EU:n yhteinen pakolaispolitiikka (CEAS)... missä mennään???

[Teemu Niva]

Tein tämmöisen blogauksen, CEAS, päivitystä tilanteeseen, jossa pyrin saamaan tiiviin paketin loppuvuoden tapahtumista asian tiimoilta.

Bongaatteko korjattavaa?

[RP]

Bongaatteko korjattavaa?

Paljonkin, en tosin valitettavasti blogitekstissä....

[mietinen]

Hallitus toteuttaa CEAS:in vaatimia muutoksia Suomen lainsäädäntöön ks. Sisäministeriön lainsäädäntösuunnitelma 2013-2017.

CEAS näkyy myös mitä ilmeisimmin 2011-12-22 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategian linjauksissa.

Tuossa ovat kai keskeisimmät kanavat, joilla CEAS realisoituu osaksi Suomen valtion läinsäädäntöä ja viranomaistoimintaa. Lisäksi muillakin kuin sisäasiainministeriöllä on oma roolinsa, ilmeisesti vähäisemmät.

[Roope]

Yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskeva lakihanke käynnistyy

Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jonka tavoitteena on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan eräitä yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevia, uudelleen laadittuja EU-säädöksiä. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuonna 2015.

Hankkeessa selvitetään, mitä muutostarpeita direktiivit ja asetukset aiheuttavat kansallisella tasolla. Hankkeessa valmistellaan myös tarvittavat, pääasiassa ulkomaalaislakia koskevat muutosehdotukset.

Hankkeen aluksi keväällä 2013 tehdään määritelmädirektiiviä koskeva selvitys. Määritelmädirektiivin lisäksi hankkeessa käsitellään turvapaikkamenettelydirektiiviä sekä vastuunmäärittämis- ja Eurodac-asetuksia.

Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän säädöskokonaisuuteen kuuluu myös uudelleen laadittu vastaanottodirektiivi, mutta sen täytäntöönpano toteutetaan eri hankkeessa, koska sen vaikutukset kohdistuvat pääasiassa vastaanottolakiin.

Taustaa lyhyesti

Määritelmädirektiivissä määritellään, ketkä voivat saada kansainvälistä suojelua EU-maissa. Siinä säädetään myös kansainvälistä suojelua saaville annettavista oikeuksista ja etuuksista. Direktiivi on annettu 13.12.2011 ja se on saatettava kansallisesti voimaan joulukuuhun 2013 mennessä.

Turvapaikkamenettelydirektiivissä säädetään kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevista menettelyistä EU-maissa. Direktiivin sisällöstä ollaan pääsemässä EU-tasolla yhteisymmärrykseen. Direktiivin odotetaan tulevan virallisesti hyväksytyksi kevään 2013 aikana, jolloin se olisi saatettava kansallisesti voimaan kevään 2015 aikana.

Vastuunmäärittämisasetus (Dublin II) määrittää sen, minkä maan vastuulla on käsitellä jäsenvaltioiden alueella jätetty kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Asetuksen sisällöstä on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen EU-tasolla ja sen odotetaan tulevan virallisesti hyväksytyksi kevään 2013 aikana.

Eurodac-asetuksella on perustettu Eurodac-sormenjälkijärjestelmä, jonka päätarkoituksena on tehostaa vastuunmäärittämisasetuksen soveltamista. Asetuksen sisällöstä ollaan pääsemässä yhteisymmärrykseen ja sen odotetaan tulevan virallisesti hyväksytyksi kevään 2013 aikana.

Hankkeen toimikausi on ajalla 15.1.2013 - 31.5.2015.

Lisätietoja hankkeesta ja sen asetuspäätöksestä: http://www.intermin.fi/fi/lainvalmistelu/muut_lainvalmisteluhankkeet/yhteinen_eurooppalainen_turvapaikkajarjestelma

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Sanna Sutter, 071 878 8633

Sisäasiainministeriö 22.1.2013

Turha luullakaan, että tuolla sisäministeriön sivuilla selvitettäisiin edes yleisellä tasolla, mitä muutoksia turvapaikkapaketin hyväksyminen merkitsee ja mitä seurauksia niillä voi Suomen ja EU:n kannalta ennakoida olevan.

[mietinen]

Turha luullakaan, että tuolla sisäministeriön sivuilla selvitettäisiin edes yleisellä tasolla, mitä muutoksia turvapaikkapaketin hyväksyminen merkitsee ja mitä seurauksia niillä voi Suomen ja EU:n kannalta ennakoida olevan.

Päätösten tekeminen ilman vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointia on merkki huonosta hallinnosta. Mielestäni tämän kaltaisesta toiminnasta olisi hyvä tehdä kirjallinen kysymys, joka pakottaa ottamaan kantaa vaihtoehtoihin ja vaikutuksiin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Decision_making

Decision making

    Objectives must first be established
    Objectives must be classified and placed in order of importance
    Alternative actions must be developed
    The alternative must be evaluated against all the objectives
    The alternative that is able to achieve all the objectives is the tentative decision
    The tentative decision is evaluated for more possible consequences
    The decisive actions are taken, and additional actions are taken to prevent any adverse consequences from becoming problems and starting both systems (problem analysis and decision making) all over again
    There are steps that are generally followed that result in a decision model that can be used to determine an optimal production plan.[5]
    In a situation featuring conflict, role-playing is helpful for predicting decisions to be made by involved parties.[6]

Decision planning

Making a decision without planning is fairly common, but does not often end well. Planning allows for decisions to be made comfortably and in a smart way. Planning makes decision making a lot more simple than it is. Decision will get four benefits out of planning: 1. Planning give chance to the establishment of independent goals. It is a conscious and directed series of choices. 2. Planning provides a standard of measurement. It is a measurement of whether you are going towards or further away from your goal. 3. Planning converts values to action. You think twice about the plan and decide what will help advance your plan best. 4. Planning allows for limited resources to be committed in an orderly way. Always govern the use of what is limited to you. (e.g. money, time, etc.)[7]

[Roope]

Päätösten tekeminen ilman vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointia on merkki huonosta hallinnosta. Mielestäni tämän kaltaisesta toiminnasta olisi hyvä tehdä kirjallinen kysymys, joka pakottaa ottamaan kantaa vaihtoehtoihin ja vaikutuksiin.

