Kirkon karkeimmat mokutukset

[routa]

Uskaltanenko käyttää tätä ketjua päätöksenteon avuksi kirkkoon kuulumisen suhteen näin vuodenvaihteen lähestyessä...no aloitin jo. :-)

Olen ei-uskonnollinen mutta suuressa määrin kulttuuri- ja perinnearvoja kunnioittava henkilö, ja kirkkoon olen aina kuulunut ja perustellut sen itselleni kulttuuriperinnön vaalimisen tukemisena, vähempiosaisten auttamisena sekä mm. islamin ja monikultturismin vastustamisena (ts. vahva valtionkirkko estää muut hörhöilyt).

MUTTA alkaa tuntua siltä että nuo perustelut eivät enää kestä tarkastelua, ja parempi olisi vaikka liittyä Suomen Sisuun ja laittaa kirkollisveron suuruinen potti Joulupataan?!?!

Auttakaa, miksi kuuluisin kirkkoon / miksi eroaisin?

Kiitos!

[Seal]

No kirkkoon kuuluminen ei enää tarkoita mitään noista, minkä vuoksi olet jäsen. Ehkä hieman vähempiosaisten auttamista, mutta senkin tosiaan voit tehdä lahjoittamalla vaikka mainitsemaasi Joulupataan. Kirkkoon kuulumalla tuet monikultturismia, eli samalla oman kulttuuriperinteesi romahduttamista ja eipä sillä islamiakaan hirveästi vastusteta.

Jos tilanne muuttuu, kirkkoon on erittäin helppo liittyä takaisin. Eli suosittelen eroamista.

[Jorma Peelo]

Itse erosin silloin, kun kirkko ryhtyi piilottelemaan tiloissaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita mamuja.

[Punaniska]

Itse lähdin kun viime laman aikana kirkko jakoi EU:sta saamaansa leipää, muut ei antanut penniäkään omistaan ja lisäksi paljastui pahimmaksi työpaikkakiusaamista harrastavaksi työyhteisöksi Suomessa.

Edelleen kiukuttaa katsella tiettyjä määkijöitä, jotka keskittyvät lähinnä nuoleskelemaan valtaa. Mutta se ei ole mun rahoillani sponssattua.

[Ernst]

No kirkkoon kuuluminen ei enää tarkoita mitään noista, minkä vuoksi olet jäsen. Ehkä hieman vähempiosaisten auttamista, mutta senkin tosiaan voit tehdä lahjoittamalla vaikka mainitsemaasi Joulupataan. Kirkkoon kuulumalla tuet monikultturismia, eli samalla oman kulttuuriperinteesi romahduttamista ja eipä sillä islamiakaan hirveästi vastusteta.

Jos tilanne muuttuu, kirkkoon on erittäin helppo liittyä takaisin. Eli suosittelen eroamista.

Ristus sentään, minä odotan sitä kirkon tilaa ja olemista, jolloin voisi hyvästä syystä liittyä siihen takaisin, siis uudemman kerran! Minulla ei ole voimia liittyä takaisin ja lähteä muuttamaan kirkkoon pesiytyneitä kulttuurirelativistisia harhaoppeja ja muita mokutuksia. Toisaalta vituttaa ikään kuin siivellä kuunnella yleviä jumalanpalveluksia, joissa on oikeasti sanottavaa kenelle tahansa. Haluaisin kuulua ns. luterilaiseen järjestäväään seuraan, mutta pelkään pahoin  sielunvihollisen siellä saarnaavan vailla mieltä ja järkeä (siis liian usein).

Veikkaisimpa, ja veikkaankin, että en ole ihan ainoa inehmo tämän dilemman kanssa pähkäilevä.

[Faidros.]

Eroamalla tulee samalla avittaneeksi kirkon ja valtion eroa toisistaan.

[Mangustin]

Olen ei-uskonnollinen mutta suuressa määrin kulttuuri- ja perinnearvoja kunnioittava henkilö, ja kirkkoon olen aina kuulunut ja perustellut sen itselleni kulttuuriperinnön vaalimisen tukemisena

Tradition vaaliminen onnistuu hyvin vanhoissa kirkoissa. On kulttuuria, on perinteitä, ei ole mokua eikä papittaria.
http://katolinen.fi/
http://www.ort.fi/

MUTTA alkaa tuntua siltä että nuo perustelut eivät enää kestä tarkastelua, ja parempi olisi vaikka liittyä Suomen Sisuun ja laittaa kirkollisveron suuruinen potti Joulupataan?!?!

Pelastusarmeija on myös kirkkokunta, johon voi liittyä http://pelastusarmeija.fi/me/tutustu/oppi/

Auttakaa, miksi kuuluisin kirkkoon / miksi eroaisin?

(Kristuksen) Kirkkoon kuulumisella ei ole mitään tekemistä uskonnollisten yhdistysten kanssa, mutta ymmärrän kyllä että tarkoitat ev.lut.-seurakunnan jäsenyyttä. Suomen luterilaisilla on vähän perspektiiviharhaa siitä mitä "kirkko" on: Maailmassa on 60 miljoona luterilaista (joista enemmistö Missourin synodin ja Mekane Yesus-kirkon kaltaisia tunnustuksellisia, eikä mitään Pohjoismaisia setajeesustelijoita), 560 milj. helluntalaisia, 200-300 milj. itsenäisiä karismaattisia, 110 milj. baptistia, 300 milj. ortodoksia ja 1,2 miljardia katolilaista. Katoliset ja karismaattis-helluntalaiset kirkot on ne, joihin kannattaa liittyä, jos haluaa olla mukana kasvuorganisaation maailmanvalloituksessa. Vuonna 2050 ei (nykyennusteiden valossa) juuri muita uskontokuntia olekaan.

Miksi kuuluisit evluttiin?
-Saat äänestää. Voit aina liittyä takaisin vaalivuosina vastustamaan mokutusta, homotusta ja muuta roskaa.

Miksi eroaisit?
-Säästät rahaa, etkä tue nykyluterilaisten sirkusta.
-Voit edelleen käyttää palveluita (jumikset, messut, kuorot, jumpat, kerhot, diakonia...)

