Ristiretket

[Perttu Ahonen]

Keskityn nyt lyhyesti Suomeen ja Itämeren suomalaisiin kohdituneisiin ristiretkiin tai sellaisiksi nimettyihin valloitus -ja alistamissotiin.

Suomessa ja varsinkin läntisessä Suomessa oli jo 800-luvulta alkaen krsitittyjä suomalaisia, jotka elivät sulassa sovussa suomenuskoisten kanssa; kristillinen lähetystyökin oli alkuun ihmisläheistä.  Satakunnassa ja varsinaissuomessa oli merkittävempi Rooman kirkon vaikutus ja Hämeesä ja Itä-Suomessa Kreikkalaiskatolinen.  Kuitenkin suomenusko oli vielä 1250-luvulle vahvaa ja ainakin Hämeessä vallitsevana.

Novgorodin vaikutuksesta Kreikkalaiskatolilainen usko levisi 1000-1100-luvulla selvästi Länsi-Suomeen saakka ja se näkyy jopa hautalöydöissä, jotka olivat "joustavasti" kristillisiä.  Niinsanotut ristiretket Suomeen ovatkin ensisijaisesti  Rooman kirkon ja Ruotsin kuninkaiden ristiretkiä pakanallista idän kirkkoa ja vaikutusvaltaa vastaan; samalla tietenkin suomalaiset hyötyivät, sillä etenkin Hämeellä oli jatkuvia sotia Novgorodia.so, "ryssiä" ja samalla itse asiassa myös Tanskaa vastaan, joten sotilaallinen liittoutuminen Ruotsin kanssa oli osin perusteltuakin.
Näitä ortodoksi pakanoita vastaan tehtyjä"ristiretkiä" Ruotsi-Suomi teki sitten myöhemmälläkin ajalla Karjalaan ja Inkeriin.   J

okatapauksessa  1200-luvun puolenvälin ja Birger Jaarlin ristiretki Hämeeseen oli puhdas valloitussotaretki.  Häme ja Hämeen sotavoimat olivat olleet kovilla koko 1200-luvun taisteluissa tanskalaisia ja Novgorodia vastaan ja Birger Jaarli teki sotaretkensä kun sekä Hämeen maleva, että Novgorod (Novgorod heikentyi taisteluissa mongoleja ja kalparitareita vastaan )olivat sodissa heikentyneet riittävästi.  Tästä alkoi häpeämätön Suomen ruotsalaistaminen ja Suomalaisen muinaiskulttuurin tuhoaminen ja mitätöinti.

Tässä hyvä linkki ajanolosta Hämeessä - tarkemmin Vesilahden historiaa.  Erittäin suositeltavaa luettavaa.

http://www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html

Baltian ristiretket olivatkin sitten oikein Paavin hyväksymiä "pyhään maahan verrattavia" Lebensraum ristiretkiä ja Eesti oli nimetty pyhäksi Marian maaksi, eikä vähiten maan tunnetun viljavuuden ja Itämeren kaupankäynnin takia.   Tämä valloitussota olikin sitten erittäin veristä miekkalähetystä ja Eestin suomalaisten kansojen vapaussota kesti 30-vuotta Saksaa, Tanskaa, Ruotsia ja Novgorodia, sekä jopa vahvaa muinaisuskoista Liettuaa vastaan.

Eestissä 30-vuotista vapaussotaa ristiretkeläisä vastaan kutsutaan sankariajaksi. Epäilemättä vastakohtana Laidonerin ja Pätsin 1939-1940 ajalle ja ratkaisuille.

Tässä lyhyt wikinäkemys: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Baltiaan

Ja lisää http://www.tieteessatapahtuu.fi/0404/ruotsala.pdf

Muhun maalinnan taistelu:  http://www.saaremaa.ee/index.php?option=com_content&view=article&id=535

[IDA]

Sinänsä varmaankin noin, mutta itse sanoisin, että Suomen ruotsalaistaminen alkoi oikeastaan vasta Kustaa Vaasan jälkeen, eikä siis sekään onneksi onnistunut. Muinaisuskot ja muinaiset kulttuurit hävisivät sekä Ruotsista, Suomesta, että Venäjältä, kuten muualtakin Euroopasta mikä tavallaan on suuri sääli. Ei uskonnollisessa mielessä, mutta muuten kyllä.

[Lemmy]

Ensimmäinen ristiretki alkoi juuri Alexios I:n avunpyynnöstä, sillä hän katsoi tarvitsevansa sotilaallista apua pitääkseen vallatut alueet hallussaan.

Esimerkiksi 1. ristiretki alkoi niin, että Egypti oli itse asiassa ristiretkeläisten liittolainen koska molempien (Bysantin & Egyptin) intresseissä oli pitää turkkilaiset poissa Välimereltä. Vasta kun ristiretkeläiset aloittivat Palestiinan valloitussodan, muuttui Egypti viholliseksi, millä tosin ei silloin alkuun ollut paljoa merkistystä koska Egyptin sotajoukkoja ei ollut alueella.

Suurin osa ristiretkistä kaatui "sisäisiin kähinöihin", kun ritarien ego ei kestänyt kilpailua. Taisi olla kuumakin ja hiekkaa persvaossa.

[Nanfung]

Ehkä nyt kannattaisi unohtaa menneet ristiretket presidenttivaalien jälkeiseen aikaan ja keskittyä tämän päivän ristiretkiin?

Demarien presidenttiehdokkaasi valitun Paavo Lipposen ristiretki suomalaisuutta vastaan alkaa olla jo niin törkeää, että sen esillä pitäminen pitäisi olla jokapäiväistä leipää, omilla aivoillaan ajatteleville, aina vaalipäivään asti.

[siviilitarkkailija]

tämä on keskustelua ristiretkistä. Niiden taustoista ja olosuhteista. Jotta voimme havainnoida epärehellisen ja propagandistisen kansankiihottajan tekopyhyyden, voi olla aiheellista perehtyä parhaan kykynsä mukaan perehtyä ristiretkien ja sen aiheuttaneen maailman ilmiöihin. Saatamme ehkä huomata että ihminen ei välttämättä ole muuttunut lainkaan tai ainakaan maata johtava poliitikko.

