2011-11-28 IS:Vähemmistöjen koulutukseen halutaan lisää luovuutta

[P]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/vahemmistojen-koulutukseen-halutaan-lisaa-luovuutta-/art-1288431469497.html

"Julkaistu: 28.11.2011 15:20

Vähemmistöjen koulutusta halutaan uudistaa nykyistä luovempaan suuntaan.
Myös nuorten kulttuuritausta on tarkoitus huomioida nykyistä paremmin. Tavoitteena on vähentää nuorten syrjäytymistä.

Uudistuksen taustalla on kirjailija Veijo Baltzarin hahmotelma kulttuurienvälisestä koulutusjärjestelmästä. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa selvitetään, miten ajatukset voisivat soveltua korkeakoulujen koulutustarjontaan.

Hankkeen rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

STT "

[Emo]

^ Kaikki tuollainen toimii totaalisesti integroitumista ja kotoutumista vastaan!!

[Alkuasukas]

Uudistuksen taustalla on kirjailija Veijo Baltzarin hahmotelma

...ja tuo riittikin paskatakuuksi.

[Roope]

Millaista pedagogiikkaa tarvitaan moderneissa monikulttuurisissa yhteiskunnissa?
Kirjailija Veijo Baltzar on luonut Kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan, joka huomioi erilaisista kulttuuritaustoista tulevat yksilöt ja jossa teoreettispainotteisen ja ulkokohtaisen osaamisen korvaa luovuus, sisäistäminen ja kokemuspohjainen oppiminen. Baltzar on luonut filosofis-pedagogisen teoksen "Kokemuspohjainen filosofia" (2011).

Kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan tutkimus- ja mallinnushanke HUMAKissa
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoituksen Humanistiseen ammattikorkeakouluun (HUMAK) perustettuun Baltzar-KKI-HUMAK -hankkeeseen. Ministeriön korkeakouluyksikkö vakuuttui siitä, että Baltzarin pedagogiikka sisältää aidosti uudenlaista ja yhteiskunnan kehittämisen kannalta tärkeää ajattelua sekä kasvatus- ja koulutusmenetelmiä. HUMAKin tutkijat ovat selvittäneet 1.5.2011 alkaen hankkeessa professori Juha Sihvolan johdolla (varalla prof. Sami Pihlström) Baltzarin pedagogiikan perusteita sekä sen soveltumista laajemmin koulutuksen kenttään. Mallinnus- ja kehittämistyötä jatketaan valmistuvan tutkimuksen pohjalta ja samalla uutta pedagogiikkaa luotsaava pilottitoiminta käynnistetään HUMAKissa keväällä 2012.

Arvovaltaiset tukijat
Baltzar-KKI-HUMAKin suojelijana toimii entinen pääministeri Paavo Lipponen. Sen strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Veijo Baltzar ja siihen kuuluvat Paavo Lipponen, kansanedustaja Pekka Haavisto, nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, professori Juha Sihvola (varalla prof. Sami Pihlström), koulutusjohtaja Katariina Soanjärvi (HUMAK) ja Aleksanterin teatterin johtaja Reima Jokinen.

Julkistustilaisuus
Baltzar-KKI-HUMAKin virallinen julkistustilaisuus lehdistölle pidetään HUMAKin rehtorin toimistossa, Annankatu 12 A, Helsinki maanantaina 28.11.2011 klo 11–12. Paikalla on hankkeen tutkijoita ja tukijoita, mm. SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen ja vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto, sekä Baltzarin oppilaat.

Hankkeen taustaa ja tavoitteita:

Kohti aidosti monikulttuurista ja moniarvoista yhteiskuntaa
Baltzarin mukaan niin opinnoissa kuin elämässä menestyminen monikulttuurisissa yhteiskunnissa edellyttää vankan itsetuntemuksen, -luottamuksen ja identiteetin kehittymistä. Kulttuurienvälinen kokemuspohjainen koulutusjärjestelmä mahdollistaa aidosti monikulttuurisen ja moniarvoisen yhteiskunnan rakentamisen, jossa nuoret eivät kasva suuren massakoneiston kertakäyttöhyödykkeiksi ja pätkätyöläisiksi vaan itsenäisiksi oman arvonsa tunteviksi ja toisiaan kunnioittaviksi yksilöiksi.

