Suomen talouskriisi. Markka, euro ja julkisen talouden velkaantumiskehitys.

[Kimmo Pirkkala]

Aihe viiraa läheltä megalomaanista Kreikka-ketjua, mutta ajattelin perustaa ketjun kotimaisesta näkökulmasta katsottuna ja hommalaisittain hieman kerettiläisen ajatuskulun siivittämänä.

Viime aikojen talousnuivien keskustelussa on saavutettu käsittääkseni jonkinsortin konsensusta seuraavista pääargumenteista:

1. Suomen tulisi erota euroalueesta. Vakausrahastot ovat paholaisen keksintö moral hazardeineen, eivätkä tule koskaan korjaamaan yhtään mitään ja eurossa on joka tapauksessa perustavaa laatua oleva valuvika.

2. Suomen(kin) velkaantumiskehitys on hirvittävä. Velkakello on linkitetty tälle forumille gaziljoona kertaa ja asia on tullut varsin selväksi. Jonkinsortin konsensusta olen ollut aavistelevinani siinäkin asiassa, että Suomi(kaan) ei käytännössä veloistaan selviä mitenkään pelkästään veronkorotuksin ja menoleikkauksin.

3. EKP tulee efektiivisesti käynnistämään setelipainonsa ennemmin tai myöhemmin ostamalla suoraan valtioiden velkakirjoja. Se ennemmin ja myöhemmin on viimeistään Italian kaatuessa (ensi vuonna). Tämä tulee laukaisemaan inflaation ja se alkaa syömään valtioiden velkoja. Onko inflaation edessä hyper- vai ei, jäänee nähtäväksi.

Näistä ajatuksista olen johtanut tämän keskustelun punaisen langan:
Yksikään euromaa ei selviä veloistaan perinteisellä menetelmällä menoja leikaten ja veroja kiristäen. Ei myöskään Suomi. Tarvitaan setelipainot ja inflaatio. Poliittinen voima ja tahto ei vain riitä missään. Jos siihen kyettäisiin, siihen olisi kyetty jo, mutta koko ajan tilanne pahenee. Tulipalo etenee ja mitään ei tapahdu.

Mitä negatiivista sitten seuraa setelipainoinflaatiosta? Ainakin pääomapako setelipainokansantalouksista, eikö? Entä kuinka paha on pääomapako? Se on varmasti verrannollinen inflaation voimakkuuteen sekä siihen, kuinka paljon pakenevalle pääomalle on vaihtoehtoja, eikö? Pienestä kansantaloudesta pääomat pakenevat varmemmin kuin isosta, ja pienempi on vaarassa suistua herkemmin hyperinflaatioon (luulisin).

Toivottomalla tavalla velkaantuneessa Suomessa meidän on esitettävä väistämätön ja tämän hetken olennaisin kysymys:
Onko meille parempi:
a) Setelipainokoneiden käynnistyminen Brysselissä ja euron inflaatio.
b) Setelipainokoneiden käynnistyminen Suomen pankissa ja markan inflaatio.

Tämän kysymyksen esitettyäni en ole enää varma, tulisiko meidän erota eurosta. Onko tämä se ajatuskulku, joka hallituspuolueiden taustalla kulkee? Ajatuskulku, jossa velkaantumiskehitys tiedetään toivottomaksi ja setelipainokoneiden käynnistyminen väistämättömäksi? Ajatuskulku, jota ei voida lausua julki, ei varsinkaan oppositiolle:
On parempi että setelipaino käynnistyy koko Euroopassa, ei vain Suomessa.

[slobovorsk]

Minusta olet oikeassa siinä, että lähes yksikään euromaa ei tule selviämään veloistaan leikkauksilla ja veronkiristyksillä. Minusta ne ovat myös poliittisesti jopa vähemmän realistinen vaihtoehto kuin kumpikaan setelipainovaihtoehto. Luulenpa kuitenkin, että jos Suomi irtoaisi euroalueesta, se ei tee sitä yksin vaan euroalue hajoaa kenties aika moneksikin itsenäiseksi setelipainoksi. Siksi kysymys voisi kuulua jopa, että mikä on pienin paha:

-käynnistetään koko euroalueen yhteinen setelipaino
-Suomi käynnistää yksin oman valuuttansa setelipainon vai
-osa tai kaikki euromaat käynnistävät oman valuuttansa setelipainon?

