Suojele Suomen alkuperäisasukkaiden elämäntapaa

[hattiwatti]

Lapissa on erittäin paha tilanne

http://fifi.voima.fi/artikkeli/2011/syyskuu/nellimin-porot-pakkoteurastetaan

http://www.greenpeace.org/finland/fi/ajankohtaista/blogi/nellimin-metssopimus-vaarassa/blog/36949/

http://www.lappilainen.fi/uutiset/poronhoidon-tulevaisuus-vaarassa-nellimissa.html?p4=1&p28=9

Inarin Nellimissä on tapahtumassa oikeusmurha. Perinteistä saamelaista
poronhoitoa, elinkeinon toteuttamista ja kulttuuria vastaan käydään
nyt todella julmasti; Ivalon paliskunta aikoo pakkoteurastaa kaikki
Nellimin neljän poronhoitajan porot. Tämän vuoksi myös Nellimin
metsäsopimus on vaarassa.

Estä nämä hirmuteot, ota yhteyttä oikeusministeriöön ja vaadi sitä,
että Suomen valtio takaa alkuperäiskansojen oikeudet ja tekee
tällaiset vihakostot mahdottomiksi.

Sähköpostiosoitteet oikeusministerin avustajille:
[email protected]
[email protected]

[desperaato]

Siis mit. vit.? Paha tilanne, poroja teurastetaan? Pukin poro Pettri teuratetaan?

Ei kaikkia linkkejä jaksa lukea. WTF is going on there/mitä fuk tapahtuu Nellimissä?

[turha jätkä]

Vaikea sanoa mikä on totuus. RKTL:n havainnot näyttäisivät tukevan nellimiläisiä.

Nellim btw on hyvin ankea paikka. Ahistava jos mikä. Saamelaiset eivät ole mikään yhtenäinen joukko, siellä on ollut hyvin tiukat arvohierarkiat. Osa jengistä tulee hyvin toimeen eikä pidä muita minään. Arvohierarkian pohjalla ovat olleet koltat ja näistäkin ihan paskimpana porukkana Nellimin koltat. Suomen vallan aikana Suonikylän koltat olivat eräänlaisessa spesiaaliasemassa ja ne siirrettiinkin ihan omaan paikkaansa, Sevettijärvelle. Muut koltat dumpattiin Nellimiin.

Periaatteessa olen siis ihan valmis uskomaan, että Ivalon rikkaat porosaamelaiset riistävät ja kusettavat nellimiläisiä. Toisaalta en hämmästyisi sitäkään jos nellimiläiset vähän juksaisivat. Koko Inari on niin toisessa todellisuudessa että ei siitä ota mitään selvää.

[Pöllämystynyt]

Itse tapauksesta mitään tietämättä ja siihen siksi kantaa ottamatta täytyy ihmetellä, että mikä hemmetin "alkuperäisasukkaiden elämäntapa" poronhoito muka on? Saamelaisten alkuperäinen, vuosituhantinen elämäntapa on pyyntikulttuuri (lähinnä metsästys ja kalastus), ja paimentolaisuuteen (suurporonhoitoon) siirryttiin Suomen Lapissa pääosin vasta 1800-luvulla.

Poronhoito ei ole mikään Suomen myyttinen alkuperäiselinkeino, vaan uusi keksintö, joka syrjäytti nopeasti saamelaisten alkuperäiset elinkeinot. Suurporonhoito on uusi ilmiö, johon Lapin herkkä luonto ei ole tottunut. Se muun muassa kuluttaa raskaasti maaperää, ja siksi sitä ei voida harjoittaa rajoittamatta.

Saamelaiset ovat ilman muuta Suomen alkuperäisasukkaita suomalaisten ohella - yhteisestä kielimuodosta sekä saamelaiskielet että itämerensuomalaiset kielet ovat kuitenkin täällä kehittyneet. Alkuperäisasukkaina ja vähälukuisina saamelaisia tulee suojella ja tukea erityisesti, ja saamelaisten säilymiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen - paitsi valehdeltava. Valehtelu ei auta saamelaisten asemaa millään tavalla.

Saamelaiset eivät ole kielellisesti tai kulttuurinsa osalta sen vanhempaa väkeä Suomessa kuin suomalaisetkaan, joten puheet saamelaisista Suomen tai koko Euroopan ainoana alkuperäiskansana ovat räikeää valehtelua. Saamelaisten asemaa ei mitenkään paranneta kiistämällä lähisukulaiskansan kotipaikkaoikeus esi-isiensä mailla. Lapin ainoa alkuperäiskansa saamelaiset ilman muuta ovat. Tosiasiat riittävät perustelemaan täysin, miksi saamelaisten etnisyyden, identiteetin, kielen, elämäntavan ja kulttuurin erityinen suojelu on välttämätöntä. Saamelaisilla on myös ilman muuta oltava oikeus poronhoitoon, vaikka se uusi elinkeino onkin.

[Perttu Ahonen]

Minulla on myös se käsitys, että eri saamelaisheimojen välillä hiertää heinä kengässä.  Syyt lienevät moninaisia.

Mutta palaan vielä siihen teesiin "Suomen alkuperäisasukkaat".

Itse asiassa lapin saamelaiset ovat yksi ryhmä Suomen alkuperäisasukkaita, mutta usein unohtuu se, että etelä -ja keski-Suomen asukkaiden verenperintönä on myös Suomen alkuperäisasukkaita, eli etelä-saamelaisia ,so. lappalaisia.