Ensin suomalaiset päättäjät tekivät päätöksen, että taivutaan tulevaan yhteiseen EU-päätökseen. Sitten tutkitaan, mitä muutoksia tämä pakottaa tekemään Suomen lakeihin. Vasta sen jälkeen, jos sittenkään, arvioidaan muutosten vaikutuksia.

Ihan yksinkertainen kysymys: miten tässä päätöksessä otettiin huomioon Suomen etu? Netistä kaivettujen ennakkotietojen perusteella muutosten vaikutukset ovat Suomelle (ja paradoksaalisesti suurimmalle osalle muistakin jäsenmaista) haitallisia ja muutokset rajoittavat Suomen maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa.

[M.K.Korpela]

Netistä kaivettujen ennakkotietojen perusteella muutosten vaikutukset ovat Suomelle (ja paradoksaalisesti suurimmalle osalle muistakin jäsenmaista) haitallisia ja muutokset rajoittavat Suomen maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa.

Det är inte nödvändigtvis Sverige som behöver göra mindre, men det finns andra som definitivt behöver göra mycket mer, säger migrationsminister Tobias Billström.

Sylttytehdas

Ainakaan ei kuulosta hyvältä, että Ruotsin ei tarvitse "tehdä vähemmän" mutta muiden "on tehtävä paljon enemmän". Ruotsi valitsi komissaarinpaikkansa hyvin strategisesti, ja Cecilia Malmström on tehnyt erinomaista tuhoa.

[Lalli IsoTalo]

Päätösten tekeminen ilman vaikutusten ja vaihtoehtojen arviointia on merkki huonosta hallinnosta.

Meillä onkin käytössä hyvin edistyksellinen kokeellinen hallintokulttuuri.

[Roope]

Tarja Cronberg: Korvaako rajavalvonta maahanmuuttopolitiikan?

Keskellä talouskriisiä EU suunnittelee valtavaa panostusta rajavalvontaan. Niin kutsutun Eurosur-ohjelman tarkoituksena on partioida Euroopan ulkorajoja viimeisimmällä tekniikalla, muun muassa miehittämättömillä lennokeilla. Eurosurin hinta olisi lähes 400 miljoonaa euroa.

Jäsenmaat myös kehittävät niin sanottuja älykkäitä rajoja saadakseen rajojen ylitykset 100-prosenttiseen kontrolliin. Massiivinen tietopankki säilyttäisi kaikki tiedot – sormenjäljet mukaan lukien – kaikilta, jotka tulevat Unioniin tai lähtevät sieltä. Tällöin saataisiin täydellinen kuva niistä, jotka kullakin hetkellä ovat laittomasti maassa. Hintalappu on 1,1 miljardia euroa.

[...]

Vaikuttaa pahasti siltä, että EU:ssa teknologialla korvataan yhteisen turvapaikkapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan puutteet. Yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ei odotuksista huolimatta ole saatu aikaan vuoteen 2012 mennessä, mikä oli tavoite.

Uudella järjestelmällä on selviä vaikutuksia ihmis- ja perusoikeuksiin. Frontexia on kritisoitu niin sanotuista push-back-operaatioissa, joissa pakolaislaivat tutkimatta palautetaan lähtömaahan. Jos pakolaisia täynnä oleva laiva voidaan havaita lennokilla Pohjois-Afrikan rannikon ulkopuolella, ei se välttämättä johda ihmisten pelastumiseen, vaan nopeampaan käännytykseen. Toisaalta juuri pelastamista on tarkoituksellisesti käytetty perusteluna tehokkaammalle rajavalvonnalle.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut muun muassa Italian palautusoperaatioista. Kansalaisjärjestöt ovat olleet huolissaan nimenomaan Frontexin toimista, joissa on rikottu esimerkiksi oikeutta hakea turvapaikkaa, tai yksityisyyden suojaa antamalla henkilötietoja kolmannelle taholle. Jäsenmaat ja Frontex molemmat ovat rikkoneet maahanmuuttajien oikeuksia. Yhteisille pelisäännöille on tarvetta.

Tällä hetkellä Suomessa irtisanotaan rajavalvojia. Jos samanaikaisesti panostetaan miljardeja rajavalvonnan automatisointiin, ei se välttämättä paranna rajavalvontaa. Päinvastoin, inhimillinen tekijä jää pois, ja rajavalvonnasta tulee täysin mekanisoitua. Tällöin myös organisoidulla rikollisuudella on helpompi löytää tapoja ylittää rajat samanaikaisesti, kun turvapaikkaan oikeutettuja palautetaan alkuperäismaahan.

Tällä hetkellä rajavalvontalainsäädännöstä käydään keskustelua niin Euroopan neuvostossa kuin parlamentissakin. Sen sijaan, että yritettäisiin löytää ratkaisua inhimillisempään ja yhteiseen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan, panostetaan kovaan valvontateknologiaan.

