EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Emo]

Komissaari Malmströmin hellimä ajatus pysyvästä, vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä, jossa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita siirrettäisiin jäsenmaasta toiseen, ei etene, koska sille ei ole nyt poliittista ilmastoa. Malmström ei aio viedä asiaa eteenpäin, koska vain parin jäsenmaan sisäministerit kannattavat hanketta.

  Ihanaa! Tästä ilmastonmuutoksesta minä pidän! 

[siviilitarkkailija]

Ehkä nämä rkp-spr vetoiset naispoliitikot nauttivat raiskauksista kun niiden uhriksi joutuvat jotkut muut kuin he itse. Mehän voimme poliittisen median näytösistunnoista havaita että nämä poliittisesti aktiivit naiset aktivoituvat valtaisasti kun heitä itseään väitetään uhakaillun. Mutta vastaavasti toisten naisten joutuessa ulkomaalaisten seksuaalirikollisten ja ulkomaalaisten ihmiskauppiaiden uhreiksi, näiden poliittisten itseriittoisten toimijoiden älämölö muuttuu hiljaiseksi hurinaksi ja sisäänpäinkääntyneeksi hymyilyksi.

On siis hieman rohkeaa väittää että ns rkp-spr tantat nauttivat hiljaisesti toisten joutuessa rikosuhriksi ja hyväksikäytön kohteeksi, mutta muuta selitystä näiden poliittisten toimijoijiden arvovalinnoille on vaikeaa löytää. Jostain syystä tämmöinen linja näyttää nauttivan pidäkkeetöntä kannatusta myös sanomamediassa. Se että miksi niin jääköön arvoitukseksi kuin sekin miksi minä edes mainitsen asiasta.

[Siili]

Komissaari Malmströmin hellimä ajatus pysyvästä, vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä, jossa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita siirrettäisiin jäsenmaasta toiseen, ei etene, koska sille ei ole nyt poliittista ilmastoa. Malmström ei aio viedä asiaa eteenpäin, koska vain parin jäsenmaan sisäministerit kannattavat hanketta. Vastaavassa vapaaehtoisuuteen perustuvassa väliaikaisessa EUREMA-projektissa on kahden vuoden aikana siirretty peräti 14 ihmistä.

Onko mahdollista, että komissaarit ovat kokouksessaan päättäneet, että EU-vaaleihin asti he pitävät kohtuullisen nöyrää julkisivua?  Liian innokas federalismin tuputtaminen saattaisi ensi kesänä tuottaa voimakkaan antifederalistisen reaktion.

[Iloveallpeople]

Europarlamentti tukee EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona uudet säännöt turvapaikkahakemusten käsittelylle ja käsittelyajoille sekä vahvisti turvapaikanhakijoiden perusoikeuksia.

Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä estää turvapaikanhakijoiden siirron niihin EU-maihin, jotka eivät voi taata hakijoille kohtuullisia elinolosuhteita.
...

Verkkouutiset

[nuiv-or]

Parliament gives green light to the new European asylum system

PLENARY SESSION  Asylum policy - 12-06-2013 - 13:39
 
New rules laying down common procedures and deadlines for handling asylum applications and basic rights for asylum seekers arriving in the EU were endorsed by Parliament on Wednesday. The Common European Asylum System will also stop transfers of asylum seekers to member states unable to ensure decent living conditions for them.



Common asylum procedures

Current EU law does not impose specific deadlines on member states for deciding on asylum applications. To iron out differences between national asylum procedures, the new rules bring in common deadlines for handling asylum applications (a standard six-month deadline with limited exceptions), stricter rules on training staff dealing with asylum seekers and new provisions for the special needs of unaccompanied minors and other vulnerable persons.


Minimum reception conditions

A shortlist of grounds for detaining asylum seekers, decent detention and living conditions, an early assessment of asylum seekers' medical and psychological needs and swifter access to the labour market (nine months after lodging an asylum application) are among the key improvements to the 2003 reception conditions directive. As a general rule, if asylum seekers are detained, they will have to be placed in specialised detention facilities.


No transfers to countries unable to cope

The Dublin regulation determines which country is responsible for dealing with an asylum request (usually the one through which the asylum seeker first entered the EU). Under the new rules, asylum seekers will not be transferred to EU countries where there is a risk of inhuman or degrading treatment. These rules will also introduce an early-warning mechanism to help tackle problems in national asylum systems before they turn into crises.


Police access to asylum seekers' database

Finally, member states' police forces and Europol will have access to asylum seekers' fingerprints in the Eurodac database, to help them fight terrorism and serious crime. At the request of MEPs, stricter data-protection provisions and new safeguards to ensure that data is not used for other purposes, will apply.


Next steps

The new asylum system updates laws passed about a decade ago. Some 330,000 asylum applicants were registered in EU countries in 2012.

The new asylum rules, which have already been agreed by Parliament and Council representatives and backed by national governments, should enter into force in the second half of 2015.

The Dublin rules on transfers of asylum seekers will take effect six months after their legal entry into force (i.e. at the start of 2014).


Procedure: Co-decision (Ordinary Legislative Procedure), 2nd reading agreement (reception conditions, procedures and Dublin II regulation) and co-decision (Ordinary Legislative Procedure), 1st reading agreement (Eurodac)



http://www.europarl.europa.eu/news/en/pressroom/content/20130607IPR11389/html/Parliament-gives-green-light-to-the-new-European-asylum-system

Keskustelun voi katsoa täältä: http://www.europarl.europa.eu/ep-live/en/plenary/video?debate=1370955781892

Jos mokuttajan puheenvuoro kiinnostaa, kuuntele punapaitaisen Franziska Kellerin ajatuksia kohdassa 1.02.30 - 1.04.45.


