EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[akez]

Itävaltalaisen Kronen Zeitungin jutussa on kuva, joka antaa viitteitä siitä mihin asyylihuijarit aiotaan dumpata. Ilmeisesti EU-komissiossa pyritään samaan kuin EU-elvytyshuijauksen yhteydessä, jolloin enemmistö ostettiin vähemmistön rahoilla painostamaan ja hyökkäämään vähemmistöä vastaan, kunnes lampaat sanoivat "mää"  - kuten Kollaalla, joka kestää - ja palasivat sitten kotimaahan kertomaan kuinka tekivät hyvän diilin: Antoivat satasen ja saivat viisikymppiä takaisin, jonka senkin käytöstä muut määräävät. Hienoa, että neuvottelijamme sentään pääsi palaamaan vielä omat housut jaloissaan, eikä putipuhtaaksi kynittynä. Ehkä seuraava tapaus onnistuu jo tässäkin.

Liitekuva: Myönteiset turvapaikkapäätökset EU:ssa per miljoona asukasta vuonna 2019

[no enpä tiedä]

EU:n tulonsiirrot ja pakolaishumppa tulehduttaa koko maanosan kehityksen.

Migraatiolukuja:
2018 kuolleet/kadonneet (missing) turvikset EU ja välimeri 2063, yhteensä maapallolla 4 251. Euroturviksien osuus 48,5% kaikista tapauksista.
2019 kuolleet/kadonneet (missing) turvikset EU ja välimeri 1177, yhteensä maapallolla 2 573. Euroturviksien osuus 45,7% kaikista tapauksista.

USA-Meksiko raja-aita. 2018: 378 kuollutta/kadonnutta. 2019: 340 kuollutta/kadonnutta.
https://www.iom.int/news/mediterranean-migrant-arrivals-reach-76558-2019-deaths-reach-1071

Euroopan väestöntiheys 116 ihmistä/km², USA: 31 ihmistä/km².
https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_v%C3%A4est%C3%B6

Euroopan väestöntiheyden kehitys euroaikana:
väestöntiheys Pohjois-Eurooppa 2000: 55,5 ihmistä/km².      2020: 62,4 ihmistä/km². = +11,1%
väestöntiheys Länsi-Eurooppa 2000:   168,1 ihmistä/km².     2020: 180,8 ihmistä/km² = +7,1%
väestöntiheys Etelä-Eurooppa 2000:   111,9 ihmistä/km².      2020: 117,5 ihmistä/km². =  +4,8%
väestöntiheys Itä-Eurooppa   2000:      16,8 ihmistä/km².      2020: 16,3 ihmistä/km²  = -3%
https://population.un.org/wpp/Download/Standard/Population/

Pohjoisen taakka on selkeästi suurempi ja kasvaa nopeammin. Samaan aikaan pitäisi rahoittaa etelää ja itää erilaisilla "talousmekanismeilla". Ei tämä voi kauan jatkua näin. 

edit: muotoilu

[Roope]

Die Weltin jutussa "Das sind die Stärken und Schwächen des Plans zur EU-Asylreform" puntaroidaan tänään EU:n asyylisuunnitelman vahvuuksia ja heikkouksia.
...
Referaattia loppujutusta:
- Heikkouksina nähdään se, että suunnitelma on EU-byrokraattien tuotos: Mutkikas ja vaikeaselkoinen, mutta ainakin paperilla toimiva. Kestääkö suunnitelma reaalimaailman testiä on sitten jo eri asia. On täysin hämärän peitossa josko asyylinhakijoiden tutkinta sujuu ulkorajoilla niin tehokkaasti ja nopeasti kuin suunnitelma edellyttää. Epäselvää on myös, kuinka karkotus-sponsorointi tarkalleen toimii ja mitä menestymisen mahdollisuuksia näillä karkotustoimilla käytännössä on.

Eipä tuo toimi edes paperilla, vaan perustuu 90-prosenttisesti käsienheilutteluun. Suunnitelmassa on väitettyjen tavoitteiden kannalta valtavia aukkoja kuten nopeiden palautusten varmistaminen, hakemusten ja valitusten pikakäsittely ja päätöstä odottavien katoamisen estäminen (komissio torjuu päätöstä odottavien lisäksi myös kielteisen päätöksen saaneiden suljetut laitokset muuten kuin yksittäistapauksissa), jotka ovat oleellisia kokonaisuuden kannalta, mutta joille ei tarjota minkäänlaista konkreettista selkänojaa.

Hakemusten käsittelyn "pikakaista" on maahanmuuttokomissaarin mukaan samanlainen kuin normaalikin, joten miten ihmeessä pikakaistan hakemukset ja valitukset saadaan käsiteltyä vain 12 viikossa? Ei mitenkään, ellei EU-käytäntöjä ja kansainvälisten sopimusten tulkintoja kiristetä radikaalisti (ehdottoman välttämätöntä, mutta ei tule tapahtumaan) tai oleskelulupien ehtoja löysennetä entisestään (tulee tapahtumaan, mutta epäselvää missä laajuudessa).

Itse "taakanjako" eli turvapaikanhakijoiden dumppaaminen jäsenmaiden huoleksi on selkeä ja taatusti toimiva osuus, ainoa johon on selvästi panostettu, mutta esimerkiksi sijoitusmaasta omaan suosikkimaahan luvattomasti siirtymisen estämiseksi ei ole sen kummempia keinoja kuin ennenkään.

Silmiin sattui dokumenteista sellaisiakin iloisia yllätyksiä kuin perheenyhdistämiseen oikeutettujen määritelmän laajentaminen, pysyvän oleskeluluvan saamisen nopeuttaminen ja pakolaisaktivistien ja -järjestöjen sponsorointijärjestelmien (kustannuksiin nähden lähinnä symbolista sponsorirahaa vastaan pakolainen saa muuttaa kohdemaahan suoraan) tukeminen.

[ikuturso]

On tuossa komission esittämässä palautusmekanismin tehostamisessa ja asyylien kierrätyksessä niiden maiden kautta, joilla on palautussoppari, jotain hyvääkin.

Tutustumatta asiaan perusteellisemmin perustan arvioni aamutelevisioon, jossa:
Fiksun oloinen ulkopoliittisen instituutin nainen pitää tätä esitystä hyvänä ja amnestyn edustaja huonona.

nautin_tästä.jpg

-i-

[Torspo]

Epäilen, että nuo karkoitushöpinät ovat vain myyntipuhe, minkä turvin yritetään ajaa pysyvä taakanjakomekanismi käyntiin. En usko karkoitusten tehostuvan lainkaan vaan pykälä unohdetaan heti kun sandaaliliikenne saadaan käyntiin kiintiön viimeistä paikkaa myöten.

Ja minkälaisen signaalin Eu antaa lähtömaihin alkaessaan jakamaan taakkaa, liikenne vilkastuu välittömästi välimerellä.

[qwerty]

[tweet]1309017220081614848[/tweet]
Kesto 2 tuntia.

[akez]

Tšekki-lehdessä oli tänään Tšekin pääministeri Andrej Babišin EU-maahanmuuttosopimuksia koskevia näkemyksiä. Hän on myös sillä tervejärkisellä kannalla, että ensin on aina paikattava haljennut vesiputki. Vasta sitten muut toimet.

Babiš: Emme hyväksy EU-maahanmuuttosopimusta, emmekä päästövähennyksiä

Pääministeri Andrej Babiš (ANO) torjuu EU-komission keskiviikkona esittelemän maahanmuuttosopimuksen. Hänen mukaansa EU ei juurikaan keskity ihmissalakuljettajien vastaiseen taisteluun, joka hänen mielestään on tärkein Eurooppaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa koskeva kysymys. Hän torjuu myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen 55%:lla vuoden 1990 tasosta seuraavien kymmenen vuoden aikana, jollaista EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittää. Babišin mukaan tuollainen tavoite on epärealistinen Tšekin kannalta.

Novinky 24.9.2020 juttu tšekiksi

Babiš, sekä Puolan ja Unkarin pääministerit Mateusz Morawieck ja Viktor Orban tulevat keskustelemaan asiasta torstaina Brysselissä EU-komission puheenjohtaja Ursulan von der Leyenin kanssa.

Babiš totesi maahanmuuttosopimuksesta, että "ensi silmäyksellä vaikuttaa, että EU-komissio ei edelleenkään ymmärrä sitä, että laitonta maahantuloa koskeva kysymys ratkaistaan pysäyttämällä laittomat maahanmuuttajat näiden tullessa EU:n kamaralle".

Hänen mukaansa EU:n tulisi keskittyä ennen kaikkea ulkorajojen suojelemiseen. "Etelän valtiot ovat saaneet tähän mennessä jo miljardeja euroja pysäyttääkseen maahantulon", sanoi Babiš.

Tšekin pääministeri myös torjui esityksen, että ne maat, jotka eivät halua ottaa vastaan maahanmuuttajia, joutuisivat omalla kustannuksellaan palauttamaan kielteisen asyylipäätöksen saaneet takaisin kotimaihinsa. "Jo lähtökohta on järjetön, sillä jos emme ota vastaan maahanmuuttajia, niin emme pysty myöskään palauttamaan heitä mihinkään", totesi hän.
(...)

Lihavoinnit mun.

Siitä maksaa jokainen aikanaan kovan hinnan - myös EU-komission komissaarit - kun ryhtyy hulluja hääräämään. Oma psyyke kärsii ja ympäristöstä tulee jatkuvaa ikävää palautetta: "Hei, sähän hääräät ihan hulluja!". Ihmiset alkavat katsoa kieroon. Eivät nuo asiat ole mitään henkimaailman juttuja, joita ei tavallinen tallukkakin ymmärtäisi. Jo voimassa ollut Dublin-sopimus, jota rikottiin jatkuvasti mm. Saksan johdolla, oli terveellä pohjalla. Se perustui samaan ajatukseen kuin vedenpitävät osastot laivoissa, joiden väliset laipiot sulkemalla koko laiva ei uponnut haaverin sattuessa. Jos joku osoittaa täydellistä tolloutta ja esiintyy kuin ei ymmärtäisi tällaista alkeellistakaan asiaa, niin hän huijaa ja kusettaa. Silloin on pahat mielessä, ja todellinen tavoite läpimätä ja rikollinen.

PS. Hiilidikosidipäästövähennysten osalta Babiš toteaa, että EU-komission esitys on täysin epärealistinen Tšekin kannalta, eivätkä he kykene täyttämään sellaisia vaateita. Babiš kritisoi myös sitä, että ennen päästövähennystavoitteiden asettamista ei tehty tutkimuksia, jotka olisivat arvioineet tällaisten toimien vaikutuksia EU-maiden talouksien kannalta. "Seurauksia koskevat tutkimukset aiotaan tehdä vasta lokakuussa, mikä on selvästi päin seiniä".

[Kim Evil-666]

Kertaus on opintojen äiti. Jotkut ovat joskus puhuneet melko kovinkin sanoin taakanjaon todellisuudesta. Puheet ovat helppo sivuuttaa ja todeta höpöhöpöksi. Kun niitä jälkeenpäin tarkastellaan, höpöhöpöt muuttuvatkin usein vallitsevaksi todellisuudeksi.

Meitä johdetaan todellisella höpöhöpöllä. Höpöhöpöiksi leimatut taasen osaavat ennakoida tulevaisuuden synkän kuvan.

Pakolaispolitiikka; ihanan kallista- ja ihanan runtelevaa. Kaikin tavoin.

EU:n taakanjako - Suomen tuho? (Jari Leino Show 03/2015)

https://youtu.be/Yhct8hgBZPQ

[qwerty]

En kuunnellut LIBEn kokousta tarkalla korvalla, mutta Virheät vaikuttivat pettyneiltä. Ehkä tässä on jotain hyvää?

Unkari, Puola ja Tsekki vastustavat tiukasti. Joka ei yllätä ketään
[tweet]1309111724658827265[/tweet]
Ulkorajavaltio Viro yllättäen kannattaa? Tai sitten ei.
[tweet]1309051460630568962[/tweet]

Helme said that a meeting between the EU ministers of the interior will take place on October 8 and that the matter will be discussed then.

"At the meeting, we will definitely repeat our position that we don't support mandatory relocation of asylum seekers. At the same time, there are several important elements in the proposal," Helme commented.

[akez]

Die Weltin jutussa "Europas zwei Fronten" (Euroopan kaksi rintamaa) 24.9.2020 kuvataan EU-maahanmuuttoesityksen aikaansaamia reaktioita EU:ssa. Referaattia jutusta:

- Torjuntaa idässä, etelässä pettymystä, mikään poliittinen leiri ei pidä esitystä riittävän hyvänä. Syyt tähän ovat erilaisia.

- EU:n etelärajoilla Italiassa ja Kreikassa koetaan, että heidät on jätetty yksin pakolaisten kanssa ja he haluavat solidaarisuutta EU-kumppaneiltaan.

- Itä-Euroopassa sen sijaan EU:n jakosuunnitelmien torjunta on vain kasvanut. Puola on jo vuosikausien ajan viitannut sijaintiinsa EU-itärajalla ja siihen, että Venäjältä on tullut vuoden 2014 jälkeen maahan lähes 2 miljoonaa ukrainalaista.
- Puolalainen meppi, ex-ulkoministeri Witold Waszczykowski kommentoi EU-esitystä Twitterissä: "Euroopan ympärillä esiintyvät konfliktit synnyttävät muuttoliikkeitä. Ilman niiden ratkaisua emme saa pysäytettyä maahantulijoita. Kyse on turvallisuudesta, joka kuuluu valtioiden toimivaltaan, ei EU-komissiolle. Maahanmuuttolaskelmissa on otettava huomioon myös ukrainalaiset ja valko-venäläiset, ei vain muilta mantereilta tulleita.

- Visegrad-maiden päämiehet kommentoivat välittömästi EU-esitystä skeptisin äänenpainoin.
- Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki totesi torstaina Ursula von der Leyenin tapaamisen jälkeen näin: "On olemassa eräitä sääntöjä, joista tulemme pitämään kiinni ja ne koskevat välttämättömyyttä toteuttaa mahdollisimman tiukkaa ja tehokasta rajavalvontaa".
- Unkarin pääministeri Viktor Orban oli vielä selväsanaisempi: "Ei tulla näkemään mitään läpimurtoa". Orban jatkoi toteamalla, että ilmeisesti halutaan vain "hallinnoida" maahanmuuttoa, mutta ei "pysäyttää" sitä. Unkarin kanta pysyy torjuvana.
- Puolan julkinen keskustelu on ollut varsin välinpitämätöntä EU-komission esityksen suhteen. Maan sisäpoliittiset asiat dominoivat keskustelua.