Ristiretkiä pitää käsitellä oikeastaan kahtena erillisenä ilmiönä. Yhtäällä on uskonnollispoliittinen hurmoshenki ja toisaalla on yksinkertainen sotatalous. Jotta ymmärtäisimme miten ne eroavat toisistaan, meidän täytyisi leirittää n 10 000 ihmistä. Melko pian huomaisimme että uskonnollisen hurmoksen sijaan tärkeäpiä asioita ovat ruoka, vesi ja käymälät. Itseasiassa retkien talous ja motiivit eivät ole voineet olla mm tästä yksinkertaisesta syystä uskonnollisia vaan talouspoliittisia.

[Punaniska]

Keskityn nyt lyhyesti Suomeen ja Itämeren suomalaisiin kohdituneisiin ristiretkiin tai sellaisiksi nimettyihin valloitus -ja alistamissotiin.

Suomessa ja varsinkin läntisessä Suomessa oli jo 800-luvulta alkaen krsitittyjä suomalaisia, jotka elivät sulassa sovussa suomenuskoisten kanssa; kristillinen lähetystyökin oli alkuun ihmisläheistä.  Satakunnassa ja varsinaissuomessa oli merkittävempi Rooman kirkon vaikutus ja Hämeesä ja Itä-Suomessa Kreikkalaiskatolinen.  Kuitenkin suomenusko oli vielä 1250-luvulle vahvaa ja ainakin Hämeessä vallitsevana.

Novgorodin vaikutuksesta Kreikkalaiskatolilainen usko levisi 1000-1100-luvulla selvästi Länsi-Suomeen saakka ja se näkyy jopa hautalöydöissä, jotka olivat "joustavasti" kristillisiä.  Niinsanotut ristiretket Suomeen ovatkin ensisijaisesti  Rooman kirkon ja Ruotsin kuninkaiden ristiretkiä pakanallista idän kirkkoa ja vaikutusvaltaa vastaan; samalla tietenkin suomalaiset hyötyivät, sillä etenkin Hämeellä oli jatkuvia sotia Novgorodia.so, "ryssiä" ja samalla itse asiassa myös Tanskaa vastaan, joten sotilaallinen liittoutuminen Ruotsin kanssa oli osin perusteltuakin.

Meillähän virallinen historiankirjoitus kai edelleenkin pitää kiinni väitteestä, jonka mukaan olimme luolissa asuvia finksa-aborginaaleja, kunnes palleramsted tuli ja toi kristinuskon ja sivistyksen valon.

Mistä voisi lukea aiheesta lisää?

[Masa76]

Vaihteeksi Ibn Džobairin matkakuvaus Pyhän Maan arkielämästä 1100-luvulla hirviömäisten frankkivalloittajien kourissa:

Läksimme Tibinistä (Toron) ja kuljimme pitkin tietä, jonka varrella oli jatkuvasti musulmaanien viljelemiä maatiloja. He elävät suuressa vauraudessa frankkilaisherruuden alaisina - Allah suojelkoon meitä tällaiselta kiusaukselta!

...

Musulmaanit hallitsevat itse asumuksiaan ja hoitavat omat hallinnolliset asiansa parhaan kykynsä mukaan. Tällainen on laki niistä maatiloista ja kylistä, jotka ovat heidän hallussaan frankkilaisalueella. Monen musulmaanin sydämessä tuntuu halua asettua tänne asumaan, kun he näkevät, millaisessa asemassa elävät heidän veljensä musulmaanien hallitsemilla alueilla, sillä viimeksi mainittujen asema on kaikkea muuta kuin mukava. Musulmaanien onnettomuus on siinä, että he uskonveljiensä hallitsemissa maissa aina joutuvat valittamaan johtomiesten tekemistä vääryyksistä, kun he sen sijaan voivat vain kiitellä frankkeja, joiden oikeudenmukaisuuteen he aina voivat luottaa.

...

Eivät frankit (kunpa Allah heidät hylkäisi!) ole millään lailla muita ihmisiä etevämpiä paitsi urhoollisuutensa puolesta. Heidän parissaan ei tunneta arvoetusijaa eikä paremmuutta muille kuin ratsumiehille. Ratsumiehet ovat todella ainoat miehet heidän parissaan. Niinpä heitä käytetäänkin tuomareina neuvostoissa, he langettavat tuomiot ja tekevät päätökset

...

Sillä kun kerran ratsumiehet ovat julistaneet tuomion, ei kukaan frankkien päällikkö eikä edes kuningas saata sitä muuttaa eikä lieventää, niin suuri arvo on ratsumiehillä heidän silmissään!

Mitämitä? Yhdenvertaisuutta lain edessä ja hallinnollisen mielivallan puutetta toisin kuin naapureissa? Eihän tämä vetele. Varmaan muunuskoisia kuitenkin sorrettiin häikäilemättä esimerkiksi palvontamenoissa.  Kerro lisää, Ibn Džobair. Tunnusta, että olemme sikoja ja koiria:

Todisteeksi frankkien kovuudesta (Allah heitä rangaiskoon!) kerron, mitä minulle sattui, kun olin käymässä Jerusalemissa (noin v. 1140). Astuin Al-Aksân moskeijaan, Sen vieressä oli pieni moskeija, jonka frankit olivat muuttaneet kirkoksi. Kun astuin sisälle Al-Aksân moskeijaan, jota pitivät hallussaan minun ystäväni temppeliherrat, he neuvoivat minua menemään siihen pieneen moskeijaan rukoilemaan. Eräänä päivänä menin sinne ja ylistin Allahia. Olin vaipunut rukoukseeni, kun muuan frankki hyökkäsi kimppuuni, tarttui minua hartioista, käänsi kasvoni kohti itää ja sanoi: "Näin kuuluu rukoilla!" Eräs temppeliherrajoukko kävi silloin hänen kimppuunsa ja karkoitti hänet. Aloin rukoilla uudelleen. Mutta tämän miehen onnistui välttää temppeliherroja, niin että hän uudelleen syöksyi kimppuuni, käänsi kasvoni kohti itää ja sanoi: "Näin kuuluu rukoilla!" Temppeliherrat ottivat hänet uudestaan kiinni, karkoittivat hänet ja sanoivat anteeksi pyytäen minulle: "Hän on ulkomaalainen, joka vasta muutama päivä sitten on saapunut frankkien maahan. Hän ei ole koskaan nähnyt kenekään rukoilevan muuten kuin itään päin kääntyneenä." Vastasin:" Olen jo tänään kylliksi rukoillut." Menin ulos ja olin ihmeissäni siitä, miten sen saatanan kasvot olivat olleet vääristyneet, kuinka hän vapisi ja mitä hän oikein oli saattanut ajatella nähdessään jonkun rukoilevan kiblan (Mekan) suuntaan kääntyneenä.

