2011-08-13 SK: ”Näkymättömät kädet poimivat hedelmämme ja rakentavat ydinvoimal”

[törö]

Odotettu uutuus - tästä on kyse: "Näkymättömät kädet poimivat hedelmämme ja rakentavat ydinvoimalamme"

Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet on vuoden odotetuin kotimainen sarjakuvateos. Tässä jutussa kerrotaan teoksen synnystä ja taustoista. Jutun lopussa on näytesivuja.
Kuva Ville TietavainenNäkymättömät kädet, kansi.

Pitkä sarjakuva - tai sarjakuvaromaani - on hallinnut Tietäväisen, 40, arkea vuosia. Suomen Kuvalehti on seurannut suomalaisittain ainutlaatuisen sarjakuvan syntyä. Poikkeuksellista sarjakuvassa ovat sen teema, laajuus ja taustatyö.

Näkymättömät kädet kertoo marokkolaisesta Rashidista, joka paremman elämän toivossa lähtee vaaralliselle matkalle Välimeren yli Eurooppaan. Tietäväinen kuvaa 216-sivuisessa kirjassaan, mitä paperittomalle Rashidille tapahtuu Espanjassa.

Tekijä on paneutunut aiheeseen kuin tutkija ja journalisti. Hän pyrki kiertämään saman reitin kuin päähenkilönsä ja matkusti Pohjois-Marokosta Espanjan Almerían pahamaineisille vihannes- ja hedelmätarhoille sekä myöhemmin Barcelonaan, jonne sarjakuva päättyy.

Espanjassa hän haastatteli paperittomia ja kuuli heidän tarinansa. Tulkkina ja asiantuntijana matkoilla oli mukana antropologi Marko Juntunen.


..


"Valtaosa meistä suteellisen hyväosaisista on täysin tietämättömiä heidän olemassaolostaan tai ainakin piittaamattomia siitä - käytännössä näkymättömät kädet poimivat meidän hedelmämme ja kasviksemme, siivoavat meidän katumme, rakentavat meidän musiikkitalomme ja ydinvoimalamme, ja niin edelleen", O'Connor sanoo.

"Sarjakuvassa kovien arvojen kapitalistien kaappaama ilmaisu saa uuden tulkinnan myös siinä mielessä, että se käsi, joka pitää talousjärjestelmää yllä, ei itse asiassa ole näkymätön vaan olematon. Taloutta ja onnekkaiden elintasoa ylläpitävät kädet pysyvät näkymättöminä niin kauan kuin niiden omistajat pysyvät lestissään."
Kansi: "Ei sarjakuvaa"

Kannen kirjainleikkaukseen Tietäväinen halusi vaikutteita sekä Afrikasta että Euroopasta. Etsintä vei hänet aikaan ennen vuotta 1492, jolloin muslimien valta ylettyi nykyiseen Espanjaan, jossa kirjan päähenkilö Rashid etsii paitsi kohtaloaan myös itseään.

Vuonna 1492 Espanja valloitti Granadan ja samana vuonna Kristoffer Kolumbus saapui uuteen maailmaan.

Kolumbuskin on läsnä Tietäväisen sarjakuvassa.
Kuva Jyrki JantunenVille Tietäväinen tutustumassa Angoulêmen sarjakuvafestivaalien tarjontaan tammikuussa 2011. Kuva Jyrki Jantunen.

...


Tietäväinen sai sarjakuvan tekoa varten muotoilutoimikunnalta viisivuotisen apurahan, joka päättyi vuodenvaihteessa.
Kulttuurirahasto: "Heikomman puolella"

Helmikuussa Suomen Kulttuurirahasto palkitsi kuvittajana tunnetuksi tulleen Tietäväisen merkittävistä kulttuuriteoista sekä taiteellisesta rohkeudesta ja ihmisyyden puolustamisesta.

Perusteluissa nostettiin esiin myös Näkymättömät kädet, vaikka sarjakuva ei ollut vielä ilmestynyt: "Tietäväinen kertoo tarinansa yksilön näkökulmasta ja asettuu heikomman puolelle. Tietäväisen vuosien ajan kärsivällisesti työstämä sarjakuva on osoitus siitä, miten yksittäinen taiteilija voi ennen massamediaa olla tuntosarvet herkkinä koko Eurooppaa tänä päivänä koskettaville asioille."

