2011-10-23 AL: Puheenaihe: En ansaitse tätä palkkaa! (juttu populismista)

[skrabb]

Päivitetty 23.10.2011 14:38, julkaistu 23.10.2011 14:37.
Puheenaihe: En ansaitse tätä palkkaa!

Lohjalainen kansanedustaja Matti Saarinen (sd) esitti lokakuussa, että niin kansanedustajat kuin virkamiehetkin voisivat joko alentaa tai jäädyttää palkkionsa ja palkkansa pariksi vuodeksi. Perusteluna oli tarve parantaa

Populismi on tyypillisesti ylhäältä johdettu reaktiivinen poliittinen liike, joka kansan tyytymättömyyteen vedoten vaatii poliittista muutosta – tai sen pysäyttämistä.

Populisteille edustuksellinen poliittinen järjestelmä on vain harvainvallan kaunisteltu julkisivu; valta on heistä korruptoituneella eliitillä, eikä kansalla.

Populistit aktivoituvat vain itse määrittelemänsä kriisin oloissa: he ovat vastentahtoisia poliitikkoja, jotka ovat joutuneet poliittiseen prosessiin vain siksi, että heistä maa on ratkaisevassa kriisissä.

Populismin ydin on kansan tai tavallisen pienen ihmisen puolella oleminen etuoikeutetun eliitin valtaa vastaan. Populistit arvostelevat poliittista luokkaa, jonka he näkevät yhteiskunnan arvoista vieraantuneeksi, omahyväiseksi ja vain omaa etuaan ajavaksi etuoikeutetuksi, muiden kustannuksella toimivaksi kerrostumaksi.

Populisti näkee yhteiskunnan kahtena toisilleen vihamielisinä, sisäisesti yhtenäisinä ryhminä: vastakkain ovat turmeltumaton kansa ja turmeltunut eliitti.

Oppi 1: Mutkat suoriksi

Populismia ovat kaikki poliittiset virtaukset ja liikkeet, joita leimaa laajan kansansuosion tavoittelu todellisuutta yksinkertaistaen ja kärjistäen sekä siihen liittyvä kansankiihotus. Populismi tavoittelee kansansuosiota tunneperäisillä, helposti omaksuttavilla tunnuksilla, vailla perusteltua muutosohjelmaa. Suuntaus esiintyy mielellään vastavoimana vanhalle ja rappeutuneelle järjestelmälle, vaikka on usein arvoiltaan konservatiivista ja johtajakeskeistä.

Populismin suosio perustuu hyvältä kuulostaville, mutta epärealistisille vaatimuksille. Populistinen retoriikka on samanaikaisesti sekä mustavalkoista että epämääräistä. Populismi on kompromissikyvytöntä.

Oppi 2: Vastusta kaikkea
[...]

Populismi: Tyylinäytteitä

1. Valtiontalous kuntoon hallintoa keventämällä. Suomessa ei ole poikkeuksellisen kallis julkinen sektori. Suurin osa julkiselle sektorille työllistetyistä ei ole byrokraatteja, vaan opettajia, terveydenhoitohenkilöstöä ja muita sisällöllistä työtä tekeviä.

2. Pakkoruotsikiistely. Viranomaisten kielitaitovaatimuksia höllennetään kansan mielipiteeseen vedoten. Suomi on kuitenkin virallisesti kaksikielinen maa. Ruotsillakin pitää pärjätä. Kieltä ei osaa ellei sitä opiskele.

3. EU kieltokeskuksena. Kansalaisilla on valtaisa määrä harhaluuloja asioista, jotka EU muka on kieltänyt. Tosiasiassa EU:n toimivalta on paljon pienempää kuin villeissä huhuissa antaa ymmärtää.

4. Lisää seksiä ja pitemmät vihreät. Tanskassa Folketingetiin eli parlamenttiin valittiin ehdokas, jonka vaaliteemoina olivat muiden muassa: Pyöräilijöille pidemmät vihreät liikennevaloihin! Lisää seksiä yksinhuoltajaäideille!

Matti Wiberg
Kirjoittaja on valtio-opin professori Turun yliopistossa. Hän on toimittanut Editalta juuri ilmestyneen kirjan Populismi: kriittinen arvio.

