, arvioi Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola, joka on mukana oikeusministeriön työryhmässä.

Boldaukset minun. Ei helvetti sentään - Ylen pääuutisen sanoma tiivistettynä siis oli seuraava:
- Pankkien tai luottolaitosten luottopolitiikka on syrjivää, koska siinä tarkistetaan luotonmaksukyky. Perseaukiset luuserit tarvitsevat velkaa.
- Maksuhäiriöiden seuraukset ovat liian vakavia. Eli velkansa maksamatta jättävien tulisi saada ilmeisesti lisää velkaa?
- Luoton saaminen ei ole kansalaisoikeus, mikä on niin väärin.
- Suomi on luottoyhteiskunta. Siis LUOTTOYHTEISKUNTA.

Koko läntistä maailmaa ja etenkin euroaluetta vaivaava velkahulluus on tarttunut jo jokaiselle tasolle tavalla, joka on aivan absurdia. Aivan kuin rahan painaminen, velan ottaminen, pikavipit, velan hoitaminen lisää velkaantumalla ja velkojen hoitamatta jättäminen olisi se suuri ratkaisu kaikkeen.

Hulluus näkyy joka tasolla.

Onko ihme, että valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ja päähallituspuolueen yksi avainhenkilöistä kylmästi toteaa, että Suomella on varaa, siis varaa ottaa lisää velkaa vielä yhden vuoden BKT:n verran, koska se voidaan ehkä juuri ja juuri pystyä joskus maksamaan?

[jka]

Rauski: Kirjoitin, että jos valtio lainaa omassa valuutassaan. Unkari on lainannut ensisijaisesti vieraassa valuutassa ja saman tempun on tehnyt Unkarin yksityissektori. Olen johdonmukaisesti kirjoittanut, että on erittäin typerää lainata jossain muussa kuin omassa valuutassaan. Unkari on hyvä varoittava esimerkki siitä miten voi käydä jos lainaa vieraassa valuutassa. Silloin on tilanteessa, jossa omalla setelipainolla ei ole väliä.

Niin olisihan se kiva aina ottaa lainaa omassa valuutassa halvalla korolla ja painaa sitten tarvittavat setelit lainan maksuksi. Jos ja kun markkinatalous toimii, niin tuolla ei pitäisi olla merkitystä todellisiin kuluihin missä valuutassa lainan ottaa. Jos valtiolla on taipumus maksaa velkansa painokoneseteleillä niin ennenpitkää kukaan ei edes lainaa sille omassa valuutassaan vaan ainoastaan lainanantajan valuutassa. Ja kaikissa välimuodoissakin koron pitäisi aina heijastaa kyseisen valuutan tulevaa arvon heikkenemistä jos velka meinataan painokoneella maksaa. Onhan tuo toki velalliselle turvallisinta ottaa lainaa omassa valuutassa mutta en nyt oikein muuta etua tuossa näe. Ihan samoin oman valuutan inflatoiminen maksaa lopulta maan kansalaisille. Reaaliarvoa tuossa ei siirry oli laina missä valuutassa tahansa.

[Ari-Lee]

Onhan se kivaa kun luototon saa luottoa luottoyhteiskunnassa. Ja kun luototon saa luottoa se maksaa enemmän. Mitä merkitystä olisi koko luottokunnalla jos pankit antaisivat luotottomillekin luottoa? Sittenhän olisi aivan sama panna jalalla koreasti Kreikan tahtiin. Ja joka jampan, tietenkin.

Koko hulluudelle: 

[sivullinen.]

Eikös (ev-lut) kirkko alkanut pelastaa köyhiä luottoloukuilta? Maksoi velat ja korot - eli maksut - ja näin lainaaja oli pelastettu ja sai taas kulutusluottoa, ja pikavippifirma sai kohtuuttomat voittonsa. Jos en nyt muutenkaan ole kirkollisveron käytöstä ollut aivan tyytyväinen, niin täysin moraalittomien pikavippifirmojen rahoitus on täysin saatanallinen ratkaisu. On tainnut kirkonhenkilöillä jäädä raamatusta lukematta kohta jossa päähenkilö Jeesus heittää rahanvaihtajat ulos temppelistä. Tai todennäköisempää on ettei uskonto enää perustu raamattuun, Jeesukseen ja jumalaan vaan on valtion sosiaalitoimen jatko-osa. Yhtä moraaliton ja järjetön ainakin.