Tarja Cronbergin blogi 23.1.2013

Tarja Cronberg ihmettelee miljardien syytämistä rajavalvontaan tilanteessa, jossa Eurooppaa kurittaa esimerkiksi kova nuorisotyöttömyys.

– Meillä on menossa ehkä päinvastainen liike, että täältä lähdetään pois sen takia, että Euroopassa ei löydy nuorille työtä. Ja jos katsotaan Euroopan parlamentin tasolla, niin rahaa olisi tällä hetkellä parempi käyttää nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen. Mutta jos katsotaan, että se raha pitää laittaa rajavalvontaan, niin silloin katsoisin, että rajavalvojien lisääminen on se oikea tapa.

MTV3: EU tehostaa otettaan Schengen-alueen ulkorajoilla 23.1.2013

Europarlamentaarikko Tarja Cronbergiä selvästi hiertää, että uuden järjestelmän ennakoidaan vähentävän laitonta siirtolaisuutta, jonka hän katsoo eräänlaiseksi saavutetuksi eduksi. Tekosyyt järjestelmän vastustamiseksi (liian kallista talouskriisin aikaan, helpottaa organisoitua rikollisuutta, rahat mieluummin nuorisotyöttömyyden torjuntaan) ovat huvittavan läpinäkyviä, etenkin kun yksi hänen päähuolenaiheistaan eli Kreikan kriisin paheneminen johtuu ei vähiten juuri vuosia jatkuneesta hallitsemattomasta laittomasta siirtolaisuudesta.

Cronberg tai kukaan muukaan EU:n yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa ratkaisuksi tarjoava (maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmström ensimmäisenä) ei ole pystynyt esittämään, kuinka kaavailtu yhteinen politiikka voisi teoriassakaan ratkaista tai edes helpottaa nykyisiä maahanmuuton ongelmia. Tämän myöntää kautta rantain myös Ruotsin maahanmuuttoministeri Tobias Billström.

Itsenäiselle valtiolle olennaisen maahanmuuttopoliittisen päätösvallan luovuttaminen EU:lle tarkoittaisi jo selvästi liittovaltiota. Mikä pahinta, sen vastineeksi ei saataisi mitään Suomea hyödyttävää, vaan päinvastoin nurkan takana olisivat "pakollisen solidaarisuuden" nimissä odottamassa muun muassa jo parikymmentä vuotta kaavaillut jäsenmaiden turvapaikanhakijakiintiöt muodossa tai toisessa.

[Teemu Niva]

http://www.hare.vn.fi/mHankkeenTaustatietojenSelailu.asp?h_iID=19114&tVNo=2&sTyp=Selaus

Valtioneuvoston asettama hanke:    Ei
Hankkeen suhde hallitusohjelmaan:    Ei
Hankkeen suhde hallitusohjelmaan, kuvaus:   
Hankkeen suhde talousarvioon:    Ei
Hankkeen suhde talousarvioon, kuvaus:   
Hankkeen suhde Suomen lainsäädäntöön:    Ei
Hankkeen suhde Suomen lainsäädäntöön, kuvaus:   
Hankkeen suhde EU:n lainsäädäntöön:    Ei
Hankkeen suhde EU:n lainsäädäntöön, kuvaus:   
HE:n kiireellisyys:    Ei
Kiireellisyyden peruste:   
Ajankohta, jolloin HE tullee VN:oon:   
Istuntokausi, jolloin HE annetaan eduskunnalle:   
Sisältyy lainsäädäntösuunnitelmaan:
(Vanhasen II hallitus)    Ei
Lisätiedot:   
Päähanke:   
Aihealueet:    
Asiasanat:    
Asettamispäätöksen allekirjoittajat:    Pentti Visanen, Osastopäällikkö, ylijohtaja
Sirkku Päivärinne, Maahanmuuttojohtaja
Asettamispäätöksen liitteet:   

Kuvaa aika hyvin sitä että, miten paljon Suomella on ollut sananvaltaa tässä(kin) asiassa.

[gloaming]

Jos miljardin sijoitus ehkäisee satojen miljardien kustannukset sosiaalijärjestelmälle, hintaa voidaan pitää naurettavan halpana.

[Toni R Jyväskylästä]

Mutta jos tuet olisivat täysin samat kaikissa eu-maissa, niin eihän ne välttämättä tänne kylmään, pimeään, rasistiseen pohjolaan tulisi vaan jäisivät etelä/keski-eurooppaan. Käsittämättön kalliiksihan tämä tulee joka tapauksessa ja huonontaa varmasti toteutuessaan kansallista turvallisuutta huomattavasti.

[Roope]

Asylum seminar

The EP's press service is holding a seminar for journalists on Wednesday on the establishment of the Common European Asylum System.  Journalists will have the opportunity to discuss the EU asylum legislation with MEPs and representatives of other EU institutions. Some parts of the legislation have already been adopted and the whole package is expected to be finalised within the next few weeks.

