Massat liikkuvat: Kreikkalaiset ja espanjalaiset muuttavat Saksaan ennätystahtia

[Radio Kerava]

Eikä se ulkomaisten alihankkijoiden käyttö niin helppoa ole. Usein paperit ovat papereita ja käytäntö on käytäntöä eli hommat voi mennä ihan eri tavalla kuin on sovittu jos haluaa niiden menevän ollenkaan, mitä en olisi nuorena miehenä ymmärtänyt. Mutta nyt mennään liian lähelle työasioita, joten minun osaltani riittää toteamus, että käytäntö ei ole niin ruusuista kuin oppikirjoista ja lehtijutuista voisi kuvitella.

Tältä alueelta kokemusta parikymmentä vuotta alkaen Neuvostoliiton ajoilta. Paperit on papereita mutta tärkein niistä on raha. Ostajan osa on sillä tapaa helppo että voi kylmästi ilmoittaa alihankkijalle että ellei toiminta ole 100% speksien mukaista niin laskua ei makseta ja sudet palautetaan tekijän kustannuksella. Tulee kummasti rotia toimintaan.

[tyhmyri]

Radio Kerava, en jatka tätä alihankkijakeskustelua tätä viestiä pitemmälle koska sitä mielenkiintoista käytännön esimerkkiä on ihan riittävästi. Yleensä sitä hyvää ja halvaa alihankkijaa ei löydy eikä aina löydy hyvää edes rahalla. Mikäli alihankkijalla on riittävästi asiakkaita, niin kaikkea jännää voi tapahtua.

Hauska kaukaiseen alihankintaan liittyvä kirja on
(http://bks2.books.google.fi/books?id=2K8SkZA1SYcC&printsec=frontcover&img=1&zoom=1&edge=curl)
Mutta vastaavia kokemuksia löytyy, valitettavasti, myös suomalaisista alihankkijoista.

[Radio Kerava]

Omakohtaiseen kokemukseen vedoten väitän, että kun asiakkaat rupeavat leikkimään kuollutta, niin siinä ei pahemmin naurata vaikka kuinka olisi huippua osaamiseltaan. Valuutan arvon tuntuva devalvoituminen helpottaisi myyntiä sekä tekisi muustakin vientiteollisuudesta kannattavaa.

Normaalilla talonpoikaisjärjelläkin on helppo ymmärtää että talous on syklistä, kaikki nousukaudet taittuvat aikanaan ja laskukausissa tulee ennemmin tai myöhemmin pohja vastaan ja nousu jatkuu. Viisas yritysjohto kerää hyvänä aikana sotakassan jonka varassa pärjätään huonompien aikojen yli ja ollaan entistä paremmassa iskussa sitten kun asiakkaat heräävät kuolleista.

Meillä on vaan riesanamme viivottimella ennustavat talousmiehet: Kun jonkun taloutta indikoivan käyrän kulmakerroin muuttuu niin varastosta haetaan kolmemetrinen viivotin ja lähdetään tekemään ylimitoitettuja toimenpiteitä tämän "ennustuksen" pohjalta. Meillä on koko ajan joko kaasu tai jarru pohjassa ja sitten ihmetellään miksi kulku on tempoilevaa.

Fiksu yrittäjä kokoaa hyvinä aikoina sotakassaa, vähemmän fiksu jakaa voitot osinkoina ja ostaa huvilan Marbellasta. Sitten kun tulee huonompi aika niin vähemän fiksu lomauttaa/irtisanoo työntekijänsä ja alkaa parkua devalvaation perään. Fiksu yrittäjä taas pistää henkilöstönsä koulutukseen ja uudistaa konekantansa koska se on laman aikaan paljon edullisempaa kuin korkeasuhdenteessa. Jos asiakkaat panttaavat tilauksieen syntyy kysyntäpainetta joka purkautuessaan luo myyjän markkinat. Silloin voiton korjaa se jolla on koneisti parhaassa iskussa. Ja voittaja ei ole se vähemmän fiksu yrittäjä joka yrittää maanitella poispotkimiaan duunareita takaisin.

