Suomi on kroonisesti velkaantumassa

[Alfresco]

Suomen valtion velka ennakoidaan nousevan 8 miljardia vuodessa koko hallituskauden aikana. Vuonna 2015, seuraavien eduskuntavaalien alla, valtionvelka on näin 117 miljardia euroa eli noin puolet BKT:sta ja 2,25 kertaa koko valtion budjetin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/110375-suomelle-8-miljardia-euroa-lisaa-velkaa-joka-vuosi-2012%E2%80%932015

Tämän lisäksi kuntien yhteelaskettu velka on 24 miljardia.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=52637:lehti-kuntien-velat-12-miljardia-euroa&catid=8:kotimaa-paeaeuutinen-&Itemid=31

Julkisen sektorin velka on vuonna 2015 siis 140 miljardin euron tasoa. Tämän velan maksaa nettoveronmaksajat eli yksityisellä sektorilla työssä olevat poisluettuna tukitoimin työllistetyt eli esim. maataloustyöläiset, erilaiset suojatyöpaikkalaiset, nuorisotyöttyömyysohjelmissa olevat jne. Tätä velkaa on maksamassa vain noin 2 miljoonaa ihmistä eli alle puole koko kansakunnasta. Velkaa nettoveronmaksajaa kohden on siis 70.000 euroa, johon lisätään henkilökohtaiset velat.

Mitään takeita siitä, että velkaantuminen olisi pysähtynyt vuonna 2015 ei ole olemassa. Hallituksen nykyohjelma ei tue sellaista olettamaa. Päinvastoin, se ei sisällä ainoataakn toimea, joka viittaisi velkaantumisen pysähtymiseen edes 10 vuoden tähtäimellä.
Vielä vähemmän on takeita siitä, että edes merkittävä osa velasta olisi maksettu pois kun tätä seuraava taantuma iskee viimeistään joskus 2017-2020 paikkeilla, jolloin joudutaan ottamaan jälleen lisää velkaa ylläpitämään julkinen sektori.

Ensi vuonna maksamme pelkästään valtionvelasta lähes 2,5 miljardia euron edestä korkoa. Suunnilleen yhtä paljon kun koko puolustus maksaa vuodessa. Vuonna 2015 korkomenot ovat noin 3,9 miljardia vuodessa eli yli puolet koko palkkaverokertymästä jos nykyinen edullinen luottoluokitus säilyy ja verokertymä. Ellei säily, korkomenot ovat satoja miljoonia tätä suuremmat.

Suomi on kroonisen velkaantumisen tiellä. Ellei velkaantuminen pysäytetä kokonaan viimeistään parin vuoden sisällä, ylitämme sen kynnyksen, missä Suomen velkaantuminen ei enää koskaan tule laskemaan normaalin talousohjauksen puitteissa. Liitymme samaan velkaklubiin kun Belgia, Irlanti, Kreikka, Espanja, Italia sekä yhä todennäköisemmin Ranska.

Tällöin ainoa vaihtoehto korjaa talous on Kreikan malli eli rajut leikkausket julkisen sektorin palkkoihin ja palveluihin, 20% työttömyyys ja 40% nuorisotyöttömyys, mittava konkurssiaalto sekä ulkomaalaisten puuttuminen Suomen talouden ohjaukseen.

Suomalaisten poliitikkojen on nyt herättävä todellisuuteen. Velan suhde BKT:hen on hämäävä tilastohara, joka antaa vähättelevän mielikuvan velan määrästä. Suomalainen maksukyky ei riitä hoitamaan velkaa, joka alkaa ylittämään 50% BKT:stä. Velkaantuminen on pysäytettävä paljon ennen tätä rajaa jos haluamme saada velkaantumisen kuriin.

Poliitikkojen pitää toimia tänään, ei huomenna!

EDIT: Typos.

[Jouko]

Olemmekin piakkoin samassa nesteessä kreikkalaisten kanssa.

[jupeli]

Olemmekin piakkoin samassa nesteessä kreikkalaisten kanssa.

Uskoisin tässä maassa olevien kaikkien elitististen ryhmien toivovan katastrofia noin taloudellisesti.
Tällöin palvelutyövoima olisi halpaa ja kielitaitoisille olis sitä työtä tarjolla melkein pilvin pimein toki vartioiduissa kartanoissa ja kaupunkien osissa.

Tarkoitan vain sitä, että on täysin käsittämätönta ymmärtää, mikä on nykyhallituksemme suunta ja tavoite.
Mikä ajaa hallitustamme suomalaisten hyvinvoinnin kannalta perusteettoman mielettömiin tekemisiin ja touhuihin.

[jka]

Jos uskomme tämän jutun palkkatilastoja (ja miksi emme uskoisi), niin pelkästään sillä, että hilattaisiin julkisen sektorin palkat edes yksityisen sektorin tasolle säästettäisiin aika pitkä penni. Eli säästövaraa kyllä löytyy ilman irtisanomisiakin.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/08/30/leikkausvaraa-virkamiehen-leipa-onkin-muita-leveampi/201111826/12


Suomi on todellakin Kreikan tiellä.

[Velmu]

Suomi on paljon syvemmällä ahdingossa kuin Kreikka. Kreikalla on sentään rutkasti paljon enemmän omaisuutta kuin velkaa, Suomella ei ole. Omaisuudestaan se pitää kynsin hampain kiinni niin kauan kuin muiden maiden (kuten Suomen) puupäiset poliitikot hoitavat sen velkoja.

Seuraavaa linkkiä pistän tänne aina silloin tällöin. Kannattaa lukea myös teksti eikä tuijottaa vain karmaisevia numeroita. www.velkakello.fi 

[L. Brander]

Uskoisin tässä maassa olevien kaikkien elitististen ryhmien toivovan katastrofia noin taloudellisesti.
Tällöin palvelutyövoima olisi halpaa ja kielitaitoisille olis sitä työtä tarjolla melkein pilvin pimein toki vartioiduissa kartanoissa ja kaupunkien osissa.