Koko juttu:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194702216094/artikkeli/puheenaihe+en+ansaitse+tata+palkkaa+.html

[nuiv-or]

1. Valtiontalous kuntoon hallintoa keventämällä. Suomessa ei ole poikkeuksellisen kallis julkinen sektori. Suurin osa julkiselle sektorille työllistetyistä ei ole byrokraatteja, vaan opettajia, terveydenhoitohenkilöstöä ja muita sisällöllistä työtä tekeviä.

2. Pakkoruotsikiistely. Viranomaisten kielitaitovaatimuksia höllennetään kansan mielipiteeseen vedoten. Suomi on kuitenkin virallisesti kaksikielinen maa. Ruotsillakin pitää pärjätä. Kieltä ei osaa ellei sitä opiskele.

3. EU kieltokeskuksena. Kansalaisilla on valtaisa määrä harhaluuloja asioista, jotka EU muka on kieltänyt. Tosiasiassa EU:n toimivalta on paljon pienempää kuin villeissä huhuissa antaa ymmärtää.

4. Lisää seksiä ja pitemmät vihreät. Tanskassa Folketingetiin eli parlamenttiin valittiin ehdokas, jonka vaaliteemoina olivat muiden muassa: Pyöräilijöille pidemmät vihreät liikennevaloihin! Lisää seksiä yksinhuoltajaäideille!

Matti Wiberg
Kirjoittaja on valtio-opin professori Turun yliopistossa. Hän on toimittanut Editalta juuri ilmestyneen kirjan Populismi: kriittinen arvio.

1. Byrokraatteja on silti liikaa.

2. Eduskuntaan mennään muuttamaan lakeja. Kielilakia voidaan muuttaa, samoin perustuslakia. Suomi on yksikielinen maa.

3. EU:lla ei ole siinä mielessä toimivaltaa, ettei direktiivejä ole pakko siirtää kansalliseen lainsäädäntöön. Silti näin tehdään, ja tämän lisäksi politiikot perustelevat älyvapauksia nimenomaan eu-direktiiveillä.

4. Niin, ja? Kuka oli tämä ehdokas, ja eikö hänellä ollut muita ehdotuksia?

[kuhlmey]

1. Valtio-opin professorilta olisi varmaankin löytynyt resurssia tutkia asiaa ja kertoa lukuja? Minä kun taas olen lukenut, että samaan aikaan kun teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet 100'000:lla, on julkisella puolella tullut lisäystä 40'000. Suurin osako sitä suorittavaa työtä tekeviä (opettajat, hoitajat, poliisit) ?

2. Vai että kaksikielisyyden virallinen asema itsessään kelpaa perusteeksi? 95% kansasta puhuu suomea, ruotsilla ei todellakaan tarvitsisi pärjätä. Millään muulla kansalla muualla maailmassa ei ole velvollisuutta osata 5% vähemmistön kieltä.

3. EU:n kurkkudirektiivit lienevät olleet kansalla jo jonkun aikaa se pienin huolenaihe. Rahan kaataminen huijaritalouksiin taitaa kuitenkin pikkaisen enemmän kansalaisia huolestuttaa.
EU:n toimivalta on epäilemättä paljon pienempi, mutta kotimaisten poliitikkojen ja virkamiesten into implementoida yli-innokkaasti jokaikistä direktiiviä oman maan tai kansalasten eduista välittämättä.

4. Aha.

[requiem]

1. Julkisyhteisöjen byrokratian hinta oli 18,6 % kokonaismenoista (sivu 19, kuvio 16) vuonna 2009. Ainakin omasta mielestäni tuo osuus on liian suuri, sitä leikkaamalla saataisiin tuntuvia säästöjä ja prioriteettilistalla tämä kohde on ykkösenä muidenkin edullisten vaikutustensa vuoksi.

Mutta jostain syystä vähän jokainen menoerä julkisella puolella on niin pyhä lehmä että eihän sen menoihin voi kajota, koska a) ei se ole kokonaisuuden kannalta merkittävä menoerä, b) säästöt eivät ole tarpeeksi suuria tai c) eihän näin tärkeään menoerään nyt voi kajota.

a) Kokonaisuus muodostuu useista menoeristä. Jokainen menoerä on kokonaisuuden kannalta merkittävä. Tätä voisi hahmottaa sellaisella esimerkillä, että meneppä ruokakauppaan ja vertaile paljonko on hintaeroa kaupan tuotteista vs. merkkituotteista kootussa ruokakorissa. Tuotetasolla erot voivat jäädä pieniksi, mutta kokonaisuutena hintaero voi ollakkin jo sitten merkittävä.

b) Myös säästöt muodostuvat useista pienemmistä puroista. Näistä pienistä puroista voikin kehkeytyä lopulta paljon merkittävämpi virta. Tässä voisi taas käyttää tuota ruokakoritarkastelua.

c) Mitä useampi byrokraatti ja poliitikko saa toimeentulonsa jostakin, sitä "tärkeämmäksi" se tuntuu muuttuvan.