EP this week: economy talks, Somalian president, Plenary preparations 28.1.2013

Seminar for journalists

EU asylum legislation
The establishment of a Common European Asylum System
Wednesday 30 January 2013, 10:00 - 16:30 hrs
Room 4 B 001, Paul-Henri Spaak building, European Parliament, Brussels

Draft programme

from 09:30
Arrival and registration
(Altiero Spinelli building, entrance via Agora Simone Veil)

10:00- 10:30 Opening and introduction to the seminar
Yannis Darmis & Paula Fernández Hervás, EP officials, Press Service
An introduction to the European Parliament
Decision-making in the European Union and the role of the Parliament
Jack Blackwell, EP official, Press Service

10:30 - 11:45 Asylum: introductory briefing on the legislation (off-the-record)
Alex Walford, European Commission official
John O'Dwyer, Council Presidency-in-Office
Patricia Van de Peer, EP official, secretariat of Civil Liberties, Justice and
Home Affairs Committee
Natalia Dasilva, EP press officer for Civil Liberties, Justice and Home Affairs
Q&A session

11:45 - 12:30 Stakeholders: the view from the front line
Moderated by Jack Blackwell, EP official, Press Service
Melita Sunjic, Senior Regional External Relations officer, The UN Refugee
Agency (UNHCR)
Ana López Fontal, Senior Press and Public Information Officer, The
European Council on Refugees & Exiles (ECRE)
Q&A session

12:30 - 14:00 Reception
Paul-Henri Spaak building, 5th floor
Interpretation in EL - EN - ES - FR - IT - PT (from 10:00 - 16:30)

14:00 - 16:30 The EU asylum package: debate with MEPs
Moderated by Michel Plumley, EP official, Press Service
MEP Antonio MASIP HIDALGO (S&D, Spain), rapporteur on minimum
standards for the reception of asylum seekers
MEP Cecilia WIKSTRÖM (ALDE, Sweden), rapporteur on Dublin II regulation
MEP Rui TAVARES (Greens/EFA, Portugal), rapporteur on joint EU
resettlement programme
EPP representative (tbc)
MEP Timothy KIRKHOPE (ECR, United Kingdom), group coordinator
MEP Mario BORGHEZIO (EFD, Italy), group coordinator
MEP Kyriakos TRIANTAPHYLLIDES (GUE/NGL, Cyprus), group
coordinator
Q&A session

* * * * *

16:40 - 17:30 Special session for audiovisual media - Presentation of the EP's
audiovisual media services and technical facilities
Room -2Q129, József Antall building
or
16:40 - 17:40 Visit to the Parlamentarium (EP Visitors Centre)

Lähetyksen alku: 30. tammikuuta 14:00

http://www.europarl.europa.eu/ep-live/fi/other-events/video?event=20130130-1400-SPECIAL-UNKN

[RTT]

Political parties drive hate in EU, commission says

Far-right political discourse is feeding hatred throughout the EU and could harm the European project in the upcoming 2014 European Parliament elections, says the European Commission. Disparaging words geared towards minority groups like Roma, Muslims, Jews and immigrants are becoming more common as elected officials attempt to woo a growing number of the voting electorate rooted in populist movements. 

"Not since World War II have extreme and populist forces had so much influence on the national parliaments as they have today. In some countries even neo-nazis have been elected," said EU home affairs commissioner Cecilia Malmstrom in Brussels on Monday (28 January).
--
Malmstrom warned that racist and nationalistic politics could gain a stronger foothold in the European Parliament after elctions in 2014.

"We must not underestimate the importance of what this would mean for the European project," said the commissioner.

Such political discourse may also inspire "lone wolves" to carry out indiscriminate killings as the threat of violent extremism spreads, she noted.

The commissioner said organised terrorist networks have given way to protagonists such as Anders Breivik, a Norwegian whose lone attack saw the murder of 77 people in 2011.

EUobserver: Political parties drive hate in EU, commission says

[Roope]

Political parties drive hate in EU, commission says

Cecilia Malmströmin koko puhe:
Opening speech: Empowering local actors to prevent violent extremism 29.1.2013

It is about time we recognise the truth about the growing trends of extremism in Europe, which makes it one of the main – if not the main – security challenge to Europe.

Violent extremism is more than the threat from extreme islamist groups such as Al Qaida. Violent extremism can arise within any ideology, and the threat today mainly comes from within our own societies, as we saw in the cases of Norway and France.

The growing populist, nationalist and xenophobic movements across Europe are a concern to all of us. Extremists are not as easily identifiable as they perhaps once were. Now they also reveal themselves amongst us – they permeate our online environments and to a growing extent even European politics.

These extremist groups and political movements often act as a breeding ground for ideology-motivated violence. I am not saying that these movements are directly responsible for terrorist attacks, but we must acknowledge that they provide oxygen - and increasing acceptance - for extremist views.

We will not be able to counter violent extremism if we don't counter the propaganda of those who support extreme, xenophobic and racist views.

Entä kuinka meidän tulisi "kohdata äärimmäisiä mielipiteitä, muukalaiskammoa ja rasistisia näkemyksiä kannattava propaganda"? Komissaari Malmström ehdottaa t-paitojen jakamista uusnatseille:
Sveriges Radio: T-shirts i kampen mot terrorism i EU 28.12.012

Malmströmin keskustelukerhon 15 ehdotusta väkivaltaisen ekstremismin estämiseksi:

15. At local and/or national level, prepare for de-stigmatising communication by authorities
following an attack. To prevent escalation after an attack, it is important to have a clear view on
how to communicate without causing unnecessary stigmatisation. Labelling, misusing terms or
stigmatising one category of population may have terrible side effects. Those who take part in the
public debate should be aware that the perceptions that public debate leaves in society can escalate
or mitigate the level of conflict.

Discussion paper: "Empowering local actors to prevent violent ekstremism" (pdf) 29.1.2013

[Roope]

Deutche Welle: Still no sign of a common asylum policy in the EU 10.1.2013

Sopimus on kylläkin viimeistelyä vaille valmis...

For years, the European Union has said it wants a common policy on asylum. So far, all attempts to create one have failed as a result of what members states see as their national interests.

The European Union has had the goal of achieving a common asylum policy for the last 13 years - ever since 1999, when its then 15 heads of government were confronted with the influx of refugees from the Yugoslav wars. Some countries, like Germany and Austria, were seriously affected, while others were scarcely troubled by the conflict.