Työpaja luovuushakuisille nuorille
Baltzar-KKI-HUMAKin lähitulevaisuuden toiminnallinen tavoite on esimerkiksi vähentää nuorten syrjäytymistä. Syksyllä 2012 käynnistetään kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan pohjalta nuorten työpajatoiminta, joka palvelee muun muassa työttömiä luovuushakuisia nuoria. Työpajatoiminta tarjoaa draamailmaisuun pohjautuvaa kokemuspohjaista vuorovaikutuksellista työskentelyä, jossa nuoret voivat kehittää valmiuksia oman elämänpolkunsa rakentamiseen yhteisöllisessä luovassa hengessä. Työpajassa tulee olemaan mahdollisuus myös suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja siten se tukee nuorta hakemaan opiskelupaikkaa.

Baltzar-KKI-HUMAK on innovatiivinen toiminnallinen osaamispankki, joka hankkii ja tuottaa osaamista niin Suomen sisäisesti kuin kansainvälisellä tasolla. Baltzar-KKI-HUMAKissa edetään kohti eurooppalaisen kasvatusjärjestelmän uudistamiseen perustuvaa visiota asteittain.

Vaeltava kulkijamustalainen Veijo Baltzar uudistamassa eurooppalaista kasvatusjärjestelmää

Yhä vaan on varaa tähän pelleilyyn.

[Miniluv]

Tällä saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa:


Luovuutta! taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmäopas monikulttuuriseen nuorisotoimintaan

Humakin hanke:

Baltzar-KKI-HUMAK on kulttuuris-pedagoginen innovaatio, joka pohjautuu kirjailija Veijo Baltzarin vuonna 2010 luomaan ja perustamaan kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan käsitteeseen sekä siihen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden perimmäisenä tavoitteena on uudistaa eurooppalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä. Nimessä oleva "KKI" viittaa kulttuurienväliseen kokemuspohjaiseen innovaatioon.

Hankkeen päätavoite on tutkia ja mallintaa pedagogiikkaa sekä luoda pohja Aleksanterin teatteriin perustettavalle Baltzar-KKI-HUMAKin innovatiiviselle osaamispankille. Hankkeen aikana kehitetään ensimmäiset vuonna 2012 toteutettavat pilottikoulutukset, kirkastetaan visioita ja niihin pohjautuvaa toimintaa, suunnitellaan ja hankitaan resursseja sekä kehitetään aktiivisesti niin Suomen sisäistä kuin kansainvälistäkin yhteistyöverkostoa.

Baltzar-KKI-HUMAKin strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kirjailija Veijo Baltzar. Ohjausryhmään kuuluvat entinen pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja Pekka Haavisto, nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, professori Juha Sihvola (varalla professori Sami Pihlström), koulutusjohtaja Katariina Soanjärvi (HUMAK) ja teatterinjohtaja Reima Jokinen. Paavo Lipponen toimii myös hankkeen suojelijana.

Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikkö.

http://www.humak.fi/tutkimus/hankkeet/baltzar-kki-humak

Jos tällä rivillä ei voita hevonpaskabingoa, niin millä sitten (Roopen edellisestä):

Syksyllä 2012 käynnistetään kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan pohjalta nuorten työpajatoiminta, joka palvelee muun muassa työttömiä luovuushakuisia nuoria. Työpajatoiminta tarjoaa draamailmaisuun pohjautuvaa kokemuspohjaista vuorovaikutuksellista työskentelyä, jossa nuoret voivat kehittää valmiuksia oman elämänpolkunsa rakentamiseen yhteisöllisessä luovassa hengessä.

[P]

"Myös nuorten kulttuuritausta on tarkoitus huomioida nykyistä paremmin. Tavoitteena on vähentää nuorten syrjäytymistä.

Uudistuksen taustalla on kirjailija Veijo Baltzarin hahmotelma kulttuurienvälisestä koulutusjärjestelmästä."


