Sosialistisen liittovaltion talouden toiminta

[sivullinen.]

I. Miksi liittovaltio?

Päivä päivältä tulee selvemmäksi miten me euroopassa yhdennymme kohti liittovaltiota. Talouskriisin nimissä on luotu uusia sopimuksia jotka antavat yhä enemmän valtaa itsenäisten valtioiden ylitse säätäville toimielimille kuten EU komissiolle, EKP:lle ja pian käyttöön otettevalle pankkien pankille eli EVM:lle. Talous on kiinteä osa jokaisen suveneerin toimijan päätöksen tekoa eikä sitä voida erottaa omaksi alueekseen: ei kunta voi päättää uuden vanhainkodin rakentamisesta jollei se voi päättää sen rahoituksesta, eikä valtio voi päättää poliisien lisäämisestä jos se ei voi samalla lisätä sisäministeriön budjettia. Sen vuoksi taloudellinen liittovaltio kehitys johtaa väistämättä myös muiden valtion hallinnassa olevien yhteiskunnan osa-alueita koskevan päätösvallan siirtymiseen joko suoraan ylivaltiollisten elimien alaisuuteen tai niiden kanssa yhteistyössä toimivaksi. Tätä kutsumme liittovaltio kehitykseksi ja sen pitkälle vietyä toteutusta liittovaltioksi. Se näyttäisi olevan kehityksen suuntana halusimme sitä tai emme.

II. Miksi sosialistinen?

Miksi sitten sosialistinen? Sosialismi tarkoittaa yhdessä suoritettua siis yhteistoimintaan perustuvaa. Se on jo pitkään ollut euroopassa hallitseva toimintamalli, ja yhteistyön lisääminen on jatkuvasti poliittisten tavotelistojen kärkipäässä. On helppo selittää miten yhteistyöhön perustuva toiminta on paljon tehokkaampaa kuin kilpailuun perustuva, jossa hävijän tuotos on turha. Vielä enemmän hallitun yhteistyön puolesta puhuu nykyisessä taloudessa havaittava epäterve kilpailu, joka ei pyri luomaan uutta ja voittamaan markkinoita näin vaan pyrkii tuhoamaan muut markkinapelurit - usein jopa sivullisista välittämättä. Kilpailuun perustuvan markkinatalouden etuja esiintuova tutkimus on jäänyt suurten sosialististen rakenteiden alle ja vaiennettu. Siksi sosialismilla ei ole näy olevan haastajaa. Vaikka sosialismi ei siis perustu niinkään tutkimukseen kuin uskoon. Se ei kuitenkaan poista sitä totuutta etteikö tämä usko olisi euroopassa voimissaan.

III. Kysymys on taloudesta.

Näin siis tuloksena on sosialistinen liittovaltio. Kutsukaamme sitä Eurostoliitoksi (European Union) vanhan esikuvansa Neuvostoliiton (Soviet Union) hengessä. Mutta sitten herääkin kysymys minkälainen tämä uusi Eurostoliitto oikein on? Mitä meidän tulisi siltä odottaa? Miten se vaikuttaa meidän joka päiväiseen elämäämme? Miten se toimii? Täällä talousosiossa voisimme yrittää hahmottaa tämän uuden Eurostoliiton toimintaperiaatteita ja sen taloudellisia vaikutuksia. On oletettava että Eurostoliittomme tulee kulkemaan samoja polkuja kuin esikuvansa käyden läpi ainakin jossain mielessä samoja vaiheita. Sillä onhan selvää että samoihin ongelmiin pyritään vastaamaan samanlaisilla toimilla jollei ymmärryksemme todellisuudesta ole kehittynyt merkittävästi - ja tuskinpa se on. Historia toistaa itseään, sanotaan. Toisaalta kehitys on mennyt eteenpäin ja maailma ympärillämme on erillainen kuin Neuvostoliitossa. Aika on toinen. Se on otettava huomioon. Joten tehtävämme arvailla miten Eurostoliiton talous tulee toimimaan on haastava joskaan ei mahdoton. Mitä voimme sanoa varmuudella ja mistä voimme laskea todennäköisyyksiä? Ja miten? Pallo on sinulla. Kerro.

