Ristiretket

[Emo]

Neljäs ristiretki oli ainakin silkkaa perseilyä jossa ei edes käyty (silloin hyvin vahvojen) arabien kimppuun vaan kristikunta nahisteli keskenään ja ryösteli uskonveljiä.

Pitää paikkansa. Meni megalomaanisella tavalla pieleen.

Mutta miten tämä liittyy siihen, olivatko kristityt vai muslimit alun perin pahixia?

Ainakin minä olen vastannut kysymykseesi jo 

[M13]

Mutta miten tämä liittyy siihen, olivatko kristityt vai muslimit alun perin pahixia?

Hyvixiä ja pahixia ei ole "in real life" olemassa. Ne on niitä satukirjojen ja Zorroleffojen juttuja. Kaikkihan ovat omasta mielestään hyvixiä ja noi toiset on niitä pahixia.

[dothefake]

Oli miten oli, niin me kaikki ollaan oman elämämme Robin Hoodeja, muuten ei nykyään pärjää.

[RocketMan]

...

Jokainen, joka on Sodankäynnin taitoa ja muita strategiaopuksia lukenut, tietää rauhan olevan vain valmistautumisvaihe seuraavaan sotaan, hengähdystauko. Jotkut onnettomat maat valitsevat johtajikseen ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä, vaan olettavat pitkään kestäneen rauhan tarkoittavan ikuista rauhaa. Tämä johtaa aseistariisuntaan, mistä maksetaan kova hinta seuraavassa sodassa(esim. Talvisotaa edeltäneet vaiheet).

Isompi rytinä on kyllä luvassa, ehkei kovin kaukaisessakaan tulevaisuudessa. Vain asetelmat ovat hieman hämärän peitossa.

En ole ko. opuksia edes nähnyt, mutta johan tuon kaiken kertoo ihan kuuluisa maalaisjärkikin.

Kommenttisi vastaa täysin omaa näkemystäni. Kohta paukkuu ja mahdollisesti kovaakin ja sotaa mahdollisesti käyviä maita on valittavaksi asti.

Minun maalaisjärkeni taas kertoo sitä, että sikäli kun tunnen historiaa, sodat ovat vähentyneet sitä mukaa, mitä maailma on yhdentynyt.

Rauha on välivaihe ennen sotaa? Tarkoittaako tämä siis sitä, että esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä tulee olemaan jossain vaiheessa sota, vaikka maat eivät ole koskaan historiansa aikana sotineet keskenään? Ja peräti siitä huolimatta, että Suomi peittoaisi Ruotsin 100-0 mahdollisen sodan syttyessä, Suomi ei ole hyökännyt Ruotsiin. Miksei?

Ja vielä anteeksi tämän kehittymisen offtopiciksi, mutta en voi olla puolustamatta omia mielipiteitäni.

[Rekka-Pena]

...

Jokainen, joka on Sodankäynnin taitoa ja muita strategiaopuksia lukenut, tietää rauhan olevan vain valmistautumisvaihe seuraavaan sotaan, hengähdystauko. Jotkut onnettomat maat valitsevat johtajikseen ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä, vaan olettavat pitkään kestäneen rauhan tarkoittavan ikuista rauhaa. Tämä johtaa aseistariisuntaan, mistä maksetaan kova hinta seuraavassa sodassa(esim. Talvisotaa edeltäneet vaiheet).

Isompi rytinä on kyllä luvassa, ehkei kovin kaukaisessakaan tulevaisuudessa. Vain asetelmat ovat hieman hämärän peitossa.

En ole ko. opuksia edes nähnyt, mutta johan tuon kaiken kertoo ihan kuuluisa maalaisjärkikin.

Kommenttisi vastaa täysin omaa näkemystäni. Kohta paukkuu ja mahdollisesti kovaakin ja sotaa mahdollisesti käyviä maita on valittavaksi asti.

Minun maalaisjärkeni taas kertoo sitä, että sikäli kun tunnen historiaa, sodat ovat vähentyneet sitä mukaa, mitä maailma on yhdentynyt.

Rauha on välivaihe ennen sotaa? Tarkoittaako tämä siis sitä, että esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä tulee olemaan jossain vaiheessa sota, vaikka maat eivät ole koskaan historiansa aikana sotineet keskenään? Ja peräti siitä huolimatta, että Suomi peittoaisi Ruotsin 100-0 mahdollisen sodan syttyessä, Suomi ei ole hyökännyt Ruotsiin. Miksei?

Ja vielä anteeksi tämän kehittymisen offtopiciksi, mutta en voi olla puolustamatta omia mielipiteitäni.

Komppaan.

[Timo Hellman]

Neljäs ristiretki oli ainakin silkkaa perseilyä jossa ei edes käyty (silloin hyvin vahvojen) arabien kimppuun vaan kristikunta nahisteli keskenään ja ryösteli uskonveljiä.

Pitää paikkansa. Meni megalomaanisella tavalla pieleen.

Mutta miten tämä liittyy siihen, olivatko kristityt vai muslimit alun perin pahixia?

Topicin nimi on Ristiretket.

Kaarle Vasaran stoppaama mauri-invaasio Iberian niemimaalle näytteli ratkaisevaa osaa kristikunnan suhteessa islamiin. Nähtiin että eivähän mahometit mitään juopottelevia kerjäläismunkkeja ole pakanoille armoa saarnaamassa vaan häikäilemättömiä sotureita.

Mutta ristiretket olivat myös oiva mahdollisuus täyttää kukkaro kullalla ja se myös nähtiin tällaisena. "Pata kattilaa soimaa, musta kylki molemmilla"

[M13]

Minun maalaisjärkeni taas kertoo sitä, että sikäli kun tunnen historiaa, sodat ovat vähentyneet sitä mukaa, mitä maailma on yhdentynyt.