Nämä lappalaiset ovat asuttaneet Etelä-Suomea jääkaudesta saakka ja ovat kantaväestönä Suomusjärven kulttuurissa, kampakeraamisessa kulttuurissa ja vieläpä pronssikauden kulttuurissakin.  Yleisesti pidetään Häme sanan alkuperänä juuri näitä etelä-saamelaisia asukkaita, jotka sitten rautakaudella voimallisemmin sekoittuivat Eestistä tulleeseen väetöön. Näitä etelä-saamelaisia - eli lappalaisia asui vielä 1600-luvulla Etelä-Suomessa ja ajansaatossa vasrakirveskulttuurista alkaen on nämä lappalaiset ja rautakaudella kiihtyvällä tahdilla sekoittuneet uudempaan Eestiläisasutukseen vaihtaen myös elinkeinoa maanviljelykseen perinteisestä metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä. 

Näistä lappalaisista, eli etelä-saamelaisista on jäänyt paljon jälkiä paikkojen nimistöön kuten Nuuksio, lappialkuiset paikat jne.  Myös sukunimissä esiintyy alunperin lappalaista tarkoittavat: Lappalainen ja Mustonen(liittyy geneettisiin ominaisuuksiin josta alla).
Nyky suomalaisissa esiintyvä ns. tumma juonne = tummat hiukset, hieman tummempi iho ja pohjoisilla kansoilla yleisemmät siniset silmät ja vankat lyhyemmät jalat ja pitkä vankka selkä ovat geneettistä perintönä etelä-saamelaisista juurista.

Siis Suomalaiset ovat oman alueensa alkuperäiskansaa, siinä missä saamelaiset ovat lapin alkuperäiskansaa.   Metsästys, kalastus ja keräily on myös alkuperäistä Suomalaisten elinkeinoa ja erityisesti metsästys on uhattuna omasta kulttuuristaan vieraantuvalle citypunavihreälle teknokraatti Suomelle ja sen alkuperäiskansalle Suomalaisille.

[Marius]

Vaikea sanoa mikä tuolla on totuus, näin täysin ulkopuolisena. Mutta jos neljän paliskunnan kaikki(!?) porot vaaditaan teurastettaviksi, metsähakkuiden tieltä, kuten vaikuttaisi olevan, niin tilanteen taustalla on oltava jotain perin omituista. 

[cassius ali]

Itse tapauksesta mitään tietämättä ja siihen siksi kantaa ottamatta täytyy ihmetellä, että mikä hemmetin "alkuperäisasukkaiden elämäntapa" poronhoito muka on? Saamelaisten alkuperäinen, vuosituhantinen elämäntapa on pyyntikulttuuri (lähinnä metsästys ja kalastus), ja paimentolaisuuteen (suurporonhoitoon) siirryttiin Suomen Lapissa pääosin vasta 1800-luvulla.

Poronhoito ei ole mikään Suomen myyttinen alkuperäiselinkeino, vaan uusi keksintö, joka syrjäytti nopeasti saamelaisten alkuperäiset elinkeinot. Suurporonhoito on uusi ilmiö, johon Lapin herkkä luonto ei ole tottunut. Se muun muassa kuluttaa raskaasti maaperää, ja siksi sitä ei voida harjoittaa rajoittamatta.

Saamelaiset ovat ilman muuta Suomen alkuperäisasukkaita suomalaisten ohella - yhteisestä kielimuodosta sekä saamelaiskielet että itämerensuomalaiset kielet ovat kuitenkin täällä kehittyneet. Alkuperäisasukkaina ja vähälukuisina saamelaisia tulee suojella ja tukea erityisesti, ja saamelaisten säilymiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen - paitsi valehdeltava. Valehtelu ei auta saamelaisten asemaa millään tavalla.

Saamelaiset eivät ole kielellisesti tai kulttuurinsa osalta sen vanhempaa väkeä Suomessa kuin suomalaisetkaan, joten puheet saamelaisista Suomen tai koko Euroopan ainoana alkuperäiskansana ovat räikeää valehtelua. Saamelaisten asemaa ei mitenkään paranneta kiistämällä lähisukulaiskansan kotipaikkaoikeus esi-isiensä mailla. Lapin ainoa alkuperäiskansa saamelaiset ilman muuta ovat. Tosiasiat riittävät perustelemaan täysin, miksi saamelaisten etnisyyden, identiteetin, kielen, elämäntavan ja kulttuurin erityinen suojelu on välttämätöntä. Saamelaisilla on myös ilman muuta oltava oikeus poronhoitoon, vaikka se uusi elinkeino onkin.

Olipa harvinaisen asiantuntevaa tekstiä.

Saamelaiset (lappalaiset) ja suomalaiset ovat asuttaneet Suomea aivan yhtäjalkaa ja yhtäaikaa ja ovat pikkuhiljaa 2- 3000 v sitten alkaneet elinkeinojensa perusteella erkautua palatakseen taas nyt 2000 luvulla samoille raiteille.

Nykyisen Suomen alueella oikea alkuperäinen lappalaiskulttuuri sulautui 1000 - 1800 luvuilla suomalaiseen talonpoikaiskulttuuriin pääosin rauhanomaisesti luonnolista tietä ja lappalaisilla oli luonollisesti kaiken aikaa samat kansalaisoikeudet kuin valtaväestölläkin täysin päinvastoin kuin esim Amerikan, Australian ja Uuden Seelannin  väkivaltaisissa kolonialisoinneisssa tapahtui ja joita väkivaltaisia tapahtumia nykyiset saamelaispoliitikot häikäilemätttä pyrkivät käyttämään hyväkseen ylimääräisoiä uhri- ja sympatiapisteitä kerätessään.