Tietäväinen sanoo aluksi ajatelleensa selvittää paperittomien tilanteen "Wikipediatasoisesti".

"Mutta mitä enemmän tiesin, sitä enemmän jäi valkoisia aukkoja. Halusin tietää lisää."

Hän huomasi, miten yleismaailmallisia ovat syyt, jotka saavat ihmiset ja kansat siirtymään paikasta toiseen.

"Minulle ei ollut itsestäänselvyys, miten typerältä ja inhottavalta tuntuu tänä päivänä elintasopakolainen-käsite", Tietäväinen sanoo. "Ei sillä ole merkitystä, minkä takia lähtee kotoaan - aina ei tarvitse olla sotaa, heinäsirkkoja tai nälänhätää."

"Ei kukaan huvikseen lähde. Kyse on aina omasta ja läheisten elämästä."
Sisältö poliittista ja eettistä

James O'Connor ei pidä Tietäväisen sarjakuvaa suorasti kantaaottavana eikä saarnaavana.

"Silti lukijat löytänevät siitä paljon poliittista ja eettistä sisältöä. Olisi mielikuvituksetonta lukea sitä suoraviivaisesti, vain pelkkänä kertomuksena pohjoisafrikkalaisten siirtotyöläisten koettelemuksista Etelä-Euroopassa."

Työn pääteemat - köyhyys, toivo, epätoivo ja köyhien haavoittuvaisuuden hyväksikäyttö - ovat universaaleja ilmiöitä, jotka koskevat meitä kaikkia, O'Connor huomauttaa.

"Kuten esimerkiksi tutkija Anna Kontula on osoittanut Näkymätön kylä -pamfletissaan, siirtotyöläisiä riistetään myös Suomessa. Sen lisäksi lähes kaikki kuluttajat ja maailmalla toimivat suomalaiset yritykset hyötyvät halpatyövoimasta, vaikka valtaosa siitä työstä tehdään kaukana Suomesta."

Onko suomalainen tarina uskottava?

Kulttuurirahaston perusteluissa Näkymättömistä käsistä puhutaan graafisena romaanina.

"Sarjakuvaromaani on parempaa kieltä", Tietäväinen myöntää, "mutta kaikkein selkeintä olisi sanoa, että kyseessä on pitkä sarjakuva, 216 sivua samoissa kansissa."

Myös kustantajalle WSOY:lle Tietäväisen albumi on suurtyö sarjakuvien joukossa. Siksi se on aktiivisesti etsinyt sarjakuvalle toista tai useampaa kustantajaa ulkomailta yhteispainatuksen toivossa.

WSOY:lla olikin tänä vuonna ensi kertaa oma sarjakuvaoikeuksin myyjä Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla.

"Pohjoismaisuus kiinnostaa ulkomailla", sanoo Mikael Ahlström, WSOY:n sarjakuvien toimituspäällikkö, "ja se kiinnostus näkyy myös sarjakuvassa."
(c) Ville Tietäväinen 2010Näkymättömät kädet -sarjakuvaromaanin päähenkilö on marokkolainen Rashid.

Tietäväinen kertoo paperittomista siirtolaisista, ja se on teema, joka on arkipäivää kaikkialla Euroopassa. Ahlström sanoo, että hän olisi kiinnostunut vastaavanlaisesta ulkomaisestakin albumista.

Angoulêmen perusteella Tietäväisen albumi kiinnostaa kustantajia. Vielä ei kuitenkaan sopimuksia ole syntynyt.

Tietäväisen tapa lähestyä teemaa on siis uskottava myös niille, joille paperittomien siirtolaisuus on tutumpaa kuin meille suomalaisille, Ahlström summaa sarjakuvafestivaalien palautetta. Hän itse sanoo lukevansa tarinaa myös tavallisen kuluttajan kannalta: miten minä hyödyn näistä ihmisistä.
Näpit irti verorahoistamme!

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on O'Connorin mielestä pitkälti keskittynyt siihen, miten onnenonkijat pyrkivät tänne riistämään hyväuskoisia suomalaisia.