BTW tyhmyri, tämä alihankintakuvio tuli esiin tällä tavalla:

Alihankkijoiden ja muiden osalta olemme aika kaukana Keski-Euroopasta. Pelkän fyysisen etäisyyden lisäksi tulevat kieleen ja kulttuuriin liittyvät jutut.

Eli puhe oli Keski-Europpalaisten resurssien käytöstä. Miten tämä "Poorly Made in China" liittyy vaikkapa tsekkiläisten alihankkijoitten käyttöön? En ymmärrä.

Jos sinulla on mitään kokemusta hankinnoista ja logistiikasta niin tiedät kyllä ihan yhtä hyvin kuin minäkin että alihankintana saa mitä vaan huippulaadulla, nopeasti ja halvalla kun valitsee noista vain kaksi ja unohtaa kolmannen. Jos haluat nopeasti ja halvalla, et saa laatua. Jos haluat laatua nopeasti, et saa sitä halvalla. Jos haluat laatua halvalla, sitä saat etsiä pitkään.

Tämä on ns. universaali totuus joka pätee missä hyvänsä maassa, missä hyvänsä kulttuurialueella ja millä hyvänsä kielellä.

Jos ostaja ei osaa speksata tilaustaan ja sanktioida poikkeamat niin ihan turha itkeä kun paskat on jo housussa. Tyhmyydestä ja sinisilmäisyydestä sakotetaan suuressa maailmassa raskaimman mukaan.

[tyhmyri]

Eli puhe oli Keski-Europpalaisten resurssien käytöstä. Miten tämä "Poorly Made in China" liittyy vaikkapa tsekkiläisten alihankkijoitten käyttöön?

Samaa ilmiötä kuin tuossa kirjassa esiintyy kaikkialla. Myös suomalaisten alihankkijoiden kanssa ja samoja kokemuksia on muualtakin. Alihankkijan kiinnostus projektiin saattaa lopahtaa niin monesta syystä. Mutta olkoon, kunhan kirjoittelin asiasta lämpimikseni.

[RP]

Saksa on onnistunut luomaan alahisen työttömyden ymmärtämällä purkaa työmarkkinoiden patoutumat alentamalla työsuhdesuoja ja sosiaalisten turvaverkkojen tason. Saksa nauttii taantumasta huolimatta huippualhaisesta työttömyydestä:

Työsuhdesuoaja taitaa kuitenkin olla yhä korkeampi kuin Suomessa? Kaiketi myös Kurzarbeit-järjestelmän voi jonkin sortin sosiaaliturvaksi laskea, vaikkakin sosialiturvaksi, joka pyrkii pitämään ihmiset nimenomaan töissä, eikä turvaamaan heidän toimeentuloaan työttömänä.

Joka tapauksessa Saksan pärjääminen Suomeen verrattuna ei tosiaan ensissijaisesti näytä olevan kiinni niinkään sikäläisen teollisuuden ylivertaisuudesta. Jos katsoo bruttokansantuotteen kehitystä, vaikka putous 2008 oli kovempi täällä, eivät nämä käyrät niin tavattoman erilaisilta näytä: http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=ny_gdp_pcap_cd&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country&idim=country:DEU:FIN&ifdim=country&tstart=883778400000&tend=1262469600000&hl=en&dl=en&q=gdp+per+capita+germany

Sen sijaan työttömyyskehitys on huomattavan erilainen:
http://www.google.com/publicdata/explore?ds=z8o7pt6rd5uqa6_&ctype=l&strail=false&bcs=d&nselm=h&met_y=unemployment_rate&fdim_y=seasonality:sa&scale_y=lin&ind_y=false&rdim=country_group&idim=country:de:fi&ifdim=country_group&tstart=952034400000&tend=1320271200000&hl=en&dl=en&q=unemployment+germany

[hattiwatti]

On tietysti niin, että kokonaiskustannukset ratkaisevat työnantajan näkökulmasta mutta se ei suinkaan ole ainoa työllistävä tekijä. Työnantajilla on myös tarve kierrättää työntekijöitä silloin kun joku ei sovellu tehtäviinsä. Tällaisia tilanteita varten ei ole olemassa mitään irtisanomismekanismiä.