Bonus: Voit liittyä johonkin lukuisista ei-mokuttavista kirkoista http://www.kirkko.fi/

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Ev lut kirkon moquttaminen ja mamujen haaliminen tuottaa vihdoin hedelmää, tosin ei todellakaan sellaista, mikä miellyttäisi sepposimoloita ja sariromanlagerspetzejä:

Tuki IEC:lle katkolla: Naispappeus hiertää Kansainvälisen seurakunnan (IEC) ja evankelisluterilaisen kirkon välejä.

1990-luvulla IEC:n luonne alkoi muuttua, kun maahan alkoi virrata kristittyjä hyvin erilaisista kulttuureista ja kirkkokunnista

...

[Keskitalon] aikanaan IEC:n sanotaan kehittyneen yhä konservatiivisemmaksi. Se ei voi olla yksistään Keskitalon agenda, vaan maahanmuuttajat itse tuovat konservatiivisuutensa seurakuntaan.

Mikä ironia kun moskeija ja kaupunki on ennen moquttanut ja toivonut lisää mamuja koska

Tämä [muutto]liike on ollut toistaiseksi pientä, mutta kuka tietää, miten suuresti tulevaisuudessa vierasperäiset uskonnot alkavat hengen nälkäisiä kiehtoa. [...] Luterilaiselle kirkolle hengenelämän moninaisuus tekee hyvää."

Kansainvälisen seurakunnnan konservatiivinoitajahticausti saa uusia, absurdeja ulottuvuuksia: Ev lutukirkkon supermoquttavaa liperaaalisiipeä (Sepposimolat, romanlagerspetzit, jne.)syytetän rasSsismista:

Kotimaa: Timo Keskistalo eroaa kansainvälisen seurakunnan johdosta

Timo Keskitalo sanoo saaneensa viime aikoina huomattavan määrän lokaa niskoilleen kirkollisessa mediassa. Julkisuudessa käyty keskustelu oli yksi tekijä eropäätöksessä.

- Olen huomannut, että tämän edessä ei ole minkäänlaisia suojautumiskeinoja. Kun julkinen media ryhtyy vihakirjoitteluun, ei ole mitään tahoa, jonka puoleen voisi kääntyä. Eniten minua on murehduttanut se, että maahanmuuttajat ovat tulkinneet ja kokeneet tämän minuun ja IEC:hen kohdistuneen kirjoittelun luterilaisen kirkon vihamielisyytenä ulkomaalaisia kohtaan. Minua hävettää tässä tilanteessa oman luterilaisen kirkkoni käytös, Keskitalo sanoo.

Helsingin seurakuntayhtymän Kirkko ja kaupunki -lehti uutisoi marraskuun lopussa suhtautumisen naispappeuteen hiertävän Kansainvälisen seurakunnan ja evankelisluterilaisen kirkon välejä. Jännitteet henkilöitiin vahvasti Keskitaloon ja tämän perinteiseen virkakäsitykseen.

Keskitalo on kiistänyt julkisuudessa teologisten näkemystensä vaikuttavan naispappien syrjimiseen kansainvälisen seurakunnan toiminnassa. IEC:lla ei ole erikseen määriteltyä kantaa naispappeuteen.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto ottaa budjettiesityksessään käsittelyyn IEC:lle kaavaillut avustukset joulukuun aikana.

- Ehkä virheeni oli ohjata Kansainvälinen seurakunta, joka perustamisestaan lähtien on ollut tunnustustenvälinen ja itsenäinen, liian läheiseen yhteistyöhön luterilaisen kirkon kanssa. Alunperin ajattelin, että tiiviimpi yhteistyö Suomen kansankirkon kanssa edesauttaisi yksittäisten maahanmuuttajien integroitumista Suomen kristillisyyteen ja myös liittymistä Suomen ev.-lut. kirkkoon. Asiassa näyttää käyneen toisin, kommentoi Timo Keskitalo ratkaisuaan Seurakuntalainen.fi:lle.

[ikuturso]

^ Maahan muuttaa muslimeja, jotka eivät ole koskaan kuulleetkaan naisimaameista. Nämä otetaan vastaan punaisella matolla.

Maahan muuttaa kristittyjä, joiden kirkoissa ei ole naispappeja. Näitä kokoaa yhteen konservatiivinen suomalaispappi. Nämä julistetaan kirkonkiroukseen, koska ahdasmielisiä.

-i-

[Emo]

...

Itse olisin katolisen ja ortodoksisen kirkon kanssa pidättyväinen... pyhimyskultteineen sun muine mystisine  eriskummallisuuksineen ne ovat poikenneet alkuperäisestä kristillisyydestä. Katolisen kirkon mokuttamattomuudestakaan ei enää voi olla varma.

Yksi vaihtoehto jäi mainitsematta, joka ponnistaa vahvasti luterilaisen uskonpuhdistuksen ja aidon evankelisluterilaisuuden pohjalta:

http://www.lhpk.fi/seurakunnat/

Seurakunnat ovat järjestäytyneet yhdistyspohjaisesti. Niillä on oma nimi, jäsenistö ja säännöt. Ne ovat rakenteellisesti henkilöseurakuntia eli jäsenyys niissä ei perustu maantieteelliseen asuinpaikkaan vaan jäsenten omaan valintaan. Seurakuntien jäsenenä voi olla sekä Suomen ev.lut. kirkon jäseniä että siitä eronneita. Seurakuntia on syntynyt eri puolille Suomea. Hiippakunta on avoin rakenne, johon uusia seurakuntia voi liittyä.

Näiden seurakuntien piispa on Risto Soramies, pitkän päivätyön muslimien evankelioimistyössä tehnyt pappi, jonka ev.lut.kirkko sittemmin kengitti mäkeen.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/3616/soramies_kiistaa_en_ole_rikkonut_pappisvalaa

Monet evlutkirkosta eronneet suuntaavat nykyään tuonne, mikäli kristinuskon sanoma yhtään kiinnostaa pelkän kristillisen kulttuurin tukemisen lisäksi. Ihan umpiateistit tuskin jaksavat innostua, papit kun ovat kuitenkin tässä puljussa uskovia miehiä.


Mokutusuutinen:

LML: Kirkkojen tulisi tuomita romanien syrjiminen

http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/lml-kirkkojen-tulisi-tuomita-romanien-syrjiminen/

Luterilaisen maailmanliiton eurooppalaiset jäsenkirkot sekä Churches' Commission for Migrants in Europe (CCME) peräänkuuluttavat toimenpiteitä romanien syrjimisen ehkäisemiseksi. LML ja CCME käsittelivät romanien asemaa yhteisessä konferenssissa.

