Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[tinnitus]

Olen koko ajan vähän ihmetellyt miksi skeptikot niin hanakasti tuovat esiin merijään laajuutta. Kun katsoo tuota mannymin aikaisemmin tänne laittamaa kuvaajaa, niin siitähän näkyy selvästi, että arktisen merijään laajuus oli mittaushistorian alusta vuosituhannen alkuun pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, ja sen jälkeen pysyvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Globaalin merijään kohdalla on aika selvää, että viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on ollut kaikkea muuta kuin normaali. Jos kuvaaja olisi Suomen BKT ja väittäisin että ei siinä ole mitään nähtävää, vanhaan malliin mennään, niin minut naurettaisiin foorumilta ulos. Ja hyvästä syystä.

Jos haluaisin vakuuttaa muut siitä että ilmastonmuutos on huijausta, yrittäisin keksiä jonkun vakuuttavamman metriikan.

[Uuno Nuivanen]

Ilmasto saattaa olla lämpenevässä syklissä, mutta me skeptikot suhtaudumme vähintään epäluuloisesti CO2-pitoisuuteen hallitsevana tekijänä, sekä vihamielisesti tyhmien poliitikkojen ja tällä tienaavien "asiantuntijoiden" ym. ilmastohihhulien vakaumukseen siitä, että suomalaisten kurittaminen voisi jotenkin tilanteeseen vaikuttaa.

[Lalli IsoTalo]

https://www.youtube.com/watch?v=_eZXryjL1BA
Myytinkertojat Media - Ilmastoseminaari - Livestriimi | Ilmastofoorumi ry

Puhuja 1, Jyrki Kauppinen: Kun pilvisyys muuttuu > lämpötila muuttuu > hiilidioksini muuttuu >  ei ole ihmisen aiheuttamaa > IPCC väärässä. Puhujalla 800 vertaisarvioitua tutkimusta.

[Totti]

Limbo on taitolaji.

Osa ilmastoasioista on medialle mahdottoman vaikeita, arvioi Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen

...

– On ihan karseaa – en muista mistä lehdestä luin – että "Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta". Ikään kuin se olisi luonnonvoimainen asia.

Muualla saamme lukea, että ns. hiilineutraalisuustavoite eli net-zero on turha edes tavoitella koska hiilidioksiditaso saturoituu jo paljon pienemmillä päästövähennyksillä:

https://www.drroyspencer.com/2024/04/net-zero-co2-emissions-a-damaging-and-totally-unnecessary-goal/

The goal of reaching "Net Zero" global anthropogenic emissions of carbon dioxide sounds overwhelmingly difficult.

...

What isn't being discussed (as far as I can tell) is the fact that atmospheric CO2 levels (which we will assume for the sake of discussion causes global warming) will start to fall even while humanity is producing lots of CO2.

Why is that? The reason is due to something called the CO2 "sink rate". It has been observed that the more CO2 there is in the atmosphere, the more quickly nature removes the excess. The NASA studies showing "global greening" in satellite imagery since the 1980s is evidence of that.

Last year I published a paper ( https://www.opastpublishers.com/open-access-articles/enso-impact-on-the-declining-co2-sink-rate.pdf ) showing that the record of atmospheric CO2 at Mauna Loa, HI suggests that each year nature removes an average of 2% of the atmospheric excess above 295 ppm (parts per million).

...

The U.N. claims that CO2 emissions will need to decline rapidly to achieve Net Zero by mid-Century. Specifically, they say 45% reductions below 2010 levels will need to be made by 2030, and Net Zero will need to be achieved by 2050, in order to limit future global warming to the (rather arbitrary) goal of 1.5 deg. C.

But let's look at what a much more modest reduction in CO2 emissions (1% per year) would do to future atmospheric CO2 concentrations. Here's a plot of the history of global CO2 emissions, and how that trajectory would change with 1% per year reductions from 2023 onward. (Even this seems optimistic, but we can all agree the U.N.'s goal is delusional),

Even though the CO2 emissions continue, atmospheric CO2 levels start to fall around 2060. Also shown for reference are the four CMIP5 scenarios of future CO2 emissions, with RCP8.5 often being the one used to scare people regarding future climate change, despite it being extremely unlikely.

The message here is that CO2 emissions don't have to be cut very much for atmospheric CO2 levels to reverse their climb, and start to fall. The reason is that nature removes CO2 in proportion to how much excess CO2 resides in the atmosphere, and that rate of removal can actually exceed our CO2 emissions with modest cuts in emissions.

Jatko-osa tähän juttuun tässä:

https://wattsupwiththat.com/2024/04/23/unnecessary-net-zero-part-ii-a-demonstration-with-global-
carbon-project-data/

Kirjoittaja Roy Spencer siis esittää, että CO2 tason noustessa myös luonnon kyky absorboida CO2 nousee samalla. Todisteena mm. satelliittidata, jonka mukaan maapallo vihertyy eli CO2:ia absorboivaa kasvistoa on enemmän. Spencer laski käyrän vaatimattomalla 1% / vuosi CO2 vähennyksellä ja päätyy siihen että 2060 CO2 taso saturoituu tasolle n. 460 ppm, joka ei ole kovin paljon enemmän kun nyt.

Eli hiilidioksidipäästöjä ei tarvitse nollata nettomääräisesti laskemalla päästöt 45% vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä, vaan pieni 1% / vuosi vähennys riittäisi 2060 mennessä kääntämään CO2 tason laskusuunnalle.

Net-zero tavoite on joka tapauksessa täysin epärealistinen. Britannia, joka yritti aggressiivisesti olla "eturintamalla" tämän suhteen on siirtänyt net-zero ohjelmansa kauas tulevaisuuteen ( https://www.gov.uk/government/news/pm-recommits-uk-to-net-zero-by-2050-and-pledges-a-fairer-path-to-achieving-target-to-ease-the-financial-burden-on-british-families ).

Ilmeisesti net-zero osoittautui niin epärealistiseksi ja kalliiksi tavoitteeksi, että poliitikot alkoivat jo pelkäämään uudelleenvalintansa puolesta vaikka ilmastokatastrofia tuputetaan äänestäjille kirjaimellisesti ympäri vuorokauden.

[tinnitus]

Ilmasto saattaa olla lämpenevässä syklissä,

Olen kyllä kuullut näistä mystisistä sykleistä, jota tapahtuvat ilman mitään tunnettua fysikaalista syytä. Kannattaa kelata vajaa kymmenen vuotta tätä ketjua takaisin päin, sieltä näkee kuinka hyvin AMO:n "ihan kohta" negatiiviseksi kääntyvän syklin odottelu on vanhentunut.

[tinnitus]

Jyrki Kauppinen
...
Puhujalla 800 vertaisarvioitua tutkimusta.

Molekyylispektroskopiasta silloin kun teki vielä aktiivisesti tiedettä. Nyt kahdeksankymppinen emeritus. Auktoriteettiin vetoaminen ei ehkä toimi ihan loppuun asti tässä tapauksessa.

[Luotsi]

Osa ilmastoasioista on medialle mahdottoman vaikeita, arvioi Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen

Tästä voimme olla ex-paneelipomon kanssa samaa mieltä. Syynä tähän on se että (suurimmalle?) osalle toimittajia matematiikka ja logiikka vain ovat mahdottoman vaikeita - he eivät juurikaan kykene niitä käsittämään. Ja luonnontieteet taas sattuvat aivan fundamentaalisti perustumaan noihin.
Onneksi ilmastotutkimus perustuu pitkälti myös lujaan uskoon, joka taas on em toimittajien ymmärrettävissä.

[mannym]

Olen koko ajan vähän ihmetellyt miksi skeptikot niin hanakasti tuovat esiin merijään laajuutta. Kun katsoo tuota mannymin aikaisemmin tänne laittamaa kuvaajaa, niin siitähän näkyy selvästi, että arktisen merijään laajuus oli mittaushistorian alusta vuosituhannen alkuun pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, ja sen jälkeen pysyvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Globaalin merijään kohdalla on aika selvää, että viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on ollut kaikkea muuta kuin normaali. Jos kuvaaja olisi Suomen BKT ja väittäisin että ei siinä ole mitään nähtävää, vanhaan malliin mennään, niin minut naurettaisiin foorumilta ulos. Ja hyvästä syystä.

Jos haluaisin vakuuttaa muut siitä että ilmastonmuutos on huijausta, yrittäisin keksiä jonkun vakuuttavamman metriikan.

Mutta Tinnitus on palannut. Jee ja vielä mainiosti palasikin. Katsotaan tuota tummennettua. Jotta keskiarvo olisi kaunis osan vuosista on oltava sen alapuolella ja osan yläpuolella. Muutenhan se ei olisi keskiarvo.