2. Useamman virallisen kielen yhteiselo voidaan hoitaa Suomen mallilla, tai sitten vaikkapa Sveitsin mallilla. Omasta mielestäni Sveitsin malli olisi kaikkien osapuolten kannalta reilumpi.

3. Toki suomalaiset byrokraatit ja poliitikot ovat tässä(kin) asiassa se suurempi ongelma. Tosin EU:sta on tullut kyseisille byrokraateille ja poliitikoille sellainen kätevä keppihevonen, ensinnäkin siksi että sillä voidaan perusteella toimenpiteiden "väistämättömyyttä" ja toisekseen vastuu voidaan ulkoistaa tuolle suunnalle.

4. Olisiko tämä nyt sitten ollut populistinen heitto populisteista. Mene ja tiedä.

[nuiv-or]

4. Lisää seksiä ja pitemmät vihreät. Tanskassa Folketingetiin eli parlamenttiin valittiin ehdokas, jonka vaaliteemoina olivat muiden muassa: Pyöräilijöille pidemmät vihreät liikennevaloihin! Lisää seksiä yksinhuoltajaäideille!

Löytääkö kukaan, kuka tämä ehdokas oli? Tätä ei oikein tahdo löytyä. Katsotaan vastaako Wiberg sähköpostiin.

Hakusi - "mere sex til enlige mødre" - ei vastaa yhtään sivua.

[ekto]

Eikö kataisen "Tukia on maksettava tai maailma kaatuu" täytä populismin puhtaan määritelmän? Samaan kastiin menee myös nämä "on maksettava ettei kriisi tartu", ihan niin kuin maiden ylivelkaisuus tai taloustietojen pimittämisestä johtuva toiminta olisi jotenkin tarttuvaa. Populismia puhtaimmillaan.

Populismin määritelmä on tosin kokenut aikamoisen inflaation viimeisen parin vuoden aikana, kun siitä on tullut yleinen lyömäkirves. Muistan kuinka eräs vanhempi kolleega tituleerasi perussuomalaisia populistipuolueeksi. En tiennyt mitä tämä tarkalleen tarkoitti, joten en voinut jatkaa keskustelua. Nyt kun tiedän, voin kysyä heiltä mitä populismi on ja miten perussuomalaiset sitä on erityisesti käyttänyt. Ja taas loppuu keskustelu aika lyhyeen 

[mossad]

 
"Perusihmisille edustuksellinen poliittinen järjestelmä on vain harvainvallan kaunisteltu julkisivu; valta on heistä korruptoituneella eliitillä, eikä kansalla." 

- naulan kantaan



"Suomi on kuitenkin virallisesti kaksikielinen maa."

- mikä laki, mikä pykälä ?  



   Lähde: Valtio-opin professori St.Fan Wallin

[JR]

Kyllähän jutussa populismi aika hyvin määriteltiin. Tässä kohtaa minä vain aina kysyn, että mikä onkaan populismin vastakohta?

[nuiv-or]

"Suomi on kuitenkin virallisesti kaksikielinen maa."

- mikä laki, mikä pykälä ?  

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423


Perustuslaki 17 §

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Suomen kansalliskieli on suomi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Kielilaki 6.6.2003/423

1 §
Kansalliskielet

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Suomen kansalliskielet on suomi.

2 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

5 §
Kielellinen jaotus

Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.

Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.

Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan.

6 §
Yksi- ja kaksikielinen viranomainen

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yksikielisellä viranomaisella valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia, sekä yksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia; sekä

2) kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, sekä kaksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta.

Viranomaisen alueellisen yksikön tai muun alueellisen organisaation kielellinen asema määräytyy sen virka-alueen kielellisen aseman mukaan. Erityisistä syistä voidaan virka-alueen kielivähemmistön tarpeita varten perustaa yksikielisiä yksiköitä tai osastoja.