Now it's Greece that has to receive the largest number of refugees, although Malta and Cyprus also complain that they have to bear too large a share of the burden. The distribution of refugees remains very uneven.

Ei pidä paikkaansa. Kreikka ei ota vastaan läheskään eniten pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Siellä on kyllä väestömäärään suhteutettuna paljon laittomia siirtolaisia, mutta vain harva heistä laskettaisiin muuallakaan pakolaiseksi.

Currently the so-called Dublin II regulations require countries to take responsibility for the asylum process for any refugees who arrive in Europe via their territory. Refugees who then go to another country can be sent back to the country they arrived in.

That's why the countries which are the first ports of call for refugees - like Greece - want to change Dublin II. Meanwhile, the German interior minister, Hans-Peter Friedrich, doesn't want a change, since he fears that all the refugees would come to Germany.

Dublin-palautusten määrä on melko pieni verrattuna turvapaikanhakijoiden määrään. Sen suurin merkitys lieneekin turvapaikkashoppailijoiden pelotteena. Kymppitonnin maksulla ei välttämättä pääsekään juuri siihen maahan, johon haluaisi. Epävarmuus vähentää tulijoiden määrää.

Nadja Hirsch, a Free Democratic member of the European Parliament's Committee for Labor and Social Affairs, thinks the Dublin system doesn't make sense because "families are torn apart and individual countries have to take in far more people just because of their geographical location."

She told Deutsche Welle that "refugees should be distributed among the EU member states according to a quota."

She believes such a quota system wouldn't make much difference for Germany, since the country already takes in a large number of refugees. Sweden, she says, makes a particularly large contribution, while Hungary, the Czech Republic and Spain do far less than they could.

Saksa ei tosiaankaan suoraan häviäisi kiintiöjärjestelmässä, sillä Saksa ei hyväksyisi sellaista kiintiöjärjestelmää, jossa se häviäisi. On Saksasta kiinni, millä kaavalla kiintiöt laskettaisiin.

Mutta miksi muut maat suostuisivat turvapaikanhakijoiden siirtoihin? Sen sijaan ihan yksinkertaisesti sisärajojen henkilöllisyystarkastukset palauttamalla turvapaikanhakijoiden määrä vähentyisi merkittävästi kaikissa EU-maissa.

Hirsch, though, says that one problem in Germany is that refugees are not allowed to work, and so they are seen as a burden on the state. Sweden, she says, offers a much better example: "They have a much more liberal employment policy. People can get jobs as soon as they are able. That means they cost the state nothing, the people are integrated and they even contribute to economic growth with their work."

Niin, paitsi että oikeasti turvapaikanhakijat tulevat Ruotsille työntekomahdollisuudesta huolimatta äärimmäisen kalliiksi, eivätkä integroidu.

Hirsch has an ally in the EU Commissioner for Home Affairs, Cecilia Malmström, who pleads for greater openness towards refugees in Europe. Malmström points out that the EU in any case has an obligation towards those requiring protection, and that the aging European societies have an interest in attracting immigrants - even those without refugee status. Most politicians disagree.

EU:n velvollisuudet suojelua tarvitsevia kohtaan eivät tarkoita, että EU:n pitäisi asuttaa suojelun tarpeeseen vetoavat nimenomaan Eurooppaan. EU:n velvollisuudet suojelua tarvitsevia kohtaan eivät tarkoita myöskään sitä, että piikki on nyt ja tulevaisuudessa auki. Johonkin täytyy vetää raja.

Aivan kaistapäistä on väittää, että EU muka tarvitsee tällaista maahanmuuttoa väestörakenteen korjaamiseksi. Vaikka asiaa miten kääntää, nykymuotoinen humanitaarinen maahanmuutto on eurooppalaisilla kohdemaille haitallista. Se voi parantaa väestöllistä huoltosuhdetta, mutta ei paljon, eikä sillä ole merkitystä, sillä se rasittaa yhä enemmän taloudellista huoltosuhdetta ja tämä rasite kumuloituu pitkälle tulevaisuuteen.

[Roope]

Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen näkemystä Kreikan rajavalvonnasta, laittomasta maahanmuutosta ja EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta:

PACE: Migration and asylum: mounting tensions in the Eastern Mediterranean 23.1.2013

Raportin perusteella kyse ei selvästikään ole tiedon puutteesta. Faktat kuitenkin joko jätetään huomiotta tai niistä tehdään epäloogisia johtopäätöksiä. Rajavalvonta vaikuttaa kirosanalta silloinkin, kun se on tuottanut myönteisiä tuloksia. Ratkaisuksi maahanmuuton ongelmiin ehdotetaan moneen kertaan EU:n yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisia toisiin EU-maihin. Hankkeiden seurauksia jäsenmaille ja vaikutusta turvapaikanhakijoiden määrään ei käsitellä lainkaan.

Turvapaikanhakijoiden siirtely ei selvästikään ole mikään ratkaisu, koska jäsenmaat eivät halua sitä. Myöskään CEAS ei toteutuessaankaan ratkaisisi ongelmia, vaan pahentaisi niitä, koska se lisäisi turvapaikanhakijoiden ja laittomien siirtolaisten määrää kaikkialla Euroopassa.

While these policies have helped reduce considerably the flow of arrivals across the Evros border with Turkey, they have transferred the problem to the Greek islands and have not helped significantly in dealing with the situation of irregular migrants, asylum seekers and refugees already in Greece. The building of a greater number of detention centres has not helped significantly either.

It is necessary, in this context to recognise that persons caught up in these mixed migratory flows are not intending to stay in Turkey or in Greece when they arrive; they are primarily looking to reach European Union member States other than Greece.