Jaaha. Länsimaisen kapitalistin esiasteen myötäsyntyinen pahuus tulee kuitenkin taatusti ilmi sorrettujen silmittömästä taloudellisesta riistosta:

(Kuningas Baudouin) myönsi suuria verohelpotuksia Jerusalemin porvareille ja vahvisti ne asiakirjoilla, joka oli sinetöity hänen sinetillään. Kaupungissa oli tapana, että perittiin hyvin korkeita tulli- ja tiemaksuja tavaroista ja ihmisiltä, jotka tulivat kaupunkiin...

Siinä se oli toverit! Aikalaistodistus lännen ruoskavallan ahneudesta ja... ai, teksti jatkuukin vielä:

... Ja hän myönsi heille sellaisen vapauden, ettei kenekään latinalaisen eikä mistään hänen tavarastaan tarvitsisi maksaa tullia Jerusalemin porteilla ei kaupunkiin tullessa eikä sieltä lähdettäessä, vaan että jokainen saisi ostaa ja myydä vapaasti mitä halusi kaupungissa. Ja samoin myönsi vapauden syyrialaisille, kreikkalaisille, armenialaisille ja jopa saraseeneille, että he voisivat kaupunkiin tuoda vehnää, ohraa ja kaikenlaisia vihanneksia maksamatta mitään tavanomaisia maksuja.

Valehteleva ählämisaasta! Onhan yleisesti tiedossa, että ristiretket olivat alueelle silkkaa murhetta ja vitsausta ja koko seutu taantui vallinneen islamin korkeakulttuurin loisteesta haisevaksi takapajulaksi. On sen tunnustanut kapitalistinenkin tiedemies. Myönnä pois, Régine Pernoud:

Uusi kaupunginosa oli rakennettu Tripoliin Raymond de Saint-Gillesin seuraajan Raymondin linnan ympärille. Kristittyjen miehityskauden loppupuolella siellä kerrottiin olleen 4000 kangaspuut silkkikankaiden kutomiseksi. Frankit olivat tuoneet mukanaan itämaihin kaiken sen, mikä oli saanut länsimaiden jotkut seudut kukoistamaan, ja perustaneet paljon uusia kaupunkeja, jotka nauttivat erivapauksia aivan kuin uudet kaupungit Ranskassakin samaan aikaan. Näin kuningas Baudouin jo aivan 1100-luvun alussa oli saanut Transjordanian kristityt asettumaan lähelle Jerusalemia.

Tuokaa Naganini...

[siviilitarkkailija]

poliittisesti motivoitunut historioitsijakaartimme tampereen kommariyliopistossa kyllä osaisi juuria moiset kerettiläiset Ibn Dzobairin puheet parin Jerusalemin piirityskuvauksen avustuksella sinne missä aurinko ei paista.

Tosiasia on kuitenkin se että rosvoritarien ahneus ja vallitseva väestöjakauma pakottivat kristityt hallitsijat moniin tapojensa vastaisiin myönnytyksiin. Kristityt eivät olleet enemmistö. Ja kyseiseen aikaan liittyi toinen paljon suurempi sotilaallinen uhka kaliffaattien valtioille. Myöhemmin uhka konkretisoitui Shaahin ryöstettyä ja tapettua Tsingiskaanin karavaanin. Teosta suuttuneena persialaisilta paloi muutakin kuin persukset. 

[Emo]

...

Islamilla oli oma väkivaltainen ja julma lähetyshistoriansa. Mutta poliittiseen historiaopetukseen tämän myöntäminen ei kuulu minään osana. Islamilla on myös hieno ja sivistynyt sisältönsä joka avautui euroopalle ristiretkien mukanana. Tätä pyritään yleensä ylikorostamaan. Islamilaisten valtioiden toiminta on ollut ristiriitaista. Toisaalta hienoa ja sivistynyttä ja toisaalta äärimmäisen raakaa ja tolkutonta. Riippuen kohteen uskonnollisesta asemasta tai sotavoimasta. Islamilaisten maiden suurin uhka tuli kuitenkin mongolien suunnalta ei ristiretkeläisiltä.

Kaikkinensa hyvä kommentti kokonaisuudessaan, mutta lainaan siitä vain loppuosan ja kysyn: Missä me näemme islamin hienon ja sivistyneen sisällön? Missä se on koskaan näkynyt? Mitä se edes teoriassa olisi?

Islam on valloittanut kaikki ne alueet, joilla se nykyään dominoi. Monilla näillä alueilla OLI hieno ja korkea kulttuuri ENNEN islamin sapelilähetyksen tuloa. Esimerkkeinä vaikka Persia (nykyinen Iran) ja Egypti. Islamin alistettua väkivalloin nuo alueet valtansa alle, ei tilalle tullut mitään uutta hienoa mutta vanha kulttuuri ja sivistys kyllä tuhottiin.

Olenko väärässä?

[Miniluv]

No Egyptin päältä oli kyllä muutama valloittaja kävellyt ennen islamiakin...

[Emo]

No Egyptin päältä oli kyllä muutama valloittaja kävellyt ennen islamiakin...

No sittenhän se olikin "siunaus" kun islam toi sinne valloittajien rusikoimille seuduille takaisin sivistyksen ja mitä lie hyvää ja hienoa.
Minä vain pyydän saada tietää mikä on tämä islamin hienous ja sivistys. Oikeasti en keksi islamista YHTÄKÄÄN positiivista asiaa, mutta olen avoin uusille tiedonmuruille ja pystyn vielä tässä iässäkin (kuitenkin vielä reippaasti alle puolivuosisata) korjaamaan näkemyksiäni jos saan siihen aihetta.

[Emo]

Et. Islamin korkea sivistys joskus ja jossain, on myytti vailla todellisuuspohjaa. Ainoa, missä arabit ovat olleet hyviä on rosvous ja  tarinankerronta. Käytännössä kaikkien arabialaisen ja islamilaisen  kulttuurin saavutusten takana on joko juutalainen tai kristitty, tai joku Idän kulttuuri.

