Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Caucasian]

Ihmettelinkin jo missä viipyy Helsingin Pravdan ilmastonmuutos-helle propagandapelottelu, vaikka jo useampi hellepäivä mennyt. Mutta tulihan se taas!

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010461403.html (maksumuuri)

Muistutan, että reilu 10 vuotta sitten väitettiin, että Suomen kesistä tulee sateisia, mutta ei lämpimiä ja talvista leutoja. Semmoista läpi vuoden harmautta piti tieteilijöiden mukaan olla luvassa. Nyt sitten ennustetaan kuumaa ja kylmää eli ääripäitä...

[Luotsi]

Ihmettelinkin jo missä viipyy Helsingin Pravdan ilmastonmuutos-helle propagandapelottelu, vaikka jo useampi hellepäivä mennyt. Mutta tulihan se taas!

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010461403.html (maksumuuri)

Muistutan, että reilu 10 vuotta sitten väitettiin, että Suomen kesistä tulee sateisia, mutta ei lämpimiä ja talvista leutoja. Semmoista läpi vuoden harmautta piti tieteilijöiden mukaan olla luvassa. Nyt sitten ennustetaan kuumaa ja kylmää eli ääripäitä...

Ennustelijan 1. ohje: trend is your friend! Paitsi silloin kun se kääntyy...

[Roope]

On helppoja keinoja tunnistaa agendatoimittajat, etenkin yli-innokkaat, epärehelliset ja vähemmän fiksut, jotka haluavat tehdä vaikutuksen vertaisryhmässään. Pätee myös agendatieteilijöihin ja valtamedian käyttämiin "asiantuntijoihin".

Donald Trump vihaa tuulivoimaa – Nobelisti kertoo syyt ja Ollikainen seuraukset

Vesa Sirén HS

[...]

Edellisellä presidenttikaudella Trump ehti perua yli kaksisataa ilmasto- ja ympäristöohjaukseen liittyvää päätöstä, muistuttaa ympäristöekonomian emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Markku Ollikainen.

YHDYSVALLAT on maailman toiseksi suurin ympäristön kuormittaja Kiinan jälkeen.

Palkittu brittiläinen ympäristösivusto Carbon Brief pyysi taannoin useita tutkimuslaitoksia arvioimaan Trumpin ja Bidenin ilmastotoimien eroja.

Jos Trump oikeusjutuistaan huolimatta voittaa vaalit ja peruu kaikki Bidenin ympäristöuudistukset, se lisää Yhdysvaltojen päästöjä noin neljällä miljardilla tonnilla vuoteen 2030 mennessä, tutkijat päättelevät.

Ollikaisen mukaan Trumpin toimet todennäköisesti vaarantaisivat Pariisin sopimuksen kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan ilmasto ei saisi lämmetä puoltatoista astetta enempää esiteolliseen aikaan verrattuna. Myös kahden asteen raja voisi rikkoutua.

[...]

Emeritusprofessori Ollikaisen johtopäätös on ympäristön näkökulmasta selvä.

"Jos Trump voittaa, se on erittäin pelottavaa."

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien toimittaja.

Helsingin Sanomat 1.6.2024

Nythän on niin, että 1,5 asteen ylittäminen on nykytieteen ja käytännössä kaikkien tutkijoiden mukaan väistämätöntä (*). Tämän pitäisi olla selvää myös aiheesta mitään kirjoittaville tai edes kirjoittamista harkitseville toimittajille. Hesarin sivuilla on ollut ilmastojuttujen ohessa jopa päivittyvä laskuri, joka kertoo, kuinka monta vuotta 1,5 asteen rajan ylittämistä vastaavan hiilidioksidipäästömäärän täyttymiseen on aikaa (laskurin mukaan noin viisi), mutta tästä jutusta se taas puuttuu.

Joka tapauksessa edes noilla Trumpin väitetyillä äärimmäisimmillä ja siksi melkoisen epäuskottavilla toimilla (peruu kaikki Bidenin ympäristöuudistukset) ei olisi mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen, eikä se voi olla ratkaisevaa 1,5 asteen ylittymisessä. Mainittu neljä miljardia tonnia (yksi per vuosi) vastaa 2-3 prosenttia globaaleista päästöistä samassa ajassa. Garbon Brief ei häveliäisyyssyistä kerro, millaista eroa tuo merkitsisi lämpöasteissa, mutta heitän lonkalta, että puhutaan ehkä laskennallisista tuhannesosa-asteista, ei tosiaankaan jopa puolesta asteesta, kuten toimittajan "asiantuntija" Markku Ollikainen antaa ymmärtää.

Isot, globaalisti vaikuttavat päätökset tekee ennen kaikkea Kiina, ja niihin suhteutettuina Trumpin presidenttikauden ilmastopoliittiset päätökset ovat merkitykseltään mitättömiä, vaikka ne tuntuisivat agendaihmisistä kuinka pahoilta. Tällaisella uutisoinnilla ei ole muuta tarkoitusta kuin poliittisen vihollisen demonisointi ja tosiasioiden hämärtäminen.

(*) Ilmastonmuutosta tutkiva Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Jouni Räisänen totesi 1,5 asteen rajasta kysyttäessä Tekniikan Maailmassa, että "1,5 asteen tavoite tulee epäonnistumaan" ja että "raja ylitetään nykyvauhdilla kymmenessä vuodessa". Ollikaiset voivat kierrellä asian ympärillä tahallisen harhaanjohtavasti, mutta tuskin kehtaisivat valehdella suoraan kysymykseen.

[Huppupelikaani]

Kirjataan ylös, että Delhin lämpömittareiden kalibroinnissa tai toiminnassa on yllättäen havaittu puutteita.

KESKIVIIKKONA Delhissä mitattu 52,9 asteen lämpöennätys oli sittenkin väärin mitattu, vahvisti Intian hallinto lauantaina. Intian meteorologian laitoksen tarkistuksessa ilmeni, että mittari näytti 3 celsiusastetta liian paljon. Vika oli mittauslaitteen sensoreissa.

52,9 astetta olisi ollut Intian mittaushistorian lämpöennätys. Nyt voimaan jää vanha lämpöennätys eli 51 astetta. Se mitattiin Rajasthanin osavaltiossa sijaitsevalla Phalodin aavikkoalueella vuonna 2016.

– Mittaustulos on nyt korjattu, kertoi Intian maantieteiden ministeri Kiren Rijiju X:ssä.

Hän ei kertonut tarkemmin, mikä oli keskiviikon todellinen lämpötila.

——

is.fi 1.6.2024

Ihmeen suoraselkäistä toimintaa tämän otsikon alla. Olisihan tämän voinut kylmästi painaa villaisella, koska mutta kuitenkin...

Saa nähdä ansaitseeko korjausuutinen yhtä suurta näkyvyyttä kuin kaikkien aikojen mittaushistorian lämpöennätystä julistaneet kärvennysotsikot. Tai uutisoidaanko tästä ylipäätään muualla kuin is.fi:ssä, joka tällä hetkellä ainoana suomalaismediana on noteerannut asian. Tai jos uutisoidaan, minkälaista paikkausuutista pöytälaatikosta tällä kertaa löytyy.

[Roope]

Kirjataan ylös, että Delhin lämpömittareiden kalibroinnissa tai toiminnassa on yllättäen havaittu puutteita.

KESKIVIIKKONA Delhissä mitattu 52,9 asteen lämpöennätys oli sittenkin väärin mitattu, vahvisti Intian hallinto lauantaina. Intian meteorologian laitoksen tarkistuksessa ilmeni, että mittari näytti 3 celsiusastetta liian paljon. Vika oli mittauslaitteen sensoreissa.

Luultavasti samoja puutteita kuin ennenkin.

Tuota Intian kuumuutta yritetään nyt lypsää, kun se kuulostaa meille niin käsittämättömältä.
...
New Delhissä tosiaan mitattiin ensimmäistä kertaa yli 49 asteen huiput, mutta mittaukset tehtiin uusilla mittausasemilla, eivätkä luvut ole siksi vertailukelpoiset aiempien ennätysten kanssa. Vanhoilla ihmisten valvomilla mittausasemilla kuten Safdarjungin lentokentällä aiemmista 1900-luvun huipuista jäätiin selvästi, ja lisäksi uusiin automatisoituihin asemiin vaikuttavat arvioiden mukaan helpommin yksittäiset lämmönlähteet.

Safdarjungin lentokentällä toukokuun huippu tuolloin keskiviikkona 46 astetta. Päivälleen 80 vuotta aiemmin tehtiin Safdarjungin mittausaseman kaikkien aikojen ennätys 47,2 astetta.

[Roope]

Valtamedian koskaan kyseenalaistamattomalle suosikkikommentaattorille ihan omaa tilaa Hesarissa.

Tulevaisuus lähestyy taas Eurooppaa takaapäin

Euroopan kehityksessä on nyt samoja piirteitä kuin 1800-luvun alussa, jolloin edistysmieliset ihanteet saivat väistyä ja vanhat ideat palasivat valtaan, kirjoittaa akatemiatutkija Timo Miettinen.

"MINUSTA tuntuu, ettemme ole menossa tulevaisuutta kohti, vaan tulevaisuus lähestyy meitä takaapäin."

Näin kirjoitti ystävälleen saksanjuutalainen kirjailija Rahel Varnhagen vuonna 1815.

Lausuman konteksti oli 1800-luvun alun eurooppalaisen politiikan suuri myllerrys: Napoleonin tappio Waterloossa ja edistysmielisten ihanteiden väistyminen Venäjän, Preussin ja Itävallan muodostaman pyhän allianssin tieltä. Toiveet poliittisesta muutoksesta, jotka ruokkivat 1700-luvun lopun vallankumouksia, tekivät tilaa vanhoille ideoille kuninkaiden jumalallisesta vallasta sekä kirkon ja valtion liitosta.