LML painottaa, että kirkkojen tulisi järjestää mahdollisuus vuorovaikutukseen romanien kanssa. Kirkkojen tulisi myös tehdä yhteistyötä muiden kirkkojen, järjestöjen ja romaniryhmien kanssa.

Kirkkojen ja romaniyhteisöjen välinen sovittelu Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuosituhannen lopussa on avannut oven uusien suhteiden rakentamiselle. LML:n mukaan kuitenkin tarvitaan jatkotoimenpiteitä.

Ikäänkuin Jeesuksen opetusten mukainen suhtautuminen lähimmäiseen ei olisi riittävän syrjimätön, vaan kirkkojen oikein tarvitsee erikseen nyt vihdoin TUOMITA SYRJIMINEN!

[ikuturso]

Ei mene aivan mokutuksen puolelle, mutta kertoo taas arkkipiiskan asenteesta.

Kauneimmat Joululaulut -vihkossa on Mäkisen tervehdys. Tekstiin on piilotettu "yhteinen kaipauksemme kokea joulun lapsen syntyminen"... Arvatkaa sanooko Jeesus? Ei.

---

Televisiossa oli italialaisen Turun Tuomiokirkkoon pystyttämä jättimäinen seimi. Arkkipiispaa haastateltiin seimen ääressä. Niin... Sanoi, että tämä on hienoa tämä mikä meitä kristittyjä yhdistää.

Arvatkaa sanooko Jeesus? Ei.

---
Tämän on allekirjoittanut myös ortodoksi, katolinen ja baptisti:

Ekumeeninen rauhanvetoomus jouluna 2013



Ekumeenista joulua vietetään jo 20. kertaa. Tästä on muodostunut osa suomalaista jouluperinnettä. Uutena asiana täällä tuomiokirkossa tänä jouluna on italialaisen Francesco Artesen rakentama jouluseimi. Viime vuonna se juhlisti roomalaista joulunviettoa Pietarin kirkon aukiolla. Nyt se on täällä. Ihmiset, tavarat ja ajatukset, jopa jouluseimet liikkuvat maasta toiseen ja saattavat meidät kosketuksiin toistemme kanssa uudella tavalla.
Kun katselen tuota jouluseimeä, ajattelen erityisesti ihmisiä ylittämässä tämän päivän rajoja. Seimiasetelman kotimaassa tämä on ajankohtainen kysymys, kun tuhannet siirtolaiset pyrkivät Afrikan-rannikolla olevan pienen italialaisen Lampedusan saaren kautta Eurooppaan. Matka on vaarallinen. Kaikki eivät siitä selviä. Monia matkasta selvinneitä odottaa Marian ja Joosefin kohtalo, heille ei ole sijaa majatalossa tai edes varaa majatalossa asumiseen.
Hätävaravuoteet sijataan sinne missä ihmiset liikkuvat: Lampedusaan, Roomaan, Lähi-idän ja Afrikan pakolaisleireille, Filippiinien katastrofialueelle, mutta myös Turkuun. Jouluasetelman koditon nuoripari ei löydy vain kauniina kuvina kirkkojen holveista vaan saa kasvonsa tuhansissa kulkijoissa, joita inhimilliset katastrofit, sota ja paremman huomisen toivo kuljettavat ympäri maailmaa.
Joulun sanoma on rajojen ylittämisen rauhansanoma. Jumala ylittää rajan ja tulee ihmiseksi tehdäkseen rauhan itsensä ja ihmisten välillä. Niin Jumala kutsuu myös meitä ihmisiä elämään rauhassa keskenämme, ylittämään tottumuksen ja turvallisuuden rajat, ja ottamaan lähimmäisemme vastaan rakkaudella, joka tunnistaa Herramme kasvot jokaisessa ihmisessä.
Kirkkojen edustajina vetoamme tänä jouluna niiden ihmisten puolesta, jotka matkalle lähteneinä etsivät sijaa Euroopasta ja Suomesta ja vetoamme sellaisen rauhan puolesta, joka ylittää ihmisten väliset rajat, murtaa yksinäisyyden ja osattomuuden sekä toivottaa koko ihmiskunnan tervetulleeksi yhteiseen juhlaan. Siunatkoon meitä rauhalla kolmiyhteinen pyhä Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Aamen.

-i-

[MW]

Ei mene aivan mokutuksen puolelle, mutta kertoo taas arkkipiiskan asenteesta.
***
-i-

"Joku" voisi loukkaantua. Tuo pakanallinen joulukin on aivan s*nan loukkaava ja rasistis-elitistinen. Onko onnettomalla ja riistetyllä joulu? Kuinka vaikeata se vain olisi puhua vaikkapa "sesongin muinoin muistellun henkilön" edesottamuksista, tai mieluummin jättää puhumatta?

Ja laulutkin voisi vain hyräillä, sanat saattavat osua kipeästi kaikkein haavoittuvimpiin.

[rölli2]

mitenkäs kirkon mukaan niitä romaneja suomessa syrjitään. tietääkseni halonen on oikein antanut arvonimiä romaneille. lisää rahaa kotoutukseen. eikö sitä vieläkään ole riitävästi

[Miniluv]

Ketju kiinni siivoamista odottamaan.

Edit: auki. Älkää jatkako kirkosta eroamisesta tms. off-topiceista.

[Emo]

... tämän uutisen siivittämin ajatuksin.

Mitä ihmettä? – Dick in a Box soi Jouluradiossa

http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/mita-ihmetta-dick-in-a-box-soi-jouluradiossa/

Verkossa pyörivässä pääkaupunkiseudun seurakuntien Rouhea joulu -Jouluradio-versiossa soi yllättävä kappale, nimittäin The Lonely Islandin ja Justin Timberlaken Dick in a Box.

Sanalla Dick viitataan miehen sukupuolielimeen.

Jouluradion tuottaja Jan Ahonen, miksi kyseinen ehkä hieman yllättävä biisivalinta päätyi seurakunnallisen Jouluradioon?

