Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[alussaolisana]

Todennäköisyys sille, että Suomen ja Ruotsin välinen ero on totta, on tietenkin 0%. Tämähän nyt on päivänselvää. On myös selvää, että joku jossain vaikuttaa näihin Suomen "tuloksiin" jatkuvasti. Tähän on useita miljardeja hyviä syitä. Miettikää nyt: Ensin "hakkuut romahduttaa hiilinielut", sitten "hakkuiden puute romahduttaa hiilinielut". Suomi on hiilinegatiivinen.

[Caucasian]

^Eikö tuo ole valtiopetos, mitä Luke tekee!? Päät pölkylle vaan!

Ei kait vaan luken lukemat muuttuneet nieluista päästöiksi kun hallitus vaihtui vasurista oikeistolaiseksi? 

[ikuturso]

DOGE suomeen ja LUKE jäihin.

Luken jotain dirikkaa haastateltiin radiossa noista metsien eroista.

"Ei ole mittaustavasta kiinni. Ruotsissa vaan on niin hiili-imuripuuta ja meillä ei, jotta selvää on, että kaikilla mittareilla Ruotsin puut sitovat enemmän hiiltä kuin Suomen" tai jotain.

"Ruotsissa arvioidaan metsään hakkuiden jälkeen jätetyn puumassan määrä ja lasketaan ne nieluksi. Suomessa meillä on mallinnus, jolla arvioidaan korjatun puun määrästä metsään jäänyt biomassa ja laskenta tehdään tuon hyväksi koetun mallin perusteella"

"Voi olla, että Ruotsin laskentatavalla olisimme lähempänä nollaa, mutta laskentatapaa emme tule poliittisista syistä muuttamaan. EU:n hiilineutraaliustavoitteet ovat todellisia ja kun vertaamme vuoteen 2021, niin meillä tilanne on kuitenkin negatiivinen laskentatavasta riippumatta"


Tuo quisling siis oikein äänenpainollaan halusi rangaista kaikkia suomalaisia ja etenkin metsänomistajia. Ei kai se auta kuin hakata lisää hitaasti uusiutuvia pohjoisen metsiä, että saadaan niitä tuulivoimaloita. Ja toki suomalaisia sikoja pitää rangaista ja verottaa ja ottaa valtion velkaa ja maksaa sademetsien istutuksia tai jotain. Nuo kaikenmaailman kiintiörahat taitavat olla edelleen todentamatta onko niistä oikeaa hyötyä vai sallitaanko niillä vain kehittyvien maiden savuttaminen ja isompien gepardihattujen hankkiminen.

-i-

[alussaolisana]

^

Eli toisin sanoen tämä päällikkö on istutettu LUKE:en toteuttamaan poliittista agendaa, tai sitten hän on jo ollut siellä ja hänelle on kerrottu, että agenda on tämä. Itse pidän molempia vaihtoehtoja rikollisena toimintana. Hän muuten todisti noilla lausumillaan, että LUKE:n toiminta ei ole tiedettä.

[Roope]

Kuinka iso on urheilijan hiilijalanjälki?

Palloliitto selvitti hiilijalanjälkensä. Asiantuntijat kertovat, mitä luvuista pitäisi ajatella.

Helsingin Sanomat 8.2.2025

Ei tarvita asiantuntijaa tuollaisen toteamiseen. Ei kun, totta kai tarvitaan.

PALLOLIITO paljasti marraskuussa ensimmäistä kertaa koko hiilijalanjälkensä.

Jalkapallon kotimaisen lajiliiton kokonaispäästöt olivat vuonna 2024 noin 3,5 miljoonaa kiloa hiilidioksidiekvivalentteja. Suurimmat päästöjen aiheuttajat olivat liiton tiedotteen mukaan matkustaminen (834 000 kg/CO₂-ekv. ja majoittuminen 917 000 kg/CO₂-ekv.).

Heti törmättiin tuttuun ongelmaan. Kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin tärkeä asia maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta.

Päästöjen aiheuttama ilmastonmuutos lämmittää planeettaa. Kun maapallon keskilämpötila nousee, sillä on rajuja vaikutuksia kaikkeen elämään.

Toisaalta ilmaston tutkiminen on tiedettä, joka jää helposti etäiseksi tavallisille ihmisille.

Ymmärtämistä helpottamaan on kehitetty suure nimeltä hiilidioksidiekvivalentti. Se kuvaa päästöjen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Niinpä. Palloliitto käytti "ymmärtämistä helpottamaan kehitettyä suuretta" vahingossa väärin ilmoittamalla arvioidut päästöt tuhatkertaisiksi. Harva huomasi mitään.

Hiilidioksidiekvivalenttikilo vastaa laskennallisesti sitä, kuinka paljon yksi kilo hiilidioksidia lämmittää ilmastoa.

Vaikeudesta kertoo se, että Palloliiton julkaisemassa tiedotteessa oli virhe. Puhuttiin 3,5 miljoonasta tonnista kilojen sijaan. Miljardeista kiloista olisi syntynyt valtava määrä hiilidioksidia.

Vertailun vuoksi koko Suomen päästöt olivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 40,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Ymmärtämistä ja ennen kaikkea monilta hukassa olevaa suhteuttamista voisi helpottaa lämpöaste-ekvivalentti.

KUN Palloliitto kertoi saastuttavansa 3,5 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttikilolla, mitä se käytännössä tarkoitti?

Hyvä kysymys. Arvatkaapa huviksenne, vastataanko artikkelissa kysymykseen.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on Sitran mukaan noin 9 600 kiloa vuodessa. Palloliitto saastuttaa vuodessa siis yhtä paljon kuin 365 suomalaista.

Palloliiton lukema ei kuulosta arkijärjellä erityisen suurelta. Kyseessä on noin 150 000 harrastajan ja lukuisten seurojen liitto, joka pyörittää sekä aikuisten että nuorten maajoukkueita.

Mutta onko se paljon?

Mennään vielä pienempään yksikköön. Paljonko päästöjä syntyi tähtihyökkääjä Teemu Pukin karsintapeleistä?

Pukki lennätettiin peleille Atlantin yli Yhdysvaltojen Minnesotasta.

Rekonen vastaa "hihavakiolla".

"Ihmiselle, joka lentää Jenkeistä Suomeen tai Eurooppaan, niin hiilijalanjälki on 1 000 kilon luokassa."

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n päästölaskuri antaa edestakaiselle matkalle Minneapolis–Amsterdam–Helsinki yhden matkustajan päästölukemaksi 1 007 kiloa, jos käytetään mittarina economy-luokkaa.