2 luku
Oikeus käyttää suomea ja ruotsia viranomaisissa
10 §
Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa

Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.

Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei viranomainen pyynnöstä toisin päätä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta.

11 §
Oikeushenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa

Yhtiöllä, yhdistyksellä ja muulla oikeushenkilöllä on, noudattaen soveltuvin osin yksityishenkilön kielellisistä oikeuksista annettuja säännöksiä, oikeus viranomaisessa asioidessaan käyttää pöytäkirjakieltään, joko suomea tai ruotsia. Yhtiöjärjestyksensä tai sääntöjensä mukaan kaksikielisen oikeushenkilön on kuitenkin tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa käsiteltävässä asiassa vastattava sillä kielellä, jolla asia on pantu vireille.

18 §
Oikeus tulkkaukseen

Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu.

Asianosaisen, joka 15 ja 16 §:ssä tarkoitetussa asiassa haluaa tulkkausta, on huolehdittava tulkkauksesta itse ja omalla kustannuksellaan, jollei tuomioistuin asian laadun huomioon ottaen päätä toisin.

33 §
Kilvet ja paikannimet sekä julkinen liikenne

Viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä, jollei kansainvälisen käytännön mukaisesti käytetä pelkästään vierasta kieltä.

34 §
Kulutushyödykkeestä annettavat tiedot

Kun myytävään tuotteeseen on lain mukaan merkittävä kauppatavan mukainen nimi, tuoteseloste, käyttöohje tai varoitus, on tekstin yksikielisessä kunnassa myytävässä tuotteessa oltava ainakin sen kunnan kielellä ja kaksikielisessä kunnassa myytävässä tuotteessa ainakin suomen ja ruotsin kielellä. Annettaessa tässä tarkoitettuja tietoja suomen ja ruotsin kieltä on kohdeltava tasapuolisesti.


8 luku
Kielellisten oikeuksien edistäminen ja seuranta
35 §
Toimenpiteet kielellisten oikeuksien edistämiseksi

Julkisen vallan on perustuslain mukaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.

Viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttämistä. Jos olosuhteet sitä edellyttävät, julkisen vallan on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin kansalliskieliin liittyvien sivistyksellisten tai yhteiskunnallisten tarpeiden turvaamiseksi.

37 §
Kielilainsäädännön soveltamista koskeva kertomus

Valtioneuvosto antaa vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista.

Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.

39 §
Puolustusvoimien joukko-osastot ja komentokieli

Puolustusvoimien joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Muita ruotsinkielisiä joukko-osastoja sekä joukkoyksikköjä samoin kuin kaksikielisiä yksikköjä voidaan tarpeen vaatiessa perustaa siten kuin puolustusvoimista annetussa lainsäädännössä säädetään.

[mossad]

 
Thank You Nautor,

Perustuslain muutos on siis loppuunkäsitelty suuressa salissa?

[nuiv-or]

Jacob Haugaard on Wibergin esimerkkipopulisti. Hän pääsi eduskuntaan 1994-1998, ei näissä vaaleissa.

Haugaard ran for every election as a joke from 1979 onwards until he won in 1994. After his term expired, he decided not to seek re-election.

http://www.jacobhaugaard.dk/

MEDLEM AF DET DANSKE FOLKETING FRA 1994 - 1998 PÅ ET PROGRAM OM MEDVIND TIL CYKLISTERNE, FLOTTERE JULEGAVER OG GRATIS ØL.

MEMBER OF THE DANISH PARLAMENT FROM 1994 TO 1998. HIS POLITICAL PROGRAM WAS: TAILWIND FOR THE BICYCLERS – NICE WEATHER –  FREE BEER – ETC......

http://da.wikipedia.org/wiki/Jacob_Haugaard

http://en.wikipedia.org/wiki/Jacob_Haugaard

Som en parodi på andre politikeres tomme valgløfter rummede også Jacob Haugaards valgprogram i 1994 løfter om stort og småt:

    * Mere medvind på cykelstierne
    * Indefrosne dyrtidsportioner skal udbetales i rutebiler
    * Erhard Jacobsen skal være minister for Ringgadebroen i Århus
    * Fregatten Jylland skal gøres kampklar (skibet blev færdigrestaureret i 1994)
    * Pissoiret foran Århus Musikhus skal genopføres (en toiletbygning blev opført i 1986)

Among his outrageous campaign promises were: 8 hours of free time, 8 hours of rest and 8 hours of sleep, more tailwind on bicycle paths, promises of better weather, right to impotency, Nutella in field rations (was actually implemented) and shorter queues in supermarkets.