- Italiassa taas seurataan tarkkaan Brysselistä tulevia uutisia. Siellä nähdään esityksessä olevan uusia ajatuksia ja lähestymistapoja, mutta kokonaisuudessaan se ei ole heidän mielestään riittävän radikaali.
- Italiassa pidetään tärkeimpänä uudistuksena "pakollisen solidaarisuusmekanismin" käyttöönottoa hätätilanteissa. Silloin mereltä pelastetut maahanmuuttajat jaetaan EU-maihin siitä riippumatta mitkä ovat heidän mahdollisuutensa asyyliin.
- Maan EU-asioiden ministeri  Enzo Amendola totesi EU:n tulleen "käännekohtaan". "Neuvotteluista tulee vaikeat ja hankalat".
- Italian pääministeri Giuseppe Conte sanoi EU-esityksen olevan "tärkeä askel kohti todellista EU-maahanmuuttopolitiikkaa. Nyt EU-neuvoston on kytkettävä yhteen solidaarisuus ja vastuu. Me tarvitsemme palautuksiin ja jakotoimiin liittyvää varmuutta: Kohdemaat eivät kykene yksin hallitsemaan Eurooppaan suuntautuvaa virtaa EU:n puolesta."
- Sitoutumattoman maan sisäministeri Luciana Lamorgese mielestä esityksessä on "uusia ja epäjatkuvuutta edustavia elementtejä aiempaan verrattuna, mutta ilman toivomiamme selviä Dublin-järjestelmän korjauksia". Italia tulee jatkamaan tämän vaatimista.

- Italian oppositiopuolueet kritisoivat äänekkäästi esitystä. Fratelli d'Italia -puolueen puheenjohtaja Giorgia Meloni sanoi von der Leyenin suunnitelman olevan "jääkylmä suihku [Italian] hallituskoalitiolle ja sen massamaahanmuutolle avoimien ovien politiikalle." Melonin mukaan viesti italialaisille on selvä: "Rakas Italia, sinun on puolustettava rajojasi, sillä muuten joudut itse pitämään maahan päästämäsi laittomat tulijat."

- Italian mediassa saa huomiota myös Angela Merkelin rooli ja merkitys. Repubblica-lehden mukaan Merkel on - samoin kuten EU-elvytyspakettia koskevissa neuvotteluissa - päättäväinen viemään neuvottelut menestykselliseen lopputulokseen.

---

Asetelma vaikuttaa samanlaiselta kuin EU-elvytyshuijauspetkutuksen yhteydessä. Asiaa hierotaan ja etuja jaellaan, kunnes enemmistö hyväksyy ratkaisun, jolla kaikki Italiaan ja muualle tulevat neekerit ja muslimit ohjataan Hölmölään. Tässä vaiheessa Hölmölän pääneuvottelija sanoo "mää..ä" ja palaa villat kerittyinä takaisin hölmöläisten ihmeteltäväksi.

[akez]

Jani Mäkelä PS vetää hyvin juuri nyt A-studiossa

Tsekkasin tuon A-studion YLE areenasta. Pietikäinen on selkeästi omaksunut jo läpikotaisin EU:n sosialistis-fasistis-federalistisen ideologian ja puheet olivat sen mukaisia. Tämä ei mikään yllätys, koska kokoomukselainen. Ohisalon elekielestä ja naaman mikroeleistä taas havaitsi helposti (ei tarvitse olla hänen äitinsä), että hän tietää valehtelevansa ja puhuvansa paskaa, mutta päräyttää silti. Jännä oli hänen lopuksi esittämänsä väite, että tänä vuonna Suomeen on tullut niin vähän asyylinhakijoita (huom. korona), että määrät Suomen osalta ovat mitättömiä. Sen hän unohti tuoda julki, että asyylihumpuukilla maahan on tullut vuodesta 1990 lähtien yli 150.000 asyyliperusteista aiheuttaen maan kestävyysvajeen ja jatkuvasti toistuvan lisävelan oton (elinkaarikustannus näillä nettona pahimmalla profiililla - joita Suomessa enemmistö - miljoona euroa per nuppi). Ei Ohisalo ole  niin tyhmä - paha ja muille kansalaisille vaarallinen ihminen vain -, etteikö tätä ymmärtäisi. Kosiskeli noilla puheillaan ilmeisesti puolueelleen elintärkeitä maahantulijoiden ja maahanmuuttoteollisuudessa toimivien suomalaisten ääniä (vasemmistoliiton tapaan). Ilman näitä heidän valtansa surkastuu.

[akez]

Die Welt juttu "Afrikas lautes Schweigen zur europäischen Asylreform" (EU-asyyliuudistus - Afrikassa kiljuva hiljaisuus) sihtailee EU-maahanmuuttosopimusta afrikkalaisesta perspektiivistä. Mainittakoon jo ennakkoon, että artikkelissa esitetään virheellisesti, että elintason nouseminen kehitysmaissa vähentää asyylitulijoiden määrää Eurooppaan. Tutkimukset kuitenkin kumoavat tämän näkemyksen - elintason kohoaminen kasvattaa tulijoiden määrää, sillä silloin yhä useammalla on varaa lähteä kohti Eurooppaa kultaa vuolemaan.

- Uusi EU-suunnitelma voisi tiukentaa karkotuskäytäntöjä. Niissä Afrikan maissa, joista viimeaikoina on tullut paljon asyylinhakijoita Eurooppaan, ollaan kuitenkin harvinaisen hiljaa ja rauhallisia.

- Nigerialainen tohtorikoulutettava (Lontoo) Fola Aina, 36: "Poliitikkojen ja kansalaisyhteiskunnan katse on suuntautunut Nigeriassa liikaa sisäänpäin".
- EU:ssa suunniteltu asyyliuudistus voisi johtaa EU:n historian tärkeimpiin karkotuskäytäntöjen tiukennuksiin. Voisi olettaa, että eräässä viime vuosien tärkeimmistä asylanttien lähtömaista Nigeriassa, tämä synnyttäisi joitakin reaktioita - etenkin koska suurimpaan osaan nigerialaisten asyylihakemuksista tulee kielteinen päätös.
- Silti Afrikan väkirikkaimman maan Nigerian (200 milj. as.) suurimman lehden nettisivuilla ei mainita sanallakaan EU-hanketta. Ministerienkään Twitter-tileillä ei näy mitään asiaan liittyvää. Muissakin Afrikan maissa tilanne vaikuttaa samanlaiselta - ei juurikaan hälyä, vaikka 20 tärkeimmän EU:hun tulevien asylanttien lähtömaan joukossa on 8 Afrikan maata.

- Maahanmuutto on kuuma aihe Euroopan poliittisissa keskusteluissa, Nigeriassa se on sen sijaan toissijainen teema. Siksi tarvittaisiin suurempaa painetta EU:n suuntaan, jotta se lunastaisi viime vuosien aikana moneen kertaan toistetun lupauksensa taistella kehitysmaissa, kuten Nigeriassa, ilmeneviä pakenemisen syitä vastaan - ja samalla sen tulisi luoda rinnalle lisää väyliä lailliselle maahanmuutolle. Tämä olisi myös Euroopan intressi. Elintason kohoaminen Afrikassa poistaisi myös pakenemisen syitä, eikä enää tarvitsisi puhua maahanmuuttajien karkottamisesta.

- Fola Ainan mukaan "Nigerian poliitikkoja arvioidaan ennen kaikkea köyhyyttä ja työttömyyttä vastaan taistelemisen perusteella. Vuosittain työmarkkinoille tulee 3 miljoonaa uutta henkilöä, ja äskettäin poistettiin subventiot bensiiniltä ja sähköltä". Korona pahentaa maan talouskriisiä, lisäksi turvallisuustilanne osissa maata on katastrofaalinen. Näille teemoilla on valtavasti enemmän merkitystä, kuin Euroopan tapahtumilla.

- Vaihtoehto-Nobelin saanut Nigerian kenties tunnetuin ihmisoikeusaktivisti ja ympäristönsuojelija Nnimmo Bassey kaipaa myös poliittista keskustelua asiasta "poliitikkojen herättämiseksi", mutta Basseyn mukaan Nigeriassa on hiljaista tämän teeman osalta.
- Bassey: "Tämä osoittaa, että kaikki poliitikot eivät ole kansansa legitiimejä edustajia ja he eivät vastaavasti koe olevansa velvoitettuja toimimaan heidän intressiensä mukaisesti". Afrikassa on keskusteltava huomattavasti enemmän niistä tiukoista kriteereistä, joiden perusteella Euroopasta voi saada asyyliä.
- Bassey: "EU puhuu krampinomaisesti ilmastomaahanmuuttajista ilmastopakolaisten sijaan, samaan aikaan EU-maat ovat niitä maita, jotka ovat vastuussa ilmastomuutoksesta." Sen seuraukset ovat suhteettoman paljon iskeneet Afrikkaan. Pelkästään sota ei ole ainoa sovelias syy pakenemiselle.
- Poliitikot puhuvat harvoin näistä asioista. Mahdollisesti antaakseen vaikutelman, että asiat ovat kunnossa omassa maassa. Amerikkalaisen ajatuspaja Migration Policy Instituten mukaan monessa Afrikan maassa ei hoideta edes oman maan muuttoliikkeisiin liittyviä velvoitteita säätelemällä ja hallinnoimalla niitä riittävän hyvin.

- Merkelin CDU-puoluetta lähellä olevan Konrad Adenauer -säätiön edustaja Nigeriassa Vladimir Kreck on myös havainnut, että EU:n pakolaisongelmilla ei ole korkeaa prioriteettia nigerialaisten poliitikkojen agendalla. Kreck: "Vähäinen kiinnostus EU:n maahanmuutto-ongelmia kohtaan johtuu ennen kaikkea siitä, että se on Euroopan ongelma, ei Nigerian." 
- Nigeria on osoittanut jo vuodesta 2016 lähtien olevansa jatkuvasti yhteistyöhaluton, kun on lukuisia kertoja yritetty saada aikaan palautussopimus kielteisen päätöksen saaneille asyylinhakijoille. Syynä on se, että Nigeriassa ei katsota EU:n tarjoamien vastapalvelujen olevan riittävän suuria.
- Kreckin mukaan puolet Nigerian väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä ja talous on heikentynyt jo ennen koronaa. Väkivaltaiset konfliktit ovat ajaneet maansisäiseen pakoon jo 2 miljoonaa henkilöä. Sadat tuhannet kuolevat vuosittain sairauksiin, koska terveydenhoitojärjestelmä on äärimmäisen alikehittynyt.
- Kreck: "Tähän verrattuna Nigerian näkökulmasta ne 20.000 nigerialaista, jotka vuosittain jättävät asyylihakemuksen EU-maihin, ovat merkityksetön määrä, vaikka suurin osa heistä ei saa oleskelulupaa.
- Kreck uskoo, että pikakäsittelyt EU-ulkorajoilla toimivat pelotteena pakenemista aikoville. "Nigeriaan palanneiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tiedämme, että näköalattomuus on vahva kiihoke ja kannustin pakenemiselle. Monet karkotetuista sanovat myöskin, että he lähtisivät uudelleen vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa, jos vain voisivat".
- Taloudellinen hätä tulee kasvamaan koronan, mutta myös rajun väestökasvun vuoksi, uskoo Kreck. "Vaikka saataisiin aikaan uusi maahanmuuttosopimus EU-tasolla, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä Nigeriasta tulevien pakolaisten määrä vain pikemminkin kasvaa, kuin laskee."

- Tohtorikoulutettava Aina: "Viime vuosien aikana opiskelupaikan saaminen Euroopasta on mutkistunut, työluvan saaminen sen jälkeen on vielä vaikeampaa". Kanada on paljon yhteistyöhaluisempi ja siksi korkeasti koulutetut menevät useammin sinne.

---

Merkeliä lähellä olevan säätiön Nigerian edustaja Kreck uskoo, että pikakäsittelyt EU-ulkorajoilla toimivat pelotteena pakenemista aikoville. Tämä ei pidä paikkansa, sillä kaikki lopulta kuskataan EU:n kamaralle, jonne suurin osa saa jäädä. Ketään ei käännytetä suoraan rajalta, vaan jokaista aiotaan esitutkia (Pre-Entry Screening). Tälle varattu aika on viikkoja. Tämä esitutkinta ei tapahdu rajavartiolaitoksen veneessä tai rajavartijan kopissa, vaan henkilö kuskataan sisämaahan. Kun hän on päässyt sinne asti, niin häntä ei saada enää millään ulos, koska se ole onnistunut tähänkään mennessä. Eurooppaan jäämisen voi varmistaa hävittämällä henkilöllisyyspaperinsa. Sen jälkeen ei saada enää selville kuka henkilö todellisuudessa on ja minne se pitäisi karkottaa. Siksi pikakäsittelyt rajalla eivät ole pelote. Lisäksi kun afrikkalainen ottaa matkakaverikseen paksuksi panemansa muijansa tai sellaiseksi väittämänsä, tai oman tai naapurin alaikäisen lapsen, tai ... niin taas ovat ovet Eurooppaan levällään. Pikavauhdilla ihmissalakuljettajat keksivät uudet tepsivät konstit ja liiketoimintamallit.

EDIT typo

[Roope]

Die Welt juttu "Afrikas lautes Schweigen zur europäischen Asylreform" (EU-asyyliuudistus - Afrikassa kiljuva hiljaisuus) sihtailee EU-maahanmuuttosopimusta afrikkalaisesta perspektiivistä.
...
- Uusi EU-suunnitelma voisi tiukentaa karkotuskäytäntöjä. Niissä Afrikan maissa, joista viimeaikoina on tullut paljon asyylinhakijoita Eurooppaan, ollaan kuitenkin harvinaisen hiljaa ja rauhallisia.
...
- EU:ssa suunniteltu asyyliuudistus voisi johtaa EU:n historian tärkeimpiin karkotuskäytäntöjen tiukennuksiin. Voisi olettaa, että eräässä viime vuosien tärkeimmistä asylanttien lähtömaista Nigeriassa, tämä synnyttäisi joitakin reaktioita - etenkin koska suurimpaan osaan nigerialaisten asyylihakemuksista tulee kielteinen päätös.
- Silti Afrikan väkirikkaimman maan Nigerian (200 milj. as.) suurimman lehden nettisivuilla ei mainita sanallakaan EU-hanketta. Ministerienkään Twitter-tileillä ei näy mitään asiaan liittyvää. Muissakin Afrikan maissa tilanne vaikuttaa samanlaiselta - ei juurikaan hälyä, vaikka 20 tärkeimmän EU:hun tulevien asylanttien lähtömaan joukossa on 8 Afrikan maata.