Bisnesluokan päästöt ovat laskureissa isompia, koska näihin huomioidaan esimerkiksi parempien istuinten viemä tila ja niiden isompi paino sekä bisnesluokassa tarjotut palvelut.

ICAO:n laskuri antaa bisnesluokan Minneapolis–Helsinki–Minneapolis-matkalle päästölukeman 4 100 kiloa.

Jos käytetään Rekosen antamaa lukemaa 1 000 kiloa, pelkät Pukin lennot saastuttivat yhtä paljon kuin tavallinen suomalainen reilussa viidessä viikossa.

Ja niin edelleen.

NYT Palloliito tietää hiilijalanjälkensä. Millaisen vaikutuksen 3,5 miljoonaa kiloa teki toimistolla?

"Summa syntyy toiminnastamme, emmekä pääse asiaa pakoon. On turhaa väheksyä sitä, että yksi maajoukkueikkuna käsittää yli 50 lentoa", Pieviläinen sanoo.

Palloliitossa koettiin myös, että suomalainen jalkapallo on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi takamatkalla muihin nähden. Talven pituus ja olosuhteet ovat mitä ovat.

Kilpailukykyisenä säilyminen määrittää myös suhdetta päästöihin.

"Olemme tehneet arvovalinnan, ettemme voi rajoittaa maajoukkueiden matkustusta. Silloin meidän olisi järkevämpää vain luovuttaa kilpailu", Pieviläinen kertoo.

"Siksi muut asiat ovat niitä, joita edistämme ja joissa pyrimme omilla toimillamme ja yhteistyökumppaneiden kanssa keksimään ratkaisuja."

Palloliiton päästölähteissä majoituksen osuus nousee esiin. Scope 3:ssa majoitukseen lasketaan esimerkiksi hotellin käyttämä sähkö ja vesi sekä aamiaisen kaltaiset palvelut.

Lentokoneet eivät lähitulevaisuudessa pysy ilmassa vihreällä energialla, mutta kenties majoituksen päästöihin voisi vaikuttaa.

"Miten yhteistyökumppanit pystyisivät tuottamaan vastuullisempia palveluja?" Pieviläinen kysyy.

Palloliitto on jo siirtynyt sähköautoihin. Liitolla on käytössään noin 15 autoa.

ON kiinnostavaa, että Helminen puolustaa Palloliiton lisäksi urheilua itsessään. Moni pitää kansainvälistä urheilua täysin turhana tuhlauksena keskellä ekokriisiä.

Helmisen mielestä urheilulla on tärkeä merkitys maailmassa.

"Urheilu on aina ollut osa ihmisen kulttuuria. Urheilulla on valtava voima, koska se tuo ihmiset yhteen yli rajojen ja tuottaa positiivisia tunteita. Silloin on mahdollisuus vaikuttaa", Helminen sanoo.

Helminen huomauttaa, että liittojen toimistojen oma toiminta voi olla esimerkillistä, mutta merkitsee lopulta vähän. Siksi seurat tarvitsevat tukea ja työkaluja vastuullisuusasioissa.

"Pienistäkin asioista syntyy tosi isoja asioita. On hirveän tärkeää, että kaikki otetaan mukaan."

[pienivalkeapupu]

^ Vai niin. Mites ne entisen pääministerin lobbaus- ym. lentelyt sitten? Vaikkapa esmes vertailun vuoksi...?

[ämpee]

Ymmärtämistä helpottamaan on kehitetty suure nimeltä hiilidioksidiekvivalentti. Se kuvaa päästöjen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
---
Hiilidioksidiekvivalenttikilo vastaa laskennallisesti sitä, kuinka paljon yksi kilo hiilidioksidia lämmittää ilmastoa.

Kylläpäs helpotti, ja vielä kun näkisi ne laskelmat ja saisi tietää mihin tulokseen on päästy.
Ilmastonvakioijat yrittävät nyt haukata liian isoa palaa ryhtymällä vakioimaan fysiikkaa tavalla joka ei ole fysiikkaa.

On aikamoinen mullistus tieteessä jos hiilidioksidikilolle voidaan antaa jonkinlainen vakio joka on sama kaikkialla ja kaikkina aikoina.

[Isagoge]

Ymmärtämistä helpottamaan on kehitetty suure nimeltä hiilidioksidiekvivalentti. Se kuvaa päästöjen ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
---
Hiilidioksidiekvivalenttikilo vastaa laskennallisesti sitä, kuinka paljon yksi kilo hiilidioksidia lämmittää ilmastoa.

Kylläpäs helpotti, ja vielä kun näkisi ne laskelmat ja saisi tietää mihin tulokseen on päästy.
Ilmastonvakioijat yrittävät nyt haukata liian isoa palaa ryhtymällä vakioimaan fysiikkaa tavalla joka ei ole fysiikkaa.

On aikamoinen mullistus tieteessä jos hiilidioksidikilolle voidaan antaa jonkinlainen vakio joka on sama kaikkialla ja kaikkina aikoina.

Tässä ei ole kysymys muusta kuin siitä, että saadaan helposti ymmärrettävä kokonaiskuva ihmiskunnan ilmakehään päästämien (tai miksei luonnonkin päästämien) kasvihuonekaasujen koko lämmitysvaikutuksesta. Line-by-line -säteilylaskelmien ja ilmastomalleilla tehtyjen mallikokeiden perusteella on määritetty se, millainen vaikutus säteilypakotteeseen eri kasvihuonekaasuilla on. Tämän jälkeen voidaan verrata sitä hiilidioksidin - säteilypakotteen vaihtelua merkittävimmin säätävän kasvihuonekaasun - vaikutukseen. Vertailu perustuu ns. Global Warming Potential₁₀₀ -arvoon (GWP₁₀₀).

GWP₁₀₀ on sadan vuoden jaksolle laskettu välittömän kasvihuonekaasupäästöpulssin ominaislämmitysvaikutus (oikeastaan kerroin), ja hiilidioksidille se on kiinnitetty ykköseksi. Metaanilla se on päästölähteestä riippuen 27 tai 29,8 ja typpioksiduulille 273. Kuvasta, joka kokonaisuudessaan löytyy lähteestä

https://ghgprotocol.org/sites/default/files/2024-08/Global-Warming-Potential-Values%20%28August%202024%29.pdf

selviää muiden kasvihuonekaasujen GWP₁₀₀ (ja selviää myös se, että niitä on aika paljon). Tämän avulla sitten johdetaan kullekin kasvihuonekaasupäästölle hiilidioksidiekvivalenttitonni (t CO₂-ekv). Hiilidioksidiekvivalenttitonni siis vastaa laskennallisesti yhden hiilidioksiditonnin ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Metaania siis esimerkiksi täytyy päästää vain hyvin pieni massa ilmakehään, jotta se vastaa yhden hiilidioksiditonnin ilmastoa lämmittävää vaikutusta sadan vuoden jaksolla tarkasteltuna.

