Massat liikkuvat: Kreikkalaiset ja espanjalaiset muuttavat Saksaan ennätystahtia

[Radio Kerava]

Tekniikka&Talous, 28.12.2011, Tuula Laatikainen, alkuperäinen juttu Handelsblatt-lehdessä.

http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/massat+liikkuvat+kreikkalaiset+ja+espanjalaiset+muuttavat+saksaan+ennatystahtia/a746804

Tämän vuoden alkupuoliskolla Saksaan muutti 435 000 ihmistä, mikä oli 20 prosenttia tavanomaista enemmän, Handelsblatt-lehti raportoi. Poismuuttajia oli vain 300 000.

Euroopan velkakriisin keskelläkin Saksan työttömyys on ennätysalhainen, 6,4 prosenttia. Saksan talous myös kasvaa voimakkaasti, tänä vuonna kolmisen prosenttia. Monet Saksan yritykset valittavat työvoimapulaa.

Eihän Saksalla pitäisi mennä näin hyvin? Saksalaisethan ovat 1920-luvun kokemuksien pelästyttäminä nostaneet vahvan valuutan suorastaan uskonnon asemaan. Jostain kumman syystä vahva Euro eikä vahva D-markka ennen sitä hyydytä saksalaista vientiteollisuutta vaan se takoo koko ajan ennätyksiä.

Saksalaisen teollisuusduunarin keskipalkka on noin 1800 EUR/kk. Ei mikään ruhtinaallinen mutta jostain kumman syystä saksalainen teollisuusduunari ajaa paremmalla autolla, asuu leveämmin, pukeutuu ja syö paremmin kuin suomalainen duunari.

Mukava olisi kuulla miksi Saksan teollisuus ei pakene Kiinaan samaa laukkaa kuin suomalainen teollisuus vaan päin vastoin siirtää valmistusta "halpamaista" takaisin Saksaan? Miksi Saksassa ei itketä devlvaatioita? Miksi saksalaisilla on joka suhteessa parempi elintaso, lahaisemmat verot ja vähintään saman tason sosiaaliturva kuin suomalaisilla. (Saksassa ei esimerkiksi jonoteta terveyskeskuksissa vaan sinulle nimetty kunnallinen omalääkäri tekee tarvittaessa kotikäyntejä ellet halua vierailla hänen vastaanotollaan.)

Niin. Kertokaas missä me suomalaiset tehdään väärin?

[Arto Tuhkamuna]

Te äänestätte väärin.

Tosin, eipä se PS:n talousohjelma mitään parantaisi.

Ei ole oikeita vaihtoehtoja.

Eikä mitään enää oikeasti ole tehtävissä.

Ensi vuonna veronkorotukset, budjettileikkaukset ja eurohelvettiin syydetyt kymmenien miljardien takaukset.

Valot pois.


Budjettileikkaukset on ihan hyvä juttu, mutta ku ne pitäisi joskus kohdistaa oikein.

[Rytiläinen]

Eihän Saksalla pitäisi mennä näin hyvin? Saksalaisethan ovat 1920-luvun kokemuksien pelästyttäminä nostaneet vahvan valuutan suorastaan uskonnon asemaan. Jostain kumman syystä vahva Euro eikä vahva D-markka ennen sitä hyydytä saksalaista vientiteollisuutta vaan se takoo koko ajan ennätyksiä.

Saksalaisen teollisuusduunarin keskipalkka on noin 1800 EUR/kk. Ei mikään ruhtinaallinen mutta jostain kumman syystä saksalainen teollisuusduunari ajaa paremmalla autolla, asuu leveämmin, pukeutuu ja syö paremmin kuin suomalainen duunari.

Vahva valuutta tekee tuontituotteista halvempia. Saksan historia toisen maailmansodan jälkeen on loistava esimerkki siitä, että devalvaatio ei ole mikään autuaaksi tekevä asia, vaan ilmankin pärjää. Ja vielä hyvin.

[Radio Kerava]

En ole oikein koskaan ymmärtänyt itkua siitä että vahva euro tappaa Suomesta vientiteollisuuden. Olemmeko me jumalauta oikeasti niin kädettömiä ettemme osaa tehdä mitään muuta kuin tuotteita joiden ainoa myyntiargumentti on kilpailijaa halvempi hinta!