"Puolustus on usein yhtä loukkaava: ei, eihän, heistä voi olla meille hyötyä. Keskustelussa on masentavan yleistä antaa epärealistisen pelkistetty kuva Suomeen tulleista ja tulevista ihmisistä: he ovat joko neuvottomia uhreja, huijareita tai parhaimmillaan suomalaisten ja Suomen elinkeinoelämän tarpeiden palvelijoita."

O'Connor näkeekin, että Tietäväisen sarjakuva on voimakas muistutus: "Hyväksikäyttö tapahtuu myös vastaanottajan puolelta, ja maasta toiseen muuttavat ihmiset pysyvät sitkeästi ihmisinä, vaikka kuinka yksioikoisesti heihin suhtaudutaan."

Vaikka Tietäväisen tarina sijoittuu Etelä-Eurooppaan, maahanmuutto on vilkas keskustelunaihe myös Suomessa.

O'Connor löytää yhtäläisyyksiä Euroopan eri laitojen tilanteessa:

"On jo selvä, että 'maahanmuuttokriittisten' mielestä Suomessa ja muuallakin siirtolaistyövoima on tervetullutta, kunhan sitä ei tarvitse nähdä. Näkymättömät kädet pysykööt siis ahkerina mutta sopivalla etäisyydellä - ja näpit irti meidän verorahoistamme."

Suomalainen sarjakuva täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

Julkaistu 19.3.2011 klo 20.20, päivitetty ja muokattu 13.8.2011 klo 20.10.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/odotettu-uutuus-tasta-on-kyse-nakymattomat-kadet-poimivat-hedelmamme-ja-rakentavat-ydinvoimalamme


On selvää, että jo alleviivattu lausahdus on riittävä syy olla haaskaamatta rahojaan tähän paskaan.

[Zngr]

"On jo selvä, että 'maahanmuuttokriittisten' mielestä Suomessa ja muuallakin siirtolaistyövoima on tervetullutta, kunhan sitä ei tarvitse nähdä. Näkymättömät kädet pysykööt siis ahkerina mutta sopivalla etäisyydellä - ja näpit irti meidän verorahoistamme."

Ihme sekopää, voisi kysyä asiaa niiltä "maahanmuuttokriittisiltä" itseltään. Olin eilen töissä ja yli 50% työkavereista oli maahanmuuttajia, eikä minua haitannut tipanpätkää nähdä yhtään heistä. Tietenkään, pitää olla aika pahasti jotain vialla jos muuta kuvittelee.

Onneksi kädet ovat näkyviä - ja ahkeria.

Omituista ennakkoluuloista nillittämistä jälleen kerran SK:ssä. Arvelen, esitän jopa faktana, että jutun kirjoittajalla on jonkinlaisia ongelmia maahanmuuttajien kanssa, ei hän muuten projisoi ihan noin pahasti. Toiv. jutun kirjoittanut toimittaja pääsee joskus työskentelemään jossain missä on paljon maahanmuuttajia niin näköalat laajentuvat ihan vähäsen.

[Juha J.]

Minä en jaksa tätä paskaa nyt. 

[Saturoitunut]

Voi raukkaparkoja. Lähimpää Suomea liippaavat syytökset laittomien maahantunkeutujien riistämisestä ovat espanjalaiset viljelmät ja ranskalaisten ydinvoimalatyömaa. Miksei meidän erityistiedostavalle kansanosalle ole suotu mitään mehukkaampia autoflagellaation aiheita? Ihan epistä!

[HaH]

On selvää, että jo alleviivattu lausahdus on riittävä syy olla haaskaamatta rahojaan tähän paskaan.

O'Connor jonka lausahdus oli alleviivattu ei kuitenkaan tehnyt itse teosta, vaan kommentoi ainoastaan sen aihepiiriä.

[Suvaitsija]

Jep ja näkymätön käsi luo sen taikaseinän, josta kaadetaan rahaa kaikenlaisen höttöilyn tukemiseen, että jotkut voivat tuntea olevansa Hyviä ihmisiä. Onhan se aina yhtä ilahduttavaa lukea moisten mielipiteitä.

