EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Reino Rivimies]

Tätä EU:n uraa­uurtava maahan­muutto­paketti merkitsee

Euroopan unioni pääsi keskiviikkona sopuun uraauurtavasta paketista, jolla muutetaan turvapaikanhakijoita ja luvattomasti maahan tulleita siirtolaisia koskevaa lainsäädäntöä.

Alla ovat tärkeimmät muutokset. Niistä sovittiin pitkällisissä neuvotteluissa EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kesken. Säädökset täytyy vielä saattaa virallisesti voimaan.

...

Jäsenmaat maksaisivat 20­000 euroa jokaisesta turvapaikanhakijasta, jonka ne kieltäytyvät ottamasta vastaan.[

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010071931.html

Tuo 20k€ maksuhan on todella hyvä diili kaikille pohjoiseurooppalaisille maille, pakko olla joku koira haudattuna.

Suomen veronmaksajien maksamat edut turvapaikanhakijoille siis ovat 50 kertaa rahakkaammat kuin Eu:n keskivertoetu.

[Lalli IsoTalo]

Maksetaan siitä jottei jokin henkilö saavu tänne . Tämä johtaa siihen että ihmisten liikkumattomuudesta aletaan laskuttamaan hölmöjä.

Jeps, ja hyvä niin, näissä olosuhteissa!

^^^

Jossain Orwellin kirjassa (1984?) keskenään sotivat maat alkoivat - olisiko ollut kustannussyistä? - itse tappamaan omia kansalaisiaan, ilman taisteluja. Tuli halvemmaksi! Valtiot sitten vaihtoivat päivittäin keskenään tappiolukunsa. (Luin kirjan 50 vuotta sitten, en enää muista yksityiskohtia tai juonta  ).

Tämä uusi diili on käänteisverrannollinen: ilmoitetaan maahan päästämättömien vihollisten määrä, ja maksetaan niistä tappamattomuusrahaa.

Tajusitko? En minäkään! Tällaistä on nykyinen sodankäynti EU-liittovaltiossa.

[Uuno Nuivanen]

Toimiikohan se niin että eeuusta soitetaan, notta täältä olis tulossa teille satatuhatta murjaania, otatteko vai maksatteko 2 miljardia tilille xxx-xxxxx? 

[Peltipaita]

Erikoista että maa voi kieltäytyä ottamasta vastaan Missä maassa tämä henkilö on silloin kun tarjous, josta voidaan kieltäytyä annetaan? Suomessa?

[Roope]

Pääkirjoitus: Yhteinen linja turvapaikkapolitiikasta vahvistaa EU:ta turvallisuusunionina

EU:n vuosia kokoon runnomasta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkapaketista saatiin sopu puoli vuotta ennen EU-vaaleja.

Helsingin Sanomat 21.12.2023

Linja ei ole yhteinen, eikä paketti vahvista EU:n turvallisuutta vaan uhkaa sitä.

EU:n komissio ja eräät jäsenmaat tosiaan runnoivat paketin läpi järjen soraäänistä piittaamatta niin, etteivät jäsenmaiden kansalaiset vain pääsisi sanomaan sanaansa maahanmuuttopolitiikasta tulevissa EU-vaaleissa.

Muuttoliikkeeseen liittyvät ilmiöt ja ongelmat vertautuvat laajuudeltaan ja moniulotteisuudeltaan ilmastonmuutokseen, terrorismin uhkaan ja uusien teknologioiden kuten tekoälyn hallintaan. Jotta tällaisiin toisiinsa vaikuttaviin ilmiöihin saadaan ratkaisuja, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.

Euroopan unionia on jo vuosia jakanut kysymys siitä, mitä tarkoittaa yhteinen turvapaikkapolitiikka. EU-maat jakautuivat eri leireihin sen mukaan, kiinnostiko niitä jakaa keskinäistä vastuuta turvapaikanhakijoista. Maahanmuutto dominoi monessa maassa kansallista politiikkaa ja siivitti nousuun oikeistopopulistit.

Ei, vaan Euroopan unionia on jakanut kysymys siitä, onko jäsenmailla oikeus päättää, keitä sen alueelle muuttaa asumaan, vai voiko EU määrätä jäsenmaat ottamaan vastaan Euroopan ulkopuolelta ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneetkään siellä ja joita ei sinne haluta.

Ensin mainitut pitävät jäsenmaita vastuussa omista politiikkavalinnoistaan, eivätkä halua avoimia ulkorajoja, kun taas jälkimmäiset haluavat tyontää itse politiikallaan luomansa ongelmat muiden tontille ja pitää ulkorajat auki. Jälkimmäiset voittivat.

Sopu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkapaketista on monella tapaa virstanpylväs. Päätös kertoo EU:n muutoksesta turvallisuusunioniksi.

EU oli pitkään pehmeän vallan käyttäjä. Viime vuosikymmenten kriisit kuten finanssi- ja eurokriisi, brexit ja pakolaiskriisi, transatlanttista suhdetta järisyttäneet Donald Trumpin vuodet Yhdysvaltain johdossa ja erityisesti Venäjä panivat EU:n miettimään turvallisuuttaan. Sota Ukrainassa rikkoi eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen. EU on keskellä suurvaltakamppailua ja myös sisäisesti valtavassa muutos- ja laajentumisprosessissa. Eurooppalaisessa ajattelussa uudistuu perinpohjaisesti käsitys talouden ja turvallisuuden välisestä liitosta.

Pääkirjoituksessa jäi selittämättä, miten ihmeessä tämä eurooppalaista turvallisuutta heikentävä sopimus liittyy jotenkin "turvallisuusunioniin".

Toimituksen kyynisen kiero näkemys taitaa tosiaan olla, että vain Euroopan liittovaltio on todellista turvallisuutta, ja jos haittamaahanmuuttoon pakottamalla saadaan revittyä loputkin jäsenmaat sisäisesti rikki ja irti suvereniteettipyrkimyksistä, koska haittamaahanmuuttoon ei voi enää vaikuttaa kansallisella tasolla (vrt. sisäministeri Rantasen monet tuskastuneet viime aikojen kommentit), niin ihan parasta.

EU on yhä hidas suurissa muutoksissaan, mutta tunnistaa hetket toimia ja tehdä kompromisseja. Turvapaikkakokonaisuus saatiin valmiiksi puoli vuotta ennen EU-vaaleja. Pöydältä putsattiin aihe, jolla maahanmuuttovastaiset ja usein myös EU-vastaiset puolueet ovat rikkoneet unionin yhtenäisyyttä ja uskottavuutta.

Tämä asetettiin avoimesti tavoitteeksi jo aiemmin. Sopimuksessa tärkeintä oli turvapaikanhakijasiirtoihin nojaavan EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustamisen ohella juuri neuvottelujen aikataulu, joka estäisi maahanmuuttoa nousemasta teemaksi vaaleihin. Maahanmuutosta – ja samalla liittovaltiokehityksestä – päättäminen on liian tärkeä asia, että sitä voisi luovuttaa tietämättömien ja ennakkoluuloisten äänestäjien käsiin.

Paketti on osa EU:n käännöstä oikealle. Se on viesti muulle maailmalle linjan kovenemisesta. Yhteinen turvapaikkapolitiikka vahvistaa EU:ta, mutta muuttoliikepainetta se ei lopeta. Suurhaaste kasvaa, ja sen hallinta vaatii monia muitakin yhteisiä ratkaisuja.

Käännös oikealle? Viesti linjan kovenemisesta? Vahvistaa EU:ta? Kuten sota on rauhaa, vapaus orjuutta ja tietämättömyys voimaa.

Paketin ja tulevan EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän ytimessä on turvapaikanhakijasiirrot ulkorajoilta jäsenmaihin (vasemmiston ja liberaalioikeiston kymmenien vuosien märkä uni), kun ainoa kaikista näkökulmista kestävä ratkaisu olisi ollut turvan tarjoamisen siirtäminen pysyvästi Euroopan ulkopuolelle (konservatiivioikeiston vaihtoehto, joka nuijitaan EU:ssa alas yhä uudestaan).

Turvapaikanhakijasiirrot ovat valtava ääriliberaali vetotekijä ja vieläkin valtavampi turvallisuusuhka eurooppalaisille. Niiden soveltaminen esimerkiksi vuonna 2015 olisi johtanut silloisen kriisin loputtomaan eskaloitumiseen.

Mutta jostain syystä juuri tätä nyt halutaan ja runnotaan Euroopan päättävissä piireissä. Edes sotaa käyvän Venäjän pelko ei hillitse tätä selittämätöntä hulluutta. Päinvastoin, Ukrainan sota ja Venäjän hybridioperaatiot kelpaavat näille tekosyiksi vahvistaa Venäjän maahanmuuttoasetta entisestään.

[ikuturso]

Onko jossain ollut tuosta taakanjakomekanismista, mihin perustuu kunkin maan kiintiö? Aiemmin niitä vapaaehtoisia pakkosiirtoja kun tehtiin, jokin laskutapa oli kai olemassa.

Riippuuko määrät maan:
-Pinta-alasta
-Väestöntiheydestä
-BKT:sta
-Herkkäuskoisuudesta
??

-i-

[Roope]

Hbl: EU:s länder överens om migrationspakt: "Historiskt" 20.12.2023

Heti Höblän otsikossa valehdellaan, että EU-maat olisivat olleet maahanmuuttopaketista yksimielisiä. Jutun lopussa mainitaan, että "Unkarin raportoidaan olevan edelleen vastaan, mutta maahanmuuttosopimus ei vaadi yksimielisyyttä". Myös Puola äänesti vastaan, ja kolme muuta maata jätti äänestämättä luultavasti Saksaa miellyttääkseen.

– Det blir bättre skydd av våra yttre gränser, fler som kommer som inte har asylskäl kommer att få sin process och återvändandebeslut redan vid gränsen, säger Johansson.

Rajoja ei suojella paremmin vaan huonommin, sillä sopimus tähtää laittomiksi katsottujen push backien karsimiseen. Vaikka rajamenettely ei koske kuin harvoja Suomen itärajalla, etelässä nopeutettuun prosessiin kelvollisia olisi niin paljon, että säilytyslaitoksiin kertyy valtavasti väkeä. Epäilen, että hakijoiden lajittelu ei tule toimimaan tarkoitetulla tavalla, kun ulkorajamaat pääsevät tulijoista nopeammin eroon lähettämällä heidät sisään EU:hun, aivan kuten Italia teki aikoinaan tunisialaisten kanssa.

Hon säger också att asylrätten upprätthålls och att ett system med solidaritet mellan medlemsländerna utvecklas, vilket både ska förhindra så kallad andrahandsmigration och ge stöd till de länder som migranterna kommer till först.

Juuri tuo Ylva Johanssonin nykymuotoiseen turvapaikanhakuoikeuteen tarraaminen on tuhon tie.

EU ei ole esittänyt toimivia keinoja estää sekundääristä muuttoliikettä EU-maasta toiseen, koska sellaisia ei ole. Tarvittaessa haluttuun maahan asetutaan asumaan laittomana siirtolaisena kuten nytkin. Ja toki kaikki tietävät tämän jo nyt etukäteen, mutta leikkivät sitten aikanaan yllättynyttä, kun CEAS on jo voimassa.

Lättnaden i Bryssel är stor. EU-kommissionens ordförande Ursula von der Leyen konstaterar att uppgörelsen är efterlängtad.

I de länder som har tagit emot allra flest migranter – Grekland, Italien och Spanien – pustas det ut efter många års maningar om mer solidaritet.

– Vi känner oss inte längre övergivna, meddelar Italiens inrikesminister Matteo Piantedosi.

– Det här blir både mer ordnat och humant, anser Spaniens premiärminister Pedro Sánchez.

Turvapaikanhakijasiirtojen tuhat kertaa fiksumpi vaihtoehto olisi ollut pakottaa ulkorajamaat noudattamaan jo olemassaolleita yhteisiä sääntöjä, jolloin tulijat eivät olisi päässeet niistä eteenpäin, minkä jälkeen ihmissalakuljetuksesta ei olisi kannattanut enää maksaa, mikä olisi johtanut tulijamäärien romahtamiseen. Mutta ei.

Även han lyfter fram en ökad kontroll vid EU:s yttre gräns som en framgång, och ett mer solidariskt ansvar för att hantera migrationen i samarbete mellan länder.

"Rajakontrollista" ei ole iloa, kun se tarkoittaa helpompaa sisäänpääsyä, ei vaikeampaa.

"Den gångna hösten har visat även i Finland att vi behöver fler verktyg för olika krissituationer", kommenterar EU-parlamentarikern Mia-Petra Kumpula-Natri (SDP) i ett pressmeddelande.

Europa behöver invandring, men det är viktigt att alla länder följer samma principer, fortsätter Kumpula-Natri.

"Invandring har alltid förekommit, och kommer att göra det i framtiden också. Pakten innebär nödvändiga förtydliganden av invandrings- och asylprocesserna, samtidigt som den gör det möjligt att ingripa i olaglig verksamhet på ett rättvist sätt. Alla medlemsländer gynnas av förändringarna", säger Kumpula-Natri.