Kuten jo on todettu. kotoutumisen tai romanien integroitumisen kannalta tuolla menolla ojasta allikkoon ja viulut veronmaksajilta.

Mitenkäs se Veijon talopalo menikään? Tai virkatehtävien hoito opiskelijatyttösten kanssa?  Muistaako kukaan?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veijo_Baltzar   Itseltäni saattaisi jäädä ihan trackrecordin valossa käytetty auto ostamatta Veijolta? Samoin taitaa jäädä kulttuurienvälisen koulutusjärjestelmän kanssa, vaikka nimi on yhtä hieno innovaatio kuin synergian silta.

[Roope]

Monikulttuurinen yhteiskunta tarvitsee uudet oppimiseväät

Nykykoulussa oppilas ahdistetaan seinään eikä hänelle anneta mahdollisuutta oppia itselleen sopivalla tavalla. Tätä mieltä on kulkijamustalainen Veijo Baltzar, jonka Kulttuurienvälistä kokemuspohjaista pedagogiikkaa aletaan kehittää Humanistisessa ammatti-korkeakoulussa.

Baltzarin pedagogiikka korostaa monikulttuurista vuorovaikutteisuutta. Kirjailija Veijo Baltzar on Kultakuumeen studiovieraana.

YLE/Kultakuume

[Ari-Lee]

Eli luodaan sinne lisää rahaa.

[P]

Tällä saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa:


Luovuutta! taide- ja kulttuurikasvatuksen menetelmäopas monikulttuuriseen nuorisotoimintaan

Humakin hanke:

Baltzar-KKI-HUMAK on kulttuuris-pedagoginen innovaatio, joka pohjautuu kirjailija Veijo Baltzarin vuonna 2010 luomaan ja perustamaan kulttuurienvälisen kokemuspohjaisen pedagogiikan käsitteeseen sekä siihen liittyviin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden perimmäisenä tavoitteena on uudistaa eurooppalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä. Nimessä oleva "KKI" viittaa kulttuurienväliseen kokemuspohjaiseen innovaatioon.

Hankkeen päätavoite on tutkia ja mallintaa pedagogiikkaa sekä luoda pohja Aleksanterin teatteriin perustettavalle Baltzar-KKI-HUMAKin innovatiiviselle osaamispankille. Hankkeen aikana kehitetään ensimmäiset vuonna 2012 toteutettavat pilottikoulutukset, kirkastetaan visioita ja niihin pohjautuvaa toimintaa, suunnitellaan ja hankitaan resursseja sekä kehitetään aktiivisesti niin Suomen sisäistä kuin kansainvälistäkin yhteistyöverkostoa.

Baltzar-KKI-HUMAKin strategisen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kirjailija Veijo Baltzar. Ohjausryhmään kuuluvat entinen pääministeri Paavo Lipponen, kansanedustaja Pekka Haavisto, nuorisoasiainneuvos Olli Saarela, professori Juha Sihvola (varalla professori Sami Pihlström), koulutusjohtaja Katariina Soanjärvi (HUMAK) ja teatterinjohtaja Reima Jokinen. Paavo Lipponen toimii myös hankkeen suojelijana.

Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluyksikkö.

http://www.humak.fi/tutkimus/hankkeet/baltzar-kki-humak

Vrt, Synergian silta;