Tarkoitan vain sitä, että on täysin käsittämätönta ymmärtää, mikä on nykyhallituksemme suunta ja tavoite.
Mikä ajaa hallitustamme suomalaisten hyvinvoinnin kannalta perusteettoman mielettömiin tekemisiin ja touhuihin.

Eivät "elitistiset ryhmät" mitään katastrofia toivo.

Nykyisen velkaantumisen taustalla on hyvin yksinkertainen asia, vallanhimo. Kukaan ei tahdo leikata kuin sen, mikä on ehdottoman pakko. Julkisen sektorin keventäminen, mikä olisi ensiarvoisen tärkeää tilanteessamme, pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä, jotta illuusio kansalle annetuista palveluista veroja vastaan säilyisi.

Velkapiikkiä venytetään niin pitkälle kuin velanantajat suinkin sallivat, eikä velkaa ole tarkoituskaan maksaa koskaan pois. Idea on, että Suomella voi aina olla sen verran velkaa, että  markkinat uskovat Suomen kykenevän hoitamaan sitä niin, että joku on valmis uudistamaan Suomen ottamat velat. Jos taloudenpito menee niin huonoksi, että markkinoilla ei ole enää halukkuutta uudistaa Suomen ottamia lainoja, tai halukkuutta on mutta liian korkealla korolla, on peli pelattu. Juuri näin kävi Kreikalle.

Ja mainittakoon nyt vielä, että en ole erityisen tyytyväinen tähän valtion tapaan pyörittää massiivista syömävelkakoneistoa, jota esim. Suomessa ja Yhdysvalloissa harrastetaan.

LB

[ukkometso]

Vielä kun mukaan ottaa vaikka kotitalouksien jatkuva velkaantuminen, jota velkaa on jo reippaasti 100 miljardia niin alkaa olemaan tosi nesteinen tila.  Ja ei velan määrä sinänsä, mutta kun  keskituloisillakin alkaa olla enemmän velkaa kuin tuloja niin se on yksi tikittävä aikapommi jos  työttömyys lisääntyy.  Sama tilanne kuin Espanjassa, ei siellä valtionvelka ole se hälyyttävä  asia vaan  yksityisten velkataakka ja heidän käsiin jääneet myymättömät asunnot.  Eli pyörät voi pysyhtyä  ihan muistakin syistä kuin pelkästään valtion kuralla olevasta taloudesta.

Suomen tilanteesta saa hyvää tietoa tilastokeskusksen sivuilta lisää:

Asuntokunnat velkaantuivat edelleen vuonna 2010

[tyhmyri]

Suomen valtionvelka eikä yksityisten velkataso ole mitään ongelmia. Annetaan vain valuutan arvon laskea ja päästetään inflaatio pikkuisen laukkaamaan, jolloin velat inflatoituvat vallan mukavasti ja talous lähtee paremmin rullaamaan. Noin asia on aina ennenkin hoidettu.

Ai kerspeles. Meillä ei olekkaan enään mahdollisuutta devalvaatioon ja EKP on kiinnostuneempi inflaatiosta kuin talouden toimintakyvystä.

Kyllä, velkaantuminen on paha ongelma kun moiset rajoitteet otetaan huomioon. Vastaava tilanne ei olisi eikä ole mikään ongelma svenssåneille koska kruunu.

[Alfresco]

Tällöin ainoa vaihtoehto korjaa talous on Kreikan malli eli rajut leikkausket julkisen sektorin palkkoihin ja palveluihin, 20% työttömyyys ja 40% nuorisotyöttömyys, mittava konkurssiaalto sekä ulkomaalaisten puuttuminen Suomen talouden ohjaukseen.

Olen hieman eri mieltä.

Koska yhteiskunta kuitenkin kerää veroja, on oikeudenmukaista että verojen vastineeksi veronmaksaja saa edes jotain.

Kyllä veroja vastaan pitää tarjota palveluja mutta tällä hetkellä verot eivät riitä niihin palveluihin mitä tarjotaan. Sen takia valtio ottaa 8 miljardia lisää syömävelkaa joka vuosi. Tämä enemmän kun valtion keräämä palkkaverokertymä.
Tilanne on nyt siis se, että valtion palkkaverotus pitäisi kaksinkertaistaa jos haluamme saada budjetin kuntoon ilman leikkauksia. On helppo ymmärtää ettei kansalaisten palkoista voida alkaa vetämään tuplasti enemmän progressiivisia veroja korjatakseen tämä alijäämä.

Alijäämä 8 miljardia on valtava summa, jonka voi suhteuttaa vaikka siihen, että koko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjetti on 6,6 miljaria. Eli alijäämä ylittää reippaasti rahat mitä pistetään suomalaisten kouluttamiseen, urheiluun, kulttuuriin ja kirkkotoimintaan. Sosiaaliminietriön budjetti on 11,9 miljardia eli alijäämä vastaa merkittävää osaa koko Suomen terveys- ja vanhushuollosta.

Suomella on niin hälyttävä budjettialijäämä ettei tästä tulla ulos ehjin nahoin mitenkään. Leikkauksia on ihan pakko tehdä ja ne ovat väistämättä dramaattiset. Mitä enemmän viivytetään sen huonommaksi tilanne menee koska valtion korkomenot kasvavat sadoilla miljoonilla vuodessa, joka lisää leikkaustarvetta yhtä paljon.

Jos uskomme tämän jutun palkkatilastoja (ja miksi emme uskoisi), niin pelkästään sillä, että hilattaisiin julkisen sektorin palkat edes yksityisen sektorin tasolle säästettäisiin aika pitkä penni.

Julkisen sektorin palkat ovat todellakin olleet jo pitkään aivan ylimitoitettuja. Ne ylittävät yksityisen puolen lähes joka työtehtävässä samalla kun työteho on huomattavasti yksityistä heikompi.