Jotain samaa liittyy vuoteen 2024. Autoritarismin ja kansallismielisyyden nousu, suurvaltojen kiihtyvä resurssikamppailu sekä uusien viestintäteknologioiden tapa tuoda esiin massayhteiskunnan huonoimmat piirteet – aivan kuin historia heittäisi eteemme filminauhan, jonka uusintoja seuraamme voimattomina.

Tulevaisuus todellakin tuntuu lähestyvän takaapäin.

SUOMESSA kesäkuun 9. päivänä järjestettävät eurovaalit eivät tule ratkaisemaan ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Vaalien tulos määrittää kuitenkin yleisesti sen kunnianhimon tason, jolla Eurooppa lähtee vastaamaan tulevien vuosien ja vuosikymmenten suuriin haasteisiin.

[...]

KULUNUT parlamenttikausi tullaan muistamaan ennen kaikkea vihreän kehityksen ohjelmasta, joka nosti aidosti eurooppalaisen ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa. Vauhtia on kuitenkin kiristettävä edelleen seuraavan viiden vuoden aikana, jos EU aikoo kuroa umpeen aukon nykyisen kehitysuran ja vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteen välillä.

Ilmastopolitiikka onkin alue, jossa tulevaisuus ei lähesty vain takaapäin. Kyse on pikemminkin siitä, että Euroopan maat tuntuvat elävän ongelman suhteen eri aikahorisonteissa. Samaan aikaan kun toisaalla kamppailua käydään polttomoottoreista, Sloveniassa elokuun 2023 tulvat aiheuttivat noin 6–7 miljardin euron kustannukset. Summa vastaa runsasta kymmentä prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

EU:n suhdetta Kiinaan, Venäjään ja ilmastopolitiikkaan määrittääkin yksi yhteinen piirre: tekeminen maksaa, mutta pitkällä aikavälillä enemmän maksaa tekemättä jättäminen. Ja juuri tässä tasapainon hakemisessa, yksityiskohtien taiteessa, EU-parlamentin rooli on usein osoittautunut keskeiseksi.

Kirjoittaja on akatemiatutkija Helsingin yliopistossa.

Helsingin Sanomat 2.6.2024

Eihän "eurooppalaisen ilmastopolitiikan kunnianhimon tasolla" ole mitään tekemistä Slovenian tulvien tai muidenkaan ilmastonmuutokseen liittyvien tapahtumien kanssa, jos ja kun on tarkoitus väittää, että eurooppalaisen ilmastopolitiikan valinnoilla vaikutettaisiin ratkaisevasti tai edes havaittavasti ilmastonmuutoksen kehitykseen. Se nyt vain on mahdotonta, koska EU-maiden päästöt ovat jo niin pienet ja eurooppalaisen ilmastopolitiikan todellinen pelivara vielä pienempi. EU:n tiukempaa ilmastopolitiikkaa ei voi rehellisesti perustella sillä, että siihen käytetyt tuhannet miljardit eurot palaisivat myöhemmin takaisin pienempinä ilmastonmuutoksen aiheuttamina vahinkoina, koska niillä ei ole likimainkaan sellaista vaikutusta.

Miksi ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta ilmeisen vähän tietävä ja rajoitteensa todennäköisesti ymmärtävä akatemiatutkija sitten ottaa näin vahvasti kantaa, vaikka riskeeraa nolaavansa itsensä niiden silmissä, jotka asiasta mitään ymmärtävät? Koska kyseessä on uskontunnustus, jonka arvoa uhrauksena vain lisää muiden samat arvot jakavien tutkijoiden silmissä se, että Miettisen pitäisi tutkijana tietää paremmin.

Sama maahanmuutossa, jossa tutkijat ja poliitikot vahvistavat kerta toisensa jälkeen julkisesti uskovansa, että yhä suurempi nettomaahanmuutto tarkoittaa yhä vauraampaa Suomea, koska Euroopan ulkopuolinen massamaahanmuutto muuttuu taianomaisesti yhteiseksi rahaksi. Ei tietenkään muutu, päinvastoin, mutta se on heidän yhteinen todellisuuden rajat ylittävä satunsa ja uskontonsa, jonka julistaminen lisää yhteenkuuluvuutta ja erottaa muista, vääräuskoisista.

[Lalli IsoTalo]

Euroopan kehityksessä on nyt samoja piirteitä kuin 1800-luvun alussa, jolloin edistysmieliset ihanteet saivat väistyä ja vanhat ideat palasivat valtaan, kirjoittaa akatemiatutkija Timo Miettinen.

"MINUSTA tuntuu, ettemme ole menossa tulevaisuutta kohti, vaan tulevaisuus lähestyy meitä takaapäin." Näin kirjoitti ystävälleen saksanjuutalainen kirjailija Rahel Varnhagen vuonna 1815.

Saksanjuutalaisen Rahel Varnhagenin haikailemat edistysmieliset ihanteet tarkoittivat vuonna 1815 maailmanvallankumouksellista ideologiaa (ja sitä ne tarkoittavat edelleen). Idea kansallisvaltiosta sai kuitenkin tuulta siipiensä alle, ja se taas oli myrkkyä "edistysmielisyydelle".

Niin. Kansallisvaltio. Tuo edistyksen este, ja kaiken pahan ja taantumuksen käärmeenpesä. Laitetaan samaan pakettiin vielä kirkko ja koti.

"Edistyksellisyys" eli sosialismi, kommunismi, kansamurha, globalismi ja woketus ovat kohdanneet entistä suurempaa vastarintaa, koska mm.:
- väestönsiirroista johtuva kohtaamisteoria ja rotuviha eurooppalaisia kohtaan
- mielettömän kallis ja tuhoisa paskanruskea vihreä siirtymä
- kaiken kattava terveen järjen ja sivistyksen vastaisuus, sekä hulluuden ylistys (="kriittinen teoria")

Kansallismielettömät maailmanvallankumoukselliset ovat kohdanneet vastarintaa jo 200+ vuotta, ja tulevat kohtaamaan jatkossakin.

^^^

Kolmas maailmansota saatetaan tulla käymään väestösiirtojen palauttamiseksi kotimaihinsa, siis Euroopan ennalleen palauttamisesta. Joko niin, tai sitten meille jää käteen Musta Pekka, intiaanien kohtalo.

Tällaisen vision kristallipalloni juuri vilautti.

[Shemeikka]

Ilmastoa on suojeltu rakkauden kaupungissa....

Pariisi: Ilmastoisku museossa

Taidemaalari Claude Monet´n (1840-1926) maalausta on vandalisoitu d`Orsay- museossa Pariisissa. Ranskan poliisi on ottanut kiinni naisen, joka liimasi verenpunaisen julisteen ihmisiä unikkopellolla esittävään tauluun.

Kiinniotettu nainen on Riposte Alimentaire- ryhmän jäsen. Järjestö vastustaa ilmastonmuutosta vandalisoimalla taide-esineitä. Aiemmin tänä vuonna ryhmän jäsenet heittivät keittoa Leonardo da Vincin legendaariselle Mona Lisa-maalaukselle.

Ei ole tiedossa, missä kunnossa naisen vandalisoima Monet´n taulu on iskun jäljiltä. Taulua ei oltu suojattu lasilla.

Lähde SVT txt-tv

https://www.kansalainen.fi/pariisi-ilmastoisku-museossa/

[Roope]

Kansa haluaa tekoja, mutta poliitikot ovat hiljaa – tässä neljä syytä, miksi ilmastokriisi on jäänyt vaalien alla varjoon

Miksei ilmastonmuutos kelpaa vaaliteemaksi, vaikka ilmassa on huolta ja varoituksia? Yle kysyi kolmelta asiantuntijalta.

Yle 2.6.2024

Onko näillä jokin keskinäinen kilpailu hulluimman ilmastojutun kirjoittamisessa?

"Kansa" ei halua jo ennestään äärimmäisen ilmastopolitiikan kiristämistä:

Pääkirjoitus: EU-vaaleissa äänestäjille tarjotaan teemoja, joihin euro­parlamentaarikoilla on vain vähän valtaa

Suomalaiset kaipaavat nyt turvallisuuden vahvistamista, ja ilmastoasiat ovat valuneet tärkeysjärjestyksessä alaspäin. Se näkyy myös EU-vaalien kampanjoinnissa.

Helsingin Sanomat 26.5.2024

Ilmastonmuutos olisi absurdi vaaliteema, koska europarlamentilla tai edes kaikilla EU-mailla yhdessä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa globaaliin lämpötilaan niin, että se näkyisi mitenkään ilmastonmuutoksen seurauksissa.

Uudet europarlamentaarikot ovat avainroolissa, kun EU päättää seuraavista ilmastotoimista – ja niissä sillä on paljon valtaa.

Silti ilmastokeskustelu on ollut vaalien alla lähes olematonta.

Miksi?

Yle kysyi tätä kolmelta ilmaston ja politiikan asiantuntijalta: Bios-tutkimusyksikön tutkijalta Paavo Järvensivulta, Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessorilta Antto Vihmalta ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen yliopistotutkijalta Johanna Vuorelmalta.

Europarlamentaarikoilla on kyllä valtaa ilmastotoimiin, mutta ei käytännössä minkäänlaista valtaa ilmastonmuutokseen. Hyvin eri asia.

Kaikki tieteellinen data osoittaa, että on hätä.

Ilmaan pääsee enemmän hiiltä kuin koskaan aiemmin. Lämpötila on noussut jatkuvasti, ja moni ilmastotieteilijä on jo menettänyt uskonsa siihen, että lämpeneminen jäisi 1,5–2,0 asteeseen.