Harhaanjohtavasta uutisoinnista huolimatta sopimusehdotuksen dokumentit eivät sanahelinästä riisuttuna tue sitä, että käännytyskäytännöt tiukkenisivat merkittävästi tai oikeastaan ollenkaan.

Sen sijaan niissä ehdotetaan monia uudistuksia, jotka toimisivat vastakkaiseen suuntaan eli lisäisivät sekä laillisten että laittomien tulijoiden määrää ja helpottaisivat Euroopassa pysymistä ja oleskeluluvan saamista. Maahanmuuttokomissaari vielä tähdensi, että joka tapauksessa Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton määrän ei anneta laskea. Euroopan on välttämättä saatava haittamaahanmuuttonsa jos ei tavalla niin sitten toisella.

Erityisesti Afrikan maille taas on jo aiemminkin luvattu ns. laillisten väylien lisäämistä erilaisten ohjelmien ja sopimusten kautta, mikä voi moninkertaistaa sieltä tulevien määrän. Tämä ei riipu EU:n maahanmuuttosopimuksesta, vaikka siinä aihetta sivutaankin.

[Roope]

Ivan Puopolon kolumni: EU:n uusi ehdotus ei vähennä laitonta maahanmuuttoa

EU teki viikolla ehdotuksen uudeksi turvapaikkapolitiikaksi. Vaikka ehdotus toteutuisi, se tuskin vähentäisi laitonta maahanmuuttoa, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Ivan Puopolo.

Kun ihminen lähtee pakoon vaikkapa Irakista ja tulee Kreikkaan, hän ei periaatteessa saisi jatkaa matkaansa muualle EU:hun. Maasta toiseen liikkuminen on turvapaikanhakijalle laitonta. Käytännössä hänen ainoa laillinen vaihtoehtonsa on siis hakea turvapaikkaa siitä maasta, johon ensimmäisenä saapuu ja katsoa, mitä tapahtuu.

[...]

Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella on syy sille, että vaikka muut lait ja sopimukset sanoisivat mitä tahansa, osa ihmisistä ei jää siihen maahan, johon ensimmäiseksi saapuivat. Herää kysymys: Miksi ihminen, joka hakee turvaa, jatkaa luvattomasti liikkumistaan maasta toiseen, vaikka on jo turvassa?

Tämä on ilmiö, jota yhdet kutsuvat ilkeämielisesti turvapaikkashoppailuksi, toiset elintasosiirtolaisuudeksi. Puhutaan myös laittomasta maahanmuutosta.

Käyttipä toiminnasta mitä termiä hyvänsä, se on turvapaikkajärjestelmän tarkoituksen vastaista. Koko järjestelmä, kuten nimikin sanoo, on luotu antamaan turvaa – ei olemaan lista kaikista tarjolla olevista muuttokohteista EU:n alueella.

[...]

Monet sellaiset maat, joista ihmiset alun perin lähtivät pakoon, eivät ota heitä enää takaisin. Toisin sanoen: Kun ihminen kerran pääsee EU:n alueelle, hänen palauttamisensa on erittäin hankalaa.

Jos halutaan järjestelmä, jossa ihmiselle tarjotaan turvaa, kun hän sitä tarvitsee, mutta hänelle ei tarjota mahdollisuutta valikoida eri maista itselleen mieluisinta kohdetta, eikä hänen haluta jäävän seikkailemaan laittomasti EU:n alueelle, ainoa vaihtoehto on olla päästämättä heitä alun perinkään EU:hun ilman virallista turvapaikkaa.

Se taas edellyttäisi, että turvapaikkaa olisi haettava jossain muualla kuin EU:n alueella. Tällainen idea oli esillä viime vaalikaudella, mutta sen jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään – eikä sitä ole myöskään EU:n uudessa esityksessä.

MTV 26.9.2020

Jos viisumiton tuleminen estettäisiin ja turvapaikkaa olisi haettava Euroopan ulkopuolella, järjestely etääntyisi vielä enemmän nykyisestä turvapaikkaoikeudesta ja muistuttaisi enemmän vastaanottomaille vapaaehtoista kiintiöpakolaisjärjestelmää.

Olennaista onkin huomata, että turvapaikanhakijat voidaan pitää kansainvälisen sopimusten puitteissa Euroopan ulkopuolella sekä turvapaikkaa haettaessa, hakemusta tutkittaessa että vielä myönteisen päätöksen jälkeenkin.

Pakolaissopimus ei velvoita Eurooppaan asuttamiseen, vaan suojaa voidaan tarjota myös Euroopan ulkopuolelta kuten pakolaisleireiltä ja lähtömaan turvallisilta alueilta.

[no enpä tiedä]

Toisen maailmansodan jälkeen Saksassa oli (1950) 85,7 miestä sataa naista kohden. Nyt Saksa on ottanut "vajeen" kiinni. Kaiken lisäksi työelämä muuttuu vauhdilla, eikä ihmisen fyysinen työpanos ole enää yhtä merkittävä. Tältä osin nuorten työhaluttomien miesten roudaaminen ei ainakaan ole perusteltua. Eurooppa on ainoa maanosa, jossa miesten vaje on näkynyt näin selvästi. Poikkeuksena Italia, jossa oli 1950 yhtä paljon miehiä sataa naista kohden kuin 2020. 

Jos johonkin pitäisi näillä perusteilla liikutella "hädänalaisia", niin entisiin kommunistimaihin. Niissä miesten määrällinen suhde naisiin on pienempi. Itänaapurissa on (2020) 12-18v poikia 104,7 sataa naista kohden, mutta yli 65 vuotiaista alle puolet on miehiä. Toisaalta tasa-arvoisuus on perin kaukana arabimaissa. Saudi-Arabiassa oli 1950 vielä miesten ja naisten määrällinen suhde melko lähellä toisiaan. Nyt saudimiehiä on 137,1 sataa naista kohden. Omanissa vedetään vielä enemmän överiksi ja siellä on 194,1 miestä sataa naista kohden. Irakissa on 102,5 miestä sataa naista kohden, joten melko tasan menee sukupuolet siellä, eikä ainakaan sota ole rokottanut miesten suhdetta. Somaliassa on 99,4 miestä sataa naista kohden. Siltä osin maan jälleenrakentaminen pitäisi onnistua.

Kun näitä tilastoja katselee, niin päällimäiseksi jää mielikuva Euroopan liikakansoittamisesta. Muu maailma vois ottaa vaihteeksi työvoimapulan paikkaajia.

Länsi-Euroopassa on nyt 180,8 ihmistä/km². Itä-afrikassa 66,8 ihmistä/km². Keski-Afrikassa 27,6 ihmistä/km². Länsi-Afrikassa 66,3 ihmistä/km² ja Sub-Saharassa 50 ihmistä/km². Itä-Aasia (mm. Kiina, Japani) 145,2 ihmistä/km². Mikä selittää turkkilaisten halun tulla Eurooppaan, kun maan väestöntiheys on 122 ihmistä/km²? Niillä on siellä enemmän tilaa ja aurinkoa.

Kanadassa on vain 4,2 ihmistä/km², mutta kansainvälinen paine ottaa moniosaajia ei taida olla niin kova? WTF, BLM, Antifa, anyone?

Hollannissa on 508,2 ihmistä/km². 2000-2020 eli euroaikana Hollannissa on pudonnut 25-49 vuotiaiden miesten osuus suhteessa sataan naiseen: 103,7 - 101,7. Samaan aikaan yli 50v miesten osuus on kasvanut 86,8 - 93,7. Onko ne hädänalaiset lapset vaihtaneet maisemaa vai onko maahan tullut vähän vanhemmalla päiväyksellä moniosaajia, kuin mitä julkisuudessa kerrotaan?

Länsi- ja Pohjois-Euroopassa on kova verotus (Suomessa lisäksi jättimäinen julkinen sektori). Ranska, Ruotsi ja Suomi kurittaa eniten yritystoimintaa veroilla. Ranskalla ja Ruotsilla on siihen vielä vähän aikaa reserviä, mutta ei enää kovin kauan. Suomella ei sen sijaan ole ikinä ollut samanlaisia varoja, saati kotitalouksilla varallisuutta. Päinvastoin Suomen kotitaloudet ovat olleet suurin häviäjä muihin alkuperäisiin EU-maihin verrattuna. Tanskassa on erittäin matala yritysverotus, jota kompensoidaan tuloverotuksessa. Saksassa pieni julkinen sektori. Molemmat maat ovat olleet euroaikana menestyjiä. 2000-2010 tanskalaiset kotitaloudet tuplasivat varallisuutensa. Saksan kotitaloudet ovat ainoana euromaana pystyneet vähentämään velkataakkaansa. Suomessa suuri julkinen sektori ja tiukka yritysverotus ovat tuottaneet maahan 19% pienituloisia, mutta voihan niitäkin verottaa huolella. Ensi vuonna maksamme alkoholista enemmän veroa kuin italialaiset (60 miljoonaa asukasta). Sekin on yksi varma merkki turisteille, ettei tänne kannata tulla. 

Euron perustusvaiheessa ei taidettu paljoa ottaa huomioon afrikkalaisten hinkua lihapatojen ääreen? No nyt täti Tiukka hoitaa asian kuntoon. Jos on Jutasta kiinni, niin koko Afrikka voidaan tyhjentää tänne. Tai vähintään kaikki eläkeikäiset ja sopeutumattomat.

Mitä tapahtui Tuppuraisen alkuvuoden puheelle, jossa hän sanoi, ettei sellaista tilannetta voi tulla, missä Suomi maksaa muiden velkoja? Siihen päälle Marinin hallitus lisää läskiä julkiseen sektoriin. Kohta jokaiselle työttömälle saadaan omalääkärin lisäksi omavalvoja. Eikö siitä työllisyysvalvoja-armeijasta vois ottaa vaikka pari sataa henkilöä tutkimaan esim. miten Saksa pystyy toimimaan niin pienellä julkisella sektorilla tai miksi Tanska voi pitää niin matalaa yritysverotusta?       

https://population.un.org/wpp/Download/Standard/Population/

[Roope]

Pääkirjoitus: Populistijohtajat pyyhkivät jalkansa pakolaissopimukseen EU-komission epärealististen toiveiden vuoksi

EU-komission ehdotus uudeksi maahanmuuttosopimukseksi on kaukana realismista, sillä yksittäiselle jäsenmaalle on miltei mahdotonta saada palautettua kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin.
...

Helsingin Sanomat 29.9.2020  (maksumuuri)

Ikään kuin sopimuksen muotoilu olisi vain lapsus tai epärealistista toiveajattelua.

Komissio tietää aivan hyvin, että pakkopalautuksia ei annetuilla ehdoilla saataisi toimimaan sen paremmin kuin ennenkään, joten turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvät maat joutuisivatkin ottamaan vastaan ja asuttamaan kaikkein törkeimmät ja vaarallisimmat turvapaikkahuijarit, joiden hakemuksia ei edes hyväksytä.

Kyseessä on totta kai rangaistus niskoitteleville maille ja tarkkaan harkittu sellainen. Aiempina rangaistuksina väläyteltiin EU-tukien menetystä ja jopa EU:sta erottamista, mutta nämä eivät onnistu ainakaan halutussa aikataulussa.

Mitä sopimukseen muuten tulee, niin ei tarvitse olla populistijohtaja nähdäkseen, että siinä ei ole oikein miltään kantilta mitään järkeä. Se ei kohdista resursseja oikeasti hädänalaisille, ei vähennä viisumitonta tuloa, eikä estä vaan synnyttää kriisejä luomalla uusia vetotekijöitä.

Sekin vielä, että kyse ei ole pakolaissopimuksesta vaan sopimuksesta EU:n ulkorajoille laittomasti tulevien jakamiseksi pitkin Eurooppaa. Esimerkiksi Välimeren yli Italiaan pyrkivistä suurin osa on laittomia siirtolaisia, jotka hakevat ulkorajamaista turvapaikkaa vain kiinni jäädessään estääkseen käännytyksen.

Edit:

EUROOPAN UNIONI on keskellä kolmea toisiinsa limittyvää vakavaa kriisiä. Pandemia uhkaa satojen­tuhansien ihmisten henkeä. Terveys­kriisiä on seurannut ennen­näkemätön taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, joka voi viedä työn ja toimeen­tulon kymmeniltä miljoonilta. Kolmas kriisi rapauttaa unionin perustuksia ja EU:n toimintakykyä. Kaikki EU-maat eivät enää näe kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta samalla tavoin.

Kaikki EU-maat eivät tosiaan näe esimerkiksi Suomessa vuosi vuodelta heikennettyä sananvapautta samalla tavoin. Myös kokoontumis- ja yhdistymisvapauden rajoittamisesta on tehty täällä hiljattain merkittäviä linjanvetoja verrattuna aiempiin vuosiin ja muihin EU-maihin.

Mutta pääkirjoitustoimittaja taisi tarkoittaa jotain ihan muuta.

Lähtökohta on siis monin tavoin vaikea, kun EU:n komissio yrittää saada jäsenmaat sitoutumaan vielä tämän syksyn aikana unionin yhteiseen muuttoliikepolitiikkaan. Eurooppaan Afrikan ja Aasian maista suuntautuva muuttoliikepaine on tuonut ratkaisemattomia ongelmia lähes kaikille jäsenmaille.

Ongelma ei ole "muuttoliikepaine" vaan maahanmuuttopolitiikka. Vastaavia paineita olisi ollut muiden maiden olosuhteiden puolesta aiempinakin vuosina, jos Eurooppaan ja etenkin Saksaan, Isoon-Britanniaan ja Pohjoismaihin olisi vain päässyt. Nyt pääsee.

Samalla jäsenmaat ovat jakautuneita siitä, miten EU:ssa pitäisi toimia. Eteläisen Euroopan maat Kreikka, Italia, Malta ja Espanja ottavat vastaan eniten siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Kyseiset maat eivät ota vastaan eniten siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan etenkin Kreikka, Italia ja Espanja vain tekevät itsestään mahdollisimman helppoja kauttakulkumaita. Juuri kenenkään Eurooppaan hakeutuvan päämääränä ei ole hakea turvapaikkaa noista maista vaan päästä eteenpäin.

Mainitut siirtolaiset taas ovat laittomia siirtolaisia, joiden käsittely voi olla vain maiden omalla vastuulla.