Mia-Petra Kumpula-Natri lässyttää haittamaahanmuuttoon viitaten, että "Eurooppa tarvitsee maahanmuuttoa" ja että "maahanmuuttoa on aina ollut ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa", millä hän antaa ymmärtää, että maahanmuuttoa ei voisi estää, eikä siihen voisi vaikuttaa. Aivan varmasti voi.

Kumpula-Natri väittää myös, että "kaikki jäsenmaat hyötyvät muutoksista", mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Myös ulkorajamaat ovat lopulta häviäjiä, jos ja kun muut jäsenmaat ajautuvat kasvaviin ongelmiin, kun ulkorajamailla ei ole enää nykyisenlaista motiivia hillitä tulijoiden määrää.

Migranter från länder varifrån det statistiskt sett är liten chans att få asyl (som Tunisien, Turkiet och Indien) kommer att hållas i asylcenter vid den yttre gränsen och få sina fall prövade inom tolv veckor, skriver Politico. Länder i södra Europa måste bygga sådana center.

Tunisia ja Intia ovat kaukana suurimmista turvapaikanhakumaista, ja turkkilaisia taas rajamenettely ei koskisi. Rajamenettelyn suoraan ohittavia kansallisuuksia edustavien määrällä ei ole ylärajaa.

Den omstridda principen om att asylsökande ska få sin sak prövad i det land de först anländer till behålls dock. Däremot ska uppgörelsen innebära att EU-länderna bättre hjälps åt vid krislägen och en form av tvingande flyktingfördelning.

Ensimmäisen maan periaatteesta nimenomaan ei pidetä kiinni, vaan komissio voi päättää ryhtyä jakamaan tulijoita ulkorajamaista jäsenmaihin, jos se arvioi, että ulkorajamaan paine on muita suurempi, vaikka tulijat eivät olisi muutenkaan jäämässä ulkorajamaihin.

[Roope]

Iltalehti: Pääkirjoitus: EU:n maahanmuuttopolitiikka liikkuu järkevään suuntaan – Taakanjako tosin myrkkyä PS:lle 20.12.2023

Juha Ristamäen vuoro nolata itsensä. No, olepa hyvä, minkä toimittaja itselleen mahtaa.

EU:ssa päästiin keskiviikkona historialliseksi kuvailtuun sopuun maahanmuuttopaketista. Suunta on oikea, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Uudistuksella pyritään muun muassa siihen, että tulevaisuudessa laittomasti EU-maahan tulleiden tarkastaminen nopeutuisi ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttaminen lähtömaihin helpottuisi.

Ei tietenkään pyritä. Sehän tarkoittaisi haittamaahanmuuton hillitsemistä.

Sellaisten kansallisuuksien, joiden turvapaikkahakemuksista hylätään keskimäärin yli 80 prosenttia, hakemukset käsiteltäisiin nopeutetusti. Nämä käsittelyt pyrittäisiin tulevaisuudessa tekemään paikoissa EU:n ulkorajoilla.

Tätä uudistusta monet suomalaisetkin poliitikot tervehtivät tuoreeltaan ilolla.

Kuten jopa suomalaiset ministerit ovat todenneet, rajamenettelyllä ei olisi oikeastaan vaikutusta Suomen itärajan tilanteeseen. Höpötys turvapaikkapäätösten tekemisestä "rajoilla" on propagandaa, eikä rajamenettely koskisi kuin harvoja. Siksi toiseksi, rajamenettely ei nopeuttaisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia.

Mitä nopeampia turvapaikanhakijoiden asioiden käsittely ja palauttaminen ovat, sitä enemmän sitä antaa työkaluja ratkoa myös niin sanottua välineellistettyä maahanmuuttoa, joka meillä on viime aikoina nähty itärajalla. EU-paketin mukaan järjestetyn maahanmuuton kautta tulevia voitaisiin pitää pidempään EU:n ulkorajoilla olevissa keskuksissa.

Maahanmuuttopaketti ei nopeuta palauttamista. Ristamäen kuvittelemissa keskuksissa pidettäisiin Suomessa vain harvoja itärajalle tulevia, tuskin edes pakolla, eikä heitäkään saataisi kotimaihinsa sen nopeammasti.

EU-pakettiin kuuluva taakanjako turvapaikanhakijoista ei sitten olekaan niin ongelmatonta Suomen hallitukselle. Taakanjako tarkoittaa sitä, että myös Suomen tulee jatkossa ottaa vastaan turvapaikanhakijoita niistä EU-maista, joihin heitä tulee paljon. Tämä tarkoittaa muun muassa Italiaa ja Kreikkaa, jotka ehtivätkin jo iloita EU-sovusta.

Koska maahanmuuttopaketti houkuttelisi Eurooppaan enemmän turvapaikanhakijoita, Suomi ja kaikki muutkin maat joutuisivat vastaanottamaan heitä enemmän jo suoraan EU:n ulkorajoilta. Se olisi helvettiä koko Euroopalle.

EU:n taakanjaon piiriin tulisi vähintään 30 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Pakettiin kuuluu, että jos EU-maa kieltäytyy ottamasta vastaan taakanjaon kautta tulevia turvapaikanhakijoita, sen pitää antaa rahaa niille maille, jotka turvapaikanhakijataakkaa enemmän kantavat. Neuvotellun sovun mukaan jäsenmaat maksaisivat 20 ­000 euroa jokaisesta turvapaikanhakijasta, jonka ne kieltäytyvät ottamasta vastaan.

Täytyy olla idiootti uskoakseen, että taakanjaon piiriin kuuluvien määrä jäisi 30 000:een vuodessa ja kieltäytymisen hinta 20 000 euroon. Taustallahan on vuoden 2015 tilanne, jossa tulijoita oli yli miljoona ja tulijoiden elinkaarikustannukset Suomessa lähemmäs miljoona euroa.

Petteri Orpon (kok) hallituksen linja on, että taakanjaon pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Hallitusohjelmansa mukaisesti Orpon hallitus on pidättyväinen myöskin väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin.

Aivan kuten myös Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa annettiin ymmärtää, että "taakanjakoon" ei suostuta, mutta sitten siihen suostuttiin välittömästi hallitusohjelman allekirjoittamisen jälkeen.

Vapaaehtoisuus ei tarkoita yhtään mitään, etenkin kun hallitus ei ole ilmoittanut tai edes vihjannut kieltäytyvänsä "taakanjaosta".

Nyt EU:ssa ollaan siis menossa toiseen suuntaan, eikä turvapaikanhakijoiden taakanjaosta ole tulossa vapaaehtoista.

Selvää on, että tämä on vaikeaa etenkin hallituksen kakkospuolueelle perussuomalaisille. Turvapaikanhakijoiden taakanjako on ollut pitkä prosessi EU:ssa ja perussuomalaiset on ollut jyrkästi sitä vastaan.

Joten?

Joka tapauksessa EU:n maahanmuuttopolitiikka on liikkumassa järkevään suuntaan. EU-maihin kohdistuu nyt ja tulevaisuudessa kuitenkin niin valtava turvapaikanhakijoiden paine muun muassa Afrikasta ja Lähi-idästä, että nyt sovitut toimet ovat vain alkua.

On tärkeää niin EU-maiden kantokyvyn kuin turvapaikanhakijoiden kannalta, että heidän asiansa käsitellään nopeasti ja kielteisen päätöksen saaneet käännytetään tai palautetaan lähtömaahansa.

Sovitut toimet eivät ole järkeviä vaan hulluutta. "Taakanjako" houkuttelee Eurooppaan yhä enemmän ihmisiä, eikä pelkkä "rajamenettely" auta käännyttämään ketään.

On selvää myös, että koko pakolaisuutta ja turvapaikan hakemista koskeva kansainvälinen oikeuskäytäntö tulee jatkossa olemaan keskustelun ja muutospaineiden kohteena. Suomessa tätä keskustelua on esiin nostanut esimerkiksi presidentti Niinistö jo vuodesta 2016 lähtien.

Siinä, että ihmiset pyrkivät EU:hun paremman elämän toivossa, ei ole sinällään moitittavaa.

Vastaanottajamailla, tässä tapauksessa EU-mailla, pitää kuitenkin olla oikeus ja välineet kontrolloida tätä muuttoliikettä. Siksi myös nykyiset turvapaikkasopimukset tulevat olemaan muutosten kohteina, EU:n nyt päätetyt toimet ovat askel siihen suuntaan.

EU:n nyt päätetyt toimet ovat askel väärään suuntaan kohti kontrolloimattoman suuria tulijamääriä.

[Lalli IsoTalo]

EU:n nyt päätetyt toimet ovat askel väärään suuntaan kohti kontrolloimattoman suuria tulijamääriä.

EU:n tärkein tehtävä on vuosia ollut Euroopan tuhoaminen monikulttuurilla, siis muslimien väestönsiirroilla länsimaihin. Tosin, vaikka UK erosi EU:sta eikä Norja ole ikinä siihen kuulunutkaan, sama meininki on päällä noissakin maissa.

[akez]

Die Weltin juttu valaisee hyvin sitä, miksi Euroopassa ei kyetä lopettamaan jo vuosikymmeniä jatkunutta selkeään petkutukseen perustuvaa turvapaikkatrafiikkia, jossa turvapaikkajärjestelmää käytetään laajamittaisesti kohdemaille hyvin vahingollisen elintasosiirtolaisuuden välineenä.

SAKSA MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA

SPD-johtaja torjuu yksikantaan EU:n ulkopuolella tapahtuvat turvapaikkahakemusten käsittelyt

SPD-johtaja vastustaa turvapaikkahakemusten käsittelyä ei-EU -maissa. Saskia Esken luettelee useita perusteita, miksi CDU:n perusohjelmaansa ottama malli ei ole mahdollinen. Hän viittaa Geneven pakolaissopimukseen - ja sen syntyperusteeseen.

Die Welt 29.12.2023

SPD-puheenjohtaja Saskia Esken on torjunut selvästi CDU:n vaatimuksen turvapaikkamenettelyjen siirtämisestä EU:n ulkopuolisiin maihin. "Turvapaikkamenettelyn pakollinen ulkoistaminen on Geneven pakolaissopimuksen vastaista, joka muuten syntyi reagointina natsien joukkokarkoituksiin", sanoi Esken DPA-uutistoimistolle. "olemme tietoisia historiastamme ja siksi Geneven pakolaissopimus on meille edelleen selkeä maamerkki".

CDU ajaa uudessa perusohjelmaluonnoksessaan turvapaikkaprosessin siirtoa. CDU:n suunnitelman mukaan jokainen EU:sta turvapaikkaa hakeva siirrettäisiin EU:n ulkopuolella olevaan turvalliseen maahan, jossa turvapaikkahakemus käsitellään. Jos päätös on myönteinen, niin turvapaikanhakija saa turvapaikan kyseisestä maasta. ...
(...)

CSU:n osavaltioryhmän johtaja Alexander Dobrindt kehotti Saksan hallitusta olemaan estämättä turvapaikkamenettelyjen siirtoa. Saksa voi "antaa suojelulupauksen, jonka me takaamamme ja toteuttamamme myös EU:n ulkopuolella olevissa maissa", kertoi hän DPA:lle. Silloin kukaan ei ole enää valmis maksamaan 10 000 tai 20 000 euroa ihmissalakuljettajille - "tietoisena siitä, että hän ei päädy saksalaisen sosiaaliturvan huomaan, vaan tulee saamaan turvapaikkastatuksen Euroopan ulkopuolisesta maasta".

Jutussa todetaan sosialidemokraattien Eskenin antaneen myös muita syitä, miksi ns. Ruanda-malli (britti-hallituksen malli) ei ole toteuttamiskelpoinen:

1) EU-komissio on hylännyt tällaiset suunnitelmat EU-oikeuden vastaisena.
2) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pysäyttänyt brittiläisten Ruanda-suunnitelmien toteuttamisen.
3) UNHCR on kieltäytynyt kaikesta yhteistyöstä Ruanda-mallia koskien.

---

Asetelma on hyvin selkeä. EU-komissio ja vasemmisto vastustavat kaikkia Euroopan kansalaisille vahingollisen trafiikin ja selkeän laajamittaisen asyylipetkutuksen vastaisia toimia. Tekosyyksi sopii mikä vaan. Vedotaan mm. jatkuvasti ihmisoikeuksiin, jotka paradoksaalisesti kyllä puuttuvat tyystin EU-kansalaisilta, joiden ihmisoikeuksia harjoitettu trafiikki loukkaa kaikkein pahiten ja eniten.

Mihin voitaisiin vaikuttaa?

EU-komissio on kopio Neuvostoliiton politbyroosta. Se ei ole vaaleilla valittu, eikä se ole vastuussa kenellekään. Silti se on ainoa elin EU:ssa, jolla on oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita (niistä äänestetään niin monta kertaa, kunnes tulee oikea tulos). Jäsenvaltiot pystyvät yksiselitteisesti tekemään tuosta lopun. Muuten loppu tullee aikanaan väistämättä NL:n kaltaisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen romahduksen kautta, kun yleinen kurjuus ensin maksimoituu riittävästi.

Vasemmiston harjoittaman politiikan osalta avainasemassa on äänestäjä. Hän voi yksinkertaisesti lopettaa ihmisoikeuksiaan polkevien puolueiden ja ehdokkaiden äänestämisen.