Lähes 400 ilmastotutkijaa vastasi keväällä Guardian-lehden kyselyyn ilmastonmuutoksen etenemisestä. Heistä 80 prosenttia uskoi tilanteen päässeen niin pahaksi, että lämpötila nousee vähintään 2,5 astetta. Alle 1,5 asteen nousuun uskoi enää 6 prosenttia.

– Tieteelliset todisteet ovat kiistattomat. Poliitikkojen on ymmärrettävä, että ilmastonmuutos on äärimmäisen vakava uhka elämälle, terveydelle ja vauraudelle, sanoo Lontoon Imperial College -yliopiston ilmastoinstituutin johtaja, ekonomisti Nicholas Stern.

Mihin lie noiden tutkijoiden usko vähintään 2,5 asteen noususta perustuu, mutta ei ainakaan ilmastomalleihin ja ilmastopolitiikkaan, sillä päästövähennyslupausten mukaan nousu jää 1,8 asteeseen. Alle 1,5 asteen jääminen on ollut mahdotonta jo pitkään, mutta näköjään osa uskoo siihenkin.

2,5 asteen ylittäminen vaatii ilmastomallien mukaan sen, että vuoden 2030 jälkeen ei enää tehdä mitään uusia ilmastotoimia. Tällaisen kehityskulun todennäköisyydeksi voi turvallisesti arvioida tasan nolla.

Tärkeämpi tieto on, että kyselyn perusteella vähintään 86 prosenttia ilmastotutkijoista on täysin epäpäteviä antamaan minkäänlaisia arvioita, mikä on huolestuttava luku, mutta selittää paljon.

1. Turvallisuus ja talous hallitsevat keskustelua

Ensimmäinen asia on ilmeinen: ilmastopuhe on jäänyt Ukrainassa ja Lähi-idässä käytävien sotien ja rahapuheen jalkoihin.

– Meillä poliittisessa keskustelussa on kaksi hallitsevaa asiaa: talous ja turvallisuus. Rinnalle ei nyt oikein mahdu muita teemoja ja kysymyksiä, Vuorelma sanoo.

Hänen mukaansa keskustelua hallitsee "turvallistaminen", eli muutakin kuin turvallisuutta käsitellään turvallisuusnäkökulman kautta. Myös ilmastonmuutos on taipunut puheeksi esimerkiksi huoltovarmuudesta.

Samaa mieltä keskustelusta ovat Vihma ja Järvensivu.

– Me keskitymme kansana nyt leikkaamiseen ja säästämiseen. Se on oikeastaan niin yksinkertaista, Järvensivu sanoo.

Myös äärioikeiston nousu on syönyt happea muilta aiheilta.

Johanna Vuorelma on kuvannut ilmastonmuutosta Euroopalle "eksistentiaaliseksi kysymykseksi" eli pelotellut maailmanlopulla korostaakseen EU:n ilmastopolitiikan äärimmäistä tärkeyttä ilmastonmuutoksen kääntämisessä.

Todellisuudessa EU:n ilmastopolitiikan painoarvo vastaa EU:n osuutta globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Seitsemän (7) prosenttia. Eli käytännössä ei mitään merkitystä isojen tekijöiden rinnalla, etenkin kun Kiina vain lisää päästöjään.

2. Uhkaa ei nähdä, ennen kuin se on silmillä

Poliittinen keskustelu on lyhytnäköistä, mutta vaikutukset ilmastoon pitkäaikaisia.

– Ilmastolla on suora yhteys turvallisuuteen, Vihma sanoo.

Esimerkkejä löytyy Euroopan viime kesien hirmuhelteistä Saksan, Belgian ja Hollannin kesän 2021 tuhotulviin. Ne yleistyvät, kun ilmastonmuutos etenee.

Kuivuus ja katastrofit lisääntyvät myös Euroopan porteilla.

Harva muistaa, että Libyassa kuoli viime syyskuussa yli 10 000 ihmistä trooppisen myrskyn seurauksena. Neljäsosa Dernan historiallisesta rannikkokaupungista jäi vesimassojen alle, kun kaksi patoa murtui myrskyssä.

– Dernan katastrofilla oli selvä ilmastoyhteys. Euroopan rajoilla on hauraita yhteiskuntia, jotka kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia jatkuvasti enemmän, Vihma sanoo.

Tarvitaanko siis katastrofeja, ennen kuin ilmasto nousee kärkiaiheeksi?

Vuorelman mukaan tämä on "traaginen ajatus". Tutkijat ovat jo pitkään miettineet, miten ilmastonmuutoksen akuutin uhan saisi näkyvämmäksi.

– Mutta se on meillä abstrakti asia ja vaikeasti tarinallistettavissa.

Talouskriisien ja rajaturvallisuuden kanssa on toisin. Niitä varten Suomessa on historiallisia raameja kuten sodat tai lama, jotka ovat valmiina ihmisten mielessä.

Ilmastonmuutoksen uhan tarinallistaminen ei tuo meille mitään hyötyjä, mutta sen liioitteleminen on jo johtanut nuorten mielenterveyshäiriöihin. Eurooppalaisella ilmastopolitiikalla ei ylipäätään ole tekemistä konkreettisten uhkien torjumisen kanssa, jos se keskittyy vain päästöjen vähentämiseen. Muutokseen valmistautuminen on eri asia, mutta sitähän ei haluta tehdä, koska se olisi kuulemma periksiantamista.

3. Poliitikoilta puuttuu halua ja osaamista

Järvensivu harmittelee, että ilmastosta on tullut poliittinen identiteettikysymys.

– Iso osa vihreästä siirtymästä voitaisiin hoitaa menemättä identiteetteihin. Kyse on pitkälti energian, liikenteen ja muun infran päivittämisestä.

Iso osa "vihreästä siirtymästä" on nykyisellään identiteetti- ja symbolipolitiikkaa. Energian, liikenteen ja muun infran elinkaaren mukaan ennenaikaiselle alasajolle ei ole taloudellista syytä. Ydinvoiman ja polttomoottorien vastustaminen on nimenomaan vihreää identiteettipolitiikkaa.

Järvensivun mukaan hoitamisen esteenä on talouskuriin liittyvä taistelu. Poliitikkojen ote on hänen mielestään hukassa.

– On ymmärrettävää että turvallisuushuolet painavat päälle, mutta niiden pitäisi yhdistyä ilmastoturvallisuuteen. Tässä poliitikkojen osaaminen loppuu.

Selitä toki, mitä on "ilmastoturvallisuus" ja miten se liittyy EU-politiikkaan. Ai, et sitten selitä.

Myös elinkustannusten ja korkojen nousu vaikuttaa. Vaikkei hintojen nousu johdu ilmastotoimista, taloudellinen tilanne laittaa poliitikot hankalaan asemaan, Vihma sanoo.

– Ei ole välttämättä poliittisesti houkuttelevaa selittää perusteellisesti, mikä johtuu mistäkin. Se vaatii myös asiantuntemusta. Populisteille tilanne sopii, ja he antavat palaa ilmastopolitiikkaa vastaan.

Kehtaako Vehma väittää, että yleinen hintojen nousu ei liity energian hintojen nousuun ja että niukkuutta tarkoituksella lisäävä eurooppalainen ilmastopolitiikka ei muka liity siihen? Sellainen asiantuntija.

Kiinnostava lisä sopassa on se, että elinkeinoelämä kannattaa ilmastotoimia. Erityisesti sitä lähimpänä olevien kokoomuksen ja keskustan on otettava tämä huomioon, Vuorelma huomauttaa.

Se on kiinnostavaa, sillä elinkeinoelämä hyötyy taloudellisesti yhä äärimmäisistä ilmastotoimista, vaikka niillä ei olisi mainittavaa vaikutusta ilmastoon. Jättilaskun maksavat joka tapauksessa veronmaksajat ja kuluttajat.

4. Skeptikot pitävät ääntä, mutta he eivät ole enemmistö vaan vähemmistö

Gallupien mukaan kansalaiset ympäri Eurooppaa kannattavat ilmastotoimien kiristämistä.

Euronewsin teettämän tuoreen 26 000 vastaajan kyselyn tulos oli, että 52 prosentin mielestä ilmastotoimien tulisi olla EU:ssa prioriteetti. Viime vuoden Eurobarometri-kyselyssä 77 prosenttia piti ilmastonmuutosta erittäin vakavana asiana.

Suomessa Uutissuomalaisen viimevuotisen gallupin tulos oli, että 50 prosenttia kannatti toimia vaikka arki kallistuisi. Vastaan oli vain 33 prosenttia, pääasiassa perussuomalaisten ja keskustan kannattajia.

On ihan eri asia kannattaa jotain kannatuksen vuoksi tai maksaa siitä tietoisesti täysi hinta. Esimerkiksi Suomen maailman äärimmäisimmän ilmastolain hiilipäästöjen vähennystavoitteen toteuttamisen valtavasta kustannuksista ja seurauksista ei ole vielä vuosia myöhemminkään julkistettu virallista arviota tai edes yhtä ainutta valtamedia-artikkelia.

Tutkijoiden mukaan ilmastotoimien vastustajien määrä on pysynyt melko samana, eli selvää "kyllästyneisyyttä ilmastotoimiin" ei ole nähtävissä.

Vuorelman mukaan yksittäisiä toimia saatetaan silti vastustaa, sillä eri toimet osuvat eri ryhmiin eri tavalla.

Hänen mukaansa ei kuitenkaan ole olemassa mitään "kansalaismielipidettä", jota poliitikot sitten vain yrittäisivät haistella. Poliitikoilla itsellään on paljon mielipidevaltaa kansalaisiin.