Europarlamentti on hullujenhuone.


2013-06-10 EP this week: asylum, border controls, situation in Turkey

[Roope]

Europarlamentaarikko Cecilia Wikström ehdottaa, että EU helpottaisi turvapaikanhakijoiden alueelleen saapumista myöntämällä heille viisumeita EU-lähetystöistä.

Linkin takana Cecilia Wikströmin ja maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmströmin keskustelevat ehdotuksesta Ruotsin radion viikon takaisessa haastattelussa. Malmström komppaa, mutta valittelee EU:n rasistisia puolueita ja talouskriisiä, jotka ovat muuttaneet poliittisen ilmaston hankalaksi. Malmström toteaa, että nykytilanteessa ehdotus joudutaan jättämään muutamaksi vuodeksi pöydälle, mutta sitten siihen palataan ja turvapaikanhakua helpotetaan.

[td]

Europarlamentaarikko Cecilia Wikström ehdottaa, että EU helpottaisi turvapaikanhakijoiden alueelleen saapumista myöntämällä heille viisumeita EU-lähetystöistä.

Linkin takana Cecilia Wikströmin ja maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmströmin keskustelevat ehdotuksesta Ruotsin radion viikon takaisessa haastattelussa. Malmström komppaa, mutta valittelee EU:n rasistisia puolueita ja talouskriisiä, jotka ovat muuttaneet poliittisen ilmaston hankalaksi. Malmström toteaa, että nykytilanteessa ehdotus joudutaan jättämään muutamaksi vuodeksi pöydälle, mutta sitten siihen palataan ja turvapaikanhakua helpotetaan.

No huh,

Onneksi on nämä "rasistiset" EU:n puolueet...

Lisää aikaa kansalle tuoda esille mielipiteensä...

[Roope]

Onneksi on nämä "rasistiset" EU:n puolueet...

Nykyisin Malmströmin lempiselitys vähän kaikelle. "Kyllä minä muuten, mutta kun rasistipuolueita on enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen ja kohta ne valtaa europarlamentinkin":

Speaking to reporters in Lithuania's capital Vilnius, EU home affairs commissioner Cecilia Malmstrom said the EU has never before seen so many far right parties in elected bodies since the Second World War.

"In many countries, xenophobia, populism, [and] racism is on the rise," she said, noting such political parties will most likely be sending emissaries to the EU's Brussels-based parliament next year.

"Some of these parties have existed for a long time in the European Union, some are quite new, some are very close to entering into government," she said.

She described the growing phenomenon as counter productive for a struggling EU economy that is need of skilled workers currently not available in Europe, despite the high unemployment numbers.

EUObserver: Growing racism spurs rise in extremist parties, commission says 18.7.2013

Informal Meeting of Ministers for Justice and Home Affairs, 18 July. Press conference (video)

[slobovorsk]

Onneksi näillä punavihersokeilla ruotsalaisvajakeilla on "lite kvar". Ensi vuoden EP-vaalien jälkeen vaihtuu komissiokin. Toivottavasti seuraava oikeus- ja sisäasiainkomissaari ei ole ruotsalainen tai esim. maltalainen ja toivottavasti hän edustaa näitä mainittuja "populistisia ja rasistisia" ryhmittymiä. Tämän luulisi olevan kaikkien tolkullista maahanmuuttopolitiikkaa ajavien euroryhmittymien tavoitteena seuraavan komission kokoonpanojuonitteluissa.

[Roope]

Today, the Dublin III Regulation enters into force. For the European Union and its member states, this is a pivotal moment because it heralds the arrival of what they consider to be the Common European Asylum System. It is also a pivotal moment for asylum seekers: the way in which EU member states implement Dublin III will undoubtedly impact their ability to seek protection in Europe.

Jesuit Refugee Service (JRS), the European Council on Refugees and Exiles (ECRE): The Dublin III Regulation enters into force (pdf) 19.7.2013

It's alive!

[Roope]

Euroopan komissio ryhtyy järjestämään vuosittaista eurooppalaista (EU-maat, Norja, Sveitsi, Islanti, Liechtenstein) foorumia, jonka aiheena on suojelun tarpeessa olevien uudelleensijoitus. Tarkoitus on edistää turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamista Euroopan maasta toiseen. Etenkin Malta on ollut viime aikoina vaikeuksissa turvapaikanhakijavyöryn kanssa, mutta muut maat eivät ole innostuneet ottamaan vapaaehtoisesti vastaan Maltan turvapaikanhakijoita. Komission mukaan turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitus on yksi konkreettisimmista tarjolla olevista solidaarisuuden muodoista, joilla jäsenmaat voivat helpottaa toisen jäsenmaan vastaanottojärjestelmän paineita.

Uudelleensijoituksen suosiota toivottavasti lisää EU:n uusi turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, joka ryhtyy ensi vuonna maksamaan vastaanottaville maille könttäkorvauksen jokaisesta siirretystä turvapaikanhakijasta. Rahaston maksamat korvaukset tulevat olemaan moninkertaisia monien maiden (ei toki Suomen) vastaanottokuluihin verrattuna. Ensin jäsenmailta täytyy tosin kerätä rahastoon miljardi euroa kahden ensimmäisen vuoden toiminnan kulujen kattamiseksi.

Malta Today: Commission proposes forum to consider relocation of beneficiaries of international protection 1.8.2013

[gloaming]

"Uudelleensijoittaminen" pitäisi toteuttaa kuten Australiassa.