[Roope]

Die Weltin juttu valaisee hyvin sitä, miksi Euroopassa ei kyetä lopettamaan jo vuosikymmeniä jatkunutta selkeään petkutukseen perustuvaa turvapaikkatrafiikkia, jossa turvapaikkajärjestelmää käytetään laajamittaisesti kohdemaille hyvin vahingollisen elintasosiirtolaisuuden välineenä.

Koska ei haluta. Siksi tekosyitä tekosyiden perään.

SPD-puheenjohtaja Saskia Esken on torjunut selvästi CDU:n vaatimuksen turvapaikkamenettelyjen siirtämisestä EU:n ulkopuolisiin maihin. "Turvapaikkamenettelyn pakollinen ulkoistaminen on Geneven pakolaissopimuksen vastaista, joka muuten syntyi reagointina natsien joukkokarkoituksiin", sanoi Esken DPA-uutistoimistolle. "olemme tietoisia historiastamme ja siksi Geneven pakolaissopimus on meille edelleen selkeä maamerkki".

Ulkoistaminen ei ole Geneven pakolaissopimuksen vastaista. Periaate ei poikkea esimerkiksi EU:n sisäisistä turvapaikanhakijasiirroista.

Historiaa on syytä kunnioittaa. Geneven alkuperäinen pakolaisopimus ei koskenut tulevia pakolaisia, eikä etenkään Euroopan ulkopuolisia pakolaisia.

Jutussa todetaan sosialidemokraattien Eskenin antaneen myös muita syitä, miksi ns. Ruanda-malli (britti-hallituksen malli) ei ole toteuttamiskelpoinen:

1) EU-komissio on hylännyt tällaiset suunnitelmat EU-oikeuden vastaisena.

Jokin tietty suunnitelma voi olla EU-oikeuden vastainen, mutta ei ulkoistamisen periaate.

2) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pysäyttänyt brittiläisten Ruanda-suunnitelmien toteuttamisen.

En ihmettele, sillä sen toteutuksessa on kummallisuuksia. EIT ei kuitenkaan torjunut ulkoistamisen periaatetta.

3) UNHCR on kieltäytynyt kaikesta yhteistyöstä Ruanda-mallia koskien.

Hyvä, jos UNHCR pelataan paitsioon. Lopetetaan vastavuoroisesti kaikki yhteistyö UNHCR:n kanssa pakolaisten siirroissa Eurooppaan.

Asetelma on hyvin selkeä. EU-komissio ja vasemmisto vastustavat kaikkia Euroopan kansalaisille vahingollisen trafiikin ja selkeän laajamittaisen asyylipetkutuksen vastaisia toimia. Tekosyyksi sopii mikä vaan. Vedotaan mm. jatkuvasti ihmisoikeuksiin, jotka paradoksaalisesti kyllä puuttuvat tyystin EU-kansalaisilta, joiden ihmisoikeuksia harjoitettu trafiikki loukkaa kaikkein pahiten ja eniten.

Eskenin tekosyyt upposivat minuutissa, mutta sitten puolustusta vain siirretään uusiin asemiin loputtomiin kehää kiertäen.

[Lalli IsoTalo]

Tänne sitten tämä.

Jos mamuja ei palauteta, seuraa kansainvälinen kaaos.

[tweet]1741526239507067085[/tweet]

[Roope]

Suomen hallitus haluaa ulkoistaa turva­paikanhaun EU:n ulko­puolelle

Suomen EU-tavoitteisiin kirjattiin pitkän väännön jälkeen, että EU-tason toimia siirtää turvapaikkaprosessi kolmansiin maihin "edistetään rakentavasti".

Helsingin Sanomat 31.1.2024

Minkähän takia tällaisista mitättömistä asioista pitää käydä hallituksessa "pitkä vääntö"? Eikö tosiaan ole mahdollisuutta vääntämiseen sellaisista asioista, joilla on edes jotain väliä?

EU:n kautta tällainen ei etene ikinä mihinkään, ellei takana ole vähintään Saksan ja Ranskan yhteinen tahtotila, joka on nykyisellään päinvastainen.

HALLITUS on nostanut yhdeksi Suomen tavoitteeksi EU:ssa edistää toimia, joilla EU:ssa otettaisiin käyttöön niin sanottu Ruanda-malli eli turvapaikkaprosessin siirtäminen EU:n ulkopuolisiin maihin.

Tavoite on kirjattu mukaan hallituksen viime viikolla päättämään linjaukseen, jossa listataan Suomen avaintavoitteet EU:n strategiseen agendaan ja komission tulevaan ohjelmaan vaikuttamiseksi.

Suomen hallituksen linjauksen mukaan "Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa".

Suomi aikoo myös edistää ja tukea EU-tason aloitteita siinä, mitkä ovat turvallisia kolmansia maita sekä turvapaikkaprosessissa ja palautuksissa.

Tulkitsen tarkkaan harkitun kuuloisen muotoilun "edistää rakentavasti" niin, että Suomi ei tee itse mitään tällaisen mallin käyttöönoton edistämiseksi vaan korkeintaan ilmaisee asiasta mielipiteensä, jos komissio sattuu erikseen kysymään.

Muualla samassa tekstissä sitoudutaan muun muassa noudattamaan Suomen maahanmuuttopolitiikassa "ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta", mikä selväkielellä tarkoittaa, että Suomi ei tee minkäänlaisia irtiottoja turvapaikkapolitiikassa (esim. push backit), ei edes muita EU-maita matkien.

HS:N tietojen mukaan linjaus ilmestyi paperiin perussuomalaisten vaatimuksesta ja pitkän neuvotteluväännön jälkeen. Se on Suomelta uusi linjaus eikä ollut mukana edellisen hallituksen ajamissa EU-tavoitteissa.

"Ruanda-malli" tarkoittaa käytännössä sitä, että turvapaikkaa jostakin EU-maasta hakeneet lähetettäisiin EU:n ulkopuoliseen maahan, esimerkiksi Ruandaan, jossa turvapaikanhaku hoidetaan kokonaisuudessaan. Turvapaikanhakijat jäisivät Ruandaan, jos he saisivat myönteisen päätöksen turvapaikasta. Jos he saisivat kielteisen päätöksen, Ruanda vastaisi palautuksesta lähtömaahan.

Ruanda-mallista puhuminen on sikäli harhaanjohtavaa, että se on vain yksi ulkoistamisen toteutustapa. Kaikkein yksinkertaisinta olisi siirtää kaikki turvapaikanhakijat automaattisesti pakolaisleireille tai muuhun turvalliseen paikkaan Euroopan ulkopuolelle ilman erillistä turvapaikkatutkintaa. Suurimmalta osalta Ruanda-mallin juridisesta kritiikistä putoaisi silloin pohja pois.

MALLI on pisimmällä Britanniassa, jolla on jo sopimus asiasta Afrikassa sijaitsevan Ruandan kanssa, mutta josta ei ole vielä lähetetty maahan yhtäkään turvapaikanhakijaa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin keskeytti Britannian suunnitelman kesäkuussa 2022 juuri ennen kuin ensimmäistä koneellista turvapaikanhakijoita oltiin lennättämässä Ruandaan.

Myös Britannian korkein oikeus linjasi viime marraskuussa, että Ruanda-malli on laiton. Korkeimman oikeuden mukaan on olemassa riski, että kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia turvapaikanhakijoita palautetaan Ruandasta väärin perustein lähtömaihinsa.

Malli on saanut kovaa kritiikkiä muun muassa YK:n pakolaisjärjestöltä UNHCR:ltä.

Britannian mallissa on monia kummallisuuksia, jotka altistavat sen EIT:n ja korkeimman oikeuden kritiikille. Nämä olisi suhteellisen helppo kiertää.

YHÄ useammat EU-maat ovat olleet kiinnostuneita Britannian mallin mukaisesta ulkoistamisesta. Se ei kuitenkaan ole mikään EU:n virallinen linjaus eikä sitä ole hyväksytty esimerkiksi silloin, kuin maahanmuutosta on keskusteltu EU:n huippukokouksissa tai oikeus- ja sisäasioiden ministerineuvostossa.

HS:lle kerrotun mukaan yksittäiset EU-jäsenmaat ovat väläytelleet vastaavaa mallia yhteiskirjeissään, jotka ovat EU:ssa keskeinen tapa saattaa asioita komission ja muiden jäsenmaiden tietoon. Suomi ei kuitenkaan edellisen hallituksen aikana lähtenyt tällaisiin yhteisiin kirjeisiin mukaan.

EU:n komissio ja tärkeimmät päättäjäthän kavahtavat ajatusta turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta, joka lopettaisi massamaahanmuuton Eurooppaan. Tällaisten aloitteiden ei anneta edetä EU-koneistossa.

EU-komission edustaja linjasi tiedotustilaisuudessa viime marraskuussa, että ulkoistaminen ei ole EU-lainsäädännön mukaan mahdollista.

Kyllä on mahdollista. Edustajan perustelu oli niinkin hassu, että EU:n turvapaikkalait pätevät vain EU:n alueella tehtyihin turvapaikkahakemuksiin mutta ei alueen ulkopuolella tehtyihin. Entäs sitten?

Jyrkän linjauksen lähteenä käytetyn Euractivin toisessa jutussa viitataan samaan lausuntoon todeten, että EU-maiden hallitusten ei tarvitse ottaa edustajan lausuntoa vakavasti, kun komissio puuhailee itsekin samankaltaisten hankkeiden kanssa.

EU governments can take these words with a pinch of salt. 

It is a bit rich for the von der Leyen Commission, which has spent recent months brokering agreements – and then loudly extolling their virtue – with Tunisia and Egypt that are specifically designed to prevent people from migrating to or seeking asylum in Europe, to claim that the bloc's rules prevent the outsourcing of migration control.

The EU executive can claim that these North African countries will prevent would-be migrants from crossing the Mediterranean Sea rather than processing asylum claims, but this is an exercise in semantics.

With such double standards from Brussels, it is hardly surprising that Austria, and potentially others, feel confident enough to press ahead with their own plans.

[Roope]

Rkp ottaa etäisyyttä jo pelkkään ajatukseen, että Suomi ulkoistaisi turvapaikanhaun.

Regeringen öppnar för kontroversiell asylpolicy – så kommenterar Henriksson

Regeringen vill lägga ut asylprocesser på andra länder. Enligt Anna-Maja Henriksson är beslutet riksdagens. Li Andersson "ser inte röken av SFP i regeringen".

Hbl 31.1.2024

SFP:s ordförande Anna-Maja Henriksson hann inte kommentera frågan för HBL på onsdagskvällen mer än i ett kort meddelande.
Henriksson skriver att beslutet baserar sig på den riktlinje som riksdagens stora utskott antog i juni, innan den nuvarande regeringen tillträdde.
"SFP motsatte sig detta i stora utskottet", skriver hon.
...
Anna-Maja Henriksson tillägger i ett nytt meddelande till HBL att lösningarna ska vara förenliga med de grundläggande rättigheterna.

Puheenjohtaja Henriksson ei ehdi kuin todeta, että Rkp vastustaa ja että "ratkaisujen on oltava perusoikeuksien mukaisia". Eurooppaan muuttaminen ei kylläkään ole perusoikeus, joten totta kai turvaa voi tarjota Euroopan ulkopuolelta.

Myös Rkp:n Eurooppa-ministeri Anders Adlercreutz vähättelee hallituksen linjauksen toteutumista ""epätodennäköiseksi", koska siinä on "juridisia kysymyksiä". Juttu on maksumuurin takana, mutta luultavasti Adlercreutz ei kerro, mitä ne juridiset esteet olisivat.

Sitä ei kerro myöskään vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, joka väittää ulkoistamista laittomaksi:

Vänsterförbundets ordförande Li Andersson kritiserar regeringen för att söka lösningar som har konstaterats vara olagliga.

– Det är otroligt pinsamt att Finland profilerar sig internationellt och på EU-nivå genom att förespråka en modell som har konstaterats vara olaglig. Den strider mot EU-rätten. Flera människorättsorganisationer har tagit ställning mot asylrättvidriga lösningar, säger hon.

Att Sannfinländarna driver den här sortens politik överraskar ingen. Att SFP, som inte skulle gå med i en regering som gör sannfinländsk politik, tillåter det här är anmärkningsvärt, enligt Andersson:

– Det här är ännu ett exempel på att man inte ser röken av SFP i den här regeringens politik, säger hon.

Anderssonin mukaan turvapaikkaprosessin ulkoistaminen on "vastoin EU-oikeutta", mutta kummasti kenelläkään ei ole ollut esittää tästä mitään näyttöä. On täysin eri asia, jos esimerkiksi Ison-Britannian mallin toteutuksen jotkin yksityiskohdat on todettu laittomiksi, mutta ulkoistamisen idea on sekä sopimuksien hengen että kirjaimen mukainen.

[Roope]

Pääministeri Orpokin irtisanoutui koko turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta Ison-Britannian malliin (turvapaikanhakijat siirretään Ruandaan, eikä heillä ole enää asiaa Eurooppaan) ja antaa ymmärtää hallituksen edistävän päinvastoin sitä, että turvapaikkatutkinta tehtäisiin muualla ja Suomi olisi turvapaikan saaneiden vastaanottaja.