Siitä saamme kiittää ammattiliittoja. TEHY:n lakko osoittii miten hyvällä retoriikalla saatiin kansa terveyshoitajien törkeiden palkankorotuksen taakse. Kansalle anettiin mielikuva, että terveyspalveut paranevat kun liksoja korotetaan, puhuttiin kokoomuksen lupaamasta 500 euron palkanlisästä jne. Kaikki oli valhetta. Terveyshuolto on vielä huonommassa tilassa kun ennen ja palkkakulut ovat nousseet miljardeilla lakon jälkeen.

Julkisella sektorilla on myös käytössä henkilökohtaisia palkan lisiä, joita jaetaan avokätisesti lähes kaikille ja täysimääräisesti. Koska palkat ovat julkiset, julkselle puolelle on syntynyt kilpajuoksu missä alisuorittavat työntekijät kyttäävät toisten palkkoja ja kinuavat lisiä tasoittaakseen palkkansa muiden kanssa tasa-arvon nimissä. Suorittajat kokevat vääryytenä, että alisuorittajille annetaan lisiä ja haluavat ottaa kaulaa vaatimalla yhä enemmän liksaa. Oravanpyörä on valmis ja palkat laukkaavat kun virkamiehet toimivat joustavien pykälien puitteissa. Tämä järjestelmä on huippukallis veronmaksajille.

[jka]

Siitä saamme kiittää ammattiliittoja. TEHY:n lakko osoittii miten hyvällä retoriikalla saatiin kansa terveyshoitajien törkeiden palkankorotuksen taakse. Kansalle anettiin mielikuva, että terveyspalveut paranevat kun liksoja korotetaan, puhuttiin kokoomuksen lupaamasta 500 euron palkanlisästä jne. Kaikki oli valhetta. Terveyshuolto on vielä huonommassa tilassa kun ennen ja palkkakulut ovat nousseet miljardeilla lakon jälkeen.

Parasta (tai huonointa) tässä oli vielä ajoitus. Suurimmat julkisen sektorin palkankorotukset osuivat vuosille 2008-2009, jolloin Suomi syöksyi lamaan ja BKT romahti 8%. Samaan aikaan kun yksityinen sektori kiristää palkkausta, lomauttaa ja irtisanoo porukkaa, niin julkinen sektori korottaa palkkoja 20% ja palkkaa lisää väkeä. Kestävyysvaje repesi krooniseksi näinä vuosina, eikä sitä enää talouskasvulla voida kuroa umpeen. Suomen BKT on edelleen reilusti alempana kuin 2008 huippuvuonna ja nyt ollaan jo menossa vähintäänkin seuraavaan taantumaan ja mahdollisesti jopa pahempaan lamaan kuin 2008.

[jka]

TEHY:n vetäminen tähän nykykatastrofiin on tarkoitushakuista naisvaltaisen, usein alipalkatun sektorin mustamaalausta.

Eihän se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Ei kai tässä TEHYä sinänsä syytetäkään. Tämä oli vain yksi esimerkki miten julkisen sektorin palkat ovat pikkuhiljaa nousseet viime vuosina. Muuten tuon linkkaamani Taloussanomien jutun mukaan julkisella sektorilla myös sairaanhoitajan palkka on 10% korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Eihän tässä ole järjen hiventäkään.

Jos ajatellaan julkisen sektorin säästöjä, niin fakta nyt kuitenkin on se, että ylivoimaisesti suurin osa kustannuksista menee terveydenhoitoon, koulutukseen ja sosiaaliturvaan. Jos halutaan oikeita ja tuntuvia säästöjä, niin näistä se on säästettävä. Kaikki muu on piperrystä.

[tyhmyri]

Julkisen sektorin palkat ovat todellakin olleet jo pitkään aivan ylimitoitettuja. Ne ylittävät yksityisen puolen lähes joka työtehtävässä samalla kun työteho on huomattavasti yksityistä heikompi.

Itse olen koko ajan ollut siinä käsityksessä, että julkisen puolen palkat ovat surkeita. Ne tuttavani, jotka ovat julkisella puolella töissä ei mielestäni kovinkaan kummoista palkkaa saa. Mutta näkökulmani on varsin rajattu. Koska omaan työkokemukseni eivät liity sen enempää terveydenhuollon kuin vaikkapa kulttuuripuolen palveluiden tuottamiseen, niin voin puhua pelkästään omasta kokemuksestani.

Julkisen sektorin työtehoon liittyy kummallinen episodi terveydenhuollosta. Olin jokunen aika sitten sairaalassa hoidettavana ja lääkärin kierrolla tein seuraavat havainnot:
a) lääkäreitä oli kaksi
b) hoitajia oli kaksi
c) mukana raahattiin isoa pyörillä liikkuvaa pöytää, jolla oli kolme tietokonetta
d) lääkäreiden ajasta noin 2/3 meni tietokoneiden räpläämiseen
e) toinen hoitajista käytti lähes koko aikansa tietokoneen räpläämiseen
f) kesken kierron tietoliikenneyhteys kaatui, jolloin kierto pääsi jatkumaan vasta kun verkko jälleen toimi

Kun hieman keskustelin erikoistumassa olleen lääkärin kanssa, niin hän kertoi suurimman osan työajastaan menevän tietojärjestelmien käyttämiseen tai niistä johtuvien ongelmien selviämisen odotteluun. Lisäksi tietojärjestelmää kuulemme kehitetään koko ajan ja tuntuvia summia maksetaan jatkuvasti kehittämistä tekevälle yhtiölle. Lisäksi systeemi kuulemma koko ajan monimutkaistuu ja hidastuu ja edellyttää entistä enemmän raportointia.

Jos omissa töissäni olisi vastaavaa pelleilyä, niin järjestelmätoimittaja vaihtuisi nopeasti ja monta muutakin jännittävää asiaa tapahtuisi. Käytäisiin sisäisiä keskusteluja, joiden lopputuloksena moni nukkuisi yönsä huonosti jonkun aikaa.