Islamilainen kulttuuri ja talous perustuu valloittamisen kautta saatuun kasvuun.  Ristiretket olivat yritys pysäyttää tämä negatiivinen kehitys.

Juuri näin itsekin aina olen ajatellut islamista, täsmälleen juuri näin.
Ja ajattelen jatkossakin, ellei jotain mullistavaa uutta ilmene.
Enkä todellakaan usko että ilmenee.

[kelloseppä]

Täällä käydyssä keskustelussa ristiretkien luonteesta on keskittynyt poliittisiin, sotilaallisiin ja taloudellisiin "suuriin ilmiöihin": aivan niin kuin hyvä onkin minkä tahansa historiallisen suuren ilmiön pohjustukseksi.

Ristiretket tai ristiretkiaika on Länsi-Euroopan aatehistoriassa niin merkillinen ajanjakso, että on paikallaan pysähtyä miettimään sitä, mikä sai yksittäiset ihmiset liikkeelle joko käytännössä kohti täysin tuntematonta tai ainakin erittäin riskialttiiseen hankkeeseen myös henkilökohtaisella tasolla aina yksilön henkiriepua myöten. Miksi nyt emme kovin helposti vapaaehtoisesti jätä perheitämme ja työtämme ja ota hirvikivääriämme seinästä ja lähde ryhmän X vaihtelevalla menestyksellä organisoimalle retkelle jonnekin toiselle puolelle maailmaa taistelemaan syyn Y puolesta tai syytä Z vastaan? Emme nyt edes lähde käytännössä täysin vaarattomalle "pyhiinvaellusretkelle" patikoimaan saati sitten lähtisimme vaaroja täynnä olevalle pyhiinvaellusretkelle, jolta kotiin palaamatta jääminen olisi aivan realistinen vaihtoehto.

Selitykset ammattisotilaista (ritarit) ja ritarihyveistä, roistojen ja ryövärien vaihtoehtoisesta rangaistuksensa suorittamisesta, nopeaa rikastumista havittelevien kauppiaiden ja verenimijöiden sekä sielulleen pelastusta etsivien muodostamat selitykset eivät riitä kuvaamaan koko ilmiön mikrotason syitä ja perusteita, vaikka ne ovat aivan todellisia ja aitoja motiiveita joillekin yksilöille ryhtyä tällaiseen toimeen. En osaa selittää asiaa, mutta esitän muutamia ajatuksenpätkiä, joista saattaa olla asiassa apua.

Monet yksittäiset tekijät (mm. feodaalijärjestelmän vakiintuminen, uusi auratyyppi ja "lämmin ilmastojakso") loivat 1000-1200-l aiempaa suuremman väestönkasvun Länsi-Euroopassa. Ristiretkien ohella tämä on nähtävissä kaikenlaisen rakennustoiminnan, etenkin kirkollisten rakennusten, valtaisana kasvuna. Ritarihyveiden kodifikoituminen yleiseurooppalaiseksi yhteiskunnallisen eliitin käytösnormiksi, ensimmäisten käsityöläis"kiltojen" jäsenten vapaan liikkuvuuden käytännössäkin toteutuva periaate ja kaupunkien poliittisen itsenäisyyden vakiintuminen osaksi olemassa olevaa eurooppalaista "valtio-oikeudellista järjestelmää" ja olivat sellaisia uusia ilmiöitä, joiden kanssa kaikkien, jopa mahtavien feodaaliruhtinaiden, oli vain alettava elämään, halusi sitä tai sitten ei.

Meidän aikamme silmissä monet taloudellisilta resursseiltaan käsittämättömän pienet tuppukylät pystyivät rakentamaan 100-200 vuodessa huikaisevan suuren ja loisteliaan katedraalin ja vieläpä 1100-l tekniikalla. Luonnollisesti 3-5 ihmisikää (tuolloin vallinneen keskimääräisen eliniän mukaan) kestävät yksittäiset valtaisat rakennushankkeet kertovat yhteisön kovin paikalleen jämähtäneestä elämästä, mutta myös yhteisön sukupolvesta toiseen kestävästä, hyvin vahvasta sitoutumisesta äärettömän kalliiseen hankkeeseen. Miksi katedraalin rakentamiseen suunnattuja resursseja ei suunnattu johonkin muuhun; vaikkapa tuppukylän kaupunginmuurien rakentamiseen?

Joidenkin sydänkeskiaikaisten katedraalien rakennustöiden harvoista säilyneistä tilikirjoista on säilynyt mielenkiintoisia tiedonjyväsiä. Eräs juuri vihkisormuksen morsiamelleen ostanut nuori mies lahjoitti sormuksen tuppukylänsä kirkon rakennusprojektin rahoittamiseksi, koska "jaksamme vielä odottaa yhteiselämäämme vuoden kaksi näin hyvän syyn takia ja näin me molemmat pyydämme siunausta liitollemme". Toinen halusi kiittää kaupungin suojeluspyhimystä, koska "vain ihmeen kautta vastasyntynyt kauan odottamamme lapsemme ei menehtynytkään". Kolmas pestautui työmaalle leipä- ja vesipalkalla vuodeksi laastinkantajaksi, jotta hän "kokisi saavansa anteeksi laiminlyöntinsä juuri äskettäin edesmennyttä vaimoaan kohtaan". Riippumatta siitä, miten näiden lahjojen vastaanottaja sitten todella käytti lahjoituksilla näin saamiaan varoja tai työpanosta, lahjoittajilla itsellään oli syvä henkilökohtainen usko tai vakaumus lahjoituksensa tekemiseen. (Tässä vaiheessa anebisnes ei ollut vielä 1400-1500-l kaltaista toimintaa). Jos osoittaisin kiitollisuuteni/uskoni/vakaumukseni/arvostukseni/katumukseni jne ... vielä suuremmalla lahjalla? Lähden pyhiinvaellus/ristiretkelle!

Hirvittävän suuren lapsikuolleisuuden (noin 30-50% lapsista kuoli alle 3-5 vuotiaina), ajoittain epäsäännöllisen varmasti silmille tulvivan käsittämättömän raa´an mielivallan ja väkivallan maailmassa kasvaneelle ihmispololle oman henkirievun ja terveytensä säilyttäminen oli huomattavan epävarmaa. Tämä toisaalta pakotti toteuttamaan haaveensa nyt heti meidän aikaamme helpommin ja toisaalta pitkälle pyhiinvaellukselle tai ristiretkelle lähtemisen lisäriskit olivat käytännössä kovin vähäiset. "Joku kuitenkin kolauttaa minut hengiltä jossakin" tai "johonkin saastaiseen läävään kuolen kuitenkin verta oksentaen". Asioiden ollessa tällaisella tolalla, miksi en sitten kuolisi hivenen maailmaa nähtyäni edes osittain jonkin tavanomaista elämänmenoa ylevämmän asian vuoksi?