Komission esitys oli näille maille pettymys. Ne eivät saa kaipaamaansa todellista sitoumusta siihen, että muut jäsenmaat auttaisivat. Esityksessä lähdetään siitä, että kriisitilanteissa kukin jäsenmaa hoitaisi oman kiintiönsä tulijoista. Velvoitteen voisi kuitenkin kiertää. Jos maa ei halua ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, voi hoidettavakseen ottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautusten järjestämisen.

Kummallinen väite, sillä ei ole luultavaa, että kaikki muut maat kieltäytyvät vastaanotosta, mikä kylläkin olisi hyvä veto järjenvastaisen sopimuksen kaatamiseksi.

Ilmeisesti pääkirjoitustoimittaja tarkoittaa, että sopimuksen pitäisi vaatia turvapaikanhakijoiden jakamista ja vastaanottoa kaikilta jäsenmailta myös normaalitilanteissa eli aina. Toisin sanoen ulkorajamaiden kapasiteetin puutteeseen vetoaminen on vain tekosyy ja todellinen tavoite on pakolliset automaattiset siirrot ulkorajoilta jokaiseen maahan.

Ehdotus on kaukana realismista. Palautukset ja karkotukset eivät toimi. Yksittäiselle jäsenmaalle on miltei mahdotonta saada palautettua karkotettavia esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin. Ne eivät ota vastaan kansalaisiaan – paitsi korvausta vastaan. EU ja yksittäiset jäsenmaat ovat neuvotelleet vuosien ajan lähtömaiden kanssa sopimuksia, mutta palautuksia ei ole saatu toimimaan. Palautukset ja muuttoliikkeen estäminen toimivat vain, jos sopimukset ovat lähtö- ja kauttakulkumaille riittävän houkuttelevia.

Tämä on ollut tiedossa koko ajan, eikä sopimus takaa palautuksiin mitään merkittäviä helpotuksia. Kun palautukset eivät jatkossakaan toimi, sopimuksen muut kohdat taakanjakoineen ovat katastrofi. Silti haittamaahanmuuttoa lisäävästä sopimuksesta tiedottamisen lähtökohtana on ollut korostaa palautuksia ja sitä kautta näennäistä tiukkaa linjaa, mikä on huvittavasti saanut aktivistihörhöt takajaloilleen.

Palautukset ja muuttoliikkeen estäminen toimivat vain, jos sopimukset ovat lähtö- ja kauttakulkumaille riittävän houkuttelevia. EU on Turkin kanssa tekemässään pakolaissopimuksessa sitoutunut maksamaan kuusi miljardia euroa Syyrian sodan pakolaisista huolehtimisesta. Ukrainaa, Moldovaa, Georgiaa ja EU:n ulkopuolisia Balkanin maita on sitouttanut viisumivapaus. Irakilta, Afganistanilta ja monilta Pohjois-Afrikan lähtö- ja kauttakulkumailta vastaavat kannustimet puuttuvat. Libya on suurimpia kauttakulkumaita, mutta EU:n Libyan kanssa tekemiä sopimuksia ei voi pitää ihmisoikeuksien kannalta kestävinä. Jos palautukset lähtömaihin eivät toimi, ei toimi muuttoliikesopimuksen solidaarisuuskaan.

Tähänastiset sopimukset ovat paremminkin pahentaneet tilannetta ja lisänneet Eurooppaan suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa. Avaimet tilanteen korjaamiseen ovat olleet koko ajan omissa käsissä, mutta niitä (kehitysavun, sopimusten ja viisumipolitiikan ehdollistaminen jne.) on kieltäydytty käyttämästä.

Sama linja jatkuu, kun maahanmuuttokomissaari on vakuuttanut, että mahdollinen (mutta oikeasti epätodennäköinen) tulijamäärien notkahtaminen korvataan lisäämällä (haitta)maahanmuuttoa muiden väylien kautta, mikä tosin tehdään joka tapauksessa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jo ilmoittanut, ettei Unkari ottaisi vastaan ketään eikä myöskään osallistuisi karkotusten sponsorointiin.

"Karkotusten sponsorointi" on EU:n propagandatermi.

Ensinnäkin kyse on käännytyksistä, ei karkotuksista, jotka onnistuvat helpommin. Toiseksi, kyse ei ole viattoman kuuloisesta "sponsoroinnista" vaan turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvälle jäsenmaalle sälytetystä velvoitteesta ottaa vastaan ja asuttaa ne käännytettävät, joiden palautuksia se ei ole onnistunut toteuttamaan tietyssä lyhyessä ajassa.

Kuten komissiokin hyvin tietää, suurin osa pakkopalautuksista on nykysäännöillä tuomittu epäonnistumaan, joten sopimus pakottaisi "sponsoroijan" asuttamaan Eurooppaan tulleiden turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten pohjasakan.

Samaa viestivät Puola, Tšekki ja Slovakia. Komission esitys on neuvottelujen pohja. Voi kuitenkin olla, että populistijohtajat voittivat jo. Esitys lopettaa käytännössä pakolaisten uudelleensijoittamisen – ja palautusten järjestäminen on mahdotonta.

Käsittämätöntä sekoilua. Miten niin esitys "lopettaa käytännössä pakolaisten uudelleensijoittamisen"? Keiden pakolaisten, kun puhe on ollut turvapaikanhakijoiden eli käytännössä laittomien siirtolaisten uudelleensijoittamisesta? Niitä taas ei "lopeteta", koska niitä ei ole vuosien 2015-2017 jälkeen yhtään suuremmassa mittakaavassa jatkettu.

Populistijohtajat voittivat olemalla oikeassa ja puhumalla totta, kun taas komissio ja muut federalistit hävisivät olemassa väärässä ja valehtelemalla. Kuka tahansa näkee, että sopimus on mätä, vaarallinen ja väitettyjen tavoitteiden kannalta toimimaton mutta toisaalta juuri sellaiseksi todellisen agendan vuoksi tarkoitettukin.

EU:n onkin tehtävä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa uskottavia palautussopimuksia. Ongelmat eivät silti yksin sillä katoa.

Ongelmat eivät katoa edes palautussopimuksilla, koska ongelmia ei haluta tunnustaa. Suurin ongelma on itse komissio, jonka maahanmuuttokomissaari teki sopimusesityksen julkaisun yhteydessä selväksi, että mitä ikinä tapahtuukin, hänen aikanaan haittamaahanmuuttoa ei päästetä pienemään. Tarvittaessa Eurooppaan lennätetään vaikka kiintiöpakolaisia EU:n piikkiin.

Vastuu muuttoliikkeen juurisyihin puuttumisesta on yhä kaikilla EU-mailla, vaikka osa väistää vastuun.

Kaikki pielessä.

Ajatus EU-maiden vastuusta muuttaa koko maailma on jo lähtökohtaisesti typerää haihattelua. "Muuttoliikkeen juurisyihin puuttuminen" on käytännössä muutenkin mahdotonta. Kukaan ei ole esittänyt sellaista skenaariota, jossa Euroopasta käsin pystyttäisiin poistamaan miljardien ihmisten lähtöhalut. Se ei onnistu etenkään kehitysavulla, joka vain lisää ihmisten liikkuvuutta. Yhtä lailla toimimattomia ovat tietysti pakolaiskiintiöiden kasvattaminen ja "laillisten väylien lisääminen", joita jotkut hörhöt (EU:n komissio) ovat esittäneet.

Pääkirjoitustoimittaja ei suoraan sano, mitkä EU-maat "väistävät vastuun" ja miten, mutta on helppo arvata piikin kohdistuvan Unkariin ja muihin Visegrad-maihin, jotka kieltäytyvät muihin maihin tulleiden turvapaikanhakijoiden siirroista.

Ensinnäkin Visegrad-maat eivät ole kieltäytyneet taloudellisesta ja materiaalisesta avusta, vaan ne katsovat, että ajatus turvapaikanhakijasiirroista on koko Euroopalle vaarallinen, kuten se onkin. Vuoden 2015 tilanteessa siirtojen toteuttaminen olisi eskaloinut kriisin yhä pahenevaan kaaokseen asti. Vuonna 2015 Unkari kieltäytyi siirroista siitäkin huolimatta, että se oli silloin itse maa, josta siirtoja olisi tehty muihin maihin.

Vastuuta voi perätä paremminkin niiltä jäsenmailta, jotka edelleen harjoittavat kansainvälisiä sopimuksia liberaalimpaa turvapaikkapolitiikkaa ja toimivat siten majakoina houkutellen ihmisiä Eurooppaan. Eivät ihmiset maksa laittomasta matkastaan kymppitonnia päästäkseen Kreikkaan vaan saadakseen paremman elintason pohjoisemmassa. Saksalla tai Ruotsilla ei ole mitään oikeutta esittää muille jäsenmaille taakanjakovaatimuksia niin kauan kuin ne eivät karsi maahanmuuttopolitiikan ja muidenkin politiikan alueiden vetovoimatekijöitä sopimusten ehdottomaan minimiin.

Rehellistä olisi myös myöntää, että osa EU-maista irtaantuu Geneven pakolaissopimuksesta.

En ole kuullutkaan. Mitkä maat?

Taitaa olla pääkirjoitustoimittajan sekoilua, sillä näillä taakanjakopelleilyillähän ei ole mitään tekemistä Geneven pakolaissopimuksen kanssa. Itse asiassa sopimus päinvastoin sallisi sen, että EU-maihin ei otettaisi enää yhtään pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Riittää, että turvapaikkahakemukset käsitellään ja suojaa tarjotaan jossain päin maailmaa.

Komissiolla on tärkeä tavoite: nopeat ja oikeudenmukaiset turvapaikkamenettelyt heti tulomaissa ja tehokas ulkorajavalvonta.

Jos nämä ovat tavoitteet, niin ne ovat ongelmien kannalta täysin pielessä. Suurimpina ongelmina kun eivät ole olleet turvapaikkamenettelyjen "oikeudenmukaisuus" tai ulkorajavalvonnan "tehokkuus".

Jos kuitenkin halutaan oikeudenmukaisuutta ja rajavalvonnan tehokkuutta, niin järjestetään kaikille ulkorajoille tuleville automaattisesti paikka turvalliselta afrikkalaiselta pakolaisleiriltä. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä.

Tähän ei vaadita uutta sopimusta, vaan vastuunkantoa. On kuitenkin niin, että vastuuta EU:n muuttoliikkeestä ja ulkosuhteista kantavien maiden on valmistauduttava toimimaan ilman Unkaria ja muita Visegrad-maita.

Mikä tosiaan on tämä ilmeisen järjetön "vastuu", mistä se tulee ja mihin sen voi kuopata?

Vuoden 2015 kriisistä selvittiin niinkin vähällä juuri siksi, että Unkari ja muutamat muut maat kyseenalaistivat tarpeeksi ajoissa komission höpöpuheet vastuusta ja rajojen avoimuudesta. Komission linjauksilla Euroopassa olisi jo puoli Afrikkaa ja Lähi-itää.

[akez]

Saksalaislehti Junge Freiheit kertoo tänään jutussaan Merkelin Saksan Bundestagissa esittämistä maahanmuuttopoliittisista näkemyksistä. Sama vanha levy soi, mutta mukaan on tullut uusi kappale, jossa halutaan tehdä Kreikan Lesbos-saaren laittomien maahantulijoiden leiristä EU:n johdolla toimiva vastaanottokeskus.

Liittokansleri Angela Merkel (CDU) sanoi keskiviikkona Bundestagin yleiskeskustelun aikana asyylinhakijoiden vastaanottamisen olevan "EU-yhtenäisyyden koetinkivi". Hän ennusti, että pakolaisongelmat tulevat pitämään EU-jäsenvaltiot työllistettyinä seuraavien vuosikymmenien ajan. EU on vahva ja tulevaisuutta kestävä, jos se on yhtenäinen.

Jos sopimusta ei saada aikaan, niin se olisi "raskas taakka EU:n kyvylle toimia", varoitti Merkel. Saksan antama "humanitaarinen apu" Kreikan saarien maahanmuuttajille on hänen mielestään oikein toimittu. Se ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu ongelmaan.

Hän kannattaa pilottiprojektia, jossa Kreikan Lesboksen saaren leiristä tehtäisi EU-komission johtama vastaanottokeskus. "Emme voi puhua EU:n asyyli- tai maahanmuuttopolitiikasta, jos emme ole valmiita toimimaan EU:na", painotti hän.
(...)

Jos Merkelin kaavailut toteutuvat, niin se merkitsee lopun alkua Euroopan kansoille. EU on muuten voinut Merkelin valituksesta huolimatta toimia koko ajan mm. laittomien maahantulijoiden poistamiseksi Euroopasta, mutta se ei ole kiinnostanut sitä pätkääkään, vaan se on keskittynyt pelkästään aukomaan niitä ovia, joita muut yrittävät sulkea laittomien vyöryn edestä. Siihen EU-komission on aina reagoinut korviasärkevällä ulinalla. Helppo nähdä mitä noiden konnien aikeet ovat.

[Radio]

Eikö millään voida myöntää, että etupäässä jihadistiset afrikkalaiset, lähi-itäläiset kehitysvammaiset ja EU-kiimaiset politrukit ovat Euroopan tuho sivistyneiden kansallisvaltioiden yhteisönä. Kokonaisuutena tämä marginaalinen väkivuoto e.m. maista ei ole edes heidän etunsa saatikka sitten Spenglerin ja Halla-ahon ennustama länsimaiden perikato. Kuka hyötyy?

[Roope]

Hbl, pääkirjoitus: Snabbare asylbeslut, snabbare hemfärd – i "solidarisk" anda 24.9.2020  (maksumuuri)

EU tekee uuden vakavan yrityksen saada tukea yhteiselle turvapaikka- ja siirtolaispolitiikalle. On viisi vuotta siitä, kun pakolaisaalto vuonna 2015 näytti, kuinka kaukana ollaan yhteisestä näkemyksestä pakolaisista, solidaarisuudesta ja ihmisoikeuksista.  (käännös)

Vuoden 2015 kriisissä ei ollut kyse yhteisestä näkemyksestä pakolaisista, solidaarisuudesta ja ihmisoikeuksista vaan siitä, pidetäänkö yhteisistä säännöistä kiinni vai ei. Kun tarpeeksi moni maa ei estänyt laittomien siirtolaisten kauttakulkua, eikä siihen ulkoapäin pakotettu, oli lopputulos väistämätön. Tilanteen pelastivat lopulta Unkarin kaltaiset rajat sulkeneet maat, joiden näkemyksiä pakolaisista, solidaarisuudesta ja ihmisoikeuksista EU:n komissio aivan erityisesti karsastaa.