""Hankkeen päätavoite on luoda malli siitä, miten samanaikaisesti parannetaan työttömien maahanmuuttajien työmahdollisuuksia ja lisätään työnantajien valmiuksia rekrytoida heitä. Mallissa huomioidaan kokonaisvaltaisesti maahanmuuttajan perhe ja toisaalta työllistävän työyhteisön koko henkilöstö. Tämä on prosessi, jota voidaan verrata sillanrakentamiseen, synergian sillan, josta hyötyvät niin työvoimapulasta kärsivä työnantaja kuin työnsaannin vaikeuksista kärsivä maahanmuuttaja. Avoimen dialogin ja molemminpuolisen lähentämisen periaate edellyttää laajempaa vuorovaikutussuhdetta kuin vain työnantajan ja työntekijän, eli yhden perheenjäsenen ja organisaation johdon. Siten mukaan tulevat maahanmuuttajien koko perhe ja työnantajien henkilöstö kaikilla tasoilla. Hankkeen tuloksena luodaan eri toimijoiden käyttöön malli kokonaisvaltaisista toimista maahanmuuttajaperheen sopeutumisessa. Malli sisältää toimintatavan monikulttuurisesta tukipalvelusta, joka voi jatkaa projektin jälkeen toimintaansa vakiintuneena toimintamallina ja maahanmuuttoasioiden kanssa työskentelevien tahojen, kuten julkishallinnon ja kansalaisjärjestöjen työkaluna. Hankkeen aikana kohderyhmänä olleet 20 maahanmuuttajataustaista henkilöä työllistyvät tai hakeutuvat täydennyskoulutukseen samalla, kun hankkeessa mukana olevien työyhteisöjen kyky hyväksyä erilaisuutta lisääntyy. Projektin toimet kohdistetaan koko maahanmuuttajaperheeseen ja koko työyhteisöön. Maahanmuuttajaperheiden valmennuksen tavoitteena on identiteetin vahvistaminen itseohjautuvuuden, sisäisen yrittäjyyden asenteen, oman osaamisen tuotteistamisen ja markkinoinnin keinoin. Työpajoissa käytetään työmenetelmänä tarinateatteria, SO-analyysiä, toimintaoppimista sisäisen yrittäjyyden otteen omaksumiseksi ja benchmarking-menetelmää yhteisöön kinnittymiseksi. Tarinateatteria käytetään yksittäisen ihmisen oman henkilökohtaisen tarinan kuulemiseksi ja sen näkyväksi tekemiseksi teatterin ja improvisaation keinoin. Tarinat ja niidenkerronta yhteisössä jäsentää ja ravitsee tunne-elämäämme sekä auttaa hahmottamaan omaa paikkaamme yhteiskunnassa. SO-analyysi, sisäisen yrittäjyyden valmennus sekä benchmarking tuovat esiin vahvuudet ja mahdollisuudet ja mahdollistaa oman osaamisen tuotteistamisen ja markkinoinnin yhteisöihin liittymiseksi (työyhteisöt tai koulutusorganisaatiot). TDA-analyysi mittaa työyhteisössä erilaisuuden vastaanottokykyä ja tuo esiin siinä olevat puutteet. Tämän pohjalta luodun koulutuksen tarkoituksena on hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä edistää työyhteisöjen maahanmuuttajataustaisten ihmisten vastaanottokykyä." "


Kuin kaksi marjaa?

[Marko Parkkola]

Myös nuorten kulttuuritausta on tarkoitus huomioida nykyistä paremmin.
...
Uudistuksen taustalla on kirjailija Veijo Baltzarin hahmotelma kulttuurienvälisestä koulutusjärjestelmästä.

Voi kuinka riemastuttavan hauska oxymoron. Ensin halutaan kiinnittää huomiota nuoren kulttuuriin. Sitten halutaan kiinnittää huomiota kaikkiin kulttuureihin. Päättäisivät jo kumpaa he haluavat.

Tai no, rahaahan he haluavat.

[Siili]

Mitäpä jos esimerkiksi Jari Tervo olisi lähtenyt myymään päättäjille omaa pedagogiikkaansa?  Olisiko hänet otettu vastaan yhtä ennakkoluulottomasti kuin Balzar?

[P]

Mitäpä jos esimerkiksi Jari Tervo olisi lähtenyt myymään päättäjille omaa pedagogiikkaansa?  Olisiko hänet otettu vastaan yhtä ennakkoluulottomasti kuin Balzar?

Tai pertti perunanenä Synergian siltaa - niin olisikohan 400 000€ tipahtanut, kuin massi-alille?  Näitä on hyvä pohdiskella? Tasa-arvoinen maahan Suomi on? Eikö juu?

[CaptainNuiva]

Kumma miten näitä utopioita jaksetaan tarjota, ei työelämän/työpaikan ja yhteiskunnan kuulu mukautua erillaisiin monikulttia palveleviin sekä ihannoiviin tarkoituksiin vaan päin vastoin.
Tässä maassa (eikä muuallakaan) ole ainoatakaan monikulttiin muovautuvaa,aidosti toimivaa firmaa.
Tässä kohden on turha kenenkään edes Nokiaa tarjota esimerkkinä, sielläkin toimitaan taustasta riippumatta firman ehdoilla eikä työntekijän.