Skeptikot tuovat esiin kuten tässä odotas kymmenen vuotta olen tainnut sinullekin sitä kertoa merijään laajuutta, siksi koska alarmistit, IPCC ja kumppanit ennustavat sen merijään katoavan. Muistatko, systemaattisesti hupenevan merijään pohjoisessa?

Viimeisten 12 vuoden aikana ei olla nähty sen jään laajuudessa kesäisin kuin loivaa kasvua. Eli hupenemista ei ole tapahtunut. Sillä sitähän alarmistit ennustivat, pohjoinen Jäämeri tulee olemaan jäätön vuonna 2000, 2003, 2010, 2015, 2018, eikun ihan varppina 2040 tai kenties 2050, ihan viimeistään 2100.

Mitäs massiivista siinä globaalissa merijäässä nyt on nähtävissä? Alarmistit huusivat kymmenisen vuotta takaperin pohjoisen jäämeren tuhoa unohtaen eteläisen koska se ei vähentynyt, nyt sitten kun pohjoisessa on pientä elpymistä ja etelässä hupenemista niin avot, pohjoisesta ei ole kiinnostunut kukaan, kun etelä on the juttu.

Eli kuten tavallista, maalitolpat siirtyvät alarmistien tarpeen mukaan.

[mannym]

Ilmasto saattaa olla lämpenevässä syklissä,

Olen kyllä kuullut näistä mystisistä sykleistä, jota tapahtuvat ilman mitään tunnettua fysikaalista syytä. Kannattaa kelata vajaa kymmenen vuotta tätä ketjua takaisin päin, sieltä näkee kuinka hyvin AMO:n "ihan kohta" negatiiviseksi kääntyvän syklin odottelu on vanhentunut.

Hmm, muistaakseni ennustin sitä tapahtuvaksi 2020-2030, hei kuusi vuotta jäljellä vielä. Osaatko luetella ne fysikaaliset syyt vaikkapa Milankovitchin syklien osalta?

Tai ne fysikaaliset syyt jotka aiheuttivat aikanaan ajanjakson joka tunnetaan pienenä jääkautena? Thames joen jäällä ei pidetä enää talvisin markkinoita. Tai kuinka sen lämpenemisen joka alkoi ennen valtavia hiilidioksidipäästöjä?

Lämpimän keskiajankin fysikaaliset ilmiöt kiinnostavat. Kuinka Grönlannissa oli niin lämmintä että maata viljeltiin ja väkeä haudattiin maahan, joka on tällä hetkellä ikiroudassa, mutta ei ollut tuolloin.

[Golimar]

Ilmastonmuutos ei välttämättä ole huono asia, ainakaan jos ilmasto lämpenee.

X

Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten. Ajanjakso on kenotsooisen maailmankauden aloittaneen paleogeenikauden toinen ja keskimmäinen epookki.[2] Sitä edelsi paleoseeni ja seurasi oligoseeni. Tänä aikana ilmestyivät ensimmäiset nykyaikaiset nisäkkäät. Ajalle oli ominaista lämmin ja kostea ilmasto sekä nisäkkäiden huima lajiutuminen. Muun muassa varhaiset kädelliset kehittyivät eoseenilla.

X

Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä. Se alkoi noin 100 000 vuoden lämpöhuipulla (Eocene Thermal Maximum PETM, LPTM, IETM), joka on ollut nopeimpia maailmanlaajuisia ilmaston lämpenemisiä. Se saattoi johtua merenpohjaan kerrostuneista klatraattikivistä vapautuneesta metaanista. Metaani on itsessään kasvihuonekaasu ja se hapettuu ajan mukana hiilidioksidiksi, joka on tunnetusti maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Huippulämmin PETM kesti noin 150 000 vuotta.

Lämpöhuippu nosti lämpötiloja korkeilla leveysasteilla jopa 7 °C. Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle nykyistä lämpimämmälle tasolleen. Lämpötila alkoi nousta uudelleen ja saavutti huippunsa 50 miljoonaa vuotta sitten Ypres-kaudella, jolloin keskilämpötila oli päiväntasaajalla noin 30 °C. Varhaisimmalla eoseenilla saattoi meren pintalämpötila olla 10–15 °C nykyistä korkeampi.

Ilmasto oli lämpöhuippua lukuun ottamatta tasaisen lämmin, siinä esiintyi vain pienehköjä vaihteluja. Kosteus kasvoi huomattavasti kauden alussa. Lämpötila aleni suhteellisen loivasti navoille mentäessä, lämpötilojen ero päiväntasaajan ja napojen välillä oli vain noin puolet nykyisestä. Ilmasto kuivui ja viileni hitaasti kauden loppua kohti.

Varhaisella eoseenilla 55–50 miljoonaa vuotta sitten tropiikki ulottui 10–15 leveysastetta nykyistä pohjoisemmaksi Keski-Ranskaan, joka tosin saattoi olla nykyistä etelämpänä ja meridionaalinen vyöhyke (subtropiikki) Skandinavian eteläosiin ja luultavasti silloin lähempänä päiväntasaajaa olleen Grönlannin eteläosiin. Alligaattoreja ja kaguaaneja eli Ellesmerensaarella Grönlannista länteen. Pintaveden 25 °C:n lämpötilavyöhyke ulottui leveysasteelle 45. Etelä-Englannin alueella vuoden keskilämpötila oli 21 °C , niin kuin Malakan niemimaalla nykyään, ja kasvillisuus sen mukaista. Lämpötila Coloradossa Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa oli 10–11 astetta korkeampi kuin nyt.

Noin 45–34 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella saattoi olla pieniä jäätiköitä, ja ilmakehässä saattoi olla hiilidioksidia suunnilleen kuusi kertaa nykyistä enemmän.[3]

Kanadan arktisilla saarilla Ellesmerensaarelle oli varaaneja ja subtropiikkia, joka vastaa nykyistä Etelä-Eurooppaa, oli 77. leveysasteella.[4] Keski- ja myöhäiseoseenilla ilmasto jäähtyi, ja kauden lopussa 36–35 miljoonaa vuotta sitten valtamerien syvävedet jäähtyivät nopeasti 3–5 astetta.[4]

Erääseen aikaan eoseenilla subtrooppinen vyöhyke ulottui jopa Pohjois-Ranskaan ja Yhdysvaltain ja Kanadan rajalle. Vielä sen pohjoispuolella oli siirtymävyöhyke, joka ulottui Keski-Kanadaan ja eteläisimpään Ruotsiin ja Oslon seuduille. Täällä kasvoi joitain subtrooppisia lajeja. Lämpimän vyöhyke ulottui Huippuvuorten pohjoispuolelle, Siperiassa 60. leveysasteelle , Alaskan pohjoisosiin ja Baffininsaarten pohjoisosiin sekä pohjoiseen Keski-Grönlantiin.[5]

Eoseenin lopussa noin 38 miljoonaa vuotta sitten lähellä eoseenin-oligoseenin rajaa lämpötila romahti äkkiä 8–13 °C päätellen Uuden-Seelannin brakiopodeista.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni

https://malagabay.wordpress.com/2014/05/10/the-axel-heiberg-absurdities/

https://opengeology.org/historicalgeology/the-geodetic-hills-fossil-forests-unraveling-a-paleoclimate-puzzle/

Arctic Mammal Fossils and Forests of 50 Million Years Ago
https://www.youtube.com/watch?v=AW8PQOw3jNg

[HDRisto]

En ota sen paremmin kantaa katastrofiarvaajien adjustointeihin jne, mutta jos tongitaan 50 - 100 miljoonaa vuotta sitten muodostuneita ja tapahtuneita juttuja, onko otettu huomioon missä ko. paikka oli silloin. Mannerlaatat kun ovat liikuskelleet maailman sivu.

Ja mitä enemmän jäätiköt sulavat, sen enemmän kaikkia jäämiesvainaa Özin kaltaisia tulee näkyville. Ja historia menee uusiksi.

[Isagoge]

Ilmastonmuutos ei välttämättä ole huono asia, ainakaan jos ilmasto lämpenee.

X

Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten.

Eoseenin aikaan oli tosiaankin lämmintä ja paljon hiilidioksidia ilmassa (viestini 1. kuva), mikä sitä lämpöä tietysti selittääkin. Eoseenikauden korkeat lämpötilat ja varsinkin PETM on vahvaa paleoklimatologista/geologista näyttöä siitä, että CO2-pitoisuus tosiaankin merkittävästi säätää pintalämpötilaa ja troposfäärin lämpötilaa.