Edit: Tämä tarina siksi, että minusta on oikein maksaa terveydenhoitajille ja lääkäreille asiallista palkkaa, mutta rahoille taitaa olla niin monta osallista sekä hallinnossa että ulkopuolisten tahojen muodossa, etten usko läheskään kaikkien kustannusten syntyvän varsinaisesta operatiivisesta toiminnasta.

[Velmu]

On ihan pakko kertoa tositarina terveydenhuollon tehokkuudesta ja toimintakyvystä Helsingissä 1990-luvun puolivälistä.
Kauan sitten kuollut huonokuntoinen äitini asui yksin Myllypurossa omassa asunnossaan. Olimme käyneet jo pari kertaa naapurissa olevassa vanhainkodissa sopimassa äitini pääsemisestä sinne. Eräänä päivänä sitten kävi niin, että hän ei enää pystynyt liikkumaan yksin edes vessaan ja niinpä vein hänet naapuritaloon vanhainkotiin ja sanoin, että nyt äitini sitten muuttaa tänne.
Se ei käynyt päinsä, koska asiasta ei ollut vielä tullut päätöstä. Minulle kerrottiin, että ainoa tapa on viedä äitini Malmin sairaalan ensiapuosastolle ja jos sieltä annetaan lähete, niin sitten pääsee sisälle.
Ensiavun stressaantunut lääkäri raivosi meille, että mitä me siellä teemme ja sanoin ihmetteleväni samaa. Lähete kumminkin saatiin ja kun yritin viedä äitini autollani takaisin Myllypuroon se ei käynyt, vaan määräysten mukaan ainoastaan ambulanssi on luvallinen tällaiseen hätätapauskuljetukseen.
Niin sitten ajettiin ambulanssin kanssa peräkkäin Myllypuron vanhainkotiin, viereiseen taloon, jossa äitini asui ja josta aamulla lähdettiin. Koko päivä meni ja paljon tarvittiin ihmisiä.
Eli semmoinen oli järjestelmän tehokkuus tässä tapauksessa.

[Alfresco]

Tuossa ylempänä luettelin muutamia yhteiskunnan ydintehtäviä, joista mielestäni ei pitäisi ruveta karsimaan.

Luettelosi oli kovin ylimalkainen joten siihen on vaikea ottaa kantaa kovin syvällisesti. Pääpiirteittäin jokainen varmaan voi yhtyä siihen, ettei esim. opetuksesta pitäisi tinkiä mutta onko todellakin tarpeellista, että esim. koulut hankkivat kymmenien tuhansien eurojen edestä digitaalisia opetustauluja ja maksavat yhtä paljon euroja ylläpidosta vuodesssa? Miksi liitu ja "musta-taulu" ei kelpaa?

Voisitko Alfresco ihan vaikka ranskalaisilla viivoilla listata muutamia esimerkkejä niistä julkisista palveluista, joista mielestäsi voi karsia?

Julkisten palvelujen osalta on pakko soveltaa juustohöylää. Ei ole olemassa yksittäisiä suuria palveluja, joita voisi lakkauttaa kokonaan. Eli pitää nipistää vähän joka paikasta käymällä läpi kunkin palvelun turhuudet. Lisäksi julkisen sektorin palvelurakenne pitäisi virtaviiivaistaa ja joistain palveluista pitäisi periä/periä korkeammat palvelumaksut. Myös erinäiset uudet kalliit hankkeet pitäisi arvioia uudelleen ja joko lykkää tai lopettaa kokonaan. Tässä ajattelen lähinnä järjettömän kalliita IT projekteja sekä erilaisten valtionelinten siirtoja paikkakunnalta toiselle edes takas, esim. hätäkeskukset jne.

Sensijaan voimme heti lopettaa esim. kaikki humanitaariset projektit, jotka ovat vain haitaksi kaikille osapuolille. Niistä säästyy heti kättelyssä noin 2 miljardia.

Mielestäni TEHY:n vetäminen tähän nykykatastrofiin on tarkoitushakuista naisvaltaisen, usein alipalkatun sektorin mustamaalausta.

TEHYN jäsenet eivät millään mittarilla ole alipalkattuja. TEHY osoitti sen, että valtio on liikaa liittojen liekassa. Minusta on erittäin ongelmallista, että ammattiliitot pystyvät pitämään Suomen valtion panttivankina työriitatilanteissa. TEHY uhkasi käytännössä tappaa potilaat  ellei palkkavaatimuksiiin suostuta. Suomen kansa ei voi olla tällaisen kiristyksen kohteena. TEHY ei ole ainoa riitapukari. SAK:n liitoissa on monta erittäin kriittistä lakkoherkkää alaa, jotka nopeasti tuhoavat koko Suomen talouden niin halutessaan. Päällimmäisenä tulee mieleen satamatyöntekijät ja julkinen kuljetus. Lakkolait tulisi ehdottomasti kiristää.

Kuinka monta sataa miljoonaa/vuosi on valtionyhtiöiden johtoportaalle maksettu erilaisia "bonuksia" ja tarjoiltu erittäin avokätisiä optio- ja muita etuja, usein jopa vastoin voimassaolevaa ohjeistusta?

Valtionytiöissä ollaan kyllä sählätty ja paljon. Optiot-ohjelmat eivät kuitenkaan ole ratkaisevia valtiontalouden kannalta koska ne perustuvat yritysten liikevoittoihin ja ne on veronalaisia. Optiot ovat lopulta ihan samaisten poliitikkojen päätöksiä kun kaikki muutkin meneillään olevat sotkut. Osaamattomuus näkyy tässäkin asiassa.

Itse olen koko ajan ollut siinä käsityksessä, että julkisen puolen palkat ovat surkeita. Ne tuttavani, jotka ovat julkisella puolella töissä ei mielestäni kovinkaan kummoista palkkaa saa.