[Pike84]

Eikö ne Synergian Sillat ala jo riittää? Ja mitkä ihmeen "luovuushakuiset nuoret"? Taas on vissiin keksitty uusia hienoja sanojakin.

[Siili]

Eikö ne Synergian Sillat ala jo riittää? Ja mitkä ihmeen "luovuushakuiset nuoret"? Taas on vissiin keksitty uusia hienoja sanojakin.

Mitäköhän lisäarvoa Balzarilla on annettavana esimerkiksi sähköasentajan koulutukseen?  Toki lahjakkaille paskanpuhujillekin on ihan legitiimiäkin kysyntää, mutta valitettavasti nuorisotyöttömyys ei ratkea ihmisiä kirjailijoiksi kouluttamalla.

[Sanglier]

Muistanko ihan väärin että Veijolla olisi ainakin joku rahatpois-proggis jo mennyt kiville, ja vähän pillukaustinkin tuntua ollut?

[ElenaDaylights]

Eikö ne Synergian Sillat ala jo riittää? Ja mitkä ihmeen "luovuushakuiset nuoret"? Taas on vissiin keksitty uusia hienoja sanojakin.

Tuo verbaliikka on varsin muikeaa, ei tähän voi muuta sanoa. Tulee mieleen ajanjakso jolloin koulun apuluokkaa alettiin kutsua erityisopetusryhmäksi, paketin ollessakuitenkin  ihan sama. Ehkäpä tässä on pyrkimys samanlaiseen sanakikkailuun.

[pjentti]

Muistanko ihan väärin että Veijolla olisi ainakin joku rahatpois-proggis jo mennyt kiville, ja vähän pillukaustinkin tuntua ollut?

Olisiko kyseessä tämä?

[Hevonen]

Eikö ne Synergian Sillat ala jo riittää? Ja mitkä ihmeen "luovuushakuiset nuoret"? Taas on vissiin keksitty uusia hienoja sanojakin.

Tuo verbaliikka on varsin muikeaa, ei tähän voi muuta sanoa. Tulee mieleen ajanjakso jolloin koulun apuluokkaa alettiin kutsua erityisopetusryhmäksi, paketin ollessakuitenkin  ihan sama. Ehkäpä tässä on pyrkimys samanlaiseen sanakikkailuun.

Tulee ihan mieleen Puppulausegeneraattori.

[Roope]

Tulee mieleen ajanjakso jolloin koulun apuluokkaa alettiin kutsua erityisopetusryhmäksi, paketin ollessakuitenkin  ihan sama. Ehkäpä tässä on pyrkimys samanlaiseen sanakikkailuun.

Ero on olennainen. Saisitko hankkeen suojelijaksi ex-pääministerin, jos kutsuisit toimintaa tylsästi ilman työ- ja opiskelupaikkaa jääneiden maahanmuuttajanuorten työpajatoiminnaksi ja harrastekerhoksi? Innovatiivisen toiminnallisen osaamispankin kehittämä aidosti monikulttuurista ja moniarvoista yhteiskuntaa kohti valmistava kulttuurienvälinen kokemuspohjainen pedagogiikkaa kuulostaa aika paljon paremmalta raha-anomuksessa. Kukaan ei vaadi näyttämään kortteja ja tule toteamaan stiiknafuulaksi, kun hanketta vetää aito kulkijamustalainen (mitä ikinä se pedagogiikan yhteydessä tarkoittaakaan).

[Suvaitsija]

Baltzar-KKI-HUMAK on innovatiivinen toiminnallinen osaamispankki, joka hankkii ja tuottaa osaamista niin Suomen sisäisesti kuin kansainvälisellä tasolla. Baltzar-KKI-HUMAKissa edetään kohti eurooppalaisen kasvatusjärjestelmän uudistamiseen perustuvaa visiota asteittain.