Rauha on välivaihe ennen sotaa? Tarkoittaako tämä siis sitä, että esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä tulee olemaan jossain vaiheessa sota, vaikka maat eivät ole koskaan historiansa aikana sotineet keskenään? Ja peräti siitä huolimatta, että Suomi peittoaisi Ruotsin 100-0 mahdollisen sodan syttyessä, Suomi ei ole hyökännyt Ruotsiin. Miksei?

Ja vielä anteeksi tämän kehittymisen offtopiciksi, mutta en voi olla puolustamatta omia mielipiteitäni.

Päättelysi meni niin pahasti metsään, etten tiedä mistä edes aloittaa.
Se, että Suomen ja sanotaan vaikka Etelä-Afrikan välillä vallitsee rauha, ei se ennakoi näiden välille sotaa. Maat ovat vaan aika kaukana toisistaan käydäkseen järkevästi sotaa keskenään tai hyötyäkseen siitä. Niiltä puuttuu myös suurvalloille ominainen voimaprojektiokyky.
Suomen ja Ruotsin välillä ei välttämättä ole tai tule sotaa, ehkäpä vaikka sen takia, että vieressä läähättää itänaapurimme Venäjä. Jos Suomi ja Ruotsi heikentäisivät toisiaan sotimalla keskenään, Venäjän olisi helppo korjata potti ja valloittaa molemmat. Elämme siis maailmassa, jossa on muitakin muuttujia, kuin kahdenväliset suhteet.

[sivullinen.]

Miksi Jerusalem piti valloittaa takaisin? Vaikkei uskoisi edes Jumalaan ja vaikkei valloitettu alue olisi pyhäkään, niin SILTIKIN kansoilla on ollut tietty taipumus haluta menettämänsä historialliset asuinalueensa takaisin.

Siis tämän vuoksi Englantilainen Richard Leijonamieli lähtee sotimaan. Valloittamaan "englatilaisten historiallisia asuinalueita" takaisin. Olisiko ihan noin. Eskimot voisivat samalla perusteella lähteä valloittamaan amerikkaa. Jep, sinne on jonkun teorian mukaan joku eskimo eksynyt ja pitänyt leiriä. Ristiretkillä ja kansoilla ei ole keskenään mitään tekemistä. Paljon suurempi syy on kuvitellut rikkaudet tai pelkkä sotimisen ilo. Yleisen vitutuksen vaikutus usein myös sivuutetaan merkityksettömänä kaikissa ihmiskunnan suurissa päätöksissä. Me ollaan niin "rationaalisia". Pohditaan aina tekojamme alusta-loppuun ja lopusta-alkuun ja vielä kerran molempiin suuntiin ennen kuin tehdään mitään. Näin väitti Mestarikin, mutta sittemmin sanoin olleensa harkitsematon. Se on ihan inhimillistä. Voisin minäkin lähteä ex tempore Turkuun käännyttämään paikallisia olutbaarin asiakkaita Zeitgeist uskoon - vaan en jaksa ja siksi yritän käännyttää vaan täällä hommafoorumilla M.E.tä. Siistiä sisähommaa, you know.

[JR]

Ristiretki kuulostaa minusta paljon paremmalta, kuin pyhä sota. Ristiretkeilijät olisivat mieluusti saaneet onnistua paljon paremmin, niin ehkä meidän ei tarvitsisi olla huolissaan pyhästä sodasta. Norjan ammuskelun jälkimainingeissa ei nykyajan ristiretki kuulosta oikein hyvältä.

[IDA]

Neljäs ristiretki oli ainakin silkkaa perseilyä jossa ei edes käyty (silloin hyvin vahvojen) arabien kimppuun vaan kristikunta nahisteli keskenään ja ryösteli uskonveljiä. Unkarille vittuilun jälkeen (Zaran valtaus) tuhottiin ja valloitettiin Bysantti josta jäi vain rippeet. Tahtia ei haitannut edes paavin tuomitseva bulla.
Tähän oli hyvä päättää koko sekoilu ja odottaa osmanien invaasiota yli Trebizondin, Bysantin ja Nikean joka muutti Eurooppaa peruuttamattomasti.

Itse asiassa ensimmäisessäkään ristiretkessä ei käyty arabien, vaan turkkilaisten kimppuun. Arabithan olivat sallineet pyhiinvaellukset hyvän liiketoiminnan nimissä. Turkkilaiset sen sijaan estivät pyhiinvaelluksia ja käyttivät väkivaltaa pyhiinvaeltajia kohtaan. Myös Bysanttia uhkasivat turkkilaiset.

Siis tämän vuoksi Englantilainen Richard Leijonamieli lähtee sotimaan. Valloittamaan "englatilaisten historiallisia asuinalueita" takaisin. Olisiko ihan noin.

Paitsi, että eri hoveilla oli yhteyksiä keskenään, niin myös sumusaarilta käytiin pyhiinvaelluksilla. Se oli tuohon aikaan aika laajaa toimintaa. Lisäksi elettiin vielä ritariaikaa ja ritareilla oli tiettyjä velvollisuuksia, jotka nykyään ehkä kuulostavat naurettavilta.

[M13]

Ilmaisu ristiretki syntyi muuten vasta myöhemmin. Ristiretkeläiset itse mielsivät olevansa aseistettuja pyhiinvaeltajia.

Kuten PeterFaber on aiemmin ilmaissut, koko homman ydin ja pihvi oli pyhiinvaellus. Kun pyhiinvaeltaminen kävi liian vaikeaksi muslimien takia, otettiin pyhiinvaellukselle mukaan aseet ja riittävästi kavereita.