Viime aikoina olen ollut taipuvainen jälkimmäisen olevan näistä Suomen kannalta pienin paha ja siksi ajatellut , että Suomen pitäisi olla euroalueen ytimessä mukana aiheuttamassa laajaa fissioreaktiota.

[Emo]

Erittäin kiinnostava ja tervetullut uusi ketju!

Tuskin tänne paljon kirjoittelen (kuulenkin jo suuren kuoron huokaavan helpotuksesta) kun en ole mikään taloustietäjä, mutta tulen lukemaan tätä ketjua sitäkin innokkaammin!

[Kimmo Pirkkala]

-osa tai kaikki euromaat käynnistävät oman valuuttansa setelipainon?

Tätä kohtaa en ihan ymmärtänyt. Ei euromaalla ole omaa valuuttaa.

[citizen]

EKP:n setelipaino tarkoittaisi pysyvää tulonsiirtoa pohjoisesta etelään. Koko Suomi olisi pian ulkomaalaisomistuksessa.

[slobovorsk]

-osa tai kaikki euromaat käynnistävät oman valuuttansa setelipainon?

Tätä kohtaa en ihan ymmärtänyt. Ei euromaalla ole omaa valuuttaa.

Ei nyt, mutta ehkä piankin, jos euroalue hajoaisi kokonaan tai tarpeeksi moneen osaan, jolloin kukin maa / pienempi alue ottaisi käyttöön oman valuutan. Tätä kehitystä voisimmme olla vauhdittamassa ytimen sisältä.

Just say NO eli Suomi ehkä esittäisi vielä rakentavaa, mutta ei enää suostuisi mihinkään uusiin EVVVK-rahasto-takaushimmeleihin ja pyrkisi näin käytännössä estämään niiden syntymistä ja laajenemista. Vielä voisi selvitä murto-osalla niistä 50 miljardista kun ei vedä konkreettista nimmaria takauksiin, eli ei salli yksimielistä päätöstä uusille ERVV:n myöntämille takauksille eikä hyväksy EVM:ää lainkaan. Tekisi oikeasti sitä, mistä eurokommarit ovat jo syytelleet.

[mustavalkoinen]

3. EKP tulee efektiivisesti käynnistämään setelipainonsa ennemmin tai myöhemmin ostamalla suoraan valtioiden velkakirjoja. Se ennemmin ja myöhemmin on viimeistään Italian kaatuessa (ensi vuonna). Tämä tulee laukaisemaan inflaation ja se alkaa syömään valtioiden velkoja. Onko inflaation edessä hyper- vai ei, jäänee nähtäväksi.

Se tässä on tiedossa, että verot nousee, hinnat nousee ja valtio karsii kuluja, mutta mitäs tämä tarkoittaa asuntovelallisen kohdalla, korot? Entäs jos on koko asuntolaina 20v kiinteä?

[Kimmo Pirkkala]

^Velalliselle, jonka lainakorot laahaavat jäljessä, on kova inflaatio tietysti edullinen juttu. Kiinteäkorkoisen asuntolainan valinneelle se on lottovoitto. Hyperinflaatio käytännössä nollaa velkapääoman.

[nuiseva]

^Velalliselle, jonka lainakorot laahaavat jäljessä, on kova inflaatio tietysti edullinen juttu. Kiinteäkorkoisen asuntolainan valinneelle se on lottovoitto. Hyperinflaatio käytännössä nollaa velkapääoman.

Tämän takia ajattelenkin, että pankkiirit lobbaavat EU:n ytimen kabineteissa, että kriisiä ei hoidettaisi setelipainolla. Velalliset saisivat asuntoja, tontteja, yrityksiä ja reaaliomaisuutta ja pankit bittinollia serverit pullolleen menettäen samalla korkotuloja. Nykykriisin hoidossa on ajateltu ensisijaisesti pääomapiirejä, voitot ovat olleet yksityisiä ja tappiot sosialisoitu velkahimmelien avulla, miksi yhtäkkiä käännettäisiin tämä järjestys?