Tarvitaanko joku humanistin tohtorintutkielma, että tästä päättömästä sepustuksesta jotain ymmärtäisi? "Innovatiivinen toiminnallinen osaamispankki"? Taivaanmaalailua ihanasta ja rikkaasta monikulttuurisesta onnelasta, jossa kaikki on jotain kansainvälisiä multiosaajia. Toki juuri sisällöttömyytensä takia tämä rahansa onkin ansainnut, koska jos tuota olisi konkreettisesti yrittänyt avata, niin kaikki mitä olisi jäänyt käteen olisi "massin lypsäminen idiooteilta".

Sitä paitsi eikö noi ole kuulleet, että monikulttuurinen yhteiskuntaihanne on jo aika pitkälti torjuttu Euroopassa?

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Mikä Baltzarin oma koulutustausta on? Onko sitä edes? Monikin kaltaiseni maisteri kai haluaisi työskennellä juuri tuollaisissa hankkeissa, mutta yllättävän moni on päätynyt koulutustaan vastaavan työn puutteessa ei-teoreettisiin siivous- ym. vastaaviin hommiin.

[Roope]

"Teoriapainotteinen opetus on tullut tiensä päähän"

Kirjailija Veijo Baltzarilla on kunnianhimoinen tavoite. Hän haluaa uudistaa vähemmistöjen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän. Ensin Suomessa, sitten koko Euroopassa.
Baltzar kritisoi voimakkaasti nykyistä koulutusta. Hänen mielestään sitä pitää uudistaa nykyistä luovempaan suuntaan ja nuorten kulttuuritausta huomioida entistä paremmin.

– Oppilaille ei anneta tilaa kehittyä. Ollaan ulkoa osaamisen mestareita, mutta henkisessä kehityksessä on ongelmia. Teoriapainotteinen koulutusjärjestelmä on tiensä päässä, Baltzar uskoo.

Kirjailija korostaa, että nuoria ei pidä pakottaa samaan muottiin, koska silloin joku jää aina ulkopuoliseksi. Jokaisen tausta tulee huomioida ja vahvuudet tunnistaa.

[...]

Opetus- ja kulttuuriministeriössä Baltzarin ajatuksista on kiinnostuttu. Ministeriössä uskotaan, että luovia ja teoreettisia opetusmenetelmiä pystytään toteuttamaan rinnakkain korkeakouluissa.

– Vähemmistöjen kouluttamiseen uusilla tavoilla on valtava tarve, sanoo johtaja Anita Lehikoinen ministeriön korkeakouluyksiköstä.

[...]

Millainen kulttuurienvälinen koulutusjärjestelmä olisi käytännössä? Sitä ei oikein kukaan osaa vielä sanoa. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa selvitetään parhaillaan, miten Baltzarin mallia voisi soveltaa korkeakouluissa.

[...]

Hankkeen taustajoukkoihin kuuluva nuorisoasiainneuvos Olli Saarela painottaa, että kyse ei ole pelkästään vähemmistöistä, vaan suuresta kysymyksestä siitä, miten sivistys pärjää järjen ylivallalle.

– Olemme pyytämässä vastavirtaan uivaa lohta, mutta olisi hienoa, jos tästä jalostuu jonkinlaista uutta ajattelua. Yhden totuuden maailman on aina vaarallinen, Saarela summaa.

Ilta-Sanomat

Että tämmöistä humanismia tällä kertaa.

[saparo]

Tässä taas esimerkki mamuilla rahastuksesta. Rahaa ja aikaa riittää haaskattavaksi. En nyt humannu oppilasmäärää missään, mutta välii. Noi vois mennä työharjoitteluun eli teviin niinku muutkin. Sillä tavalla tutustuu aloihin ihan konkreettisesti. Lipposen äänisaalis ei tästä kyllä nouse. Tuo "sivistys järjen yläpuolelle" saa kyllä haukkomaan henkeä. Siis mitä...?

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Kukapa haluaisi päntätä mitään ulkoa tai kukapa luonnostaan istuisi tuntikausia hiljaa paikoillaan? Kauhistuttaa kyllä ajatella, millaista porukkaa tulisi "koulusta", jossa vain harrasteltaisiin mukavia.

[Hob]

Mitä sivistystä meillä voi olla ilman järkeä? Eläimet ovat eläimiä.

[foobar]

Jos järjestä on tullut sivistyksen vihollinen, kannattaa siis heittää järjenkäyttö roskiin? Mikä tämän jälkeen pitää sivistyksen raiteillaan?

[Elemosina]

Hankkeen taustajoukkoihin kuuluva nuorisoasiainneuvos Olli Saarela painottaa, että kyse ei ole pelkästään vähemmistöistä, vaan suuresta kysymyksestä siitä, miten sivistys pärjää järjen ylivallalle.

Pistämättömästi sanottu (tai kirjoitettu).

Eikö kaikkien nuorten koulutukseen voisi saada lisää luovuutta? Miksi vain vähemmistöjen? Ja miten nämä luovempaan koulutukseen oikeutetut vähemmistöt sitten erotellaan enemmistöstä, joilla ei moista oikeutta ole? Voidaanko vähemmistöksi laskea esim näkörajoitteiset nuoret? Tai vasenkätiset? Onko tämä taas tarkoitushakuista etnisyyteen perustuvaa positiivista syrjintää, jolla pyritään polkemaan etnisyydettömät enemmistön edustajat maan rakoon?

Että ärsyttää.

[OTU]

Tähän on tultu: kukaan päättäjistä ei rasssismisyytöksiä ja muumimamman toruja peläten uskalla pyykiä per**ttään tuollaisella huuhaa-hahmotelmalla, niin kuin oikeasti pitäisi. He vain kilvoittelevat toiseutta palvoen: Ihanaa, ihanaa!

[Siili]

"Teoriapainotteinen opetus on tullut tiensä päähän"

Kirjailija Veijo Baltzarilla on kunnianhimoinen tavoite. Hän haluaa uudistaa vähemmistöjen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän. Ensin Suomessa, sitten koko Euroopassa.
Baltzar kritisoi voimakkaasti nykyistä koulutusta. Hänen mielestään sitä pitää uudistaa nykyistä luovempaan suuntaan ja nuorten kulttuuritausta huomioida entistä paremmin.

– Oppilaille ei anneta tilaa kehittyä. Ollaan ulkoa osaamisen mestareita, mutta henkisessä kehityksessä on ongelmia. Teoriapainotteinen koulutusjärjestelmä on tiensä päässä, Baltzar uskoo.

Kirjailija korostaa, että nuoria ei pidä pakottaa samaan muottiin, koska silloin joku jää aina ulkopuoliseksi. Jokaisen tausta tulee huomioida ja vahvuudet tunnistaa.

[...]

Opetus- ja kulttuuriministeriössä Baltzarin ajatuksista on kiinnostuttu. Ministeriössä uskotaan, että luovia ja teoreettisia opetusmenetelmiä pystytään toteuttamaan rinnakkain korkeakouluissa.

– Vähemmistöjen kouluttamiseen uusilla tavoilla on valtava tarve, sanoo johtaja Anita Lehikoinen ministeriön korkeakouluyksiköstä.

[...]

Millainen kulttuurienvälinen koulutusjärjestelmä olisi käytännössä? Sitä ei oikein kukaan osaa vielä sanoa. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa selvitetään parhaillaan, miten Baltzarin mallia voisi soveltaa korkeakouluissa.

[...]

Hankkeen taustajoukkoihin kuuluva nuorisoasiainneuvos Olli Saarela painottaa, että kyse ei ole pelkästään vähemmistöistä, vaan suuresta kysymyksestä siitä, miten sivistys pärjää järjen ylivallalle.

– Olemme pyytämässä vastavirtaan uivaa lohta, mutta olisi hienoa, jos tästä jalostuu jonkinlaista uutta ajattelua. Yhden totuuden maailman on aina vaarallinen, Saarela summaa.

Ilta-Sanomat

Että tämmöistä humanismia tällä kertaa.

Tätä projektia virkamiehet muistelevat kolmen vuoden kuluttua varmasti yhtä ylpeänä kuin Synergian siltaa.  Mutta eivätköhän hommalaiset tule ihan ilkeyttään muistuttamaan.