Ne maat jotka ovat ottaneet vastaan paljon pakolaisia, eivät ole saaneet sellaista apua ja ymmärrystä muilta jäsenmailta, jollaisen unionin pitäisi taata. Kun seuraava pakolaisaalto vyöryy, on oltava valmius ja järjestelmä sitä varten, kuinka siirtolaiset otetaan vastaan ja jaetaan.

Höpsis.

Toimittaja viitannee muun muassa Kreikkaan, joka oli pahimpia syyllisiä kriisin eskaloitumiseen, kun se käännytysten sijaan kuskasi maahan tulleet laittomat siirtolaiset busseilla Makedonian rajalle, mistä he jatkoivat syvemmälle Eurooppaan. Kreikka on saanut muilta jäsenmailta valtavasti apua tilanteen haltuunottamiseksi, muun muassa lähes kolme miljardia euroa turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämiseksi, mutta rahat ovat kadonneet ja lusmuilu jatkunut.

Tosin Kreikkahan ei ole ottanut vastaan pakolaisia juuri lainkaan vaan vain toiminut kauttakulkumaana ja nyt turvapaikanhakijoiden leiritysmaana. Turvapaikanhakijoita ovat asuttaneet erityisen paljon etenkin Saksa ja Ruotsi, mutta ne taas saavat syyttää paineistaan omaa selvästi kansainvälisiä sopimuksia liberaalimpaa turvapaikkapolitiikkaansa. Vastuu valitsemansa ihmisiä Eurooppaan houkuttelevan politiikan seurauksista on oltava niillä itsellään, ei muilla jäsenmailla.

Vapaaehtoinen solidaarisuus ei todistettavasti ole riittänyt pitkälle. Keväällä kokeiltiin "toimintasuunnitelmaa" yksintulleiden lasten auttamiseksi kreikkalaisilta pakolaisleireiltä – 11 jäsenmaata 27:stä ilmoittautui. Humaanisuuden puutteen todisti nyt uudelleen heikko kiinnostus auttaa pakolaislapsia kreikkalaisen Lesboksen saarella sijaitsevan Morian leirin tulipalon jälkeen.

Kreikan leirien tilanne on yhteisten sopimusten mukaan Kreikan vastuulla. Kun Kreikka ei suostu edes miljardien EU-tukia vastineeksi järjestämään muutaman kymmenen tuhannen ihmisten oloja säädyllisiksi, niin vastaus ei voi olla, että jaetaanpa tulijat tästä lähtien muihin maihin.

Jostain syystä Kreikan yhteydessä ei Puolasta ja Unkarista poiketen puhuta rangaistuksista, EU-tukien eväämisestä tai jopa EU:sta erottamisesta vaan jonkin perverssin logiikan kautta muiden jäsenmaiden solidaarisuuden puutteesta. 

EU ei avaa syliään pakolaisille, se on tullut selväksi niiden poliittisten mullistusten jälkeen, jotka ovat tapahtuneet viime vuosikymmeninä Euroopassa. Oikeistoekstremismi ja populismi ovat kukoistaneet ennen ja jälkeen akuutin pakolaiskriisin. Useimmat EU-maat eivät uskalla ottaa riskiä, että sama poliittinen suuntaus saa uutta tuulta siipiensä alle. Se on samalla todiste siitä, että uudet puolueet ovat onnistuneet muuttamaan maahanmuuttopolitiikkaa haluamaansa suuntaan, vaikka ne ovat saaneet hallitusvaltaa vain harvoissa maissa.

Viisumiton Eurooppaan pääsy ei ole koskaan ole ollut niin helppoa ja poistaminen niin vaikeaa kuin nykyään. Varsinkin muutaman vuosikymmenen perspektiivillä raja- ja maahanmuuttopolitiikka on muuttunut järkyttävän liberaaliksi niin EU:ssa kuin sen jäsenmaissakin. Helpotetun maahanmuuton seuraukset näkyvät muun muassa historiallisen nopeina demografian muutoksina, joiden yhteydessä voidaan puhua alueittain ja ennusteiden mukaan kohta maittainkin väestönvaihdosta.

Jos tämän kehityksen esteenä ovat enää oikeistoekstremistit ja populistit, niin mitä se kertoo muista poliittisista toimijoista ja niiden agendasta?

EU:n komissio haluaa uudella ehdotuksellaan nopeuttaa turvapaikkaprosessia. Palautusten pitäisi ehdotuksen mukaan toteutua kahdeksassa kuukaudessa. EU:hun ei pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin saa turvapaikkapäätöksen. On myös turvapaikanhakijan etu, että päätöksen kanssa ei vitkastella pitkään.

Jos turvapaikkaprosessia nopeutetaan, se tehdään kasvattamalla myönteisten päätösten osuutta, koska annetut epärealistiset aikarajat eivät mitenkään riitä epäselvien tapausten selvittämiseen. Todistustaakkahan on EU:ssa turvapaikkatutkijoilla, ei turvapaikanhakijalla, kuten jotkut luulevat, joten aikataulun kiristäminen johtaa helpompiin oleskelulupiin. Komissio on lisäksi muutenkin löysentämässä oleskeluluvan saamisen kriteerejä ja luomassa uusia poikkeuksia.

Tämä on sitä sisäministeri Ohisalon mainitsemaa "paperittomuuden torjumista". Laittomasta maahanmuutosta tehdään laillista.

Pakollinen tunnistautuminen, turvallisuustarkastus ja terveystarkastus ehdotetaan tehtäväksi jo EU:n ulkorajalla. Turvapaikanhakijat jaetaan siellä kahteen ryhmään. Toisten turvapaikkahakemukset käsitellään aivan kuten nykyäänkin, kun taas toinen ryhmä käy läpi nopean niin sanotun rajamenettelyn.

Tätä on markkinoitu EU-propagandassa toimittajien avustuksella kovanakin tiukennuksena, mutta maahanmuuttokomissaarin mukaan prosessi on molemmissa ryhmissä täsmälleen sama. Ero on vain käsittelyn tavoiteajoissa.

"Rajamenettely" voidaan ehdotuksen mukaan tehdä muuallakin kuin konkreettisesti raja-alueella, eikä tutkittavia sijoiteta suljettuun laitokseen, joten käytäntö olisi lupaavasta nimestä huolimatta yhtä tyhjän kanssa.

Henkilökohtainen käsittely kaikille turvapaikanhakijoille on kuitenkin haaste, ja että se pitäisi pystyä tekemään korkeintaan 12 viikossa, kuten ehdotus esittää niille, jotka tulevat maista, joista saadaan vähemmän todennäköisesti turvapaikkaa, kuulostaa vaativalta. Oikeusturva on taattava kaikille turvapaikanhakijoille.

Kun ensimmäisen hakemuksen käsittelyyn menee nykyään paremminkin 12 kuukautta, ja tuohon 12 viikkoon sisältyy myös mahdollisen valituksen käsittely, epärealistinen aikatavoite ja oikeusturvan entistä suurempi korostaminen tarkoittavat, että yhä useampi saa yhä vähemmällä näytöllä myönteisen päätöksen. Se taas toimii uutena vetotekijänä, jollaisia komission ehdotuksessa riittää muutenkin.

Dublin-sääntö nykymuodossaan tultaisiin romuttamaan, niiden maiden, joihin pakolaiset ensiksi saapuvat, ei tarvitse vastata kaikkien turvapaikkakäsittelystä. 2015 osoitti, että tällainen järjestelmä on kestämätön, joten on selvää, että jotain on muutettava.

Vuosi 2015 ei osoittanut, että Dublin-järjestelmä ei toimi, vaan että EU ei toimi, kun yhteisiä sääntöjä räikeästi rikkoville ja siten muut jäsenmaat vaarantaville maille ei tehty yhtään mitään.

Dublin-periaate suojelee kaikkia jäsenmaita toimimalla turvapaikanhakijoille pelotteena, kunhan ulkorajamaat tekevät osuutensa ja muut jäsenmaat tukevat niitä rajojen suojelussa ja palautusten nopeuttamisessa. Sen sijaan komission ehdottamat turvapaikanhakijasiirrot toimivat vetotekijänä, lisäävät tulijoiden määrää ja pahentavat siten koko EU-alueen tilannetta.

Ehdotuksen mukaan komissio tekisi päätökset turvapaikanhakijoiden jakamisesta, jos Eurooppaan tulee suuri vyöry lyhyessä ajassa. Se estäisi kiistelyn maiden välillä, mutta kaikki tuskin hyväksyvät menettelyä, jossa komissio päättää asioista.

Suomi ei vain hyväksy vaan tulee vaatimaan komission yksinvaltaa, kuten pääministeri Marin vaati aiemmin viikolla EU:n oikeusvaltiomekanismissa.

Ajatus pakollisista pakolaiskiintiöistä kaikille EU-maille on tuhoon tuomittu. Ennen kaikkea neljä Visegrad-maata – Puola, Unkari, Slovakia ja Tsekki – ovat suoralta kädeltä kieltäytyneet liittymästä sellaiseen järjestelmään ja sanoneet ei yhdenkään pakolaisen vastaanottamiselle.
...
Uudessa ehdotuksessa vastuuta jaetaan niin sanotulla sponsorisopimuksella. Ne maat jotka eivät ota vastaan turvapaikanhakijoita, voivat osallistua maksamalla niiden pakolaisten palauttamisen, joille ei myönnetä turvapaikkaa. Järjestelmä on luotu, jotta maat voivat osoittaa solidaarisuutensa EU:ssa.

Tietyt maat ehkä jopa mieluummin maksavat lantin siitä, että saavat pakolaiset ulos Euroopasta, mutta siirtolaisten käsittelyn kustannukset voivat varmasti myös herättää vastustusta. Rahathan voitaisiin käyttää omiin tarkoituksiin.

Ihanko oikeasti vielä viisi vuotta vuoden 2015 kriisin jälkeen meillä on toimitus, jossa ei tiedetä, että ne ovat turvapaikanhakijoita eli turvapaikkaa hakeneita laittomia siirtolaisia tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, eivät pakolaisia? Että Euroopasta muka käännytetään lähtömaihin pakolaisia?

Ei, vaan kyse on poliittisesta protestoinnista kielipelin avulla kuten "paperittomista" jankutettaessa.

Harmittomalta kuulostavaksi verhottu palautusten "sponsorisopimus" tarkoittaa oikeasti, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta kieltäytyvät maat joutuvat asuttamaan muista maista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet käännytettävät, jos eivät pysty palauttamaan heitä lähtömaihin, kuten harvemmin pystyvät.

[KTM]

Ivan Puopolon kolumni: EU:n uusi ehdotus ei vähennä laitonta maahanmuuttoa[/size]

No niin, en ymmärrä miksi "laitonta" maahanmuuttoa yilipäätään hyväksytään, kaikki laittomasti maahan saapuneet pitäisi automaattisesti poistaa maasta ja palauttaa kotimaihinsa. Piste.

[Näkkileipä]

Ivan Puopolon kolumni: EU:n uusi ehdotus ei vähennä laitonta maahanmuuttoa[/size]

No niin, en ymmärrä miksi "laitonta" maahanmuuttoa yilipäätään hyväksytään, kaikki laittomasti maahan saapuneet pitäisi automaattisesti poistaa maasta ja palauttaa kotimaihinsa. Piste.

Mutkun, se työllistää sellaisia suomalaisia virkamiehiä, jotka vain hyötyvät tilanteesta. Kuten: poliisi, asianajajat, oikeuslaitos, lääkärit ilman aivoja, Suomen hallitus... [olettamus]Jos Suomeen todellakin otettaisiin käyttöön, oikeasti järkevä ja toimiva maahanmuuttopolitiikka ja rajavalvonta, niin sehän veisi monelta virkamieheltä työpaikan ja aiheuttaisi monille "hyville ihmisille" ongelmia, kun he eivät voisi hyötyä laittomasta maahanmuutosta.[/olettamus]

[Roope]

Kansan Uutiset: Silvia Modig: EU rakentaa ympärilleen muuria 9.10.2020

Ei rakenna. EU aikoo päinvastoin purkaa niitä "muureja", joita jäsenmaat ovat vuosien aikana rakentaneet ja helpottaa Eurooppaan tuloa.

Neuvottelut EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamisesta ovat olleet jumissa vuosia. Nyt komissio haluaa päästä niistä sopuun ensi vuoden alkuun mennessä. Uusi ehdotus on myönnytys maahanmuuttovastaisille jäsenmaille.

Uutta ehdotusta ei voi luonnehtia ainakaan myönnytykseksi pakollisia turvapaikanhakijakiintiöitä johdonmukaisesti vastustaneille jäsenmaille, sillä se velvoittaisi kaikki jäsenmaat turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.

Turvapaikanhakijoiden oikeuksien sijaan sopimuksen ytimessä on Eurooppa, joka rakentaa ympärilleen muuria.

Millähän perusteella näin olisi? Maahanmuuttokomissaari vakuutteli, että kävi miten kävi, komissio varmistaa (haitta)maahanmuuton pysyvän vähintään samalla tasolla.

Painopiste on palautuksissa ja ulkorajojen vahvistamisessa. Jos jäsenmaa ei halua uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoita, se voi kantaa vastuunsa osallistumalla palautuksiin.

Tiedotuksessa on jauhettu valtamedian avustuksella palautuksista, mutta komissiolla ei ole esittää mitään konkreettista jumittavien palautuksien vauhdittamiseksi. Ulkorajojen vahvistaminen tarkoittaa Frontex-miehitystä, jonka toimenkuvaksi kaavaillaan meritaksitoimintaa ja jäsenmaiden tekemien laittomien käännyttämisten estämistä.

Jos jäsenmaa ei halua uudelleensijoittaa turvapaikanhakijoita, se joutuu ottamaan vastuulleen ja palautusten epäonnistuessa asuttamaan muista jäsenmaista kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Lisäksi tietyissä komission määrittelemissä tilanteissa kaikki jäsenmaat ilman poikkeuksia ovat velvollisia ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita ulkorajoilta komission niin määrätessä.

Unkarin Orbán on jo ilmoittanut, ettei hän suostu kumpaankaan. Samoilla linjoilla ovat Puola, Tšekki ja Slovakia.

Visegrad-maat ovat kieltäytyneet palautuksiin liitetystä velvollisuudesta asuttaa ne, joiden palautus ei onnistu.

Myönnytyksistä ei siis ole ollut hyötyä. Ei tällainen politiikka voi jatkua.