- Kanavan nimikin sanoo sen, että kyse on rouheasta joulusta. Kyseessä on muutaman tuhannen kuuntelijan verkkokanava, ei valtakunnallisesti pyörivä pääkanavamme. Rouheassa joulussa on haettu hieman yllättävimpiäkin ratkaisuja. Suoraan toimitukseen kappaleesta ei ole tullut yhteydenottoja, mutta sosiaalisessa mediassa sitä on hämmästelty muutaman kerran, Ahonen sanoo.

...

Niin hauskana kuin kyseistä kappaletta pidänkin, niin onhan tuo erikoinen joululauluvalinta Toivontuottajilta.

http://www.toivontuottajat.fi/

Toivontuottajat on Helsingin, Espoon ja Vantaan luterilaisten seurakuntien mediatoimitus. Tehtävämme on toteuttaa reipasta ja rohkeaa seurakuntien viestintää radioaalloilla ja verkossa.

Tai tarkemmin ajatellen... ihan on kappalevalinta linjassa noiden seurakuntien kulttuurimarxilaisen agendan kanssa. Teettiväthän he Kerkko Koskisella uuden version Hoosiannastakin, ja Susanna Kuparinen teki lauluun musiikkivideon, jota en ole nähnyt (en ole halunnut katsoa), mutta joka lehtitietojen mukaan on hyvinkin punavihreä mokuisa tekele.

[IDA]

Niin... Sanoi, että tämä on hienoa tämä mikä meitä kristittyjä yhdistää.

Hiljakseen näyttää siltä, että katoliseen- ja ortodoksiseen kirkkoon evankelisluterilaista kirkkoa yhdistää vain Lähetyshiippakunta ja Luther-säätiö. Hienoa kuitenkin, että edes ne.

Ehkä pahinta mokotusta on papiston tällainen valmistautuminen jouluun:

http://kirkonkellari.fi/marian-munasolu-ja-muut-joulukertomukset/

Voi olla, että tuollainen papisto on vähemmistönä, mutta ei ainakin julkisuudessa he ovat käytännössä koko papisto.

[Marija]

Niin... Sanoi, että tämä on hienoa tämä mikä meitä kristittyjä yhdistää.

Hiljakseen näyttää siltä, että katoliseen- ja ortodoksiseen kirkkoon evankelisluterilaista kirkkoa yhdistää vain Lähetyshiippakunta ja Luther-säätiö. Hienoa kuitenkin, että edes ne.

Ehkä pahinta mokotusta on papiston tällainen valmistautuminen jouluun:

http://kirkonkellari.fi/marian-munasolu-ja-muut-joulukertomukset/

Voi olla, että tuollainen papisto on vähemmistönä, mutta ei ainakin julkisuudessa he ovat käytännössä koko papisto.

Tässä asian ydin:

Samoin ilmaisee käsityksensä Kotimaa-lehdessä professori Miikka Ruokanen (48/28.11.2013): "Jos siitä [Jeesuksen neitseellinen syntymä] luovutaan, koko kristinusko kaatuu."

Kertomus Jeesuksen jumaluudesta, eli jumalallisesta syntymästä kaatuisi, Jeesus alennettaisiin ainoastaan jonkinlaiseksi profeetaksi. Kristinusko kaatuisi siihen. Emmehän me ihmistä palvo, vaan Jumalaa. Jos Jeesus ei olisi Jumalan Poika... no se siitä sitten.

[Emo]

Mokukirkon ulkomaanavun mokumannekiinina jauhaa kakkelia Lauri Tähkä-niminen, minulle melko tuntematon musikantti.

Lauri Tähkä: "Suomalainen mies on tossun alla ja se on hienoa"

http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/lauri-tahka-suomalainen-mies-on-tossun-alla-ja-se-on-hienoa/

– Suomalaisia nuoria pitäisi roudata konteittain köyhiin maihin, kuten vaikkapa Nepaliin. Menisivät sinne töihin ja oppisivat ajattelemaan vähän muitakin eikä vain omaa persettään, lohkaisi muusikko Lauri Tähkä Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien iltatilaisuudessa tiistaina Jyväskylässä.

Niinpä. Suomalaiset nuoret ovatkin olemassa sitä varten, että he lähtevät TÖIHIN kehitysmaihin, kun vastavuoroisesti sieltä nuoriso matkustaa Eurooppaan ja Suomeenkin MEIDÄN esivanhempiemme raadannan ansiosta olemassa olevien höyryävien lihapatojen ääreen, kehitysmaalaista laiskaa persettään levittämään.

Kirkon Ulkomaanavun lähettiläs Lauri Tähkä konsertoi ja puhui suurelle yleisölle haistellen taitavasti sen tunnelmia. Illan teemana oli vieraanvaraisuus.

Luin ihan oikeasti ensin että "haistatellen".

Tähkä kertoi elokuisesta matkastaan Nepaliin. Erityisen vaikutuksen mieheen teki köyhien nepalilaisten vieraanvaraisuus ja sydämellisyys sekä KUA:n hedelmää kantanut työ naisten aseman parantamiseksi maassa.

Jaa... eipä Tähkä itse kuitenkaan jäänyt Nepaliin tekemään työtä. Tänne palasi kitaraa rämpyttämään ja poskea soittelemaan.

– Oli hienoa nähdä ja kuulla, kuinka huonossa asemassa olleista naisista tuli vahvoja, kun heille annettiin mahdollisuus yrittämiseen. Heidän valoisuutensa, energisyytensä ja voimakas yhteishenkensä puhutteli, Tähkä kertoi Kotimaa24:lle ennen konserttia.

Konsertissa Tähkä sivusi samaa teemaa ja mainitsi, että Suomessa naiset ovat aina olleet vahvoja ja miehet vähän tossun alla. Tämä on Tähkän mielestä hienoa.

– Suomalainen mies ei pysty siihen, mihin suomalainen nainen. Kotipuolessani pohjanmaalla miehet ovat heilutelleet puukkoja huonoa itsetuntoa peitelläkseen, mutta nainen on aina sanonut, kuinka asiat tehdään.

Eikö nepalilaisille miehille anneta mahdollisuutta yrittämiseen? Miksi ei?

Kuka antoi suomalaiselle miehelle mahdollisuuden yrittämiseen vai onko täällä aina yritetty ihan omin nokkinemme ilman muiden antamia almuja? Mikä velvollisuus suomalaisella nuorella on uhrautua nepalilaisen vuoksi? Onko nuori käynyt orjakauppaa sillä suunnalla?