Myös lämpenemisnopeutta on mielenkiintoista tarkastella ja ennen kaikkea verrata sitä nyt menossa olevaan lämpenemiseen (viestini 2. kuva). Nyt lämpenee aikamoisen nopeasti esim. PETM:iin verrattuna, kuten kuvasta näkyy.

Mistä päästäänkin sitten siihen, kannattaako Eoseeniepookkia ja sen aikaisia lämpöjä nyt haikailla. Myös siinä vaiheessa, kun lämpötila lähti ehkä hyvinkin alhaalta kohoamaan kohti PETM:ia, tuli sukupuuttoaaltoja (viestini 3. kuva), osa planeetan pinnasta muuttui tietyille lajeille elinkelvottomaksi ja merenpinta nousi. Ravintoketjut murtuivat ja rakentuivat uusiksi, ja kuten jäsen Golimarin lainaamasta tekstistä käy ilmi, lajisto meni isolla kädellä uusiksi. Kun näistä mullistuksista oli selvitty, elämä kyllä kukoisti.

Nyt menossa olevan lämpenemisen ongelma on siinä, että nuo lämpenemisen aikaiset mullistukset olisivat 8 miljardin ihmisen suuruiselle ihmiskunnalle lämpimästä planeetasta huolimatta kylmää kyytiä. Ja tietysti kaikki on tapahtumassa valtavasti nopeammin kuin silloin PETM:iin johtaneen lämpenemisen aikana. Koko ihmiskunnan kannalta meidän on ilman muuta helpointa pysytellä lähellä niitä lämpötiloja, joissa nykyisen ihmissivilisaation kannalta olennaiset ratkaisut on tehty ja asiat on rakennettu.

...jos tongitaan 50 - 100 miljoonaa vuotta sitten muodostuneita ja tapahtuneita juttuja, onko otettu huomioon missä ko. paikka oli silloin. Mannerlaatat kun ovat liikuskelleet maailman sivu.

Laattatektoniikka ja sen seuraukset (joista yksi on ilmakehän CO2-pitoisuuden vaihtelu) ovat tosiaan Auringon hitaan kirkastumisen lisäksi ne kaksi todella isoa tekijää, jotka ilmastoa pitkällä aikaskaalalla säätävät. Sen lisäksi, että PETM:n aikaan kasvuhuoneilmiö voimistui rajusti, myös mannerten sijainti ja poimuttuminen osaltaan vaikuttivat ilmaston lämpimyyteen. Karkeasti periaatteet ovat nämä:
-mitä enemmän merien virtaukset pääsevät siirtämään lämpöä päiväntasaajalta kohti napoja, sitä lämpimämpi ilmasto kokonaisuutena on
-mitä enemmän maapallolla on paikkoja, jonne voi syntyä ympärivuotisia jäätiköitä (mannerta napojen päällä, korkeita ylänköjä), sitä kylmempi ilmasto kokonaisuutena on
Sitten tuossa on todella monimutkaisia palauteilmiötä, esim. mantereiden peitteet, merijää ja siten myös planetaarinen albedo säätyvät edellisistä.

Ja mitä enemmän jäätiköt sulavat, sen enemmän kaikkia jäämiesvainaa Özin kaltaisia tulee näkyville. Ja historia menee uusiksi.

Katsotaan tämän asian yhteydessä lyhyesti vielä ilmastotutkimuksen "standardikäsitys" viimeisen n. 20 000 vuoden lämpötilahistoriasta, ja katsotaan myös, tarvitseeko tässä panna mitään uusiksi. Edellinen glasiaali, Veiksel, alkoi päättyä n. 17 000 - 18 000 vuotta sitten. Sen päättymisen sai liikkeelle pohjoisen pallonpuoliskon keskikesän insolaation kasvu ns. Milankovićin jaksojen mukaisesti (viestini 4. kuva). Tämä sulatti jäätiköitä ja lämmitti meriä, mikä puolestaan voimisti kasvihuoneilmiötä, kun meristä vapautui hiilidioksidia ilmakehään. Merien sulaminen ja mannerjäätiköiden vetäytyminen huononsi planetaarista albedoa, mikä edelleen voimisti lämpenemistä.

Näiden tekijöiden seurauksena saavutettiin n. 9000-5000 vuotta sitten holoseenin lämpöhuippu. Se oli kausi, jonka aikana pohjoisella pallonpuoliskolla, varsinkin sen pohjoisimmilla alueilla, oli yhtä lämmintä kuin nyt, osalla alueista ehkä jopa hieman lämpimämpää. Eteläisellä pallonpuoliskolla ja pohjoisellakin pallonpuoliskolla päiväntasaaja lähellä holoseenin lämpöhuipun aikana lämpötilat kuitenkin todennäköisesti olivat nykyistä alempana. Tämän takia myös globaali keskilämpötila oli todennäköisesti nykyistä alempana myös holoseenin lämpöhuipun aikana.

Jo vajaa 10 000 vuotta sitten Milankovićin jaksot kääntyivät siten, että pohjoinen pallonpuolisko keskikesällä alkoi saada yhä vähemmän ja vähemmän auringonsäteilyä. Tämä alkoi kylmentää ilmastoa pohjoisella pallonpuoliskolla, ja kylmeneminen jatkui teollistumisen alkuun asti, kunnes ihmiskunta keskeytti sen kasvihuonekaasupäästöillään (myös Aurinko 1900-luvun alussa todennäköisesti hieman avusti), ja alkoi tuottaa edelleen menossa olevaa lämpenemistä. Hidas kylmeneminen jatkuisi yhä n. 2000 vuotta, jos ihmiskuntaa ei olisi ollut tai se ei olisi teollistunut ja sen populaatiokoko ei olisi kasvanut.

Koska ilmasto pohjoisella pallonpuoliskolla on kylmentynyt 5000 vuotta teollistumisen alkuun asti, nyt nopeasti sulavien vuoristojäätiköiden ja myös mannerjäätiköiden alta löytyy ihmiskunnan artefakteja ja jopa ihmisruumiita, jotka jäivät tuon kylmenemisen seurauksena jäätiköiden alle. Osa noista artefakteista on voinut jo silloin, kun ne ihmiskädestä ovat pudonneet, päätyä jäätikön päälle, jonne on satanut lisää lunta, joka ilmaston kylmetessä on muuttunut jääksi, ja sulaa nyt. Osa taas on tippunut sulaan maahaan, jonka päälle on ilmaston kylmentyessä virrannut tai muodostunut jäätikkö. Kuten todettua, ilmasto kylmeni hitaasti tuhansia vuosia ennen teollistumisen alkua pohjoisella pallonpuoliskolla, ennen kuin pysäytimme kylmenemisen.

Osa artefakteista on toki voinut jäädä siihen mistä me niitä nyt löydämme myös paikallisten lämpimien kausien aikana, ja päätyä jään alle, kun paikallinen lämmin kausi loppui. Yksi sellainen todennäköisesti vallitsi osan viikinkiaikaa Pohjois-Euroopassa, mahdollisesti lämpimään vaiheeseen juuttuneen NAO-oskillaation ansiosta¹.

Tämä on siis valtavirtailmastotieteessä jo varsin pitkään vallinnut käsitys viimeisen 20 000 vuoden lämpötilahistoriasta. Norjasta, Grönlannista tai Keski-Euroopan vetäytyvien vuoristojäätiköiden alta paljastuvat ihmisen tekemät esineet eivät mitenkään horjuta tätä käsitystä; pikemminkin on täysin loogista edellisen perusteella, että niitä nyt löytyy. Nuo esineet eivät myöskään osoita, että nyt menossa oleva lämpeneminen olisi luonnollista, tai että se olisi ihmiskunnalle harmitonta. 


VIITTEET

1) Kalevi Mursula piti tänään Ilmastofoorumin seminaarissa todella mielenkiintoisen NAO:a sivuavan esitelmän. Kannattaa katsoa, jos siitä tulee tallenne julkisesti katsottavaksi.       

   

[Lalli IsoTalo]

– On ihan karseaa – en muista mistä lehdestä luin – että "Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta".

Ikään kuin se olisi luonnonvoimainen asia.

Hiilineutraaliuustavoitteen saavuttaminen ei Ollikaisen mukaan ole kiinni luonnonvoimista, vaan ihmisestä!

Mikä röykeys!

Mikä härskiys!

Verrattuna kaikkivoipaisen ihmisen mahtiin hän jotakuinkin kieltää luonnonvoimien vaikutuksen maapallon ilmastoon, ja nostaa itsensä ja kaltaisensa jonkinlaisiksi maailmankaikkeuden arkkitehdeiksi, jotka pystyvät verotuksen avulla kontrolloimaan mitä maapallolla tapahtuu. Tiesin, että kyseessä on lahko, mutta en sitä, että uskonto on kehittynyt jo näin pitkälle.