Saksalaisiin tuotteisiin liitetään monia määreitä mutta halpoina niitä ei taida kukaan pitää. Silti Saksan talous sen kun porskuttaa. Työttömyys ennätysalhainen, vienti vetää, kansa elää hyvin ja vaurastuu eikä julkisissa palveluissakaan ole sanomista.

Miten helvetissä Suomessa kehitys menee ihan päinvastaiseen suuntaan.

Palataan vaan markka-aikaan ja siihen 70-luvun kaksinumeroisiin devalvaatioihin niin saadaan suomalaisille tuotteille kilpailukykyä. Samalla palautetaan suomalaisten palkat kehitysmaatasolle. Onko sitten hyvä kun kiinalaiset teettävät tutteensa Suomessa kun täällä palkat ovat halvemmat kuin Kiinassa? Sitäkö te haluatte?
.

[Jouko]

Saksasta ei ole yhtä helppoa ja edullista hävittää työpaikkoja kuten meillä. Irtsanomiset tulevat kalliiksi ja lomautus on tuntematon käsite. Saksassa on sellaista teollisuutta jota meillä ei ole: lentokone, auto, avaruus. Paperitehtaatkin ovat pysyneet Saksassa. Kyllä siinä on hallituksenkin aktiivisilla toimilla osuutensa. Muistamme Nokian tapauksen Bocchumissa.

[normi]

Saksa hyötyy tällä hetkellä eurosta koska se on saksan suhteen aliarvostettu valuutta ja pysyy sellaisena, koska kreikat ja muut pitävät euron suhteellisen halpana saksan kannalta. Toisaalta saksa joutuu lisäämään tulonsiirtoa telään, jotta tämä hullunmyyly pysyisi pystyssä.

Ekonomistit ennustavat jo euron hajoamista ja siksi sveitsin frangi ja englannin punta tuppaavat nyt kallistumaan.

JOS euroon jää vaikkapa AAA maat ja suomi, niin entistä enemmän se tarkoittaa sitoutumista saksaan ja todennäköisesti vahvaan valuuttaan ja se tietää entistä enemmän ongelmia metsäteollisuudelle. JOS käy niin, että Suomi jää typerästi kytkyyn pohjoisen euroon, niin se on bye bye lopullekin metsäteollisuudelle.

Vahva valuutta vie teollisuuden muihin maihin. Suurimmalle osalle eurooppaa euro on olut aivan liian vahva ja saksalle taas hiukan heikko, siksipä tehokas saksa on taloudessa ollut muita paremmassa kasvussa.

Suomen talous on paljon haavoittuvaisempi kuin Saksan, joten kytky Saksan kanssa ei ole taloudellisesti järkevää ellei sitten haluta olla saksan osavaltio ja periferia ja lomanviettopaikka.

[Marko Parkkola]

Anteeksi one-lineri, mutta freudilaiset aivoni lukivat "Massat liikkuvat: Kerjäläiset ja espanjalaiset muuttavat Saksaan ennätystahtia"

[tyhmyri]

Oikein hoidetulla talouspolitiikalla pärjää millä valuutalla hyvänsä.

Tuo ei täysin pidä paikkaansa. Talouteen voi kohdistua sekä kysyntä- että tarjontapuolen shokkeja, joiden negatiivisten vaikutusten torjuminen voi edellyttää valuutan ostovoiman heikkenemistä eli valuutan arvon heikentymistä verrattuna muihin valuuttoihin.

Tietenkin on mahdollista sanoa, että moiset ongelmat ovat korjattavissa järkevällä politiikalla. Mutta jos Irlanti tekee nyt järkevää politiikkaa, niin miksi hyviä tuloksia ei näy?

[Radio Kerava]

Oikein hoidetulla talouspolitiikalla pärjää millä valuutalla hyvänsä. Jos kilpailukyky edellyttää heikkoa tai heikkenevää valuuttaa, maassa on sisäänrakannettu hinnoitteluongelma erityisesti palkoissa ja verotuksessa. Molempien taso ovat poliittisen prosessin lopputulos eli niihin voi myös vaikuttaa suotuisasti viisaalla päätöksenteolla. Suomessa tätä viisautta on ollut aika vähän käytössä viime vuosikymmeninä.

Amen.

Mistäs meille saataisiin tätä viisautta?

En usko että Suomesta tätä löytyy, tai että sillä viisaudella olisi poliittista tulevaisuutta. Täällähän pääsee kansakunnan kaapin päälle leikkimälä Robin Hoodia sinun ja minun rahoilla.