Monet aatehistorioitsijat ovat todenneet keskiajan olleen Länsi-Euroopalle omituinen hyvin pitkälle sivupolulle kulkeutuminen, josta sitten palattiin renessanssin myötä antiikin aloittamalle tielle. Jos näin, meidän tulisi nähdä todennäköisenä se, että Länsi-Eurooppa ja sen arvot olivat ulkopuolisen tarkkailijan silmin esim. 1000-1100-luvuilla aivan toisenlaiset kuin esim. 1500-luvulla. Tästä käsin olisi varmaankin johdettavissa hyvin mielenkiintoisia pohdintoja.

"Pyhiinvaellushenkiset" patikkareissut Santiago de Compostelaan ovat viime vuosina tulleet Suomessakin suuren yleisön tietoisuuteen ja erittäin hyvä näin. Hieman toisenlaista ryhmässä patikoinnin ympäristöä tarjoaa mm. http://vidovdanskimars.com/ sivustolla näyttäytyvä todellisuus ja "patikkareissuun" osallistuneiden kokemukset.

[inwell]

poliittisesti motivoitunut historioitsijakaartimme tampereen kommariyliopistossa

Keihin historioitsijoihin nyt viittaat?

[Masa76]

Aina aan jutut paranee. Sulla on varmaan ihan uusi näkökulma myös Espanjan reconquistaan ja siihen armoon ja iloon jonka paikalliset, erityisesti juutalaiset, saivat ylleen kun pääsivät muslimien kauhuvallan alta kristittyyn utopiaan?

Euroopan juutalaiset ovat myös kirjoittaneet kokemuksistaan. Salomon bar Simeon:

Minulle on kerrottu, mitä tapahtui Trierissä (...) Ensimmäisenä pääsiäispäivänä (10. huhtikuuta 1096) saapui Ranskasta sanantuoja meidän ystäviemme luokse. Hän oli kristitty apostoli nimeltään Petron ja hän oli munkki, jota sanottiin myös Pierre Prelaatiksi. Kun hän saapui Trieriin runsaslukuiseine joukkoineen jatkaakseen sieltä matkaansa kohti Jerusalemia, hänellä oli mukanaan Ranskan juutalaisten kirje, missä kehotettiin juutalaisia kaikilla niillä seuduin, minne hänen kulkunsa johtaisi, toimittamaan hänelle elintarpeita, koska hän oli munkki ja suuressa kansansuosiossa. Hän tulisi tekemään paljon hyvää Israelille. Juutalaiset siis antoivat lahjoja Pietarille, joka jatkoi matkaa joukkoineen

Ei vaikuta aivan miltään Sonderkommando Ostilta. Luetaanpas lisää:

Pääsiäislauantaina Pietari saapui Kölniin ja lepäsi siellä koko viikon lakkaamatta kuitenkin saarnojaan pitämästä... Pietarin jäädessä Kölniin, missä hän lisäsi joukkojaan saarnoillaan, ranskalaiset eivät häntä odottaneet, vaan lähtivät liikkeelle kohti Unkaria (Gauthier Tyhjätaskun johdolla; näin mainitsee Orderic Vital)

Roskaväki aloitti mellakoinnin:

Sapatin päivänä (3. toukokuuta) viholliset hyökkäsivät Speyerin synagogan kimppuun ja tappoivat yksitoista kunnioitettavaa henkilöä.

Seuraava tuntematon mainzilainen kronikoitsija kertoo Emich von Leisingenistä, 50%-50% rosvosta ja pikkuparonista, joka pyhiinvaeltajineen joukkomurhasi juutalaisia:

Kun piispa Jean sai kuulla asiasta, hän kokosi Mainzin juutalaiset omaan taloonsa ja pelasti heidän vihamiestensä käsistä. Sitten hän otatti kiinni joitakin murhamiehiä, joilta hänen määräyksestään leikattiin kämmen irti.

Tämän on pakko olla valetta. Kaikkihan tietävät kristittyjen vainonneen juutalaisia aina ja kaikkialla, varsinkin <väristyksiä> Saksassa! Salomon bar Simeon paljastaa taatusti koko luikurin:

Helluntaijuhla-aterian aikaan (29. toukokuuta 1096) kauhea uutinen tuli Kölniin. Kun juutalaiset saivat kuulla, että heidän synagogansa oli tuhottu (Speyer, Worms, Mainz), jokainen heistä haki turvaa jonkun tuntemansa kristityn luota jääden sinne molemmiksi helluntaipyhiksi... Kolmantena päivännä levisi uutinen, että viholliset olivat käyneet juutalaisten kimppuun, että he hävittivät heidän talojaan ja varastivat ja ryöstivät heidän omaisuuttaan. He tuhosivat synagogan ja veivät mukanaan Thora-kääröt, joita he pilkkasivat repien ne pitkin katuja. Tänä samana päivänä (1. kesäkuuta) he tarttuivat kiinni Mose Isakiin tämän lähtiessä talostaan ja veivät hänet kirkkoon. Mutta hän sylki heidän päälleen ja häpäisi heitä. Silloin he tappoivat hänet... Erään arvossapidetyn Rebekka nimisen naisen he samoin tappoivat... Muut seurakunnan jäsenet olivat paenneet kristittyjen taloihin ja pysyivät siellä siksi kunnes piispa siirrätti heidät omiin kyliinsä (3. kesäkuuta). Hän jakoi heidät seitsemälle paikkakunnalle pelastaakseen heidän henkensä.

Kukaan ei ollut kai maininnut piispa "Schindlerille", että kirkon virallisena linjana oli vähemmistöjen kuritus. Muslimien muka-kauhuvalta puolestaan antoi iäti kaikkien oppineiden filosofoida syömmensä kyllyydestä upeiden maurilaisrakennusten maitoa ja hunajaa tiukkuvissa riippuvissa puutarhoissa, yksisarvisten lempeällä siivenhavinallaan huolehtiessa ilmanvaihdosta ja muuta paskaa.