Ennen kirkko suojeli valtion mielestä rikollisia ihmisiä moraalittomilta tuomioilta. Nyt kirkko suojelee lain mukaan sallittuja moraalittomia yrityksiä markkinavoimilta.

[tyhmyri]

Niin olisihan se kiva aina ottaa lainaa omassa valuutassa halvalla korolla ja painaa sitten tarvittavat setelit lainan maksuksi. Jos ja kun markkinatalous toimii, niin tuolla ei pitäisi olla merkitystä todellisiin kuluihin missä valuutassa lainan ottaa. Jos valtiolla on taipumus maksaa velkansa painokoneseteleillä niin ennenpitkää kukaan ei edes lainaa sille omassa valuutassaan vaan ainoastaan lainanantajan valuutassa. Ja kaikissa välimuodoissakin koron pitäisi aina heijastaa kyseisen valuutan tulevaa arvon heikkenemistä jos velka meinataan painokoneella maksaa. Onhan tuo toki velalliselle turvallisinta ottaa lainaa omassa valuutassa mutta en nyt oikein muuta etua tuossa näe. Ihan samoin oman valuutan inflatoiminen maksaa lopulta maan kansalaisille. Reaaliarvoa tuossa ei siirry oli laina missä valuutassa tahansa.

Nimenomaan markkinataloudessa kelluva valuutta ja omassa valuutassa lainaaminen ovat se mukava juttu. Valuutan arvo suoraan korreloi talouden suorituskyvyn kanssa. Valuutan ulkoisen arvon vaihtelu ei kokonaisuudessaan valu maan kansalaisten reaalitulojen kasvuna tai vähenemisenä.

Ja kuten kirjoitin, niin minun lääkkeeni asiaan on NGDPT-tavoite. Lukekaa se Sumnerin paperi.

Inflaatio ei ole sama asia kuin köyhtyminen. Laittakaa inflaatiovääntö inflaatio-ketjuun.

[Ari-Lee]

Eikös (ev-lut) kirkko alkanut pelastaa köyhiä luottoloukuilta? Maksoi velat ja korot - eli maksut - ja näin lainaaja oli pelastettu ja sai taas kulutusluottoa, ja pikavippifirma sai kohtuuttomat voittonsa. [...]

Onko oikeasti tällaista tapahtunut? Onko jossakin juttua asiasta?

Jos on totta niin ei tuo kyllä taas mene kuten pitäisi. Ei kirkko ole soskun jatko. Ei rahaa vaan ruokaa ja vaatetta pelastusarmeijalta. Rahalla ei pysty korjaamaan rahan holtitonta käyttöä.

[jka]

Nimenomaan markkinataloudessa kelluva valuutta ja omassa valuutassa lainaaminen ovat se mukava juttu. Valuutan arvo suoraan korreloi talouden suorituskyvyn kanssa. Valuutan ulkoisen arvon vaihtelu ei kokonaisuudessaan valu maan kansalaisten reaalitulojen kasvuna tai vähenemisenä.

Eihän valuutan arvo korreloi pelkästään talouden reaalisen suorituskyvyn mukaan jos velka maksetaan painokoneseteleinä. Valuutan arvo korreloi myös painokoneen kierrosnopeuden kanssa.

[Rauski]

Vastaanpa pariin viestiin kerralla:

Rauski: Kirjoitin, että jos valtio lainaa omassa valuutassaan. Unkari on lainannut ensisijaisesti vieraassa valuutassa ja saman tempun on tehnyt Unkarin yksityissektori. Olen johdonmukaisesti kirjoittanut, että on erittäin typerää lainata jossain muussa kuin omassa valuutassaan. Unkari on hyvä varoittava esimerkki siitä miten voi käydä jos lainaa vieraassa valuutassa. Silloin on tilanteessa, jossa omalla setelipainolla ei ole väliä.

Tai sitten kukaan ei halua lainata Unkarille, koska pelkää Unkarin inflatoivan velkansa. Miksei Unkari vain yksinkertaisesti vaihda ulkomaiset velkansa florinttimääräisiin velkoinen? Koska kukaan ei luota, että florintin ostovoima säilyisi edes suhteellisesti.