Miksei Tähkän vahva äiti ole vaientanut poikaansa? Poika heiluttelee sanan säilää huonoa itsetuntoaan peittääkseen, häpäisee itsensä. Onneksi Tähkälle kuitenkin kirkko maksaa häpäisystä korvauksen, verorahat taas hyvässä käytössä.

Tähkä ei ole aiemmin suostunut julkisesti minkään hyväntekeväisyyskampanjan keulakuvaksi, mutta KUA:n kysyessä häntä mukaan mies ei epäillyt hetkeäkään.

Olisi vain jatkanut aiemmalla ryhdikkäällä kieltäytymisen linjalla.

– KUA on luotettava järjestö, jonka apu menee perille. Sillä on arvokas brändi ja se tekee työtä niiden asioiden eteen, joita arvostan. Joulukuussa pidimme Jesse Kaikurannan kanssa joulukonsertin Johanneksenkirkossa ja se tuotti KUA:lle 23 000 euroa, Tähkä kertoo

Tuolla summalla KUA kiertoajeluttaa jo muitakin poppareita ympäri maailmaa köyhiä tirkistelemässä.

Tähkä ei ole kirkon jäsen eikä koe sitä ongelmaksi.

En koe minäkään ongelmaksi kirkkoon kuulumattomuuttani.

– Auttaminen ja hengellisyys pitää olla sydämen asioita.

Tähkä aikoo jatkaa työtä KUA:n lähettiläänä loppu elämänsä. Tämän vuoden syksylle on suunnitteilla joku tempaus, joka vielä jää salaisuudeksi.

Ihan kivasti-han tuosta irtoaa hyvää ja ilmaista kestomainosta b-luokan muusikolle, eikä tosiaan maksa Tähkälle  mitään vaan tuottaa. En minäkään tuollaista lypsylehmää teurastaisi.

Tähkän kanssa musisoi Jyväskylässä pastori Kääriäisenä tunnettu muusikko Jaakko Kääriäinen. Selitys soittokaverin pastori-nimitykselle jäi arvoitukseksi.

– Joskus on niin syntisiä asioita mielessä, että tarvitaan pastoria apuun, Tähkä kuittasi asian

Eli miestä kuitenkin hävettää oma köyhien selkänahasta rahastamisensa?

Samassa tilaisuudessa puhui vieraanvaraisuudesta KUA:n johtava teologinen asiantuntija Petri Merenlahti. Hänen ajatuksiaan voit lukea lisää blogista Vieraanvaraisuus, vaihtoehto pelolle

Linkki mokuteologin blogiin, varmasti tanakkaa tavaraa. Laitan tekstin tähän jäljemmäksi, ettei kulu muilla kallista aikaa klikkailuun:

http://www.kotimaa24.fi/vieraanvaraisuus-vaihtoehto-pelolle/

Jyväskylään neuvottelupäiville kokoontuneet kirkon kasvattajat aikovat painottaa työssään seuraavat kaksi vuotta vieraanvaraisuutta. Teemaan käytiin käsiksi monilla tasoilla tänään iltatilaisuudessa, jossa puhui Kirkon Ulkomaanavun johtava teologinen asiantuntija Petri Merenlahti. Musiikista ja raflaavistakin spiikeistä vastasi Lauri Tähkä.

Merenlahden mukaan kysymys vieraanvaraisuudesta on sekä kristillisen elämäntavan että Jeesuksen opetusten ydintä. Yhä uudelleen Jeesus heittää eri muodoissa ilmaan kysymyksen: Entä jos olisimme vieraanvaraisia kaikenlaisia ihmisiä kohtaan, loppuun saakka?

Merenlahti painotti, että Raamatussa on läpi vanhan ja uuden testamentin kestoteemana huolenpito erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä. Raamattu vaatii meitä toistuvasti pitämään huolta leskistä, orvoista ja muukalaisista. Se vaatii meitä rakastamaan jopa vihollista.

Merenlahden mukaan vieraanvaraisuus ei ole vain tehtävä vaan myös lahja. Sitä noudattamalla ja todeksi elämällä saamme suojan yksinäisyyttä ja kyynisyyttä vastaan. Olemalla vieraanvaraisia saamme kokea, että asioilla ja ihmisillä on väliä, elämällä on mieltä ja merkitystä.

Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien koko ohjelma on rakennettu tänä vuonna Entä jos? -kysymysten varaan. Merenlahden mielestä uskossa on pohjimmiltaan kyse juuri tästä kysymyksestä.  Usko on mielen ja sydämen avoimuutta ja vieraanvaraisuutta, valmiutta ottaa vastaan uusia ajatuksia, tulevaisuudenkuvia ja ihmisiä.

– Entä jos -kysymykset ruokkivat ennakkoluulottomuutta ja avointa mieltä, kykyä ajatella toisin. Ne ruokkivat mielikuvitusta ja luovuutta ja auttavat näkemään sellaista, mitä emme ole ennen nähneet.  Ne mahdollistavat kääntymyksen ja uudelleenajattelun. Ne kasvattavat vastuuseen, pohtimaan seurauksia. Ne viestivät siitä, että ihminen ja maailma voivat kehittyä. Entä jos -kysymykset antavat valmiutta katsoa ennakkoluulojen taakse, Merenlahti sanoi.

Aivan hengästyttävää kulttuurimarxilaista NewAge-propagandaa! 

'Entä jos' on aina vaihtoehto jollekin. Vieraanvaraisuus on Merenlahden mukaan vaihtoehto itsekkyydelle, itsekeskeisyydelle ja pelolle. Pelko saa ihmisen ajattelemaan, että vieraat ja muukalaiset ovat vihollisia, joilta pitää suojautua. Pelko saa ihmisen varastoimaan omaisuutta muista piittaamatta vain itselleen. Pelko saa turvautumaan väkivaltaan ja vahvimman oikeuteen. Jos vaihdamme pelon vieraanvaraisuuteen, voimme rakentaa luottamusta, oikeudenmukaisuutta ja todellista rauhaa.