Sillä nykyiset Suomen saamelaispoliitikot ovat pääasiassa 1800-luvun lopulla Norjasta ja Ruotsista tänne tulleiden tunturisaamelaisten jälkeläisiä ja jotka aika häikäilemättömästi ovat kolonisoineet Suomen Lapin ja syrjäyttäneet alkuperäiset suomalaiset Inarin- ja muut metsästäjä-kalastajalappalaiset ja ottaneet omiin nimiinsä kaiken suomen valtion budjetista tulevan alkuperäisväestölle suunnatun taloudellisen hyödyn.

Tästä epäkohdasta juontaa juurensa ongelmat Saamelaisyhdistyksen ja Lapinkyläyhdistyksen välillä YK:n ILO:n julistuksen ratifioimisessa.

[cassius ali]

Ja jos vielä varsinaiseen aiheeseen sen verta, että poronhoitolain mukaan porot hoidetaan, paimennetaan ja teurastetaan paliskuntakohtaisesti ja päätökset tehdään paliskunnan virallisissa kokouksissa.

Ivalon paliskunta on ilmeisesti katsonut jo varsin pitkään Nellimiläisten poromiesten omien porokarjojen kasvattamista yli sovittujen määrien ja koska paliskunnan laidunmaat ovat hyvin rajalliset ja suurimmat sallitut poromäärät on asetuksissa tarkoin määrätyt, niin paliskunta on tässä nyt panemassa lakia täytäntöön ja asettamassa paliskunnan aluella laiduntavia poromääriä lakien mukaiselle kannalle aivan niinkuin sen tehtäviin kuuluukin.

[Taffu]

Kaippa tuo isoin ongelma tuossa touhussa onkin, että kuka siellä päättää paljonko kelläkin saa poroja olla. Taitaa olla se, kellä niitä poroja jo valmiiksi eniten on... Moneen kuppikuntaan jakautuneet tuolla ovat ja keskenään koviakin erimielisyyksiä. Paliskuntien porojen säännöstelyn logiikkakin on täysin käsittämätöntä, pahempaa byrokratiaa saa etsimällä etsiä. Pitäisi ottaa pois paliskunnilta oikeus päättää poroasioista ja laittaa joku puolueeton taho sitä hommaa hoitamaan.

[cassius ali]

Onhan se Ivalon paliskunta jo pitemmän aikaa patistellut Nellimiläisiä poromiehiä isompiin teurastuksiin, ettei mene paliskunnan poromäärät kovin yliluvuille, mutta eipä tuo Nellimin porukka ole oikeen ollu siihen halukas, erilaisiin oikeusistuimiin on vedottu, ettei tarvitsisi poroja vähentää.

Onpa asiasta tullut KHO:nkin päätös, että Ivalon paliskunnan vaatimukset Nellimiläisten poromäärien vähentämiseksi on täysin oikeutettu ja perusteltu.

Lisämausteensa soppaan antaa vielä Greenpiissi, kun se aikoinaan sotki ittensä mukaan metsähallituksen ja Nellimin poromiesten kiistaan metsänhakkuista. Nallimiläiset poromiehet kun pitää itseään saamelaisporonhoidon puhtaimpina edustajina ja sillä perusteella ovat vaatimassa itselleen erioikeuksia.

No tosiasia on kuitenkin se, että huomattavasti suurempi osa Inarinkin saamelaisista saa toimeentulonsa metsätaloudesta ja muista ns. nykyaikaisista elinkeinoista kuin poronhoidosta. Että onko IT-töissä, metsäkoneen puikoissa tai kaupan kassalla työskentelevä saamelainen vähemmän tärkeä kuin porosaamelainen ?

[Babatube]

Suomalaista elämänmenoa ja kulttuuria Helsingin sörkässä

"Tulin vähän ennen 8 vakio 24h-alepaan(Hämeentie) ja kaupassa täysi kaaos:

1. Ulko-ovilla myyjä painii narkkarin(sörkän vakio) kanssa, minkä seurauksena osa oven lasista halkeilee ja ikkunan kalterit lähtevät puoliksi irti?!?! Narkki päättää lievässä alakynnessä livistää jättäen näpistetyt safkat eteiseen.

Tässä vaiheessa vielä nauratti ja vitsailevat turistit sanoivatkin:"Oh, welcome to Finland..." heitinkin vastauksena turisteille: "Welcome to Sörkkä!"

2. Sama myyjä raahaa juoppoa toisen myyjän avustamana n. 2min myöhemmin pitkin käytäviä takahuoneeseen(ilmeisesti kiinniotto tilaan). Oli alkanut syömään jäätelöä keskellä kauppaa???

3. Narkki nro.2 jää kiinni ovilla tomerien(itsetuhoisien?) myyjien avustuksella. Narkki pääsi pakenemaan ilmeisesti(ostoksineenko?)

4. Iso hujoppi punasilmä juoppo nr. 2 alkaa laittamaan taskuihin bissejä ja juomaan keskellä kauppaa. Tomera Itä-Aasialaista syntyperää oleva 150cm 40kg nainen komentelee hujoppia kuin äiti lastaan??? Juoppo on onneksi rauhallista sorttia eikä tarvinnut onneksi todistaa murhaa kaupantiskin vierellä....

Tämä siis niiden 5-10min aikana kun hain kaupasta mehun...

Tämä on vakio kauppani(vuosia) ja olen nähnyt aikaisemmin yhden kerran kun näpistelijä jää kiinni, joten tästä jäi epärealistinen kuva. Missä on G4S:n piirivartija, joka on tavallisesti aina päivystämässä kun olen kaupassa käynyt(osa tullut jo tutuksi). Nyt ei näkynyt poliisipartiotakaan lähimaillaan, vaikka joka 2. asiakas meinaa tyhjentää putiikin...