Ja koska halukkaista kavereista oli pulaa, otettiin myös vankiloista uusia kavereita, joille luvattiin anteeksianto tehdyistä tuhmuuksista ja toki lupa harrastaa tuhmuuksia muiden mailla ilman rangaistuksen pelkoa kotimaassa. Tämä oli varmasti omiaan luomaan reilunpelin henkeä myös vierailujen kohdemaissa.   

[dothefake]

Puhutaanko nyt Dirlewangerismista?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Dirlewanger

[IDA]

Puhutaanko nyt Dirlewangerismista?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Dirlewanger

Ei varsinaisesti, jos puhutaan vielä ensimmäisestä ristiretkestä. Homma tihenee ja monipuolistuu, kunhan päästään toiseen ja varsinkin siitä eteenpäin

[dothefake]

Duoda, duoda. Pysyttelemme vielä alemmalla tasolla?

[RocketMan]

Minun maalaisjärkeni taas kertoo sitä, että sikäli kun tunnen historiaa, sodat ovat vähentyneet sitä mukaa, mitä maailma on yhdentynyt.

Rauha on välivaihe ennen sotaa? Tarkoittaako tämä siis sitä, että esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä tulee olemaan jossain vaiheessa sota, vaikka maat eivät ole koskaan historiansa aikana sotineet keskenään? Ja peräti siitä huolimatta, että Suomi peittoaisi Ruotsin 100-0 mahdollisen sodan syttyessä, Suomi ei ole hyökännyt Ruotsiin. Miksei?

Ja vielä anteeksi tämän kehittymisen offtopiciksi, mutta en voi olla puolustamatta omia mielipiteitäni.

Päättelysi meni niin pahasti metsään, etten tiedä mistä edes aloittaa.
Se, että Suomen ja sanotaan vaikka Etelä-Afrikan välillä vallitsee rauha, ei se ennakoi näiden välille sotaa. Maat ovat vaan aika kaukana toisistaan käydäkseen järkevästi sotaa keskenään tai hyötyäkseen siitä. Niiltä puuttuu myös suurvalloille ominainen voimaprojektiokyky.
Suomen ja Ruotsin välillä ei välttämättä ole tai tule sotaa, ehkäpä vaikka sen takia, että vieressä läähättää itänaapurimme Venäjä. Jos Suomi ja Ruotsi heikentäisivät toisiaan sotimalla keskenään, Venäjän olisi helppo korjata potti ja valloittaa molemmat. Elämme siis maailmassa, jossa on muitakin muuttujia, kuin kahdenväliset suhteet.

Ja, mitä hyötyä Suomelle tai Etelä-Afrikalle olisi sodasta ylipäätään, mikäli ne sijaitsisivat lähellä toisiaan? No, ainakin se että militaristit eli ns. haukat saavat lisää tukea ja molempien maiden armeijoita vahvistetaan entisestään.

Jos Suomen ja Ruotsin välille syttyisi sota, se tuskin heikentäisi Suomea riittävästi niin, että Venäjä hyökkäisi Suomeen. Kuten aiemmin esitin, Suomi voittaisi Ruotsin 100-0 mahdollisen sodan syttyessä, mikä tarkoittaa toisaalta sitä että Venäjän silmissä Suomi ei heikentyisi riittävästi, jotta se voisi lähteä sotaan molempia vastaan. Tämä kumoaa teoriasi siitä, miksei Suomen ja Ruotsin välille tulisi sotaa. Eli oikeasti syynä rauhaan Suomen ja Ruotsin välillä on oltava muita syitä. Ja ylipäänsä, Venäjä ei hyökkäisi Suomeen, vaikka se voittaisi suomalaiset todennäköisesti melko helpostikin.

Kuten aiemmin totesin, ruotsalaiset ovat valinneet viisaasti lakkauttaessaan yleisen asevelvollisuuden, koska heitä ei uhkaa minkäänlainen sotilaallinen invaasio. Sen sijaan heidän on järkevämpää panostaa kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin ja oman sisäisen turvallisuutensa parantamiseen, eli toisin sanoen poliisivoimien kehittämiseen.

Jokainen, joka on Sodankäynnin taitoa ja muita strategiaopuksia lukenut, tietää rauhan olevan vain valmistautumisvaihe seuraavaan sotaan, hengähdystauko.

Tuo ylempi lainaus tuossa puhuu jälkeenpäin postaamaasi kommenttia vastaan:

Se, että Suomen ja sanotaan vaikka Etelä-Afrikan välillä vallitsee rauha, ei se ennakoi näiden välille sotaa.

Tuon lainauksen mukaan korjaappa ensin sitä ensimmäistä väittämää, ja määrittele, minkälaisten valtioiden kohdalla keskinäinen rauha on vain se "valmistautumisvaihe" sotaan. Lähdetään siitä sitten eteenpäin pohtimaan, miksi sodat ylipäänsä ovat niin harvinaisia nykyään kuin ovat.

Ja mikäli tähän tulee vielä kommenttia, niin aloitan kokonaan uuden aiheen asiasta... Saadaan eroteltua tämä ristiretkistä, joihin suurin osa käyttäjistä vielä kommentoi.

[Avantgarde]

...
Isompi rytinä on kyllä luvassa, ehkei kovin kaukaisessakaan tulevaisuudessa. Vain asetelmat ovat hieman hämärän peitossa.

Veikkaan muutaman muun lailla että Yhdysvallat tulee olemaan rytäkän yksi osapuoli, siihen malliin tunkeavat Lähi-itään...  öljy voi olla riittävä syy vielä vaikka mihin.