Siksi minulle kelpaa EU:n liittovaltio. Ei siksi että uskoisin Brysselistä löytyvän ylimaallista viisautta, vaan siksi että olen niin pohjattoman pettynyt näihin kotimaisiin siltarumpu-idiootteihin. Näihin kusipäisiin wannabe - Robin Hoodeihin.

[Radio Kerava]

Mutta jos Irlanti tekee nyt järkevää politiikkaa, niin miksi hyviä tuloksia ei näy?

Kerros mulle Irlannin vientiteollisuuden rakenteesta verrattuna Suomeen tai Saksaan. Jotain muuta kuin wiskiä, perunoita ja siirtolaisia?

[tyhmyri]

Viittaa tavallisesti luotettaviin lähteisiin, eli jenkkeihin, asian osalta. Tiivistelmää täällä. Myös Eurostat taitaisi auttaa asiassa, mutta en taida jaksaa kaivaa lukuja.

[Radio Kerava]

Anteeksi one-lineri, mutta freudilaiset aivoni lukivat "Massat liikkuvat: Kerjäläiset ja espanjalaiset muuttavat Saksaan ennätystahtia"

No worries bro:

Espanjalaisten muuttajien määrä kasvoi 49 prosenttia, kreikkalaisia tuli 84 prosenttia enemmän. Maahan muuttaneiden kreikkalaisia oli tosin vain 4100. Muuttajat ovat koulutettuja ammattilaisia, akateemisia ja opiskelijoita, jotka eivät enää luota tulevaisuuteensa kotimaassaan.

Onko tämä Suomenkin tulevaisuus? Meillä on opiskelu (toistaiseksi) ilmaista tohtorintutkintoon saakka, huonot palkat ja helvetin kova verotus. Omat lapseni puhuvat ennen kouluikää kolmea kieltä ja jos minusta on kiinni niin eivät jää vero-orjiksi tänne.

[Radio Kerava]

Viittaa tavallisesti luotettaviin lähteisiin, eli jenkkeihin.

Heh, jenkit tuntuvat Suomessa olevan luotettavia lähteitä ainoastaan silloin kun tarjoavat omaa ageendaa palvelevaa dataa. Aina muulloin geneerinen anti-USA pomppaa kyllä pintaan.

[tyhmyri]

Heh, jenkit tuntuvat Suomessa olevan luotettavia lähteitä ainoastaan silloin kun tarjoavat omaa ageendaa palvelevaa dataa. Aina muulloin geneerinen anti-USA pomppaa kyllä pintaan.

Kuis ni? Mikäli luet viestihistoriaani, niin huomaat, että minä arvostan suuresti muun muassa FED:n ja CBO:n tuottamaa dataa ja olen molempien tuottamia tuloksia ja analyysejä käyttänyt, myös niissä tapauksissa kun ne eivät ole minun näkemyksiäni tukeneet. Kumpikin on osoittautunut poikkeuksellisen luotettavaksi kuten myös Department of State tilastoissaan.

[PaulR]

Heh, jenkit tuntuvat Suomessa olevan luotettavia lähteitä ainoastaan silloin kun tarjoavat omaa ageendaa palvelevaa dataa. Aina muulloin geneerinen anti-USA pomppaa kyllä pintaan.

Kuis ni? Mikäli luet viestihistoriaani, niin huomaat, että minä arvostan suuresti muun muassa FED:n ja CBO:n tuottamaa dataa ja olen molempien tuottamia tuloksia ja analyysejä käyttänyt, myös niissä tapauksissa kun ne eivät ole minun näkemyksiäni tukeneet. Kumpikin on osoittautunut poikkeuksellisen luotettavaksi kuten myös Department of State tilastoissaan.

Musta olisi ainakin kiva vielä vierailla ja tutustua USA:n ja kansaan, mutta vasta sen jälkeen, kun TSA:n kädet housuihin - läpivalaisuun - housut pois - yms. Poliisivaltiotouhuun on ohi.

[Radio Kerava]

Pyydän anteeksi, tuli innostuttua liikaa. Itse en tunne Irlannin teollisuusrakennetta vaikka myönnän diggaavani kovasti maan viihdeteollisuutta. Tältä istumalta ei vaan tule mieleen mitään irlantilaista kulutustavaraa joka olisi globaalisti tunnettu. Eipä tule mieleen yhtään islantilaistakaan, jos kysytään.