– Retorisesti taitava poliitikko pystyy vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin hyvinkin tehokkaasti, hän sanoo.

Tässä auttaa, että valtamedia vaikenee ilmastohysterian älyttömyydestä ja tukee ääniä, joiden mukaan äärimmäistä ilmastopolitiikkaa on kannatettava kyseenalaistamatta, koska käsillä on peräti "eksistentiaalinen kysymys".

[Roope]

Synkkä ennustus: Vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen maailman lapsi kärsii ilmastonmuutoksen vuoksi

YK:n lastenjärjestö Unicef sanoo, että vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen suomalainen lapsi kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista pitkittyneistä helteistä, jos maapallon keskilämpötila kohoaa 2,4 astetta.

Nykyisellään pitkittyneistä helteistä kärsii Unicefin tutkimuksen mukaan noin 23 prosenttia Suomessa asuvista lapsista.

– Korkea kuumuus on lapsille monin tavoin vaarallista. Pienten lasten kyky säädellä ruumiinlämpöään on heikko, ja kuumuus lisää pienten lasten kuolleisuutta. Lisäksi kuumuus aiheuttaa terveyshaittoja sikiöille ja lisää kohtukuolemien ja ennenaikaisten synnytysten riskiä, Unicefin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen sanoo tiedotteessa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat elinympäristön muutokset näkyvät järjestön mukaan hengenvaarallisina terveysriskeinä lasten elämässä.

– Ilmastonmuutoksen takia miljoonat lapset ympäri maailmaa kärsivät vakavasta vesipulasta, aliravitsemuksesta ja tartuntataudeista. Suomeenkin on yhä useammin odotettavissa etenkin pienille lapsille tukalia helleaaltoja, Suihkonen jatkaa.

MTV 3.6.2024

Ladattu sana "kärsii" kiinnitti huomion. Millä ihmeen kriteerillä Unicef väittää noin neljänneksen suomalaislapsista "kärsivän" ilmastonmuutoksen vuoksi?

Miljardi lasta kärsii ilmastonmuutoksesta – UNICEFin kampanjassa Suvivirsi muistuttaa kesän todellisuudesta

Suvivirsi kuuluu Suomen koulujen kevätjuhlaperinteisiin ja muihin kesän juhliin. Virren sanat kertovat kesään heräävän luonnon vehreydestä. Samaan aikaan etelä-Aasiassa tukala helleaalto vaarantaa lasten terveyden. Viime viikolla Intiassa mitattiin lähes 50 asteen lämpötiloja ja Pakistanissa koulut suljettiin helleaallon vuoksi.

"Korkea kuumuus on lapsille monin tavoin vaarallista. Pienten lasten kyky säädellä ruumiinlämpöään on heikko, ja kuumuus lisää pienten lasten kuolleisuutta. Lisäksi kuumuus aiheuttaa terveyshaittoja sikiöille ja lisää kohtukuolemien ja ennenaikaisten synnytysten riskiä", UNICEFin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen sanoo.

Vakava vesipula, aliravitsemus ja tartuntataudit

Ilmastokriisi muokkaa elinympäristöämme rajusti ja vaarantaa lapsen oikeuksien toteutumisen kaikkialla maailmassa. Vaikutukset näkyvät hengenvaarallisina terveysriskeinä lasten elämässä.

"Ilmastonmuutoksen takia miljoonat lapset ympäri maailmaa kärsivät vakavasta vesipulasta, aliravitsemuksesta ja tartuntataudeista. Suomeenkin on yhä useammin odotettavissa etenkin pienille lapsille tukalia helleaaltoja, Suihkonen sanoo.

UNICEFin tutkimuksen mukaan nykyisin pitkittyneistä helteistä kärsii noin 23 prosenttia maassamme asuvista lapsista, vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen lapsi, jos maapallon keskilämpötila kohoaa 2,4 astetta.

Unicefin tiedote 3.6.2024

Tiedotteessa ei viitata mihinkään lähteisiin, mutta kaikesta päätellen häpeilemätön propaganda perustuu Unicefin parin vuoden takaiseen läpyskään The coldest year of the rest of their lives.

"Kärsimisen" määritelmä? Tarpeeksi monta tai tarpeeksi monta päivää kestävää "lämpöaaltoa", joka ei tarkoita edes hellettä vaan peräkkäisiä suhteellisesti muita lämpimämpiä päiviä parin viikon jakson sisällä. Unicefin raportin mukaan näistä "kärsii" nykyään 22 prosenttia suomalaisista lapsista, kun taas kriteerien mukaisille "äärimmäisille lämpötiloille" altistuu nyt ja tulevaisuudessa 0 prosenttia suomalaislapsista.

Tiedotteen viittaus 2,4 asteen lämpenemiseen vuoteen 2050 mennessä on tietysti vanha kunnon RCP8.5, joka ei ole todellinen ennuste vaan pelotteluun käytetty fossiilienergian käytön moninkertaistamiseen perustuva mielikuvituksellinen referenssiskenaario. Pelottelun tehoa painostuskeinona vähentää se, että sama 100 prosenttia suomalaislapsista "kärsisi" Unicefin mukaan ilmastonmuutoksesta vuonna 2050 sekä äärimmäisen pienten (SSP-1.9) että äärimmäisen suurten (SSP5-8.5) päästöjen skenaariossa.

[Totti]

Synkkä ennustus: Vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen maailman lapsi kärsii ilmastonmuutoksen vuoksi

Nyt kun "laitaoikeisto" saattaisi menestyä EU-vaaleissa media ja EU:n globalistieliitti puffaa vihreitä puolueita "ajatelkaa lapsia"-argumentilla. Lasten "kärsimys" on aina hyvä myyntivaltti etenkin naisäänestäjien keskuudessa, joten sitä kannattaa aina kaupata jos kannatuslukemat heikkenevät.

YK:n lastenjärjestö Unicef sanoo, että vuoteen 2050 mennessä lähes jokainen suomalainen lapsi kärsii ilmastonmuutoksen aiheuttamista pitkittyneistä helteistä

Afrikassa ollaan eletty "pitkittyneitä helteitä" jo ainakin yli 150 000 vuotta eli modernin ihmisen ajan. Onko nyt niin, että suomalaislapset eivät kestä lämpimiä kesiä samalla lailla kun afrikkalaiset?

Muistelisin miten 70-luvulla kesät olivat varsin lämpimiä Suomessakin eikä mistään lasten "kärsimyksestä" ollut tietoakaan. Ovatko kaikki lapset herkkiä lumihiutaleita nykyään kun pari astetta saa heidät "kärsimyksen" partaalle? Ilmeisesti.

[P]

Afrikassa ollaan eletty "pitkittyneitä helteitä" jo ainakin yli 150 000 vuotta eli modernin ihmisen ajan. Onko nyt niin, että suomalaislapset eivät kestä lämpimiä kesiä samalla lailla kun afrikkalaiset?

Tulevaisuudessa tällä maahanmuuttopolitiikalla yhä suurempi osa lapsista kestää, siis pitäisi kestää helteitä yhtä hyvin kuin afrikkalaiset...

[Roope]

Muistelisin miten 70-luvulla kesät olivat varsin lämpimiä Suomessakin eikä mistään lasten "kärsimyksestä" ollut tietoakaan. Ovatko kaikki lapset herkkiä lumihiutaleita nykyään kun pari astetta saa heidät "kärsimyksen" partaalle? Ilmeisesti.

Unicefin kärsimyskriteereillä ei suomalaisten kohdalla ole tekemistä kuumien kesien tai lasten omien kokemisten kanssa. Kyse on harhaanjohtavasti vain siitä, että vertailujaksolla on peräkkäin muutama muita lämpimämpi päivä, vaikka sitten tulipalopakkasilla.

[Caucasian]

Lämmintä on nyt hetken ollut, mutta tekisi silti mieli etelään "kärsimään" vielä lämpimämmästä säästä.

[Luotsi]

Muistelisin miten 70-luvulla kesät olivat varsin lämpimiä Suomessakin eikä mistään lasten "kärsimyksestä" ollut tietoakaan. Ovatko kaikki lapset herkkiä lumihiutaleita nykyään kun pari astetta saa heidät "kärsimyksen" partaalle? Ilmeisesti.

Unicefin kärsimyskriteereillä ei suomalaisten kohdalla ole tekemistä kuumien kesien tai lasten omien kokemisten kanssa. Kyse on harhaanjohtavasti vain siitä, että vertailujaksolla on peräkkäin muutama muita lämpimämpi päivä, vaikka sitten tulipalopakkasilla.

Jos lapsilta kysytään, niin 100% varmuudella vastaus on ihan sama kuin omassa lapsuudessani: jos kesällä jostain kärsitään, niin kylmyydestä ja sateista, ei taatusti helteistä. Mutta tietenkin nuo palkatut besserwisserit tietävät kaiken paremmin

[Isagoge]

Muistelisin miten 70-luvulla kesät olivat varsin lämpimiä Suomessakin eikä mistään lasten "kärsimyksestä" ollut tietoakaan.

En ota kantaa lasten kärsimyksiin, mutta 1970-luku oli Suomessa lähinnä valtavan vaihtelun vuosikymmen kesien keskilämpötilan osalta. Vuoden 1972 kesä oli todella lämmin, lähellä ennätystä, ja 1973 oli senaikaiseen tasoon verrattuna myös lämmin - nyt toki enää lähellä nykyistä keskitasoa. Mutta sitten 1975-1978 olivatkin silloiseenkin tasoon verraten kylmiä kesiä, nykyiseen tasoon verrattuna poikkeuksellisen kylmiä. (Viestini 1. kuva)

Kerrotaan samassa viestissä vähän tämän vuoden toukokuusta ja edessä olevasta vuodesta. Toukokuu 2024 oli mittaushistorian lämpimin toukokuu (viestini 2. kuva): lisäys jo vuoden 2023 kesäkuusta alkaneeseen ennätyssarjaan, jossa jokainen kuukausi on ollut ollut mittaushistorian lämpimin kyseinen kuukausi.