Maailman erityinen vieraanvaraisuushaaste on se, että aliravitsemuksesta kärsii tälläkin hetkellä noin 842 miljoonaa ihmistä. Valoa tilanteeseen tuo, että aliravittujen määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuodesta. Merenlahden mukaan tutkijat ovat sitä mieltä, että poliittinen tahto voisi poistaa nälän maailmasta kokonaan.

Merenlahti uskoo, että vieraanvaraisiksi heittäytymällä voimme saada aikaan huolenpidon ja lähimmäisenrakkauden lumivyöryn. Otetaanko haaste vastaan ja aiheutetaan kunnon vyöry? Suomen lumitilanteessa muunlaisista lumenvyöryistä ei liene tänä talvena pelkoa.

Minusta on sympaattista, että joku uskaltaa ja kehtaa vielä nykyäänkin maalata eteemme idealistisia kuvia paremmasta maailmasta.

Laurin Tähkän haastattelun ja konserttitunnelmat voitte lukea huomisaamuna Kotimaa24:n uutisvirrasta.

Loppuun vielä pistivät Tähkä-mainoksen.

**************************************************************************************

Minä laitan tähän loppuun erään linkin ja lainaan siitä artikkelista lainausta, jossa lainataan Jussi Halla-ahoa.

http://sarastuslehti.com/2013/02/07/totuuden-henki-johda-sina-meita-harhaan-eli-kuinka-kulttuurimarxismin-henki-taytti-valtionkirkon/

Simolan ajattelussa on mielestäni teologisen tason ongelma. En ole uskontotieteilijä, mutta lukiopohjalta olen muistavinani, että kristinuskon kova ydin on ihmisen pelastuminen yksin uskosta. Ihminen siis pelastuu uskomalla siihen, että Jeesus on Jumalan poika, ja että hän kuoli syntiemme sovittamiseksi. (Jos olen väärässä, korjatkaa.)

Mikä on kirkon tehtävä? Kirkon tehtävä on julistaa pelastuksen sanomaa ja siten saattaa ihmiset pelastuksesta osalliseksi.
...
Onko kirkolla jokin uskonnollinen sanoma, vai onko kirkon opillinen sisältö redusoitunut antautumiseen ja toisen posken kääntämiseen? Onko kirkon tärkein tehtävä avata ovia kilpaileville uskonnoille? Onko luterilaisesta kristinuskosta tullut kirjaimellisesti suvaitsevaisuususkonto, jossa ihminen pelastuu yksin suvaitsevaisuudesta? Ehkäpä tämä osuu aika lähelle totuutta.

Nämä kysymykset on siis esittänyt Jussi Halla-aho Scripta-blogissaan vuonna 2007.

http://www.halla-aho.com/scripta/allah_rantautuu_simola_antautuu.html

[ikuturso]

Tähkä kertoi elokuisesta matkastaan Nepaliin. Erityisen vaikutuksen mieheen teki köyhien nepalilaisten vieraanvaraisuus ja sydämellisyys sekä KUA:n hedelmää kantanut työ naisten aseman parantamiseksi maassa.

Tämä on kanssa yksi stereotypia. Mihin tahansa menet, sinulle hymyillään ja jaetaan viimeinen leipäpala.

Joissain uskonnoissa tämä on kilvoittelua ja joissain kulttuureissa jo pienestä pitäen iskostettu pakko. Japanilaisen ravintolan koko henkilökunta huutaa "irasshaimase", kun asiakas tulee sisään. Ei siksi, että he ovat kohteliaita, vaan siksi, että näin kuuluu tehdä - se kuuluu tapakoodistoon.

Kun suomalainen on vieraanvarainen vaikkapa hädänalaista ihmistä kohtaan, hän on sitä, koska tuntee sydämestään toisen tarvitsevan apua. Ei siksi, että niin on opetettu tai pakko.

-i-

[sr]

Kun suomalainen on vieraanvarainen vaikkapa hädänalaista ihmistä kohtaan, hän on sitä, koska tuntee sydämestään toisen tarvitsevan apua. Ei siksi, että niin on opetettu tai pakko.

Niin, muille kansoillehan tällainen oikeasti hyväsydäminen toiminta on täysin outo käsite, minkä vuoksi suomalaiset ovatkin Parempia Ihmisiä^TM

Mutta vähän vakavammin puhuen, minun on vaikea keksiä syytä, miksi suomalaisilla olisi jotenkin sellaiset geenit, jotka tekisivät  meistä jotenkin hyväsydämmisempiä kuin muista. Kulttuuriseikastahan ei voi olla kyse, koska tuossa poissuljet sen, että suomalaisia olisi opetettu auttamaan hädänalaisia ihmisiä.

[Marija]

Vapaaehtoinen vieraanvaraisuus on eri asia kuin isäntäperheen ryöstön suvaitseminen.

Sitäpaitsi, joidenkin suomalaisten "vieraanvaraisuuden" naiivius on jo selvinnyt niin vieraille kuin suomalaisille itselleenkin.

[Miniluv]

Suomalainen mies ei pysty siihen, mihin suomalainen nainen. Kotipuolessani pohjanmaalla miehet ovat heilutelleet puukkoja huonoa itsetuntoa peitelläkseen, mutta nainen on aina sanonut, kuinka asiat tehdään.

Kaikessahan on tunnetusti kysymys joko huonon itsetunnon ilmaisemisesta tai peittämisestä

[Arvoton]

Oonks mä ymmärtänyt väärin vai en, kun näyttää siltä, että vieraanvaraisuus Suomessa kuuluisi olla sitä, että kehitysmaidn ihmiset ovat siirrettävä Suomeen ja suomalaisten on elätettävä heitä vaikka maailman tappiin?

[Marija]

Olet ymmärtänyt eurooppalaisen valheen erittäin hyvin.

[Emo]

Jatkossa sitten sanotaan rumat ja ikävät asiat sievästi 


Heli Karhumäki: Karusta retoriikasta alkaa tulla tapa

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4081/heli_karhumaki_karusta_retoriikasta_alkaa_tulla_tapa

Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan tiedottaja, kolumnisti Heli Karhumäen mukaan kristillisessä keskustelussa on luisuttu vahingossa karuun retoriikkaan. – Emme voi lyödä toisiamme kuin vierasta sikaa, Karhumäki muistuttaa. Hän on laatinut yhdessä puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallion kanssa nettiadressin kohteliaamman kirkollisen keskustelun puolesta.