Helsingin Sanomat: Petteri Orpo: Hallitus ei edistä Ruanda-mallia 1.2.2024

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok) sanoo, ettei hallitus edistä "Ruanda-mallia" eli turvapaikkaprosessin siirtämistä ulkopuolisiin maihin sillä tavoin kuin Britannia on halunnut sen tehdä. Hänen mukaansa hallitus edistää kuitenkin turvapaikkaprosessin toteuttamista EU:n ulkopuolisissa maissa.

[...]

ORPON MUKAAN hallitus ei ole linjannut mistään Ruanda-mallista vaan siitä, että Suomella on eväitä ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun ja niillä reunaehdoilla, jotka hallituksen asiakirjassa on linjattu.

"Päähuomio eurooppalaisessa keskustelussa siirtyy enemmän ja enemmän yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa, rajaturvallisuuteen, ihmissalakuljetuksen kitkemiseen ja tehokkaaseen palautuspolitiikkaan. Näistä asioista täällä puhutaan. Myös tästä yhteistyöstä siinä, että voisiko turvapaikkaprosessi tapahtua jossain muualla", Orpo sanoi.

Orpon mainitsemat reunaehdot ovat, että Suomi noudattaa ihmisoikeussopimuksia ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta.

[Histon]

Olisiko turvapaikan hakeminen Suomen ulkopuolella hyvä vai huono juttu? Ainakaan hylsyn saaneita ei tarvitsisi yrittää (turhaan) palauttaa.

[Roope]

Olisiko turvapaikan hakeminen Suomen ulkopuolella hyvä vai huono juttu? Ainakaan hylsyn saaneita ei tarvitsisi yrittää (turhaan) palauttaa.

Hylsyn saaneet eivät muutenkaan olisi enää ongelma siinä vaiheessa, kun muun muassa kaikki yli 20 miljoonaa syyrialaista voisivat hakea suomalaisen oleskeluluvan suoraan lähetystöistä.

[Roope]

Höblän Torbjörn Kevin valittaa analyysiksi nimetyssä kirjoituksessaan, että perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit ovat kaapanneet vallan toteuttaakseen maanista näkymystään maahanmuuttopolitiikasta, koska heikot pääministerit ovat olleet heikkoja.

Torbjörn Kevin: Maaninen näkemys maahanmuutosta: Suomen linja – vai ei?

Ruotsidemokraatit ja perussuomalaiset kontrolloivat tahoillaan yhteistä ydinkysymystään: maahanmuuttopolitiikkaa. Heikot pääministerit ovat antaneet heille siihen tilaa.

Hbl: En manisk syn på invandring: Finlands linje – eller inte? 3.2.2024

Mitä tapahtuu siinä, mitä näyttää tapahtuvan? Olemmeko Ruanda-tiellä vai emme?  (käännös)

Emme ole Ruanda-tien lähimaillakaan.

Toimittaja yrittää kehittää suurta mörköä äskettäisestä hallituksen pilipalilausunnosta, jonka mukaan Suomi yrittää "rakentavasti" edistää turvapaikanhaun ulkoistamista EU:ssa, mutta vain ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten puitteisssa. Tavoitekirjaus oli muutenkin yhtä tyhjän kanssa, mutta pääministeri Orpo vielä varmuuden vuoksi torjui tiedotustilaisuudessa ajatuksen, että Suomi ehdottaisikaan EU-politiikaksi Ruanda-mallia.

Ruotsidemokraatteja ja perussuomalaisia yhdistää maaninen näkökulma maahanmuuttoon. (..) Perussuomalaisia leimaa pragmatismi yhdessä asiassa: että kaikissa yhteyksissä ohjataan keskustelu maahanmuuton kielteisiin puoliin.  (käännös)

On kylläkin niin, että nykymuotoinen maahanmuutto liittyy poikkileikkaavasti lähes kaikkeen yhteiskunnassa, eivätkä vaikutukset ole yleensä positiivisia. Jos ei suoraan niin viimeistään sen kautta, että haittamaahanmuuton kustannukset ovat miljardeja euroja, joille olisi käyttöä muualla.

Viime viikolla saavutettiin osavoitto, joka antoi perussuomalaisille julkisen yliotteen pääministeristä. Niin sanottu Ruanda-malli tuli keittiön kautta Suomen linjaksi.  (käännös)

Höpöhöpö. Tavoitekirjaus ei tarkoittanut, että Suomi omaksuisi linjakseen Ruanda-mallin. Se ei tarkoittanut edes sitä, että Suomi edistäisi EU-keskusteluissa Ruanda-mallia.

Hallitusohjelma on tähän asti ollut pyhä ohjausasiakirja kirjavalle monipuoluehallitukselle.

Ohjelmasta pidetään tiukasti kiinni. Mitään uutta ei normaalisti päästetä lisäämään.  (käännös)

Höpsis tähänkin. Rkp:n puheenjohtaja halusi aamun Hesarin haastattelussa löysemmän muotoilun hallitusohjelmassa olevaan ulkomaalaisten kolmen kuukauden aikarajaan uuden työn löytämiseksi, ja jo Ylen aamulähetyksessä pääministeri Orpo lupasi, että hallitusohjelmaa muutetaan tältä osin.

Mutta tällä viikolla HS paljasti (katso Hbl 1.2.2024), että hallitus toteaa toimivansa Ruanda-mallin puolesta.  (käännös)

Hallitus ei ole missään vaiheessa todennut tuollaista, ja pääministeri Orpo vielä erikseen torjui tällaisen näkemyksen.

Toki eduskunnan suuri valiokunta – niin sanottu EU-valiokunta – teki linjauksen juuri ennen hallituksen virkaanastumista heinäkuussa. Se tapahtui kahden hallituksen välissä, tilanteessa, jossa ei yleensä tehdä poliittisia päätöksiä. Puolesta äänestivät kokoomus, perussuomalaiset, kirsitillisdemokraatit ja keskusta.

Todennäköisesti vallankaappauksen – sillä sitä se oli – käynnisti perussuomalaiset.  (käännös)

Vai että ihan vallankaappaus. Toimittaja paisuttaa asiasta valtavaa, kun kyseisellä kirjauksella ei ole mitään käytännön vaikutusta Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

Ajatus on saanut kielteisen vastaanoton Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Myöskään EU:n komissio ei ole pitänyt mallia toteuttamiskelpoisena. (käännös)

EIT on vastustanut Ison-Britannian mallin yksityiskohtaa, ei itse ajatusta, joka on kansainvälisten sopimusten mukainen. On periaatteessa samantekevää, mistä turvallisesta paikasta turvaa tarjotaan.

EU:n komissio taas haluaa massamaahanmuuttoa, eikä tietenkään innostu mallista, joka käytännössä lopettaisi Eurooppaan suuntautuvan turvapaikkamaahanmuuton.

Vastakysymys on mielenkiintoisempi: Kuka johtaa hallituksen politiikkaa? Kaikki osoittaa, että pääministeri on ulkoistanut maahanmuuttopolitiikan perusuomalaisille, joiden tavoitteet ovat de facto vastoin maan etua.  (käännös)

Jo hallitusohjelman pikainen silmäily osoittaa, että väite on järjetön. Perussuomalaiset eivät saaneet hallitusohjelmaan mitään sellaista, joka pienentäisi turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentteja, jotka ovat Euroopan ja samalla koko maailman kärkeä. Suomen turvapaikkapolitiikka on yhä tämän hallituksen jälkeen humanitarisen maahanmuuton supervallaksi mainittua Ruotsiakin liberaalimpi.

Suomi tarvitsee työvoimaa. Kerman kuoriminen päältä ja keskittyminen "hyvään" – koulutettuun – työvoimaan ei ole mahdollista. Potentiaaliset muuttajat ovat tunteellinen asia maan yleisessä ilmapiirissä.

Määrittelevätkö sen maaniset perussuomalaiset?

Pääministeri Orpolla ei näköjään ole kykyä eikä taitoa toimia "henkisenä" johtajana. Hän on asettunut kamreerikonttoriin punakynä korvan takana.

Kun valtio hänen johdollaan samalla ylittää punaiset linjat ihmisoikeusasioissa, se osoittaa, että vallan tasapaino Orpon hallituksessa on horjuva.  (käännös)

Kun hyvää, koulutettua työvoimaa ei ole saatavissa, on toimittajan mukaan pidettävä kiinni huonosta, kustannuksia aiheuttavasta työvoimasta kuten kielteisen päätöksen saaneista kehitysmaiden turvapaikanhakijoista. Ei kiitos.

Petteri Orpo sanoi Brysselin huippukokouksessa, että Suomi ei aja Ruanda-mallia vaan vain ilmaisee valmiutensa keskustella EU:ssa vaihtoehdosta ulkoistaa turvapaikkaprosessi kolmansiin maihin.

Ero on hiuksenhieno. (käännös)

Ero tosiaan kuulostaa hiuksenhienolta asiaa tuntemattomalle, mutta ero lopputuloksessa on valtava. Orpon linjaus tarkoittaa, että Suomen kirjaama tavoite ei tarkoita käytännössä yhtään mitään, kun Suomi ei aio muuttaa tämän pohjalta omaa turvapaikkapolitiikkaansa.

Orpo antaa ymmärtää, että vaikka turvapaikkaprosessi ulkoistettaisiin kolmansiin maihin, hyväksytyt asutettaisiin Suomeen ja Eurooppaan, mikä olisi nykyistäkin huonompi vaihtoehto (vrt. kokoomuksen aiemmin ehdottamat Euroopan ulkopuoliset turvapaikanhakukeskukset).

Purra on koko ajan askelen edellä. Tästä tulee suuri kysymys kesän EU-vaaleissa, hän kirjoittaa X:ssä. Hän on oikeassa.  (käännös)

Ei, vaan olette molemmat väärässä. Ne, jotka hallitsevat mediaa ja julkista keskustelua, eivät salli maahanmuutosta yleistä EU-vaaliteemaa, kuten eivät ole sallineet sitä ennenkään.

Samainen toimittaja "analysoi" presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen, että vasemmisto ratkaisee, kenestä tulee Suomen seuraava presidentti...

[Roope]

Mitä turvapaikanhaun ulkoistaminen tarkoittaisi?

6.39 Tilanne itärajan molemmin puolin 6.46 Hallitukselta odotetaan päätöstä rajasulun kohtalosta 7.11 Turvapaikanhaun ulkoistamisen ongelmat

Ylen aamu-tv 5.2.2024

Studiossa Laura Huhtasaari (ps) ja Tytti Tuppurainen (sdp).

Aluksi kierros hallituksen päätöksestä pidentää ulkomaalaisten työnhakuaikaa erityisosaajien kohdalla kolmesta kuuteen kuukauteen:

Tytti Tuppurainen
Tämä oli odotettu ja tarpeellinen muutos hallitusohjelmaan, joka oli tältä osin vahingollinen Suomen elinkeinoelämälle ja yrityksille, jotka tarvitsevat lisää työvoimaa. Suomi kipeästi tarvitsee tänne työntekijöitä. Kaikenlainen sellainen viestittäminen ulospäin, että täällä oltaisiin jotenkin muukalaiskammoisia ja maahanmuuttovastaisia, on Suomen kannalta huono asia. Tarvitsemme työntekijöitä, ja tässä pitää toimia niin, että Suomi on houkutteleva kohde. Nyt jää nähtäväksi, onko tämä kuusi kuukauttakaan riittävä, koska kilpailu on kovaa kansainvälisistä osaajista.

Tuppurainen esittää ihan pokkana, että kovasti kilpaillut "kansainväliset osaajat" eivät löydä töitä edes reilussa puolessa vuodessa, joka heillä potkujen sattuessa olisi aikaa etsiä uusi työpaikka.

Kuinka paljon Suomen "kansainväliset osaajat" muuten saavat potkuja?

En ole ihan varma, onko Huhtasaari ajan tasalla, mutta hänen mukaansa kuuden kuukauden sääntöä sovellettaisiin erityisosaajiin, joilla on lähes 4 000 euron palkka tai korkeakoulututkinto.

Toimittaja
Ja muille se kolme kuukautta jää sitten voimaan.

Tytti Tuppurainen
Ja se on kyllä hyvin valitettavaa, koska me tarvitsemme kaikenlaisia osaajia Suomeen. Meillä väestö ikääntyy, ja työvoimapula on paikoittain jo todella huutava.

Todella huutava työvoimapula, mutta Tuppurainen ei silti usko "kaikenlaisten osaajien" löytävän työtä kolmessa kuukaudessa plus irtisanomisprosessiin kuluvassa ajassa. Kumma juttu.

Sitten raja-asioihin.