[inwell]

Tuo lähteesi muuten varmaan kertoo muutakin juutalaisvainoihin liittyen, mutta annas kun arvaan ettet halua tässä mennä siihen tarkemmin?

Pointti on se, että juutalaisvainot eivät olleet kirkon oppien mukaisia eikä sen johtajien kannattamia. Uskonnolliset ja maalliset johtajat pyrkivät estämään juutalaisvainoja. Ristiretkien edetessä juutalaisvainot vähenivät.

[Masa76]

Arvasit väärin. Linkittämäsi wikipedian artikkeli Solomon bar Simsonista ei asiasta kerro hölkäisen pöläystä mutta tämä sivu ensimmäisen ristiretken juutalaisvainoista on kattavampi.

Lyhyesti: keisari Henrik IV kielsi juutalaisvainot, samaten katolinen kirkko. Sama laki suojeli kaikkia. Sitä eivät alamaiset aina noudattaneet. Onko syy alamaisten (oma ääneni) vai esivallan (kmruuskan ääni?)? Lienemme yhtä mieltä siitä, että riehunta ja vainot ovat väärin?

[Angelos]

Ensimmäinen ristiretki alkoi juuri Alexios I:n avunpyynnöstä, sillä hän katsoi tarvitsevansa sotilaallista apua pitääkseen vallatut alueet hallussaan.

Esimerkiksi 1. ristiretki alkoi niin, että Egypti oli itse asiassa ristiretkeläisten liittolainen koska molempien (Bysantin & Egyptin) intresseissä oli pitää turkkilaiset poissa Välimereltä. Vasta kun ristiretkeläiset aloittivat Palestiinan valloitussodan, muuttui Egypti viholliseksi, millä tosin ei silloin alkuun ollut paljoa merkistystä koska Egyptin sotajoukkoja ei ollut alueella.

Suurin osa ristiretkistä kaatui "sisäisiin kähinöihin", kun ritarien ego ei kestänyt kilpailua. Taisi olla kuumakin ja hiekkaa persvaossa.

No, ehkä ne huoltovaikeudet ja täydennysten saannin vaikeus, kun välit Bysanttiin katkesivat, olivat ne tärkeimmät syyt...

[inwell]

Kysyin kylläkin Espanjan reconquistasta, mutta heilutelkaa vaan käsiä. Juutalaisvainot vähenivät ristiretkien edetessä suhteessa mihin? Vähenivätkö juutalaisvainot tosiaankin Espanjassa kun reconquista eteni?

Tulkistin ketjun aloittajan tarkoittavan ristiretkillä klassisesti ristiretkiä pyhään maahan. Suppeasti ajatelluissa ristiretkissä juutalaisvainot vähenivät suhteessa aikaiempiin ristiretkiin, vaikkakin paikallisesti myöhemmät ristiretket aiheuttivat merkittävää kärsimystä ja tuhoa juutalaisyhteisöille. Auktoriteettiasemassa olevat ilmeisesti oppivat aikaisemmista verilöylyistä, että miten juutalaisiin kodistuvat vihan purkaukset voidaan ehkäistä.

Ja kyllä, Isabella ja Ferdinand asettivat Alhambran säädöksen. Ja Edvard I kaksi sataa vuotta aiemmin vastaavanlaisen säädöksen. Mihin tämä nyt liittyi?

[Angelos]

Käsittääkseni myös Natsi-Saksassa laki kielsi juutalaisten massamurhan leireissä, mutta niin vaan kunnon kristityt murhasivat äkkipäätä muutaman miljoona ihmistä leireillä. Olemme yhtä mieltä siitä että vainot ovat väärin, mutta olemmeko yhtä mieltä siitä että se mitä tapahtuu on olennaisempaa kuin se mitä laki tai virallinen kirkon itsensä kirjoittama historia sanoo?

Mainitsemasi Henrik IV muuten joutui ihan paavin exkommunikaatiolistalle eikä linkittämäsi artikkeli kerro hönkäsen pöläystä hänen juutalaisystävällisyydestään. On muutenkin naurettavaa esitellä joku yksittäinen keisari joka ei murhannut juutalaisia suu vaahdossa ikään kuin todisteena siitä ettei vainoja ollut. Kaiken huippu oli tuo todella ultravalikoitu lainauskimara Simsonin tekstistä. Poimit siitä suunnilleen vissiin kaikki ne kohdat joissa ei kuvailtu murhia, vainoja tai marttyyrien urotekoja. Ihan kohta varmaan tulee joku joka väittää Isabellan ja Ferdinandin tai Englannin Edvard I:n olleen suuria juutalaisten ystäviä...

Korkeimmat kirkollisvirat olivat aatelin hallussa, ja hallitsijoille (joihin piispat ym. kirkonmiehet usein lukeutuivat) oli edullista suojella juutalaisia, joille rahanlainaaminen oli sallittu ja joilta voitiin siten periä tuottoisasti veroja tai ottaa lainaa. Juutalaisvainot, sikäli kun niitä esiintyi, olivat useimmiten spontaaneita mellakoita, eivät ylhäältäpäin suunniteltuja. Eli täsmälleen samanlaisia kuin... Tsä-dä-dä-däämm! Muslimien hallitsemassa Espanjassa. Erotuksena vain se, että kun Espanjaan porhalsi islamin uudempi ja värisevämpi suuntaus Algeriasta, ei jääty enää ihan spontaanin väkivallan vaiheelle. Mutta ei siitä sen enempää. Ferdinand ja Isabella tosiaan karkottivat juutalaiset maastaan. Mikä oli pointtisi sen suhteen?

[Angelos]

Ferdinand ja Isabella tosiaan karkottivat juutalaiset maastaan. Mikä oli pointtisi sen suhteen?

Ei mikään, mitäs tuosta, pikkujuttu, ei mitään nähtävää. Eikä se kuolemanrangaistuksen uhalla annettu karkotuskaan oikeasti ollut mitään verrattuna musulmaanien ilkitöihin ennen sitä joita muistitkin jo korostaa.

Hassua, en muista sanoneeni, että muslimit olisivat toimineet pahemmin kuin kristityt keskiajalla. Tarkoitukseni oli tuoda esille tilanteen taustaa, ja näin valottaa tilannetta sinulle, jotta voisit jättää tuon yksisilmäisyytesi. Mutta kukin tyylillään.