[veikko1980]

Euroopan komissio ryhtyy järjestämään vuosittaista eurooppalaista (EU-maat, Norja, Sveitsi, Islanti, Liechtenstein) foorumia, jonka aiheena on suojelun tarpeessa olevien uudelleensijoitus. Tarkoitus on edistää turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamista Euroopan maasta toiseen. Etenkin Malta on ollut viime aikoina vaikeuksissa turvapaikanhakijavyöryn kanssa, mutta muut maat eivät ole innostuneet ottamaan vapaaehtoisesti vastaan Maltan turvapaikanhakijoita. Komission mukaan turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitus on yksi konkreettisimmista tarjolla olevista solidaarisuuden muodoista, joilla jäsenmaat voivat helpottaa toisen jäsenmaan vastaanottojärjestelmän paineita.

Uudelleensijoituksen suosiota toivottavasti lisää EU:n uusi turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, joka ryhtyy ensi vuonna maksamaan vastaanottaville maille könttäkorvauksen jokaisesta siirretystä turvapaikanhakijasta. Rahaston maksamat korvaukset tulevat olemaan moninkertaisia monien maiden (ei toki Suomen) vastaanottokuluihin verrattuna. Ensin jäsenmailta täytyy tosin kerätä rahastoon miljardi euroa kahden ensimmäisen vuoden toiminnan kulujen kattamiseksi.

Malta Today: Commission proposes forum to consider relocation of beneficiaries of international protection 1.8.2013

missä tarvitaan väkeä?

-baltian maat
-unkari
-bulgaria

Mainitut maat eivät halua pakolaisia ja moni on ilmoittanut tämän julkisestikin

[Roope]

-baltian maat
-unkari
-bulgaria

Mainitut maat eivät halua pakolaisia ja moni on ilmoittanut tämän julkisestikin

Juuri siksi tuo uusi rahasto. Eiväthän suomalaiset kunnatkaan halua pakolaisia, mutta ottavat silti, kun rahaa tyrkytetään.

[orientexpressen]

Suomi voisi aloittaa oma-aloitteisesti Euroopan laajuisen taakanjaon sopimalla turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittelusta esimerkiksi Moldovan tai Valko-Venäjän kanssa. Turvapaikanhakijoille ja humanitaarisille maahanmuuttajille pystyttäisiin luultavasti järjestämään elanto näissä maissa esimerkiksi kolhoosin maatyöläisinä.

Tämänkaltaisesta aloitteellisuudesta tulisi epäilemättä runsaasti suvaitsevaisuuspisteitä Cecilia Malmströmiltä.

[Iloveallpeople]

EU:lta puuttuu maahanmuuttolinja

Jäsenmaiden yhteistyö ei ole kehittynyt juuri rajavartiointia pidemmälle

Viime vuosina iso osa paperittomista maahanmuuttajista on saapunut Eurooppaan kriisimaa Kreikan kautta. Paine on hellittänyt, mutta ongelma odottaa yhä ratkaisua.

Euroopan talouskriisin rinnalle on syntynyt sosiaalinen kriisi, josta voi osin syyttää EU:n epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Näin väittää Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks.

"Ankarat säästötoimet johtivat maahanmuuttokeskustelun kovenemiseen. Rasistiset hyökkäykset ovat lisääntyneet, mutta vain tietyissä maissa, kuten Kreikassa."
...

Kreikassa sitä vastoin ei ole vieläkään kunnollista maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka EU onkin korvamerkinnyt Kreikalle resursseja maahanmuuton ongelmiin.

"Kysymys kuuluu: Voiko EU ostaa yksittäisiltä mailta maahanmuuton ratkaisuja vai pitäisikö sosiaalinen taakka jakaa tasaisesti kaikkien maiden kesken?" Collett heittää.

Vuonna 2011 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kielsi Belgiaa käännyttämästä turvapaikanhakijoita Kreikkaan. Tuomio lopetti käännytykset Kreikkaan myös muissa EU-maissa ja käytännössä mitätöi Dublin II -asetuksen. Asetuksen mukaan turvapaikkahakemus käsitellään pääasiassa siinä maassa, johon hakija ensimmäisenä saapuu.

Suomen kaltaisiin syrjäisiin maihin päätyy vain murto-osa paperittomista maahanmuuttajista. Välimeren maat, kuten Kreikka, Italia ja Malta, sitä vastoin käsittelevät valtavat määrät turvapaikkahakemuksia.

"Kun muut maat eivät voineet enää käännyttää ihmisiä Kreikkaan, paperittomien maahanmuutosta tuli kertaheitolla kaikkien sopimusmaiden pulma. Vastaukseksi on ehdotettu ongelmamaiden, kuten Kreikan, väliaikaista sulkemista Schengen-alueen ulkopuolelle. Se ei ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sitä", Collett toteaa.

Dublin-järjestelmän uudistaminen olisi Collettin mielestä hyvä sauma edistää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajiin ei kuulu vain turvapaikanhakijoita, vaan myös työn perässä muuttavia ihmisiä. Eurooppa ikääntyy vauhdilla. Joillain alueilla, kuten Pohjois-Espanjassa ja Itä-Saksassa, tilanne on jo akuutti.
...

Pelkkä maahanmuuttopolitiikan harmonisointi ei Collettin mukaan riitä: "Sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden samankaltaisuus edistää työvoiman tasapuolista liikkuvuutta. Luxemburgissa palkat ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin Romaniassa."

Myös Laitinen korostaa kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan tärkeyttä.