Tästä on tärkeää muistuttaa, koska ihmisiltä tahtoo usein unohtua muiden kuin hiilidioksidipäästöjemme vaikutus: ihmiskunta on tuottanut aikavälillä 1750-2023 kaikkiaan noin 4 W/m²:n suuruisen säteilypakotteen. Tästä CO₂:n pitoisuuskasvun osuus on noin 2,3 W/m² eli noin 60 %, ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuskasvu tuottaa käytännössä miltei kaiken muun lämmittävän pakotteen. (Forster et al. 2024.) Hiilidioksidiekvivalenssin näkökulmasta olemme käytännössä jo tuplaneet ilmakehän esiteollisen hiilidioksidipitoisuuden, ja ehkä menneet jo vähän ylikin.

Hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisen vaikutusta globaaliin keskimääräiseen pintalämpötilaan (kun ilmastojärjestelmä on pulssin jälkeen asettunut tasapainotilaan) eli ilmastoherkkyyttä ei ilmastotutkimuksessa pidetä vakiona, joka olisi riippumaton siitä, millaisessa tilassa ilmasto lähtötiltanteessa on. Jos maapallo on esimerkiksi ollut joskus ns. iceball earth -tilassa, hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen siinä lähtötilanteessa todennäköisesti on tuottanut paljon pienemmän muutoksen globaalissa keskimääräisessä pintalämpötilassa kuin se nyt tuottaa silloin vallinneen valtavan suuren planetaarisen albedon ja vähäisemmän vesihöyrypalautteen ansiosta.

Forster et al. (2024): https://essd.copernicus.org/articles/16/2625/2024/   

[Lalli IsoTalo]

Perspektiiviä.

Doggerland - The Europe That Was

A map showing Doggerland, a region of northwest Europe that was home to Mesolithic people before rising sea levels inundated the area and created a Europe better resembling today's.
...
When Doggerland was being flooded, sea-level rise was as much as 1-2 meters (3-6 feet) a century.

[Roope]

Me tehtiin silleen tyhmästi, että hyvesignaloitiin tytöille maailman tiukimmalla ilmastolailla ja hiilineutraalisuustavoitteella, kun me luultiin, että hiilinielut kuittaa päästöt.

MTK-pomo: Suomen pitää muuttaa ilmastolakiaan

SUOMEN ilmastolaki ja sen tavoitteet on "mietittävä uudelleen", koska käsitys hiilinieluista on muuttunut, sanoo metsänomistajien ja ruuantuottajien etujärjestön MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.

"Ilmastolaki on päivitettävä tähän tilanteeseen", Marttila sanoo.

Hänen mielestään hiilinielujen korostaminen on osoittautunut virheeksi, ja jatkossa pitäisi keskittyä fossiilipäästöihin.

[...]

Viime hallitus päivitti ilmastolakia. Lakiin kirjattiin, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Se tarkoittaa, että päästöt ja nielut olisivat yhtä suuret, jolloin Suomen vaikutus ilmaston lämpenemiseen olisi nolla.

Fossiilipäästöjen puolella Suomi on onnistunut vähennyksissä varsin hyvin. Toinen puolisko eli hiilinielut ovat pettäneet suhteessa odotuksiin. Luonnonvarakeskuksen eli Luken mukaan metsät ovat muuttuneet kasvihuonekaasujen nielusta niiden lähteeksi.

Se on synnyttänyt keskustelun hakkuiden vähentämisestä.

MARTTILAN mielestä tilannekuva nieluista on muuttunut niin nopeasti, että koko tavoitetta pitäisi muuttaa. Hän luottaa Luken tutkijoihin, mutta toteaa, että uudet tiedot nieluromahduksesta yllättivät.

"Tiedeyhteisössä käsittääkseni enemmistön mielipide on, että tässä tilanteessa kansallisista tavoitteista on parasta tiputtaa maankäyttösektori kokonaan pois."

Esimerkiksi ruotsalainen ympäristötieteilijä Johan Rockström on sanonut HS-haastattelussa olevan "epäonnista", että Suomi kytki ilmastolaissa päästöt ja nielut toisiinsa eikä pitänyt niitä erillään kuten Ruotsi. Rockström puhui kansallisesta ilmastolaista, ei EU:n nielupolitiikan poispyyhkimisestä.

[...]

Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petter Taalas sanoi vuodenvaihteessa HS:n haastattelussa, että Suomi kuvitteli saavansa nieluista "ohituskaistan", jolla kuitataan ne päästöt, joita on poliittisesti hankala vähentää. Oli poliittisesti helpompaa luottaa takametsien kasvuun kuin tuuppia vaikkapa autoilijoita pois fossiilisista polttoaineista.

Suomi lupasi tulla hiilineutraaliksi ennätysajassa hiilinielujensa avulla.

Talousvaikuttajat Antti Herliniä myöten ovat varoittaneet, että vuoden 2035 tavoitteesta perääntyminen vahingoittaisi Suomen mainetta vihreiden investointien kohteena.

Marttilan mielestä toisessa vaakakupissa ovat ilmastopolitiikan hyväksyttävyys ja iso osa metsäteollisuutta.

Venäjän puun tuonnin loppuminen ja isot uudet tehtaat ovat tehneet raaka-aineen saannista kireää samalla kun ympäristövaatimukset kasvavat hiilinielujen romahduksen ja metsäluonnon köyhtymisen vuoksi.

"Kuulee puhetta kansainvälisiltä sijoittajilta, että he eivät näe mitään syytä, miksi he investoisivat metsäteollisuuteen Suomeen, koska poliittinen ilmasto on tosi epävakaa."

Helsingin Sanomat 14.2.2025

Kyllä ne Suomea tarkkailevat ulkomaiset vihreän siirtymän investoijat tietävät tasan tarkkaan, jos ovat läksynsä tehneet, että edellisen hallituksen ilmastolain äärimmäisen kunnianhimoiset tavoitteet ovat kaikesta puheesta ja pyristelystä huolimatta karanneet hiilinieluarvioiden radikaalin muuttumisen myötä tavoittamattomiin. Miksi he luottaisivat enemmän sellaisiin poliitikkoihin, joiden tietävät valehtelevan?