[Ernst]

Ristus! Minun kasvikseni ja sesonkiaikana kukatkin poimii enimmäkseen tuttu yksihuoltajaäiti T. Ei ole mamuja näkynyt sillä puutarhalla vielä. T tekee talvella muita töitä, usein 2-3 työtä, koska kasvisten poimimisesta ei kovin hyvin hanki. T:lla on kaikki paperit ja hän on suomalainen. Kädet ovat ihan näkyvät ja ahkerat.

Minusta mamu voisi poimia ihan luvallisestikin kasviksia, vihanneksia, salaatteja ja kukkia, jos T:eja ja hänen kaltaisiaan suomalaisia ei kerta kaikkiaan löydy hommiin. Salaa ei saa tulla eikä palkata. Se on T:n lapsilta pois.

[MW]

Se on jostain ameriikasta asti kopioinut tämän syräntä räyryttävän raapustuksen? Ei voiteta raittiuskilpakirjoituksia kierrätyskamalla, ei.

EDIT: Ei kun Jyrki. Ei kun joku näkymätön.

[törö]

O'Connor jonka lausahdus oli alleviivattu ei kuitenkaan tehnyt itse teosta, vaan kommentoi ainoastaan sen aihepiiriä.

Tietäväinen hengailee O'Connori kanssa, joten hän on itse Breivik. So simple is that tiäksä niiku sillai.

On meinaan viime aikoina karissut viimeisetkin rippeet tarpeesta olla kohtelias mokusuvaitsevaistolle.

[Melbac]

En kyllä käsitä miten meidän mamut jotka tulevat tänne hakemaan väärin perustein "turvapaikkaa" ja elelemään suomalaisten veromaksajien rahoilla liittyy siihen että ydinvoimalaa on rakentamassa ulkomaisia työlaisia(firma jolle urakka annettiin maksimoi voittonsa käyttämällä tollaisia ja prkl tekevät vielä huonoa työtä noinkin tärkeässä kohteessa) tai siihen että kaupasta voi ostaa espanjalaisia tomaatteja jotka on poiminut joku laiton työläinen?.

[Kommeli]

"On jo selvä, että 'maahanmuuttokriittisten' mielestä Suomessa ja muuallakin siirtolaistyövoima on tervetullutta, kunhan sitä ei tarvitse nähdä. Näkymättömät kädet pysykööt siis ahkerina mutta sopivalla etäisyydellä - ja näpit irti meidän verorahoistamme."

O'Connor on ilmeisesti unohtanut että, jos tahtoisimme sitä, olisimme tehneet, kuten anglosaksisen kulttuuriperinteen omaavat vaate-, jalometalli-, elintarvike- ja tekstiilialan yritykset ovat tehneet vuosisatojen ajan. Heillä tuntuu olevan yleisesti myös kova halu kaataa itse aiheuttamansa ongelmat muiden harteille.

[Lahti-Saloranta]

Kuinka monen asunnosta ja kesämökiltä näkymättömät kädet ovat poimineet kaikki arvoesineet ja kuinka monen kaduntallaajan takataskusta tai kassista näkymätön käsi on poiminut lompakon?

[Professori]

Tosiaan omituinen lausahdus O´Connorilta. Kyllähän yksi tärkeimmistä syistä maahanmuuttokriittisyydelle on suomalaisen työelämän sääntöjen polkeminen ja sitä kautta työolojen rappeuttaminen. Mies siis joko osoitti täydellisen tietämättömyytensä maahanmuuttokritiikistä tai oli tarkoituksella epärehellinen. Hmh...olisi kyllä hauska tietää kumman hän osoitti?

[Kommeli]

Mies siis joko osoitti täydellisen tietämättömyytensä maahanmuuttokritiikistä tai oli tarkoituksella epärehellinen.

En tiedä oliko tarkoituksella epärehellinen mutta itselleni on jäänyt se kuva, että vanhoille imperialistivaltioiden kansalaisille on syvään juurrettu asenne omasta ylivertaisuudesta - kehityksellisestä, taloudellisesta ja älyllisestä - verrattuna muihin nuoriin kansakuntiin. Tästä seurauksena kehitysapurahastot ja muut kollektiiviset, kansainvälistä solidaarisuutta korostavat, tekopyhät kehitysmaiden parantamiseen tähtäävät projektit, joiden tarkoitus on ainoastaan kerätä voitot ja jakaa tappiot. Heille on itsestään selvää, että kaikki tahtovat olla juuri heidän keksimissään kansainvälisissä elimissä ja toiminnassa mukana. Ja meidän lammasjohtajamma ruokkivat tietysti tätä kuvaa parhaansa mukaan.