Sitten:

Myyjät yrittivät vain myydä kassoilla ihmisille mahdollisimman nopeesti, sillä välin kun heidän kolleegansa kävivät vähän väliä kuolin kamppailua??? Ihmiset seisoivat ulko-ovellakin vain vieressä ja ihmettelivät, kun narkki ja myyjä ottivat toisistaan pystyssä mittaaa.....uskomatonta..."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10129120

[Pöllämystynyt]

Olen muuten sitä mieltä, että Lapin metsät tulisi jättää pääosin rauhaan, ts. hakkaamatta. Lapin metsät kuuluvat Lapin alkuperäisasukkaille, paikallisten kalastaja- ja metsästäjäsaamelaisten jälkeläisille. Jos nämä haluavat metsiä käyttää poronhoitoon, niin heillä on oltava siihen oikeus. Heillä olisi kyllä oltava oikeus hakatakin metsiään - päin vastoin kuin Suomen metsähallituksella. 

Samalla tavalla eteläisemmän Suomen luonnonvarat kuuluvat alkuperäisväestölle, eli alkuperäisimmille läsnäoleville ikiajat alueella asuneille ryhmille. Esimerkiksi ulkomaalaisten suuryritysten omistukseen joutuneet pohjavesivarat, kaivokset, jokiin perustuvat vesivoimalat ja muut merkittävät luonnonvarat tulisi kansallistaa alkuperäiskansojen oikeuksien nojalla. Ne ovat aina olleet suomalaisten omaisuutta, eikä niiden siirtäminen vieraan hallinnan alle ole koskaan ollut oikeutettua.

Cassius alin viestiin liittyen; en katso, että pitempijalkaiset saamelaiset (tai suomalaiset) ovat yhtään vähemmän oikeutettuja esi-isiensä maihin tai erityissuojeluun kuin lyhyempijalkaiset heimolaisensa.

[cassius ali]

Nyt lähti Sinnimäkikin puolustaman Nellimin poromiehiä ilmeisesti siksi, kun nämä aikoinaan lähtivät vihreiden kanssa taisteluun metsänhakkuita vastaan.

Samaten Samelaisliitto lähti puolustamaan saamelaisporonhoitoa ?! Mitähän se sitten lieneekin; suomalaisporomies ajaa lynxillä, arctic catilla, yamahalla, polariksella, suzukilla, hondalla, hiacella, hiluxilla, tarolla, maasturimersulla jne, leikka kesällä puukolla poronvasan korvaan oman merkkinsä ja syksyllä hakee ja kokoaa poroja koptereilla ja lentokoneilla ja sitten erotuksissa tappaa poroja ja saa siitä jonkun verran rahaa.

Saamelaisporomies toimii täsmälleen samalla tavalla, mikä siinä on eroa ? onko saamelainen rituaaliteturastus jotenkin armollisempi porolle ?

Kumpikaan ei ole kuitenkaan antanut mitään perustelua siihen, että minkä vuoksi Nellimin tokkakunnalle pitäisi antaa aina suurempi ja suurempi osuus Ivalon paliskunnan yhä vähäisemmiksi käyvistä laidunvaroista ja paliskunnalle lain voimalla määrätyistä porokiintiöistä, sillä sehän on luonnollisesti pois muiden paliskunnan osakkaiden poromääristä.

[Mockba]

Tulipa joskus katseltua saamenkielisiä uutisia propagantahkanavalta. (Siis muulloinkin kuin Anni-Kristiinan ankkuroimana [keep the good work up].) Joskus välähtää läpitunkemattoman "uazzöhpähkän" läpi tuttu suomalais-ugrilainen sana, ehkä kerran, pari lähetyksen aikana. Kerrankin se oli "riitely", joka liittyi yllätys kerrakseen Saamelaisparlamenttiin. Totisesti niin on ugrilainen henki ylösrakettu.

[Alfresco]

Siis mit. vit.? Paha tilanne, poroja teurastetaan? Pukin poro Pettri teuratetaan?

Ei kaikkia linkkejä jaksa lukea. WTF is going on there/mitä fuk tapahtuu Nellimissä?

En ole minkään valtakunnan asiantuntija näissä jutuissa mutta jos oikein ymmärsin niin kyse on sitä, että nämä porolihan "luomutuottajat" tarvitsevat suuria koskemattomia vanhoja metsämaita koska he eivät ruoki porojaan vaan ne hakevat safkansa metsästä itse. Koska porot vaeltavat vapaana, pedot syövät vasoja jolloin teurastettavaa kantaa on vähemmän, harvempi vasahan aikuistuu.

Metsurit (valtio?) taas haluaisi hakata nämä vanhat metsät, joka tietysti lopettaisi poron luomutuotannon. Sitten on nämä poron tarhaajat (aidatut ja syötetyt porot), jotka ilmeisesti ovat metsurien puolella. Jutuista jäi sellainen käsitys, että porotarhaajat haluavat päästää eroon luomukilpailijoista, jotka eivät haluaisi teurastaa niin paljon poroja tokastaan koska osa kannasta häviää luonnollisesti juuri petojen takia. Eli ilmeisesti tarhaajien tokat ovat pienempiä pienemmän hävikin takia ja he haluavat luomutuottajat samalle viivalle? Luomutuottajat saanevat suuremmasta hävikistään valtion tukia joten sekin aiheuttanee kateutta?

Joku teurastusmatematiikka on nyt sitten johtamassa siihen, että nellimläisten teuraskiintiö ylittää tokan määrän eli koko heidän kanta pitää teurastaa. Mikä tämä matematiikka on jäi epäselväksi.

Ymmärsinkö tämän kuvion oikein?

Juttu vaikuttaa aika sekavalta ja totuuksia lienee monta. Näppituntumalta ja täysin mallikon järjellä tuntuisi siltä, että tätä luomumenetelmää olisi suosittava, jolloin tietysti metsät pitää jollain lailla rauhoittaa hakkuilta.