Sama EU-tasolla, kun ilmastopolitiikassa pidetään kiinni mahdottomaksi tiedetystä 1,5 asteen alla pysymisestä, vaikka viime vuonna ylitetty raja menee virallisestikin rikki viimeistään 30-luvulla, ellei tapahdu jotain raamatullisen suuruusluokan ihmettä tai katastrofia.

[Roope]

Perussuomalaiset sohii taas hallituksen yhtenäisyyttä: Onko ilmasto­tavoite voimassa?

HS-analyysi | Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja ryhmänjohtaja Jani Mäkelä kritisoivat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali 2035, vaikka asiasta on linjattu hallitusohjelmassa.

Helsingin Sanomat 15.2.2025

Ei saa sohia. Joku voi loukkaantua.

ONKO hallitus avaamassa ilmastolakia? Keskustelu hiilinieluista on vellonnut kiivaana koko alkuvuoden. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ilmoitti HS:n haastattelussa, että maankäyttösektori eli metsät ja peltomaa pitäisi pudottaa pois ilmastolaista.

Ilmastoa ja ympäristöä koskevan sääntelyn uudelleen arviointi on myös EU:n komission agendalla.

Valtiopäivien avauskeskustelussa keskiviikkona perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä antoi hallitukselle yllättävän "evästyksen".

Mäkelän mukaan Suomen pitäisi luopua keskeisestä ilmastopoliittisesta tavoitteestaan, jonka mukaan Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.

"Se tavoite ei tule toteutumaan – sen näemme jo nyt", Mäkelä sanoi eduskunnan täysistunnossa. Mäkelä korosti, että Suomen ilmastotavoitteet ovat 15 vuotta muuta EU:ta tiukemmat.

Mäkelän mukaan hiilineutraalisuuteen pyrkiminen "vahingoittaa vakavasti kansallista etuamme ja kilpailukykyämme".

"Evästänkin hallitusta, että korjataan tämä kohtuuton tavoitetaso muun EU:n tasolle ja parannetaan sillä kilpailukykymme. Olemme tehneet jo tarpeeksi tässä vaiheessa", Mäkelä sanoi.

MÄKELÄN avaus oli yllättävä, koska perussuomalaiset on hallituspuolue, joka on muiden mukana sitoutunut hallitusohjelmaan.

Ohjelmassa asia linjataan yksiselitteisesti: "Suomi sitoutuu ilmastolain tavoitteisiin."

Joko tunnustetaan tosiasiat ja korjataan maailman tiukimmalla ilmastolailla tehty virhe (epätodennäköistä) tai ei tunnusteta ilmastolain toteutumisen mahdottomuutta ja jatketaan teeskentelyä ja Suomelle vahingollista politiikkaa (business as usual).

Ilmastolain keskeinen tavoite on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin.

Mäkelän evästys ilmastotavoitteiden hölläämisestä tarkoittaisi käytännössä sitä, että hallituksen pitäisi avata ilmastolaki.

Tämä ei ole ihan yksinkertaista, sillä ilmastotavoitteista kiinni pitäminen oli hallitusneuvotteluissa Rkp:n kynnyskysymys – se ei olisi muuten lähtenyt mukaan hallitukseen.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) on moneen otteeseen vakuuttanut, että hänen johtamansa hallitus ei peruuta hiilineutraalisuustavoitteesta.

Orpon mukaan jo hallitusneuvotteluiden tunnusteluvaiheessa neuvotteluihin osallistuvat puolueet sitoutuivat vuoden 2035 tavoitteeseen. Tosin kokoomuksen muille puolueille esittämissä julkisissa kysymyksissä vuotta 2035 ei suoraan mainittu.

Rkp ja kokoomus haluavat sekä pitää nimellisesti kiinni ilmastolain mahdottomista tavoitteista että olla tekemättä lain edellyttämiä radikaaleja toimia, joilla päästäisiin edes lähemmäs tavoitteita. Tämä tulee vielä loppukaudella vastaan.

HS:N tietojen mukaan ilmastolain avaaminen ei ole virallisesti ollut hallituksessa esillä. Perussuomalaiset ovat kuitenkin nostaneet asiaa viime viikkoina esille epävirallisissa keskusteluissa.

Eikä Jani Mäkelän kommentti ollut mitään yksityisajattelua, sillä pari päivää aikaisemmin tällä viikolla perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra julkaisi videon, jossa hän moitti kovasanaisesti Suomen liian tiukkoja ilmastotavoitteita.

Purran mukaan hiilineutraalisuustavoite 2035 uhkaa jäädä "pelkäksi numerosarjaksi", ellei metsähakkuita vähennetä huomattavasti.

"Tästä taas seuraisi metsätalouden siis vientimme oleellisen kivijalan romautus ja tosi vakava isku kansantalouteemme. Ainakaan tämä hallitus ei tule tuollaista esittämään", Purra sanoi videolla.

Purra muistutti, että perussuomalaiset on jo pitkään varoitellut liian tiukasta ilmastopolitiikasta.

"Ollaan varoitettu siitä, että liiallinen kunnianhimo, siis toisin sanoen ideologinen, poliittinen hyvesignalointi ajaa talouden ja teknologian mahdollisuuksien yli", Purra sanoi.

Purra totesi, että sinänsä fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on "järkevä ja oikea tie". Hiilinieluihin liittyvään laskentaan ei hänen mukaansa pitäisi kuitenkaan hirttäytyä.

Ollaanko muissa hallituspuolueissa eri mieltä faktoista?

Jos tavoitteesta on jääty jälkeen, ilmastolain mukaan hallituksen tulee ryhtyä lisätoimiin.

Näitä lisätoimia hallitus pääsee pohtimaan huhtikuun puoliväliriihessä, sillä samoihin aikoihin julkaistaan myös hallituksen ilmasto- ja energiastrategia. Se on kokonaisvaltainen suunnitelma, joka sisältää kattavasti tulevien vuosien energia- ja ilmastopoliittiset toimet.

Uusia toimia tarvitaan, jos hallitus pitää kiinni hiilineutraalisuustavoitteestaan. Ja sen on lain mukaan pidettävä siitä kiinni – paitsi, jos se muuttaa ilmastolakia.

Riikka Purra ei lukuisista pyynnöistä huolimatta loppuviikosta suostunut kommentoimaan, miten tosissaan perussuomalaiset ilmastopuheillaan ajaa ilmastolain avaamista.

Pääministeri Orpoltahan niitä kommentteja olisi pitänyt pyytää.

[Roope]

Asian­tuntija: Trump voi tehdä valtavaa tuhoa ilmastoa suojeleville virastoille

Trumpin ensimmäisellä kaudella Eurooppa yritti paikkailla Yhdysvaltojen jättäytymistä yhteisistä ilmastotoimista, mutta tällä kertaa kukaan ei tunnu haluavan ilmastojohtajuuden viittaa harteilleen.