Tytti Tuppurainen
Tässä pitää pysyä nyt lujana, koska kyse ei ole tässä ei ole kyse, voiko sanoa normaaliaikojen turvapaikanhausta, jossa ihmiset hakisivat kansainvälistä suojelua, vaan kyse on Venäjän toimista, Venäjän yrityksestä painostaa Suomea lähettämällä maahantulijoita meidän itärajalle. On valitettavaa, että se aiemmin hyvä rajayhteistyö viranomaisten kesken ei ole enää jatkunut, vaan syksystä saakka Venäjä on Suomea kohtaan tällä tavalla toiminut. Tässä on kyseessä hybridioperaatio ja sosiaalidemokraatit on tässä katsonut, että hallitus on toiminut oikein, kun itäraja on suljettu. Oikeuskanslerin näkemykset ovat tärkeitä, eli jos laillisuusvalvojat näyttävät vihreää valoa sille, että rajan sulku voi jatkua, niin näin varmaan on tapahduttava.

Koomista Tuppuraisen aiempien ihmisoikeusjeesusteluiden ja myöhemmän haastattelun valossa.

Kansainvälisten sopimusten ja EU:n oikeuskäytännön valossa kun on kyse ihan samanlaisesta turvapaikanhausta, oli taustalla Venäjän vaikuttaminen tai ei.

Samoin se Tuppuraisen haikailema aiempien vuosien "hyvä rajayhteistyö" tarkoitti, että Suomi sopi Venäjän rajaviranomaisten kanssa heidän estävän kansainvälisten sopimusten vastaisesti turvapaikanhakijoilta pääsyn Suomen rajalle.

Toimittaja
Millaisia keinoja tähän [rajan yli pyritään laittomasti] tarvitaan?

Tytti Tuppurainen
Tarvitaan hyvin monenlaisia keinoja. Yksi on se, että pitää olla strategista viestintää, jotta siellä lähtömaissa olisi tietoa, että Suomeen ei pääse Venäjän kautta, että itäraja todella on kiinni. Sitten tarvitaan varmaan fyysisiä rajaesteitä. Se on tietysti entistä vaikeampaa, kun kesä tulee, ja raja on niin tavattoman pitkä, mutta kaikkea, mitä rajavartiosto tarvitsee, on sinne toimitettava. On mahdollista, että tarvitaan myös lainsäädännön muutoksia, eli rajavartiolakiin voi olla mahdollista tehdä sen kaltaiset muutokset, että mikäli tällainen todella laajamittainen, väkivaltainen maahantuloyritys olisi todellisuutta meidän itärajalla, niin pitää viranomaisilla olla lailliset keinot tähänkin puuttua. Suomi suojelee omia rajojaan kaikissa tilanteissa, kun kyseessä on Venäjän selkeä offensiivi, Venäjän painostusyritys meitä kohtaan.

Ensinnäkään itärajahan ei ole oikeasti kiinni, ja toiseksi, sellaisen propagandan levittämisellä lähtömaissa ei ole ollut aiemminkaan mitään havaittavaa vaikutusta.

Tuppuraisen mainitsema "todella laajamittainen, väkivaltainen maahantuloyritys" on harhautusta huomion viemiseksi pois varsinaisista push backeistä, sillä Suomen rajan ylittämiseksi ei ole tarvetta väkivaltaan. Kaikki turvapaikanhakijat otetaan vastaan, eikä viranomaisia ja rekisteröintiä tarvitse yrittää vältellä kuten Keski-Euroopassa.

Huhtasaari ottaa omassa puheenvuorossaan esiin juuri push backit mutta myös rajamenettelyn, jolla ei Huhtasaaren kuvauksen vastaisesti ole tekemistä itärajan tilanteen ratkaisemisen kanssa.

Tytti Tuppurainen [torjuu Huhtasaaren puheet]
Tässä on kaksi eri asiaa. Tämä varsinainen push back -menettely, silloin kun on kyseessä todella laajamittainen, suoraan aggressiivinen, väkivaltainen yritys tulla maahan, niin voi olla, että tällainenkin lainsäädäntö täytyy Suomessakin olla, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että tällaisessa tilanteessa pystytään keskeyttämään turvapaikkahakemusten vastaanotto. Eli tämä on myös kansainvälisen oikeuden mukaista silloin, kun on kyseessä todella tällainen raju yritys tulla Suomen rajojen läpi. Tämä pitää valmistella sinne rajavartiolakiin, mutta sitten tämä rajamenettely, jossa on kysymyksessä turvapaikkahakemusten vastaanotto, niin se on menettely, jota myös Marinin aikana valmisteltiin, ja valmistelutyö on pitkällä. Se tulee tehdä ulkomaalaislakiin ja tavalla, jolla kunnioitetaan myös kansainvälisiä sopimuksia.

Tuppurainen väisti taas push backeistä puhumisen palatessaan mielikuvitukselliseen "laajamittaiseen väkivaltaiseen yritykseen tulla Suomeen". Kellään ei ole tarvetta tulla Suomeen väkivaltaisesti, kun tänne pääsee ihan vain kävelemällä sisään tai ilmaantumalla puhe-etäisyydelle rajavartijasta.

Etenkään Marinin hallituksen versiolla rajamenettelylaista ei olisi ollut mitään vaikutusta mihinkään. Rajamenettely koskee vain hyvin harvoja, ja Marinin hallitus olisi sijoittanut nämä harvatkin avoimiin vastaanottokeskuksiin.

Toimittaja
Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla Suomen asettaneen strategiseksi tavoitteeksi seuraavalla eurovaalikaudella edistää Euroopan unionissa turvapaikkaprosessin ulkoistamista turvallisiin kolmansiin maihin. Miten kommentoitte tätä linjausta?

Tytti Tuppurainen
Aloitan sanomalla, että tässä on ihan eri asiasta kysymys kuin keskustelemme Suomen itärajan suojelemisesta ja turvapaikanhakijoiden välineellistämisestä, niin kuin nyt Venäjä tekee Suomea kohtaan. Tämä linjaus, tämä ns. Ruanda-linjaus, jonka Suomen hallitus on tehnyt, koskee yleistä turvapaikkapolitiikkaa ja sitä, miten Suomi näkee, miten Euroopan unionin tulisi toimia suhteessa kansainvälistä suojelua hakeviin. Pidän tätä moraalisena, synkkänä haaksirikkona erityisesti sen vuoksi, että hallituksessa myös kokoomus ja rkp, jotka ennen ovat olleet ihmisoikeuspuolueita, ovat suostuneet tähän linjaukseen, joka varmasti on perussuomalaisille hyvin mieleinen! Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi ajaa sitä, että EU sulkee rajansa, linnoittautuu hätää kärsiviltä ihmisiltä ja ulkoistaa kansainvälisen vastuunsa kolmansille osapuolille, Ruandalle tai jollekin myyttiselle maalle, joka suostuisi tämän turvapaikanhakijoiden asian, prosessinsa käsittelyyn ja kansainvälisen suojelun antamisen meidän puolestamme hoitamaan. Mielestäni tämä on moraalisesti väärin, tämä on tällä hetkellä käytännössä laillisesti mahdotonta toteuttaa ja sen lisäksi tällaista kolmatta maata ei toistaiseksi ole ilmennyt. Eli hyvin ongelmallinen linjaus, ja todella vahingollinen myös Suomen kansainväliselle maineelle.

Tuppurainen ihan vahingossa unohti kertoa, mikä turvapaikkaprosessin ulkoistamisen ajatuksessa on moraalisesti tai juridisesti väärin. Turvan tarjoaminen kolmansista maista on totta kai kansainvälisten sopimusten mukaista. Jos jokin on eettisesti kyseenalaista, niin parempaa elämää etsivien ihmisten asuttaminen turvapaikkajärjestelmän kautta Eurooppaan satakertaisilla kustannuksilla verrattuna auttamiseen Euroopan ulkopuolella.

Tytti Tuppurainen
Tämä on hyvin ongelmallista monista syistä ja ennen kaikkea ehkä siitä syystä, että tällainen pieni maa kuten Suomi tarvitsee turvaa monenkeskisistä kansainvälisistä sopimuksista. Siis kansainvälisestä oikeudesta ja kansainvälisestä laista. Nyt tämä Ruanda-malli, jota myös Suomen hallitus ajaa [kuvaruudussa otsikko "Orpo: Hallitus ei edistä Britannian Ruanda-mallia"], tekee irtiottoa, valikoi mielivaltaisesti kansainvälisestä oikeudesta sellaisia pykäliä ja sellaisia mahdollisuuksia, jotka mahdollistaa porsaanreikiä ja... Tämä on kyllä huono asia, koska jos emme luota kansainväliseen lakiin, niin sitten me olemme viidakon laissa! Sitten ollaan siinä vahvemman oikeudessa. Näin se vaan on, että YK:n pakolaissopimus, joka toisen maailmansodan jälkeen on laadittu, on yhteisesti sovittu, että kansainvälistä suojelua voi hakea. Turvapaikanhaku ei ole laitonta! Musta on kyllä todella synkkä hetki, että tässä ajassa Eurooppa linnoittautuisi, ja Suomen hallitus, kokoomus ja rkp mukana, ajaa tällaista linjaa.

Nythän se meinaa tiltata jo kokonaan. Mikä turvapaikkaprosessin ulkoistamisessa estää turvapaikanhaun tai rikkoo YK:n pakolaissopimusta? Ei mikään, vaan Tuppurainen vain improvisoi sanahelinää, kun ei ole esittää argumentteja. "Ruanda-mallia" hokeva Tuppurainen on aivan varmasti tietoinen siitäkin, että hallitus nimenomaan ei ole esittänyt Ruanda-mallia.

Toimittaja Anna Lehmusvesi [keskeyttää Huhtasaaren]
Tässä puhuttiin meidän kansainvälisistä sopimuksista, joita tämä sitten todennäköisesti rikkoisi. Onko niillä väliä Suomelle?

Tuppurainen puhui laveasti kansainvälisistä sopimuksista, mutta ei pystynyt esittämään ensimmäistäkään rikkomusta. Eikä ole "tämää", sillä Suomi ei ole esittänyt minkäänlaista mallia.

Ei ole erityisen vaikeaa laatia sellainen malli, joka täyttää kansainvälisten sopimusten varsin väljät vaatimukset. Esimerkiksi professori Martti Koskenniemen mukaan jo turvapaikanhakijoiden lähettäminen YK:n pakolaisleireille tekisi sen.

[Torspo]

Onko kukaan ikinä kysynyt näiltä pahviaivoilta ja saanut vastauksen, "Mitä ammattiryhmiä nämä kv-huippuosaajat edustavat ja kuka on heidän nykyinen ja tuleva työnantaja?"

Ainoa kv-huippuosaaja, joka ei löydä Suomesta töitä kolmessa kuukaudessa on valtion apurahoilla, eli veronmaksajien rahoilla elävä tutkija.

Nokian megapotkujen aikaan nokialaisen kaverini inboksit olivat täynnä kilpailijoiden työtarjouksia ja kyselyitä kehen muuhun kannattaisi olla yhteydessä. Huippuosaajat ovat töissä, eivät kortistossa. Jos ulkomaalainen on työttämänä ja 'huippuosaaja' voi tittelistä huoleti tiputtaa ensin etuliitteen 'huippu' pois ja sen jälkeen sanan 'osaaja'. Jälkelle jääkin sitten ulkomaalainen työtön.

[Uuno Nuivanen]

Hallitus lieventää maahan­muuttajien kolmen kuukauden sääntöä – Mäkelä: vasta­painoksi kiristetään kahta muuta asiaa

Hallitusohjelman kirjaus lievenee erityisosaajien kohdalla kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen.
...
– Sääntö loivenee erityisasiantuntijoiden osalta. Vastapainoksi oleskeluluvat tiukkenevat opiskelijoiden ohituskaistan suhteen ja kansalaisuusvaatimuksiin tulee lisätiukennuksia, perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Jani Mäkelä viestittää Ilta-Sanomille.

Helsingin Sanomille Purra kommentoi, että kaistanvaihdon kieltämisen tarkoitus on helpottaa työperäisen maahanmuuton edellytykset täyttävien ihmisten karkottamista.

Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoi puolestaan Helsingin Sanomille, että kolmen kuukauden sääntö on kasvutavoitteiden vastainen. Henriksson arvioi, että linjaus voi vaikeuttaa osaajien houkuttelua Suomeen.

– Kuka meistä haluaisi lähteä työpaikkaan, jos maassa olisi kolmen kuukauden sääntö, että on on pakko lähteä ja viedä kaikki mukanaan. Se on inhimillisesti aika kohtuuton, Henriksson sanoi Helsingin Sanomille. ...

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010204869.html

[Pieni Maailma]

Katselin sivusilmällä aamun lähetyksen ja kiinnitin huomion, että Huhtasaari vaikutti todella vaisulle.
Hän lähinnä tyytyi toteamaan nykyisen tilanteen, mutta ehdotetut toimet olivat hallitukselta tuttua, jäsen Roopen ansiokkaasti perkaamaa, jargonia.
Vaikutti hieman harjatulta.

[Roope]

Journalismin tason ja poliittisen kannan voi päätellä joskus helposti toimittajien sanavalinnoista kuten nyt hallitukseen liitetty "Ruanda-malli".

Svenska Yle: Regeringens asylpolitik får skarp kritik från SFP – det här går den kontroversiella Rwandamodellen ut på 1.2.2024

Ei mitään vaikutusta, että pääministeri Orpo vielä varmuuden vuoksi erikseen kielsi, että Suomi ajaisi "Ruanda-mallia".