Olen myös välillä miettinyt, mitä tulevaisuudessa seuraa maapallon väestönkasvun kasvusta siihen pisteeseen, että resurssit loppuisivat eikä vaihtoehtoisia keinoja ihmismäärän deletoimiseen nähden olisi eli toisin sanoen oltaisiin konkreettisessa "jotain ihmismäärää pakko saada vähennettyä ja rajulla kädellä, jotta jokin muu ihmismäärä pystyy elämään" - tilanteessa, niin johtaisiko tämä mihinkään toimiin.  Fiktiivisen epärealistinen, science-fictionmaisen kauhistuttava visio maapallon ympäristöongelman nro 1 eli ihmisten ylikansoittumisen purkuun.. : esim. Lähi-idän suunnalta laukaistaisiin pommia Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, saisivat vähennettyä maissa 3/4:ksi asuvaa vääräuskoista populaa pois, elintilaa sieltä käyttöön ja islamin kulttuuria valtaan. Ellei sitten esim. Yhdysvallat liittolaisineen ehtisi ensiksi hoitelemaan ns. vastinpuolta. Sodankäynnin tekniikat ovat toisaalta jo sillä tasolla, ettei mitään pommeja kenties tarvita, kemiallinen sodankäynti voi käydä vähemmällä jytinällä.
[Katsoin vastikään alk.per.version elokuvasta Pommin varjossa (Fail-Safe) ja ko filmi pisti visioimaan.]

Ei kukaan yleensä toivo sotia, parasta olisi jos sodilta vältyttäisiin. Mutta ihmiskunnan historia on täynnä sotia, ristiretkiä jne - olisi suoranainen ihme ja epätodennäköisyyksien epätodennäköisyys jollei sotia tulisi jatkossakin. Valtioiden saatua asemansa vakiinnutettua on kenties sotia ollut vähemmän (otaksuma, ei tilastotietoja minulla), mutta eivät sodat mihinkään ole loppuneet - ei tarvitse kuin uutisia kuunnella, niin johan löytyy sotaa maailmalta.
Eläinkunnan puolella myös taistellaan reviireistä. Aina ei sopu anna sijaa, sellaista se elämä.

[Emo]

...

Jokainen, joka on Sodankäynnin taitoa ja muita strategiaopuksia lukenut, tietää rauhan olevan vain valmistautumisvaihe seuraavaan sotaan, hengähdystauko. Jotkut onnettomat maat valitsevat johtajikseen ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä, vaan olettavat pitkään kestäneen rauhan tarkoittavan ikuista rauhaa. Tämä johtaa aseistariisuntaan, mistä maksetaan kova hinta seuraavassa sodassa(esim. Talvisotaa edeltäneet vaiheet).

Isompi rytinä on kyllä luvassa, ehkei kovin kaukaisessakaan tulevaisuudessa. Vain asetelmat ovat hieman hämärän peitossa.

En ole ko. opuksia edes nähnyt, mutta johan tuon kaiken kertoo ihan kuuluisa maalaisjärkikin.

Kommenttisi vastaa täysin omaa näkemystäni. Kohta paukkuu ja mahdollisesti kovaakin ja sotaa mahdollisesti käyviä maita on valittavaksi asti.

Minun maalaisjärkeni taas kertoo sitä, että sikäli kun tunnen historiaa, sodat ovat vähentyneet sitä mukaa, mitä maailma on yhdentynyt.

Rauha on välivaihe ennen sotaa? Tarkoittaako tämä siis sitä, että esimerkiksi Ruotsin ja Suomen välillä tulee olemaan jossain vaiheessa sota, vaikka maat eivät ole koskaan historiansa aikana sotineet keskenään? Ja peräti siitä huolimatta, että Suomi peittoaisi Ruotsin 100-0 mahdollisen sodan syttyessä, Suomi ei ole hyökännyt Ruotsiin. Miksei?

Ja vielä anteeksi tämän kehittymisen offtopiciksi, mutta en voi olla puolustamatta omia mielipiteitäni.

Minä tiedä miksei aiemmin mutta nykyisellään ei kenenkään kannata Ruotsiin hyökätä ainakaan saadakseen Ruotsin itselleen!!

Rautaa länsirajalle! Muuri tai jotain, betonia!! Piikkilankaa!!!

[dothefake]

Kuten aiemmin totesin, ruotsalaiset ovat valinneet viisaasti lakkauttaessaan yleisen asevelvollisuuden, koska heitä ei uhkaa minkäänlainen sotilaallinen invaasio. Sen sijaan heidän on järkevämpää panostaa kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin ja oman sisäisen turvallisuutensa parantamiseen, eli toisin sanoen poliisivoimien kehittämiseen.

Niinpä, nykymaailmanmenossa pitää satsata puolustukseen maahanmuuttajia vastaan.

[M13]

Ja mikäli tähän tulee vielä kommenttia, niin aloitan kokonaan uuden aiheen asiasta... Saadaan eroteltua tämä ristiretkistä, joihin suurin osa käyttäjistä vielä kommentoi.

Aloitappa ihmeessä. Aihe lienee oman threadinsa arvoinen.

[M13]

Ja, mitä hyötyä Suomelle tai Etelä-Afrikalle olisi sodasta ylipäätään, mikäli ne sijaitsisivat lähellä toisiaan? No, ainakin se että militaristit eli ns. haukat saavat lisää tukea ja molempien maiden armeijoita vahvistetaan entisestään.

Jos Suomen ja Ruotsin välille syttyisi sota, se tuskin heikentäisi Suomea riittävästi niin, että Venäjä hyökkäisi Suomeen. Kuten aiemmin esitin, Suomi voittaisi Ruotsin 100-0 mahdollisen sodan syttyessä, mikä tarkoittaa toisaalta sitä että Venäjän silmissä Suomi ei heikentyisi riittävästi, jotta se voisi lähteä sotaan molempia vastaan. Tämä kumoaa teoriasi siitä, miksei Suomen ja Ruotsin välille tulisi sotaa. Eli oikeasti syynä rauhaan Suomen ja Ruotsin välillä on oltava muita syitä. Ja ylipäänsä, Venäjä ei hyökkäisi Suomeen, vaikka se voittaisi suomalaiset todennäköisesti melko helpostikin.