En ymmärrä kertakaikkiaan, miksi Suomen pitää olla mukana näissä pystyynkuolleissa kansainvälisissä ikuisuusprojekteissa syytämässä rahaa pimeisiin aukkoihin. Mitä me sieltä oikein voitamme?
US:Kreikka on pelastettu – ”Nyökkäsivät Suomelle”
Nyökkäyksiä toisissa pystyynkuolleissa projekteissa?!?!
Wautsiwau oikein nyökkäsivät, nyökkäsikö Sarkozykin?

[Roope]

Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on O'Connorin mielestä pitkälti keskittynyt siihen, miten onnenonkijat pyrkivät tänne riistämään hyväuskoisia suomalaisia.

"Puolustus on usein yhtä loukkaava: ei, eihän, heistä voi olla meille hyötyä.

No, onko heistä hyötyä vai ei? Onko heidän tänne jäämiselleen kunnollisia perusteita? Usein ei ole, joten sordiinoa sen loukkaantumisen kanssa.

"On jo selvä, että 'maahanmuuttokriittisten' mielestä Suomessa ja muuallakin siirtolaistyövoima on tervetullutta, kunhan sitä ei tarvitse nähdä. Näkymättömät kädet pysykööt siis ahkerina mutta sopivalla etäisyydellä - ja näpit irti meidän verorahoistamme."

Laittomia siirtolaisia, harmaata työvoimaa tai riistopalkattuja en halua enää yhtään lisää Suomeen tai Eurooppaan. Kuka muu heidät on toivottanut tervetulleiksi kuin juuri vapaan liikkuvuuden kannattajat, joihin O'Connorkin retoriikastaan päätellen lukeutunee?

Kaikilla ihmisillä pitää olla oikeus vaatia ja etsiä parempaa elämää, Tietäväinen sanoo.

Saa vaatia ja saa etsiä, mutta se ei velvoita ottamaan ketään vastaan. Kaikilla ihmisillä on oikeus parantaa elämäänsä, mutta kaikilla ei voi olla oikeutta päästä asumaan mihin tahansa.

"Minulle ei ollut itsestäänselvyys, miten typerältä ja inhottavalta tuntuu tänä päivänä elintasopakolainen-käsite", Tietäväinen sanoo. "Ei sillä ole merkitystä, minkä takia lähtee kotoaan - aina ei tarvitse olla sotaa, heinäsirkkoja tai nälänhätää."

"Ei kukaan huvikseen lähde. Kyse on aina omasta ja läheisten elämästä."

Sovitaan sitten niin, että lähdön syyllä ei ole merkitystä. Ymmärrän mielestäni monenlaisia hyviä (turvattomuus) tai huonompiakin (television luoma harha länsimaiden onnelasta) syitä lähteä liikkeelle. Tästä ei vain vieläkään synny velvoitetta ottaa kaikkia halukkaita tulijoita vastaan.

[Sunt Lacrimae]

Laittomia siirtolaisia, harmaata työvoimaa tai riistopalkattuja en halua enää yhtään lisää Suomeen tai Eurooppaan. Kuka muu heidät on toivottanut tervetulleiksi kuin juuri vapaan liikkuvuuden kannattajat, joihin O'Connorkin retoriikastaan päätellen lukeutunee?

Nämä ja sitten ne kaikensorttiset taparikolliset lienevät juuri niitä näkymättömiä käsiä. Minä en halua niitä lisää, vaan kunnolla ja avoimesti hommansa hoitavia työperäisiä, jotka saavat puolestani näkyä vaikka työpaikallani tai kantakaupassani niin paljon kuin mieli tekee.