[cassius ali]

Joo tietysti sillä logiikalla, että poronhoito on välttämätöntä mutta elämä ei ole välttämätöntä.

Inarilaisista noin 95 % saa toimeentulonsa muualta kuin poronhoidosta, esim matkailu, turismi, kauppa, metsätalous on siellä tärkeitä elinkeinoja ja Saamelaisistakin noin 90 % on muissa ammateissa kuin poronhoidossa ja suurimpia saamelaiskyliä nykyään ovat Helsinki, Tukholma ja Oslo.

Jos Nellimin poromiehet tosissaan haluaa ottaa toimeentulonsa poronhoidosta perinteiseen tunturisaamelaistyyliin paimentamalla, ilman mitään uusia menetelmiä kuten rokotuksia, talviaikaista tarhausta tai muuta lisäruokintaa, niin se edellyttää pelkästään nellimiläisten  omassa käytössä olevien porolaidunten  moninkertaistamista ja nellimiläisiltä elintasossa paluuta 1950-luvulle, moottorikalustosta luopumista ja siirtymistä suksipelille ja talvisaikaan viikkokautisia yöpymisiä tulilla, laavuilla ja kämpissä.

Sinänsä hyvä tavoite, mutta epäilen onko tähän olemassa todellista halua ja reaalisia mahdollisuuksia; kaunista luomu-puheenpölinää on kyllä paljon ilmassa, mutta kukaan ei loppupeleissä kuitenkaan halua luopua mistään saavutetusta elintasosta ja tuo ratkaisu edellyttäisi myös kaikien muiden Ivalon paliskunnan poronhoitajien lähes täydellistä uloslyömistä paliskunnan laitumilta; eivät taida ainakaan ensihätään siihen suostua.

Ja edelleen epäilen ovatko Nellimin poromiehet itsekään tähän tosissaan pyrkimässä, vai onko kyseessä pelkkä propagandatemppu greenpiissin, vihreitten ja saamelaisyhdistyksen kanssa yhteistyössä suunniteltu.

[Pliers]

Joo tietysti sillä logiikalla, että poronhoito on välttämätöntä mutta ...

Tämä on totta. Porotalous ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.

[Taffu]

Cassius, jos ne Nellimin poromiehet menettää petojen vuoksi enemmän niitä poroja, niin silloin reiluuden vuoksi niiden täytyy myös saada teurastaa niitä vähemmän. Toi ilmeisesti kiinteä arvioitu hävikki ei voi mitenkään olla tasapuolinen kaikilla alueilla.

[cassius ali]

Cassius, jos ne Nellimin poromiehet menettää petojen vuoksi enemmän niitä poroja, niin silloin reiluuden vuoksi niiden täytyy myös saada teurastaa niitä vähemmän. Toi ilmeisesti kiinteä arvioitu hävikki ei voi mitenkään olla tasapuolinen kaikilla alueilla.

Reiluushan se vasta olisikin hyvä periaate niin poronhoidossa kuin kaikessa muussakin touhussa, kovin vaikeaa sitä vain on löytää yleensä mistään.

Eiköhän nuot petomäärät ja petovahingot ole Ivalon paliskunnan aluella aikalailla tasan jakautuneet, petolajit saattaa tosin hiukka vaihdella.

Tosipuheessa jos viimmisen päälle totuutta haluttaisiin esiin kaivella, niin tässä pitäis olla selkeät lukemat ja käppyrät muutaman kymmenen vuoden ajalta petovahinkojen, poro- ja teurasmäärien, lisäruokintojen ja laidunten kunnon ja yleensä tuottojen ja kulunkien kehitystrendeistä Ivalon paliskunnassa ja erikseen Nellimin tokkakunnan osalta.

Joka tapauksessa paliskunnan poronhoitoa ja teurasmääriä koskevat päätökset tehdään poronhoitolain mukaan paliskunnan virallisissa yleisissä kokouksissa eikä missään Nellimin tokkakunnan kyläpalaverissa. Ja paliskunnan päätösten pätevyydestä on KHO:n  selkeä myönteinen päätös.

[turha jätkä]

Inarilaisista noin 95 % saa toimeentulonsa muualta kuin poronhoidosta, esim matkailu, turismi, kauppa, metsätalous on siellä tärkeitä elinkeinoja ja Saamelaisistakin noin 90 % on muissa ammateissa kuin poronhoidossa ja suurimpia saamelaiskyliä nykyään ovat Helsinki, Tukholma ja Oslo.

Laajennetaanpa hieman tätä keskustelua, tässä tilastoa Inarista muutaman vuoden takaa: http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-05-18-tutkas-matkailu.htm

Matkailun välittömät vaikutukset Inarin tuloihin olivat 56 miljoonaa euroa (19,8 %) ja työllisyyteen 526 henkilötyövuotta (20,0 %). Metsäsektorin toimialojen tulo-osuus oli yhteensä 5 % ja työlli­syysosuus 5,3 %. Porotalouden osuudet olivat vastaavasti 1,4 % ja 8,3 %.

Tuo on mielestäni varsin tärisyttävä tilasto. Metsäteollisuus on laskenut varsin marginaaliseksi ilmiöksi, tulevaisuus on turismissa.

Viimevuosien metsäkiistoissa luonnonsuojelijat ja osa poromiehistä ovat löytäneet toisensa. Minulle ainakin on aivan sama mikä noista kiistelevistä porojengeistä on oikeassa, tuen sitä kenen varjolla saadaan eniten metsää suojeltua. Optimitilanteessa metsien suojelu lisäntyisi ja poronhoitokin vähenisi. Tämä ei ole tuon tilaston valossa vain etelän hipin itsekästä unelmointia, vaan moinen kehitys tukisi myös matkailun asiaa. Tiedän toki että matkailussakin on ongelmansa, mutta kyllä silti valitsen mieluummin Saariselän kasvamisen kuin lisääntyvät hakkuut koko Inarin alueella.