Ainahan kaikki valittavat palkkaansa. Julkisella puolella on myös erittäin pitkät lomat ja muut etuudet, joita yksityisellä puolella ei saa. Pelkkä bruttopalkka ei siis kerro koko totuutta julkisen sektorin kustannustilanteesta.

Lisäksi tietojärjestelmää kuulemme kehitetään koko ajan ja tuntuvia summia maksetaan jatkuvasti kehittämistä tekevälle yhtiölle. Lisäksi systeemi kuulemma koko ajan monimutkaistuu ja hidastuu ja edellyttää entistä enemmän raportointia.

Minullakin on vahva käsitys siitä, että julkisella sektorilla sählätään kaiken maailman ohjelmien kanssa jatkuvasti. Meneillään on kaiken maailman hankkeita, joilla mukamas "tehostetaan" työtä. Esim. ns. KANTA-hanke, https://www.kanta.fi/ , jolla pitäisi luoda maanlaajuinen sähköinen potilas- ja reseptijärjestelmä on jo maksanut ainakin satakunta miljoonaa, järjestelmä on edelleen vaiheessa ja vain harva toimija kykenee toteuttamaan järkyttävän monimutkaiset spesifikaatiot ja tietoturvavaatimukset. Hankkeeseen ovat sekaantuneet valtio kaikkine sairaanhoitoon liittyvine elimineen, kunnat, apteekit, ja liuta ATK-yritystä. Sotku on täydelinen ja hanke etenee etanavauhtia, miljoonat palavat joka kauukausi.
Miksi helvetissä ylipäätään lähdetään tällaisiin julmetun monimutkaiisiin projekteihin, joiden todellinen hyöty on kyseenalainen.

[jupeli]

Uskoisin tässä maassa olevien kaikkien elitististen ryhmien toivovan katastrofia noin taloudellisesti.
Tällöin palvelutyövoima olisi halpaa ja kielitaitoisille olis sitä työtä tarjolla melkein pilvin pimein toki vartioiduissa kartanoissa ja kaupunkien osissa.

Tarkoitan vain sitä, että on täysin käsittämätönta ymmärtää, mikä on nykyhallituksemme suunta ja tavoite.
Mikä ajaa hallitustamme suomalaisten hyvinvoinnin kannalta perusteettoman mielettömiin tekemisiin ja touhuihin.

Eivät "elitistiset ryhmät" mitään katastrofia toivo.

Nykyisen velkaantumisen taustalla on hyvin yksinkertainen asia, vallanhimo. Kukaan ei tahdo leikata kuin sen, mikä on ehdottoman pakko. Julkisen sektorin keventäminen, mikä olisi ensiarvoisen tärkeää tilanteessamme, pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä, jotta illuusio kansalle annetuista palveluista veroja vastaan säilyisi.

Velkapiikkiä venytetään niin pitkälle kuin velanantajat suinkin sallivat, eikä velkaa ole tarkoituskaan maksaa koskaan pois. Idea on, että Suomella voi aina olla sen verran velkaa, että  markkinat uskovat Suomen kykenevän hoitamaan sitä niin, että joku on valmis uudistamaan Suomen ottamat velat. Jos taloudenpito menee niin huonoksi, että markkinoilla ei ole enää halukkuutta uudistaa Suomen ottamia lainoja, tai halukkuutta on mutta liian korkealla korolla, on peli pelattu. Juuri näin kävi Kreikalle.

Ja mainittakoon nyt vielä, että en ole erityisen tyytyväinen tähän valtion tapaan pyörittää massiivista syömävelkakoneistoa, jota esim. Suomessa ja Yhdysvalloissa harrastetaan.

LB

Lihavoimani alue kirjoituksessasi on juuri se yhtälö, jota tarkoitan. Jo saadun vallan tuoman tyydytyksen lisääminen on elitistien toivo.

Lain.LB.
"Eivät "elitistiset ryhmät" mitään katastrofia toivo."

Miksi maatamme  sitten ajetaan tietoisesti kohti taloudellista katastrofaalista tilaa eli taloudelliseen katastrofiin? Siis jo vallassa olevien vallanhimon vuoksi.
Ketkä ovat vallassa ja näkymättömässä vallassa? Erilaiset elitistiset ryhmät vasalleineen. Keitä sitten ovatkaan.

[jka]

Miten jka kommentoit valtioyhtiöiden johtajien järjettömiä bonuksia ja palkanlisiä? Ovatko ne mielestäsi oikein ja kohdallaan ja jos ovat, miten perustelet?

Ei ole kohdallaan ja ovat järjettömiä. Mutta näillä bonuksilla ei ratkaista kestävyysvajeesta kuin 0.001%, joten siinä mielessä ne eivät ole kovin kiinnostavia tässä yhteydessä.

Tuosta sairaanhoidon tietotekniikasta vielä. Varmasti sen kanssa on ongelmia, mutta väitän silti, että ilman tietotekniikkaa homma olisi vielä tehottomampaa mitä se on tällä hetkellä.

[guest8096]

Kun hieman keskustelin erikoistumassa olleen lääkärin kanssa, niin hän kertoi suurimman osan työajastaan menevän tietojärjestelmien käyttämiseen tai niistä johtuvien ongelmien selviämisen odotteluun. Lisäksi tietojärjestelmää kuulemme kehitetään koko ajan ja tuntuvia summia maksetaan jatkuvasti kehittämistä tekevälle yhtiölle. Lisäksi systeemi kuulemma koko ajan monimutkaistuu ja hidastuu ja edellyttää entistä enemmän raportointia.

Omien havaintojenikaan mukaan tietotekniikasta ei terveydenhoitoalalla ole kuin haittaa. Kynällä ja paperilla asiat hoituivat muutama vuosikymmen sitten sujuvasti, eikä tarvinnut tapella kirjautumisten ja toimimattomien systeemien kanssa.