Saksa on onnistunut luomaan alahisen työttömyden ymmärtämällä purkaa työmarkkinoiden patoutumat alentamalla työsuhdesuoja ja sosiaalisten turvaverkkojen tason. Saksa nauttii taantumasta huolimatta huippualhaisesta työttömyydestä:

Työttömien määrä maassa on supistunut kuudessa vuodessa lähes viidestä miljoonasta alle kolmeen miljoonaan. Saksan työttömyysaste oli viime syksynä 5,5 prosenttia, kun mittana käytetään Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin lukuja. Saksassa on 82 miljoonaa asukasta. .. Uudistuksessa heikennettiin työttömyysturvaa ja purettiin työmarkkinoiden sääntelyä.

Saksan esimerkki osoittaa, että vasemmistolainen suojapolitiikka korkealla työsuhdesuojalla ja sosiaaliturvalla, mitä Suomessakin tehdään, nimenomaan haittaa työllistymistä. Tätä virheellistä politiikaa ollaan markan aikana korjattu esim. devalvoimalla mutta lopputulos on vain ollut huono ostovoima ja pysyvä pitkäaikaistyöttömyys. Ei liene liioittelua väittää, että suomalainen työ- ja talouspolitiikka on jo pitkään ollut epäonnistunut.

Ainakaan PS ei sitä välttämättä paranna, sillä siellä "Suomalaisen työn ja yrittämisen" puolesta puhuu AY-mafian edustaja Putkonen. Muistan kuulleeni häneltä kuinka kaikkien suomalaisten tulisi kuulua AY-liikkeeseen mikä kertoo miehen rehellisyydestä kaiken. Ei mitään pahempaa vihollista Suomalaiselle työlle ja yrittämiselle ole kuin AY-liike. Muistan elävästi kun idioottimainen paperiteollisuuden AY-mafiosojen lakko laittoi Suomen niin jumiin viikkokausiksi 2005 että vessapaperikin tuli Saksasta. Vain joidenkin pikkuetuuksien puolesta ennestään etuoikeutetuille työläisille. Taloudellinen vahinko oli valtava maallemme, ja paperitehtaita alettiinkin tämän episodin siirrellä kiivaaseen tahtiin vähemmin AY-mafian riivamien maiden iloksi. Tästä asti ole verisesti vihannut kaikkea AY-liikkeeseen liittyvää.

Jos Suomalaista työtä ja yrittämistä haluttaisiin tukea, niin ei muuta kuin Saksan ratkaisu kehiin. Palkkojen alennus teollisuustyöläisille! Lisäksi julkisen sektorin riisuminen, niin että säästetyt varat voisi ohjata veronalennuksiin niin, että matalista palkoista huolimatta olisi ostovoimaa duunareilla. Saksassahan teollisuustyöläisen palkka on 1800 e kuussa keskimäärin, mutta sillä rahalla on siellä on enemmän ostovoimaa. Tälläisiä reformeja AY-liike tulisi vastustamaan verisesti. Muutama kuukausi sitten joku ehdotti jos surkea ja riittämätön 5% palkanalennus tulisi julkisen sektorin osaksi jottei Suomen tarvitsisi velkaantua niin perkeleesti ja joutua ulkomaisten kapitalistien orjaksi. Heti tuli älähdys AY-mafian suunnalta ettei moista voi harkitakaan. Kuvio on sama miten Kreikankin ongelmat on luotu, AY-liike järjestää yleislakon heti jos vaikka pyramidihuijaus-eläkejärjestelmää yritetään sielläpäin korjata. Ja mikä ettei kun maksajat löytyvät pohjolasta. Suomessa tarvitsisi julkinen sektori suurinpiirtein puolittaa, jos maa meinaisi pysyä hengissä joten touhuun tarvitaan vähintään jotain kovapintaista poliitikkoa mikä ei välittäisi AY-liikkeen raivoamisesta kun maatamme koitettaisiin pelastaa.

[-PPT-]

Kreikastakin lähtenevät juuri ne ihmiset, joita yhteiskunta eniten tarvitisisi paikan päällä.

[maltti on valttia]

Kreikastakin lähtenevät juuri ne ihmiset, joita yhteiskunta eniten tarvitisisi paikan päällä.

Joop, ettei vaan olisi juuri niitä samoja ihmisiä jotka ovat eniten valtionvelanotosta hyötyneet....?