[turha jätkä]

Eiköhän nuot petomäärät ja petovahingot ole Ivalon paliskunnan aluella aikalailla tasan jakautuneet, petolajit saattaa tosin hiukka vaihdella.

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/t199.pdf

Sivulla 12 väitetään että rajoilla hävikki on suurinta, koska petokannat niin idässä kuin lännessä ovat huikeasti suuremmat. Tämän perusteella nellimiläisten väitteet olisivat ainakin osin uskottavia.

EDIT: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti252.pdf Tuon raportin perusteella ei kuitenkaan mitään kovin selvää keskittymistä itätarajalle olisi havaittavissa, siellä on kuvat ja kaikki.

EDIT 2: http://alkuaine.wordpress.com/2011/03/19/pelia-ja-politiikkaa/

Mielenkiintoinen blogi, väittää näin:

Suomen poronhoitoalue on jaettu 56:teen paliskuntaan. Monet paliskunnat ovat jakautuneet pienempiin poronhoitoyksiköihin, niinsanottuihin tokkakuntiin. Ivalon paliskunnassa on käytössä järjestelmä, jossa teurastusvelvoite määrätään ennalta. Vasat, jotka keväällä syntyvät, kelpaavat täyttämään teurastusvelvoitetta, mutta mikäli niitä pedoista johtuen syntyy ennakoitua vähemmän, sitä ei huomioida. Käy helposti niin, että niillä, joilta pedot vievät enemmän poroja, teurastuskäytäntökin verottaa enemmän. Nellimin porot laiduntavat itärajan läheisyydessä, missä petoja on enemmän kuin paliskunnan muissa osissa. Paliskunnan tapa määrätä teurastusvelvoite on johtanut tilanteeseen, jossa rajakylän poronhoidon pääomakin, vaatimet voidaan teurastaa. Samaan aikaan merkillinen systeemi antaa paliskunnan toisen pään poronomistajille ns. plussapisteitä, jotka antavat heille mahdollisuuden lisätä poromääräänsä. Poromäärä ei siis näissä teurastuksissa tule vähenemään, eivätkä teurastukset sitä varten olisi tarpeenkaan; paliskunta ei useisiin vuosiin ole ylittänyt sallittua poromääräänsä. Poromäärä vain vähenee paliskunnan toisessa päässä ja lisääntyy toisessa. Samalla tapahtuu kulttuurimuutos alueen poronhoidossa. Paliskunnan eteläpäässä harjoitetaan perustaltaan erilaista poronhoitoa, jossa poroja ruokitaan aitaukseen.

[cassius ali]

Inarilaisista noin 95 % saa toimeentulonsa muualta kuin poronhoidosta, esim matkailu, turismi, kauppa, metsätalous on siellä tärkeitä elinkeinoja ja Saamelaisistakin noin 90 % on muissa ammateissa kuin poronhoidossa ja suurimpia saamelaiskyliä nykyään ovat Helsinki, Tukholma ja Oslo.

Laajennetaanpa hieman tätä keskustelua, tässä tilastoa Inarista muutaman vuoden takaa: http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-05-18-tutkas-matkailu.htm

Matkailun välittömät vaikutukset Inarin tuloihin olivat 56 miljoonaa euroa (19,8 %) ja työllisyyteen 526 henkilötyövuotta (20,0 %). Metsäsektorin toimialojen tulo-osuus oli yhteensä 5 % ja työlli­syysosuus 5,3 %. Porotalouden osuudet olivat vastaavasti 1,4 % ja 8,3 %.

Tuo on mielestäni varsin tärisyttävä tilasto. Metsäteollisuus on laskenut varsin marginaaliseksi ilmiöksi, tulevaisuus on turismissa. Viimevuosien metsäkiistoissa luonnonsuojelijat ja osa poromiehistä ovat löytäneet toisensa. Minulle ainakin on aivan sama mikä noista kiistelevistä porojengeistä on oikeassa, tuen sitä kenen varjolla saadaan eniten metsää suojeltua. Optimitilanteessa metsien suojelu lisäntyisi ja poronhoitokin vähenisi. Tämä ei ole tuon tilaston valossa vain etelän hipin itsekästä unelmointia, vaan moinen kehitys tukisi myös matkailun asiaa. Tiedän toki että matkailussakin on ongelmansa, mutta kyllä silti valitsen mieluummin Saariselän kasvamisen kuin lisääntyvät hakkuut koko Inarin alueella.

Niin no joo, onhan se metsätalouden osuus kyllä reilusti supistunut, mutta minusta vielä jyrkempää ja tärisyttävämpää on ollut porotalouden merkityksen supistuminen ollen nykyään Inarin kunnan tuloista vain 1,4 % ja työllisyydestä 8,3 %.

Niin ja tietysti pitkät sortsit siitä 3,6 % porotalouden osuuden yliarvioinnista talouspuolella ja toisaalta tietenki  myös 3,3 % aliarvioinnista työllisyysosuuden puolella. Tämä lienee kuitenkin ymmärrettävää näin nettikeskusteluissa kun usein joutuu kirjooteleen paljolti ulkomuistiin tarttuneiden tiedonrippusten varassa.

Kokonaisuudessaan kuitenkin nuot plussat ja miinukset menee ristiin sillä tavoin, että lopputulokseksi jää tektissä esittämässäni, porotalouden 95 % -merkitysarviossa virheeksi tuo 0,3 % yliarvostus porotalouden merkityksestä Inarissa. Kun totuus muiden elinkeinojen kuin porotalouden merkityksestä oli 95,3 %. Tuo tarkkuus näissä oloissa lienee jotenkin siedettävissä ja pyöristyksenä ymmärrettävissä.