Hbl: Ledare: Blev SFP överkört i fråga om "Rwandamodellen"? 6.2.2024

Under de utdragna regeringsförhandlingarna i maj och juni 2023 hörde invandringsfrågorna till de frågor som var svårast för SFP. SFP lyckades i regeringsprogrammet slopa en mening om möjligheten att utlokalisera asylsökande till ett tredje land i regeringsprogrammet.

Nu har samma tanke ändå dykt upp i en lista över regeringens strategiska EU-mål och arbetsprogram för den nästa kommissionen.
Det är väldigt märkligt med tanke på att regeringsprogrammet brukar följas till punkt och pricka.

On täysin eri asia sopia hallitusohjelmassa turvapaikanhaun ulkoistamisesta kuin sopia EU-tavoitteeksi turvapaikanhaun ulkoistamisen edistäminen. Jälkimmäinen ei tarkoita käytännössä yhtään mitään etenkään pääministeri Orpon tarkentavan lausunnon jälkeen.

Både partiordförande, undervisningsminister Anna-Maja Henriksson och Europaminister Anders Adlercreutz hänvisar till ett beslut som riksdagens stora utskott efter omröstning godkände i början av juni. Båda påpekar att regeringen följer stora utskottets beslut.

I stora utskottets ställningstagande till EU:s migrationspolitik finns samma tanke inskriven, den tillkom efter omröstning och stöddes av Samlingspartiet, Sannfinländarna, KD och oppositionspartiet Centern. SFP och de övriga oppositionspartierna röstade mot, men förlorade. Det här skedde innan regeringen Orpo hade bildats och regeringsförhandlingarna ännu pågick, alltså i skarven mellan två regeringar. Då brukar man inte fatta stora beslut.

En tunne tarkemmin periaatteita hallitusten välisten ajan poliittisten päätösten rajoituksista, mutta suuren valiokunnan päätös EU-tavoitteista ei ollut millään mittarilla "iso", eikä sillä voi olettaa olevan esimerkiksi taloudellisia tai muitakaan seurauksia Suomelle.

Samat puolueet olisivat voineet tehdä saman hallitusohjelmaan liittymättömän päätöksen myös myöhemmin.

Det som gör saken ännu intressantare är att hela principen att utlokalisera asylprocessen till ett tredje land är juridiskt högst kontroversiell. Storbritannien, inte längre medlem av EU, har gått långt med ett sådant förslag, och gjort ett avtal med Rwanda. Det har ändå stoppats av landets högsta domstol.

I EU-kommissionen har tjänstemän konstaterat att en utlokalisering av asylprocessen inte är förenlig med EU:s regler. Europeiska människorättsdomstolen godkänner inte heller modellen. Även i Danmark har tanken intresserat, men är lagd på is.

Epäilemättä turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta on monenlaisia mielipiteitä, kuten on nähty, mutta mokuttajien toistama Ison-Britannian "Ruanda-malli" on vain yksi versio siitä, eikä kritiikki ole osoittanut, että itse periaate olisi väärä tai laiton.

Totta kai EU-virkamiehet yrittävät kampata tällaiset vastustamansa hankkeet alkuunsa, mutta en ole nähnyt esitettävän vielä mitään, mikä tekisi itse ulkoistamisen periaatteesta mahdottoman. On esitetty lähinnä jotain sellaista hassua, että "EU-lait eivät ole voimassa Euroopan ulkopuolella".

Hur EU, eller Finland, än skulle bedyra att en utlokaliserad asylprocess ska beakta mänskliga grundläggande rättigheter och internationella avtal, är det ganska klart att det är svårt eller omöjligt att kontrollera vad som de facto händer i en utlokaliserad process. Poängen är att man bara vill bli av med flyktingarna.

Ei ongelmaa. Ulkoistettu turvapaikkaprosessi voidaan tehdä suomalaisen tarkkailun alla tai vaikka Suomesta käsin. Ulkoistamisen idea on sijoittaminen Euroopan ulkopuolelle. Haastattelut voidaan suorittaa tarvittaessa etänä.

Itse tosin kannatan järjestelmää, jossa kaikille myönnetään automaattisesti turvapaikka ilman tutkintaa. Vaikka sieltä Ruandasta tai YK:n pakolaisleireiltä.

Idén försvaras med argument att man vill stoppa människosmuggling. Tanken är då att intresset för att söka asyl i Europa mer eller mindre skulle försvinna om man inte kan vistas i Europa under processen.

I den brittiska modellen skulle de som beviljas asyl inte heller få komma till Storbritannien, utan stanna kvar i Rwanda.

Människosmuggling är vedervärdigt, men det här är inte rätt metod att stoppa den.

Mutta miksi turvapaikkaprosessin ulkoistaminen muka ei ole oikea keino lopettaa ihmissalakuljetusta? Eikä hädänalaisen kannalta pitäisi olla samantekevää, mistä turva tarjotaan?

Toimittaja ei vastaa, eikä kukaan muukaan ole ikinä vastannut.

SFP hamnar nu i en mycket konstig dager. Det gör även Samlingspartiet, som i form av statsministerparti har det största ansvaret och som Torbjörn Kevin skriver i sin analys, har statsminister Orpo tydligen utlokaliserat migrationspolitiken till Sannfinländarna. För dem är minskad invandring viktigare än allt annat. Orpo har i luddiga ordalag kommenterat modellen och sagt att det inte ska vara en "Rwandamodell" men ändå vill man att EU ska utreda utlokalisering.

Höblän Torbjörn Kevin tosiaan maalaili, että pääministeri Orpo on jättänyt maahanmuuttopolitikan perussuomalaisille, mikä on sekä hallitusohjelman kesyjen (jopa Ruotsiin verrattuna) maahanmuuttolinjausten että maahanmuuton todellisuuden perusteella naurettava väite. Edes jokseenkin turhanpäiväinen rajamenettelylaki ei etene kuin vaivoin, push backeistä nyt puhumattakaan.

Kieltämättä Orpo ei ollut erityisen selkeä ottaessaan kantaa ulkoistamiseen, mutta antoi valitettavasti ymmärtää Ruanda-mallin kiistäessään, että Suomi ei linjauksesta huolimatta aja EU:ssakaan sellaista mallia, jossa turvapaikanhakijat jätettäisiin pysyvästi Euroopan ulkopuolelle. Puhe toi pahaenteisesti mieleen kokoomuksen aiemmin ajamat Euroopan ulkopuoliset turvapaikanhakukeskukset, jotka olisivat todella vaarallisia ja vahingollisia Suomelle ja koko EU:lle.

Frågan är vilken slags intern diskussion SFP nu står inför. Fortfarande är regeringen Orpo i högsta grad beroende av SFP:s medverkan.

Regeringen har mycket stora, helt andra utmaningar framför sig. Det gäller ekonomin och sparbetingen. Men den här moraliskt viktiga frågan får inte glömmas bort.

Toimittaja Ginman ei viitsinyt avata pääkirjoituksessa, mikä on hänelle se moraalinen ongelma, jonka vuoksi turvan tarjoaminen Euroopan ulkopuolelta on saatanasta. Siksi joudun arvaamaan vihjeiden perusteella, että ajatus Eurooppaan kohdistuvan haittamaahanmuuton vähenemisestä.

[Roope]

Presidenttiväittely 8.2.2024

Toisen kierroksen ehdokkaat Pekka Haavisto (valitsijayhdistys, vihr.) ja Alexander Stubb väittelevät. Toimittajina Matti Koivisto ja Marja Sannikka.

Yle Areena

Tässä ilmeisesti toisen kierroksen viimeisen presidenttiväittelyn ainoa maahanmuuttoa ohimennen käsitellyt kohta, joka kuitenkin tuo esiin niin Ylen kuin ehdokkaidenkin välinpitämättömyyden ja tahallisen harhauttamisen (samassa ohjelmassa Ylen toimittaja alusti kysymyksensä natsittelemalla saksalaista AfD-puoluetta).

Toimittaja
Meilläkin hallitus tavoittelee sitä, että EU ottaisi linjakseen turvapaikanhaun ulkoistamisen EU:n ulkopuolelle. Miltä tämä kuulostaa?

Pekka Haavisto
Näitä Ruanda-malleja on mietitty tai yritetty Iso-Britanniassa, Tanskassa ja taitaa Italialla olla tällainen Albania-malli. Missään ne ei ole oikein lähteneet toimimaan. Iso-Britanniassa ne törmäsivät nyt oikeuslaitokseen kantoihin. Lähtisin jostain realistisemmasta mallista, vastuunjaosta EU-maiden kesken. Mutta myöskin investoinnit niihin maihin, joista pakolaisia alunperin lähtee. Eli pakolaisuuden alkusyihin puuttuminen vielä paljon tehokkaammin.

Alexander Stubb
Ei missään nimessä mitään Ruanda-mallia! Mutta ehkä tässä on nyt esimerkki, että riippuen mistä päin Eurooppaa tulet, keskitytään eri kysymyksiin. Juuri nyt meillä on sota- ja rajakysymys päällä. Jossain Italiassa voi olla maahanmuutto, joka pelottaa. Portugalissa ja Espanjassa talous. Eli me olemme vahvasti tällaisessa identiteettipolitiikan aikakaudessa, joka tarkoittaa sitä, että maissa keskitytään johonkin yksittäiseen. Sen takia meidän pitää kyetä keskustelemaan kaikkien kanssa ja löytämään ratkaisuja. Ja Euroopan unionihan menee aina kolmen kautta: ensin on kriisi, sitten kaaos ja sitten syntyy epätäydellinen ratkaisu.

Toimittaja
Kiitos tästä. Mennään eteenpäin.

On epäselvää, millaista turvapaikanhaun ulkoistamismallia Suomi aikoo ajaa EU-keskusteluissa, mutta pääministerin mukaan se ei ole ainakaan Ruanda-malli. Orpon venkoilusta päätellen kyse voikin olla kokoomuksen aiemmin ajamista Euroopan ulkopuolisista turvapaikanhakukeskuksista, mikä on oikeastaan ulkoistamisen vastakohta. Sen sijaan, että turvapaikanhakijoita lennätettäisiin Euroopan ulkopuolelle, heitä lennätettäisiin oleskeluluvan kanssa Eurooppaan.

Haavistolle turvapaikanhaun ulkoistamista "realistisempi malli" olisi täysin päinvastainen periaate eli turvapaikanhakijoiden jakaminen EU:n ulkorajoilta ympäri Eurooppaa. Se ei ole mikään ratkaisu, ja toisin kuin Haavisto esittää, eurooppalaisten rahaa afrikkalaisille jakamalla ei voida estää haittamaahanmuuttoa. Paljon puhuttu "juurisyihin puuttuminen" on jo Afrikassa mahdotonta, koska ennakoituun väestöräjähdykseen ei ole haluttu puuttua. Haavisto on vastustanut myös kehitysavun ehdollistamista esimerkiksi juuri laittomaan siirtolaisuuteen vaikuttamiseksi, joten se siitä.

Stubb tosiaan huitaisi pois koko turvapaikanhaun ulkoistamisajatuksen mitenkään perustelematta, eikä uhrannut muutenkaan ajatusta Suomen rajahuolille tai Italian maahanmuuttohuolille. Kuten Stubb kyynisesti kuvasi, tahallisen huonoja EU-päätöksiä seuraa kehämäisesti kriisi ja kaaos, jonka jälkeen EU pääsee painostamaan jäsenmaat epätäydelliseen kompromissiin (vrt. EU:n uusi maahanmuuttopaketti), joka johtaa taas uuteen kriisiin, johon vedoten liittovaltiota voidaan nytkäyttää taas askel eteenpäin (CEASin syventäminen). Näin siksi, että kaikki toimivat ratkaisut torjutaan kategorisesti ilman keskustelua ja ratkaisujen etsimistä, kuten Stubb tässä demonstroi.

[Roope]

Ulos Euroopasta

Britannia on yrittänyt ulkoistaa turvapaikanhakua Ruandaan jo kahden vuoden ajan. Toistaiseksi se on menettänyt vain rahaa ja maineensa.

Suomen Kuvalehti 13.2.2024  (maksumuuri)

Britanniassa on kiistelty pitkään niin sanotusta "Ruandamallista". Ensimmäisenä sen esitteli silloinen pääministeri Boris Johnson keväällä 2022.

Lain ideana on, että Britannia lähettää turvapaikanhakijat keskiafrikkalaiseen Ruandan tasavaltaan odottamaan päätöstä hakemuksestaan. Mikäli he saavat myönteisen päätöksen, he jäävät asumaan Ruandaan.

[...]

Britannia on maksanut järjestelystä Ruandalle tähän mennessä jo noin 300 miljoonaa euroa. Ruanda on luvannut ottaa viiden vuoden koejakson aikana tuhat turvapaikanhakijaa.