Pointtini vaan on: Meillä on helvetin vahvat ja vanhat teolliset perinteet mm. koneenrakennuksen ja metsäteollisuuden saroilla. Ei mitään hävettävää ns. suurien maiden, kuten Saksan rinnalla.

Kysymys on: Emmekö me ihan oikeasti pysty tuottamaan mitään muuta kuin bulkkitavaraa jossa ainoa ominaisuus on hinta?

Jos me haluamme olla bulkkitavarantuottaja kelluvine markkoinemme niin sitten kannattaa totutella kiinalaiseen tai intialaiseen elintasoon.

Jos halutaan olla maailman huippuja niin sitten saadaan ihmetellä sveitsiläisten tapaan liian vahvaa valuuttaa.

Jos ollaan eurossa ja saadaan teollinen koneisto huippuvetoon (mikä ei pitäisi olla mahdoton rasti) niin euro olisi meille huippudiili koska sen vaihtokurssi olisi meidän suorituskykytasoon halpa.

Kreikka ja muut PIGS -maat pelaavat Saksan pussiin koska itsenäisenä valuuttana D-markka olisi suhteellisesti helvetin paljon vahvampi.

Miettikääpäs tätä.

[tyhmyri]

Kaunis ajatus tuo, mutta koska koneiden ja muiden korkean jalostusarvon värkkien tekeminen vaatii huomattavan osaamispääoman ja merkittävän alihankkijoiden ja palveluyritysten ryppään alan vientiteollisuuden ympärille. Suomeen ei montaa semmoista mahdu. Tuolloin jäämme haavoittuviksi mitä erilaisimmille kysyntäpuolen shokeille (johtuivat ne sitten mistä tahansa). Perinteisesti shokkeja on kompensoitu kelluvilla valuutoilla tai devalvaatioilla. Euroalueen osana moista kompensointimahdollisuutta ei ole.

Suomen kokoiselle pienelle vientivetoiselle maalle kattava monialaisuus on yksinkertaisesti mahdotonta. Saksa on jo ihan toinen juttu.

Tuossa on yksi syy miksi meille sopisi kelluva valuutta paremmin kuin euroalueen osana oleminen.

[RP]

Runsaat satatuhatta ei ole juuri mitään siihen verrattuna, mikä olisi toimivan valuutta-alueen tarve; Sillä ei ole käytännössä mitään vaikutusta työllisyyslukujen tasaajana, johon sitä työvoiman vapaata liikkumista tarvittaisiin.

Sääli tietysti, ettei näitä asioita otettu huomioon ennen euron liikkeellelaskua.

[tyhmyri]

Silti Irlanin talous on nyt palautumassa. Irlanti on eurossa edelleen.

Jaa'a. Viimeisimmät luvut Irlannista eivät ole kovinkaan rohkaisevia. Sitä ei ole myöskään IMF:n raportti:

These aggregate improvements should be interpreted with care, as they partly reflect a shift from low productivity sectors, such as construction, to high valued added export sectors. See Box 5 in Ireland—First and Second Reviews of the Extended Arrangement and Request for Rephasing of the Arrangement (IMF Country Report No. 11/109) for a discussion of the impact of compositional effects on competitiveness measures, where excluding such effects suggests room for further progress on improving competitiveness.

Toisin sanoen IMF käytännössä sanoo parannuksen olevan tilastoharha. IMF-raportti löytyy täältä.

Lisäksi Krugman on kaivanut parit hauskat käppyrät aiheen tiimoilta:
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/12/10/opinion/121011krugman1/121011krugman1-blog480.jpg)
(http://graphics8.nytimes.com/images/2011/12/19/opinion/121911krugman1/121911krugman1-blog480.jpg)
Itse asiassa Irlannin keskuspankki sanoo asian aika suoraan:

The indicator most frequently used in cross-country assessments of developments in
cost competitiveness is the change in unit labour costs for the whole economy relative
to those of main trading partners. Indeed, recent favourable international commentary
pointing to a rapid recovery in competitiveness of the Irish economy is often made on
the basis of sharp falls in measures of Ireland's whole economy relative unit labour costs.
However, 'headline' unit labour cost developments may also partly reflect large shifts
in the sectoral composition of the economy. This could potentially suggest a marked
improvement in competitiveness even in the absence of improvements in competitiveness
at the sectoral level. This box investigates to what extent structural shifts in the Irish
economy may explain recent large movements in aggregate relative unit labour costs.

Irlannin keskuspankin raportti löytyy täältä.