Tulevan kesäkuun osalta ennätyssarjan jatkuminen voi tehdä tiukkaa, koska kesäkuun 2023 piikki oli hurja (viestini 3. kuva). Ihan toukokuun lopussa globaali keskilämpötila lähti kuitenkin nousuun, ja jos tuo taso pidetään, ennätys lyödään myös kesäkuussa.

Nyt on hyvät mahdollisuudet (tällä hetkellä n. 75 % mahdollisuus) sille, että vuodesta 2024 tulee mittaushistorian lämpimin (viestini 4. kuva).     

[Mäntymetsä]

Se mitä on nyt silmäanalyysilla tapahtunut niin kevään puute. Tämä on ollut trendinä jo pidempään, mutta tänä keväänä korostui tuo nopeus. Juuri oli vielä lunta, nyt alkaa jo marjaa pukata.

Viime syksyäkään ei oikein ollut. Eli onko meillä jatkossa vain kaksi vuodenaikaa?

[Luotsi]

Viime syksyäkään ei oikein ollut. Eli onko meillä jatkossa vain kaksi vuodenaikaa?

Pelko pois! Ilmastoapostolit povaavat päinvastaista:

Alkoiko nyt talven yli kestävä marraskuu? Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen vuodenaikoihin

Pohjois-Suomessa lumisista talvista saadaan nauttia todennäköisesti vielä vuosisadan lopussakin, mutta Etelä-Suomessa syksy ja kevät pitenevät. Tuoreen tutkimuksen mukaan talvet lyhentyvät etelärannikolla jopa yhdeksällä päivällä vuosikymmentä kohden. Vuodenaikojen muutokset vaikuttavat merkittävästi myös Suomen luontoon. 

Hyinen, pimeä marraskuu, sateita ja koleita syyspäiviä. Ensilumen odotusta. Viime talvena moni Etelä-Suomessa asuva sai kokea edellä mainittuja asioita myös pitkään marraskuun jälkeen. Lumipeite jäi vähäiseksi koko talven aikana, kun taas Pohjois-Suomessa hanget kohosivat korkeiksi. 

Viime talvi saattoi olla esimakua tulevasta. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa voimakkaasti lumisen ajan kestoon. Lumipeitekausi lyhenee ja lumen määrä vähentyy keskimääräisesti etenkin Etelä-Suomessa. Talvella sataa Etelä-Suomessakin, mutta sade tulee aiempaa useammin vetenä ja lumipeite sulaa nopeammin.

https://wwf.fi/uutiset/2020/11/alkoiko-nyt-talven-yli-kestava-marraskuu-nain-ilmastonmuutos-vaikuttaa-suomen-vuodenaikoihin/

[F1nka]

2. Uhkaa ei nähdä, ennen kuin se on silmillä

...

Harva muistaa, että Libyassa kuoli viime syyskuussa yli 10 000 ihmistä trooppisen myrskyn seurauksena. Neljäsosa Dernan historiallisesta rannikkokaupungista jäi vesimassojen alle, kun kaksi patoa murtui myrskyssä.

...

Osaako joku tarjota tieteellisen selityksen, miksi myrskyjen määrä ja voimakkuus kasvaisi ilmaston lämmetessä? Niinä ajanjaksoina, kun maapallo on ollut lämpimämpi, on maapallon lämpöenergia jakautunut tasaisemmin ympäri pallon. Trooppiset myrskyt syntyvät lämpötilaeroista. Maapallon keskilämpötilan noustessa luulisi tälläkin kertaa lämpötilojen tasaantuvan ja täten myrskyjen määrän ja intensiteettien vähenevän.

[Roope]

Kaikki tieteellinen data osoittaa, että on hätä.

Ilmaan pääsee enemmän hiiltä kuin koskaan aiemmin. Lämpötila on noussut jatkuvasti, ja moni ilmastotieteilijä on jo menettänyt uskonsa siihen, että lämpeneminen jäisi 1,5–2,0 asteeseen.

Lähes 400 ilmastotutkijaa vastasi keväällä Guardian-lehden kyselyyn ilmastonmuutoksen etenemisestä. Heistä 80 prosenttia uskoi tilanteen päässeen niin pahaksi, että lämpötila nousee vähintään 2,5 astetta. Alle 1,5 asteen nousuun uskoi enää 6 prosenttia.

– Tieteelliset todisteet ovat kiistattomat. Poliitikkojen on ymmärrettävä, että ilmastonmuutos on äärimmäisen vakava uhka elämälle, terveydelle ja vauraudelle, sanoo Lontoon Imperial College -yliopiston ilmastoinstituutin johtaja, ekonomisti Nicholas Stern.

Mihin lie noiden tutkijoiden usko vähintään 2,5 asteen noususta perustuu, mutta ei ainakaan ilmastomalleihin ja ilmastopolitiikkaan, sillä päästövähennyslupausten mukaan nousu jää 1,8 asteeseen. Alle 1,5 asteen jääminen on ollut mahdotonta jo pitkään, mutta näköjään osa uskoo siihenkin.

2,5 asteen ylittäminen vaatii ilmastomallien mukaan sen, että vuoden 2030 jälkeen ei enää tehdä mitään uusia ilmastotoimia. Tällaisen kehityskulun todennäköisyydeksi voi turvallisesti arvioida tasan nolla.

Tärkeämpi tieto on, että kyselyn perusteella vähintään 86 prosenttia ilmastotutkijoista on täysin epäpäteviä antamaan minkäänlaisia arvioita, mikä on huolestuttava luku, mutta selittää paljon.

Vihreiden Verde-lehden pääkirjoituksen näkökulma samaiseen kyselyyn:

Pääkirjoitus: Tutkijoiden epätoivoa ei voi enää ohittaa

Maailman ilmastotutkijat ovat epätoivoisia ja ahdistuneita, sillä ihmiskunnan toimet ilmastonmuutosta vastaan ovat riittämättömiä. Guardianin kyselyn mukaan valtaosa uskoo 2,5 asteen lämpenemiseen. Meidän on aika ottaa tutkijoiden epätoivo vakavasti ja osoittaa, että kuuntelemme tiedettä.

Verde 1.6.2024

Jos heillä on jotain rationaalista argumentoitavaa, voin kuunnella, mutta epäpätevien ja epätieteellisten ilmastotutkijoiden epätoivo, ahdistus tai muu fiilistely ei voisi vähempää kiinnostaa. Ylivoimaisesti suurin osa näistä ei edusta tiedettä vaan on kyselyn perusteella irtisanoutunut siitä.

Maailman johtavat ilmastotutkijat ovat epätoivon vallassa, sillä ihmiskunta ei toimi ilmastonmuutoksen edessä uhan vaatimalla tavalla. Tuore Guardianin kysely paljastaa, että suurin osa tutkijoista uskoo maapallon lämpenevän vähintään 2,5 asteella esiteolliseen aikaan verrattuna, mikä johtaisi tuhoisiin seurauksiin globaalille yhteiskunnalle.

Kyselyn vastaajista 77 % uskoo lämpötilojen nousevan vähintään mainitun 2,5 asteen verran, ja lähes puolet (42 %) pelkää nousun ylittävän jopa 3 astetta. Vain murto-osa, 6 %, pitää kiinni toivosta, että 1,5 asteen raja ei ylity.

Kyselyn tulokset ovat hämmentäviä. IPCC:n raportteihin osallistuneiden tutkijoiden ennustama 2,7 asteen lämpenemisen  keskiarvo tarkoittaa ilmastomallien mukaan, että mitään uusia ilmastotoimia ei enää koskaan oteta käyttöön. Miksi näin tapahtuisi? Toinen vaihtoehto on, että ilmastomalleihin työssään nojaavat tutkijat eivät itse usko käyttämiinsä ilmastomalleihin.

Joka tapauksessa näiden ilmastotutkijoiden ylivoimaisen valtaosan vastaukset eivät perustu tieteeseen vaan johonkin ihan muuhun, eikä heitä voi ottaa vakavasti tutkijoina.

Ilmastotutkijat, jotka ymmärtävät planeettamme tulevaisuuden paremmin kuin kukaan, kertovat olevansa työssään jatkuvasti turhautuneita ja ahdistuneita. "Maailman tähänastinen reaktio on täysin riittämätön - elämme typerysten aikakautta," toteaa afrikkalainen ilmastotutkija.

Kuitenkin nämä tutkijat jatkavat työtään, sillä on tärkeää, että tietoa on saatavilla eivätkä poliittiset päättäjät voi sanoa, etteivät he tienneet.

Jos tutkijat eivät voi vakuuttaa oikealla tiedolla edes itseään ja toisiaan, niin...

Mikä sitten voisi kääntää nykyisen suunnan? Tutkijat näkevät poliittisen tahdon puutteen, lyhyen tähtäimen taloudelliset intressit sekä yleisen välinpitämättömyyden ympäristökriisejä kohtaan suurimpana esteenä tehokkaan ilmastopolitiikan toteutumiselle. Vastavoimana kansalaisyhteiskunnan painostus, tieteellisen tiedon lisääntyvä, jatkuva välittäminen ja uusien sukupolvien aktivismi voivat muodostaa paineen, joka pakottaa poliittiset päättäjät toimimaan.