Helsingin Sanomat 16.2.2025

"Ilmastojohtajuus" on jännä käsite. Jos tarkastellaan päästövähennyksiä, EU ja Yhdysvallat ovat ilmiselvästi tällaisia johtajia, myös Trumpin aikana. Sen sijaan ilmastojohtajuuden viittaa on valtamediassa tyrkytetty mieluummin vaikka päästöjään kasvattaneelle Kiinalle, joka jatkaa hiilivoimaloiden rakentamista ennätystahdilla.

JOS JOKIN on tyypillistä Yhdysvaltain ilmastopolitiikalle, niin heiluriliike.

Yleisesti ottaen demokraattipresidentit ovat Bill Clintonista lähtien vieneet Yhdysvaltoja kohti nykyisenlaista, monenvälistä ilmastopolitiikkaa, republikaanipresidentit puolestaan irti siitä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump jatkaa tätä linjaa. Hän on viemässä heiluriliikkeenomaisesti valtionsa ilmastopolitiikkaa päinvastaiseen suuntaan kuin edeltäjänsä Joe Biden. Näin sanoo ilmasto- ja teollisuuspolitiikkaan erikoistunut professori Michael Mehling yhdysvaltalaisesta MIT:n yliopistosta.

Mehling toimii yliopiston Center for Energy and Environmental Policy Research -keskuksen apulaisjohtaja.

Trumpilla ei vielä ole suurta ilmastopoliittista strategiaa, vaan ympäristöpolitiikankin kohdalla Trumpin tavoitteena on Mehlingin mukaan suoltaa pihalle suuri määrä sisältöä. Tarkoituksena on muun muassa hukuttaa järkiperäiset argumentit eetterissä vellovan huutelun alle.

Mitähän ne järkiperäiset argumentit ovat olleet? Jo koko hyvesignaloiva "ilmastojohtajuuden" käsite pakenee järkiperäisyyttä, vaikka esimerkiksi Suomen ilmastopolitikan tiukkuutta on perusteltu valheellisesti jopa yleisellä taloudellisella hyödyllä.

YHDYSVALTOJEN vetäytyessä Pariisin ilmastosopimuksesta ja ottaessa tietyssä mielessä takapenkkiroolin ilmastopolitiikan saralla, voivat muut valtiot ja yhteisöt Mehlingin mukaan nousta sen tilalle.

Varmaa tämä ei kuitenkaan ole.

Yhdysvallat on Trumpinkin aikana edelleen ilmastopolitiikassa EU:n kanssa etupenkillä päästöjen vähentäjänä. Kaikki muut suuret valtiot lisäävät päästöjään, poikkeuksena Japani.

"EU on tällä kertaa paljon kiinnostuneempi omista sisäpoliittisista ja taloudellisista haasteista tai muutoksista."

Euroopassakin ovat viime vuosina nousseet valtaan tai ainakin vaikuttavaan asemaan oikeistolaiset poliittiset voimat, jotka eivät Mehlingin mukaan ole yhtä lujasti tukemassa ilmastopolitiikkaa.

"Tämä voi olla tietyssä mielessä reaktio siihen uskomattomaan edistymiseen, mitä Euroopassa on nähty esimerkiksi eurooppalaisen vihreän diilin muodossa", hän sanoo viitaten Euroopan komission hyväksymään kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on saada EU hiilineutraaliksi vuonna 2050.

Mitä lie Mehling tarkoittaa "uskomattomalla edistymisellä" Euroopassa, mutta eihän EU pikkutekijänä voi vaikuttaa ilmastopolitiikallaan ilmastonmuutoksen kehityksen suureen kuvaan. Sen suhteen on jokseenkin samantekevää, aikooko EU olla hiilineutraali jo vuonna 2040 vai vasta vuonna 2060 kuten Kiina.

Lisäksi jotkin valtiot ovat Mehlingin mukaan katsoneet Trumpin menoa, kuunnelleet hänen sanojaan ja alkaneet miettiä Pariisin sopimuksesta irtautumista. Eritasoisia pohdintoja on käyty muun muassa Argentiinassa ja Indonesiassa.

"Tällä kertaa horjuttava voima on löytänyt hedelmällisemmän maaperän kuin viimeksi. Joten monenkeskisen yhteistyön turvaamiseksi täytyy todellakin tehdä hommia."

Pariisin sopimuksesta irtautuminen ei muuta käytännössä mitään. Vuoden 2015 sopimukseen sitoutuneet valtiot ovat kasvattaneet globaaleja päästöjä, kun taas sopimuksesta irtautuva USA tulee edelleen vähentämään päästöjään.

En oikein ymmärrä, mitä tämä "monenkeskinen yhteistyö" on suhteessa siihen, että EU asettaa itselleen yksipuolisesti huippukireitä tavoitteita, kun useimmat muut maat vain kasvattavat päästöjään. Jos tarkoitus on ollut olla kaikkialla kopioitava ilmastopolitiikan esikuva muille maille, tämä on epäonnistunut surkeasti sekä Suomessa että EU:ssa.

[Luotsi]

^

"Tämä voi olla tietyssä mielessä reaktio siihen uskomattomaan edistymiseen, mitä Euroopassa on nähty esimerkiksi eurooppalaisen vihreän diilin muodossa", hän sanoo viitaten Euroopan komission hyväksymään kokonaisuuteen, jonka tavoitteena on saada EU hiilineutraaliksi vuonna 2050.

No jos kerran EU-komissio kerran on vuoden 2050 neutraaliustavoitteessaan "uskomattoman edistyksellinen", niin kuinka pitäisi kuvailla Suomen edellisen hallituksen asettamaa kansallista vuoden 2035 tavoitetta? Ainakaan minulla sanat eivät enää riitä. Kuka voisi keksiä osuvan ilmaisun?

[Uuno Nuivanen]

No jos kerran EU-komissio kerran on vuoden 2050 neutraaliustavoitteessaan "uskomattoman edistyksellinen", niin kuinka pitäisi kuvailla Suomen edellisen hallituksen asettamaa kansallista vuoden 2035 tavoitetta? Ainakaan minulla sanat eivät enää riitä. Kuka voisi keksiä osuvan ilmaisun?

'
Miten olisi "kusipäinen"? Tai "murhaava"?