Lisäksi palautuvaan talouteen kuuluu työllisyyden kasvu. Irlannissa työllisten määrä on vähentynyt myös Q3/2011 aikana ja menneen vuoden aikana. Ilmeistä talouden palautumista. Tuo raportti löytyy täältä.

Jos työttömyys yhä lisääntyy, valtio velkaantuu yhä, elintaso laskee, omaisuusarvot putoavat ja siirtolaiset ovat jälleen huomattava vientiartikkeli, niin millä perusteilla maan talous on palautumassa?

Olivat ongelmat sitten huonon politiikan tulosta tai eivät, niin ihan yleisen inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi Irlannille olisi hyväksi arvoltaan heikkenevä valuutta. Koska jokaisessa tilanteessa viisasta politiikkaa on mahdotonta harrastaa, ainakin pienen avoimen talouden tapauksessa, niin jokin joustomekanismi on mielestäni hyvä olla. Olkoon se mekanismi vaikkapa valuutan arvo koska sisäinen devalvaatio ei näytä oikein toimivan.

[tyhmyri]

Heikkenevä valuutta tarkoittaa, että julkinen ja yksityinen velkaantumisaste kasvaisi huimasti¹ kuten myös tuontienergia ja muut tuontituotteet², jotka ovat välttämättömiä maan pitämiseksi toimintakykyisenä.

Usko vaan kun sanon että devalvointi tai vastaava valuutalla kikkaileminen ei korjaa huonoa talouspolitiikkaa. Devalvoinnin hintalappu päätyy aina täysimääräisesti veronmaksajien ja tavallisen työläisen maksettavaksi.³ Mitään ilmaisia lounaita ei ole.⁴

Muutama kommentti:
¹Roskaa. Mikäli valtio ja yksityiset tahot lainaavat omassa valuutassa, niin velkaantuminen ei kasva. Siinä vaiheessa kun esimerkiksi Ruotsin kruunun arvo laski ei Ruotsin valtio tai yksityiset siellä velkaantuneet mitenkään erityisesti. Voinet esittää esimerkkejä siitä miten velkaantuminen kasvaa huimasti jos lainat on otettu omassa valuutassa.
²Tuo on totta, mutta tuonti pitää maksaa viennillä. Vienti on helpompaa jos oman työn arvo on alhaisempi.
³Taisi jäädä lukematta nuo linkittämäni raportit? Totta kai devalvaation tarkoitus on laske työn hintaa eli tiputtaa reaalista tulotasoa toisissa valuutoissa arvioituna. Mutta valuutan arvon avulla tapahtuvan tempun hienous on siinä, että nominaaliset palkat eivät tipahda, jolloin esimerkiksi omassa valuutassa lainaa ottaneet asuntovelalliset eivät joudu kuseen. Sisäisellä devalvaatiolla päästään komeampiin työttömyyslukuihin ja deflaatioon, mutta vahingot reaalitaloudelle ovat sen verran kovia verrattuna devalvaatioon, että en ymmärrä miten kukaan voi vakavissaan pitää sisäistä devalvaatiota parempana ratkaisuna. Ehkä voisit esittää dataa onnistuneista sisäisistä devalvaatioista jos se on parempi kuin valuutan arvon lasku.
⁴Olenko sellaista väittänyt? Väitän kuitenkin, että devalvaation aiheuttamat vahingot reaalitaloudelle ovat pienemmät kuin sisäisen devalvaation yritysten vaikutukset.

Pienen avoimen talouden kuten Suomen tapauksessa olemme alttiita ulkoisille kysyntäshokeille. Niitä ei millään sisäisellä talouspolitiikalla kyetä hallitsemaan. Mikäli valuutta on kelluva, niin sen arvo automaattisesti tasapainottaisi tuonkin tilanteen.

[RP]

¹Roskaa. Mikäli valtio ja yksityiset tahot lainaavat omassa valuutassa, niin velkaantuminen ei kasva.

Kaikilla valtioilla ja monella yksityisellä taholla on ulkomaista velkaa.

Jos se ulkomailta otettu velka on otettu omassa valuutassa (kuten euroalueen ulkopuolella kehittyneet valtiot tyypillisesti ottavat, aiemmin sanottu pätee vaikka lainaaja olisikin ulkopuolinen taho. Valuuttakurssiriski on tällöin lainanantajan kontolla.