The process of European unity and the Common European Asylum System is based on solidarity and mutual support. Without this the process is void of meaning and cannot succeed.

Taking into account the responsibility of the European Union, the Assembly calls on it to make a quantum leap on responsibility sharing for countries in the region.

revise and implement the Dublin Regulation in a way that provides a fairer response to the challenges that the European Union is facing in terms of mixed migration flows.

As a result of the economic crisis and austerity measures, the unemployment rate in October 2012 of the Greek population reached 26,8% and youth unemployment climbed as high as 56,6%.

The mounting social tensions and the inadequate response by the State to address the difficult social situation of migrants, asylum seekers and refugees have led to an increase in criminality and exploitation of this group.

A shared asylum policy that takes into account that the migratory pressures are not the sole responsible of one or a few European States, but a European problem, is even more essential in a time when the region is facing major instability.

A shared asylum and migration policy is even more essential at a time when the region is facing major economic and social instability.

[Roope]

EU:n uusi yhteinen turvapaikkapolitiikka on ottanut pitkän askeleen kohti toteutumista. Uuden politiikan mukaan kaikkia pakolaisia kohdellaan jäsenmaissa samalla tavalla. Ruotsin hallitus toivoo, että tämä johtaa turvapaikkahakemusten tasaisempaan jakautumiseen jäsenmaiden kesken.

Andreas Ollinen, maahanmuuttoministeri Tobias Billströmin poliittinen neuvonantaja, ei usko, että EU:n yhteinen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa suurempia muutoksia Ruotsille. Mutta toive on, että se tarkoittaa turvapaikanhakijoiden tasaisempaa jakamista jäsenmaiden välillä.
– Meillähän on tilanne, jossa viisi jäsenmaata ottaa vastaan 70 prosenttia kaikista Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista. Se tarkoittaa, että 22 jäsenmaata ottaa vastaan 30 prosenttia tulijoista. Toivon mukaan harmonisoidumman turvapaikkajärjestelmän myötä ne jäsenmaat, jotka eivät nykyään kanna vastuutaan, tekevät sen, sanoo maahanmuuttoministerin poliittinen neuvonantaja Andreas Ollinen.

Turvapaikanhakijoiden reilumpi jakaminen on asia, josta maahanmuuttoministeri Tobias Billström on puhunut usein. Jos muut maat ottaisivat enemmän, voisi se tarkoittaa, että harvempi hakisi turvapaikkaa Ruotsista. Mutta Andreas Ollinen ei myönnä, että se olisi tavoite.
– Ei voi sanoa, että Ruotsi tekee liikaa, vaan että muut tekevät liian vähän.

[...]  (käännös)

Sveriges Radio: EU-länderna överens om gemensam asylpolitik 4.4.2013

[Ari-Lee]

Toivon mukaan harmonisoidumman turvapaikkajärjestelmän myötä ne jäsenmaat, jotka eivät nykyään kanna vastuutaan, tekevät sen, sanoo maahanmuuttoministerin poliittinen neuvonantaja Andreas Ollinen.

Mikä helevatun vastuu?

[Roope]

CEASin suunnittelun historiaa ja kirjoittamisen (2007) aikaista kuvausta:

Sidorenko analyses and evaluates the state of affairs of the Common European Asylum System (CEAS). The conclusions of the European Council meeting of Tampere are taken as a 'measuring instrument' to assess the current developments of the CEAS. The implementation in practice of the EU asylum legislation is also evaluated. For this purpose, the implications of the CEAS at a national level in an EU Member State are analysed. Slovakia, a new Member State, was chosen as an example due to its geographical location at the EU external border and the high number of asylum applicants present in this country. By examining EU and national asylum law against the background of international law (the 1951 Geneva Convention Relating to the Status of Refugees), a well-balanced critique of the CEAS is offered which provides views and expectations concerning its future direction.

Sidorenko: The Common European Asylum System: Background, Current State of Affairs, Future Direction (pdf)

[Tommi Korhonen]

Toivon mukaan harmonisoidumman turvapaikkajärjestelmän myötä ne jäsenmaat, jotka eivät nykyään kanna vastuutaan, tekevät sen, sanoo maahanmuuttoministerin poliittinen neuvonantaja Andreas Ollinen.

Mikä helevatun vastuu?

Periaatteessa kai suvereeni Ruotsin kaltainen maa saa ottaa vastuukseen hoitaa asioita. Pitäkööt kivaa sen kanssa, tai kuten englanniksi sanotaan: knock yourselves out. Luonnollisesti heillä ei ole oikeutta yrittää siirtää tuota vastuuta kenellekään kolmannelle osapuolelle.
Pelottavaa on jos mokuttajat pystyvät ottamaan saman vastuun EU:n puolesta, tällöin vastuu syntyy - lainopillisesti. On hurjan pelottavaa että pienissä piireissä, luultavasti enintään vain muutamien tuhansien henkilöiden joukossa, voidaan päättää tuollaisesta asiasta joka sitoo satoja miljoonia EU-kansalaisia. Tosin oletan että 22 maan esimerkki saattaa johtaa päätöksen joutumiseen vastatuuleen. Tai jopa koko EU:n. Tosin eipä nuiva tiedostaminen (siinä määrin kuin sitä voidaan terveen kansallisen itsekkyyden nimissä puhua) ole kovin korkeassa kurssissa vielä toistaiseksi.