[ämpee]

No jos kerran EU-komissio kerran on vuoden 2050 neutraaliustavoitteessaan "uskomattoman edistyksellinen", niin kuinka pitäisi kuvailla Suomen edellisen hallituksen asettamaa kansallista vuoden 2035 tavoitetta? Ainakaan minulla sanat eivät enää riitä. Kuka voisi keksiä osuvan ilmaisun?

'
Miten olisi "kusipäinen"? Tai "murhaava"?

Hieman karkeita ilmaisuja käytät, miten olisi "muumitalosta kotoisin olevaa realismia" ?

[Roope]

Myös Essayah esittää maailman tiukimman ilmastolain purkamista.

Ministeri Essayah haluaa Marinin kaudella säädetyn lain auki – "On tehty iso virhe"

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) kirjoittaa, että Suomen ilmastopolitiikassa on tehty virhe ja nieluihin pohjautuvaa ilmastopolitiikkaa on pystyttävä arvioida uudelleen niin Suomen omankin tavoitteen osalta kuin EU:ssa.

Suomessa on voimassa ilmastolaki, jossa on määritelty tavoitetaso metsien ja muun maaperän hiilensidonnalle eli hiilinieluille. Orpon (kok) hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin.

Nyt Essayah sanoo, että nieluja osana ilmastopolitiikkaa tulisi harkita uudelleen. Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sekä puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra ovat viime aikoina julkisuudessa kritisoineet tavoitetta.

Essayah kirjoittaa asiasta tänään ilmestyneessä Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan. Lisäksi Essayah on lausunut asiasta lyhyesti viestipalvelu X:ssä.

– Nieluihin pohjannutta ilmastopolitiikkaa on pystyttävä arvioimaan uudelleen. 2019 päätöksiä tehtiin sen aikaisten tietojen varassa. Nyt tutkimustiedot ovat muuttuneet. Vääriin oletuksiin ei pidä ideologisesti hirttäytyä, Essayah kirjoittaa X:ssä.

[...]

Essayah kirjoittaa, että viime aikojen keskustelu metsien muuttumisesta päästölähteeksi, miljardilaskuista kansantaloudelle ja lopulta hakkuurajoituksista "on saanut päät pyörälle ja pulssin kohoamaan muillakin kuin metsänomistajilla".

– Uusin tutkimustieto viimeistään osoittaa sen, että EU:n ja Suomen ilmastopolitiikassa on tehty iso virhe, kun tavoitteiden saavuttamisessa on nojattu liiaksi nieluihin, Essayah kirjoittaa kolumnissaan.

[...]

Nyt Essayah kirjoittaa, että tietoa on tullut lisää, ja nieluihin liittyvät epävarmuudet ja riskit ovat nyt monessa maassa toteutuneet.

– Samalla on käymässä selväksi, ettei nieluvelvoitteen vajetta pystytä kattamaan esimerkiksi ostamalla nieluyksiköitä muilta mailta, hän lausuu.

– Väärille oletuksille perustunutta ilmastopolitiikkaa on pystyttävä arvioimaan uudelleen myös EU-tasolla. Mielestäni tässä ei ole kenelläkään hävittävää. Vuonna 2019 päätöksiä tehtiin sen aikaisten tietojen varassa. Nyt tutkimustiedot ovat muuttuneet. Vääriin oletuksiin ei pidä ideologisesti hirttäytyä.

Iltalehti 17.2.2025

Kun taas Adlercreutz pitää tiukasti kiinni Minervan kelkasta, koska "nurkkapultti".

Adlercreutzilta tyrmäys hallituskumppani Essayahille: Ilmastolakia ei muuteta – "Keskeinen nurkkapultti"

Ilmastolaki on keskeinen hallitusohjelman nurkkapultti, sanoo RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz MTV Uutisille.

Näin hän tyrmää hallituskumppani kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayahin esiin nostaman ajatuksen ilmastolain päivittämisestä.

[...]

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ei lämpene ilmastolain muuttamisehdotuksille.

– Ilmastolaki on keskeinen hallitusohjelman nurkkapultti. Hallitus on kokonaisuudessaan sitoutunut siihen. Hallituksena meidän tulee hakea ratkaisuja tavoitteeseen pääsemiseksi, kommentoi Adlercreutz MTV:n uutisille.

Ilmastolaki tiukkoine tavoitteineen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ohjelmaan, joten sitä ei voi muuttaa kuin kaikkien hallituspuolueiden yhteisellä sopimuksella.

RKP voi siis halutessaan yksin estää hallitusohjelman muutokset. Ilmastolakia ovat aiemmin halunneet muuttaa perussuomalaiset ja nyt siis ilmeisesti myös kristillisdemokraatit.

MTV 17.2.2025

Orpo ei sano mitään, eikä häneltä näköjään edes kysytä, eli "kunnianhimoinen" teeskentely jatkuu ja Suomi tulee maksamaan miljardeja tyhjästä.

[F1nka]

Maailman kunnianhimoisempaan ilmastolakiin mielestäni kannattaisi suhtautua kuten kokoomuksessa tehdään: puhutaan paljon ja tehdään vähemmän. Koko lakihan "erääntyy" vasta nykyisen hallituksen jälkeen. Nyt on vielä monta vuotta aikaa kertoa kuinka edistyksellinen Suomi on ilman että tarvitsee saada mitään aikaan.

[pienivalkeapupu]

Siis oikeesti, mikä **tun nurkkapultti? Mitä se edes tarkoittaa? Toimittajat @mtvuutiset, herätyyyysss 

[Luotsi]

^^ Ettei tässä nyt avautuisi mahdollisuuksien ikkuna läppäistä kaksi idioottimaisuutta historian roskakoriin samalla lyönnillä: hiilineutraalius 2035 ja pakkoruotsi? Kansa kyllä hurraisi ja kiittäisi tällaisen sankariteon tekijää myös seuraavissa vaaleissa!

[Roope]

Maailman kunnianhimoisempaan ilmastolakiin mielestäni kannattaisi suhtautua kuten kokoomuksessa tehdään: puhutaan paljon ja tehdään vähemmän. Koko lakihan "erääntyy" vasta nykyisen hallituksen jälkeen. Nyt on vielä monta vuotta aikaa kertoa kuinka edistyksellinen Suomi on ilman että tarvitsee saada mitään aikaan.

Olisihan se jonkinlainen kompromissi, mutta maailman tiukimman ilmastolain velvoittavuutta tullaan käsittelemään oikeudessa vielä tämän hallituksen aikana, ellei lakia piakkoin muuteta.

[Roope]

Täysillä päin seinää Orpon johdolla.