Esimerkiksi Ruotsin valtion lainaamat rahat on 85%:sti lainattu kruunuissa.

Järkevällä talouspolitiikalla voidaan välttää valuuttakikailun tarve. Jos talous on kunnossa, on ihan yhdentekevää millä valuutalla käydään kauppaa.

Järkevään talouspolitiikkaan on yleensä katsottu kuuluvan järkevä korkopolitiikka. Sitä on mahdotonta pitää yllä, jos sama korkotaso on pakotettu täysin erilaisila alueille. Jos Saks ja Euroopan laita-alueet eivät oliis olleet saman EKP:n alaisuudessa, talouden ylikuumeneminen ei olisi pääsyt samanlaisiin mittoihin jälkimmäisessä.

Devalvointi on hätäratkaisu joka antaa helpotusta 6-18 kk. Sen jälkeen on joko devalvoitava uudelleen tai korjattava talous ja lainsäädäntö kuntoon. Historia on osoittanut että jatkuva devalvointi ei ole mahdollinen ilman talouden täydellistä romahtamista.

Mistä ihmeestä tämä höpinä (ylhäältä määrätystä) devalvaatiosta tulee? Eivät kehittyneet valtiot ole devalvoineet vuosiin. Lyhytaikaisia markkinainteventioita on nähty, mutta yleisesti ottaen markkinat ovat hinnoitellet valuutat ja devalvoineet tai revalvoineet niitä vähän kerrassaan arvioidun tarpeen mukaan päivittäin.

[nuiv-or]

Puheet hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hysterian lietsomista. Uutisen otsikko ei saisi olla muotoiltu noin, mikäli lähtömaat eivät olisi Kreikka & Espanja.

Muuttavathan muunkinmaalaiset ennätystahtia.

[RP]

Käppyräsi mukaan irlantilaisten tulot ovat laskussa ja se on juuri tarkoituskin. Korjataan maan sisäinen hinnoitteluongelma.

Olellinen pointti on, että se todellinen palkkakustannusten lasku on sen ylimmän käyrän mukainen, eli varsin vähän - hyvin vähän verrattuna siihen mitä toisessa, oman valuutan omaavassa, pankkikriisivaltiossa Islannissa saatiin aikaan. Kahdessa vuodessa palkkakustannukset oli Irlannissa vuodesta 2008 saatu painettua suunilleen vuoden 2006 tasolle. Nimellispalkkojen lasku on hyvin, hyvin vaikeaa saada toteutettua käytännössä.

Heikkenevä valuutta tarkoittaa, että julkinen ja yksityinen velkaantumisaste kasvaisi huimasti

Ulkoinen devalvaatio nostaa vain ulkoisen velan reaaliarvoa. Sisäinen devlavaatio nostaa lisäksi myös maan sisäisen velan reaaliarvoa.

[tyhmyri]

Historia on osoittanut että jatkuva devalvointi ei ole mahdollinen ilman talouden täydellistä romahtamista.

Mielenkiintoinen väite. Ehkä hieman perustelet sitä? Pyydän, että et kikkaile termeillä "jatkuva" ja "täydellinen".

Suomen kokoisen kansantalouden ei ole mahdollista harrastaa talouspolitiikkaa, jonka avulla ehkäistäisiin kaikkien kansainvälisillä markkinoilla esiintyvien kysyntäshokkien vaikutukset. Eikä tarjontashokeillekaan oikein mitään voi.

Tuo mitä kirjoitit toimimattomista työmarkkinoista ei oikein vastaa todellisuutta. Palkat, kuten moni muukin hinta, on kaikkea muuta kuin joustava alaspäin. Koska palkat eivät tuppaa nominaalisesti joustamaan alaspäin, niin luontevin mekanismi on inflaatio tai pienen avoimen talouden tapauksessa valuutan arvon lasku.

Itse kannatan kelluvaa valuuttaa. Sellainen tuppaa pitämään asiat balanssissa. Esimerkkinä jälleen Ruotsi.

[Radio Kerava]

Kaunis ajatus tuo, mutta koska koneiden ja muiden korkean jalostusarvon värkkien tekeminen vaatii huomattavan osaamispääoman ja merkittävän alihankkijoiden ja palveluyritysten ryppään alan vientiteollisuuden ympärille.

Olet siis sitä mieltä että Suomessa ei ole osaamispääomaa? Olen pikkusen eri mieltä kanssasi. Ja mitä tulee alihankkijoihin ja palveluyrityksiin niin juuri EU:n ansiosta meillä on koko Euroopan kapasiteetti käytettävissä. Kotimarkkinoilla. Sama valuutta, ei tullirajoja ja tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus.