[Benjamin]

Aftonbladet 2013-05-17 / Käännös by Google:

Yhteinen turvapaikkapolitiikka EU

EU: lla on yhteinen pakolaispolitiikka kesäkuussa. Ruotsissa, on todennäköistä, että saamme pienen osan pakolaisista, sanoo EU-komissaari Cecilia Malmström ruotsalaisen sanomalehden Svenska Dagbladet.

Uudistuksen tavoitteena on nostaa standardeja pakolaisten suojelun Euroopassa, mutta se vie aikaa saada prosessi alkoi, sanoo Malmö Virta.

- Toivottavasti se on yhtä tasaisempi vastaanoton Euroopassa. Tänään on viisi, kuusi maata, jotka saavat suurimman osan pakolaisista, hän kertoo lehden.

http://www.aftonbladet.se/nyheter/article16789308.ab

[Shemeikka]

Käännös by (Uhtuan) Shemeikka:

EU:LLE YHTEINEN PAKOLAISPOLITIIKKA

EU saa yhteisen pakolaispolitiikan kesäkuussa. Ruotsille se merkinnee että otamme vastaan pienemmän osan pakolaisista, sanoo EU-komissaari Cecilia Malmströn Svenska Dagbladetille.
Muutoksen tarkoituksena on parantaa pakolaisten vastaanoton laatua Euroopassa, mutta vie aikaa saada muutos käyntiin, kertoo Malmström.

- Toivottavasti pakolaisia tullaan vastaanottamaan tasaisemmin Euroopassa. Nyt viisi tai kuusi maata ottavat vastaan lähes kaikki pakolaiset, sanoo Malmström lehdelle.

Ne jotka ottavat nyt vähemmän turvapaikanhakijoita tulevat saamaan enemmän ja jotka nyt ottavat enemmän pakolaisia, ottavat tulevaisuudessa vastaan vähemmän. Kakka vähenee levittämällä...

[Eino P. Keravalta]

Ne jotka ottavat nyt vähemmän turvapaikanhakijoita tulevat saamaan enemmän ja jotka nyt ottavat enemmän pakolaisia, ottavat tulevaisuudessa vastaan vähemmän. Kakka vähenee levittämällä...

Missäs taas olikaan se "purkkapallo-video", jossa havainnollistettiin se, että otettiin tulijoita miten paljon tahansa, ne eivät lopu milloinkaan suuren syntyvyyden vuoksi..

[ikuturso]

Ne jotka ottavat nyt vähemmän turvapaikanhakijoita tulevat saamaan enemmän ja jotka nyt ottavat enemmän pakolaisia, ottavat tulevaisuudessa vastaan vähemmän. Kakka vähenee levittämällä...

Missäs taas olikaan se "purkkapallo-video", jossa havainnollistettiin se, että otettiin tulijoita miten paljon tahansa, ne eivät lopu milloinkaan suuren syntyvyyden vuoksi..

Originaali ja selkein sigussani.

-i-

[Roope]

Aftonbladet 2013-05-17 / Käännös by Google:

Yhteinen turvapaikkapolitiikka EU

EU: lla on yhteinen pakolaispolitiikka kesäkuussa.

Ei ole likimainkaan yhteistä pakolaispolitiikkaa kesäkuussa vaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän (CEAS) ensiaskel.

Ruotsissa, on todennäköistä, että saamme pienen osan pakolaisista, sanoo EU-komissaari Cecilia Malmström ruotsalaisen sanomalehden Svenska Dagbladet.

Ruotsi saa vähintään saman osan ja joka tapauksessa määrällisesti enemmän pakolaisia, jos se ei tiukenna pakolaispolitiikkaansa. EU ei pakota Ruotsia tiukentamaan sitä, eivätkä muut maat aio apinoida Ruotsia. 

Uudistuksen tavoitteena on nostaa standardeja pakolaisten suojelun Euroopassa...

Tarkoittaa vain sitä, että läpikulkuvaltioissakaan ei tarvitse pelätä entisenlaista huonoa kohtelua ja käännytyksiä, joten ihmissalakuljetus on entistä tuottoisampaa. Esimerkiksi Italiaanhan ei jätetä palauttamatta Dublin-tapauksia siksi, että sieltä ei saisi turvapaikkaa, vaan siksi, että siellä ei jaella pohjoismaista sosiaaliturvaa. Tähän ei taatusti ole tulossa muutosta.

- Toivottavasti se on yhtä tasaisempi vastaanoton Euroopassa. Tänään on viisi, kuusi maata, jotka saavat suurimman osan pakolaisista, hän kertoo lehden.

Mikään ei viittaa siihen, että tunku päävastaanottajamaihin vähenisi himpun vertaa. Uudet säännöt vain esimerkiksi murentavat entisestään Dublin-sopimusta.

Tässä Malmströmin valehtelu alkuperäisenä:

Sverige kommer att ta emot en mindre del av den europeiska flyktingströmmen när EU får en gemensam asylpolitik. Den bedömningen gör EU-kommissionär Cecilia Malmström.

Den svenska EU-kommissionären Cecilia Malmström vänder sig till sina medarbetare.

– Hur många tar Estland? Femton, tjugo? Estland gav asyl till tjugo flyktingar förra året!

I Sverige biföll Migrationsverket drygt 12 000 asylansökningar i fjol och Sverige var trea på EU-topplistan över antal asylsökande. Bara till EU-jättarna Tyskland och Frankrike kom det fler för att be om skydd.

I juni, efter fjorton års malande i Bryssels jättekvarn, blir EU:s gemensamma asylpolitik slutligen antagen i juni.

Sverige hör i dag alltså till den lilla grupp länder som tar emot nästan alla flyktingar, men det relativa trycket kommer att minska efter EU-reformen.

– Ja, jag tror att det kommer att bli så, säger den svenska EU-kommissionären Cecilia Malmström.