Kuten aiemmin totesin, ruotsalaiset ovat valinneet viisaasti lakkauttaessaan yleisen asevelvollisuuden, koska heitä ei uhkaa minkäänlainen sotilaallinen invaasio. Sen sijaan heidän on järkevämpää panostaa kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin ja oman sisäisen turvallisuutensa parantamiseen, eli toisin sanoen poliisivoimien kehittämiseen.

Jokainen, joka on Sodankäynnin taitoa ja muita strategiaopuksia lukenut, tietää rauhan olevan vain valmistautumisvaihe seuraavaan sotaan, hengähdystauko.

Tuo ylempi lainaus tuossa puhuu jälkeenpäin postaamaasi kommenttia vastaan:

Se, että Suomen ja sanotaan vaikka Etelä-Afrikan välillä vallitsee rauha, ei se ennakoi näiden välille sotaa.

Tuon lainauksen mukaan korjaappa ensin sitä ensimmäistä väittämää, ja määrittele, minkälaisten valtioiden kohdalla keskinäinen rauha on vain se "valmistautumisvaihe" sotaan. Lähdetään siitä sitten eteenpäin pohtimaan, miksi sodat ylipäänsä ovat niin harvinaisia nykyään kuin ovat.

Aloitetaanpa vaikka tuosta väitteestäsi "Suomi voittaisi Ruotsin 100-0", joka on toistoista huolimatta täysin virheellinen. Mikäli Suomen ja Ruotsin välillä käytäisi sota, olisi se enimmäkseen merisodankäyntiä. Ruotsilla on vahvempi laivasto, koska sen todennäköisin uhkaaja tulee mereltä. Ruotsilla on myös lukumäärällisesti vahvemmat ilmavoimat, joille he kykenevät itse tuottamaan nykyaikaisia hävittäjiä. Suomen ainoa käyttökelpoinen hyökkäysreitti Ruotsiin kulkisi siis kapean maakaistaleen kautta, jota Ruotsin olisi melko helppoa puolustaa asemasodankäynnillä. Suomen on myös otettava huomioon muiden Euroopan valtioiden reaktiot sodankäyntiin.

Syy, miksi Venäjä ei hyökkää Suomeen löytyy juuri sodan hinnasta, koska Suomi voisi tuottaa Venäjälle todella kalliit tappiot, eikä Venäjä voi hyötyä juurikaan taloudellisesti Suomen valtaamisesta. Puhutaan uskottavasta pelotteesta. Nykyisellään Suomella ei ole Venäjän näkökulmasta edes merkittävää strategista arvoa.

Kommenttini ei puhu aiempaa kommenttiani vastaan, vaan pyrkii valaisemaan sen tarkoitusta. Yritän nyt selittää asian mahdollisimman yksinkertaisesti.
Jokainen maa joutuu ennemmin tai myöhemmin sotaan toista maata vastaan. Ne, jotka tämän ymmärtävät, käyttävät rauhanajan seuraavaan sotaan valmistautumiseen, riippumatta siitä, ketä vastaan sota mahdollisesti käydään. Naapurimaat ovat toki todennäköisimmät vihollisehdokkaat, mutta tästä ei voi olla varma. Sotaa voidaan käydä myös liittolaisten kanssa toista liittoumaa vastaan. Se, ettei tällä hetkellä käydä sotaa, ei tarkoita, ettei sodan mahdollisuutta ole olemassa. Jos sallit omien asevoimien heiketä liikaa, voi vihollinen nähdä oman hetkensä koittaneen. Seuraavaan sotaan valmistautuminen voi siis kestää vuosikymmenen tai vuosituhannen ajan.
Sotaa pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja siihen pyritään liittymään itselle mahdollisimman otollisella hetkellä, eli vihollisen ollessa heikko(esim. USA maailmansodissa, Aunuksen retki, jne).

[sivullinen.]

Niinpä, nykymaailmanmenossa pitää satsata puolustukseen maahanmuuttajia vastaan.

Se ei paljoa vaadi. Itseasiassa se vaati vähemmän. Se vaati ei-tekemistä. Ei discorahaa, ei asuntoa, ei positiivistä syrjintää ja meillä ei ole mitään ongelmia (tai syytä) estää sitä ainoaa eksynyttä lammasta joka tänne vielä haluaa tulla.

Sama se on tuon itärajan puolustamisen kanssa. Mahtaako se Putin niin kauhean kovasti tavoitella sitä reiska duunarin neuvostokuutiota saati sitten sitä 80-luvun lopun Toyotaa joka pihalla makaa? Eikä siitä metsästäkään Venäjällä pulaa ole. Jos se jostain syystä tänne haluaa tulla, niin kai se ristiretki on hyvä peruste. Ristiretki kommunismin nimissä jäi Isä Stalinilta suorittamatta, mutta Poika Putin voisi tuoda vaikka Ortodoksiuskon Suomeen. Tai vaeltaisivat vaikka Tampereelle katsomaan Lenin museota tai Naantalin Muumimaahan. Sinne se Nuuskamuikkunen aina vaeltaa - taitaa olla jonkinlainen nuuskamuikkusten velvollisuus: Täytyy käydä tarkastamassa onko kaikki muumit laaksossa?