Voiskos olla asiat paremmin?

Silti Suomessa on edelleen eurooppalaisesti mitattuna poikkeuksellisen alhainen elintaso vaikka olemme mm. Pisa -tutkimusten kärjessä ja BKT:llä mitattuna maailman eliittiä.

[RP]

Logiikkaasi noudattaen Ruotsin Lappi tarvitsisi oman valuutan jos työpaikoja haluttaisiin luoda.

Ruotsin Lappi on kuitenmin osa suurempaa aluetta (Ruotsia), jonka sisällä ollaan valmiita tekmään rahansiirtoja eri osa-alueiden välillä, ja jossa samaa kieltä ovat ihmiset ovat yleisesti myöskin valmiita muuttamaan eri osa-aluiden välillä. Samasta syystä dollari toimii eri Yhdysvaltojen osavaltioiden välillä, ja euro ei toimi eri eurooppalaisten valtioiden välillä.

[tyhmyri]

Olet siis sitä mieltä että Suomessa ei ole osaamispääomaa? Olen pikkusen eri mieltä kanssasi. Ja mitä tulee alihankkijoihin ja palveluyrityksiin niin juuri EU:n ansiosta meillä on koko Euroopan kapasiteetti käytettävissä. Kotimarkkinoilla. Sama valuutta, ei tullirajoja ja tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus.

Suomalaisia on vähän. Pelkän Bavaria-niminen saksalainen talousalue on väkiluvultaan ja taloudeltaan paljon suurempi. On aivan eri asia olla monialainen jos väkiluku on Saksan 81,8 miljoonaa kuin sen ollessa Suomen 5,4 miljoonaa. Väkilukumme ei yksinkertaisesti riitä siihen, että meillä olisi kovaa osaamista alalla kuin alalla. Meillä on kovaa osaamista joillakin aloilla, mutta meitä on aivan yksinkertaisesti vähän ollaksemme hyviä kaikessa.

Alihankkijoiden ja muiden osalta olemme aika kaukana Keski-Euroopasta. Pelkän fyysisen etäisyyden lisäksi tulevat kieleen ja kulttuuriin liittyvät jutut. Mutta ei niin, että niistä ei olisi mahdollista selvitä, mutta turhaa on kuvitella ettei ongelmallisia asioita ole. Ei alihankkijoiden käyttö ollut mahdotonta tahi vaikeaa ennen euroakaan. Pelkkä EU-jäsenyys riittäisi tuossa mielessä. Vertaa Ruotsi.

[Radio Kerava]

Miksi suomalaisten pitäisi olla huippija alalla kuin alalla? Meille riittäisi aivan hyvin että olemme kiistattomia huippuja muutamalla sopivankokoisella niche -alueella jotka ovat riittävän suuria ja vaativia tuottamaan meille hyvinvointia mutta niin pieniä etteivät herätä suurten teollisuusmaiden kiinnostusta.

Itsekin olen menneen vuoden aikana vieraillut useammassa suomalaisessa high-tech firmassa joiden nimet eivät kerro suurelle yleisölle yhtään mitään. Kuitenkin näillä on omalla globaalissa mittakaavassa mikroskooppisessa nichessä suvereeni asema. Suomessa ei kannata ryhtyä rakentamaan autotehdasta joka valmistaisi satatuhatta perheautoa vuodessa. Suomessa kannattaa - kärjistetysti sanottuna näin niin kuin ideana  - perustaa autotehdas joka kehittää ja valmistaa yhden auton kymmenessä vuodessa Jupiterin kuun tutkimusmatkaajille.

Siis pitäisi osata kehittää ja valmistaa jotain sellaista mistä tarvitsija on valmis maksamaan ns. "mitä tahansa". Vaikka syvälle sukeltavia pienoissukellusveneitä, miehittämättömiä lentokoneiden siirtelyyn tarkoitettuja trukkeja, sulaitetulla älykkyydellä varustettua väylämerkkejä...

Ja mitä tulee keski-eurooppalaisten alihankkijoiden fyysiseen etäisyyteen niin sillä ei ole juurikaan merkitystä. Romaniasta tulee täyteen lastattu puoliperävaunurekka Suomeen neljässä päivässä neljällä tuhannella eurolla. Kieli- ja kulttuurimuurit ovat hanskattavissa ja Euroopan sisällä ne ovat huomattavasti pienemmät kun vaikkapa kiinalaisten kanssa.