[Masa76]

Mainitsemasi Henrik IV muuten joutui ihan paavin exkommunikaatiolistalle eikä linkittämäsi artikkeli kerro hönkäsen pöläystä hänen juutalaisystävällisyydestään. Mainitsemasi Henrik IV muuten joutui ihan paavin exkommunikaatiolistalle eikä linkittämäsi artikkeli kerro hönkäsen pöläystä hänen juutalaisystävällisyydestään.

Henrik IV:n kielto juutalaisvainoille oli mainittu linkissä ensimmäisen ristiretken juutalaisvainoista. Luulin että luit sen. Juutalaisvainon kiellosta on vielä pitkä matka "juutalaisystävällisyyteen", josta ei mainittu sanallakaan. Ja kyllä, keisari riiteli paavin kanssa kenellä on oikeus nimittää piispat joka johti investituurariitaan ja katumusmatkaan Canossaan. Eri asia, eri aihe, eri riita. Nyt keskustellaan oliko tuolloinen juutalaisvaino ylhäältä johdettua vai spontaania ryöstelyä

On muutenkin naurettavaa esitellä joku yksittäinen keisari joka ei murhannut juutalaisia suu vaahdossa ikään kuin todisteena siitä ettei vainoja ollut. Kaiken huippu oli tuo todella ultravalikoitu lainauskimara Simsonin tekstistä.

Tarkoitatko, että likipitäen kaikki muut keisarit listityttivät juutalaisia vaahto suupielistä pärskyen (paitsi Henrik IV) vai oliko kyseessä pelkkä ns. "heitto"? Osoitin, ettei vainoilla ollut kirkollisen eikä maallisen esivallan hyväksyntää. Siksi ultravalikoima ultraväkivallan kuvausta käsilläni olevasta lähdeteoksesta.

[inwell]

Minusta nimittäin se että jos hallitsija kuolemanrangaistuksen uhalla pakottaa juutalaiset joko kääntymään tai karkotukseen maasta on ihan ylhäältä johdettua vainoa eikä spontaania ryöstelyä.

Joten?

En tietenkään tarkoita, vaan että vaikka kovin yrität esittää ettei mitään vainoja ollut koska joku piispa oli kiva on naurettavaa historian vääristelyä. Jerusalemissakin juutalaiset taistelivat muslimien rinnalla ristiretkeläisiä vastaan ja arvaapa ketkä polttivat synagogan siellä? Vastaus ei ole muslimit.

Niin, eli?

[Masa76]

En tietenkään tarkoita, vaan että vaikka kovin yrität esittää ettei mitään vainoja ollut koska joku piispa oli kiva on naurettavaa historian vääristelyä. Jerusalemissakin juutalaiset taistelivat muslimien rinnalla ristiretkeläisiä vastaan ja arvaapa ketkä polttivat synagogan siellä? Vastaus ei ole muslimit.

Kukaan ketjussa ei ole kieltänyt vainojen olemassaoloa vaan niiden komentoketjun. Pomppasit 1100-luvun ristiretkistä 1400-luvun Espanjaan, 1900-luvun Saksaan, et piittaa lähteistä, viljelet sanoja "käsittääkseni" ja "mielestäni". Tenttitilanteessa professori nauraisi moisen salista ulos, täällä voi vain todeta "jaha".

Wikipedian artikkelissa ensimmäisen ristiretken juutalaisvainoista mainitaan Jerusalemin osalta juutalaisten saaneen surmansa kaupungin valloituksen yhteydessä toimitetun yleisen väkivallan takia, ei nimenomaisen vainon.

Kaupungin kristitty väestö tosin selvisi hengissä, koska heidät oli kuvernöörin toimesta karkoitettu jo ennen piiritystä. Tämä täyttänee paheksumasi ylhäältä johdetun vainon kriteerit? 

Eipä tämä jaanaaminen niin hukkaan mennyt.  Lähdemateriaalin selailussa esiin noussut opus meni tilaukseen.

[inwell]

Juutalaisten näkeminen Jeesuksen tappajina antoi sysäyksen ja oikeutuksen tunteen näihin ristiretkeläisten veritöihin juutalaisia vastaan. Tämän perusteella kirkon opetukset juutalaisista ja ilmeisesti siten yleinen kulttuurinen tulkinta juutalaisista voidaan nähdä yhtenä keskeisenä syynä juutalaisvainoihin. Ristiretkeläisten suorittamat juutalaisyhteisöjen teurastukset eivät kuitenkaan olleet ylhäältä ohjattu tavoitteellinen ohjelma, vaan nimenomaan päinvastoin, niitä pyrittiin ehkäisemään ja torjumaan.

[IDA]

Ja tämä "yleinen väkivalta" ihan vaan sattumalta osui sinne samaan aikaan kuin ristiretkeläiset, vai? Ihme käsienheiluttelu "komentoketjusta" on uskomatonta.

Syitä joiden vuoksi he sinne menivät on jo aiemmin käsitelty. Yksi oli väkivalta pyhiinvaeltija kohtaan. Väkivaltaisesti Jerusalemin valloittaneet eivät varmaan luopuneet valloituksestaan täysin rauhallisesti ja suosiolla?

Ketään ei kuitenkaan esim. laitettu pannaan juutalaisten murhista eikä muutenkaan rankaistu. En ymmärrä miten joku mystinen "komentoketju" on jotenkin olennaisempi juttu kuin se mitä oikeasti tapahtui.

Kyseessä oli modernin ajanlaskun mukaan aika ennen Porvoon käräjäoikeutta.

[IDA]

Tiesitkö että paikalliset juutalaiset taistelivat muslimien rinnalla ristiretkeläisiä vastaan? Ymmärränkö nyt oikein että pyhiinvaeltajien suojelu oli ihan ok syy mielestäsi mennä sinne ja vallata koko alue?

Mielestäsi? Ymmärränkö oikein, että mielestäsi mielipiteeni vaikuttaisi asiaan?

edit:

Muistetaan myös se, että siellä tietenkin oli myös kristittyjä, jotka olivat aivan yhtä alkuperäistä väkeä kuin uskonnoltaan juutalaisetkin, eli etnisesti juutalaisia kristittyjä.

[Masa76]

Saksan mellakointi liittyi 1100-luvun ristiretkiin. Joko et ymmärrä lukemaasi

Olihan ne toki tosin tarkkaan valittu antamaan muka kuva että juutalaisilla meni ihan helkkarin mukavasti

tai et välitä mitä kirjoitat.