Lisäksi vielä inflaatiosta, se ei ole velallisen etu, jos välttämättömyyshyödykkeet vain kallistuvat ilman että palkka nousee. Esim. jos nyt ruoka ja energia kallistuvat 10-25%/vuosi, mutta työnantaja suosii palkkamalttia.

[sivullinen.]

Setelipainon käynnistäminen ei ole ainoa vaihtoehto valtion velkojen maksuun. Sen takia kysymyksen asettelusi on jo johdatteleva. Jos ongelmana pidetään valtion velkaantumista, niin pitää miettiä miten valtion velasta päästään eroon. Jos ongelmana olisi liian pieni inflaatio, niin vain silloin pitäisi miettiä miten siitä päästään eroon. Johdattelevaan kysymykseen saa johdantoa vastaavan vastauksen, joka ei ole paras - ja vielä harvemmin ennustaa mitä tulevaisuudessa tulee käymään. Siksi vastaankin ketjun otsikkoon julkisen talouden velkaantumiskehitys.

Syvälliset perusteet julkisen talouden velkaantumiskehitykselle ovat mielestäni niin sanottu naiselliset hyveet, joita koko läntinen maailma on pyrkinyt noudattamaan jo pitkään. Niissä pyritään ylläpitämään nykyistä tilaa - status quoa - eikä luomaan uutta niin kuin miehisissä hyveissä. Historiallisesti naisen tehtävä on ollut vahtia lapsia - eli odottaa 24/7 ja turvata ettei mitään muutosta tapahdu. Miehen tehtävä on taas ollut pyydystää peura - eli tehdä yllättävä mullistus joka vie ehkä vain muutaman minuutin mutta on vaatii voimia ja suuria uhrauksia. Naisellisen hyvyyden ääritila on taantumus. Miehellisen hyvyyden ääritila on maailmojen sota. Kultainen keskitie löytyy välistä, mutta historia poukkoilee ääripäästä toiseen. Tällä hetkellä siis ratkaisu olisi siirtyä enemmän miehiseen hyvyyteen: ottaa enemmän riskejä, tehdä enemmän asioita, päättää - tehdä jotain. Ihan mitä tahansa eikä vain jauhaa p**kaa. Velkojen suhteen päätös pitäisi olla selvä ja yksiselitteinen. Niitä ei makseta! Sen jälkeen voitaisiin miettiä miten edetään jatkossa. Eri instanssit ovat vain tehneet sopimuksia tilanteiden varalle jossa valtiot eivät maksa velkojaan: CDOt ja muut turvasopimukset laukeavat jos velat jätetään maksamatta. Siihenkin on miehekäs ratkaisu. Todetaan että tällaiset sopimukset ovat pätemättömiä! Siinä se. Jälleen voivat markkinapelurit yrittää siirtää velkavastuutaan muille, ja vaikka kaataa pankkeja. Siihen vastataan: Se ei käy! Lopulta kysymykseksi jää Kuka maksaa velat?, ja koska velka kuten rahakin on vain valtioiden lupauksia, kysymys on ketä on huijattu. Koska summat ovat suuria, silloin alkaa todellinen taisto. Kyse ei enää ole oikeudenmukaisuudesta - eli kuka on oikeutettu mihinkin omaisuuteen - vaan eloonsäilymisestä - millä omaisuuden jaolla valtio ei sorru anarkiaan.

Siis mitä syvemmälle annetaan naisellisen pysyvyyden hyveen mennä, sitä voimakkaammaksi tulee vastareaktio miehisen voiman hyveen kautta. Mitä suuremmaksi euron hajoamisen laskun annetaan kasvaa, sitä todennäköisemmäksi tulee euron hajoamisesta seuraava sota. Hyperinflaatio on ääriratkaisu. Se tarkoittaa varmaa sotaa.