[tyhmyri]

Miksi suomalaisten pitäisi olla huippija alalla kuin alalla? Meille riittäisi aivan hyvin että olemme kiistattomia huippuja muutamalla sopivankokoisella niche -alueella jotka ovat riittävän suuria ja vaativia tuottamaan meille hyvinvointia mutta niin pieniä etteivät herätä suurten teollisuusmaiden kiinnostusta.

Ongelmana on vain se, että muutaman niche-alueen kaupallinen menestyminen on huomattavasti kiinni kansainvälisten markkinoiden kysyntä- ja tarjontashokeista. Jos muutama iso markkina-alue ajautuu lamaan, niin vaikeuksia tulee ellei asiaa pysty kompensoimaan vaikkapa alentuvalla valuuttakurssilla. Vastaavasti jos vaikkapa jonkun raaka-aineen hinta pomppaa, niin pahimmassa tapauksessa ongelmat ovat hurjia.

Monessa mielessä Suomi on noin toiminutkin koneenrakennuksen yms puolella. Omakohtaiseen kokemukseen vedoten väitän, että kun asiakkaat rupeavat leikkimään kuollutta, niin siinä ei pahemmin naurata vaikka kuinka olisi huippua osaamiseltaan. Valuutan arvon tuntuva devalvoituminen helpottaisi myyntiä sekä tekisi muustakin vientiteollisuudesta kannattavaa.

Eikä se ulkomaisten alihankkijoiden käyttö niin helppoa ole. Usein paperit ovat papereita ja käytäntö on käytäntöä eli hommat voi mennä ihan eri tavalla kuin on sovittu jos haluaa niiden menevän ollenkaan, mitä en olisi nuorena miehenä ymmärtänyt. Mutta nyt mennään liian lähelle työasioita, joten minun osaltani riittää toteamus, että käytäntö ei ole niin ruusuista kuin oppikirjoista ja lehtijutuista voisi kuvitella.

[Radio Kerava]

Aivan, mutta se on juuri huonon politiikan seuraus. Suomen työmarkkinoilla ei ole olemassa sellaista mekanismiä, jolla palkat voitaisiin asettaa kilpailukykyiselle tasolle. Eräs tällainen mekanismi olisi USA:n kaltainen hyvin alhainen irtisanomissuoja.

Itse en puhuisi palkoista vaan työvoimakustannuksista joka sisältää paljon muutakin kuin pelkästään duunarille ostovoimaa tuottavan siivun. Jos minulta kysytään niin työvoimakustannuksia pitää pudottaa karsimalla nimenomaan työn teettämistä rasittavia veroja ja veroluonteisia maksuja. Duunarin ostovoiman leikkaaminen olisi talouden kannalta kaikkein tuhoisinta koska kaikki toimii loppuviimein yksityisen kulutuksen varassa.

Mitä irtisanomissuojaan tulee niin harvassa länsimaassa työntekijän irtisanominen on yhtä helppoa ja halpaa kuin Suomessa. Kun Sonera myytiin Telialle, eräs kaupan ehdoista oli ettei yhtään ruotsalaista irtisanota kolmeen vuoteen. Suomalaisia irtisanottiin satojen parteissa. Kun Nokia sulki Bochumin tehtaan, irtisanotuille maksettiin jopa parin vuoden palkkaa vastaavat irtisanomiskorvaukset, suomessa lakisääteisen irtisanomissajan palkan päälle ei saa edes lämmintä kättä. Vuoden 1945 antautumisen jälkeen USA:laiset vasemmistolaiset ay-aktivistit päästettiin kirjoittamaan Japanin työlainsäädännön tarkoituksena tuhota Japanin mahdollisuudet nousta minkäänlaiseksi teolliseksi mahdiksi enää ikinä. Laki takasi japanilaisille työntekijöille elinikäiset työpaikat koska irtisanominen oli käytännössä mahdotonta. Kolmekymmentä vuotta antautumisern jälkeen japanilainen teollisuus oli nitistänyt merkittäviä kilpailijoitaan Yhdysvalloissa. Jos matala irtisanomissuoja olisi ratkaiseva kilpailutekijä, jenkkien olisi pitänyt olla ylivoimaisia työntekijöihinsä sidottujen japanilaisten rinnalla.