[Masa76]

Useimmilla kommentoijilla ei näytä olevan mitään käryä koko otsikon aiheesta. Tässä tapauksessa ei riitä enää rautalangan vääntely vaan kangella pitäisi longottaa. Käyttekö te koskaan edes kirjastoissa ottamassa asioista selvää? Haittaako kunnollinen lähdemateriaali vakiintuneen näkemyksen ylläpitoa? Kiinnostaako enemmän kirpputorit vai antikvariaatit??

Régine Pernoud'in "Ristiretket silminnäkijäin ja muiden aikalaisten kuvaamina" (WSOY 1965) esipuheessa kritisoidaan jo tästäkin ketjusta esiin hyppävää perspektiivivirhettä:

Ristiretket ovat saaneet historiankirjoittajat esittämään mitä erilaisempia arvostelmia ja niistä puheen ollen on erikoista panna merkille, kuinka nykyaikana Historiasta on tullut moralisoiva ja kuinka harvat historiankirjoittajat ovat voineet vastustaa kiusausta ruveta tuomitsemaan tai käsittelemään sensorien tavoin kertomiaan tapahtumia

...

Saattaa olla hämmästyttävää todeta, että tämä historiallinen moralismi on levinnyt erikoisesti juuri 1800-luvulla ja meidän vuosisadallamme, toisin sanoen juuri samaan aikaan, jolloin ihailtavalla tavalla pyrittiin objektiivisuuteen historiassa, josta lopultakin oli tullut eksakti tiede ja sen menetelmistä mitä ankarimmat.

...

Tästä syystä on hyvä, että lukija saa suoran kosketuksen alkuteksteihin. Näin ne, joiden mielestä Historiassa täytyy olla hyvät ja pahat, saavat ainakin tilaisuuden valita mieleisensä oman vakaumuksen mukaisesti, kun taas muut saavat vapaasti tyydyttää tiedonjanoaan ja tutustua ihmeellisiin maailmoihin, jotka eroavat heidän omastaan ja nauttia henkisestä ulkomailla olosta, mikä saattaa olla yhtä terveellistä kuin oleskeleminen vieraassa maassa. Heidän oma vakaumuksensa saa olla mikä tahansa, mutta se ei estä heitä ihailemasta väliin toisissa, väliin toisissa keskenään taistelevista vihollisista ominaisuuksia, joita he mielellään tapaisivat kaikissa ihmisissä.

...

Ei [ristiretkiä] myöskään voida selittää lähtemällä joistakin käsitteistä, jotka ovat peräisin niiden omalta ajalta, kuten "pyhästä sodasta", musulmaanien jihâdista, joka perustui profeetan kehotuksiin, kun hän lupasi paratiisin "sapelien varjossa" ja mihin kaikki islamin valtaukset perustuivat. Sen sijaan, kun ruvetaan tutkimaan ristiretkien historiaa, siitä käy ilmi joitakin feodaaliajalle ominaisia piirteitä, joiden avulla meidän on asia helpompaa tajuta. Tätä seikkailua pidettiin näet jo sen tapahtumisaikana ainoalaatuisena ja poikkeuksellisena. Eikä missään tavata tämän ajan ihmisiä niitä korostetun voimakkaina, tapoineen ja puuhineen, kuin tarkasteltuna heitä sen suurennuslasin lävitse, mitä heille itselleen merkitsi "ristin tie", kuten he asiaa kutsuivat.

Jos tältä pohjalta joku haluaa asiasta keskustella, otan mielelläni väittelyyn osaa.

[Emo]

Masa76, mielenkiintoni heräsi kuulla miten itse näet ristiretket. Ehkä tiedät historiasta yleensäkin laajemmin ja enemmän kuin mitä ihan tavan tallaaja (joksi itsenikin luen koska en ole historioitsija)  tietää?

Sehän on selvä että ihmiset eivät ole puolueettomia, enkä ole minäkään, mutta pakottaudun kyllä myöntämään "oman puoleni" pahuuden ja ahneuden siellä missä se näkyvillä on.

[JR]

Luulen, että kristittyjen puolesta ristiretket voisi hyvin jättää historiankirjan sivuille osaksi maailmanhistorian kummallisia koukeroita. Toisaalta tietty idän ja lännen konflikti on nostanut ristiretket historian hämäristä keskusteluun. Kristinuskon vastustajat ovat kyllä aika-ajoin nostaneet ristiretket ja noitavainot lyömäaseekseen taistelussaan kristinuskoa vastaan.
En ymmärrä, miten kristinuskon nimissä voidaan minkäänlaita sotimista aloittaa, eikäpä kai historiantutkimuskaan kovin monia oikeita uskonsotia oikeiksi uskonsodiksi tunnusta. Enimmäkseen sotien syyt ovat muut, kuin uskonto, mutta uskonnon nimissä on kai sitten helppo kiihottaa.

[Emo]

Luulen, että kristittyjen puolesta ristiretket voisi hyvin jättää historiankirjan sivuille osaksi maailmanhistorian kummallisia koukeroita.
...

Kristinuskon vastustajat ovat kyllä aika-ajoin nostaneet ristiretket ja noitavainot lyömäaseekseen taistelussaan kristinuskoa vastaan.

En ymmärrä, miten kristinuskon nimissä voidaan minkäänlaita sotimista aloittaa, eikäpä kai historiantutkimuskaan kovin monia oikeita uskonsotia oikeiksi uskonsodiksi tunnusta. Enimmäkseen sotien syyt ovat muut, kuin uskonto, mutta uskonnon nimissä on kai sitten helppo kiihottaa.

1) Olen kristitty ja minulle on ok että ristiretkistä puhutaan.

2) Niin toden totta ovat tehneet ja tekevät.

3) Sotiminen nyt voidaan aloittaa missä tahansa nimessä tai vaikka ilman mitään nimeä.