Vain tuon tavoitteen asettaminen on ihmisestä kiinni. Ei sen saavuttaminen. Vaikka IPCC niin valehteleekin.

Juuri katsomani ilmastoseminaari oli yhtenä tiedemiehenä sitä mieltä, että maapallon lämpötilaan vaikuttavat (erilaisilla viiveillä) aurinko, meri(virrat), ja pilvet. Lämpötila vaikuttaa hiilidioksiidiin (eikä siis toisinpäin). Se vaikuttaa positiivisesti kasvien kasvuun. Näin asian ymmärsin, kun kuuntelin tiedemiesten esitykset asiasta (josta osa kyllä meni pääni yli).

https://www.youtube.com/watch?v=_eZXryjL1BA (monen tunnin lähetys, jossa paljon luppoaikaa, johtuen teknisistä ongelmista)

Ihmisten osuus tässä lämpöyhtälössä lienee pyöristettävissä alle kymmeneen prosenttiin. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän kusetusta, jonka tarkoitus on verottaa päästökaupan avulla keskiluokka kuoliaaksi. Rahaa kerätään, mutta sitä ei käytetä siihen tarkoitukseen, johon väitetään kerättävän. (Samalla tavalla kuin EU:n covid-rahoja ei käytetty covidin torjuntaan, vaan kaikkeen muuhun.)

Ja lopuksi: koska mannerlaatta nousee nopeammin Skandinaviassa kuin Atlantilla päin, vesi karkaa täältä Atlantille, joiden eräiden saarien rantaviivat nousevat, samaan aikaan kuin ne meillä laskevat. (Samoin tulivuoret luovat uutta maata, joka nostaa merenpintaa).

Minun elinaikanani merenpinta Kolera-altaassa on pysynyt koko ajan suunnilleen samana. Siinä oma mittaustulokseni.

[Isagoge]

Juuri katsomani ilmastoseminaari oli yhtenä tiedemiehenä sitä mieltä, että maapallon lämpötilaan vaikuttavat (erilaisilla viiveillä) aurinko, meri(virrat), ja pilvet. Lämpötila vaikuttaa hiilidioksiidiin (eikä siis toisinpäin).

Minäkin katsoin sen, mutta etänä ja jälkikäteen. Olisi ollut mukava olla paikalla ja päästä esittämään Kauppiselle kysymys tästä hiilidioksidipitoisuuden kasvusta. Olen toki esittänyt sen täällä monta kertaa, mutta kerrataan vielä, ja sinäkin voit yrittää vastata:

Aikavälillä 1850-2022 ihmiskunta on päästänyt ilmakehään n. 2500 Gt hiilidioksidia (Friedlingstein et al. 2023)

1850 ilmakehässä oli n. 2200 Gt hiilidioksidia.

Jos kaikki ihmiskunnan 1850-2022 päästämä CO₂ olisi jäänyt ilmakehään, ilmakehässä olevan CO₂:n massa olisi nyt 2200 Gt + 2500 Gt = 4700 Gt hiilidioksidia (eli pitoisuus olisi n. 600 ppm. Muuntokerroin on 7,8).

Ilmakehässä on nyt kuitenkin "vain" n. 3300 Gt hiilidioksidia.

Tästä voimme päätellä, että jokin on absorboinut osan, 4700 Gt - 3300 Gt = 1400 Gt, ihmiskunnan päästöistä. Vain luonnolla on ollut hiilinieluja 1850-2022, joten täytyy olla niin, että luonto on absorboinut CO₂:a niin paljon, että ilmakehän CO₂-pitoisuus ei ole kasvanut niin paljon kuin ihmiskunnan päästöt olisivat edellyttäneet.

Ja tästä päästään seuraavaan yhtälöön: 

Aikavälillä 1850-2022 ilmakehän CO₂-massa on lisääntynyt n. 3300 Gt - 2200 Gt = n. 1100 Gt. Niinpä täytyy olla niin, että tuolla aikavälillä

Luonnon päästöt - luonnon imemä CO₂-massa + ihmiskunnan päästöt = 1100 Gt.

Sijoitetaan tähän ihmiskunnan päästöt tuolla aikavälillä:

Luonnon päästöt - luonnon imemä CO₂-massa + 2500 Gt = 1100 Gt.

Ja nyt se kysymys: kerro, miten luonnon päästöt > luonnon imemä CO₂-massa, ja yhtälön vasen puoli olisi silti 1100 Gt.

Se ei kerta kaikkiaan ole mahdollista. Aikavälillä 1850-2022 luonto on pakostakin ollut nettonielu, eli imenyt enemmän CO₂:a ilmasta kuin se sinne on päästänyt. Niinpä pitoisuuskasvu esiteollisesta arvosta 280 ppm (2200 Gt hiilidioksidia) nykyiseen arvoon 425 ppm (n. 3300 Gt hiilidioksidia) on ihmisperäistä.

Tästä on jankattu tässä ketjussa jo pitkään, eikä kukaan ole onnistunut osoittamaan, miten voisi olla mahdollista, että luonto näiden lukujen valossa voisi olla nettopäästäjä, eli ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvu olisi ollut enimmäkseen tai edes osaksi luonnon ansiota.

Voit sinäkin yrittää osoittaa sen, ja itse asiassa toivon, että yrität. Kun tässä asiassa ottaa kynän ja paperin esille, ja yrittää laskea, saa ihan hyvän opetuksen.

Tämä asia on hyvä osoitus siitä, että myös tohtorintutkinnon suorittaneet ihmiset (tässä Kauppila ja Ollila) voivat ymmärtää asioita väärin, eikä kannata sokeasti luottaa siihen, että se, mitä he sanovat, pitää paikkansa. Tässä tapauksessa ei pidä. Ikävä kyllä ikä myös tekee tepposensa suurillekin ajattelijoille, ja jokainen voi vähän pohtia tuon seminaarin esittäjien ikähaarukkaa.

Mursulan esitelmä oli kuitenkin hyvä. Kannattaa kuitenkin panna merkille, että hän ei siinä esittänyt, että Auringon aktiivisuuden tai aurinkosään muutokset voisivat pitkäaikaisesti vaikuttaa globaaliin keskilämpötilaan.     

[Caucasian]

^Samaa mieltä tuosta kohdasta ettei kannata sokeasti luottaa oli sitten millä tittelillä ja opinarvolla varustettu ilmastotieteilijä tai mikä tahansa tieteilijä tai auktoriteetti. Ja oli siis millä kannalla tahansa ilmastosta tai kuuluuko hutkijoiden enemmistöön tai vähemmistöön.

[JiM]

Haluatko ilmakehän hiilidioksidin nollaan – olisiko se mahtavaa?

Ala-asteen biologian kirjan mukaan kasvi tarvitsee elääkseen multaa, aurinkoa sekä vettä. Ala-asteella ollessani meille kerrottiin, että kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia. Mitä on tapahtunut?

Väärin vastattu!

Netissä kiersi noin vuosi sitten postaus, jossa isä oli lukenut poikansa kanssa biologian kokeisiin. Isä oli kertonut, että kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia elääkseen. Tätä ei mainita ala-asteen kirjassa, jonka olen tarkistanut, koska olen itsekin sen ikäisen pojan isä. Kun kokeiden aika koitti, poika kirjoitti tämän tietonsa kokeeseen, mutta häneltä vähennettiin pisteitä vastauksesta. Hermostunut isä soitti opettajalle, jonka vastaus oli: 'Se ei kuulu opetussuunnitelmaan.'

Hämmästyttävää on, että perusopetuksessa ei korosteta kasvien roolia hapen tuotannossa ja hiilidioksidin kulutuksessa. Nuorten ja lasten ymmärrys näistä prosesseista on välttämätön, jos sitä ei ole, heiltä puuttuu hyvin olennainen tieto. Nyt heille opetetaan, että hiilidioksidi on ainoastaan myrkky.

Ei, se on täsmälleen yhtä tärkeä kuin happi. Jos ei ole hiilidioksidia, ei ole happea.

Kasvit tarvitsevat noin 400ppm hiilidioksiditason elääkseen hyvin

Kasvit ovat hapen tuottajia ja hiilidioksidin kuluttajia, joiden elintärkeä merkitys maapallon ekosysteemeille ja ilmastolle on kiistaton. Kasvien yhteyttämisprosessi, jossa ne käyttävät auringonvaloa muuttaakseen hiilidioksidia ja vettä hapeksi ja glukoosiksi, on yksi luonnon tärkeimmistä keinoista ylläpitää elämää. Tutkimusten mukaan tehokas yhteyttäminen vaatii ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olevan yli 400 ppm (osaa miljoonasta). Olemme nyt hiilidioksiditasossa 423,6 ppm eli 0,04236 prosenttia. Paras määrä kasveille on alkaen 400 ppm tasosta aina 1000–1500 ppm:Iin.