INBÖRDESKRIGET I SYRIEN Flyktingar på väg till Sverige

Hon är ansvarig för flyktingfrågorna i EU-kommissionen, och har lotsat asylpaketet förbi flera ibland motvilliga regeringar i EU:s huvudstäder.

Malmström beskriver reformen som historisk och den syftar till att höja standarden i flyktingmottagandet i Europa. De stora skillnaderna som finns i dag - både i chansen att beviljas asyl och villkoren för de asylsökande – ska försvinna.

– Förhoppningsvis blir det då ett jämnare mottagande i Europa, i dag är det 5-6 länder som tar emot nästan alla flyktingar.

När fler länder blir bättre på flyktingmottagande betyder det enligt Cecilia Malmström också att Sverige i högre grad kommer att kunna tillämpa Dublinförordningen, alltså att asyl ska prövas i det första EU-land en flyende kommer till.

– Vi har många fall där folk har kommit till Sverige, efter att ha varit i ett annat land först. Men vi har inte skickat tillbaka dem för att villkoren är så usla där, säger hon och pekar på Cypern, Malta, Italien och Grekland som problemländer.

GREKLANDKRISEN Tufft asylläge

Den dämpande effekten på den svenska mottagandet är inget Cecilia Malmström marknadsför när hon talar om reformen. Det gör inte politiker hemma i Sverige heller, ämnet är politiskt laddat.

Migrationsminister Tobias Billström talade i vintras om att minska "volymerna" av asylsökande men det var efter ett annat uttalande - det om "blonda och blåögda" - som han läxades upp offentligt av statsministern.

Om Malmström har rätt, och fler asylsökande söker sig till andra EU-länder, skulle det alltså vara en svensk liberal i Bryssel som dämpar asyltrycket på Sverige.

Det vore i såfall en politisk ironi, för Cecilia Malmströms mål har aldrig varit att Sverige ska ta emot färre flyktingar. Visionen är snarare den här:

– Med det nya asylsystemet på plats kan EU som helhet kanske ta emot fler flyktingar.

[...]

Cecilia Malmström pekar på färska framgångar för de nationalistiska EU-motståndarna i UK Independence Party i Storbritannien, och oroas av att Sverigedemokraterna kan vinna framgång i EU-valet.

– Risken är att missnöjet med EU utnyttjas av väldigt populistiska och EU-skeptiska partier. Slår liknande partier igenom i flera länder kan de få väldigt stort inflytande.

Malmström ryser vid tanken på högerpopulistiska EU-motståndare som maktfaktor i parlamentet. Hon ser en fara i att de etablerade partierna i Sverige anpassar sig till den EU-skeptiska opinionen, i stället för att argumentera för EU.

– Då riskerar vi att få ett EU-parlament med en stor grupp som egentligen vill upplösa samarbetet.

Svd: Minskat asyltryck på Sverige 17.5.2013

Malmströmkin myöntää, että CEAS johtaa turvapaikanhakijamäärien kasvuun.

[Iloveallpeople]

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa

Kesäkuun täysistunto (10.-13.6.): turvapaikkajärjestelmä, Schengen, terveysuhat ja eurovaalit

Parlamentti äänestää yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä

Parlamentti äänestää keskiviikkona yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä. Järjestelmä pitää sisällään yhteisiä sääntöjä turvapaikkahakemusten käsittelylle ja käsittelyajoille sekä määrittää unioniin saapuvien turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Lisäksi järjestelmä pyrkii estämään turvapaikanhakijoiden siirron niihin EU-maihin, joilla on vaikeuksia hakemusten käsittelyssä. Vuoden 2012 aikana EU-maissa rekisteröitiin noin 330.000 turvapaikanhakijaa.
...

SDP

Keskustelut aiheesta tiistaina klo 15 alkaen.


Lisäksi toinen maahanmuuttoon liittyvä aihe äänestettävänä:

Schengen: tarkastuskäyntejä rajanylityspaikoille

Keskiviikkona äänestettävän Schengenin uudistuspaketin mukaan Schengenin noudattamista valvovilla tarkastajilla olisi valtuudet tehdä tarkastuskäyntejä sisärajojen rajanylityspaikoille. Ennalta ilmoittamattomien tarkastuskäyntien tarkoitus on estää laittomat tarkastukset sisärajoilla. Tuoreen eurobarometritutkimuksen mukaan 62 % vastaajista piti vapaata liikkuvuutta kaikkein positiivisimpana Euroopan yhdentymisen seurauksena.

[Roope]

Komissaari Malmströmin hellimä ajatus pysyvästä, vapaaehtoisuuteen perustuvasta järjestelmästä, jossa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita siirrettäisiin jäsenmaasta toiseen, ei etene, koska sille ei ole nyt poliittista ilmastoa. Malmström ei aio viedä asiaa eteenpäin, koska vain parin jäsenmaan sisäministerit kannattavat hanketta. Vastaavassa vapaaehtoisuuteen perustuvassa väliaikaisessa EUREMA-projektissa on kahden vuoden aikana siirretty peräti 14 ihmistä.

[Iloveallpeople]

Täysistunnon puheenvuorot aiheesta:

http://www.europarl.europa.eu/ep-live/fi/plenary/video?debate=1370955781892

[slobovorsk]

päivän paperi-Pravdassa oli kaksi sivua tästä aiheesta. Kerrottiin MEPpien äänestämisestä ja esiteltiin kaksi kuvaavaa turvapaikanhakijatapausta, molemmat ymmärtääkseni huijareita kun olivat tulleet Rotsiin ja Suomeen asti.