[PaulR]

Black Pope gets questions from WeAreChangeLA
http://www.youtube.com/watch?v=D4VWq3idxWU

[Masa76]

Et ole ehkä huomannut, että ristiretkistä puhutaan yleisesti moralisoivaan sävyyn, nimenomaan muslimien hyväksi ja kristittyjä vastaan. Tämä on, jos mahdollista, vielä karkeampi rikos ihmisyyttä vastaan.

Poliittisesti tarkoituksenmukainen moraalinen itseruoskinta ja katumusharjoitus on valkoisen ns. älymystön nykyajan helmasynti. Samaan syssyyn ihaillaan islamilaisen maailman edistyksellistä tiedettä verrattuna tuon ajan Euroopan väitettyyn takapajuisuuteen vaikka kyseessä oli tuhatvuotisen hellenistisen kulttuurin loppuhenkäisy, jonka islamilainen dogmatismi tuhosi lopullisesti. (Bysanttilainen uskonkiihkoilu ei yrityksessään onnistunut). Idän tiede ei tuosta koskaan noussut.

Lähteessäsi kehotetaan tarkastelemaan ristiretkiä aikalaisten näkökulmasta, miten he kokivat "ristin tien". Jos katsot tarkemmin, huomaat, että viittasin tähän asiaan jo: mainitsin aiemmassa viestissäni, että ristiretkeläiset mielsivät itsensä (aseistetuiksi) pyhiinvaeltajiksi. Onko sinulla tähän jotain rakentavaa kommentoitavaa?

Pitää paikkansa. Sanaa "ristiretki" ei edes käytetty koko keskiajalla. Jerusalemin tie, matka, merimatka, pyhiinvaellus ovat aikalaistermejä. Ihmiset elivät uskonsa kautta voimakkaammin kuin osaamme edes kuvitella, poislukien herännäisliikkeiden kannattajat, eikä "Jerusalemin tielle" tarvinnut väkeä varsinaisesti yllyttää vasten tahtoaan. Lain mukaan jopa turpeeseen sidottu maaorja saattoi kenenkään estämättä liittyä pyhiinvaeltajiin ja odotettavissa ollut noin 35-40 vuoden elinaika samalla maatilkulla melkeinpä kannusti matkaan näkemään maailmaa.

Rooman ja Santiago de Compostelan ohella Jerusalem oli ollut yksi kolmesta suosituimmasta pyhiinvaelluskohteesta, mutta matka oli aina ollut vaarojen kyllästämä.

On paljon kertomuksia siitä, kuinka pyhiinvaeltajilta vaadittiin lunnaita, kuinka heitä teljettiin vankiloihin ja kuinka heitä kidutettiin matkalla Pyhään Maahan. Tunnetuimpia on ehkä kuvaus Bambergin piispan Güntherin johtamasta pyhiinvaellusretkueesta, ehkä siitä syystä, että osanottajia oli tuhansia. Lähellä Jerusalemia he joutuivat kestämään seudun beduiinien kolmipäiväisen hyökkäyksen.

Etelä-Euroopan silloisesta asiantilasta ja vallasväen aikalaisnäkemyksistä vielä seuraavat valaisevat lainaukset:

Osoittaa näin ollen jonkinlaista arvostelukyvyn puutetta, että tietyt historiankirjoittajat näkevät ristiretkeläisissä vain Idän musulmaanien kimppuun käyneitä hyökkääjiä. Pakko on myöntää, etteivät tämän ajan kristityt millään lailla tunteneet itseään hyökkääjiksi, vaan vääryyden korjaajiksi, ja että he turvautuivat väkivaltaan vain valloittaakseen takaisin sen, mitä heiltä oli väkivalloin riistetty tehdäkseen lopun sorrosta, jota kristittynä pysynyt väestö joutui kärsimään ja kostaakseen ennen kaikkea armenialaisten puolesta, joiden oli ollut pakko nähdä, sen jälkeen kun heidän pääkaupunkinsa väestöä oli hillittömästi tapettu, kuinka heidän katedraalinsa kupolin suuri hopearisti vedettiin maahan, sulatettiin ja valettiin uudelleen moskeijan kynnykseksi. Jos vielä meidä päivinämme musulmaanit tuntevat jotain kaunaa ristiretkeläisiä kohtaan ja viettävät vielä, seitsemän sataa vuotta myöhemmin, juhlapäivänä Ludvig Pyhän vangitsemispäivää, voidaan ymmärtää, että kristityt ovat tunteneet samanlaista kaunaa musulmaaneja kohtaan neljä sataa vuotta aikaisemman valloituksen takia, mutta jota sen ajan tapahtumat olivat tulleet pahentamaan. On muistettava, että vielä 900-luvulla saraseenien ryöstöretket olivat huomattavia Välimeren rannikoilla, missä heillä oli kiinteät asemansa. Niistä viimeinen, La Garde-Freinet, antautui vasta vuonna 975 ja vasta 1000-luvun alkupuolella Marseillen Saint-Victorin munkit saatoivat korjata luostarinsa rauniot, kun elämä alkoi uudelleen Välimeren rannikoilla, missä erään arabialaisen historijoitsijan mukaan kristityt eivät aikaisemmin "olleet voineet uittaa edes laudanpalasta". Vielä 1100-luvun loppupuolella muuan Saint-Victorin luostarin ja Six-Fourin lääninherran välinen sopimus vapauttaa läänitysherran asepalveluksesta paitsi "imminente Sarracenorum timore", "siinä tapauksessa, että oli pelättävissä hyökkäys saraseenien taholta". Ja puheen ollen Palestiinan pyhistä kaupungeista on syytä muistaa, että vuonna 1009 kalifi Hakim antoi tuhota Pyhän Haudan kirkon samalla kuin monta muutakin kristillistä kirkkoa. Eikä tällä välin edes Rooma ollut turvassa arabialaisten uhalta, sillä tunnettuahan on, kuinka kaupunki oli vallattu ja sen kirkkoja häväisty vuonna 846. Ja lopuksi varsin vähän aikaa aikaisemmin, turkkilaiset olivat saaneet vuonna 1084 uudelleen valloitetuksi Antiokian kaupungin, joka välillä oli ollut bysanttilaisten käsissä.