Kasvihuoneet lisäävät hiilidioksidia kasvun edistämiseksi

Tavallinen hiilidioksidin lisäys kasvihuoneessa on noin 800–1200 ppm (osaa miljoonasta), mikä on kaksi- tai kolminkertainen ilmakehän luontaiseen pitoisuuteen (noin 400 ppm) verrattuna. Joissakin tapauksissa pitoisuus voi nousta jopa 1500 ppm:iin, erityisesti silloin kun valon määrä ja lämpötilat ovat optimaalisia ja kasvit voivat hyödyntää tehokkaammin suuremman hiilidioksidimäärän.

Korkeampi hiilidioksiditaso voi nopeuttaa kasvien kasvua ja lisätä niiden satoisuutta, koska se tehostaa fotosynteesiprosessia. Hiilidioksidipitoisuudet, joita yleisesti käytetään kasvihuoneissa (noin 800–1500 ppm), ovat turvallisia ihmisille. Nämä tasot eivät aiheuta terveysongelmia, koska ne ovat paljon matalampia kuin pitoisuudet, jotka alkavat olla vaarallisia ihmisille.

Ihmisen terveydelle haitalliset vaikutukset alkavat yleensä näkyä, kun hiilidioksidipitoisuus ylittää noin 5000 ppm, jolloin voi alkaa tuntea hengityksen vaikeutumista ja muita lieviä oireita. Kun pitoisuus nousee vielä korkeammalle, esimerkiksi 10 000 ppm:iin, voi esiintyä vakavampia terveyshaittoja.

..
..


Millä perusteella käydään tuhansien miljardien päästökauppaa? 

Ei oikeastaan millään. Se on laskennallinen himmeli, joka ei perustu mihinkään. 5000 miljardia on valtava luku, lähes käsittämätön, siinä on 12 nollaa.

Miksi valtiot eivät panosta massiiviseen metsitykseen?

Ukrainan sotaan on nyt laitettu 210 miljardia dollaria. Se on 210 000 miljoonaa. Se on palanut savuna ilmaan tappaen vähintään 500 000 miestä. Tukipaketeille ei näy loppua. Päästökaupan arvo on vuonna 2030 arvioitu olevan lähes 5000 miljardia! Mihin rahat menevät? Sitä ei oikein kukaan tiedä.

Herää!

Nyt on oikeastaan turha lopettaa ilmastosota somessa. Se on yksi polarisaation muoto jolla kansa nostetaan kansaa vastaan, juuri sitä nämä paholaiset haluavat.

Jos haluaisimme saada jotain aikaan, on meidän taisteltava tätä täysin näkyvillä olevaa tyranniaa vastaan. He eivät halua pelastaa maapalloa, he haluavat tuhota sen verhoutuneena valon ja vapauden valepukuun.

https://injektiopiikki.com/2024/04/25/haluatko-ilmakehan-hiilidioksidin-nollaan-olisiko-se-mahtavaa/

[tinnitus]

Olen kyllä kuullut näistä mystisistä sykleistä, jota tapahtuvat ilman mitään tunnettua fysikaalista syytä. Kannattaa kelata vajaa kymmenen vuotta tätä ketjua takaisin päin, sieltä näkee kuinka hyvin AMO:n "ihan kohta" negatiiviseksi kääntyvän syklin odottelu on vanhentunut.

Hmm, muistaakseni ennustin sitä tapahtuvaksi 2020-2030, hei kuusi vuotta jäljellä vielä.

Pictures or didn't happen. Tätä mieltä olit vuonna 2016:

Muihin aiheisiin, AMO näyttäisi kääntyneen, kuten se noin 30 vuoden sykleissä tekee. 1970 luvun lopun muutos loppui 2010 - 2013. Nyt luultavasti seuraa sitten viilenemistä jälleen muutama vuosikymmen, kuten tähänkin asti on tapahtunut.

Osaatko luetella ne fysikaaliset syyt vaikkapa Milankovitchin syklien osalta?

Toki. Milankovitchin jaksoiksi kutsutaan korkeiden leveysasteiden insolaation määrän jaksollista vaihtelua, joka johtuu maan akselin suunnan ja kallistuskulman sekä kiertoradan vaihteluista. Nämä taas ovat suora seuraus klassisesta mekaniikasta, mikä mahdollisti sen että Milutin Milanković pystyi laskemaan miten insolaatio muuttuu ajan funktiona. Ne ovat siis mitä suurimmassa määrin deterministinen seuraus fyysisestä todellisuudesta.

Tarkempaa tietoa löytyy esimerkiksi Wikipediasta, tai Spencer Weartin mainiosta sivustosta The Discovery of Global Warming https://history.aip.org/climate/index.htm, erityisesti osa Past Climate Cycles: Ice Age Speculations https://history.aip.org/climate/cycles.htm

Loppuviestilläsihän ei sitten ollutkaan mitään tekemistä luonnollisten syklien kanssa. Muistutan myös että tässä keskustelussa minä en ole se joka tarjoaa tarkemmin perustelemattomia "luonnollisia syklejä" selityksenä lämpötilan vaihteluihin.

[Totti]

Muistutan myös että tässä keskustelussa minä en ole se joka tarjoaa tarkemmin perustelemattomia "luonnollisia syklejä" selityksenä lämpötilan vaihteluihin.

Nykyinen lämpeneminen selitellään ihmiskunnan CO2 päästöillä. Tiedämme kuitenkin, että ilmasto on ollut paljon nykyistä lämpimämpi ja kylmempi paljon ennen kun ihmisiä oli edes olemassa. Jokin muu kun ihmiskunta on siis vaikuttanut ilmastoon aikaisemmin. Mikä se oli ellei "luonnolliset
syklit"?

Kiistätkö että "luonnolliset syklit" vaikuttavat ilmastoon vai oletko sitä mieltä että vaikuttavat? Jos vaikuttavat niin miksi ne vaikutti aikaisemmin mutta ei nyt?

[Isagoge]

Haluatko ilmakehän hiilidioksidin nollaan – olisiko se mahtavaa?

Kukaan ei halua laskea ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta nollaan. Ja jos joku bondilaisessa supervillain-hengessä sitä haluaisikin, hän ei pystyisi sitä tekemään. Ihmiskunta on nostanut ilmakehän CO₂-pitoisuuden niin korkeaksi, että korkealla olevien pitoisuuksien kanssa eletään kymmeniä tuhansia vuosia (viestini 1. kuva). Niin pitkään, että seuraava laaja jäätiköityminen eli glasiaatio lykkääntyi ihmiskunnan ansiosta sadan tuhannen vuoden päähän.

CO₂-pitoisuuden lasku nollaan tai niin alas, että siitä olisi kasveille haittaa, on siis ns. olkinukkeargumentti, jonka esittämisen tai levittämisen varmaan tämän jälkeen ymmärrät lopettaa. 

Haluatko ilmakehän hiilidioksidin nollaan – olisiko se mahtavaa?
Ala-asteen biologian kirjan mukaan kasvi tarvitsee elääkseen multaa, aurinkoa sekä vettä. Ala-asteella ollessani meille kerrottiin, että kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia. Mitä on tapahtunut?

Väärin vastattu!

Netissä kiersi noin vuosi sitten postaus, jossa isä oli lukenut poikansa kanssa biologian kokeisiin. Isä oli kertonut, että kasvit tarvitsevat myös hiilidioksidia elääkseen. Tätä ei mainita ala-asteen kirjassa, jonka olen tarkistanut, koska olen itsekin sen ikäisen pojan isä. Kun kokeiden aika koitti, poika kirjoitti tämän tietonsa kokeeseen, mutta häneltä vähennettiin pisteitä vastauksesta. Hermostunut isä soitti opettajalle, jonka vastaus oli: 'Se ei kuulu opetussuunnitelmaan.'...

Tämä Ossi Tiihosen levittämä huhu ei pidä paikkaansa. Yhteyttäminen kuuluu edelleenkin peruskoulun opetussuunnitelmiin Varsinaiset opetussuunnitelmat laaditaan koulutasolla, ja  yleensä yhteyttäminen käsitellään 5-6 luokalla. Tämä on hyvä hetki, koska silloin käsitellään myös aineen rakennetta, ja näkymättömän kaasun rooli yhteyttämisessä on sen pohjalta helpompi ymmärtää kuin esim. 3. luokalla. Näitä opetussuunnitelmia löytyy netistä, ja jokainen voi itse tarkistaa, onko niissä yhteyttäminen mukana. Tuota huhua pojan koevastauksen palautteesta ei kukaan ole koskaan vahvistanut, joten sitäkään ei kannata levittää.

Viestini toisessa kuvassa on 5-6 luokille tarkoitetun nyt käytössä olevan oppikirjan aukeama. Onko siinä jätetty hiilidioksidi pois?

Nämä väitteet ovat silkkaa valheellista propagandaa, ja kun nyt tiedät asian laidan, ymmärrät varmaan lopettaa niiden levittämisen.

Kasvit tarvitsevat noin 400ppm hiilidioksiditason elääkseen hyvin
...Tutkimusten mukaan tehokas yhteyttäminen vaatii ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olevan yli 400 ppm (osaa miljoonasta). Olemme nyt hiilidioksiditasossa 423,6 ppm eli 0,04236 prosenttia. Paras määrä kasveille on alkaen 400 ppm tasosta aina 1000–1500 ppm:Iin.

Kasvihuoneet lisäävät hiilidioksidia kasvun edistämiseksi

Jos et ole kovin nuori, olet itse elänyt ajanjaksoa, jolloin CO₂-pitoisuus oli alle 400 ppm. Neljäänsataan se nousi vasta 2014-2015. Voivatko kasvit tuota edeltävällä jaksolla huonosti tai oliko yhteyttäminen "tehotonta"? Viimeisen 800 000 vuoden aikana CO₂-pitoisuus on useita kertoja käynyt alle 200 ppm:n (viestini 3. kuva), eikä kasvillisuus maapallolta ole kadonnut.

Kasvit ovat jo pitkälle sopeutuneet nyt vallitseviin pitoisuuksiin, eikä pitoisuuden kasvu kasvihuoneiden ulkopuolella tee lopulta niillekään hyvää, koska pitoisuuskasvu tuo mukanaan muita muutoksia, jotka eivät välttämättä ole kasveille hyväksi. Tästä on jo tutkimusta:

...We find that the widespread increase of growing-season integrated LAI (greening) since 1980s was reversed (p-value < 0.05) around the year 2000 over 90% of the global vegetated area, and continued in only 10% of the global vegetated area. The reversal of greening trend was largely explained by the inhibitive effects of excessive optimal temperature on photosynthesis in most of the tropics and low latitudes, and by increasing water limitation (increasing in atmospheric vapor pressure deficit and decreasing in soil water availability) in the northern high latitudes (>45°N)...

Lisää tutkimusta toki tarvitaan. Ja vaikka CO₂:n "lannoittava" efekti jatkuisikin, sen pitoisuuskasvulla on niin suuria haittavaikutuksia ihmiskunnalle, että sen ei kannata antaa jatkua. Merenpinta nousee jo nykypäästöillä lopulta n. 5 metriä, ja jo tällä vuosisadalla Aasian rannikoilla ollaan sen kanssa ongelmissa. Jos lämpeneminen jatkuu, eräät tiheästi asutut alueet käyvät asuin- ja viljelykelvottomiksi n. v. 2100 mennessä, ravintoketjut alkavat murtua ja sukupuuttoaaltoja seuraa sekä lämpenemisen että merten happamoitumisen takia.

1000-1500 ppm todennäköisesti riittäisi sulattamaan lopulta kaikki maapallon jäätiköt, jolloin merenpinta nousisi n. 70 metriä. Jo tämän takia tuollaisista pitoisuuksista on täysin hölmöä haaveilla. 

Miksi valtiot eivät panosta massiiviseen metsitykseen?

Ehkäpä siksi, että jopa biljoonan uuden puun istuttaminen ostaisi meille vain pari vuosikymmentä aikaa hillitä lämpeneminen kahteen asteeseen (viestini 4. kuva). Ja jotta se olisi toimiva keino, puut pitäisi säilöä jonnekin hapettomaan tilaan sen jälkeen, kun ne olisivat täysikasvuisia. Ei varmaan sinustakaan kuulosta järkevältä ratkaisulta?

Herää!

Ilmastoskeptikot ja -denialistit haluavat usein kehystää ilmastokeskustelun niin, että lämpenemisestä ja sen seurauksista huolissaan olevat henkilöt ovat "uskovaisia" tai "kultisteja", ja denialistit/skeptikot itse rationaalisia tieteeseen luottavia henkilöitä. Tällaista retoriikkaa levittämällä et edistä tätä pyrkimystä 

Tässä ketjussa käyty ilmastoaiheinen keskustelu on ollut varsin korkeatasoista, ja siinä on käytetty kiitettävästi tutkimuslähteitä omien väitteiden tukena. Spämmäämällä tänne sosiaalisessa mediassa leviävää huonotasoista ilmastodenialistista propagandaa et paranna täällä käydyn keskustelun tasoa.

LÄHTEET

Chen et al. (2022). Inhibitive Effects of Recent Exceeding Air Temperature Optima of Vegetation Productivity and Increasing Water Limitation on Photosynthesis Reversed Global Greening.
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2022EF002788

[P]

"Ihmiskunta on nostanut ilmakehän CO2-pitoisuuden niin korkeaksi, että korkealla olevien pitoisuuksien kanssa eletään kymmeniä tuhansia vuosia (viestini 1. kuva). Niin pitkään, että seuraava laaja jäätiköityminen eli glasiaatio lykkääntyi ihmiskunnan ansiosta sadan tuhannen vuoden päähän."


Ihan vaan kysymys? Uskotko itsekään tuohon? Saman verran ajassa taaksepäin, niin elettiin jääkausia... Eteenpäin, niin siellä ne ihmisen CO2:det vaanivat yhä, vaikka ihmisen osuus CO2 päästöistä on arvioitu 7-3% väliin ja ajanjakso on lyhyt... Alle 200 vuotta, käytännössä 50-80 vuotta, kun ihmisen päästöt ovat olleet edes arvioitavissa.

Silti vajaan sadan vuoden jakso ja vaikka jatkuessaan kahdensadan vuoden jakso, jossa ihminen päästää prosenttiluokassa verrattuna luontoon - näkyy ja vaikuttaa kymmenientuhansien vuosien ajan/ päästä....

[Uuno Nuivanen]

Ihmiskunta on nostanut ilmakehän CO2-pitoisuuden niin korkeaksi, että korkealla olevien pitoisuuksien kanssa eletään kymmeniä tuhansia vuosia (viestini 1. kuva). Niin pitkään, että seuraava laaja jäätiköityminen eli glasiaatio lykkääntyi ihmiskunnan ansiosta sadan tuhannen vuoden päähän.

Ja tämä on paha asia, jääkausi pitäisi saada heti tässä ja nyt?   

[Isagoge]

Nykyinen lämpeneminen selitellään ihmiskunnan CO₂ päästöillä. Tiedämme kuitenkin, että ilmasto on ollut paljon nykyistä lämpimämpi ja kylmempi paljon ennen kun ihmisiä oli edes olemassa. Jokin muu kun ihmiskunta on siis vaikuttanut ilmastoon aikaisemmin. Mikä se oli ellei "luonnolliset
syklit"?

Viestini kuvasta näkyy se, mitä tällä hetkellä tiedämme pintalämpötilan vaihtelusta maapallon historian aikana. Syklistä vaihtelua on ollut hyvin lyhyen ajanjakson ajan, ehkä n. 2,6 miljoonaa viimeistä vuotta (kuvassa punaisella rajattu alue), kun CO₂-pitoisuus laski niin alas, poimittuminen oli tuottanut Tiibetin ja Himalajan ylängöt, ja mantereet olivat sopivassa paikassa sitä varten, että sinänsä varsin heikot muutokset kiertoradassa ja pyörimisakselin kulmassa pääsivät aiheuttamaan syklistä glasiaali-interglasiaalivaihtelua. Ja nyt ihmiskunta keskeytti senkin joksikin aikaa. Sellaisten lyhyempien globaalien syklien olemassaolosta, jotka voisivat vuosikymmenien tai vuosisatojen ajan muuttaa globaalia pintalämpötilaa jompaan kumpaan suuntaan yhtäjaksoisesti ei ole uskottavaa näyttöä. 

Suurimman osan ilmastohistoriasta vaihtelu ei ole ollut syklistä. On mahdollista, että 200-300 miljoonaa vuotta sitten se hetken aikaa sitä oli, mutta tästä on kovin vähän näyttöä.

Kerrataan vielä, mitkä tekijät ilmaston pitempiaikaista vaihtelua menneisyydessä ovat aiheuttaneet/ovat voineet aiheuttaa. Ne ovat listassa nopeusjärjestyksessä hitaimmasta nopeimpaan:

(1) Auringon säteilytehon hidas kasvu sen ikääntyessä
(2) Muiden galaksimme tähtien ja tähtijärjestelmien lähiohitukset
(3) Mannerten liike ja poimuttuminen
(4) Laattatektoniikan aiheuttama ilmakehän CO₂-pitoisuuden vaihtelu
(5) Kiertoradan ja akselikulman muutokset (vaikuttavat vain, jos CO₂-pitoisuus on tarpeeksi alhainen ja eräät muut ehdot täyttyvät)
(6) Merivirtojen muutokset (ovat usein palautteita mannerten liikkeestä)
(7) Nopeasti tapahtuva ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden muutos (voi olla sekä palauteilmiö, että muutoksen liikkeelle paneva tekijä)
(8 Auringon säteilytehon lyhytaikaset muutokset (tässäkin aikaskaala voi olla vuosista vuosisatoihin)
(9) Albedon muutos (on useimmiten palauteilmiö. Tulivuorenpurkauksissa ja asteroidi-iskuissa tämä on muutoksen liikkeelle paneva tekijä. Aikaskaala voi vaihdella muutoksen nopeudesta riippuen)

Näissä ei ole havaittavissa mitään syklisyyttä kohtaa (5) lukuunottamatta. Ei ole myöskään tiedossa mitään fysiikkaan tai kemiaan palautuvaa syytä, miksi em. tekijät viitosta lukuunottamatta aiheuttaisivat syklistä eli jaksollista vaihtelua.

Listan alkupään tekijät voidaan nyt sulkea pois jo aikaskaalan takia. Ne eivät pysty aiheuttamaan parissa vuosisadassa tapahtuvaa asteen muutosta globaalissa keskilämpötilassa. Listan loppupäästä voidaan sulkea pois Auringon säteilytehon nopea vaihtelu (kaikkien uskottavien aikasarjojen mukaan se on laskenut viime vuosikymmenet), luonnollinen albedonmuutos ja merivirtojen muutokset.

Jäljelle jää vain se, mitä kaikki muukin tutkimus tukee: kasvihuoneilmiön nopea (ihmisperäinen) voimistuminen.

Sitten vielä vastaukset jäsen P:n kysymyksiin tai argumentteihin.

Ihan vaan kysymys? Uskotko itsekään tuohon? Saman verran ajassa taaksepäin, niin elettiin jääkausia... Eteenpäin, niin siellä ne ihmisen CO2:det vaanivat yhä, vaikka ihmisen osuus CO2 päästöistä on arvioitu 7-3% väliin ja ajanjakso on lyhyt... Alle 200 vuotta, käytännössä 50-80 vuotta, kun ihmisen päästöt ovat olleet edes arvioitavissa.

Silti vajaan sadan vuoden jakso ja vaikka jatkuessaan kahdensadan vuoden jakso, jossa ihminen päästää prosenttiluokassa verrattuna luontoon - näkyy ja vaikuttaa kymmenientuhansien vuosien ajan/ päästä....

Ehkä et ole seurannut tässä ketjussa käytyä keskustelua, jossa on sivukaupalla väännetty siitä, onko CO2:_n pitoisuuskasvu ihmisperäistä vai luontoperäistä. Ihan tuossa lähellä on viimeisin asiaa koskeva viestini, eli tämä:

Olisi ollut mukava olla paikalla ja päästä esittämään Kauppiselle kysymys tästä hiilidioksidipitoisuuden kasvusta. Olen toki esittänyt sen täällä monta kertaa, mutta kerrataan vielä, ja sinäkin voit yrittää vastata:

Aikavälillä 1850-2022 ihmiskunta on päästänyt ilmakehään n. 2500 Gt hiilidioksidia (Friedlingstein et al. 2023)

1850 ilmakehässä oli n. 2200 Gt hiilidioksidia...

Tuolla argumentillani voi sitovasti osoittaa, että pitoisuuskasvu esiteollisesta arvosta 280 ppm nykyiseen arvoon 425 ppm on ihmiskunnan ansiota. Yritä osoittaa argumentti vääräksi. Toki kannattaa selata tätä ketjua ylöspäin ja katsoa, miten asiasta on aikaisemmin keskusteltu.

Ja CO₂ tosiaan poistuu ilmakehästä hitaasti. Ison pulssin loputtua varsinkin meret absorboivat sitä aluksi kohtalaisen nopeasti, mutta vauhti hidastuu koko ajan osapaine-eron pienentyessä, ja sama koskee myös maanpäällisiä nieluja. Lopulta vain todella hidas geologinen kierto poistaa sitä, mutta silloinkin tulivuorista vapautuvan CO₂:n määrän pitää olla geologisen kierron absorboimaa pienempi, jotta ilmakehän CO₂-pitoisuus laskisi.

Länsimaissa - ja ehkäpä muuallakin maailmassa - eli pitkään uskonnollisesta perinteestä peräisin oleva ajatuskuvio siitä, että vain korkeammat voimat voivat muuttaa asioita planeetan mittakaavassa. Ydinaseiden keksiminen ja käyttö muutti useimpien ihmisten ajattelua tässä, mutta ilmastoasioissa jäänteitä tuosta vanhasta ajattelutavasta on vielä nähtävissä.

Kun vähän hahmottaa ihmiskunnan toiminnan mittakaavaa, voi luopua lopullisesti siitä ajatuksesta, että ihmiskunnan toiminta ei voi planeetan tasolla asioihin - esimerkiksi ilmastoon - vaikuttaa.

Olemme nyt päästäneet ilmakehään niin paljon hiilidioksidia, että edes polttamalla kerralla kaikki maanpäällinen kasvillisuus sitä ei ilmakehään päätyisi niin paljon.

[Isagoge]

...Ja tämä on paha asia, jääkausi pitäisi saada heti tässä ja nyt?   

Turhaa olkinukkeilua. Kukaan ei halua tänne glasiaalia. Jo hiilidioksidipitoisuus 350 ppm pitäisi sen poissa, ja jos fuusioreaktoreita joskus saadaan laajamittaisesti käyttöön, jo niiden tuottama lämpövuo ilmastoon pitää sen poissa.
 

[Totti]

Nykyinen lämpeneminen selitellään ihmiskunnan CO₂ päästöillä. Tiedämme kuitenkin, että ilmasto on ollut paljon nykyistä lämpimämpi ja kylmempi paljon ennen kun ihmisiä oli edes olemassa. Jokin muu kun ihmiskunta on siis vaikuttanut ilmastoon aikaisemmin. Mikä se oli ellei "luonnolliset
syklit"?

Viestini kuvasta näkyy se, mitä tällä hetkellä tiedämme pintalämpötilan vaihtelusta maapallon historian aikana. Syklistä vaihtelua on ollut hyvin lyhyen ajanjakson ajan, ehkä n. 2,6 miljoonaa viimeistä vuotta

Väitteesi (boldattu) ei pidä alkuunkaan paikkansa, mutta vaikka rajoitettaisiin sykliset vaihtelut 2,6 miljoonaan vuoteen, niin ovatko syklit vaikuttaneet ilmastoon vai ei?

Huomioiden, että ihmiskunta arvioidaan noin 150 000 vuoden ikäiseksi, joku muu kun ihmiskunta olisi pitänyt vaikuttaa ilmastoon tämän 2,6 miljoonan vuoden aikana. Mikä se oli?

[Isagoge]

Väitteesi (boldattu) ei pidä alkuunkaan paikkansa, mutta vaikka rajoitettaisiin sykliset vaihtelut 2,6 miljoonaan vuoteen, niin ovatko syklit vaikuttaneet ilmastoon vai ei?

Jos väitteeni ei pidä paikkaansa, kumoa se eritellysti ja tutkimuslähteiden perusteella. Kvartäärikauden (2,6 miljoonaa vuotta sitten - nykyhetki) aikana Milankovićin syklit ovat vaikuttaneet ilmastoon. Jos ihmiskuntaa ei olisi, ne edelleen kylmentäisivät ilmastoa hitaasti vielä parin vuosituhannen ajan. Ihmiskunta kumosi niiden vaikutuksen (viimeistään) teollistumisen alettua, mahdollisesti jo maanviljelyn globaalin aloittamisen myötä.

Huomioiden, että ihmiskunta arvioidaan noin 150 000 vuoden ikäiseksi, joku muu kun ihmiskunta olisi pitänyt vaikuttaa ilmastoon tämän 2,6 miljoonan vuoden aikana. Mikä se oli?

Tämä oli jo viestissäni:

Kerrataan vielä, mitkä tekijät ilmaston pitempiaikaista vaihtelua menneisyydessä ovat aiheuttaneet/ovat voineet aiheuttaa. Ne ovat listassa nopeusjärjestyksessä hitaimmasta nopeimpaan:

(1) Auringon säteilytehon hidas kasvu sen ikääntyessä
(2) Muiden galaksimme tähtien ja tähtijärjestelmien lähiohitukset
(3) Mannerten liike ja poimuttuminen
(4) Laattatektoniikan aiheuttama ilmakehän CO₂-pitoisuuden vaihtelu
(5) Kiertoradan ja akselikulman muutokset (vaikuttavat vain, jos CO₂-pitoisuus on tarpeeksi alhainen ja eräät muut ehdot täyttyvät)
(6) Merivirtojen muutokset (ovat usein palautteita mannerten liikkeestä)
(7) Nopeasti tapahtuva ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden muutos (voi olla sekä palauteilmiö, että muutoksen liikkeelle paneva tekijä)
(8 Auringon säteilytehon lyhytaikaset muutokset (tässäkin aikaskaala voi olla vuosista vuosisatoihin)
(9) Albedon muutos (on useimmiten palauteilmiö. Tulivuorenpurkauksissa ja asteroidi-iskuissa tämä on muutoksen liikkeelle paneva tekijä. Aikaskaala voi vaihdella muutoksen nopeudesta riippuen)

Viimeisen 2,6 miljoonan vuoden ajan eli Kvartäärikauden ajan ilmastoon kaikkein merkittävimmin ovat vaikuttaneet kiertorata- ja akselikulmamuutokset sekä niiden palauteilmiöt. Muita suuria globaaleja muutoksia aikaansaaneita tekijöitä ei itse asiassa ole ollut ennen teollistumisen alkua. Sen jälkeen lämpeneminen ja siitä seuraavat muutokset ovat olleet miltei kokonaan ihmisperäisiä. Auringon säteilytehon kasvu luultavasti aiheutti osan 1900-luvun alun lämpenemisestä.

[Roope]

Miksi valtiot eivät panosta massiiviseen metsitykseen?

Ehkäpä siksi, että jopa biljoonan uuden puun istuttaminen ostaisi meille vain pari vuosikymmentä aikaa hillitä lämpeneminen kahteen asteeseen (viestini 4. kuva). Ja jotta se olisi toimiva keino, puut pitäisi säilöä jonnekin hapettomaan tilaan sen jälkeen, kun ne olisivat täysikasvuisia. Ei varmaan sinustakaan kuulosta järkevältä ratkaisulta?

Pari vuosikymmentähän on puoli ikuisuutta teknologian kehityksessä. Kun ainakin EU:ssa aiotaan joka tapauksessa käyttää valtavasti rahaa hiilidioksidin poistoon ilmakehästä, kyse on siitä, onko globaali metsittäminen halvempi/tehokkaampi/järkevämpi keino tehdä sama (ja mahdollisesti muutakin kuten estää aavikoitumista) etenkin tässä vaiheessa, kun hiilidioksidin poistaminen koneilla on erittäin kallista.

En ymmärrä, mistä tulee vaatimus säilöä täysikasvuiset puut hapettomaan tilaan. Riittää, että pidetään huolta, että niitä ei kaadeta ja polteta lähivuosikymmeninä. Ensi vuosisadalla nyt istutettujen puiden lahoaminen ei ole enää ongelma.

[P]

Olen toki esittänyt sen täällä monta kertaa, mutta kerrataan vielä, ja sinäkin voit yrittää vastata:

Aikavälillä 1850-2022 ihmiskunta on päästänyt ilmakehään n. 2500 Gt hiilidioksidia (Friedlingstein et al. 2023)

1850 ilmakehässä oli n. 2200 Gt hiilidioksidia...

Tuolla argumentillani voi sitovasti osoittaa, että pitoisuuskasvu esiteollisesta arvosta 280 ppm nykyiseen arvoon 425 ppm on ihmiskunnan ansiota. Yritä osoittaa argumentti vääräksi. Toki kannattaa selata tätä ketjua ylöspäin ja katsoa, miten asiasta on aikaisemmin keskusteltu.

Voi hyvää päivää. 1850-1950 ihmiskunnan CO2-päästöt ovat kyllä olleet hyvin vahäiset verrattuna luonnollisiin päästöihin. Silti Mauna Loalla mitattiin 370-380 promillea mittaushistorian alussa. Valtaosa ihmisen päästämästä CO2:sta on päästetty vasta vuoden 1950 jälkeen ... Nopeasti yhä kasvavalla tahdilla. Se 1850-1950 ihmisen päästö ei olisi millään riittänyt kattamaan väittämääsi nousua 285 - 385... Ihmisen CO2 päästöt ovat määrällisesti painottuneet 1900-luvun loppupuolelle. Yhteenlasketut päästöt (siis hatusta kiskotut arviot) 1850-1950 ovat mitättömät verrattuna ajanjaksoon 1950- nyt. 

[Jaska Pankkaaja]

Minulla on ollut Hölömölään sopiva Ratkaisu jo vuosikymmeniä! Olen sitä Vastuullisille poliitikoille ehdotellutkin mutta vain banaania kiitokseksi saanut  ei taideta oikein uskoa itsekään tähän hiilensidontaan Älymystöpiireissä 

RATKAISU: suamessa aletaan valmistamaan entistäkin suuremmassa määrin LIIMAPUUTA joista rakennetaan valtavan suuria PYRAMIIDEJA. Kunhan ollaan muutama Kheopsiakin suurempi saatu aikaiseksi ja Hölömölä mennyt konkurssiin jää meille kuitenkin ne pyramidit!!

Kyllä kuulkaa niitä tultaisiin katsomaan ihan Kaukomailta asti! Oheen sitten kaarnalaivakauppaa yms. ns. ekologista rihkamaa ja päälle neitokaiset voisivat myydä ns. parastaan revontulien loisteessa eikä tästäkään toiminnasta tulisi niitä PÄÄSTÖJÄ jotka sulattivat Hölmölän hanget! Ainakin kesäisin.

Hölömölän väki kun tykkää niin kovasti communismista niin voisihan tätä ikuista valuuttalähdettä kolhoosinakin hoitaa! Ei kuitenkaan kiemunkeja ja mäkystelijöitä näillekään lauteille, jookos kookos?

[Uuno Nuivanen]

Silti Mauna Loalla mitattiin 370-380 promillea mittaushistorian alussa.

Vähän pilikkuvirhettä tuossa, sori. 

[Isagoge]

1850-1950 ihmiskunnan CO2-päästöt ovat kyllä olleet hyvin vahäiset verrattuna luonnollisiin päästöihin. Silti Mauna Loalla mitattiin 370-380 promillea mittaushistorian alussa. Valtaosa osa ihmisen päästämästä CO2:sta on päästetty vasta vuoden 1950 jälkeen ... Nopeasti yhä kasvavalla tahdilla. Se 1850-1950 ihmisen päästö ei olisi millään riittänyt kattamaan väittämääsi nousua 285 - 385... Ihmisen CO2 päästöt ovat määrällisesti painottuneet 1900-luvun loppupuolelle. Yhteenlasketut päästöt (siis hatusta kiskotut arviot) 1850-1950 ovat mitättömät verrattuna ajanjaksoon 1950- nyt.

Tunnen kyllä ilmakehän CO₂-pitoisuuden kehityksen ja ihmiskunnan päästöjen kehityksen. Ihmiskunnan päästöjen ja ilmakehän CO₂-pitoisuuden arvioinnissa on epävarmuutensa. Kun asiasta keskustellaan, on parasta lähteä liikkeelle parhaista käytössä olevista estimaateista. Käsittääkseni Friedlingnstein et al. (2023) on tässä asiassa luotettavimpana pidetty tutkimus:

https://essd.copernicus.org/articles/15/5301/2023/

Jos on olemassa luotettavampia tutkimuslähteitä, esitä ne. Friedlingstein et al. (2023):n  esitys ihmiskunnan päästöjen kehityksestä 1850-2022 on viestini kuviossa. Kuten näet, päästöt koko ajan riittävät hyvin kattamaan ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvun. Ilmakehässä pitoisuuskasvua on itse asiassa ollut koko ajan vain n. puolet siitä, mitä ihmiskunta on päästänyt, koska luonto on absorboinut päästöistä hieman yli puolet. Ja näin ollen kuviosta näkyy myös se, että luonto on absorboinut keskimäärin hieman yli puolet ihmiskunnan päästöistä, mikä sekin yhdessä sen faktan kanssa, että ilmakehän CO₂-pitoisuus ei ole noussut kuin n. puolella siitä, mitä ihmiskunnan päästöt olisivat edellyttäneet osoittaa sen, että pitoisuuskasvu on ihmiskunnan ansiota.