Asiaa on tutkittu Harvard Medical Schoolissa. 4000 yhdysvaltalaisetn sairaalan tietoja tutkittiin vuosilta 2003-2007, ja todettiin että tietotekniikan kustannukset ovat suuremmat kuin säästöt. Henkilökunnan työtaakka vain lisääntyi.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/sairaalat+eivat+hyody+uusista+tietojarjestelmista/a356991?service=mobile&page=2

Vaikuttaa siltä, että noita laitteita otetaan käyttöön vain siksi, että IT-nörteillä olisi jotain tekemistä. Ne ovat aikuisten leluja, mutta ei niillä sairaaloissa mitään tee. Yleensäkin vaikuttaa, että kalliisiin laitteisiin on helposti rahaa, mutta ei esimerkiksi hoitajien palkkaamiseen. Ihmisen hoito jää vähemmälle siinä koneita hoitaessa.

[jka]

Asiaa on tutkittu Harvard Medical Schoolissa. 4000 yhdysvaltalaisetn sairaalan tietoja tutkittiin vuosilta 2003-2007, ja todettiin että tietotekniikan kustannukset ovat suuremmat kuin säästöt. Henkilökunnan työtaakka vain lisääntyi.

Jos näin todella on niin silloin syy on kyllä jossain muussa kuin tietotekniikassa itsessään. Lähes kaikilla muilla elämänaloilla tietotekniikka on tehostanut asioita todella huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Miksi ihmeessä ei sairaanhoidossa?

[Vörå]

Tietenkin rakenteellinen vaje on kestämätön tilanne, joka tavalla tai toisella tulee joka tapauksessa päättymään. Joko vain vähän tuskallisesti, jos reagoidaan tarpeeksi aikaisin tai sitten erittäin tuskallisesti jos ei reagoida ollenkaan. Sen sijaan voi olla hyvinkin järkevää kasvattaa tilapäisesti velkataakkaa etenkin tietyntyyppisissä kysyntä-taantumissa. Keynesiläisyys sinänsä on edelleen täysin pätevä analyysi makrotalouden luonteesta - ongelma on vain siinä, että kun tulee nousukausi niin poliitikoilla ei riitä maltti kiristää hanoja tilanteessa, jossa on vaarallisen tuskatonta päinvastoin luvata uusia palveluita ja pitää yllä löysää talouspolitiikkaa.

En kaipaisi mitään budjetin-pakkotasapainottamislakia, mutta jotenkin voisi ajatella, että kannattaisi säätää pakollisia velanlyhennyksiä nousukausien ajaksi, että sitten olisi jatkossakin reaalista varaa reagoida laskusuhdanteisiin.

[tyhmyri]

Jos näin todella on niin silloin syy on kyllä jossain muussa kuin tietotekniikassa itsessään. Lähes kaikilla muilla elämänaloilla tietotekniikka on tehostanut asioita todella huomattavasti viimeisten 30 vuoden aikana. Miksi ihmeessä ei sairaanhoidossa?

Oletus siitä, että tietotekniikka itsessään olisi hirveästi tuonut tehostusta on hieman yliampuva. Ilmiö tunnetaan nimellä ICT productivity paradox. Oman kokemukseni mukaan suurin tehostus on tapahtunut tuotantopuolella (automaatio). Muissa kuvioissa suurin tehostuminen on tullut uusista organisaatiorakenteista, joita on kyetty toteuttamaan uuden ajattelun sekä tietotekniikan avulla.

Luulen, että suurin syy tietotekniikan tehottomuuteen on Parkinsonin lakina tunnetussa ilmiössä. Ilmiö pätee myös yksityisellä puolella, mutta yksityisellä puolella ilmiöön puututaan yleensä nopeammin. Syynä se, että kun firma muuttuu jäykäksi ja tehottomaksi, niin voitto heikkenee ja ongelmia tulee.

Julkisella puolella käy niin, että hallinto kasvaa ja operatiiviseen toimintaan käytettävissä olevan työn suhteellinen osuus organisaation kustannuksista pienenee. Julkisella puolella tuo johtaa uusiin komiteoihin, konsultteihin ja johtajiin sekä järjestelmiin. Yksityisellä käy ensiksi samoin, mutta kyykähdys johtaa uudistamiseen. Julkisella tehokkuuden heikkeneminen ja ne komiteat yms johtavat vain verojen korotuksiin ja uusiin lakeihin. Hallinto kyllä kykenee kehittämään omalle olemassaololleen oikeutuksen.

[jka]

En kaipaisi mitään budjetin-pakkotasapainottamislakia, mutta jotenkin voisi ajatella, että kannattaisi säätää pakollisia velanlyhennyksiä nousukausien ajaksi, että sitten olisi jatkossakin reaalista varaa reagoida laskusuhdanteisiin.

Eikö teoriassa laman aikana otettu "elvyttämisvelka" pitäisi maksaaa seuraavan nousukauden aikana KOKONAAN pois. Jos näin ei tapahdu ollaan otettu syömävelkaa, johon ei oikeasti ollut varaa. Suomi ei ainakaan 90-luvun laman jälkeen ole näin kyennyt tekemään, vaan velka on jokaisen taloussyklin pohjalla aina kasvanut edellisestä. Johtopäätös tästä ei voi olla muu kuin se, että oikeasti meillä ei ole nykyiseen elintasoon ja varsinkaan nykyiseen julkiseen sektoriin varaa, vaan sitä rahoitetaan syömävelalla, jonka tulevat sukupolvet maksavat ennemin tai myöhemmin.

[tyhmyri]

Eikö teoriassa laman aikana otettu "elvyttämisvelka" pitäisi maksaaa seuraavan nousukauden aikana KOKONAAN pois.

Jos inflaatio olisi nolla, niin noin pitäisi toimia. Mutta koska inflaatio on olemassa, niin tarvetta velan kadottamiselle kokonaan ei ole. Lisäksi kannattaa aina muistaa, että valtiot tuppaavat jossain vaiheessa sanomaan velkojille, että en maksa. Nyt yhteisvaluutan aikana liikkumavara on tosin paljon heikompi kuin ennen.