Todellisuudessa kyllä itsekin kuljeskelen, marjastelen, kalastelen ja metsästelen ehdottomasti mielummin vanhoissa metsissä kuin metsäautoteiden silpomilla hakkuuraiskioilla ja auraustaimikoissa. Samaa mieltä myös siinä, että matkailun haittavaikutukset on paljon siedettävämpiä, kuin tehometsätalouden haitat ja oikeisiin mittasuhteisiin oikeilla menetelmillä supistettu porotalouskin kyllä sopii tuohon visioon tietysti huomattavasti paremmin, kuin nykyinen äärikoneellistettu täysin luonnonlaidunten kapasiteetin yli menevillä poromäärillä pelaava lihantuotantobisnes.

[cassius ali]

Tässä joudun taas siteeraamaan itseäni:

Tosipuheessa jos viimmisen päälle totuutta halutaan esiin kaivaa, niin tässä pitäisi olla tiedossa selkeät lukemat ja käppyrät muutaman kymmenen vuoden ajalta petovahinkojen, poro- ja teurasmäärien, lisäruokintojen, laidunkierron vuotuisen kohdentumisen, laidunten kunnon ja yleensä tuottojen ja kulunkien kehitystrendeistä Ivalon paliskunnassa ja erikseen Nellimin tokkakunnassa.

[Pliers]

Inarilaisista noin 95 % saa toimeentulonsa muualta kuin poronhoidosta, esim matkailu, turismi, kauppa, metsätalous on siellä tärkeitä elinkeinoja ja Saamelaisistakin noin 90 % on muissa ammateissa kuin poronhoidossa ja suurimpia saamelaiskyliä nykyään ovat Helsinki, Tukholma ja Oslo.

Laajennetaanpa hieman tätä keskustelua, tässä tilastoa Inarista muutaman vuoden takaa: http://www.metla.fi/tiedotteet/2006/2006-05-18-tutkas-matkailu.htm

Matkailun välittömät vaikutukset Inarin tuloihin olivat 56 miljoonaa euroa (19,8 %) ja työllisyyteen 526 henkilötyövuotta (20,0 %). Metsäsektorin toimialojen tulo-osuus oli yhteensä 5 % ja työlli­syysosuus 5,3 %. Porotalouden osuudet olivat vastaavasti 1,4 % ja 8,3 %.

Kokonaisuudessaan kuitenkin nuot plussat ja miinukset menee ristiin sillä tavoin, että lopputulokseksi jää tektissä esittäämäni 95 % -osuusarvion virheeksi tuo 0,3 % yliarvostus porotalouden merkityksestä Inarissa, mikä tarkuus näissä oloissa lienee jotenkin siedettävissä.

..., kuin nykyinen äärikoneellistettu täysin luonnonlaidunten kapasiteetin yli menevillä poromäärillä pelaava lihantuotantobisnes.

Tähän, voidaan vielä liittää toteamus, että ilman valtion voimakasta tukea, ei porotaloutta harjoittaisi kukaan. Tuo 1,4% on käytännössä pelkkää tukea. Saman rahan voisi käyttää johonkin vähemmän haitalliseen.

[Timo Hellman]

Itse tapauksesta mitään tietämättä ja siihen siksi kantaa ottamatta täytyy ihmetellä, että mikä hemmetin "alkuperäisasukkaiden elämäntapa" poronhoito muka on? Saamelaisten alkuperäinen, vuosituhantinen elämäntapa on pyyntikulttuuri (lähinnä metsästys ja kalastus), ja paimentolaisuuteen (suurporonhoitoon) siirryttiin Suomen Lapissa pääosin vasta 1800-luvulla.

Ja tämänkin paimentolaisuuden luonne muuttui ratkaisevasti kun Norjan-vastainen raja suljettiin 1852 poroilta. Suomen saamelaissuvuista moni asettui aloilleen vasta silloin vaikka rajat ylittävä yhteydenpito jatkoikin mm. naimakauppojen muodossa.

[cassius ali]

No niin, nyt antoi jo YK:n ihmisoikeuskomitea hätäpäätöksen, että Nellimin tokkakunnan poroja ei saa pakkoteurastaa Ivalon paliskunnan erotuksissa.

Kieltopäätös on voimassa 3 kk eli joulukuun loppuun ja kun erotukset yleensä on  tuohon mennessä jo pidetty, niin se tarkoittaa sitä, että nellimiläiset saavat 4 vuoden keplottelulleen vielä yhden lisävuoden. Valitukset alkoivat nimittäin jo 2007 ja kaikissa tuomioistuinpäätöksissä Ivalon paliskunnan menettely on todettu oikeaksi ja nellimiläisten toiminta lainvastaiseksi.   

Ihmetyttääse, että mikä toimivalta tuollaisella ihmisoikeuskomitealla on suomalaisessa lainkäyttöjärjestelmässä. Ja ihmetyttää päätöksenteon nopeus, ikäänkuin asiaa olisi jo pitkään valmisteltu kotimaisten poliitikkojen toimesta (värikin on varmaan tiedossa) ja kyseessä näin olisikin pitkälti propagandatemppu.

Ja vielä enemmän  ihmetyttää se, että miten nellimin poromiehet ja -perheet pärjää viisi vuotta ilman poroteurastuksia, kun päätoimisen poromiehen ainoa tulonlähde on teuraiden myynti ? Vai ovatko he päätoimisa poromiehiä ?