Suurin osa tärkeimmistä ilmastoa koskevista päätöksistä tehdään kylläkin maissa, joissa mainituilla vastavoimilla on vain vähän tai ei mitään merkitystä. Pääasiassa länsimaiset tutkijat kärsivät selvästikin samasta harhasta kuin pääasiassa länsimaiset aktivistit, jotka luulevat ratkaisujen olevan länsimaiden käsissä ja että länsimaille ilmastonmuutoksen nimissä aiheutettu kipu ja kärsimys olisi askel ilmastonmuutoksen kääntämiseen.

Teknologian kehitys antaa myös aihetta toiveikkuuteen. Vähäpäästöiset energian muodot, kuten aurinko- ja tuulivoima, kehittyvät nopeasti. Asenteet ydinvoimaa kohtaan ovat muuttuneet ratkaisevasti. Hiljattain 32 maata sitoutui kolminkertaistamaan ydinvoimakapasiteettinsa vuoteen 2050 mennessä.

Vähäpäätöisten energiamuotojen hinnat ovat myös laskeneet. Tämä tekee vihreästä siirtymästä taloudellisesti houkuttelevampaa ja teknisesti saavutettavampaa. Tutkijat korostavat, että ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ovat suhteessa pienemmät kuin sen seuraukset. Tämä vain vaatii kykyä katsoa pidemmälle kuin seuraavaan vaalikauteen .

Jos tuolla on tarkoitus oikeuttaa mahdollisimman tiukka eurooppalainen ilmastopolitiikka väittämällä, että ilmastonmuutosta aiotaan torjua kustannuksilla, jotka ovat vähemmän kuin eurooppalaisten politiikkatoimien tekemättä jättämisen kustannukset ("me tienataan tällä"), niin sehän ei pidä paikkaansa. Euroopassa päästövähennyksien toteuttamiseen pannut investoinnit eivät tuo ilmastonmuutoksen hidastumisen kautta takaisin kuin pikku murusia valtavista kustannuksista, koska politiikkatoimien vaikutus globaaliin lämpötilaan on niin mitättömän pieni ja toimet niin kalliita ja tehottomia.

Henkilökohtaisella tasolla jokainen meistä voi myös vaikuttaa: kulutusvalintojemme kautta, poliittisen aktivismin kautta sekä tukemalla kestäviä ratkaisuja omissa yhteisöissämme. Valitaan yhä useammin ruoaksi kasvipohjainen vaihtoehto, vaihdetaan arjessa julkisiin liikennevälineisiin aina kun mahdollista, matkustetaan maata pitkin tai hankitaan kierrätettyä uuden sijaan. Kuten ilmastotutkijat painottavat, jokainen pieni teko on osa suurempaa muutosta.

Vaikka asialle haluaisi kuinka paljon merkittävyyttä, henkilökohtaisen tason ilmastovaikuttaminen on puuhastelua, jota voi verrata merkitykseltään vaikka rukoiluun. Yksittäinen pieni valinta on vain yksittäinen irrallinen valinta, ei osa jotain suurempaa, kuten moni haluaa valintojensa mielekkyyttä ja merkitystä korostaakseen uskoa.

Tutkijoiden epätoivo on asia, jota ei voi enää sivuuttaa. Meidän on aika osoittaa, että kuuntelemme tiedettä, ja toimia sen mukaisesti.

Tutkijoiden tuntemukset voi ja pitääkin sivuuttaa. Jos heillä on jotain tieteeseen perustuvaa sanottavaa, se on eri asia, mutta esimerkiksi tuossa The Guardianin jutussa yksikään huomattavasti todennäköisintä skenaariota suurempaa lämpenemistä ("I think 3C is being hopeful and conservative") ennustaneista tutkijoista ei osannut tai halunnut perustella, millaisten oletusten ja päättelyn kautta on päätynyt tieteellisesti epätodennäköisiin näkemyksiinsä.

[Caucasian]

2. Uhkaa ei nähdä, ennen kuin se on silmillä

...

Harva muistaa, että Libyassa kuoli viime syyskuussa yli 10 000 ihmistä trooppisen myrskyn seurauksena. Neljäsosa Dernan historiallisesta rannikkokaupungista jäi vesimassojen alle, kun kaksi patoa murtui myrskyssä.

...

Osaako joku tarjota tieteellisen selityksen, miksi myrskyjen määrä ja voimakkuus kasvaisi ilmaston lämmetessä? Niinä ajanjaksoina, kun maapallo on ollut lämpimämpi, on maapallon lämpöenergia jakautunut tasaisemmin ympäri pallon. Trooppiset myrskyt syntyvät lämpötilaeroista. Maapallon keskilämpötilan noustessa luulisi tälläkin kertaa lämpötilojen tasaantuvan ja täten myrskyjen määrän ja intensiteettien vähenevän.

Olisko niin, että lisää lämpöä = lisää ENERGIAA systeemissä > lisää myrskyjä. Lämpötilaerot varmaan pysyvät suunnilleen samoina näillä nousuilla.

[Totti]

Mikä sitten voisi kääntää nykyisen suunnan? Tutkijat näkevät poliittisen tahdon puutteen

Väite poliittisen tahdon puutteesta on hämmästyttävä.

Esimerkiksi Suomessa kaikki puolueet paitsi persut tuputtavat "vihreää siirtymää" aggressiivisesti. Tilanne on sama kaikissa länsimaissa; poliittinen vastarinta on olematon. Amerikassakin hallinto työntää satoja miljardeja "vihreään siirtymään". Mihin siis perustuu väite poliittisen tahdon puutteesta?

"Vihreän siirtymän" ongelma on täydellinen epärealistisuus, jonka takia koko visio on törmäämässä seinään eli ns. Green Energy Walliin ( https://wattsupwiththat.com/2024/05/15/the-green-energy-wall-cant-arrive-quickly-enough/ ).

Uusiutuvat energiamuodot, joka käytännössä on tuuli- ja aurinkovoima, eivät yksinkertaisesti skaalaudu taloudellisesti, ekologisesti, teknisesti ja resursseiltaan niin, että ne voisivat korvaa fossiiliset polttoaineet.

Molemmat perustuvat matalan energiatiheyden (tuulen ja valon) korjuuseen ja vaativat sen myötä jättimäisiä laitoksia tuottaakseen tarvittavan energiamäärän. Senkin jälkeen ongelmana on niiden vaihtelevuus, joka käytännössä on realistisilla taloudellisilla ja ekologisilla resursseilla ratkaisematta.

Fysiikka ja resurssivaatimukset ovat ristiriidassa uusiutuvan energian visioiden kanssa eikä sitä voi kiertää lakeja säätämällä oli poliittinen tahto mitä tahansa.

[Isagoge]

Osaako joku tarjota tieteellisen selityksen, miksi myrskyjen määrä ja voimakkuus kasvaisi ilmaston lämmetessä?

1980-luvulla saatiin ennen kaikkea Kerry Emanuelin toimesta muotoiltua perusta teorialle, joka käsittelee trooppisten hirmumyrskyjen maksimaalista potentiaalista intensiteettiä (MPI, Maximun Potential Intensity). Sen kehittely ja soveltaminen on pitkälle erikoistunutta ilmastotutkimusta, jota itse tunnen hyvin pintapuolisesti. En oikeastaan ollenkaan tunne asian suomenkielisiä esityksiä, joten osa seuraavan tekstin suomenkielisestä termistöstä saattaa olla ihan pielessä. Laitan mukaan sulkuihin englanninkieliset termit.

Yksi em. teorian perusajatuksista on se, että lämmönsyöttö lämpimästä merivedestä määrää keskeisesti hirmumyrskyn MPI:tä (maksimaalista potentiaalista intensiteettiä). Teoriassa trooppisia hirmumyrskyjä tarkastellaan Carnotin kiertoa noudattavina lämpövoimakoneina, jotka saavat energiansa pintaentropiavuosta (surface entropy flux). Merten pintalämpötila (SST, Sea Surface Temperature) määrää ratkaisevasti tuon vuon suuruuden ja myös sen muutosnopeuden. Miksi?

Trooppisten hirmumyrskyjen energia tulee tarkemmin ottaen kahdesta pinnan vuosta: havaittavan lämmön turbulenttisesta vuosta (sensible heat flux) ja latentin lämmön vuosta (latent heat flux), jotka molemmat kuljettavat lämpöä (meren)pinnasta ilmakehään (kuljettavat sitä myös maanpinnasta). Mitä lämpimämpää meren pintakerroksen vesi on, sitä suurempia nämä vuot ovat.

Niinpä merten pintalämpötila on tämän teorian kvantitatiivisissa esityksissä termi, jonka kasvu kasvattaa MPI:tä (viestini kuvassa yksi esimerkki). Teorian kehittelyssä on käsittääkseni jo pitkään huomattu se, että olennaisinta on suhteellinen pintalämpötila (joko suhteessa myrskyn ylärajan ilmakerroksen lämpötilaan tai koko alueen keskilämpötilaan).   

Teorian paikkansapitävyyttä tukee mm. se, että trooppiset hirmumyrskyt heikkenevät nopeasti saapuessaan maa-alueille, kun energiansyöttö lämpimästä merivedestä katkeaa äkillisesti.

[F1nka]

^Kiitoksia. Oleellista siis on korkea meren lämpötila suhteessa ylemmän ilmakehän lämpötilaan. Onko siis syytä olettaa, että ilmaston lämpeneminen tuottaisi yhä useammin tilanteita, joissa merivesi olisi  huomattavasti lämpimämää kuin ylempi ilmakehä samassa kohdassa?

[Caucasian]

^^?eikös tuo ole tiedetty suht aina, että myrsky saa voimansa lämpimästä merivedestä.
Mutta jäät katosivat Perämereltä lopullisesti vasta nyt ja arktinen merijää melkoisen hyvässä jamassa eli ei ainakaan vielä lähtenyt sulamaan normaalista poiketen.
Nyt on kolmisen kk aikaa lyödä 2012 enkka. Olishan se jo aika koska ilmaston lämpeneminen ja koska arktis lämpenee muita alueita nopeammin. (Onkohan jään sulamispiste muuttunut kun ei sula?  ,)

[Roope]

Lapin Kansa: Pääkirjoitus: Eu­ro­vaa­lien kär­ki­tee­mo­ja ovat olleet tur­val­li­suus ja talous, jotka ovat jät­tä­neet var­joon­sa edel­li­sen vaalin yk­kö­sai­heen, il­mas­to­muu­tok­sen – tätä on syytä häm­mäs­tel­lä 3.6.2024

Alkuperäinen pääkirjoitus on maksumuurin takana, mutta Hesarissa otteita.

Lapin Kansa hämmästelee, kuinka pahasti ilmastonmuutos on jäänyt eurovaaleissa muiden teemojen alle.

"Toisin kuin julkisesta eurovaalikeskustelusta voisi päätellä, ilmastonmuutosta ei ole peruttu, vaan se etenee edelleen vauhdilla, joka ei lupaa hyvää maapallon tulevaisuudelle. Ilman uusia, globaaleja ilmastotoimia ylittyy pian raja, jonka jälkeen lämpenemisen pysäyttäminen käy mahdottomaksi."

Mikähän tämä maaginen "raja" mahtaa olla, ja miten sen ylittäminen liittyy EU:hun ja eurovaaleihin?

EU ei voi määrätä uusia, globaaleja ilmastotoimia muulle maailmalle, joka vastaa 93 prosentista globaaleista hiilipäästöistä.

"EU:n rooli ilmastopolitiikassa on valtava, eikä unioni ei kaipaa tässä ilmastotilanteessa päättäjikseen kansallismielisiä populistijarruttelijoita, vaan globaalisti ajattelevia, rohkeita uudistajia."

EU:n rooli ja europarlamentin linjausten vaikutus ilmastonmuutoksen kehitykseen vaikuttamisessa on pieni, tuskin edes havaittavissa. "Globaalisti ajattelevat, rohkeat uudistajat" eivät pysty tätä europarlamentissa ja EU:n komissiossa muuksi muuttamaan, mutta voivat kyllä tehdä äärimmäisellä symbolipolitiikallaan eurooppalaisten elämästä tukalaa.

"Viiden vuoden takaiset eurovaalit muistetaan ilmastovaaleina. Nyt pääteemoja ovat turvallisuus ja talous, kiitos Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja taantuman, joka on ainakin osittain sodan seurausta. Poliittinen ilmastopuhe on hiipunut ja muuttunut – jo tehtyjä ilmastopäätöksiä on alettu kritisoida entistä pontevammin."

"Seuraavat eurovaalit järjestetään vuonna 2029, joten nyt valittava parlamentti on ratkaisevassa roolissa vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Jos se ei kykene ilmastomuutosta jarruttaviin ja hiilinieluja kasvattaviin päätöksiin, tavoiteaikataulut menevät uusiksi todennäköisesti myös vuosien 2040 ja 2050 osalta."

"Ilmastonmuutoksen tiedetään olevan vakava uhka maapallon elämälle, ihmisten terveydelle ja valtioiden vauraudelle. Tältä pohjalta voisi kuvitella, että kaikki EU-parlamenttiin pyrkivät puolueet ja niiden ehdokkaat olisivat nostaneet ilmastoasiat kärkiteemaksi ja julistaneet lämpenemisen pysäyttämisen päätavoitteekseen."

"Jostain syystä näin ei ole tapahtunut, vaan abstraktista ilmastosta on tullut poliittinen identiteettikysymys."

EU:n ja etenkin Suomen ilmastopolitiikka on nimenomaan poliittista identiteettipolitiikkaa. Kuten pääkirjoituksesta käy ilmi, EU-politiikan vaikutus itse ilmastonmuutokseen on täysin toissijaista, kun tärkeämpää on "globaali" ja "rohkea" ajattelu, jolla epäilemättä tarkoitetaan mahdollisimman tiukkaa ja kallista ilmastopolitiikkaa EU-maihin, vaikka sen vaikutus ilmastonmuutokseen jäisi lähinnä symboliseksi.

"On hyvä muistaa ja tiedostaa, että ilmastokriisillä on suora yhteys niin turvallisuuteen kuin talouteenkin. Molempia uhkaa globaali romahdus, jos lämpenemistä ei saada ajoissa pysäytettyä."

Joten mitä? Eurooppalainen ilmastopolitiikka on mitätön tekijä ilmastoon vaikuttamisessa, kun taas esimerkiksi eurooppalaisen maahanmuuttopolitiikan kautta voidaan vaikuttaa ihan eri tavalla Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttoon ja sitä kautta eurooppalaisten elämään ja tulevaisuuteen.

Eurovaaleissa ja europarlamentissa kannattaa varmaan keskittyä asioihin, joihin voimme vaikuttaa, eikä niihin asioihin, joihin emme voi vaikuttaa. Jos tulossa on ilmastonmuutoksesta johtuva romahdus, se tulee tekemisistämme riippumatta, mutta jos tulossa on maahanmuutosta johtuva romahdus, se on suora seuraus maahanmuuttopolitiikan vääristä valinnoista ja siten vain omaa syytämme.



Soininvaarallakin on asiaa ilmastoaiheesta yhtä vahvalta mutu-pohjalta.

Osmo Soininvaara: Arvotaan uusi ilmasto, miten käy Suomen? 24.5.2024

Näyttää siltä, ettei ilmaston lämpenemistä tulla pysäyttämään 1,5 asteeseen eikä edes kahteen asteeseen. Se tarkoittaa, että ajaudutaan olotilaan, josta ei ole kokemuksia ja jossa kaikki ilmastoa koskeva tieto joudutaan ajattelemaan uudestaan. Arvotaan uusi ilmasto.

Mitäpä suotta kahden asteen ylittämistä sen enempää selittelemään tai sitä, että ilmasto muuttuu sattumanvaraisesti toisenlaiseksi. Näin on, jos Soininvaaran ikkunasta tai ties mistä käsin siltä näyttää.

Varoitan: en ole ilmastotutkija enkä tunne kunnolla ilmastomalleja, mutta entisenä tilastotieteilijänä tunnen hyvin malleihin liittyviä ongelmia. Olen tutustunut lähinnä kansantalouden malleihin. Ne ovat vähän samanlaisia kuin ilmastomallit, joskin paljon yksinkertaisempia.

Varoitus on paikallaan, mutta paikallaan olisi myös itsekritiikki, kun Ode ottaa itselleen vapauden arvailla epätodennäköisiä kehityskulkuja tapahtuviksi pelkkään ilmastomallien epävarmuuteen vedoten.

Nykyinen ilmasto on siis varsinainen lottovoitto Suomelle. Kun arvomme kokonaan uuden ilmaston, mistä tiedämme, että tämä lottovoitto kohdistuu Suomeen uudestaan?

Kysymys on tietysti Golfvirrasta ja erityisesti sen lämmittävälle vaikutukselle tärkeästä pohjois-eteläsuuntaisesta Amoc-virrasta. Golfvirta nostaa Suomen keskilämpötilaa kuudella asteella. Tuon Amocin heikkenemisestä myös oikeat ilmastotutkijat ovat varoittaneet. Useimpien mielestä se ei ole vaarassa, ellei ilmasto lämpene yli kolmea astetta. Väitän kuitenkin, etteivät ilmastontutkijat voi sanoa tästä mitään varmaa, koska mallit on estimoitu toisenlaisissa olosuhteissa.

Tässä on kyse vähän samanlaisesta asiasta kuin siinä, kun Suomessa vapautettiin rahamarkkinat 1980-luvun lopulla. Eivät talousmallit osanneet ennustaa senkään vaikutuksia.

Ei ole todennäköistä, että ilmastonmuutos johtaisikin Suomessa merkittävään kylmenemiseen, mutta varmaa siitä ei voida olla. On sitä oltu huolestuneita epätodennäköisemmistä uhistakin.

No huh. Koska tunnettu talousmalleihin liittyvä epävarmuus, pitää Oden mielestä huolestua ilmastomallien epätodennäköisistäkin skenaarioista. Siinä sitä riittääkin huolen aihetta, sillä toinen toistaan epätodennäköisempiä ilmastonmuutosskenaarioita riittää joka lähtöön, etenkin jos puhutaan satojen ja tuhansien vuosien aikajänteestä mielivaltaisilla lähtöoletuksilla.

[Caucasian]

^eurooppa on edelleen se eniten ilmastotoimia tehnyt taho, joten eu:hun pitäisi saada edustajia jotka laittaa stopin tuotteille jotka tehdään isommilla päästöillä kuin mitä ne tehtäisiin Euroopassa. Se olisi oikeasti päästöihin vaikuttava teko. Muu on puuhastelua ja hyvesignalointia.
Maikkarin uutisissa toissapäivänä? oli jenkeistä juttu jossa hehkutettiin uusiutuvaa energiaa eli paneeleita ja vatkaimia jne valtavat investoinnit olivat kuulemma Bidenin ANSIOTA. Haastateltiin jotain nuorta jätkää joka aikoo alalle. Yksi juttu unohtui mainita. Uusiutuvaa energiaa ei tehtäisi mikäli markkinat päättäisivät eli tarvitaan juuri VALTION tukia.
Ai niin se opiskelijapoika sanoi, että "Trump on hirveä ihminen". Semmoinen tietysti piti saada eetteriin... 

[Pentecost]

Maikkarin uutisissa toissapäivänä? oli jenkeistä juttu jossa hehkutettiin uusiutuvaa energiaa eli paneeleita ja vatkaimia jne valtavat investoinnit olivat kuulemma Bidenin ANSIOTA.

Mitäpä sitä halpaa uusiutuvaa sähköpaneelia tai autoa hankkimaan vaan ainoastaan, jos ne maksavat tarpeeksi ja siksi Bidenin hallinto haluaakin noin 100% tuontitullit molemmille. Lue artikkeli kokonaisuudessaan.

Wind Power

In the effort to produce more clean energy from wind, the economic and energy illiterates would rather pay 100 percent more for wind turbines.

Autos

Despite the fact that China sells no cars in the US,  Biden Wants EVs so Badly That He Will Quadruple Tariffs on Them

Astute readers will immediately notice the title of this post makes no sense. It's not supposed to. But it is exactly what President Biden is doing.

https://mishtalk.com/economics/hoot-of-the-day-no-one-wants-green-energy-if-its-too-cheap/

[Luotsi]

Lapin Kansa: Pääkirjoitus: Eu­ro­vaa­lien kär­ki­tee­mo­ja ovat olleet tur­val­li­suus ja talous, jotka ovat jät­tä­neet var­joon­sa edel­li­sen vaalin yk­kö­sai­heen, il­mas­to­muu­tok­sen – tätä on syytä häm­mäs­tel­lä 3.6.2024

Alkuperäinen pääkirjoitus on maksumuurin takana, mutta Hesarissa otteita.

Lapin Kansa hämmästelee, kuinka pahasti ilmastonmuutos on jäänyt eurovaaleissa muiden teemojen alle.

"Toisin kuin julkisesta eurovaalikeskustelusta voisi päätellä, ilmastonmuutosta ei ole peruttu, vaan se etenee edelleen vauhdilla, joka ei lupaa hyvää maapallon tulevaisuudelle. Ilman uusia, globaaleja ilmastotoimia ylittyy pian raja, jonka jälkeen lämpenemisen pysäyttäminen käy mahdottomaksi."

Kajahtaneet pääkirjoitukset eivät minua hämmästytä, vaan se maksaako joku vielä aikuisten oikeasti näistä?
Kuka? Miksi? Kuinka kauan?

[Isagoge]

Tänään ilmestyi Forster et al. (2024). Indicators of Global Climate Change 2023: annual update of key indicators of the state of the climate system and human influence.

https://essd.copernicus.org/articles/16/2625/2024/essd-16-2625-2024-discussion.html

Olen kirjoittanut tästä vuosittain ilmestyvästä tutkimussarjasta tänne aikaisemmin, mutta ehkä on syytä kerrata, että kyseessä on tutkimusprojekti, jossa pyritään vuoden välein päivittämään IPCC:n ns. tiederaporttien tiettyjä keskeisiä tuloksia. Tutkimusraportin otsikko varmaankin kertoo, mistä tuloksista on kyse. Ideahan on sikäli erinomainen, että ilmasto muuttuu nyt niin nopeasti, että IPCC:n noin kymmenen vuoden välein ilmestyvät tiederaportit eivät oikein enää meinaa pysyä perässä.

Tässä viestissä esitän muutaman huomion em. tutkimuksen tuloksista ja vähän kontekstia niille. Viestini 1. kuvassa on IPCC:n raporteista tuttu palkkikuvio, jossa esitetään efektiivisen säteilypakotteen (ERF) arvioidut määrät aikavälillä 1750-2023. Ihmisperäisen lämmittävän pakotteen kokonaisarvo on 4,16 W/m². Hiilidioksidipäästöjemme aiheuttaman ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvu aiheuttaa tästä 2,28 W/m² eli sen osuus koko ihmiskunnan tuottamasta lämmittävästä pakotteesta on n. 55 %. Toiseksi tärkeimpänä tekijänä tulee ihmiskunnan aiheuttama ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu, jonka tuottama säteilypakote em. aikavälillä on 0,56 W/m².

Forster et al. (2024) käyttävät tässä IPCC:n viimeisistä tiederaporteista tuttua laskutapaa, jossa kaikkia metaanipitoisuuden kasvun aiheuttamia palaute-efektejä ei lasketa metaanipitoisuuden kasvun aiheuttamaan säteilypakotteeseen. Se on siis jonkin verran suurempi, jos kaikki palaute-efektit otetaan huomioon. Nasan tutkimusjohtaja Gavin Schmidt esitti äskettäin epävirallisen arvion siitä, että jos kaikki metaanipitoisuuden kasvun palaute-efektit otetaan huomioon, sen aiheuttama lämpeneminen on peräti 0,5 °C esiteollisesta tasosta (1800-luvun loppupuolen keskiarvo). Tämä kannattaa muistaa, kun puhutaan ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen vaikutuksesta lämpenemiseen: CO₂-päästömme eivät suinkaan ole ainoa merkittävä lämmittävää säteilypakotetta aiheuttava tekijä.

Ihmiskunta aiheuttaa myös viilentävää säteilypakotetta. Forster et al. (2024) arvioivat sen arvoksi kaikkiaan -1,37 W/m². Tämä kumoaa osan ihmiskunnan aiheuttamasta lämmittävästä säteilypakotteesta¹. Näin ollen ihmisperäisen lämmittävän säteilypakotteen kokonaismääräksi jää 2,79 W/m². Auringon säteilytehon pieni kasvu 1900-luvun alussa on myös tuottanut aavistuksen verran lämmittävää säteilypakotetta (0,08 W/m²), mutta sen efekti kuvion aikavälillä 1750-2023 tapahtuneeseen lämpenemiseen on siten miltei olematon.

Viimeisen reippaan vuoden sisällä on puhuttu paljon siitä, miten ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöjen vähentyminen, erityisesti laivaliikenteen päästöjen lasku, on voinut voimistaa lämpenemistä. Ihmiskunnan päästämän savukaasun rikkidioksidi muuntuu ilmassa sulfaattihiukkasiksi, jotka viilentävät ilmastoa kahdella tavalla: ne heijastavat suoraan auringonvaloa avaruuteen, mutta ne myös aiheuttavat pilvien heijastuksen tehostumista. Sulfaattihiukkaset toimivat pilvipisaroiden ytiminä. Kun hiukkasia on paljon, syntyvät pilvet ovat pisaramäärältään tiheitä, ja ne heijastavat ilmakehän ulkorajalta tulevaa tulevaa auringonsäteilyä tehokkaammin ja varjostavat siten maan- tai merenpintaa enemmän. Kun ihmiskunta on rajoittanut rikkidioksipäästöjä, niiden albedon parantumisen kautta lämpenemistä vaimentava vaikutus on heikentynyt. 

Forster et al. (2024) katsovat, että tämä selittää osin sen, että ihmiskunnan aiheuttaman lämpenemisen nopeus viimeisen n. kymmenen vuoden aikana on ollut mittaushistorian suurin: 

Human-induced warming has been increasing at a rate that is unprecedented in the instrumental record, reaching 0.26 [0.2–0.4] °C per decade over 2014–2023. This high rate of warming is caused by a combination of net greenhouse gas emissions being at a persistent high of 53±5.4 Gt CO2e yr−1 over the last decade, as well as reductions in the strength of aerosol cooling.

Tarkempia estimaatteja aerosolien aiheuttaman viilentymisen vähentymisestä saamme vielä odottaa. Olen tänne aikaisemmin postittanut kommentin yhdestä asiaa koskevasta tutkimuksesta (Hodnebrog et al. 2024), jossa esitettiin, että peräti n. puolet aikavälin 2001-2019 maapallon energiaepätasapainotrendistä saattaa olla peräisin ihmiskunnan ilmakehään saattamien aerosolien vähentymisestä seuranneesta planetaarisen albedon huonontumisesta.

Vielä lyhyt kommentti jäsen Caucasianille.   

...arktinen merijää melkoisen hyvässä jamassa eli ei ainakaan vielä lähtenyt sulamaan normaalista poiketen. Nyt on kolmisen kk aikaa lyödä 2012 enkka. Olishan se jo aika koska ilmaston lämpeneminen ja koska arktis lämpenee muita alueita nopeammin. (Onkohan jään sulamispiste muuttunut kun ei sula?  ,)

Tilastollisen päättelyn näkökulmasta se ei ole minään yksittäisenä vuonna "lähtenyt sulamaan normaalista poiketen". Yhden vuoden laajuuden muutosnopeuden (jos sitä tarkoitit tuolla vähän epäselvällä ilmauksella) täytyisi tällä aineiston koolla poiketa aivan valtavasti keskimääräisestä nopeudesta, jotta nopeuden muutos olisi tilastollisesti merkitsevä. Mutta tämähän ei tarkoita sitä, että laajuus nyt olisi normaali, jos katsotaan koko aikasarjan keskiarvoa toukokuussa. Tästä kertoo viestini 2. kuva.

VIITTEET  

1) Tästä seuraa se hauska tulos, että ihmiskunta nyt aiheuttaa lämpenemisestä enemmän kuin 100 %, mikä monesta tuntuu vaikealta uskoa. 

LÄHTEET

Hodnebrog, Ø., Myhre, G., Jouan, C. et al. Recent reductions in aerosol emissions have increased Earth's energy imbalance. Commun Earth Environ 5, 166 (2024). https://doi.org/10.1038/s43247-024-01324-8
https://www.nature.com/articles/s43247-024-01324-8https://www.nature.com/articles/s43247-024-01324-8