On kyllä totta, että teollisen toiminnan katoaminen on nipistänyt reaalisen elintasomme edellytyksiä melkoisesti. Kukaan ei vain uskalla julkisesti kertoa, että jokainen lopetettu tuotannollisen teollisuuden työpaikka pudottaa elintasomme edellytyksiä.

[jka]

Julkisella puolella käy niin, että hallinto kasvaa ja operatiiviseen toimintaan käytettävissä olevan työn suhteellinen osuus organisaation kustannuksista pienenee. Julkisella puolella tuo johtaa uusiin komiteoihin, konsultteihin ja johtajiin sekä järjestelmiin. Yksityisellä käy ensiksi samoin, mutta kyykähdys johtaa uudistamiseen. Julkisella tehokkuuden heikkeneminen ja ne komiteat yms johtavat vain verojen korotuksiin ja uusiin lakeihin. Hallinto kyllä kykenee kehittämään omalle olemassaololleen oikeutuksen.

Kuullostaa järkeenkäyvältä. Olet varmasti ongelman ytimessä.

[jka]

Jos inflaatio olisi nolla, niin noin pitäisi toimia. Mutta koska inflaatio on olemassa, niin tarvetta velan kadottamiselle kokonaan ei ole.

Tarkennus. En tarkoittanut absoluuttista nimellistä velkaa, vaan velkaa suhteessa BKT:hen. Myös tuolla mittarilla Suomen velka on ainakin 70-luvulta lähtien ollut nousussa.

http://www.findikaattori.fi/44/

Kun tämä taloussykli tekee seuraavan pohjakosketuksen ollaan tuossa kuvassa varmasti yli 100%.

[Vörå]

En kaipaisi mitään budjetin-pakkotasapainottamislakia, mutta jotenkin voisi ajatella, että kannattaisi säätää pakollisia velanlyhennyksiä nousukausien ajaksi, että sitten olisi jatkossakin reaalista varaa reagoida laskusuhdanteisiin.

Eikö teoriassa laman aikana otettu "elvyttämisvelka" pitäisi maksaaa seuraavan nousukauden aikana KOKONAAN pois. Jos näin ei tapahdu ollaan otettu syömävelkaa, johon ei oikeasti ollut varaa. Suomi ei ainakaan 90-luvun laman jälkeen ole näin kyennyt tekemään, vaan velka on jokaisen taloussyklin pohjalla aina kasvanut edellisestä. Johtopäätös tästä ei voi olla muu kuin se, että oikeasti meillä ei ole nykyiseen elintasoon ja varsinkaan nykyiseen julkiseen sektoriin varaa, vaan sitä rahoitetaan syömävelalla, jonka tulevat sukupolvet maksavat ennemin tai myöhemmin.

Niin no, siinä mielessä olet oikeassa, että jos ei missään vaiheessa käännetä tuota kokonaissuuntaa. Mutta toistaiseksi ei mitään merkittävää rakenteellista vajetta ole syntynyt, ja optimistisesti voisi olettaa, että velkaa todella myös lyhennetään, kun siihen tulee varaa, sekä myös tasapainotetaan julkinen talous.

Vaikea sanoa, missä määrin pystymme pitämään yllä nykyistä elintasoamme, mutta minusta on selvää, että vaikka sinänsä hyvinvointivaltio onkin äärimmäisen hieno saavutus niin näitä raskaita rakenteita on pakko joka tapauksessa uudistaa - ja siihen uudistamiseen on varaakin ilman että syntyisi mitään valtavia tasonalennuksia palveluihin. En näe että näköpiirissä olisi mahdollisuuksia ainakaan kovin merkittäviin veronalennuksiin tai kovin merkittäviin uusiin hyvinvointipalveluihin.

[jka]

Vaikea sanoa, missä määrin pystymme pitämään yllä nykyistä elintasoamme, mutta minusta on selvää, että vaikka sinänsä hyvinvointivaltio onkin äärimmäisen hieno saavutus niin näitä raskaita rakenteita on pakko joka tapauksessa uudistaa - ja siihen uudistamiseen on varaakin ilman että syntyisi mitään valtavia tasonalennuksia palveluihin.

Juuri näin. Ongelma on vaan siinä, että koskaan historiassa missään maassa poliitikot eivät ole tehneet uudistuksia jotka johtavat radikaaleihin säästötoimenpiteisiin proaktiivisesti. Kaikki tällaiset uudistukset on tehty vasta äärimmäisen pakon edessä kun rahat oikeasti loppuu, eikä uutta lainaa saada. Valitettavasti näin on käymässä jälleen kerran Suomelle. Täysillä ajetaan niin kauan kunnes juna tulee oikeasti vastaan.

[Alfresco]

Eikö teoriassa laman aikana otettu "elvyttämisvelka" pitäisi maksaaa seuraavan nousukauden aikana KOKONAAN pois.

Jos inflaatio olisi nolla, niin noin pitäisi toimia. Mutta koska inflaatio on olemassa, niin tarvetta velan kadottamiselle kokonaan ei ole.

Ihmettelen tätä ajatustasi. Inflaatio syö yksityistä velkaa mutta valtion velka toimii eri lailla. Valtiohan ei saa alati nousevaa palkkaa mistään, palkka joka laskisi velkapääoman reaalimäärää itsestään, vaan valtio elää tavallaan oikealla rahalla.

Valtio voi toki painattaa seteleitä ja kuitta kotimaisen velkansa sillä. Kotimaisen velan kuittaaminen setelipainatuksella on knasalaisten varallisuuden härskiä varastamista. Ulkomaiselle velalle setelirahoitus ei tee yhtään mitään.

Minusta olet harhateillä puhuessasi inflatoorisesta velanhoidosta. Sitä joko ei ole tai sitä ei voi (pidä) käyttää.

Lisäksi kannattaa aina muistaa, että valtiot tuppaavat jossain vaiheessa sanomaan velkojille, että en maksa.