Hallitus on sitoutunut ilmastolakiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin, Orpo sanoo

Ilmastolaki nousi esille eduskunnan täysistunnossa tiistaina, kun kansanedustajat kävivät lähetekeskustelun YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti puheenvuorossaan, että "pähkähullusta ja karmeasta" ilmastolaista tulisi päästä kokonaan eroon pikimmiten.

[...]

Orpo sanoi vastauspuheenvuorossaan, että yksittäisen hallituspuolueen kansanedustajan sanomiset eivät kaikilta osin edusta hallituksen linjaa.

-  Hallitus on sitoutunut ilmastolakiin ja Euroopan unionin tavoitteisiin ja me teemme töitä tämän asian eteen. Meillä on suuria haasteita, joista vähäisin ei suinkaan ole maankäyttösektori, mutta me haemme ratkaisuja. Meillä on iso työ edessä kevään aikana ja pitkälle tulevaisuuteen, Orpo sanoi.

-  Nämä lukevat hallitusohjelmassa, ja me pidämme hallitusohjelmasta kaikilta osin kiinni, pääministeri jatkoi.

Demokraatti 18.2.2025

Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja

15.18
Kaisa Garedew ps :

Arvoisa puhemies! Agenda 2030 sisältää sinällään kauniilta kuulostavia tavoitteita, köyhyyden poistamista ja maailman palauttamista lähes paratiisimaiseen olotilaan, jossa kaikki ovat ystäviä keskenään. Millään tavalla realistinen ohjelma se ei kuitenkaan ole. Senhän ymmärtää jo maalaisjärjellä.
...
Samoin hiilineutraalisuusvaatimuksesta pitäisi luopua kokonaan. Marinin hallituksen keksimä aivan pähkähullu ja karmea ilmastolaki tulisi mielestäni ottaa kriittisen tarkastelun alle ja vähintäänkin luopua sen ylikireistä tavoitteista. Minun mielestäni koko ilmastolaista tulisi päästä kokonaan eroon pikimmiten. Tämän lain säätäneet päättäjät tulisi tuoda sen totuuden eteen, kuinka kallis ja haitallinen päätös se on Suomelle ollut.

15.55
Pääministeri Petteri Orpo :
...
Ensinnäkin tämä ilmastonmuutos ja tavoitteet: Hallitus on sitoutunut ilmastolakiin ja Euroopan unionin tavoitteisiin, ja me teemme töitä tämän asian eteen. Meillä on suuria haasteita, joista vähäisin ei suinkaan ole maankäyttösektori, mutta me haemme ratkaisuja. Meillä on iso työ edessä kevään aikana ja pitkälle tulevaisuuteen. Nämä lukevat hallitusohjelmassa, ja me pidämme hallitusohjelmasta kaikilta osin kiinni.

16.08
Minja Koskela vas :

Arvoisa puhemies! Pääministeri nosti äsken esiin kestävyyden kolme ulottuvuutta, jotka ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen. Pääministerin mukaan tärkein prioriteetti näistä kolmesta tällä hetkellä on taloudellinen kestävyys, ja minusta tämä priorisointi on epäonnistunut.

Kaikkein suurin ja kaikkein fundamentaalisin kriisi, jota maapallo tällä hetkellä kohtaa, on ekologinen kriisi. Tammikuu oli globaalisti mittaushistorian lämpimin kuukausi. Maapallo on kirjaimellisesti tulessa. Australia, Kalifornia, Espanja, Kreikka — tulessa kaikki, kirjaimellisesti. Kun ilmastonmuutos etenee, maastopalot tulevat lisääntymään, ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään, pandemiat tulevat lisääntymään, lajeja tulee kuolemaan, ihmisiä tulee kuolemaan.

Arvoisa puhemies! Jos ilmaston kuumenemista ja luontokatoa ei pysäytetä, ei jää taloutta, jota ylläpitää, ja tämän pitäisi olla jokaisen poliitikon, myös pääministerin, prioriteetti.

Koskelaa voi tämän perusteella kutsua hyvällä syyllä ilmastohysteerikoksi.

Pääministeri Orpo sai oppositiolta kiitosta ilmastolain puolustamisesta. Kukaan ei puolustanut kansanedustaja Garedewin näkökantoja. Eiköhän "keskustelu" ilmastolain avaamisesta ollut tämän hallituksen osalta ja tulevienkin hallitusten puolesta tässä.

[supersankaritar]

Ilmanko ne kompostit tuli pakollisiksi, nyt Anna Kontula ehdottaa lainsäädännön muuttamista niin, että se sallii kompostoinnin hautaustapana, koska se on ympäristöystävällistä. Ehkä nää kompostintarkastajat sitten käy katsomassa, ketä siellä kompostissa on? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8e3234e9-1479-453b-b100-13122aa95335

[F1nka]

..

Olisihan se jonkinlainen kompromissi, mutta maailman tiukimman ilmastolain velvoittavuutta tullaan käsittelemään oikeudessa vielä tämän hallituksen aikana, ellei lakia piakkoin muuteta.

Relääx! Onhan tässä koko ajan kovasti yritetty ja tehtykin kaikenlaista tulevaisuusinvestointia. Oppositio vetää nykyisen hallituksen oikeuteen aivan varmasti jostakin kuitenkin, aivan sama vaikka tästä.

[qwerty]

2025-02-18 Jordan Peterson interviews Nigel Farage at ARC (16 min)

Kymmenisen minuuttia ketjun aiheesta.

[Jorma M.]

Hyviä uutisia kansantalouteen:

https://yle.fi/a/74-20144502?origin=rss

Suomen hiilinieluvelka on ehtinyt paisua massiivisiin mittoihin. Se myös "erääntyy" ensimmäisen kerran jo tänä vuonna.

Velka tulee EU:n ilmastolaista ja LULUCF-asetuksesta, jossa Suomi on sitoutunut säilyttämään metsiensä hiilinielun tietyn kokoisena. Metsien ja puutuotteiden yhteensä pitäisi tällä tietoa sitoa reilut 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidia per vuosi 2021–25. Komissio vahvistaa lopulliset luvut vuonna 2027.

Tuoreimmissa luvuissa Suomen metsät eivät muodosta hiilinielua enää lainkaan. Puusto ja maaperä yhteensä ovat olleet päästöjen lähde käytännössä koko ensimmäisen EU-mittauskauden ajan.

Kalliokosken laskujen mukaan Suomelle on sitä myöden kertynyt jopa yli 100 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan metsänielun verran takamatkaa. Kuromiseen on aikaa käytännössä kuluva vuosi.

Tehtävä on mahdoton: metsien nielu on ollut vuositasolla suurimmillaankin reilun 50 miljoonan tonnin kokoinen.