Yhtälö vaikuttaa järjettömältä. "Kalliiltahan se kuulostaa, jos miettii pelkästään rahan kannalta", sanoo Helsingin yliopiston EuroStorie-huippuyksikössä tutkijatohtorina työskentelevä Matti Välimäki. "Päättäjillä on kuitenkin tavoitteena, että turvapaikanhakija miettii vielä toisenkin kerran Eurooppaan pyrkimistä, koska on mahdollista, että tuleekin passitetuksi tuhansien kilometrien päähän siitä, mikä oli tavoite. Eli Euroopan ulkopuolelle lähettäminen toimisi pelotteena."

Britannian hallitus pyrkii nyt kirjaamaan lakiin vastoin korkeimman oikeuden päätöstä, että Ruanda on turvallinen valtio. "Selkeästi poliittisilla toimjoilla on tässä pohdinnassa sellainen kuvio, että he astuisivat tuomiovallan kentälle", Välimäki sanoo.

Ruandan turvallisuuden määrittelyssä on kai kyse vain siitä, että Ruandan pelätään turvapaikkaprosessin jälkeen käännyttävän kielteisen päätöksen saaneet takaisin turvattomiksi luokiteltuihin lähtömaihinsa. Tämä on mallin ilmeinen juridisesti heikko kohta, mutta en ymmärrä, miksi turvapaikanhakijoita pitää käännyttää Ruandasta mihinkään.

Välimäki ottaa vertailukohdaksi 1990-luvun alkupuolen, jolloin Suomeen alkoi saapua turvapaikanhakijoita entisen Jugoslavian alueelta maan hajoamissotien seurauksena.

Suomen hallitukset pyrkivät vähentämään turvapaikkahakemuksia määräämällä väliaikaisen viisumipakon useimmille entisen Jugoslavian kansalaisille. Lisäksi säädettiin erityisestä pikakäännytysmenettelystä. "Eli ei tällainen toiminta ole mitenkään ainutlaatuista", suomalaisen pakolaispolitiikan historiaa tutkinut Välimäki sanoo.

MYöS Suomen hallitus on nostanut yhdeksi EU-tavoitteeksi turvapaikanhaun ulkoistamisen EU:n ulkopuolisiin maihin.

Tavoite on kirjattu hallituksen tammikuussa päättämään linjaukseen näin: "Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa."

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on kiistänyt, että kyse olisi "Ruanda-mallista". "Orpo haluaa varmaan etäännyttää Suomen hallitusta juuri tästä nimenomaisesta termistä, koska Ruanda-malli on saanut kovaa kansainvälistä kritiikkiä muun muassa YK:n pakolaisjärjestöltä", Välimäki sanoo.

Se, mitä Suomi tosiasiallisesti haluaa edistää, on epäselvää. "Linjaus kuulostaa kompromissilta kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä."

Linjaus ja Orpon kiisto kuulostaa ihan vain puheelta ilman toimintaa. Jos kyse ei ole Ruanda-mallista, kuten Orpo katsoi tarpeelliseksi korostaa, kyse on tuskin muutenkaan sellaisesta turvapaikkaprosessin ulkoistamisesta, jolla olisi jotain merkitystä.

Välimäki toivoo poliitikoilta enemmän konkretiaa. "Että julkisuudessakin pystyttäisiin arvioimaan, mitä tämä kaikki tulee maksamaan ja oniko se ihmisoikeussopimusten ja muiden sopimusten kannalta ylipäätään mahdollista."

EU:ssa on meneillään kaksi toisilleen vastakkaista kehityssuuntaa. Vaikka etenkin komissio on korostanut yhtenäisen turvapaikkapolitiikan merkitystä, useat maat ovat lähteneet sooloilemaan. "Löytyykö yhtenäisyys vai mennäänkö yhä enemmän kansallisiin ratkaisuihin?" Välimäki pohtii.

EU:han vastustaa henkeen ja vereen kaikkia ulkoistamismalleja. Se haluaa EU-maihin enemmän turvapaikkamaahanmuuttoa, ei vähemmän.

EU-tasolla toimiminen tarkoittaa käytännössä, että asiaa ei aiota edistää Suomessa itsenäisesti. Sama kuin pushbackien laillisuuden jo kuukausia kestäneen "selvittämisen" kanssa.

Britannia ei ole ensimmäinen maa, jonka kanssa Ruanda on sopinut turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. "Ruanda-mallia" sovelsi aiemmin Israel. Maahan oli tullut eritrealaisia ja sudanilaisia turvapaikanhakijoita, joita pääministeri Benjamin Netanjahu kutsui "laittomiksi soluttautujiksi".

Israel alkoi lähettää heitä Ruandaan vuonna 2014.

Operaatio toteutettiin salaa, mutta vähitellen julkisuuteen alkoi tihkua tietoja siitä, mitä turvapaikanhakijoille oli Ruandassa tapahtunut.

Osa heistä oli kadonnut jäljettömiin, osan Ruanda oli työntänyt Ugandaan. Monet olivat pyrkineet ja päätyneet Eurooppaan.

Ruandaan jääneitä turvapaikanhakijoita pidettiin vankiloissa, missä heitä oli myös kidutettu. Israel lakkautti ohjelman vuonna 2018.

Eivät ole ollenkaan vertailukelpoisia. Kuten mainittua, Israelin operaatio oli salainen, eikä siitä tehty vastaavaa sopimusta kuin Ison-Britannian kanssa muun muassa turvapaikanhakijoiden tukitoimista.

[Roope]

Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja Tapani Luotola tuli siihen tulokseen, että on taas Hitler-kortin paikka.

Tapani Luotola: Väärän ihmisaineksen osoite on nyt Ruanda, joskus se oli Madagaskar

Ikäviksi koetut turvapaikanhakijat voisi karkottaa Ruandaan. Tällainen ajatus kiehtoo Eurooppaa. Juuri Ruandassa koettiin 30 vuotta sitten hirvittävä kansanmurha; sadassa päivässä tapettiin noin 800 000 ihmistä.

Afrikka on Euroopassa nähty ongelmaksi koettujen ihmisten kaatopaikkana ennenkin. Natsit aikoivat ratkaista niin kutsutun Euroopan juutalaiskysymyksen karkottamalla juutalaiset Afrikan kaakkoiskolkkaan, Madagaskarin saarelle.

Natsi-Saksassa "Madagaskarin suunnitelmaa" kehiteltiin jo ennen toista maailmansotaa. Suursota toi suunnitelmaan uutta virtaa – Adolf Hitlerin Saksa löi Ranskan, jonka siirtomaa Madagaskar tuolloin oli.

Juutalaisvainojen logistiikasta vastannut Adolf Eichmann laati suunnitelman neljän miljoonan juutalaisen lähettämisestä Madagaskarin "jättigettoon". Projekti piti rahoittaa Euroopan juutalaisilta takavarikoidulla omaisuudella.
...

Keskisuomalainen 11.2.2024  (maksumuuri)

Juu, se vuonna 1940 Saksan "lopullisen ratkaisun" edellä suunniteltu eurooppalaisten juutalaisten karkottaminen Madagaskarin saarellehan on ihan tai ainakin melkein sama asia kuin Eurooppaan miljoonittain pyrkivien laittomien siirtolaisten turvapaikkahakemusten käsittely Euroopan ulkopuolisessa maassa ja kansainvälisissä sopimuksissa määritellyn suojan tarjoaminen sieltä.

Ja kun mielikuvan Ruandan kansanmurhasta voi liittää ilman mitään perusteluja turvapaikanhakijoiden kohteluun nykypäivän Ruandassa, niin tokihan tilaisuus pitää käyttää hyväksi. Samoin kuin tällaisen uuden kansanmurhan vihjaaminen eurooppalaisten motiiviksi turvapaikkaprosessin ulkoistamiseen.

Yhdistääkö mikään Ruandaa ja Madagaskaria? Ovatko kansanmurha 30 vuotta sitten, holokausti yli 80 vuotta sitten ja nykypäivän suunnitelmat aivan eri asioita?

Ruandan tapahtumat vuonna 1994 olivat yllätys koko muulle maailmalle. Madagaskarin suunnitelmaa valmistelivat koulutetut, maailmaa nähneet yliopistoihmiset. Samanlaiset teknokraatit laativat nytkin suunnitelmia turvapaikanhakijoiden karkottamiseksi Ruandaan – paikallisia mielipiteitä kyselemättä.

Historian opetus on, että kansanmurha voi alkaa milloin vain ja sen siemeniä kylvetään silloin, kun ihmisistä aletaan puhua vain haitallisena aineksena.

Pääkirjoitustoimittaja Luotolan näkemys ruandalaisista on varsin synkkä. Milloin tahansa voivat taas ryhtyä kansanmurhaamaan. Mutta kai sama pätee sitten myös saksalaisiin ja muihin eurooppalaisiin, sillä muuhan olisi rasistista? Suomalaisetkin olivat osallisia juutalaisten joukkomurhaan, kuten meille jaksetaan tolkuttaa, orjalaivojen tervasta nyt puhumattakaan.

Luotola ei taida oikein hahmottaa, että Saksassa päädyttiin holokaustiin juuri siksi, että suurisuuntaiset karkotussuunnitelmat kariutuivat, kun sotaonni kääntyi. Tämä on toki vain spekulointia, mutta Madagaskarin suunnitelman osittainenkin toteutuminen olisi voinut pelastaa ihmishenkiä.

Spekuloinnin sijaan on kuitenkin selvää, että turvapaikan tarjoaminen jatkossa vain Euroopan ulkopuolelta säästäisi niin rahaa ja auttamisresursseja kuin ihmishenkiäkin, kun taas turvapaikkajärjestelmän pitäminen nykyisellään tai jopa Eurooppaan tulon helpottaminen tuhlaa niitä täysin turhaan.

[Roope]

MTV/STT: Ruotsin maahanmuuttoministeri: Maan viranomaiset valmiita auttamaan Suomen itärajalla tarpeen vaatiessa 20.2.2024

Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard korostaa Ruotsin tukea Suomelle itärajan välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa.

Hän vieraili tiistaina Suomen itärajalla yhdessä sisäministeri Mari Rantasen (ps.) kanssa. Vierailun yhteydessä he saivat katsauksen välineellistetystä maahantulosta.

– Euroopan unionin pitää seisoa yhtenäisenä, ja meidän pitää lähettää selkeä viesti Moskovaan siitä, että sen yritys horjuttaa Suomea ja Euroopan unionia ei onnistu, Stenegard sanoi vierailun yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Eipä ole kuulunut sellaista viestiä Euroopan unionilta eikä Suomeltakaan. Päinvastoin. EU:ssa päätettiin maahanmuuttopaketista, joka viestii Moskovaan haasteen, että kaikki Venäjän lähettämät tulijat otetaan vastaan. Vääjäämätön lopputulos tiedetään vuoden 2015 kokemusten perusteella, jos rajat tosiaan avataan esimerkiksi siten, että EU:n itärajan mailta poistetaan kannustimet puolustaa rajoja.

Ministereiden asialistalla oli vierailun aikana myös EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus sekä muut maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, kuten paluut ja palautukset sekä yhteistyö kolmansien maiden kanssa.

Malmer Stenegard sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei Ruotsi ole tällä hetkellä kiinnostunut turvapaikkaprosessin siirtämisestä kolmansiin maihin.

Hänen mukaansa nyt on tärkeää saattaa voimaan EU:n tuore maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistus ja arvioida sen vaikutuksia.

Stenegardin mukaan Ruotsi on kuitenkin valmis keskustelemaan uusista innovatiivisista ratkaisuista, ja esimerkiksi EU:n ulkopuolisista palautuskeskuksista on jo keskusteltu useiden EU-maiden kanssa.

EU:n tuoreen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen vaikutukset ovat hyvin tiedossa etukäteen. Uudistuksella haluttiin estää haittamaahanmuuton torjuminen.

Jos uudistuksella olisi haluttu enemmän käännytyksiä (vain 20 % onnistuu EU-alueella), siihen olisi lisätty tarvittavat keinot (esim. EU:n yhteiset palautuskeskukset) käännytysten mahdollistamiseen. Sen sijaan luotiin järjestelmä turvapaikanhakijoiden jakamiseen ulkorajoilta kaikkiin EU-maihin.

[Lalli IsoTalo]

Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard korostaa Ruotsin tukea Suomelle itärajan välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa.

Ruotsi on mamutuksen ja mokutuksen suurvalta, jolta ei kannata ottaa tukea raja-asioissa sen enempää kuin Frontexilakaan. Vuonna 2015 svenssonit työnsivät tänne 30 000 jihadistia. Siitä tilatusta 80 000 jäi vielä 50 000 jälkitoimitukseen. Sitäkö Stenergard tuli tänne varmistelemaan?

[Roope]

Kansan Uutiset: Hallitus edistää turvapaikkaprosessin "Ruanda-mallia" – Onko hallitus sitoutunut ihmisoikeuksien turvaamiseen, kysyy Veronika Honkasalo 22.2.2024

Hallitus on linjannut 17. tammikuuta Suomen EU-poliittiseksi avaintavoitteeksi "sellaisten toimien edistämisen, joilla kehitetään turvapaikkaprosessia ja kansainvälisen suojelun tarjoamista kolmansissa maissa".