Kohteliaampi puhe ja rakkaudellinen asenne eivät tarkoita sitä, ettei saisi olla eri mieltä.

- Meillä on oikeus arvioida kriittisesti sellaisia käsityksiä, joita pidämme virheellisinä. Mutta argumentoinnin tavan olisi oltava sivistynyt, fiksu ja kristityille sopiva. Emme voi lyödä toisiamme kuin vierasta sikaa. Se antaa huonoa kuvaa kristityistä ulospäin. Me näytämme vain riitelevältä ja rumasti puhuvalta porukalta. Ja kyllä se rikkoo meidän sisäistä yhteneväisyyttä, Heli Karhumäki painottaa.

Hän uskoo, että terve järki sanoo, missä kulkee raja pahan puheen ja terveen kritiikin välillä.

- Voi ajatella, miten toivoisin, että minua puhuteltaisiin. Rumat nimittelyt ja toisen motiivien epäileminen ovat vyön alle lyömistä. Samoin se, että kyseenalaistetaan toisen hengellisyys, ymmärrys tai rakkaudellisuus.


"Nyt puhutaan fiksummin luterilaisessa kirkossa!" -adressiin voi tutustua tästä linkistä.

Lue lisää Karhumäen ja Antti Mustakallion ajatuksista tämän viikon Uudesta Tiestä (3/2014).

Miksi muka emme voi lyödä toisiamme kuin vierasta sikaa?
Kun kirkon sisälle on sullottu täysin erilaisia maailmankatsomuksia omaavia ihmisiä niin tulee sanomista.
Vai tuo sika-ko se onkin se epäpuhdas, että siksi ei?

Meillä ei ole sisäistä eikä juuri ulkoistakaan yhteneväisyyttä, me olemme riitelevä porukka. Se näkyy väkisin ulospäin, kulisseja ei ole mahdollista eikä tarpeenkaan pitää pystyssä.
Tietysti orwellilaisuus ja kulttuurimarxismikin vaatii, että sanoja kielletään tai asiat sanotaan "toisin", siitä lähtökohdasta käsin tämäkin tiedottajan tiedotus on täysin ymmärrettävä. Moni haluaa, että kirkon tunnustuksessa ja perinteissä pitäytyvät ihmiset nuijitaan hiljaisiksi ja jopa savustetaan kirkosta ulos, mutta se pitää tehdä ulospäin nätisti 

Miten toivoisin minua puhuteltavan? Puhutelkoot miten tahtovat, ei kiinnosta. Ja ei näitä "kirkon uudistajien" motiiveita epäillä, ne tiedetään ja tunnetaan. Uudistuksen hengellisyyttäkään en ainakaan itse epäile, se sitten että mikä henki sen hengellisyyden antaa mutta hengellisyyttä varmasti on.

Linkki adressiin: http://www.adressit.com/nyt_puhutaan_fiksummin_luterilaisessa_kirkossa

Ikävää, että olen näin huono kristitty mutta ei voi mitään, tätä suvaitsevaisuushömppää on tullut jo vuosia sitten mitta täyteen.

[ikuturso]

Kun suomalainen on vieraanvarainen vaikkapa hädänalaista ihmistä kohtaan, hän on sitä, koska tuntee sydämestään toisen tarvitsevan apua. Ei siksi, että niin on opetettu tai pakko.

Niin, muille kansoillehan tällainen oikeasti hyväsydäminen toiminta on täysin outo käsite, minkä vuoksi suomalaiset ovatkin Parempia Ihmisiä^TM

Mutta vähän vakavammin puhuen, minun on vaikea keksiä syytä, miksi suomalaisilla olisi jotenkin sellaiset geenit, jotka tekisivät  meistä jotenkin hyväsydämmisempiä kuin muista. Kulttuuriseikastahan ei voi olla kyse, koska tuossa poissuljet sen, että suomalaisia olisi opetettu auttamaan hädänalaisia ihmisiä.

Teetpä kovin pitkälle meneviä päätelmiä kahdesta virkkeestä.
-en väitä, etteikö muissa kulttuureissa ole hyväsydämistä toimintaa
-en väitä, etteikö myös joillekin suomalaisille ole opetettu vieraanvaraisuutta.

Tuon esiin sen näkökohdan, että monessa kulttuurissa (esimerkki Japanista, jossa vietin kaksi vuotta) on tapakoodistoon kirjoitettu monia sellaisia "velvollisuuksia", joita me suomalaiset koemme vieraanvaraisuutena. Minut syötettiin pari kertaa hyvinkin kalliissa ravintolassa Japanissa japanilaisen piikkiin, koska niin on tapa.

Nyt on kyse enemmän koodistoista kuin ihmisistä. Se, että jossain maassa ollaan vieraanvaraisia, ei tee näistä ihmisistä automaattisesti "parempia ihmisiä". Mutta näin Lauri Tähkä ja monet muut ulkomailla kokemaansa vieraanvaraisuutta ylistävät tuppaa antamaan ymmärtää. Ja tämä on väärää suomalaisten dissaamista.

Onhan meilläkin ollut tapana saunottaa vieraat. Mikä sen suurempi luottamuksen osoitus, kuin riisua kaikki vaatteet ja näyttää toiselle aito itsensä, sekä tarjota tälle peseytymismahdollisuus. Mutta sen sijaan, että tästä tavasta olisi tehty "vieraanvaraisuuden tavaramerkki", tästä on tehty häpeäkulttuuria: Siellä pakotetaan saunaan ja juotetaan viinaa.
Revi sitten siitä. Minä pidän saunan tarjoamista vieraanvaraisuutena, jota en saa muualla maailmassa. Japanissa tarjotaan kuuma kylpy. Se on hienoa kulttuuria. Suomalainen sauna on rivoa härskiä vieraan kulttuurin kunnioittamattomuutta ja perkele.

-i-

[sr]

Teetpä kovin pitkälle meneviä päätelmiä kahdesta virkkeestä.
-en väitä, etteikö muissa kulttuureissa ole hyväsydämistä toimintaa
-en väitä, etteikö myös joillekin suomalaisille ole opetettu vieraanvaraisuutta.

Mutta ainakin lauseestasi sai sen kuvan, että suomalaiset olisivat hyväsydämisempiä. Jos et tätä tarkoittanut, niin en ihan täysin ymmärtänyt, mitä lauseesi juttu hyväsydämisyydestä oikein koitti sanoa.

Tuon esiin sen näkökohdan, että monessa kulttuurissa (esimerkki Japanista, jossa vietin kaksi vuotta) on tapakoodistoon kirjoitettu monia sellaisia "velvollisuuksia", joita me suomalaiset koemme vieraanvaraisuutena. Minut syötettiin pari kertaa hyvinkin kalliissa ravintolassa Japanissa japanilaisen piikkiin, koska niin on tapa.

Niin, kulttuurit usein sisältävät asioita siitä, miten toisiin ihmisiin tulee suhtautua. Minä ymmärsin Tähkän jutun niin, että hänestä olisi nastaa, jos suomalainen kulttuuri omaksuisi juuri noita muiden kulttuurien vieraanvaraisuuden muotoja. En ihan ymmärrä, miksi sinulle sen vieraanvaraisuuden kohteena olisi väliä sillä, ollaanko sinulle vieraanvaraisia siksi, että kyseisessä kulttuurissa nyt vaan on sellainen tapa, vai siksi, että ihmiset ovat hyväsydämisiä. Ainoastaan, jos kyse ei ole todellisesta vieraanvaraisuudesta, vaan esim. ne japanilaiset sinun syöttäjäsi odottavat sinulta vuorostaan jotain vastapalvelua, voi tässä olla jotain vikaa.

Nyt on kyse enemmän koodistoista kuin ihmisistä. Se, että jossain maassa ollaan vieraanvaraisia, ei tee näistä ihmisistä automaattisesti "parempia ihmisiä". Mutta näin Lauri Tähkä ja monet muut ulkomailla kokemaansa vieraanvaraisuutta ylistävät tuppaa antamaan ymmärtää. Ja tämä on väärää suomalaisten dissaamista.

Minusta Tähkä ei sanonut mitään ihmisten paremmuudesta. Minusta sinun tekstisi sen sijaan sanoi (minkä vuoksi sitä juuri kritisoinkin). Tähkä sanoi nepalilaisista:"Erityisen vaikutuksen mieheen teki köyhien nepalilaisten vieraanvaraisuus ja sydämellisyys". Minusta tuossa hän ei sano mitään siitä, onko tuo vieraanvaraisuus ja sydämellisyys opittua ja osa kulttuuria vai jotain "paremmista ihmisistä" lähtöistä. Oikeastaan näitä on minusta jopa vaikea erottaa toisistaan, koska varmasti se, miten käyttäydymme ja minkä tunnemme olevan oikein, on hyvin pitkälti kulttuurimme muovaamaa.

Onhan meilläkin ollut tapana saunottaa vieraat. Mikä sen suurempi luottamuksen osoitus, kuin riisua kaikki vaatteet ja näyttää toiselle aito itsensä, sekä tarjota tälle peseytymismahdollisuus. Mutta sen sijaan, että tästä tavasta olisi tehty "vieraanvaraisuuden tavaramerkki", tästä on tehty häpeäkulttuuria: Siellä pakotetaan saunaan ja juotetaan viinaa.

Hmm, itse en ole koskaan kuullut kenenkään ulkomaalaisen noin kommentoivan saunomista, mutta jos on, niin silloin hän ei varmaankaan ole kokenut sitä touhua erityisen vieraanvaraisena. Jos sinut olisi siellä Japanissa viety karaoke-baariin ja pakotettu laulamaan, niin tuskin sinäkään sitä olisit erityisen vieraanvaraisena pitänyt. Vai olisitko?

Revi sitten siitä. Minä pidän saunan tarjoamista vieraanvaraisuutena, jota en saa muualla maailmassa. Japanissa tarjotaan kuuma kylpy. Se on hienoa kulttuuria. Suomalainen sauna on rivoa härskiä vieraan kulttuurin kunnioittamattomuutta ja perkele.

En ole samaa mieltä. Itse olen nauttinut niin japanilaisten kuumista kylvyistä kuin suomalaisesta saunastakin. Niin ovat muutkin ulkomaalaiset. Tuollaista mainitsemaasi kantaa suomalaisesta saunasta en ole koskaan kuullut. Voi olla, että joissain kulttuureisssa, joissa alastomuus on kova tabu, joku voisi noin saunomiseen suhtautuakin, mutta olen melko varma, että hän suhtautuisi samalla tavoin japanilaiseen alastomana kylpemiseenkin.

[IDA]

Odotettavissa vähintään kolme viikkoa kestävä käsitteen 'hyväsydämisyys' määrittely-yritys, joka törmää seinään

[Marija]

Hah. Minä olen saanut sielunrauhan kirkon tekemisistä. Erottuani kirkosta joskus, (koskahan se oli?), muist. 1,5 vuotta sitten, ne eivät enää ole edes kiinnostaneet. Mokutelkoot mielinmäärin. Tai siis ei! Sillä näin kirkko arvovallallaan on mukana Suomen alasajossa!

Voisivat jo vihdoin uudelleen alkaa, hmmm, keksitään sana...: sukuttaa! = Suomi-kulttuuri.

Mo-kutuksen vastakohta Suomessa = Su-kutus = Suomi / suomalainen-kulttuuri!   

Suomalainen: Sukuta sinäkin!

[Emo]

Aamulla avasin varomattomasti TV-jumalanpalveluksen, lähinnä siksi kun siellä oli ohjelmatietojen mukaan tuttu kanttori soittamassa.
Ja mitä näkee? Näkee alttarilla intiaaninaisen pyytämässä, jollain käsittämättömällä kielellä, rohkeutta mayaintiaaneille, että nämä uskaltaisivat vaatia oikeuksiaan. Inkkarinaisen ympärillä seisoi liuta ilmeisestikin naispappeja.

Tunsin itseni paskaksi kristityksi (no sellainen tietysti olenkin) ja rasistiksi (sellainen en ole), kun alkoi välittömästi ottamaan kulttuurimarxismi ja kirkon politisoituminen päähän ja napsautinkin telkkarin samointein kiinni! Kommenttejen kera!
Ja nyt vielä tulin tähän ketjuunkin kommentoimaan.

Voi tätä negatiivisuuden määrää!       Missä suvaitsevaisuuteni?