Puppua! Valtio maksavat 99,99% veloistaan. Vain harvassa yksittäistapauksessa valtio on mitätöinyt velkansa äärimmäisissä kriisitilanteissa. Suomi ei missään nimessä voi eikä tule lähtemään sille tielle. Peräänkuulutan hieman realismiä tässä asiassa raflaavan retoriikan sijaan.

[Jepulis]

Mitään takeita siitä, että velkaantuminen olisi pysähtynyt vuonna 2015 ei ole

Vielä vähemmän on takeita siitä, että edes merkittävä osa velasta olisi maksettu pois kun tätä seuraava taantuma iskee viimeistään joskus 2017-2020 paikkeilla,

Hyvään kirjoitukseesi voi korkeintaan lisätä, että valtio on arvioinut budjetissa bkt kasvun, josta se olettaa saavansa verolisää, vaikka siitä huolimatta velkaantuminen on karseaa. Mikäli sekä valtion, että kuntien on kerättävä verotulonsa pienemmästä kertymästä, vaihtoehto on kirves eikä juustohöylä.

Pohditaanko hetki kasvun edellytyksiä vaikkapa muutaman esimerkin valossa. Pelkästään UPM lakkauttaa Myllykosken tuoreen uutisen mukaan ja sivussa yhteensä 650 työpaikkaa osa muualta Suomesta. Myllykosken koko tuotannon arvo lähtee BKT:stä, johon siis ennustetaan nousua Urpilaisen mukaan. Paperiliitto Vanhasen suulla: "Jos perusteollisuuden työpaikkoja poistuu maasta tätä vauhtia, kohta menee huonosti myös palvelualoilla ja julkisella sektorilla."

Juuri niin.

Eikä voi olla päättelemättä, että paperiteollisuuden alasajo ei ole edes vielä päättymässä. Vihreät aatteet on kilvan verottamassa ja ilmastosopimuksin suitsimassa hengiltä metalliteollisuutta ja energiaintensiivistä teollisuutta. Kaivannaisia on tulossa jossain määrin mutta siinäkin vihreät aatteet panee parastaan, että jokaisen hankkeen perustaminen ja tarvittavan sähkön tuottaminen olisi maksimaalisen hankalaa.

Metsä- ja maatalous seuraa puunjalostuksen alasajoa hyötyen ainoastaan verovaroin tuetusta risupaketista ja verovaroin tuetusta maataloudesta - joka laskee. Näitä seuraa vaikutukset elintarviketeollisuudessa.

Kemialle seurannaisvaikutukset seuraa kaikkia edellisiä, jossa tosin mm. kaivannaisteollisuudesta jotain kasvuodotuksia.

Lisäksi on otettava huomioon, että jokainen metsätoimialan supistus merkitsee auttamatta ilmastovelvoitteiden toteutumismahdollisuuksien heikentymistä, joka sälyttää kuormaa muille toimialoille. Niihin Suomen "kaukonäköiset" päättäjät on puolestamme jo sitoutuneet.

Hallituksen kasvuodotukset toisinsanoen lepää parin kultakaivoksen ja Talvivaaran nikkelintuotannon varassa, sekä tuulimyllyjen tuotannossa lievästi metalliteollisuuden odotuksia kärjistäen.

Toivotalkoissa toivotaan niin maan perusteellisesti. Muttei niin pahaa ettei kultaista reunusta, kulttuuria sentään ollaan avokätisesti rikastuttamassa.

[Alfresco]

Mitään takeita siitä, että velkaantuminen olisi pysähtynyt vuonna 2015 ei ole

Vielä vähemmän on takeita siitä, että edes merkittävä osa velasta olisi maksettu pois kun tätä seuraava taantuma iskee viimeistään joskus 2017-2020 paikkeilla,

Hyvään kirjoitukseesi voi korkeintaan lisätä, että valtio on arvioinut budjetissa bkt kasvun, josta se olettaa saavansa verolisää

Olen tietoinen talouskasvukomponentistä budjetissa eräänä osatekijänä talouden tasapainoittamiseksi. En maininnut siitä koska minun mielestäni se ei tule toteutumaan. Eli talouskasvu tämän hallituksen mandaattiaikana on keskimäärin 0% ja jopa negatiivinen jos valtion rahainjektiot talouteen velan muodossa lasketaan pois. Tästä seuraa, että valtiontalous on korjattava kokonaan veroja korottamalla ja/tai leikkauksilla. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.

Hallitus on rakentanut budjettinsa hyvin korkean talouskasvun varaan. Ellen väärin muista niin kesällä laskeskelin toisessa Homman ketjussa, että kasvu pitäisi olla jotain 4% luokka vuosittain. Luku on täysin epärealistinen ja osoittaa ettei hallitus tiedä yhtään missä mennään tässä asiassa.

[jka]

Hyvään kirjoitukseesi voi korkeintaan lisätä, että valtio on arvioinut budjetissa bkt kasvun, josta se olettaa saavansa verolisää, vaikka siitä huolimatta velkaantuminen on karseaa.

Hallitusohjelmahan on laadittu oletuksella, että seuraavan neljän vuoden aikana Suomi jotenkin mystisesti pääsisi "ennustettua parempaan talouskasvuun". Hallitusohjelma tehtiin keväällä, jolloin ennusteet lähivuosien talouskasvulle olivat 3%:n luokkaa.

Tässä pari uutista eiliseltä päivältä:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=61624:nordea-inflaatio-hidastuu-selvaesti&catid=3:talous&Itemid=32

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/My%C3%B6s+Palkansaajien+tutkimuslaitos+alensi+t%C3%A4m%C3%A4n+ja+ensi+vuoden+kasvuennustetta/1135268956675

Pelkästään ennusteet on nyt tiputettu tuosta 3%:sta alle 2%:iin. Eli koko hallitusohjelman pilvilinna "ennustettua nopeammasta talouskasvusta" on jo romahtanut. Silti kuulemma mitään syytä toimenpiteisiin tai budjetin uudelleen tarkistamiseen ei ole.