Ja sille väitteelle, että nellimiläisten porot olisivat jotenkin suuremmassa määrin 
petovahinkojen kohteena, kuin Ivalon paliskunnan porot yleensä, niin ei löydy mistään tietolähteestä yhtään minkäänlaista tukea. Päivastoin tutkimustulokset viittaa siihen, että petovahingot jakautuvat sangen tasaiseti paliskunnan alueelle ja merkittävin petovahinkoja aiheuttava yksittäinen peto on maakotka, jonka esiintyminen ei ole mitenkään itärajaan sidoksissa, vaan liikkuu hyvin kattavasti koko paliskunnan alueella.

[Taffu]

Valitukset alkoivat nimittäin jo 2007 ja kaikissa tuomioistuinpäätöksissä Ivalon paliskunnan menettely on todettu oikeaksi ja nellimiläisten toiminta lainvastaiseksi.

Ei mikään tuomioistuin ole ottanut kantaa siihen, onko Ivalon paliskunnan toiminta ollut oikeaa, vaan onko niiden päätös ollut lainmukainen. Jos Nellimiläisten poroja syödään enemmän metsissä, kiinteä hävikkiprosentti on järjetön ja silloin ivalon paliskunnan päätöksen oikeutusta voi kyseenalaistaa ja miettiä koko paliskuntajärjestelmän toimivuutta.

[cassius ali]

Valitukset alkoivat nimittäin jo 2007 ja kaikissa tuomioistuinpäätöksissä Ivalon paliskunnan menettely on todettu oikeaksi ja nellimiläisten toiminta lainvastaiseksi.

Ei mikään tuomioistuin ole ottanut kantaa siihen, onko Ivalon paliskunnan toiminta ollut oikeaa, vaan onko niiden päätös ollut lainmukainen. Jos Nellimiläisten poroja syödään enemmän metsissä, kiinteä hävikkiprosentti on järjetön ja silloin ivalon paliskunnan päätöksen oikeutusta voi kyseenalaistaa ja miettiä koko paliskuntajärjestelmän toimivuutta.

Aina sopii kyseenalaistaa ja aina sopii miettiä uusia raikkaita ratkaisuja. Sitä vartenhan täällä ollaan.

Tosiasia kuitenkin on, että nellimiläisten porojen pakkoteurastukset on ensimmäisen kerran määrätty poronhoitolain, laidunten kestokyvyn ja paliskunnalle asetettujen enimmäisporomäärien perusteella käynnistettäväksi jo 2007.

Nellimin tokkakunta valitti päätöksestä ja valitus on käynyt läpi kaikki oikeusasteet ja viimeinen päätös tuli KHO:sta nyt syksyllä 2011, kaikkien oikeusasteiden mukaan Ivalon paliskunnan alkuperäinen kanta on oikea.

Mitä virkaa on Suomen Porontutkimukslla, Poronhoitolailla, Suomen Eduskunnalla ja  Lainsäädäntä- ja  Tuomioistuinjärjestelmällä, jos jossakin hemmetin New Yorkin Mahattanin takanurkilla miljoonien autojen pakokaasuhuurujen keskellä seisovan pytingin jonkun 28:nnen kerroksen 56:nnen virastoluukun jonkun 23: nnen  kirjoituspulpetin takana istuva joku ravattikaulainen 283.s apulaissihteeri pystyy yhden kirjeen perusteella tietämään paremmin, montako vasaa on kotka keltäkin vienyt ja montako poroa kenenkin tulee milloinkin teurastaa ja montako jättää teurastamatta.

Missään ei ole minkäälaista näyttöä siitä, että Nellimin tokkakunnan poroja syötäisiin enempi metissä, kuin Ivalon paliskunnan poroja ylipäätänsä. Väite on täysin itse keksitty keppihevonen, jos tällainen  hiukka ontuva vertaus tässä kohtaa nyt sallitaan. Paitsi tietenkin jos eivät  Nellimiläiset itsetykönään omin päin vaiviihkaa niitä syö/myö paliskunnan kirjanpidon ulkopuolella.

Se on jokatapauksessa täysin varmaa, että tuo päätöksen tehnyt apulaissihteeri tietää Suomesta, Lapista,,poronhoidosta ja petovahingoista huomattaasti paljon vähemmän kuin sika pohjantähdestä. Ivalon paliskunnasta ja Nellimin tokkkunasta ei lähellekään senkään vertaa.

[MW]

Ottamatta kantaa porotalouden ilmenemismuotoihin, nyökkäilin kovasti jollekin random -YLE:n ohjelmalle jokin aika sitten. Ohjelmassa puolustettiin painokkaasti kolttien oikeutta omaan alueeseensa ja kulttuuriinsa. ("Luultiin kolttien kadonneen, mutta täällä me olemme!")

Vielä kun YLE:ssa joku oivaltaisi, että kolttien lisäksi muillakin on oikeutensa.

EDIT: Natsionalistinen paha, paha ilmaisu "maahansa" vaihdettu kulttuurisempaan "alueeseensa ja kulttuuriinsa".

[Taffu]

Tosiasia kuitenkin on, että nellimiläisten porojen pakkoteurastukset on ensimmäisen kerran määrätty poronhoitolain, laidunten kestokyvyn ja paliskunnalle asetettujen enimmäisporomäärien perusteella käynnistettäväksi jo 2007.

Niin juuri tästähän on kysymys, poromiehillä ja paliskunnalla on eri käsitys siitä kuinka monta poroa siellä metsässä vipeltää kulloinkin ja kuinka moni niistä kuolee sinne ja kuinka moni teuraaksi. Helposti voisin kyllä kuvitella, että Nellimissä niitä petoja on enemmän, kuin Ivalo-Saariselkä akselilla. Nellimistä joka suuntaan käytännössä erämaata, Ivalon ympäristö taas koko kunnan tiheimmin koluttua seutua.