[skrabb]

Perussuomalaisuus on "vintage-junttiutta"
Professorit arvioivat uudessa kirjassa suomalaista populismia.
Juha-Pekka Raeste

HELSINGIN SANOMAT

Professorit etsivät kirjassaan selityksiä perussuomalaisuudelle.
Mistä perussuomalaisten historiallisen suuri vaalivoitto johtui?
Tähän vaikeaan kysymykseen pyrkii vastaamaan viiden valtio-opin asiantuntijan ja kahden muun alan professorin tuore kirja Populismi – kriittinen arvio.

Kirja on Turun yliopiston valtio-opin professorin Matti Wibergin toimittama.

Wiberg listaa itse heti kirjan saatesanoissa 18 selitystä sille, mistä perussuomalaisuudessa on pohjimmiltaan kyse.
Näitä selittäviä seikkoja ovat Wibergin mukaan muun muassa "alarmistinen panikoituminen, arvokonservatismi, Euroopan integraation ja globalisaation vaihtoehtoja kyselemätön vastustaminen, globalisaatioangsti, vintage-junttius, suorasukainen herraviha ja marttyyriuteen naamioitunut valtaeliitin haastaminen".

Perussuomalaiset saivat kevään eduskuntavaaleissa 19,1 prosenttia annetuista äänistä, kolmanneksi eniten kaikista puolueista. Kirjassa tämä tieto sivuutetaan.
Wiberg päinvastoin muistuttaa, että äänioikeutetuista 87,2 prosenttia ei äänestänyt perussuomalaisia ja että he saivat vain 12,8 prosenttia kaikista "mahdollisista" äänistä.

Omassa aloitusesseessään populismista Wiberg siteeraa aluksi Kaarle Suuren neuvonantajaa Alkuinia, joka vuonna 798 kirjoitti keisarilleen näin:
"Ja niitä ihmisiä ei pidä kuunnella, joilla on tapana sanoa, että kansan ääni on jumalan ääni, sillä joukon rymäkkä on aina hyvin lähellä hulluutta."
Wiberg määrittelee populismin tyypillisesti ylhäältä johdettuna reaktiivisena poliittisena liikkeenä, joka kansan tyytymättömyyteen vedoten vaatii muutosta. Suosiota tavoitellaan tunneperäisillä tunnuksilla, ilman perusteltua muutosohjelmaa.
"Vaikka populismi ei ole vierasta yhdellekään eduskuntapuolueelle, perussuomalaiset ovat suomalaisen politiikan populisteja par excellence [äärimmillään]", Wiberg kirjoittaa.

Wibergin reippaan elitistinen kirjoittajan ote näyttää eroavan kirjan muiden artikkeleiden sävystä.
Se on viihdyttävää. Silti kysymys siitä, kenellä on lopulta oikeus määritellä, kuka on populisti, jää ilmaan.
Kirjan tavoitteena on esipuheen mukaan selvittää myös, mistä populismissa on yleisemmin kyse ja miten perussuomalaiset populistisena liikkeenä hahmottavat maailmaa.

Esikuvana on ollut politiikan tutkijan Voitto Helanderin 40 vuotta sitten toimittama vastaava teos Vennamolaisuus populistisena liikkeenä.

Wibergin lisäksi kirjaan ovat kirjoittaneet analyysejaan Tampereen yliopiston professorit Tapio Raunio ja Ilkka Ruostesaari, emeritusprofessori Pertti Suhonen, dosentti Sami Borg ja yliassistentti Rauli Mickelsson sekä Turusta emeritusprofessori Timo Toivonen

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Perussuomalaisuus+on+vintage-junttiutta/1135269768213

[foobar]

Wibergin argumentaatio prosenteista on jotain täysin käsittämätöntä professoritason mieheltä. Samalla logiikallahan Suomessa ei ole käytännössä yhtäkään puoluetta, jolla olisi oikeutta omaan poliittiseen mielipiteeseen. Kenellä olisi? Pelkästään puolueiden enemmistökonsensuksella? Suomessahan on galluppien perusteella asioita, joiden suhteen ainoastaan Perussuomalaiset ovat aktiivisesti kansan enemmistön asialla, mutta puolueiden enemmistökonsensus sitä vastaan. Paradoksaalisesti on jopa kyse asioista, joissa kansan kanta säästäisi valtion, kuntien ja yhteiskunnan rahoja, mutta puolueiden kanta ei.