Mitä "myönnytyksiä" Modig oikein tarkoittaa? Modigin käsitys, että turvapaikanhakijoiden vastaanotosta voisi sopimuksessa kategorisesti kieltäytyä, on virheellinen.

EU:n turvapaikkapolitiikan on perustuttava ihmisoikeuksiin ja turvapaikanhakijoiden ihmisarvon kunnioittamiseen populistijohtajien ja äärioikeiston myötäilyn sijaan. EU ei voi katsoa vierestä, kun osa sen jäsenmaista irtaantuu Geneven pakolaissopimuksesta.

Komission sopimusehdotuksella ei ole mitään tekemistä Geneven pakolaissopimuksen kanssa, joka muuten mahdollistaisi jopa Eurooppaan suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton lopettamisen kokonaan (vink, vink).

Geneven sopimus ei velvoita valtiota ottamaan vastaan ja käsittelemään edes toisesta maasta turvapaikkaa hakeneita, mutta komission ehdotus velvoittaisi jäsenmaan ottamaan vastaan ja asuttamaan jopa toisesta maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita.

EU:n on suojeltava hädänalaisia ihmisiä, eikä heikennettävä turvapaikanhakijoiden oikeudellista asemaa entisestään, kuten nykyinen ehdotus tekee.

Miten ehdotus ihan konkreettisesti "heikentää turvapaikanhakijoiden oikeudellista asemaa"? En ole huomannut kenenkään esittäneen mitään sellaista mutta kylläkin monenlaista sille vastakkaista.

Inhimilliseen turvapaikkapolitiikkaan eivät kuulu leirit, joissa ihmiset suljetaan EU:n rajoille. Siihen ei kuulu sopimusten tekeminen valtioiden kanssa, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia.

Jo nyt komission ehdotus on voitto Orbánille ja hänen äärioikeistolaisille kumppaneilleen.

Ennakoituakin karmeampi suunnitelma, jota "Orbán ja hänen äärioikeistolaiset kumppaninsa" (terveisiä vaan Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzille) vastustavat kaikin voimin, onkin heille "voitto"? Niin kai sitten.

Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo on selvästikin sen verran fiksu, että kiertelee ja valehtelee puhuessaan maahanmuutosta, mutta voin helposti uskoa europarlamentaarikko Silvia Modigin olevan sen verran yksinkertainen, että uskoo itsekin näihin juttuihinsa. Kuka lie syöttää nämä perättömät jutut Modigin päähän, sillä ei kukaan juuri tällä tavalla harhaisiin johtopäätöksiin itsenäisesti päädy.

[akez]

Esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalo on selvästikin sen verran fiksu, että kiertelee ja valehtelee puhuessaan maahanmuutosta, mutta voin helposti uskoa europarlamentaarikko Silvia Modigin olevan sen verran yksinkertainen, että uskoo itsekin näihin juttuihinsa. Kuka lie syöttää nämä perättömät jutut Modigin päähän, sillä ei kukaan juuri tällä tavalla harhaisiin johtopäätöksiin itsenäisesti päädy.

Saksan media ainakin tekee tuollaista aivan systemaattisesti. Lukija saa taatusti väärän kuvan siitä, mitä EU-komissiossa ollaan puuhaamassa, mutta sehän toki on tarkoituskin.

Modig puhuu taas kovasti ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta. Ne koskeva taaskin vain asylantteja, eivät tälläkään kertaa kohdemaiden kansalaisia, joihin tuon toiminnan suurimmat vahingot täysimääräisesti kohdistuvat. Eikö vihervasemmisto todellakaan piittaa mitään oman maansa kansalaisista? Huutakoon se hep, joka ensimmäisen kerran kuulee näiden puhuvan oman maan kansalaisista, sekä ihmisoikeuksista ja -arvosta samassa lauseessa jollakin positiivisella kytkennällä.

Hassua myös, että Modig puhuu hädänalaisista. Sellainen ei ole enää yksikään Kreikkaan ja Italiaan saapuva laiton maahantulija. Turkki on jo turvallinen ja Italiaan ei pääse pulittamatta ihmissalakuljettajille rahasummaa, joka on omaisuus kehitysmaissa ja jolla niissä maissa eläisi lokoisasti kauan ilman pikkubisneksenkin perustamista.

[akez]

Saksalaislehti kertoo EU-parlamentin ID-ryhmän adressista, jolla vastustetaan EU-valtarakenteiden kaavailemaa asyyli- ja maahanmuuttosopimusta.

Nimienkeräys adressiin aloitettu

Euroopan oikeistopuolueet haluavat torjua EU-maahanmuuttosopimuksen

Junge Freiheit 16.10.2020

EU-parlamentin ID-ryhmä ja Saksan AfD-puolue ovat aloittaneet nimienkeruun EU-maahanmuuttosopimusta vastustavaan adressiin. Siinä varoitetaan, että EU-komission syyskuun puolivälissä esittelemä asyyli- ja maahanmuuttosopimus helpottaa ja tasoittaa tietä Eurooppaan suuntautuvalle massamaahanmuutolle. "Sopimus merkitsisi eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden, Euroopan kansakuntien ja niiden kulttuurien loppua", todetaan adressissa.

ID-ryhmään kuuluvat mm. ranskalainen Rassemblement National [Le Penin puolue], italialainen Lega, sekä itävaltalainen FPÖ. Yhdessä nämä muodostavat EU-parlamentissa ID-ryhmän, johon myös AfD kuuluu. Legan 75 mepin ryhmä on EU-parlamentin neljänneksi suurin ryhmä ja sen puheenjohtajana toimii Marco Zanni.

Eurooppa "jyrätään" EU-maahanmuuttosopimuksen avulla

Adressissa varoitetaan, että EU-sopimuksella tullaan toimeenpanemaan vuoden 2018 YK:n maahanmuuttosopimus [joka luonteeltaan kuulemma "ei-velvoittava", vaikka toistaa jatkuvasti "sitoudumme"-sanaa]. Tämän myötä maahanmuutosta tulee oikeus. Elintasomaahanmuuttajat pääsevät samaan asemaan pakolaisten kanssa. EU-jäsenvaltioita uhkaa "suunnitelmallisen tulvituksen" takia "demografinen muutos" (puhekielen termi: väestönvaihto).

Lakiin perustuvan EU-ulkorajojen rajavalvonnan myötä EU-komissio saa haltuunsa "Euroopan avaimet. Se voi sitten avata portit meiltä lupaa kysymättä ja kutsua koko maailman pysyvästi kylään. Nämä avaimet on saatava takaisin. Muuten meidät jyrätään ja päädymme lopulta kodittomiksi", varoittaa ID-ryhmä adressissa. EU-maahanmuuttosopimus on siksi torjuttava.

Lihavoinnit mun.

Huomioiden se, että EU:n ulkopuolella on tutkimusten mukaan satoja miljoonia Eurooppaan haluavia henkilöitä, niin mieleen tulee, että koska tuo EU-valtarakenteiden hanke on jo niin sairas, rikollinen ja mielipuolinen (jollaisen vain saksalaiset voivat keksiä), niin kansalaiset eivät kenties millään voi uskoa tuollaista todeksi, fataaleista seurauksista puhumattakaan, ja suhtautuvat kenties siksi asiaan märehtien edelleen kaikessa rauhassa niityllä heinää, vaikka teurastamon vankkurit jo kolistelevat kulmilla.

[Roope]

Hallitus totta kai hihkuu innosta päästä vastaanottamaan EU:n lähettämiä turvapaikanhakijoita eli oikeammin Välimeren laittomia siirtolaisia, mutta se ei silti ole täysin tyytyväinen komission maahanmuuttosopimusesitykseen.

Sopimusta on hallituksen mielestä rukattava niin, että ilmeisiä huijareita ei pakotettaisi jäämään EU-rajan läheisyyteen helpompaa poistamista varten. Myös valituskierrosten rajaaminen yhteen (Suomessa määrä on käytännössä rajaton, kun aina voi tehdä uuden hakemuksen) on hallituksellemme kauhistus. Juuri loputtomien valitusten helppous mahdollistaa halutun haittamaahanmuuton, kun turvapaikkakriteerit jäävät ylittämättä.

Kyseessä lienee väärinkäsitys, että ilmeisiin huijareihin sovellettava ns. rajamenettely tarkoittaisi, että turvapaikkatutkinta suoritettaisiin rajan lähettyvillä. Ainakin aiemman tiedon mukaan rajamenettelytutkinta voidaan nimestään huolimatta tehdä missä tahansa, vaikka Suomessa. Eikä sijoituspaikalla ole muutenkaan merkitystä, koska esityksen mukaan myös rajamenettelyyn ohjatut turvapaikanhakijat saavat kulkea vapaasti ja siis häipyä Euroopan puolella sijaitsevasta majapaikastaan minne mielivät.

Hallitus otti kantaa EU:n maahanmuutto­politiikan uudistamiseen – esitys solidaarisuus­mekanismista ja tulijoiden "seulonnasta" saa tukea

Valtioneuvosto pitää kaikkia jäsenmaita sitovaa yhteisvastuujärjestelmää tärkeänä ja vaatii, että Schengen-alueelle tulijoiden "seulonnassa" huolehditaan tarkasti perusoikeuksista ja yksityisyydensuojasta.

EUROOPAN unioni on jo pitkään yrittänyt uudistaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaansa. Syyskuun lopussa komissio julkaisi asiasta oman ehdotuksensa.

Torstaina Suomen hallitus kertoi oman näkemyksensä komission esityksestä. Komission esitys sisältää viisi lakiehdotusta, joihin jokaiseen hallitus on ottanut erikseen kantaa. Esityksen tarkoitus on yhtenäistää EU:n alueelle laittomasti saapuvien ihmisten vastaanottoa ja sijoittamista.

Hallitus tukee komission esitystä suurelta osin ja on yksimielinen sen tavoitteesta. Joitakin erimielisyyksiä ja vaatimuksia kuitenkin löytyy.

YKSI komission ehdotuksista on nopeampi hakemuksen käsittely sellaisille henkilöille, joilla on kansalaisuutensa puolesta pieni todennäköisyys turvapaikan saamiseen. Näiden henkilöiden on komission esityksen mukaan myös pysyttävä rajan läheisyydessä niin sanotun rajamenettelyn ajan.

Tämän menettelyn oikeudellisista perusteista tarvitaan valtioneuvoston mukaan lisäselvitystä EU-tasolla.

Valtioneuvosto suhtautuu myös varauksella komission ehdotukseen siitä, että menettelyä koskeva muutoksenhaku eli käytännössä päätöksestä valittaminen rajattaisiin vain ensimmäisen asteen tuomioistuimeen.

"Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että kaikissa turvapaikkamenettelyissä hakemuksen perusteet tutkitaan yksilöllisesti ja että käsittelyssä huolehditaan hakijoiden oikeusturvasta", sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan.

[...]

Komission esitykseen sisältyy uusi velvoittava solidaarisuusmalli, jolla pyrittäisiin lisäämään yhteisvastuuta. Sen mukaan yhden jäsenmaan ulkorajalle tulleita turvapaikanhakijoita voidaan tarpeen mukaan tasata eri jäsenmaiden kesken.

Valtioneuvosto pitää kaikkia sitovaa yhteisvastuujärjestelmää tärkeänä.

[...]

EU:N neuvoston puheenjohtajamaa Saksa pyrkii viemään neuvotteluita maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta eteenpäin. Ministeritasolla seuraava keskustelu asiasta käydään perjantaina sisäministerien kokouksessa.

Syyskuun lopussa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoi, että Suomi osallistuu neuvotteluihin rakentavana kumppanina, joka hakee eurooppalaista ratkaisua.

"On varmasti kaikkien etu, että tähän löytyy kokonaisuus ja että jokainen jäsenmaa pystyy osoittamaan olevansa jollain tavalla mukana yhteisessä eurooppalaisessa projektissa", Ohisalo sanoi.

Helsingin Sanomat 12.11.2020

[Huppupelikaani]

Omia sääntöjään rikkova EU sanoo Unkarin rikkovan EU:n sääntöjä.

EU-tuomioistuin: Unkarin jyrkkä pakolaispolitiikka rikkoo EU:n sääntöjä

Unkari yrittää tietoisesti estää turvapaikan hakijoiden pääsyn maahan.

Tuomioistuin toteaa Unkarin estävän maahan saapuvia ihmisiä tekemästä turvapaikkahakemusta ja pakottavan heidät "siirtoleireihin".

– Unkari ei täytä EU-lakien asettamaa velvoitettaan ylläpitää oikeutta hakea turvapaikaa, tuomioistuin lausuu.

Unkarin lakien mukaan turvapaikkaa ei saa anoa sen rajojen sisällä, ei edes rajoilla. Turvapaikanhakijat on ohjattu EU:n ulkopuolella oleviin lähetystöihin, kuten esimerkiksi Kiovaan tai Belgradiin, joissa se voivat tehdä anomuksen maahan pääsystä.
———

https://yle.fi/uutiset/3-11702510

Kuinkahan moni näistä "turvapaikanhakijoista" ei käytä Unkaria vain kauttakulkumaana sakeampien lihapatojen ääreen? Mahtuuko kahden käden sormiin...

[Kela_Platinum]

Omia sääntöjään rikkova EU sanoo Unkarin rikkovan EU:n sääntöjä.

EU-tuomioistuin: Unkarin jyrkkä pakolaispolitiikka rikkoo EU:n sääntöjä

Unkari yrittää tietoisesti estää turvapaikan hakijoiden pääsyn maahan.

Tuomioistuin toteaa Unkarin estävän maahan saapuvia ihmisiä tekemästä turvapaikkahakemusta ja pakottavan heidät "siirtoleireihin".

– Unkari ei täytä EU-lakien asettamaa velvoitettaan ylläpitää oikeutta hakea turvapaikaa, tuomioistuin lausuu.

Unkarin lakien mukaan turvapaikkaa ei saa anoa sen rajojen sisällä, ei edes rajoilla. Turvapaikanhakijat on ohjattu EU:n ulkopuolella oleviin lähetystöihin, kuten esimerkiksi Kiovaan tai Belgradiin, joissa se voivat tehdä anomuksen maahan pääsystä.
———

https://yle.fi/uutiset/3-11702510

Kuinkahan moni näistä "turvapaikanhakijoista" ei käytä Unkaria vain kauttakulkumaana sakeampien lihapatojen ääreen? Mahtuuko kahden käden sormiin...