Lavalle astuu Guillaume de Tyre lausumaan aikalaistodistuksensa:

Tapahtui niin, että Egyptin asukkaat lähtivät alueiltaan ja valloittivat kaikki maat aina Antiokiaa myöten. Muiden vallattujen kaupunkien mukana myös pyhä Jerusalemin kaupunki joutui heidän valtaansa. Siellä elettiin varsin siedettävästi, sikäli kuin orjuuden alaisuudessa voi olla hauskuutta, aina siihen asti, jolloin Meidän Herramme sallimuksesta valapatosta ja julmasta miehestä tuli Egyptinmaan herra ja kalifi. Hänen nimensä oli Hakim ja hän halusi ylittää kaiken sen pahuuden ja julmuuden, mitä hänen esi-isissään oli ollut. Hän oli sellainen, että jopa hänen omat uskonveljensä katsoivat, että ylpeys, raivo ja valapattoisuus olivat häntä riivanneet. Puhumattakaan muista hänen valapattoisuuksistaan hän käski purkaa maahan Jeesuksen kristuksen pyhän Haudan kirkon, joka oli aluksi tehty keisari Konstantinuksen määräyksestä ja Jerusalemin Maksimus nimisen patriarkan toimesta ja rakennettu uudelleen patriarkka Modestuksen toimesta siihen aikaan, jolloin Eracles oli keisarina.... (Eracles tarkoittaa Bysantin keisarin Heracliusta, joka rakennutti uudelleen Pyhän Haudan kirkon persialaisten tuhottua Jerusalemin v. 614)

Siitä pitäen alkoi meikäläisten elämä Jerusalemissa olla paljon kovempaa ja tuskallisempaa kuin aikaisemmin, sillä heihin oli mennyt suuri suru Meidän Herramme Ylösnousmuksen kirkon takia, jonka he näin näkivät hävitettävän. Toisaalta heidän kannettavakseen määrättiin sietämättömän paljon veroja, pääveroja ja päivätöitä vastoin maan tapaa ja vastoin niitä etuoikeuksia, joita he olivat saaneet uskottomien ruhtinailta. Sellaistakin, mihin heitä koskaan aikaisemmin ei ollut pakotettu, heiltä kiellettiin: juhliensa viettämisestä. Sinä päivänä, jonka tiedettiin olevan kristittyjen korkein juhlapäivä, heidät pantiin tekemään työtä tavallista enemmän ja olemaan päivä- ja pakkotöissä. Ja heitä kiellettiin tulemasta ulos taloistaan, missä heitä pidettiin suljettuina, jotteivät he olisi voineet viettää mitään juhlaa. Eivätkä he omissa taloissaankaan olleet turvassa. Sillä sisälle nakeltiin suuria kiviä, sontaa ja kuraa ja kaikenlaista törkyä. Jos sattui, että joku kristityistä sanoi yhdenkin sanan, joka oli uskottomille epämieluisa, niin heti, aivan kuin hän olisi tehnyt murhan, hänet raahattiin vankilaan, missä hän tämän takia menetti käden tai jalan ja missä häntä pisteltiin heinähangoin, ja kaikki hänen omaisuutensa joutui kalifille. Usein uskottomat ottivat väkivalloin kristittyjen tyttöjä tai poikia heidän taloistaan ja tekivät heille väkivaltaa. Väliin mairitteluin, väliin iskuin he saivat monet nuoret kieltämään uskonsa... 

Bonaventuralle: sori, ei ollut tarkoitus vaikuttaa ylimieliseltä. On vain niin turhauttavaa yrittää keskustella ihmisten kanssa aiheista, josta yleinen käsitys on viikkolehdistä ammennettua surusilmäistä sirpaletietoa, mutu-asennetta ja jääräpäistä asennevammaa.

[IDA]

Black Pope gets questions from WeAreChangeLA
http://www.youtube.com/watch?v=D4VWq3idxWU

Eräs hauskimpia ja valaisevimpia filmejä nykyajasta, joka itsessään kertoo, että Mike Judge ei tehnyt science fiction-filmiään Idiocracy tyhjästä. Filmiryhmää voisi pitää erään nykyaikaisen aatteen ristiretkeläisinä, jotka poikkeavat alkuperäisistä vain siinä, että alkuperäisillä oli selkeämpi ja parempi ymmärrys heitä ympäröivästä maailmasta.

[inwell]

Et ole ehkä huomannut, että ristiretkistä puhutaan yleisesti moralisoivaan sävyyn, nimenomaan muslimien hyväksi ja kristittyjä vastaan. Tämä on, jos mahdollista, vielä karkeampi rikos ihmisyyttä vastaan.

Ketkä puhuvat ja missä puhuvat? Historioitsijat, blogistit, lehtimiehet, kadunmiehet?

[JmR]

Ketkä puhuvat ja missä puhuvat? Historioitsijat, blogistit, lehtimiehet, kadunmiehet?

No ainakin yläasteen historian opetuksen perusteella sai sellaisen kuvan, että kirkko levitti väkivalloin uskoa ja teurasti muslimeja sen takia, että heillä oli väärä usko. Muslimien Jerusalemin valtaamisesta ei mainittu mitenkään.