[IDA]

Wiberg listaa itse heti kirjan saatesanoissa 18 selitystä sille, mistä perussuomalaisuudessa on pohjimmiltaan kyse.
Näitä selittäviä seikkoja ovat Wibergin mukaan muun muassa "alarmistinen panikoituminen, arvokonservatismi, Euroopan integraation ja globalisaation vaihtoehtoja kyselemätön vastustaminen, globalisaatioangsti, vintage-junttius, suorasukainen herraviha ja marttyyriuteen naamioitunut valtaeliitin haastaminen".

Tämä mies siis on on valtio-opin professori? Paremmin luulisi sopivan, jonkin tunteisiin vetoavan, tunteellisen lehden toimittajksi. Nuohan eivät nimittäin selitä mitään, vaan projisoivat kirjoittajan omia tunteita yleiseen politiikkaan.

[Roope]

Wibergin kirja vaikuttaa enimmäkseen tylsähköltä, mutta kai se on pakko selailla läpi, kun sitä kirjastossa plärätessäni päädyin sivulle, jolla muun muassa tiedetään kertoa hommalaisten perustaneen vapauspuolueen ja hommafoorumilaisten julkaisseen Nuivan manifestin. Osuuden kirjoittaneen yliassistentti Rauli Mickelssonin (vihr) kirjallisuuslähteenä on ollut "Jiri Niemisen (vas) julkaisematon seminaariesitelmä".

Taitavana kielenkäyttäjänä Halla-aho rakentaa tekstinsä niin, että siitä on vaikea löytää lausetta, joka olisi suoranaisesti rasistinen, mutta kokonaisuus puhuu puolestaan.

Hän [Halla-aho] käyttää paljon vastaesimerkkejä kumotakseen jonkun väittämän, eikä pyrikään tarkastelemaan syytöksen todenperäisyyttä. Kun maahanmuuttajabussikuskeja oli pahoinpidelty, pyrki Halla-aho vähättelemään suomalaista rasismia kertomalla, miten maahanmuuttajat ovat Suomessa syyllistyneet raiskauksiiin.

Harvinaisen nolo esimerkki. Keväällä 2011 Halla-aho kumosi eräiden tiedotusvälineiden esittämät väitteet eduskuntavaalien jälkeen (perussuomalaisten vaalivoiton takia) lisääntyneistä maahanmuuttajabussikuskien rasistisista pahoinpitelyistä osoittamalla poliisin tilastoilla, että bussikuskien pahoinpitelyillä oli vain harvoin edes epäilty olevan rasistista motiivia. Kyseiset tiedotusvälineet ja kolumnistit eivät ole koskaan oikaisseet virheellisiä väitteitään, ja nyt tämä kertaalleen alasammuttu legenda lentää uudessa muodossa professori Wibergin kirjassa.

Vuonna 2009 kirjattiin pääkaupunkiseudulla 78 tapausta, jossa linja-autonkuljettaja joutui pahoinpitelyn tai lievän pahoinpitelyn uhriksi. Näistä n. 10 oli ulkomaalaistaustaisia. Yhdessä (1) tapauksessa voitiin todeta rasistinen motiivi. Vuonna 2010 hyökkäyksiä oli n. 50, uhreista jälleen n. 10 ulkomaalaistaustaisia, ja rasistisia tekoja yksi kappale.

Tämän vuoden toukokuuhun mennessä on tehty rikosilmoitus 18:sta bussikuskiin kohdistuneesta väkivaltarikoksesta. Yhdessäkään ei ole ilmennyt rasistista motiivia.

Scripta: Vielä bussikuskeista 19.5.2011

[Roope]

Professori Wibergin saatesanoista:

Perussuomalaisuudessa on kyse alarmistisesta panikoitumisesta, arvokonservatismista, Euroopan integraation ja globalisaation vaihtoehtoja kyselemättömästä kyseenalaistamisesta, globalisaatioangstista, vintagejunttiudesta, suorasukaisesta herravihasta, junttikapinasta, haastavasta modernisaatiokritiikistä, turhautuneisuuden kanavasta, nykykehityksen protestoinnista, ikävöivästä menneisyyden haaveilusta, monokulttuurisesta kielipolitiikasta, itseääntoistavasta kliseeyhteisöstä, sivistyksellisesti kehittymättömästä monikulttuurisuuden torjumisesta, kaunaisesta tyytymättömyydestä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuuspaatoksesta, yltiönationalistisesta isolationismista, marttyyriyteen naamioituneesta valtaeliitin ja yleisemmin status quon haastamisesta - ja paljosta muusta, ei välttämättä kovin yhtenäisessä ja järjestyneessä saati johdonmukaisessa muodossa.

Vielä pari kohtaa tuosta tutkija Mickelssonin osuudesta:

Tavallisesti kritiikki esitetään ylimalkaisesti ilman todistusaineistoa. Varsinkin Halla-aholla on tapana kritisoida maahanmuuton seurauksia yleistämällä jokin yksittäistapaus. Niinpä esimerkiksi vuodenvaihteessa 2009-2010 tapahtuneet Sellon surmat ymmärrettiin johtuneen liian löysästä maahanmuuttopolitiikasta.

Kosovolainen Ibrahim Shkupolli, 44, ampui uudenvuoden aattona Espoossa viisi ihmistä ja itsensä. Teon syynä oli saatujen tietojen mukaan mustasukkaisuus.

Joillakin tahoilla on innostuttu siitä, että Shkupolli oli maahanmuuttaja, vieläpä nimestä ja kotomaasta päätellen muslimi. Tapahtuman nähdään todistavan jotakin joko maahanmuuttajista tai kotouttamispolitiikasta. Mielestäni teko ei todista kummastakaan mitään. Olemme nähneet suomalaistenkin tekevän joukkomurhia vastaavin tai tyhmyydeltään verrannollisin motiivein. Toisaalta yksilö voi olla sisäsyntyisesti kilahtanut, vaikka hän olisi maahanmuuttaja, ts. täysin kotouttamispolitiikan laadusta riippumatta.

Sillä tavoin Shkupollin tapaus tietenkin sivuaa maahanmuuttokysymyksiä, että hänet oli aiemmin tuomittu pahoinpitelystä, vahingonteosta ja kahdesti ampuma-aserikoksesta. Lisäksi häntä on epäilty laittomasta uhkauksesta ja petoksista, ja hänelle oli määrätty lähestymiskielto. Shkupolli oli ilmeinen taparikollinen, ja koska hän ei ollut Suomen kansalainen, hänet olisi voitu poistaa maasta. Tässä mielessä hänen tekonsa oli seurausta humaanista kriminaali- ja ulkomaalaispolitiikasta.

Jussi Halla-aho: Rauhan ja asevarustelun puolesta 2.1.2010

Tämän [kaikkien puolueiden kannattaman mahdollisuuksien tasa-arvon] mukaan yhteiskunnan tulee taata yksilöille tasa-arvoiset lähtökohdat. Halla-aholaisen käsityksen ja perussuomalaisen rasisminvastaisen julkilausuman mukaan tämä tarkoittaa jopa sitä, että positiivista diskriminointia ei sallita. Sukupuolten tasa-arvosta puhuttaessa taas hyökätään muslimeja vastaan väittäen, että islamilaisessa kulttuurissa mies sortaa naista, kun taas länsimaissa sukupuolten välit ovat tasa-arvoiset.

Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan
seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa
yhteyksissä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan

[guest8788]

2. "Suomessa ei juurikaan käydä avointa ja ennakkoluulotonta yhteiskuntafilosofista keskustelua. Keskustelun puutteella on monia kielteisiä seurauksia. Koko yhteiskunnallinen päämäärien asettelu ja jopa asianmukaisten keinojen löytäminen päämäärien tarkoituksenmukaiseksi saavuttamiseksi kärsivät. Vanhoissa rutiineissa saatetaan pitäytyä silloinkin kun se ei enää ole käytettävissä olevien voimavarojen asianmukaista ja järkevää käyttöä. Hedelmällisen yhteiskuntafilosofisen keskustelun puuttuminen voi johtaa paitsi yhteiskunnan voimavarojen  tehottomaan käyttöön myös voimavarojen väärään kohdentamiseen." -Matti Wiberg (Kansalaistottelemattomuudesta, toim. Outi Lauhakangas)