Toivottavasti Unkari viisveisaa tuosta ja jatkaa matujen estämistä. Unkari on tehnyt enemmän Euroopan eteen kuin EU ikinä. Käytänössähän Unkari suojelee länsi-Eurooppaa kun eivät matut edes halua jäädä Unkariin

[Roope]

Maahanmuutto on mietittävä uusiksi

[...]

Toisaalta Suomen sisään pääsee liiankin helposti vuosiksi, jos tulee turvapaikanhakijana. Liian moni esimerkiksi vuonna 2015 tätä reittiä tullut on päätynyt jäämään Suomeen ja Eurooppaan ilman laillista oikeutta paperittomana. Jokainen ymmärtää, että se on alusta lieveilmiöille. Turvapaikanhaku pitäisi siirtää EU:n ulkorajoille keskuksiin, joista pääsisi eteenpäin vain oleskeluluvan saadessa. Se edellyttää ensisijaisesti EU:n yhteisiä ratkaisuja.

Suomeen pakolaisina tulevien kotoutumista voimme itse muuttaa ratkaisevasti. Tukien varaan opettaminen ja omiin oloihin vuosiksi passivoiminen ovat karhunpalveluksia sekä tulijoille että suomalaiselle yhteiskunnalle. Käytännössä kaikkien tukien ja velvoitteiden mittaaminen samalla tikulla työuran tehneelle Suomessa syntyneelle ja juuri oleskeluluvan saaneelle kotoutuneelle on kaunis ajatus, mutta ei palvele kumpaakaan. Töihin ja kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin velvoittaminen tiukemmilla taloudellisilla välineillä olisi palvelus niin tulijoille kuin yhteiskunnan kestävyydellekin.

Kai Mykkänen
puheenjohtaja, kokoomuksen eduskuntaryhmä

Helsingin Sanomat 22.12.2020

Mykkäsen visio EU:n ulkorajakeskuksista ei ensinnäkään toimi, mikäli niissä sovelletaan suomalaista turvapaikkapolitiikkaa, jossa hakemuksia ja valituksia voi tehtailla loputtomiin. Pian keskuksissa majoitettaisiin miljoonia ihmisiä tai sitten oleskelulupia jaeltaisiin liukuhihnalta kaikille. Turvapaikkapolitiikan kiristämistähän Mykkänen ei sisäministerinä hyväksynyt.

Toiseksi, EU ei ole parhaillaan suunnittelemassa suljettuja ulkorajakeskuksia turvapaikkahakemusten tutkimisen ajaksi vaan avoimia keskuksia pikaisen esiselvityksen ajaksi. Varsinainen turvapaikkatutkinta tehtäisiin edelleen jäsenmaissa, mutta uutena piirteenä laittomasti rajan yli tulleet lähetettäisiin jäsenmaihin suoraan ulkorajoilta. Mykkänen tai hänen puolueensa eivät ole vastustaneet EU-suunnitelmaa.

Aivan varmasti humanitaaristen maahanmuuttajien tukia ja velvoitteita pitäisi mitata eri mittatikulla kuin kantasuomalaisten, mutta se ilmeisesti vaatisi perustuslain tai sen tulkinnan muuttamista. En ole huomannut kokoomuksen ajavan sellaista. Sen sijaan muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on perustellut humanitaaristen maahanmuuttajien tukiriippuvuudella yleistä sosiaaliturvan heikentämistä, koska hänen teoriansa mukaan samat kannustimet muka toimivat molempiin ryhmiin samalla tavalla.

[Roope]

Suuri valiokunta antoi lausuntonsa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta

Suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta, josta Euroopan komissio esitteli näkemyksensä syyskuussa. Suuri valiokunta käsitteli komission tiedonantoa valtioneuvoston selvityksen E 125/2020 pohjalta ja sai asiasta lausunnot ulkoasiainvaliokunnalta (UaVL 8/2020) ja hallintovaliokunnalta (HaVL 25/2020). Komission antamiin lainsäädäntöehdotuksiin eduskunta ottaa kantaa erikseen myöhemmin.

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan korostaen lausunnossa esittämiään näkökohtia. Valiokunta hyväksyi lausunnon äänestysten jälkeen. Lausunnon SuVL 9/2020 ja siihen jätetyt eriävät mielipiteet voi lukea eduskunnan sivuilla​.

Tavoitteena muuttoliikkeen tuloksellinen, humaani ja eurooppalaisten arvojen mukainen hallinta

Komissio tarkastelee tiedonannossaan muuttoliikettä kokonaisvaltaisesti. Se kattaa yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, paluupolitiikan, yhteistyön kolmansien maiden kanssa sekä laillisten maahantulon väylien kehittämisen. Suuri valiokunta pitää laaja-alaista näkökulmaa perusteltuna ja tukee muuttoliikekysymyksen tarkastelua useiden eri politiikka-alojen kokonaisuutena.

Suuri valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi haetaan EU-tason ratkaisua. Valiokunta edellyttää, että Suomi toimii neuvotteluissa aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti kestävän ja tasapainoisen yhteisen järjestelmän luomiseksi.​

Suuri valiokunta tukee komission tavoitetta luoda kehys, joka mahdollistaa muuttoliikkeen tuloksellisen, humaanin ja eurooppalaisten arvojen mukaisen hallinnan. Valiokunta korostaa, että kaikessa toiminnassa on kunnioitettava ja ylläpidettävä kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia. Ulkoasianvaliokunnan tavoin valiokunta yhtyy tavoitteeseen taata humanitaaristen toimijoiden toimintamahdollisuudet maalla ja merellä sekä estää humanitaarisen toiminnan kriminalisointi.

Toimivan ja yhdenmukaisen järjestelmän luominen normaalitilanteisiin on tehokkain tapa varautua kriiseihin ja ennaltaehkäistä niitä

Komissio esittää mm. turvapaikkahaun kanavoimista seulontamenettelyn kautta joko tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn tai rajamenettelyyn sekä palauttamismenettelyyn tämän jälkeen. Kokonaisuuteen kuuluisivat alkuvaiheen tarkastukset ja rekisteröinnit sekä tietyin reunaehdoin pakollinen rajamenettely sellaisille henkilöille, joiden mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua ovat vähäiset.

Pyrkimys tasapuoliseen vastuun- ja taakanjakoon jäsenvaltioiden kesken on hankkeen yksi keskeisiä elementtejä. Vastuu muuttoliikkeen hyvästä hallinnasta olisi aiempaa selvemmin EU:n yhteinen ja paineen kohteeksi joutuvan maan tukeminen olisi pakollista. Jäsenvaltiot voisivat paine- ja kriisitilanteessa valita, osoittavatko ne tukea vastaanottamalla sisäisiä siirtoja vai ottamalla vastuun tietyn henkilömäärän palauttamisesta.

Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston neuvottelutavoitetta varmistaa sujuvat ja laadukkaat turvapaikkamenettelyt alkuvaiheen seulonnasta lähtien siten, että hakija voi luottaa asiansa oikeudenmukaiseen käsittelyyn ja että ratkaisu tehdään kohtuullisessa ajassa prosessin kaikissa vaiheissa. Valiokunta toteaa, että toimivan ja eri jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti sovellettavan järjestelmän luominen normaalitilanteisiin on tehokkain tapa varautua kriiseihin ja ennaltaehkäistä niitä.

Suuri valiokunta katsoo, että turvapaikkajärjestelmän ja vastuunjaon EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on oltava oikeudenmukainen, kestävä ja tosiasiallisesti toimiva siten, että normaalitilanteessa kaikki jäsenvaltiot pystyvät suoriutumaan velvoitteistaan. On myös luotava lainsäädännöllisesti selkeä ja käytännössä toimiva järjestely korkean muuttoliikepaineen tilanteisiin ja erilaisiin kriiseihin. Suomelle ulkorajavaltiona on tärkeää, että EU:ssa olisi yhteinen solidaarisuusmekanismi korkean paineen alla olevan jäsenmaan riittäväksi tukemiseksi, suuri valiokunta toteaa hallintovaliokunnan tavoin.

Suuri valiokunta arvioi, että esitykseen liittyy yhteisvastuun toteuttamisen osalta epäselvyyksiä, jotka edellyttävät lisäselvityksiä niiden tosiasiallisesta toimivuudesta ja merkityksestä Suomen kannalta. Myös ehdotuksien muita vaikutuksia ja merkitystä tulisi kartoittaa edelleen valmistelun edetessä. Suuri valiokunta viittaa asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, että ehdotuksiin liittyy tietty jännite sinänsä oikeutetun maahanmuuton hallinnan ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden aseman välillä.

EU:n muuttoliikkeen hallinnan keskeinen puute on, että vain noin kolmannes palaamaan määrätyistä henkilöistä poistuu jäsenvaltioista. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta kansalaisten näkökulmasta sekä avaa mahdollisuuksia laittomalle maahanmuutolle, jolloin jäsenmaihin voi jäädä pysyvästi ihmisiä, joilla on kohonnut riski syrjäytymiseen ja hyväksikäytön uhriksi joutumiseen. Tosiasiallisesti toimivien ja toisiaan täydentävien palautusjärjestelmien aikaansaaminen on siksi tärkeä osa kokonaisratkaisua.

Muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina.​

Väestörakenteen ja talouden kehityssuuntaukset, poliittinen epävakaus ja konfliktit sekä ilmastonmuutos merkitsevät, että muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina. Tämä edellyttää muuttoliikekysymysten huomioimista kaikissa ulkoisen ulottuvuuden politiikkatoimissa, kuten kauppapolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. Olosuhteet lähtömaissa ovat avainkysymys sekä kehitystavoitteiden että muuttoliikkeen hallinnan kannalta.

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU ja jäsenvaltiot rakentavat ja solmivat tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä mm. EU:hun suuntautuvien laillisten ja turvallisten väylien tukemiseksi ja niiden saavutettavuuden lisäämiseksi, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä takaisinottoyhteistyön parantamiseksi.

Eduskunta 4.12.2020

Valiokunnan lausunto SuVL 9/2020 vp E 125/2020 vp 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut:

    neuvotteleva virkamies Katri Niskanen sisäministeriö
    johtava asiantuntija Renne Klinge ulkoministeriö
    hallitussihteeri Jarmo Tiukkanen työ- ja elinkeinoministeriö
    yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto
    ylikomisario Ari Jokinen Poliisihallitus
    kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitos
    oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen Amnesty International, Suomen osasto ry
    vt. Suomen maatoimiston päällikkö Simo Kohonen IOM Finland
    johtava lakimies Marjaana Laine Pakolaisneuvonta ry
    yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström Suomen Pakolaisapu ry
    suunnittelija Aleksi Seilonen Suomen Punainen Risti
    professori Martti Koskenniemi
    professori Elina Pirjatanniemi

Voin arvata, mitä mieltä tämänkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö on asioista.

Suuri valiokunta katsoo hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) tavoin, että yhdenmukainen seulontamenettely tukisi ulkorajojen valvontaa ja edesauttaisi Schengen-alueen turvaamista. Kaikkien osapuolten etu on, että hakijat osoitetaan oikeaan, laadukkaaseen ja oikeudenmukaiseen menettelyyn heti prosessin alussa. Nopeutettujen menettelyiden asianmukainen käyttö on osa toimivaa järjestelmää, mutta samalla valmistelussa on huolehdittava riittävistä oikeusturvatakeista. Nopeutetut menettelyt eivät saa johtaa yksilöllisen arvioinnin heikkenemiseen, eikä turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantumiseen, riippumatta turvapaikanhakijan alkuperämaasta. Vastaavasti on varmistettava haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeiden huomioiminen asianmukaisesti ja matalalla kynnyksellä prosessin jokaisessa vaiheessa. Valiokunta painottaa erityisesti lapsen oikeuksien ja lapsen edun ensisijaisuuden toteutumista täysimääräisesti kansainvälisten velvoitteiden edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöllistä ja tosiallista lapsen edun arviointia.

Oikeusturvaa on ehdotetussa EU-järjestelmässä mahdotonta pitää samalla sopimusten vaatimukset korkealta ylittävällä tasolla kuin Suomessa, ellei myönteisten päätösten kriteerejä madalleta nykyiseen EU-keskiarvoon verrattuna murto-osaan aiemmasta.

"Nopeutetut menettelyt" eivät tarkoita nopeampia kielteisiä päätöksiä vaan hakemusten käsittelyn tiukka aikaraja johtaa oikeusturvan nimissä myönteisten päätösten lisääntymiseen.

Valtioneuvoston ja hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) tavoin suuri valiokunta katsoo, että turvapaikkajärjestelmän ja vastuunjaon EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on oltava oikeudenmukainen, kestävä ja tosiasiallisesti toimiva siten, että normaalitilanteessa kaikki jäsenvaltiot pystyvät suoriutumaan velvoitteistaan.

Turvapaikanhakijoiden jakaminen EU:n ulkorajalta jäsenmaihin ei lähtökohtaisesti voi olla kestävää ja tosiasiallisesti toimivaa vaan houkuttelee liikkeelle yhä enemmän laiittomia siirtolaisia. Vuoden 2015 tilanteessa järjestely olisi vain pahentanut ja pitkittänyt kriisiä. Joten miksi?

On myös luotava lainsäädännöllisesti selkeä ja käytännössä toimiva järjestely korkean muuttoliikepaineen tilanteisiin ja erilaisiin kriiseihin, jotta jäsenvaltioille kohdistetaan nopeasti ja vaikuttavasti kaikki niiden tarvitsema tuki ja varmistetaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimivuus ja maahanmuuton hallinta myös näissä tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kuten hallintovaliokunta (HaVL 25/2020 vp) toteaa, Suomi on ulkorajavaltio ja sen vuoksi maamme kannalta on tärkeää, että EU:ssa olisi yhteinen solidaarisuusmekanismi korkean paineen alla olevan jäsenmaan riittäväksi tukemiseksi. 

Ensinnäkin vuoden 2015 kriisin eskaloituminen johtui juuri siitä, että Kreikka, Ruotsi ja monet muut EU-maat eivät piitanneet yhteisistä säännöistä tai muiden EU-maiden kohtalosta, joten se siitä solidaarisuudesta.

Toiseksi, ei todellakaan ole Suomen tai muidenkaan EU-maiden etu, että viisumittomat tulijat pitkin Eurooppaa jakava "solidarisuusmekanismi" tekisi Suomesta houkuttelevan maan Venäjän miljoonille laittomille siirtolaisille EU-alueelle pääsemiseksi.