[Kimmo Pirkkala]

Setelipainon käynnistäminen ei ole ainoa vaihtoehto valtion velkojen maksuun.
...
Velkojen suhteen päätös pitäisi olla selvä ja yksiselitteinen. Niitä ei makseta!

Jos tarkkoja ollaan, niin velkojen maksamatta jättäminen ei kuulu niihin vaihtoehtoihin, joilla velat hoidetaan, vaan se on vaihtoehto missä velkaa ei hoideta.

Mutta toki yksi mahdollisuus sekin.

[tyhmyri]

Suomi taitaa olla niitä harvoja valtioita, jotka eivät ole silloin tällöin pyyhkineet haitariaan veloilla. Totaalista defaulttia käsittääkseni Euroopassa ole monikaan maa tehnyt toisen maailmansodan jälkeen, mutta velkoja on muistaakseni jätetty osittain maksamatta.

Valtio voi aina sanoa, että lähetä armeijasi perimään saataviasi.

Tuossa mielessä on kummallista ja toisin kuin oletin, että Kreikkalaiset vielä roikkuvat eurohirressä. Minä olisin valinnut drakman ja pyyhkinyt valtiollista hanuria velkakirjoilla. Lisäksi olisin kertonut, että hävittäjiemme ja panssarivaunujemme miehistöt ja jalkaväkidivisiooniemme sotilaat ovat isänmaallisia ja hyvin koulutettuja kreikkalaisia. Ensiksi tietenkin lainaten niin paljon kuin pystyisin.

Kreikkalaisilla on oma osansa oman maansa kansalaisten edut myyvistä poliitikoista. Euron puolesta köyhtyköön kansa.

[Octavius]

3. EKP tulee efektiivisesti käynnistämään setelipainonsa ennemmin tai myöhemmin ostamalla suoraan valtioiden velkakirjoja.

Selittäkääs nyt tyhmälle:

EKP:n Noyer: Pankeille rajaton luotto ongelmamaiden velkakirjojen ostoa varten
http://www.muutos2011.fi/vb/content.php?359-EKP-n-Noyer-Pankeille-rajaton-luotto-ongelmamaiden-velkakirjojen-ostoa-varten

Eikös tuo EKP:n päätös tarkoita käytännössä sitä, että setelipaino on jo käynnissä epäsuorasti pankkien kautta?

Tämän mallin haittapuolena valtioiden kannalta on vain se, että pankit pääsevät vetämään prosenttinsa välistä. Mikä tietenkin on myös tämän mallin etu pankkien kannalta.

Selitin sen jo tuolla talouskriisiketjussa.

Kyse on pankkituesta käytännössä setelirahoituksella.

Italialaisen pankkiirin tulee saada bonuksensa uuteen Porcsheen ja Hans-Jurgenin tulee saada pankkiosinkonsa. Kannetaan hei vastuuta.

[desperaato]

Tuskin tänne paljon kirjoittelen (kuulenkin jo suuren kuoron huokaavan helpotuksesta) kun en ole mikään taloustietäjä, mutta tulen lukemaan tätä ketjua sitäkin innokkaammin!

Emo on kaukaa viisas?

[tyhmyri]

Niin. Kannattaa katsoa ja hieman miettiä EKP:n sidosryhmiä. Saksa, pankki, Saksa, pankki, Ranska, Saksa, pankki...

Jos velkoja viilattaisiin NGDP-nimisellä juustohöylällä, niin kaikki kärsisivät suhteellisen tasapuolisesti. Pelkkä inflaatio olisi huonompi mittari, mutta mieluummin inflaatio kuin deflaatio. Deflaatiossa kaikki asuntovelalliset häviävät ja velkojat voittavat. Inflaatiossa tuska jakaantuu hieman enemmän velkojan piikkiin. Siksi pankit inhoavat inflaatiota.

[sivullinen.]

EKP:n Noyer: Pankeille rajaton luotto ongelmamaiden velkakirjojen ostoa varten
http://www.muutos2011.fi/vb/content.php?359-EKP-n-Noyer-Pankeille-rajaton-luotto-ongelmamaiden-velkakirjojen-ostoa-varten

Eikös tuo EKP:n päätös tarkoita käytännössä sitä, että setelipaino on jo käynnissä epäsuorasti pankkien kautta?