"200 000 laittomasti tulevaa kohti on muutama kymmenen miljoonaa laillisesti Eurooppaan saapuvaa maahanmuuttajaa."

Artikkeli kokonaisuudessaan: Helsingin Sanomat

[Roope]

EU:lta puuttuu maahanmuuttolinja

Euroopan talouskriisin rinnalle on syntynyt sosiaalinen kriisi, josta voi osin syyttää EU:n epäonnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa. Näin väit­tää Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muižnieks.

"Ankarat säästötoimet johtivat maahanmuuttokeskustelun kovenemi­seen. Rasistiset hyökkäykset ovat lisääntyneet, mutta vain tietyissä mais­sa, kuten Kreikassa."

Ongelma ei ole keskustelussa vaan siinä, että sekä ulko- että sisärajojen valvonta ei toimi, eikä laittomia siirtolaisia poisteta EU-alueelta. Tämä vaikuttaa tarkoitukselliselta politiikalta.

Viime vuosina noin puolet paperittomien maahanmuuttajien rajanylityk­sistä Schengen-alueelle on tapahtunut Turkin ja Kreikan rajalla.

"Kun yli 50 000 paperitonta maahanmuuttajaa pyrkii Eurooppaan yh­den maan kautta, on turha ihmetellä Kreikan poliittista levottomuutta. Taakkaa ei ole jaettu EU:ssa reilusti, ja äärioikeistoa on ruokittu bensal­la."

Hesarin jutussa puhutaan "Euroopan paperittomista maahanmuuttajista", mutta luvut viittaavat ilmeisesti sellaisiin laittomiin siirtolaisiin, jotka ovat jääneet kiinni ja joiden kiinnijääminen on rekisteröity. Laittomien siirtolaisten kokonaismäärä - jo pelkkien turvapaikanhakijoidenkin määrä -  on moninkertainen.

"Taakkaa" ei ole mitään mieltä "jakaa", vaan EU:n pitäisi viimeinkin ryhtyä toimiin, joilla "taakan" saapumista ja jäämistä EU-alueelle hillittäisiin.

"Kreikan ja Turkin raja oli hot spot, mutta viime vuoden elokuussa kiris­tynyt valvonta ja yhteistyö Turkin kanssa aiheuttivat erittäin voimak­kaan muutoksen. Laittomien ylitysten määrä EU-rajoilla romahti viime vuonna puoleen ennätysvuodesta 2011, mutta painetta kertyy jatkuvas­ti", Laitinen sanoo.

"Yleensä rajanylitykset vain siirtyvät toiseen paikkaan, kuten keskiselle Välimerelle."

Eivät siirry samassa mitassa, vaan maarajojen valvonnan tehostaminen nostaa ihmissalakuljetuksen kustannuksia ja kynnystä, ja vähentää tulijamäärää. Frontexia johtava Laitinen tietää tämän hyvin esimerkiksi Frontexin raporteista. Lisäksi keskisen Välimeren kautta veneillä saapuvat ovat paremmassa kontrollissa kuin Kreikan rajan yli EU-alueelle hiippailevat.

Maahanmuuttopolitiikan tutkimuslaitoksen MPI:n Euroopan toimiston johtaja Elizabeth Collett kertoo, että Espanja on esimerkki maasta, jos­sa kansalliset ratkaisut toimivat kelvollisesti. Espanjan massatyöttö­myys ei ole aiheuttanut voimakasta rasistista reaktiota.

Espanja on Italian ja Kreikan ohella esimerkki maasta, joka siirtää turvapaikanhakijat muun Euroopan niskoille. Sijainnistaan huolimatta Espanjaan on sikäläisten tilastojen mukaan saapunut viime vuosina muka vähemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. "Kansallinen ratkaisu" näkyy toimivan "kelvollisesti".

"Kysymys kuuluu: Voiko EU ostaa yksittäisiltä mailta maahanmuuton ratkaisuja vai pitäisikö sosiaalinen taakka jakaa tasaisesti kaikkien mai­den kesken?" Collett heittää.

Mikä "sosiaalinen taakka" ja mikä "tasainen jakaminen kaikkien maiden kesken"? On kyse kunkin maan maahanmuuttopolitiikan valinnoista, joihin liittyy olennaisesti EU:n sisäisen vapaan liikkuvuuden ideaali, joka on haittamaahanmuuton myötä käytännössä kääntynyt EU-maiden edun vastaiseksi.

Suomen kaltaisiin syrjäisiin maihin päätyy vain murto-osa paperitto­mista maahanmuuttajista. Välimeren maat, kuten Kreikka, Italia ja Mal­ta, sitä vastoin käsittelevät valtavat määrät turvapaikkahakemuksia.

No niinpä käsittelevät. Italia myöntää hakijoille oleskelulupia liukuhihnalta, mutta ei sosiaaliturvaa, joten matka jatkuu joko Suomen kaltaisiin sosiaaliturvamaihin tai harmaan talouden piiriin Keski-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan.

"Kun muut maat eivät voineet enää käännyttää ihmisiä Kreikkaan, pape­rittomien maahanmuutosta tuli kertaheitolla kaikkien sopimusmaiden pulma. Vastaukseksi on ehdotettu ongelmamaiden, kuten Kreikan, väli­aikaista sulkemista Schengen-alueen ulkopuolelle. Se ei ratkaise ongel­maa, vaan siirtää sitä", Collett toteaa.

"Paperittomat" eivät ole synonyymi Dublin-käännytettäville turvapaikanhakijoille. "Paperittomilla" tarkoitetaan etenkin maassa laittomasti oleskelevia hylättyjä turvapaikanhakijoita, joten siinä mielessä "paperittomien" Schengen-alueelle pääsemisen estäminen olisi hyvin pitkälle ongelman ratkaisu, mutta valitettavasti pelkkä Schengen-alueen uudelleenmäärittely ei tosiaankaan ratkaise tätä ongelmaa.

Dublin-järjestelmän uudistaminen olisi Collettin mielestä hyvä sauma edistää yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttajiin ei kuulu vain turvapaikanhakijoita, vaan myös työn perässä muuttavia ihmisiä. Eurooppa ikääntyy vauhdilla. Joillain alueilla, kuten Pohjois-Espanjassa ja Itä-Saksassa, tilanne on jo akuutti.

"Maahanmuutolla voidaan lievittää väestörakenteen jyrkkää muutosta. Kasvavien elinkustannusten Eurooppa ei ole ymmärtänyt, ettei tänne välttämättä haluta tulla. Esimerkiksi rahoituksen ja teknologian ammat­tilaisille löytyy Aasiasta houkuttelevia työpaikkoja."

Eli miten "yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa" pitäisi työperäisen maahanmuuton nimissä "edistää", ja miten se liittyy turvapaikanhakijoihin? Kunkin maan intressit ovat erilaiset, joten kukin maa päättäköön mieleisestään maahanmuuttopolitiikasta ja väestörakenteesta itse omilla valinnoillaan.

Lisäksi maahanmuutolla ei voida merkittävästi vaikuttaa väestörakenteen muutoksen kielteisiin vaikutuksiin. Eurooppa ei vero- ym. ratkaisujensa vuoksi pärjää kilpailussa harvalukuisista osaajista, ja ei-osaajien massamaahanmuutto luo paljon enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Ei ole esitetty sellaista "yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa", joka muuttaisi tämän. Päinvastoin. On perustettu EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä CEAS, joka tulee lisäämään EU-alueelle suuntautuvaa humanitaarista maahanmuuttoa ja siten huonontamaan EU-maiden taloudellista huoltosuhdetta.

Pelkkä maahanmuuttopolitiikan harmonisointi ei Collettin mukaan rii­tä: "Sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden samankaltaisuus edistää työvoi­man tasapuolista liikkuvuutta. Luxemburgissa palkat ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin Romaniassa."

Sama palkka ja sama sosiaaliturva Luxemburgissa ja Romaniassa? En ymmärrä, miten se voisi toteutua lähitulevaisuudessa ilman jäsenmaiden suvereniteetin murtamista ja massiivisia tulonsiirtoja EU-maiden välillä. Ei kiitos, Suomi pärjää paremmin ilman tällaista.

Myös Laitinen korostaa kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan tär­keyttä.

"200 000 laittomasti tulevaa kohti on muutama kymmenen miljoonaa laillisesti Eurooppaan saapuvaa maahanmuuttajaa."

Mitä ihmeen "kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa" tässä tarvitaan? Suomen intresseissä on tiukentaa EU:n sisä- ja ulkorajojen valvontaa sekä helpottaa käännytyksiä ja karkotuksia, mahdollisesti EU:n laajuisen yhteistyön kautta, mutta toisaalta pitää Suomeen kohdistuva maahanmuutto ja oleskelulupien myöntäminen mahdollisimman pitkälle omissa näpeissä.

[Roope]

Building the Common European Asylum System: What Ambition? What Reality?

Presented by Judith Kunim, former UNHCR Director of Europe Operations, at the Canada Refugee Resettlement: Research and Innovation for the 21st Century conference in Vancouver, June, 2012.

YouTube (52 min)

[Roope]

Maahanmuuttokomissaari Malmström muistuttaa taas, mistä CEAS-hankkeessa on alusta asti ollut kysymys. Turvapaikanhakijoiden uudelleensijoituksesta jäsenmaista toisiin pakollisten maakohtaisten solidaarisuuskiintiöiden perusteella.

Turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitus on parhaillaan keskustelunaiheena Euroopassa ja komissaari Malmström kiteytti näkemykset: Euroopan parlamentti vaatii pakollista uudelleensijoitusta ja pakolaiskiintiöitä, joiden kautta vastuuta jaettaisiin EU:ssa tasaisemmin. Jotkut jäsenmaat vastustavat uudelleensijoitusta, koska niiden mielestä se on pakolaisia houkutteleva vetotekijä, ja ehkäisee muita jäsenmaita parantamasta turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmänsä laatua. Useimpien maiden mielestä se voi olla tärkeä solidaarisuuden väline, mutta ei pakollinen.

"Meidän on kuitenkin ryhdyttävä kuvastamaan enemmän, mitä me todella tarkoitamme solidaarisuudella ja Euroopan yhteisellä turvapaikkajärjestelmällä", sanoi Malmström.

EU ei halua luoda vetotekijöitä eikä se halua houkutella ihmisiä turhille vaarallisille matkoille Saharan ja Välimeren yli.

"Mutta meidän ei pitäisi kieltäytyä osoittamasta solidaarisuutta toiselle EU-jäsenmaalle, koska päätämme, että uudelleensijoitus on vetotekijä, kun meillä ei ole mitään todisteita sellaisen väitteen perusteeksi", hän sanoi.  (käännös)

New Europe: EU needs to reflect on relocation 25.9.2013

Malmströmin puhe kokonaisuudessaan:
Intervention by Cecilia Malmström during the Relocation Forum 25.9.2013

[Emo]

^ Eli ymmärränkö oikein, että Ruotsi suunnittelee jatkossa kippaavansa roskansa rikkautensa mm. Suomeen vedoten turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitukseen jäsenmaasta toiseen pakollisten maakohtaisten solidaarisuuskiintiöiden perusteella?

[Roope]

^ Eli ymmärränkö oikein, että Ruotsi suunnittelee jatkossa kippaavansa roskansa rikkautensa mm. Suomeen vedoten turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitukseen jäsenmaasta toiseen pakollisten maakohtaisten solidaarisuuskiintiöiden perusteella?

Komissaari edustaa EU:ta, ei Ruotsia. EU:n laskukaavat eivät lupaisi Ruotsille kovinkaan suurta helpotusta edes silloin, jos turvapaikanhakijoiden liikuttaminen olisi nollasummapeliä. Suuret siirrot vähemmän suosituista reunavaltioista ja kaikille samat oleskelulupaperusteet kuitenkin tarkoittaisivat sitä, että turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä Euroopassa kasvaisi voimakkaasti.

Ruotsi tuskin hyötyisi siirroista, koska sehän edellyttäisi, että Ruotsi ryhtyisi voimakkaasti tehostamaan laittomien siirtolaisten poistamista alueeltaan. Muuten siirrettävät vain painuisivat maan alle ja nauttisivat Ruotsin laittomille siirtolaisille tarjoamista palveluista.

[slobovorsk]

Päivän paperi-Pravdassa oli juttu, jossa kerrottiin taas ongitun 700 eurooppaanpyrkijää. Mielenkiintoista tämän ketjun kannalta jutussa oli se, että siinä kerrottiin Italian pääministerin hehkuttaneen ujuttaneensa EU:n äsken päättyneen huippukokouksen päätelmiin maininnan EU-solidaariuudesta. Ja että Välimeren yli pyrkivien turvapaikanhakijoiden hoito on koko Euroopan asia tai jotain. Eli poliittinen paine alkaa taas nousta...   

[Uuno Nuivanen]

Hyllyt täyteen! Meillä on varaa! 

[Roope]

Mielenkiintoista tämän ketjun kannalta jutussa oli se, että siinä kerrottiin Italian pääministerin hehkuttaneen ujuttaneensa EU:n äsken päättyneen huippukokouksen päätelmiin maininnan EU-solidaariuudesta.

Etelä-Euroopan maat saivat painostettua kokouksen loppupäätelmiin suunnitelman siitä, millä aikataululla ja miten asiassa pitäisi edetä.

Italian pääministeri Enrico Letta oli tyytyväinen, että päätelmiin ujutet­tiin maininta EU-maiden keskinäisestä solidaarisuudesta ongelman rat­kaisemissa. "On tärkeää, että tämä nähdään eurooppalaisena asiana", Letta sanoi.

HS: Lähes 700 pelastui Välimerestä 26.10.2013

[mietinen]

Solidaarisuus tarkoittaa pakollista uudelleensijoittamista?

Maahanmuuttokomissaari Malmström muistuttaa taas, mistä CEAS-hankkeessa on alusta asti ollut kysymys. Turvapaikanhakijoiden uudelleensijoituksesta jäsenmaista toisiin pakollisten maakohtaisten solidaarisuuskiintiöiden perusteella.

Turvapaikanhakijoiden uudelleensijoitus on parhaillaan keskustelunaiheena Euroopassa ja komissaari Malmström kiteytti näkemykset: Euroopan parlamentti vaatii pakollista uudelleensijoitusta ja pakolaiskiintiöitä, joiden kautta vastuuta jaettaisiin EU:ssa tasaisemmin. (käännös)

New Europe: EU needs to reflect on relocation 25.9.2013

Etelä-Euroopan maat saivat painostettua kokouksen loppupäätelmiin suunnitelman siitä, millä aikataululla ja miten asiassa pitäisi edetä.

Italian pääministeri Enrico Letta oli tyytyväinen, että päätelmiin ujutet­tiin maininta EU-maiden keskinäisestä solidaarisuudesta ongelman rat­kaisemissa. "On tärkeää, että tämä nähdään eurooppalaisena asiana", Letta sanoi.

HS: Lähes 700 pelastui Välimerestä 26.10.2013

Asian aikaisempi esittely suomalaisille äänestäjille ja kansanedustajille.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_671_2012_p.shtml
Päivi Räsäsen vastaus Maria Lohelan kirjalliseen kysykseen EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta:

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Lohelan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 671/2012 vp:

    Kannattaako hallitus EU:n yhteistä taakanjakoa turvapaikka-asioissa,

    miten hallitus on varautunut sen tarkoittamaan turvapaikanhakijamäärien merkittävään kasvuun Suomessa ja

    onko hallitus valmis antamaan ulkopuolisen tahon määritellä sen, kuka maahan voi tulla sen sijaan, että harkinta pidetään kansallisissa käsissä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kuten useimmat EU:n jäsenvaltiot, myös Suomi kannattaa suurta osaa komission solidaarisuutta koskevista ehdotuksista. Erityisen keskeisenä Suomi pitää lähtökohtaa, jonka mukaan perimmäinen vastuu turvapaikkajärjestelmän toimivuudesta on kullakin jäsenvaltiolla itsellään.
...
Sen sijaan Suomi ei kannata komission tiedonannossa ja myös Euroopan parlamentin päätöslauselmassa mainittua ajatusta turvapaikanhakijoiden tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirroista EU:n sisällä. Uhkana nimittäin on, että toive siirrosta toiseen jäsenvaltioon houkuttelisi tulemaan EU:n alueelle juuri sellaisen jäsenvaltion kautta, johon maahanmuuttopainetta kohdistuu ja josta siirtoja muualle tehdään. Olisi myös varsin vaikea sopia sellaisista oikeudenmukaisista perusteista, joiden mukaan siirtyvät henkilöt ja kohdevaltiot valittaisiin.

Valtaosa jäsenvaltioista on Suomen kannalla. Kun EU:n neuvosto hyväksyi komission tiedonannon pohjalta solidaarisuutta koskevat päätelmät viime maaliskuussa, niissä korostettiin kaikkia niitä solidaarisuuden osa-alueita, joita Suomi pitää tärkeänä. Hakijoiden tai suojelua saaneiden siirtoja ei kuitenkaan haluttu edistää edes vapaaehtoisuuden pohjalta. Asiasta todettiin ainoastaan, että neuvosto tukee ajatusta tähän mennessä toteutettuja, vapaaehtoisuuteen perustuvia sisäisiä siirtoja koskevan arvioinnin tekemistä.

Komissio tai Euroopan parlamentti eivät päätä EU:n lainsäädännön sisällöstä yksin, vaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Ilman neuvoston kannatusta sääntelyä turvapaikanhakijoiden tai suojelua saaneiden siirroista jäsenvaltiosta toiseen ei EU:ssa voida tehdä. Sitä kannatusta ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Aktiivisella osallistumisella ja yhteistyöllä toisten jäsenvaltioiden kanssa Suomi vaikuttaa ja on jo vaikuttanut hyväksyttävien säädösten sisältöön meitä tyydyttävällä tavalla.
...
Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2012
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen

[slobovorsk]

Tässä vielä ne EU:n huippukokouksen päätelmät tältä osin:

46. Eurooppa-neuvosto ilmaisee syvän surunsa hiljattain Välimerellä tapahtuneesta satojen
ihmisten dramaattisesta menehtymisestä, joka järkytti kaikkia eurooppalaisia. Pitäen
ennaltaehkäisyä ja suojelua välttämättömyytenä ja noudattaen solidaarisuuden ja
oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta olisi toteutettava päättäväisiä toimia, jotta estetään
ihmishenkien menetykset merellä ja vältetään tällaisten inhimillisten tragedioiden
toistuminen.

47. Eurooppa-neuvosto korostaa, että on tärkeää käsitellä muuttovirtojen perussyitä tehostamalla
yhteistyötä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa, muun muassa antamalla asianmukaista
EU:n kehitystukea ja toteuttamalla tehokasta palauttamispolitiikkaa. Eurooppa-neuvosto myös
vaatii läheisempää yhteistyötä alan kansainvälisten järjestöjen, erityisesti UNHCR:n ja
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa kyseisissä kolmansissa maissa.
Ihmiskauppaa ja muuttajien salakuljetusta olisi torjuttava entistä tehokkaammin paitsi EU:n
jäsenvaltioiden alueella myös alkuperä- ja kauttakulkumaissa. Eurooppa-neuvosto kehottaa
lisäksi tehostamaan Frontexin toimia Välimerellä ja EU:n kaakkoisrajoilla. Uuden Euroopan
rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) pikainen käyttöönotto jäsenvaltioissa on ratkaisevan
tärkeää alusten ja laittoman maahantulon havaitsemiseksi, jotta edistetään ihmishenkien
suojelemista ja pelastamista EU:n ulkorajoilla.

48. Eurooppa-neuvosto pyytää vastaperustettua Välimeren erityistyöryhmää, jota johtaa Euroopan
komissio ja johon osallistuvat jäsenvaltiot, EU:n virastot ja EUH, määrittämään
ennaltaehkäisyn, suojelun ja solidaarisuuden periaatteiden pohjalta ensisijaiset toimet, joilla
voidaan tehostaa eurooppalaisten politiikkojen ja välineiden käyttöä. Komissio raportoi
neuvostolle tämän 5. ja 6. joulukuuta 2013 pidettävässä istunnossa erityistyöryhmän
työskentelystä. Puheenjohtajavaltio raportoi Eurooppa-neuvostolle joulukuussa.

49. Eurooppa-neuvosto palaa muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin laajemmasta ja pidemmän
aikavälin poliittisesta näkökulmasta kesäkuussa 2014, jolloin määritellään strategiset
suuntaviivat lainsäädännön ja operatiivisen toiminnan jatkosuunnittelulle vapauden,
turvallisuuden ja oikeuden alueella.

http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/fi/ec/139203.pdf

Olihan siellä jotain puhetta juurisyihin puuttumisesta, ihmiskaupan torjunnasta ja rajavalvonnasta. Ettei kuitenkin tarkoiteta vain sitä, että purtiloita seurataan tarkemmin, jotta osataan mennä hakemaan jo mereltä.

Nyt EU:ssa suunnitellaan, sopivasti itsenäisyyspäivänä väliraporttia, ja toimiin ryhdytään eurovaalien jälkeen kesäkuussa 2014.

Tämmöisiä se Jykke siellä tällä kertaa. Minkä kannan lie ottanutkaan itse kokouksessa... ja tämänköhän takia hän kävi juuri ennen kokousta Italiassa?  Saadaan Kataisen komissaarinpaikasta vielä pitkä mutta suuri lasku.

Nythän tästä pitäisi tulla eurovaaliteema jos mistä.

[Roope]

Euroopan unionin turvapaikkavirasto EASOn toiminta käynnistyi vuonna 2011. Viraston tehtävänä on edistää yhteistyötä turvapaikka-asioissa jäsenmaiden välillä ja auttaa niitä maita, joihin tulee erityisen paljon turvapaikan hakijoita. Vuonna 2012 EU-maista haki turvapaikkaa yli 330 000 ihmistä, ja tänä vuonna määrän arvioidaan kasvavan. Eniten turvapaikanhakijoita on tullut Venäjältä, Syyriasta ja Kosovosta. Turvapaikkavirasto edistää yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän käyttöä. Tavoitteena on muun muassa estää turvapaikanhakijoiden siirtymisen niihin EU-maihin, jotka eivät voi taata hakijoille kohtuullisia elinolosuhteita - esimerkkinä Kreikka, jossa hakijoiden olosuhteet ovat kurjat.

Sisäministeri Räsäsen puhe EU arjessa -tapahtumassa 15.11.2013

Ministeri Räsänen varmaan tarkoittaa siirtämisen estämistä, ja sitä, että EU:n tavoitteena on estää yhä suurempi osa Dublin-palautuksista EU-maasta toiseen.

Olisikin radikaali linjaus, jos turvapaikanhakijoilta estettäisiin pääsy EU-alueelle vetoamalla siihen, että etteivät rajavaltiot "voi taata hakijoille kohtuullisia elinolosuhteita".

[Iloveallpeople]

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoon liittyviä säännöksiä tarkistetaan

Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa tarkistetaan kansainvälistä suojelua hakevan vastaanottoa koskevia säännöksiä. Hankkeen tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan EU:n muutettua vastaanottodirektiiviä, joka on osa yhteistä eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän säädöskokonaisuutta.

Hankkeessa valmistellaan myös valtion vastaanottokeskusten hallinnollinen yhdistäminen Maahanmuuttovirastoon. Lisäksi hankkeessa tarkistetaan ulkomaalaislakia kansainvälistä suojelua hakevalle annettavan yleisen oikeudellisen neuvonnan osalta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2014.

Tietoa hankkeesta: www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/vastaanottodirektiivin_taytantoonpano

Sisäasiainministeriö

[mietinen]

Yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskeva lakihanke, Sisäasiainministeriö, 2013

Hankkeen tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan eräitä yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevia, uudelleen laadittuja EU-säädöksiä. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuonna 2015.

Hankkeessa selvitetään, mitä muutostarpeita direktiivit ja asetukset aiheuttavat kansallisella tasolla. Hankkeessa valmistellaan myös tarvittavat, pääasiassa ulkomaalaislakia koskevat muutosehdotukset.

Hankkeen aluksi keväällä 2013 tehdään määritelmädirektiiviä koskeva selvitys. Määritelmädirektiivin lisäksi hankkeessa käsitellään turvapaikkamenettelydirektiiviä sekä vastuunmäärittämis- ja Eurodac-asetuksia. Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän säädöskokonaisuuteen kuuluu myös uudelleen laadittu vastaanottodirektiivi, mutta sen täytäntöönpano toteutetaan eri hankkeessa, koska sen vaikutukset kohdistuvat pääasiassa vastaanottolakiin.
Taustaa lyhyesti

Määritelmädirektiivissä määritellään, ketkä voivat saada kansainvälistä suojelua EU-maissa. Siinä säädetään myös kansainvälistä suojelua saaville annettavista oikeuksista ja etuuksista. Direktiivi on annettu 13.12.2011 ja se on saatettava kansallisesti voimaan joulukuuhun 2013 mennessä.

Turvapaikkamenettelydirektiivissä säädetään kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista menettelyistä EU-maissa. Direktiivin sisällöstä ollaan pääsemässä EU-tasolla yhteisymmärrykseen. Direktiivin odotetaan tulevan virallisesti hyväksytyksi kevään 2013 aikana, jolloin se olisi saatettava kansallisesti voimaan kevään 2015 aikana.

Vastuunmäärittämisasetus (Dublin II) määrittää sen, minkä maan vastuulla on käsitellä jäsenvaltioiden alueella jätetty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Asetuksen sisällöstä on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen EU-tasolla ja sen odotetaan tulevan virallisesti hyväksytyksi kevään 2013 aikana.

Eurodac-asetuksella on perustettu Eurodac-sormenjälkijärjestelmä, jonka päätarkoituksena on tehostaa vastuunmäärittämisasetuksen soveltamista. Asetuksen sisällöstä ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen ja sen odotetaan tulevan virallisesti hyväksytyksi kevään 2013 aikana.
Valmisteluvaihe

Hankkeen toimikausi on 15.1.2013 - 31.5.2015.

Lausunnolle lähtenyt esitys 20.11.2013
Lausuntopyynto 20.11.2013



myös
1. Lakiehdotus turvapaikanhakijoille myönnettävää suojelua koskevasta direktiivistä lausunnolle | 20.11.2013
2.

http://www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet
Maahanmuuttoon liittyvät hankkeet

Ulkomaalaislain tarkistaminen suhteessa Schengenin rajasäännöstöön
Yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpano
Pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskevan direktiivin täytäntöönpano
Vapaaehtoisen paluun järjestelmän vakiinnuttaminen
Yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä
Ulkomaalaisvalvonnan kehittäminen
Vastaanottodirektiivin täytäntöönpano

Asetusten valmistelu

[slobovorsk]

Lehtitietojen mukaan Kreikka näyttäisi olevan pyrkimässä jättämään jälkeään näihin asioihin juuri alkaneella puheenjohtajakaudellaan. Puhuu kyllä rajavalvonnan tehostamisesta, mutta myös taakanjaosta.

Ainakin minä toivon PS:ltä näiden pyrkimysten aktiivista esilläpitämistä eurovaalikampanjassa - Australian käytännöillä ryyditettynä, mikäli sudenkuoppia ei havaita.