[JmR]

Talous on kiinteä osa jokaisen suveneerin toimijan päätöksen tekoa eikä sitä voida erottaa omaksi alueekseen: ei kunta voi päättää uuden vanhainkodin rakentamisesta jollei se voi päättää sen rahoituksesta, eikä valtio voi päättää poliisien lisäämisestä jos se ei voi samalla lisätä sisäministeriön budjettia. Sen vuoksi taloudellinen liittovaltio kehitys johtaa väistämättä myös muiden valtion hallinnassa olevien yhteiskunnan osa-alueita koskevan päätösvallan siirtymiseen joko suoraan ylivaltiollisten elimien alaisuuteen tai niiden kanssa yhteistyössä toimivaksi. Tätä kutsumme liittovaltio kehitykseksi ja sen pitkälle vietyä toteutusta liittovaltioksi. Se näyttäisi olevan kehityksen suuntana halusimme sitä tai emme.

Voihan tuon myös toteuttaa siten, että:

-EU alueella on voimassa jokin "yleis"-laki, jossa määritellään tärkeimmät asiat, jotka ovat voimassa kaikissa maissa
-"Osavaltiot" saavat säätää minkälaisia lakeja haluavat kunhan ne eivät riko tuota ylempää
- Valtioiden budjettia valvotaan siten, että valtion tulee toimittaa budjetti joka täyttää joitakin määriteltyjä vaatimuksia esim velkaantuu alle x%. Valtio saisi yhä kerätä niin paljon rahaa kuin haluaa ja käyttää sen mihin asioihin haluaa.

[sivullinen.]

^ Noinhan se toimii Amerikan Yhdysvalloissa. On liittovaltiokohtaista- ja osavaltiokohtaistalainsäädäntöä ja -budjettivaltaa. Osa elämän alueista on alistettu liittovaltion alaisuuteen ja toinen osa osavaltioille. Tällainen jako on mahdollista, sillä siinä sama taho tekee sekä päätöksen että vastaa budjetista samalla alueella. Sen sijaan ei ole mahdollista - tai on todella hankalaa - jos toinen vastaa budjetista ja toinen tekee päätöksiä. Jos liittovaltio voisi päättää rakentaa moottoritien, mutta rahoitus tulisi saada sovitettua osavaltion budjettiin, niin silloin osavaltio tasolla jokainen päätöksen tekijä voisi "etsiä säästöjä" juuri ulkopäin tulevasta vaateesta eli moottoritiestä. Siis syyttää liittovaltiota talousongelmista. Toisinpäin osavaltio voisi vaatia liittovaltiota rahoittamaan taidemuseon jonka se on päättänyt perustaa. Tällöin liittovaltion olisi joko maksettava ja selitettävä asia parhainpäin muille osavaltioille - tai sitten omattava tarpeeksi valtaa pystyäkseen kieltäytymään päätöksestä.

Suomessa sama on nähtävissä valtion jatkuvasti lisäten kuntia velvoittavaa lainsäädäntöä. Kunnille määrätään tehtäviä, joista tulee kuluja, mutta näitä kuluja ei makseta valtion toimesta. Seurauksena kunnallinen itsehallinto on lähes hävinnyt. Vain suurimmat kunnat pystyvät päättämään itse omista asioistaan. Muille lain velvoitteet luovat niin tiukat rajat ettei tehtäväksi jää kuin laintoimeenpano.

"yleis"-laki joka ei vaikuta käytännön toimintaan on turha, jos se taas siihen vaikuttaa sen tarvitsee olla niin tiukka ettei alemmalle tasolle jää toimintavaltaa samalla alueella. Joten ei onnistu. Yleisesti ottaen lailla ei voi luoda mitään vaan ainoastaan rajoittaa.

Rahoitus ja päätös pitää tulla samalta taholta.