Kukahan se sinne Saksaan taas pomppasikaan niillä Trier-anekdooteillaan

("anekdootti eli kasku on viihteellinen tarina henkilöstä tai tapahtumasta".)

Jaha, Inwell ehtikin jo painamaan sormensa tähdellisimpään. Kiitos.

Lue se artikkeli vaikka kokonaisuudessaan äläkä vain niitä valittuja pätkiä.

Jo heti seuraavassa kappaleessa

Christian Church response

The massacre of the Rhineland Jews by the People's Crusade, and other associated persecutions, were condemned by the leaders and officials of the Catholic Church. The bishops of Mainz, Speyer, and Worms had attempted to protect the Jews of those towns within the walls of their own palaces, but the People's Crusade broke in to slaughter them. Fifty years later when St. Bernard of Clairvaux was urging recruitment for the Second Crusade, he specifically criticized the attacks on Jews which occurred in the First Crusade. There is debate on Bernard's exact motivations, as like many he may have been disappointed that the People's Crusade devoted so much time and resources to attacking the Jews of Western Europe while contributing almost nothing to the attempt to retake the Holy Land itself, the result being that Bernard was urging the knights to maintain focus on the goal of protecting Christian interests in the Holy Land. It is equally possible that Bernard honestly held the belief that forcibly converting the Jews was immoral, or perceived that the original Rhineland massacre was really motivated by greed: both of these sentiments are echoed by bishop Albert of Aachen in the chronicle of the First Crusade which he wrote. Albert of Aachen's own view was that the People's Crusade were uncontrollable semi-Christianized country-folk (citing the "goose incident", which Hebrew chronicles corroborate), who massacred hundreds of Jewish women and children, and that the People's Crusade ultimately got what they deserved when they were themselves promptly slaughtered by Muslim forces as soon as they set foot in Asia Minor.

Ketään ei kuitenkaan esim. laitettu pannaan juutalaisten murhista eikä muutenkaan rankaistu.

Pannaan voidaan julistaa ainoastaan harhaoppisuudesta. Sota- tai siviilirikoksia ei yleisesti pidetä harhaoppineisuuden osoituksena. Sotarikos itse käsitteenäkin luotiin vasta satoja vuosia myöhemmin. Yrität soveltaa tämän päivän arvoja menneisyyteen (ja taas professori osoittaisi tenttisalin ovea).

[Angelos]

Ja tämä "yleinen väkivalta" ihan vaan sattumalta osui sinne samaan aikaan kuin ristiretkeläiset, vai? Ihme käsienheiluttelu "komentoketjusta" on uskomatonta.

Syitä joiden vuoksi he sinne menivät on jo aiemmin käsitelty. Yksi oli väkivalta pyhiinvaeltija kohtaan. Väkivaltaisesti Jerusalemin valloittaneet eivät varmaan luopuneet valloituksestaan täysin rauhallisesti ja suosiolla?

Tiesitkö että paikalliset juutalaiset taistelivat muslimien rinnalla ristiretkeläisiä vastaan? Ymmärränkö nyt oikein että pyhiinvaeltajien suojelu oli ihan ok syy mielestäsi mennä sinne ja vallata koko alue?

Totta kai he taistelivat. Jerusalem oli kaupunki, joka oli kieltäytynyt antautumasta, ja jokaisella oli tiedossa, mikä oli käytäntö sellaisten kaupunkien kohdalla. Mitään laajempaa liikehdintää muslimien kanssa liittoutumiseksi ei ollut.

[siviilitarkkailija]

Islamilaisten valtioiden saavutuksia pitää tulkita melko laajan spektrin kautta. Kyseessä on ollut monimuotoinen ja keskiaikaisen ajatusmaailman sekä tapakulttuurin kannalta yllättävä yhteiskuntajärjestelmä. Jos jätämme runoratsujen saavutukset sikseen ja keskitymme tieteen saavutuksiin niin sekä matematiikka että lääketiede olivat huomattavan pitkällä. Samoin armeijoiden järjestäytyminen ja tykistötiede. Tykistöä ja sen käyttöä on ehkä vaikea ymmärtää tieteeksi nykyisen maailmakuvamme perusteella, mutta voin vakuuttaa että myöhäiskeskiaikana ja renessanssin aikana tykistö ja sen käyttö oli mitä suurinta tiedettä. Ellei peräti salatiedettä metallurgian alkeellisuudesta ja tuon ajan fysiikan kokeellisesta luonteesta johtuen. Ilman islamilaisen maailman kirjureita ja kirjastokokoelmia tietomme antiikista olisi valitettavan suppeaa.

Vastapainoksi on todettava että islamilaisissa maissa vallitsi hirvittävä epätasa-arvo sekä orjuus. Ne joilla oli, oli kaikkea ja enemmän kuin tarpeeksi. Jopa keskiajan mittapuiden mukaan omistava luokka oli aivan omassa maailmassaan. Hallitsijan sana ylitti lakikirjan painoarvon eikä uskonto muodostanut katolisen kirkon tavoin pidäkettä hallinnolle. Jos hallitsija oli hyvä, taivas oli rajana. Jos hallitsiija oli paha, tehtiin helvetti maanpäälle.

Jos unohdamme hetkeksi moraalin emmekä tuomitse orjakauppaa, islamilaisen maailman oma yhteisö onnistui kaupankäynnissä ja logistiikassaan erinomaisesti. Valitettavasti se ei halunnut palvella ympäröiviä yhteiskuntia kaupan saralla, joten seurauksena oli eristäytyminen jota kuvaa mm osmannien valloituspolitiikka. Sotaretkiä ei ulotettu kaummas kuin sinne mistä pääsi vuoden sisällä palaamaan takaisin. Armeijat eivät siis muodostaneet itsenäisiä yksiköitään.

Maanviljelys ja kastelujärjestelmien ylläpito olivat erittäin hyvässä hallinnassa, intianvaltamerellä seilasi aluksia joiden kaltaisia käytetään vieläkin. Latinalaispurjein, mutta kuitenkin. Alambra Espanjassa antaa kuvan islamilaisen maailman rakennuskyvystä ja suunnitteltaidosta. Moni harhautuu näiden edistysaskeleiden kauneudesta eikä ymmärrä orjayhteiskuntaa niiden taustalla...