[Taikaseinä]

Nyt siitä tuli Finlandia-ehdokas!

http://www.hs.fi/kulttuuri/Sarjakuva+mukaan+Finlandia-kisaan/a1305548228477

Viime vuonna kirjallisuuden Finlandia-valitsijat pähkäilivät Alexandra Salmelan ulkomaalaistaustan kanssa. Salmela otettiin mukaan kisaan, vaikka säännöt sen kielsivätkin.

Tänä vuonna WSOY on ilmoittanut kisaan mukaan Ville Tietäväisen sarjakuvaromaanin Näkymättömät kädet.

Nyt raati joutuu pohtimaan, miten se suhtautuu sarjakuvaan ja tietenkin Tietäväisen teokseen.

Säännöt eivät sarjakuvaromaanin ehdokkuutta kiellä. Nyt niissä sanotaan: "Finlandia-palkinto voidaan myöntää ansiokkaalle suomalaiselle romaanille."

Jotenkin arvasin kun luin uutisotsikon että jollain tavalla maahanmuutto liittyy asiaan, tuskin Aku Ankka pääsee koskaan ehdolle vaikka hauska lehti onkin.

[inwell]

Eipä tuo Tietäväisen teos mitenkään ihaillen kuivaile nuita laittomia pakolaisia, antaa kyllä varsin raadollisen ja naiivin kuvan heidän käsityksistään ja tavoitteistaan. Vaikuttava sarjakuva se on, humaani, mutta pirun ahdistava.

[inwell]

Onko laittomien maahanmuuttajien kuvaaminen kanssaihmisinä ja heidän ahdinkonsa valottaminen jotenkin ikävä asia? Ei se ole minusta sen kummallisempaa kuin vaikka Nicaraguan katulasten kohtaloiden kuvaaminen. Kyseessä on tietyn yhteiskunnallisen epäkohdan valottaminen. Millä keinoin asia ratkaistaan, on sitten oma juttunsa.

[Roope]

Pakolainen 1/2012: Sukellus siirtolaisen maailmaan

»On ollut lohdullista huomata, että juuri sellaiset ihmiset, joilla on valmiita ja kriit-
tisiä mielipiteitä maahanmuutosta, ovat tutustuneet kirjaan. Esimerkiksi maahan-
muuttokriitikoiden Hommafoorumilla arveltiin etukäteen, että teokseni on maa-
hanmuuttajia puolusteleva ja esittää siirtolaisuuden tietystä näkökulmasta. Siellä
yllätyttiin, kun näin ei ollutkaan, ja se herätti keskustelua», Tietäväinen pohtii. »Ei
teos ole varmaankaan heidän mielipiteitään siirtolaisuudesta muuttanut, mutta
he huomasivat, ettei tämä olekaan pelkkä ruusuinen tarina.»

En edelleenkään ole lukenut koko albumia, mutta nautittavaa tai ainakin ajatuksia herättävää taidetta on mahdollista saada aikaan suppeastakin näkökulmasta.

Onko täällä joskus ihan oikeasti ollut joku, jonka mielestä paremman elintason tavoittelu laittomana siirtolaisena on pelkkää ruusuilla tanssimista?

Mielipiteiden muuttaminen on Tietäväisen mielestä lähes mahdotonta, koska jo-
kainen tulkitsee sarjakuvan omasta näkökulmastaan. Hän kertoo eräästä perussuo-
malaisten ehdokkaasta, joka ylisti kirjaa maasta taivaaseen ja ehdotti, että sitä
tulisi jakaa EU:n tuella kaikille pohjoisafrikkalaisille nuorille miehille, jotta he eivät
tulisi Eurooppaan.

»Ehdokkaalle ei tullut mieleen, että kirjassa kuvattu kulttuurinen törmäys voisi
johtua rakenteista, joita Euroopassa on mahdollista muuttaa», Tietäväinen sanoo.

Tietäväinen ei taida oikein ymmärtää, millaisia vaikutuksia eurooppalaisiin rakenteisiin afrikkalaisten köyhien maahanmuuton helpottamisella/lisäämisellä olisi. Ei se mene niin, että me nyt vain hövelisti poistamme maahanmuuton esteet ja muut rasistiset rakenteet, parannamme etelän sosiaaliturvaa ja elämme sen jälkeen paremmassa maailmassa.