Mielestäni tuo ei sitä tarkoita. Kuten linkkisi takaa löytyvä Sarko -pankki esimerkki osoittaa, pankki voi pilata oman taseensa ottamalle sinne valtionvelkakirjoja joita ei tulla maksamaan takaisin. Siksi hyvät pankit eivät halua ottaa niitä. Jos siis Sarko pankki "ottaisi" vaikka 10 miljardin euron edestä Kreikan valtionvelkakirjoja, joille Kreikka on luvannut maksaa 4% vuosikorkoa, niin Sarko pankki tekisi joka vuosi 400 miljoonaa voittoa. Näiden velkakirjojen "ottaminen" olisi Sarko pankille ilmaista siinä mielessä että EKP antaisi siihen rahat, mutta toisaalta Sarko pankin keskuspankkitilisaldossa ne näkyisivät. Siten jos Kreikka myöhemmin ilmoittaisi ettei se maksa näitä velkoja takaisin, niin Sarko pankilla olisi edelleen se 10 miljardin miinus keskuspankkitilillään. Sehän ei tietenkään haittaa, jos sen ei anneta haitata. Mutta usein siinä vaiheessa valtio päättää kansallistaa pankin ja "pakkosyöttää" tälle pääomaa. Tämän takia Sarko pankki ei halua ottaa 400 miljoonan vuosituottoa edes ilmaiseksi. Vasta kun EKP itse alkaa ostaa valtioiden lainoja, alkaa setelirahoitus. EKP:llä ei ole keskuspankkitiliä; se on keskuspankki. Sille eivät valtiot voi "pakkosyöttää" pääomaa vaan ainoastaan todeta EKPn taseen suurentuneen eli rahan arvon vähentyneen, joka johtaa inflaation kasvuun jos ei samaan aikaan joku voima aiheuta deflaatiota.

[Teaparty]

3. EKP tulee efektiivisesti käynnistämään setelipainonsa ennemmin tai myöhemmin ostamalla suoraan valtioiden velkakirjoja.

Selittäkääs nyt tyhmälle:

EKP:n Noyer: Pankeille rajaton luotto ongelmamaiden velkakirjojen ostoa varten
http://www.muutos2011.fi/vb/content.php?359-EKP-n-Noyer-Pankeille-rajaton-luotto-ongelmamaiden-velkakirjojen-ostoa-varten

Eikös tuo EKP:n päätös tarkoita käytännössä sitä, että setelipaino on jo käynnissä epäsuorasti pankkien kautta?

Tämän mallin haittapuolena valtioiden kannalta on vain se, että pankit pääsevät vetämään prosenttinsa välistä. Mikä tietenkin on myös tämän mallin etu pankkien kannalta.

Tarkoittaa juurikin sitä. EKP jakaa kaiken rahan joka tapauksessa liikepankkien kautta markkinoille, joten kyllä ne kymmenykset sinne osoitteeseen menevät. UK:ssa ja USA:ssa tämä on aivan julkisesti tunnustettu tosiasia, mutta euroalueella ei uskalleta sanoa niinkuin asia on.

Tässä valtionlainojen ostattamisessa liikepankkien lukuun (eli kohdennetussa setelirahoituksessa) ei sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta liikepankin pitäisi sentään kantaa joku riski marginaalinsa vastineeksi. Nyt se riski on - jos ei nyt virallisesti vielä sosialisoitu - niin vähintäänkin epäselvä.

Vaikea edes kuvitella mitään muuta setelipainomekanismia - ellei EKP ryhdy suoraan antamaan riihikuivaa rahaa valtioille vastikkeetta. Siitäpä vasta riemu repeäisi. ... Tietenkin hauska teoreettinen ajatus olisi lopettaa verojen periminen kokonaan ja ryhtyä hoitamaan julkiset menot valtioiden suoralla setelirahoituksella. Historiassa vastaavat kokeilut ovat johtaneet suorastaan vaiherikkaisiin tapahtumiin.