Joukko talouspolitiikan asiantuntijaorganisaatioita on toistuvasti vaatinut juuri hintaohjausta metsien ilmastotoimiin. Niin ovat tehneet Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, talouspolitiikan arviointineuvosto, valtiontalouden tarkastusvirasto sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Petteri Orpon (kok.) hallitus ei kuitenkaan ole vielä kertonut keinoista, joilla se aikoo edessä olevan tilanteen ratkaista. Maa- ja metsätalousministeriö taas valmistelee ministereille parhaillaan pakettia, jonka toimet eivät riitä korjaamaan tilannetta.

No niin Purra, saa suorittaa.

[Luotsi]

^ Tuohan olisi helppo ratkaista esim skippaamalla tyttöhallituksen älytön ilmastolaki & ryhtymällä laskemaan metsien "päästöjä" mittausperusteisesti kuten Ruotsi tekee. Mutta kun meillä on tämä nurkkapultti nimeltä Orpo...

[ämpee]

^ Tuohan olisi helppo ratkaista esim skippaamalla tyttöhallituksen älytön ilmastolaki & ryhtymällä laskemaan metsien "päästöjä" mittausperusteisesti kuten Ruotsi tekee.

Tai sitten vaan tehdään toisenlainen mallinnus jonka sisään työnnettävät detaljit ovat rankasti hiilidioksidia vähentäviä.
On pelkästään pokerista kiinni voisiko pieni Suomi sittenkin neutraloida koko ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt jopa takautuvasti koko kirjoitetun historian ajalta.

[Jaska Pankkaaja]

Joka neljäs käyttäisi sähköautoa, jos polttoaineen hinta tuplaantuisi - uutisoi Verkkouutiset. Huppututkiat ovat taas tutkineet. Kyyllä varmaan näin mutta mitä tekee se loppu 3/4 osaa? Menevät sossuun ja setamarsseille sähköbusseilla ja metrolla? Tässä todellisuudessa meidän Päättäjät ja Tutkijat elävät.

Täytyisi vetää kiireesti vessa.

Suomi on ostovoimaltaan kehitysmaa ja näin ollen täällä pitäisi sallia kehitysmaihin suunnitellut autot. Siis autot jotka eivät tarvitse kusiruiskuja, kaista- ja rengaspainevahteja jne. Polttoaineitakin verotetaan taatusti riittävästi.

[Roope]

Hallituksen sisälle repesi ilmastokuilu

Jo kaksi ministeriä on kyseenalaistanut Suomen ilmastopolitiikan kulmakiven järkevyyttä, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Petja Pelli.

Helsingin Sanomat 20.2.2025

Mutta kyseenalaistaminen jää kyseenalaistamiseen. Ilmastolakia ei ole tarkoituskaan ryhtyä tosissaan haastamaan. Sellainen olisi veneen keikuttamista.

SUOMEN ja EU:n ilmastopolitiikassa on tehty "iso virhe", kun tavoitteiden saavuttamisessa on nojattu liiaksi nieluihin.

Näin kirjoitti Suomen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) maanantaina Maaseudun Tulevaisuus -lehden kolumnissaan.

"Väärille oletuksille perustunutta ilmastopolitiikkaa on pystyttävä arvioimaan uudelleen myös EU-tasolla", Essayah perusteli.

Essayahin kolumnia on hallituspuolueiden riveissä luettu varmasti tarkkaan.

Essayahin vastauksista HS:lle voi päätellä, että kyse oli enemmän omien ydinäänestäjien tuntojen tulkinnasta vaalien alla kuin todellisesta poliittisesta avauksesta.

Essayah selvensi kolumniaan keskiviikkona HS:lle tekstiviestitse. Hän ihmetteli kohua ja muistutti ilmastolain perusteluissa lukevan, että hiilineutraaliustavoite ja muut päästövähennystavoitteet arvioidaan vuonna 2025 huomioiden uusin tieteellinen tieto.

"Perusoletus on, että lakia noudatetaan ja arviointi tehdään", ministeri kirjoitti HS:lle.

Nielujen osalta Essayah viestitti kolumnin kuvaavan enemmän "EU-tason haasteita".

HS kysyi vielä Essayahilta, haluaako hän jotenkin tarkistaa ilmastolakia ja jos kyllä niin miten.

"Lähden siitä, että lakia noudatetaan, ei kai siinä sen kummempaa", ministeri vastasi.

Jatkokysymykseen vuoden 2035 tavoitteen kohtalosta Essayah ei enää vastannut.

EPÄSELVÄKSI siis jää, mitä Essayah ehdottaa. On loogisesti vaikeaa kuvata hiilinieluihin nojaamista suureksi virheeksi ja samalla puolustaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.

Tällä hetkellä Suomen metsät ovat päästölähde, eli nieluja ei ole. Jos nielujen osalta todetaan, että näillä mennään, vaatisi 2035 tavoitteen toteuttaminen fossiilipäästöjen painamista siihen mennessä nollaan. Se olisi hurja temppu.

Äänestäjille ei olisi helppo myydä ajatusta siitä, että Suomi on kymmenen vuoden päästä polttomoottoriton.

ESSAYAH on nyt toinen ministeri, joka näin vaalikeväänä vihjaa, että Suomen ilmastotavoite on hölmö.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan videossa, että 2035 uhkaa jäädä merkityksettömäksi numerosarjaksi, jos hakkuita ei vähennetä huomattavasti – mitä Purran mukaan ei pidä missään nimessä tehdä. Purra varoitti "hyvesignaloinnista" ja vuosilukuihin "tarraamisesta" talouden kustannuksella.

Purrakaan ei silti ehdottanut lakia muutettavan.

Kukaan ei yritäkään selittää, että ilmastolaissa olisi mitään järkeä. Näin nyt vain on päätetty, ja tästä pidetään kiinni loppuun asti.

[simppali]

Vetytehdas kaatuilli..
https://yle.fi/a/74-20145710

Kokkolaan 700 miljoonan euron vetytehdasta suunnitellut Flexens yrityssaneeraukseen – hankkeet siirtyvät vuosia

Kuka maksaa?

Yrityssaneeraus on myös mahdollistava tekijä, sanoo toimitusjohtaja.

– Näin ei päädytä konkurssiin, vaan voidaan hakea lisärahoitusta ja päästä tilanteesta hallitusti, kun yhtiön taseeseen on kertynyt liikaa velkaa.

Toimitusjohtaja Schalin katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin.

– Yrityksen osaamisella on arvoa näillä markkinoilla. Hankkeet, joissa olemme mukana etenevät, joskin hitaammin kuin alun perin suunniteltiin.