Kirjaus on yhdistetty niin sanottuun Ruanda-malliin, joka on todettu ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta ongelmalliseksi. Kansanedustaja, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo haluaakin tietää, onko hallitus sitoutunut perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen maahanmuutto- ja EU-politiikassaan. Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Se meni taas, kuten honkasaloilla tuppaa aina menemään. On vielä epäselvää, mitä hallitus oikeasti edistää, jos mitään, mutta pääministerin mukaan hallitus ei edistä ainakaan "Ruanda-mallia".

Ison-Britannian "Ruanda-mallissa" on omat juridiset ongelmansa, jotka johtuvat sen erikoisesta toteutustavasta. Turvapaikanhaun ulkoistaminen ei sinänsä ole juridisesti erityisen vaikeaa. Yksinkertaisimmillaan se voitaisiin toteuttaa vaikka lähettämällä kaikki turvapaikanhakijat YK:n pakolaisleireille.

– Tämä on rikkaiden länsimaiden harjoittamaa "ulkoistamista", jossa vastuuta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta pyritään siirtämään ja pitämään rajojen ulkopuolella ihmisoikeuksien kustannuksella, Honkasalo toteaa.

Riippuu toteutustavasta, mutta ulkoistaminen ei automaattisesti tarkoita vastuun siirtämistä tai ihmisoikeuksien rikkomista.

Myös Suomen Pakolaisapu on vedonnut hallitukseen, ettei se rikkoisi ihmisoikeussopimuksia.

Suomen Pakolaisapu väittää vetoomuksessaan, että "Turvapaikkaprosessin ja kansainvälisen suojelun ulkoistaminen kolmansiin maihin rikkoo maiden perustavanlaatuisia velvoitteita kuten YK:n pakolaissopimusta, ihmisoikeussopimuksia ja turvapaikkaprosessiin liittyvää EU:n lainsäädäntöä." Ei riko. On sopimusten kannalta samantekevää, mistä turvallisesta paikasta suojaa tarjotaan.

Sopimusten ja velvoitteiden mukaan turvapaikkahakemukset tulee aina käsitellä siinä maassa, jossa hakemus on jätetty.

Ei tarvitse. EU:n uusi maahanmuuttosopimuskin perustuu siihen, että hakemukset käsitellään ja turvaa tarjotaan muusta maasta.

Turvapaikanhakijat ja heidän oikeuksiensa toteutuminen ovat edelleen hakemuksen vastaanottaneen maan vastuulla, vaikka heidät siirrettäisiin fyysisesti muualle.

Tämäkään ei toteudu EU:n uudessa maahanmuuttosopimuksessa, mutta ei muutenkaan ole sopimusteknisesti ongelmallista velvoittaa sijoitusmaata takaamaan maahan siirretyille tietyt oikeudet.

– Turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten vastaanottoa pyritään ulkoistamaan tyypillisesti maihin, joiden vastaanottojärjestelmät ja turvapaikkamenettelyt, yhteiskunnallinen vakaus tai yleinen ihmisoikeustilanne eivät vastaa EU-maiden tasoa, Honkasalo sanoo.

Elintasosta nyt puhumattakaan...

Ei olosuhteiden tarvitsekaan olla EU-maiden tasolla. Kyse on tai ainakin pitäisi olla riittävästä tasosta ja turvallisuudesta, ei vapaavalintaisen Euroopan maan tasosta.

Ruanda-mallilla viitataan Ison-Britannian konservatiivihallituksen toimiin, joiden tarkoituksena oli siirtää maan turvapaikanhakijat ja turvapaikkamenettely Ruandaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pysäytti turvapaikanhakijoiden siirron viime metreillä, ja Ison-Britannian korkein oikeus totesi marraskuussa 2023 Ruanda-suunnitelman lainvastaiseksi.

Ison-Britannian korkein oikeus piti Ruandan turvapaikkajärjestelmää riittämättömänä takaamaan hakijoiden oikeuksia ja piti uhkana, että hakijoita palautettaisiin lähtömaihinsa, joissa he voisivat joutua vainon tai epäinhimillisen kohtelun uhriksi.

– Palautuskielto kuuluu niiden ehdottomien ihmisoikeuksien joukkoon, joista ei tule poiketa edes sodan tai muun hätätilan aikana. Pyrkimykset siirtää turvapaikkamenettely kolmansiin maihin ovat sen sijaan myötävaikuttaneet esimerkiksi hukkumisiin Välimerellä ja vankileireihin Naurulla, Veronika Honkasalo muistuttaa.

En ymmärrä, miksi Ison-Britannian mallissa ulkoistetaan myös itse turvapaikkatutkinta Ruandan viranomaisille tai miksi sitä edes tehdään. Olisi paljon yksinkertaisempaa, että kaikille turvapaikanhakijoille myönnettäisiin automaattisesti joko turvapaikka Ruandasta tai menolippu muualle pois Euroopasta.

Vuonna 2023 Suomessa jätettiin 5 372 turvapaikkahakemusta, joista uusintahakemuksia oli 813. Tällä vuosituhannella hakemusten määrä on normaalitilanteessa vaihdellut 1 500 ja 6 000 hakemuksen välillä, joten tilanne on vuodesta 2015 palannut siis tavanomaiselle tasolle. Tilapäistä suojelua taas on Suomesta hakenut parissa vuodessa yli 60 000 ukrainalaista.

Eipäs valehdella. Humanitaarinen maahanmuutto on siis ukrainalaisten vuoksi suurempaa kuin koskaan, ei "palannut tavanomaiselle tasolle", koska ukrainalaiset saavat turvapaikkaa hakiessaan automaattisesti tilapäistä suojelua.

– Vastuun ulkoistamisen ja uuskolonialistisen politiikan sijaan tarvittaisiin rikkaiden EU-maiden oikeudenmukaista globaalia vastuunkantoa ja toimivaa keskinäistä vastuunjakoa. On EU:n ulkorajavaltio Suomenkin edun mukaista, että vastuunjakoa ollaan lisäämässä EU:n laajan turvapaikkauudistuksen vastuunjakomekanismilla, Veronika Honkasalo toteaa.

Missä kohdassa vastuu muka ulkoistetaan siinä, että EU-maa ostaa tarvitsemansa turvapaikkapalvelut EU:n ulkopuolelta, kun ne nyt ostetaan EU-maan sisältä? Ei missään. Uuskolonialismi on tässä yhteydessä vastaavaa sisällötöntä vasemmistohöpinää.

Honkasalo ei kirjallisessa kysymyksessään esitä ainuttakaan todellista argumenttia ulkoistamista vastaan vaan vain olkiukkoja. Olisi niin EU-maiden kuin oikeiden turvapaikanhakijoidenkin etu, että turvaa saisi lähempää lähtömaita ja jopa ilman aikaa vievää ja virheille altista turvapaikkaprosessia ja kallista Euroopan matkaa. Vaikka sitten Ruandasta.

[Roope]

Ministerillä on asiaa.

Mari Rantanen: Maahanmuuttopolitiikkaa on uudistettava 28.2.2024

Kansainväliset sopimukset ja EU-oikeus edellyttävät, että otamme Suomeen tulleiden turvapaikkahakemukset vastaan. Sopimuksia laadittaessa ei kuitenkaan osattu ennustaa tarvetta varautua tämänkaltaisiin tilanteisiin, joissa jokin kolmas toimija, usein valtio, käyttää turvapaikanhakijoita vihamielisen vaikuttamisen välineenä.

Olisikin syytä pikimmiten tarkastella kansainvälistä suojelua koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja niiden soveltamista sekä niihin nojautuvaa EU-lainsäädäntöä kokonaan uudelleen.

On tärkeää, että hädänalaiset voivat hakea turvapaikkaa, mutta turvapaikkajärjestelmää käytetään hyväksi myös tilanteissa, joissa ei ole kyse kansainvälisen suojelun tarpeesta. Esimerkiksi monilla tulijoilla perusteet tulla EU-alueelle ovat taloudelliset. Tämä kuormittaa turhaan turvapaikkajärjestelmää ja hidastaa suojeluun pääsyä sitä tarvitseville.  EU-mailla on olemassa työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon omat järjestelmänsä. Taloudellisiin syihin perustuvan maahanmuuton tulee toimia niiden kautta.

Sisäministeri Rantanen on toistellut tätä, mutta ei ole selittänyt, mitä oikeastaan tarkoittaa ja mitä pitäisi muuttaa.

Suomeenhan ei joitain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta muita saavukaan turvapaikkaa hakemaan kuin parempaa elintasoa hakevia. Lähinnä joillain vainotuilla venäläisillä ei ehkä oikeasti ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin Suomi. Silti Suomi myöntää kiltisti suurimmalle osalle hakijoista humanitaarisen oleskeluluvan.

Lisäksi viime vuosina on syntynyt vaarallinen uusi ilmiö, jossa välineellistettyä maahantuloa käytetään osana hybridivaikuttamista. Tässäkään ei ole kyse aidosta turvapaikanhausta, vaan laillisesti kolmanteen maahan saapuneista siirtolaisista, joita maan viranomaiset edesauttavat ja jopa työntävät rajalle hakemaan turvapaikkaa. Välineellistetty maahantulo on ennen kaikkea kansallisen turvallisuuden kysymys.

Venäjä ei ole muuttanut kuviota tältä osin. Sieltä tulevat ovat ihan yhtä oikeita tai vääriä turvapaikanhakijoita kuin Ruotsinkin kautta saapuvat.

Olisikin syytä rajata kansainvälisen suojelun tarjoaminen aidosti hädänalaisille. Meidän ei pidä mahdollistaa turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä taloudellisen siirtolaisuuden tai hybridivaikuttamisen välineenä.  EU-tasolla olisi tärkeää löytää sopivat työkalut kaikkiin kolmeen tilanteeseen.

Hädänalaisille on tarjottava mahdollisuus hakea turvapaikkaa ja saada suojelua, mutta tämä ei voi sisältää mahdollisuutta valita, missä turvapaikkaa haetaan tai suojelua saadaan.

Suomen hallituksen seuraavan EU-vaalikauden tavoitteiden mukaisesti Suomi edistää rakentavasti EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa. Euroopasta löytyy jo esimerkkejä kolmansien maiden kanssa suunniteltavista järjestelyistä.

"Rakentava edistäminen" tarkoittaa käytännössä mitä? Tuskin mitään, sillä haittamaahanmuuttoon radikaalisti puuttuvilla EU-tason toimilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä edetä mihinkään ilman vähintään Saksan myötävaikutusta. EU:n todellisen linjan määrittelevä tuore maahanmuuttosopimus on vastakohta sille, mistä Rantanen kirjoittaa.

Italia ja Albania ovat solmineet sopimuksen mereltä pelastettujen siirtolaisten siirtämiseksi Albaniaan, mitä EU-komissio on pitänyt EU-lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukaisena. Nk. Ison-Britannian mallikin katsottiin maan korkeimmassa oikeudessa kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaiseksi, mutta toistaiseksi haasteena on ollut varmistaa erityisesti palautuskiellon toteutuminen Ruandassa. Tähän kuitenkin etsitään Iso-Britanniassa parhaillaan ratkaisuja.

Italian ja Albanian sopimus ei muuta Italian hyväksymien (Suomen ohella EU:n korkeimmat hyväksymisprosentit) turvapaikanhakijoiden sijoitusmaita, jollainen voi EU-taakanjaon seurauksena olla muun muassa Suomi. Iso-Britannia ei ole EU-maa, eikä silti tunnu saavan ulkoistamista toimimaan.

Hybridivaikuttamiseen taas tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia välineitä. Suomi edistää määrätietoisesti ratkaisuja, joilla estettäisiin ulkoisten toimijoiden mahdollisuuksia käyttää muuttoliikettä unioniin kohdistuvan vaikuttamisen välineenä.

Suomi edistää rakentavasti mm. yhteisen EU-tason mekanismin käyttöönottoa. Laajamittaisen laittoman tai välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa yksilöllisten turvapaikkahakemusten käsittely pitää voida väliaikaisesti keskeyttää tilanteessa, jossa valtion suvereniteetti vaarantuu esimerkiksi vieraan valtion vihamielisten toimien takia.

EU on ollut vuosia tietoinen tarpeesta suojella EU-rajoja vihamielisiltä hybridioperaatioilta, mutta mitään ei ole tapahtunut esimerkiksi pushbackien laillistamiseksi. Ei puhettakaan, että komissio käyttäisi Frontexia hybridioperaation kohteeksi joutuneiden jäsenmaiden rajojen sulkemiseen ja pikakäännytyksiin.

Meidän on otettava välineet pois vihamielisten vaikuttajien käsistä.  Meidän on varmistettava, että koko EU-alueella turvapaikkajärjestelmä on nimenomaan hädänalaisimpien auttamiseksi ja sen kaikenlainen väärinkäyttö estetään. Aito turvapaikantarve, siirtolaisuus ja välineellistetty maahantulo ovat eri asioita. Niitä ei tule sotkea keskenään ja ne kaikki vaativat erilaisen lähestymistavan ja säännöt.

Mari Rantanen
sisäministeri

Ja kun sisäministeri Rantanen sanoo "meidän", ei asiassa ole muita "meitä" kuin me suomalaiset. EU ei tule apuun vaan lupaa kysyttäessä kieltää rajojen suojelun.