Suuri valiokunta arvioi erikoisvaliokuntien tavoin, että esitykseen liittyy yhteisvastuun toteuttamisen osalta epäselvyyksiä, jotka edellyttävät lisäselvityksiä niiden tosiasiallisesta toimivuudesta ja merkityksestä Suomen kannalta. Vastaavasti ehdotuksien muita vaikutuksia ja merkitystä tulisi kartoittaa edelleen valmistelun edetessä. Tältä osin suuri valiokunta viittaa asiantuntijakuulemisissa esitettyihin näkemyksiin siitä, että ehdotuksiin liittyy tietty jännite sinänsä oikeutetun maahanmuuton hallinnan ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden aseman välillä. Erityisesti esityksiin seulonnasta, force majeure -tilanteista ja turvapaikkamenettelystä liittyy erinäisiä oikeudellisia, perus- ja ihmisoikeuksien soveltamiseen ja noudattamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota esitysten jatkovalmistelussa. Kuulemisissa on myös korostettu tarvetta vahvistaa Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintamahdollisuuksia ja luoda perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista seulontamenettelyssä valvova toimivaltuuksiltaan ja resursseiltaan riittävä ja riippumattoman valvontamekanismi. Valiokunta pitää näkemyksiä perusteltuina. 

Eli valiokunta haluaa poistaa esityksestä kohdat, joita voisi teoriassakaan käyttää Euroopan puolustamiseen laittomien siirtolaisten vyöryiltä.

Suuri valiokunta kiinnittää lisäksi valtioneuvoston huomiota asiantuntijakuulemisissa esitettyihin arvioihin siitä, että ehdotukset nykymuodossaan voivat lisätä ihmisoikeusloukkausten riskiä kasvattamalla säilöönottotilanteiden määrää, pidentämällä niiden kestoa sekä lisäämällä maassa ilman oleskelulupaa olevien henkilöiden määrää, mikäli palautusjärjestelmä ei toimi oletetulla tavalla. Valiokunta muistuttaa, että EU:n muuttoliikkeen hallinnan kannalta keskeinen puute on tällä hetkellä se, että vain noin kolmannes henkilöistä, jotka on määrätty palaamaan, poistuvat jäsenvaltioista. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta kansalaisten näkökulmasta. Samalla se avaa mahdollisuuksia myös laittomalle maahanmuutolle ja tällöin jäsenmaihin voi jäädä pysyvästi ihmisiä, joilla on kohonnut riski syrjäytymiseen ja hyväksikäytön uhriksi joutumiseen. 

Tästä seuraa, että tosiasiallisesti toimivien ja toisiaan täydentävien palautusjärjestelmien aikaansaaminen on tärkeä osa kokonaisratkaisua. Suuri valiokunta toteaa, että EU:n yhteisen palautuspolitiikan tehostaminen kansainvälisiä velvoitteita (mm. palautuskielto ja joukkokarkoituskielto) noudattaen, tiiviimpi yhteistyö kauttakulkumaiden ja nykyistä toimivampi palautus-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisyhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) tavoin suuri valiokunta katsoo, että on tärkeää toimeenpanna olemassa olevia takaisinottojärjestelyitä sekä solmia uusia EU-tason palautussopimuksia tarpeen mukaan.

On selvää, että palautusjärjestelmä ei toimisi sen paremmin kuin nykyäänkään, koska sille ei ole suunnitelmissa tehdä mitään ja koska uusi järjestelmä lisäisi merkittävästi EU-alueelle pääsevien laittomien siirtolaisten määrää. Palautukset eivät toimi kunnolla edes niihin maihin, joiden kanssa on jo palautussopimus.

Suuri valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että myös jäsenvaltioiden kotouttamiskysymyksistä käydään EU-tason keskustelua. Vaikka kotouttaminen kuuluukin jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan, asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että EU-tason yhteistyöllä ja EU-rahoitusta hyödyntämällä voidaan saavuttaa maahanmuuttajien kotouttamisessa merkittäviä hyötyjä. Myös työperäisen maahanmuuton kehittäminen on tärkeätä.

Ei ole näyttöä, että nykyiset kotouttamistoimet tuottaisivat merkittäviä tai oikeastaan mitään hyötyjä suhteessa merkittäviin ja kaiken aikaa kasvaviin kustannuksiin. Huijauksen ja itsepetoksen laajuudesta kertoo se, että näitä asioita ei edes tutkita.

Komission mukaan useat globaalit muutostekijät merkitsevät muuttoliikkeen määrän kasvua tulevina vuosina, mistä seuraa, että EU:n on tiivistettävä yhteistyötään kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena on tasaveroinen ja molempien osapuolten intressit huomioon ottavien suhteiden rakentaminen sekä muuttoliikenäkökulman sisällyttäminen kaikkeen kumppanuustoimintaan.

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston ja ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) arvioon siitä, että ulkoisen ulottuvuuden kehittäminen on tärkeä osa muuttoliikkeen hallintaa. Uudistettaessa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on huomioitava myös muuttoliikkeen globaali konteksti. Väestörakenteen ja talouden kehityssuuntaukset, poliittinen epävakaus ja konfliktit sekä ilmastonmuutos merkitsevät, että muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina. Tämä edellyttää muuttoliikekysymysten huomioimista kaikissa ulkoisen ulottuvuuden politiikkatoimissa, kuten kauppapolitiikassa.

Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen määrä ja laatu riippuu valitusta maahanmuuttopolitiikasta, ei väestörakenteesta, konflikteista tai ilmastonmuutoksesta (vrt. Suomen vuoden 2015 30 000 turvapaikanhakijaa).

Ulkoasiainvaliokunta (UaVL 8/2020 vp) nostaa tältä osin erityisesti kehitysyhteistyön tärkeäksi osaksi muuttoliikepolitiikan kokonaisuutta. Suuri valiokunta arvioi, että EU:n kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa juurisyihin muun muassa parantamalla yhteiskuntien koheesiota, elinolosuhteita, hyvän hallinnon rakenteita ja taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia. Olosuhteet lähtömaissa ovat avainkysymys sekä kehitystavoitteiden että muuttoliikkeen hallinnan kannalta.

Kehitysyhteistyöllä ei voida vaikuttaa Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, ei ainakaan sitä hillitsevästi. On kehitystutkimuksen perusasioita, että olojen paraneminen lisää muuttomahdollisuuksia ja sitä kautta liikkuvuutta. Ajatus on älytön siinäkin mielessä, että eivät eurooppalaiset voi halutessaankaan järjestää koko muulle maailmalle sellaista elintasoa, että kaikki pysyisivät tyytyväisinä omissa maissaan.

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU ja jäsenvaltiot rakentavat ja solmivat tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä mm. EU:hun suuntautuvien laillisten ja turvallisten väylien, kuten opiskelun ja työnteon polkujen tukemiseksi ja niiden saavutettavuuden lisäämiseksi myös kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi, takaisinottoyhteistyön parantamiseksi, muuttoliikkeeseen liittyvien kestävien ratkaisujen tukemiseksi lähtö- ja kautta kulkumaissa sekä pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamiseksi ja lähtömaiden olosuhteiden vakiinnuttamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että eri politiikka-aloja, kuten kaupallista yhteistyötä ja viisumipolitiikkaa, toteutetaan osana kumppanuuksia. 

Taas kaikki väärin.

On viimeiset hetket vähentää Eurooppaan suuntautuvaa haittamaahanmuuttoa, eikä sitä tehdä muuttamalla laitonta maahanmuuttoa lailliseksi uusilla maahantulon väylillä tai viisumivapauksilla.

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 esityksen uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmästä. Esityksessä esitellään komission näkemykset niistä toimista, jotka se kokee tarpeelliseksi EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi Euroopan unionin jäsenmaissa.

Esityksen tarkoituksena pitäisi olla ensisijaisesti rajatoimien ja palautusten tehostaminen ja täten hallitsemattomien siirtolaisvirtojen vähentäminen. Todellisuudessa komission esittämä maahanmuuttopaketti kuitenkin kiihdyttäisi siirtolaisvirtoja entisestään Eurooppaan ja Suomeen. Erityisesti jäsenvaltioita velvoittava taakanjakoon perustuva yhteisvastuumekanismi ja sisäisten siirtojen lisääminen tulee lisäämään Euroopan vetovoimaa siirtolaisten keskuudessa entisestään ja houkuttelemaan lisää tulijoita Eurooppaan. 

Paketti antaisi voimaan tullessaan komissiolle merkittävää valtaa. Komissio päättäisi esimerkiksi hakijamäärien ja jäsenmaiden välisten tehtävien jakamisesta ja ajaisi jäsenvaltiot tilanteeseen, jossa niiden on joko vastaanotettava pakolaisia tai maksettava. 

Vaikka komissio esittää, että paketin painopiste on palautusten tehostamisessa, eivät sen ehdotukset sisällä yhtään konkreettista toimenpidettä, jolla hallitsematonta ja ei-toivottua siirtolaisuutta olisi mahdollista torjua. Päinvastoin, muuttoliike on komission mukaan pysyvä ja täysin normaali osa eurooppalaista kehitystä. 

Eurooppaan laittomasti maahan tulleiden palauttaminen on ollut jo kauan hyvin vaikeaa, koska lähtömaat eivät suostu ottamaan tulijoita vastaan. Palautussopimusten aikaansaamiseksi EU:n tulisi käyttää kauppa- ja viisumipolitiikkaa laajemmin hyödyksi. Lisäksi sen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Kehitysavun maksaminen maalle, joka ei ota vastaan omia kansalaisiaan, pitäisi lakkauttaa. Myös EU:n ulkorajojen suojelua tulisi tehostaa ja laittoman maahanmuuton kannustimia vähentää. Lisäksi ns. meritaksipalvelu, jossa laittomia siirtolaisia noudetaan Libyan rannikolta Eurooppaan tulisi lopettaa kokonaan. Kansalaisjärjestöjen ja alueen viranomaisten harjoittama toiminta on johtanut laajamittaisiin Välimeren ylityspyrkimyksiin ja tulee aiheuttamaan hukkumiskuolemia jatkossakin.

Vielä tähän asti Suomi on suhtautunut kriittisesti pysyviin ja kaikkia jäsenvaltioita velvoittaviin taakanjakomekanismeihin. Tällä kertaa valtioneuvoston kannasta nousee kuitenkin esille selkeän myönteinen suhtautuminen komission ehdotuksiin, joilla vaikeutetaan haitallisen siirtolaisuuden torjumista ja lisätään tuloväyliä Eurooppaan. Nykyisellään siirtolaisliike Suomeen on riski kansantaloudelle ja kansalliselle turvallisuudelle. Tästä syystä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisen lähtökohdaksi ei voi ottaa vain siirtolaisten ihmisoikeuksien suojelua, vaan jokaisen kansallisvaltion tehtävänä tulee olla ensisijaisesti omien kansalaistensa suojelu ja turvaaminen.

Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että suuri valiokunta ottaa edellä esitetyt huomioon Suomen neuvottelutavoitteena.

Helsingissä 4.12.2020

Jani Mäkelä ps
Olli Immonen ps
Ritva Elomaa ps
Lulu Ranne ps
Ville Vähämäki ps

[edb]

Huh, kyllä hirvittää ajatuskin siitä että Frontex ottaa yhä tiukemmin haltuunsa EU:n ulkorajojen valvonnan vuoden 2021 alusta.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan unionin omat joukot auttavat jäsenvaltioiden rajaviranomaisia muun muassa turvapaikkahakemusten vastaanottamisessa – se kai se rajavartijan tärkein tehtävä nykyisin taitaa olla. Varmuuden vakuudeksi on vielä pantu pukki kaalimaan vartijaksi, eli yhdenvertaisuusvaltuutettu valvomaan pakkopalautuksia.

Pahoin pelkään että kun Frontex ottaa turvapaikanhakijoiden palauttamisen haltuunsa, tulee siitä vielä monin verroin hankalampaa kuin mitä tähän asti on ollut.

Alla sisäministeriön tiedote, boldaukset minun.

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko aloittaa toimintansa 1.1.

Sisäministeriö 30.12.2020 13.44
Tiedote 165/2020
Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin käyttöön perustetaan 1.1.2021 alkaen operatiivinen eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvä joukko. Pysyvä joukko tukee EU:n jäsenvaltioita ulkorajavalvonnassa ja EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palauttamisessa. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset 30.12. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.

Frontex lähettää pysyvän joukon jäseniä rajaturvallisuusryhmien, muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien ja palautusryhmien jäseninä yhteisoperaatioihin, nopeisiin rajainterventioihin, palautusinterventioihin tai muihin asiaan liittyviin operatiivisiin toimiin jäsenvaltioissa tai EU:n ulkopuolisissa maissa.

Pysyvä joukon rakentaminen tapahtuu vaiheittain ja siihen kuuluu vuoden 2027 lopulla yhteensä 10 000 henkilöä. Suomen osuus pysyvästä joukosta on vuonna 2021 kahdeksan pitkäaikaisesti (2 vuotta) lähetettyä virkamiestä, 72 lyhytaikaisesti (4 kk) lähetettyä virkamiestä ja 30 nopean toiminnan reserviin varattua virkamiestä.

Pysyvän joukon jäsenet apuna hakemusten vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä

Jatkossa eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyvän joukon jäsen voi tarvittaessa avustaa Suomessa poliisia ja rajatarkastusviranomaisia turvapaikkahakemuksen vastaanottamisessa ja rekisteröinnissä.

Ulkomaalaislakiin on myös lisätty säännökset, jotka koskevat yhdenvertaisuusvaltuutetun osallistumista valvojana myös muiden Euroopan jäsenvaltioiden viranomaisten tekemiin turvapaikanhakijoiden pakkotoimin tapahtuviin palautuksiin. Valvojia voidaan myös tarvittaessa pyytää Frontexilta Suomeen.

Uutta on myös, että palauttamiseen ja vapaaehtoiseen paluuseen liittyviä henkilötietoja voidaan jatkossa luovuttaa Frontexille.

Jatkossa myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset kuuluvat eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon

Euroopan unioni antoi joulukuussa 2019 eurooppalaista raja- ja merivartiostostoa koskevan asetuksen, joka edellytti myös Suomelta päivityksiä lainsäädäntöön. Asetuksella vahvistetaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintakykyä, tuetaan palautustoimintaa perusoikeuksia kunnioittaen sekä integroidaan Euroopan rajavalvontajärjestelmä (EUROSUR) osaksi eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.
Jatkossa eurooppalaiseen raja- ja merivartiostoon kuuluvat Frontexin ja rajaturvallisuudesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten lisäksi myös palauttamisesta vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset.