Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Uuno Nuivanen]

14,988 milj km2 13.3 eli eilen.
Ihan hilkulla, hiipunut hieman eli hiinä ja hiinä se 15... 

Mutku se on jäykkää, kulmikasta ja huonoa jäätä... 

[Caucasian]

Jaaha iltalehti on saanut langettavan JSNltä jutustaan "Maailman historian kuumin päivä".
Olisi tietysti pitänyt puhua mittaushistoriasta... kertoo aika olennaista toimittajien ja toimitusten tietämättömyydestä. Ei herätä luottamusta muihinkaan juttuihin.
Mutta hei, JSN oli kerrankin oikealla asialla, tietysti eihän tuossa muuta mahdollisuutta ollutkaan.

[Caucasian]

15 miljoonaa km2 on nyt sitten eilen mennyt rikki. 
Jos se El nino vielä porskuttaa, niin luulisi sulavan aika paljon kesällä. Jäämme seuraamaan, josko se ilmaston lämpeneminen viimein alkaisi oikeasti vaikuttamaan.

[HDRisto]

^"Jaaha iltalehti on saanut langettavan JSNltä jutustaan "Maailman historian kuumin päivä".
Siitä varmaan Mel Brooks tekisi elokuvan jos vielä jaksaisi.. ja pystyisi vetämään vielä överimmäksi kuin nämä tuomiopäivän profeetat.

"Mieletön maailmanhistoria"
https://www.imdb.com/title/tt0082517/?ref_=fn_al_tt_1

[Golimar]

Mihin voi maksaa?

X

Sveitsiläisen ilmanlaatuteknologiayrityksen IQAirin tuottamassa tutkimuksessa seurattiin vuoden ajan alle 2,5 mikrometrin kokoisten pienhiukkasten esiintymistä ilmassa yhteensä 7 812:ssa maailman kaupungissa. WHO:n ohjearvon mukaan niiden määrä ei saisi ilmassa ylittää viittä mikrogrammaa kuutiometriä kohden (μg/m3).

Suomen keskiarvo oli 4,9 mikrogrammaa kuutiometriä kohden ja Viron 4,7. Ruotsi jäi tavoitteesta 0,1 mikrogrammalla saaden keskiarvoksi 5,1 mikrogrammaa kuutiometriä kohden.

Ilma oli viime vuoden mittausten mukaan saastuneinta Bangladeshissa, jossa pienhiukkasia esiintyi keskiarvolta 79,9 mikrogrammaa kuutiometriä kohden.

Puhtaimman ilman maa oli tänä vuonna Mauritius, joka on saarivaltio Intian valtamerellä.

Melkein kahdeksan tuhannen kaupungin joukosta vähiten pienhiukkasia esiintyi Kuusamossa, Utsjoella ja Sodankylässä, joissa kaikissa havaittiin ainoastaan 0,3 μg/m3 pienhiukkasia. Suomen kaupungit veivät siis listauksen kaikki kolme kärkipaikkaa.

Saastuneinta ilma oli Begusarain kaupungissa Intiassa, jossa pienhiukkasia esiintyi jopa 118,9 mikrogrammaa kuutiometriä kohden.

X

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d92eafd5-adb1-4d70-adbc-b9a90644f375

[Dangr]

 

[Cassa]

Monikin varmaan huomannut tämän monesti mediassa olevan väitteen koralliriuttojen tohoutumisesta, koska ilmastonmuutos, merten happamoituminen ja siitä seuraava korallien vaaleneminen. Olen aina ihmetellyt tuota väitettä. Minulla on ollut riutta-akvaario toistakymmentä vuotta ja vaikka se on huoneilmassa, jonka CO2-pitoisuus on helposti nelinkertainen koralliriuttojen päällä olevaan ilmaan, ei merkittävää vaikutusta ole havaittavissa - pH tietty laskee, mutta korallit eivät siihen kuole - oleellisinta on olosuhteiden vakaus. Myöskään kovemmat lämmöt eivät ole haitanneet.

Aiemmin tuli vastaan kuva koralliriutan osasta, jossa korallit olivat vitivalkoisia ja vuosi sen jälkeen taas sama riutta täydessä väriloistossaan. Korallit vaalenevat, kun ne sylkevät elimistöstään symbioottiset levät - hankkiakseen sitten paremmat tilalle.

Tämä korallien vaaleneminen on suhteellisen uusi havainto, mutta eräästä taulusta ajalta ennen teollistumista nähdään jo kuvattuna vaaleneva koralli. Ilmastonmuutosväki kuitenkin väitti suoraan, että syypää on CO2! Australiassa riuttoja on tutkittu jostain 80-luvulta alkaen aktiivisemmin. Kun ilmastonmuutoshöyhöttäjät valtasivat alaa sai tohtori Peter Ridd luvan lähteä yliopistosta, kun alkoi peräänkuuluttamaan tieteen laatua.

No nyt on sitten tutkittu ja vaikka suuri valliriutta on kokenut korallien vaalenemisia, meritähtien hyökkäyksiä ja cycloneita, niin koralleja on nyt ennätysmäärä!

STATE OF THE GREAT BARRIER REEF 2024 REPORT

https://www.youtube.com/watch?v=24kGGAVDslE

Käytännössä kaikki CO2 höyhöttäjien väitteet vaikutuksista koralleihin on kumottu. CO2 on itseasiassa välttämätön osa korallin kalkkirungon kasvussa ja sitäkautta koko riutan muodostumiseen - ja jossain tapauksissa kokonaisten atollisaarien syntyyn.

[Vesa Heimo]

Paljonkohan saastumisesta johtuu siitä, että olemme siirtäneet luonnonsuojelun nimissä tuotannon muualle. Poissa silmistä, poissa mielistä ja omasta saastetaakasta...ihink

Ei me olla luonnonsuojelun nimissä siirtäneet tuotantoa mihinkään, vaan sen takia että muualla tehdään halvemmalla koska niitä ei koske sama lainsäädäntö sotkemisessa. Sellaista globaalia lakia ei ole saatu aikaan, ja se kuluttaja joka ostaa haluaa että tuote on tehty mahdollisimman halvalla. Piittaamatta sitten siitä paljonko se sotkee.

Jokainen voi miettiä ihan ittekseen että miltä Suomi näyttäisi jos ihan ilman sitä "luonnonsuojelua" ja työehtosopimuksia tehtäisiin t-paitoja samaan hintaan kun Bangladeshissa. Tai mitä se tepari maksaisi jos se tehtäisiin ympäristön ja palkkojen kannalta reilusti.

Silti peruskuluttaja ostaa vaatteensa juuri H&M tms. ja sitten se on risa parin vuoden päästä, tai ei enää muotia.

Ennen suku hankki pirttipöydän jonka piti kestää lapsenlapsenlapsille. Nyt ostetaan halpa pöytä jonka voi heittää roskiin vain koska väritrendi muuttuu. Maali ja hiontatarpeet maksaa enemmän kun uusi pöytä.

Muttei ne siellä vinkuintiassa saastuta omalle kansalle, vaan länkkäreille jotka haluaa vaihtelua joka vuosi. Ja länkkäri haluaa mahdollisimman halvalla koska muoti vaihtuu. Noi tuottaa siihen tarpeeseen. Halvalla, ilman sääntöjä.

Saasteet siis tulevat siitä että maksava asiakaskunta ei maksa kestävyydestä vaan kertakäyttöisyydestä, ja siksi pallo saastuu koko ajan.

Saastuttavat maat tuottavat vain sitä hyödykettä mikä menee kaupaksi koska se ei saastuta just täällä ja oma lapsi ei ole siellä tehtaassa. Niin on aika tekopyhää käydä krääsäkaupassa ja sanoa että me huolehditaan ettei saastuteta ja muut ei. Jos ne saasteet oikeasti kiinnostaa, osta kotimaista. Ne kestää- jos vaadit laatua, mutta maksaa sitten hitosti enemmän, vaikka toki kestää lapsenlapsille saakka. Kertainvestointi muttei voi vaihtaa muodin mukaan.

[mannym]

Paljonkohan saastumisesta johtuu siitä, että olemme siirtäneet luonnonsuojelun nimissä tuotannon muualle. Poissa silmistä, poissa mielistä ja omasta saastetaakasta...ihink

Ei me olla luonnonsuojelun nimissä siirtäneet tuotantoa mihinkään, vaan sen takia että muualla tehdään halvemmalla koska niitä ei koske sama lainsäädäntö sotkemisessa. Sellaista globaalia lakia ei ole saatu aikaan, ja se kuluttaja joka ostaa haluaa että tuote on tehty mahdollisimman halvalla. Piittaamatta sitten siitä paljonko se sotkee.

Jokainen voi miettiä ihan ittekseen että miltä Suomi näyttäisi jos ihan ilman sitä "luonnonsuojelua" ja työehtosopimuksia tehtäisiin t-paitoja samaan hintaan kun Bangladeshissa. Tai mitä se tepari maksaisi jos se tehtäisiin ympäristön ja palkkojen kannalta reilusti.

Silti peruskuluttaja ostaa vaatteensa juuri H&M tms. ja sitten se on risa parin vuoden päästä, tai ei enää muotia.

Ennen suku hankki pirttipöydän jonka piti kestää lapsenlapsenlapsille. Nyt ostetaan halpa pöytä jonka voi heittää roskiin vain koska väritrendi muuttuu. Maali ja hiontatarpeet maksaa enemmän kun uusi pöytä.

Muttei ne siellä vinkuintiassa saastuta omalle kansalle, vaan länkkäreille jotka haluaa vaihtelua joka vuosi. Ja länkkäri haluaa mahdollisimman halvalla koska muoti vaihtuu. Noi tuottaa siihen tarpeeseen. Halvalla, ilman sääntöjä.

Saasteet siis tulevat siitä että maksava asiakaskunta ei maksa kestävyydestä vaan kertakäyttöisyydestä, ja siksi pallo saastuu koko ajan.

Saastuttavat maat tuottavat vain sitä hyödykettä mikä menee kaupaksi koska se ei saastuta just täällä ja oma lapsi ei ole siellä tehtaassa. Niin on aika tekopyhää käydä krääsäkaupassa ja sanoa että me huolehditaan ettei saastuteta ja muut ei. Jos ne saasteet oikeasti kiinnostaa, osta kotimaista. Ne kestää- jos vaadit laatua, mutta maksaa sitten hitosti enemmän, vaikka toki kestää lapsenlapsille saakka. Kertainvestointi muttei voi vaihtaa muodin mukaan.

Tuo selkeä kognitiivinen dissonanssi kirjoituksessasi on hurmaavaa luettavaa. Luonnonsuojelun nimissä ei olla tuotantoa siirretty, sillä tuotanto on siirtynyt kun muualla ei ole samanlaisia "luonnonsuojelu" lakeja kuin täällä on säädetty.

Syy miksi länsimaat ovat siirtäneet tuotantoaan sinne vinkuintiaan minnelie, on juuri se että länsimaat ovat yhdessä tuumin päättäneet lainsäädännöllisin keinoin ettei täällä kannata tuottaa mitään. Se lainsäädäntö mikä tuon tuotannon siirtämisen on aiheuttanut, ei ole ainoastaan ympäristölaki, vaan kuten mainitsit osa niistä on työsopimuslaki, sekä moni moni muu laki, asetus, käsky, direktiivi, sääntö, poikkeus ja logiikan voltti.

Kun periaatteessa kaiken mikä nyt tuodaan vinkuintiasta, jopa suht kilpailukykyisesti, jos ajatellaan vain tehdasta, tuotantoa, materiaaleja ja työvoimaa, kun noihin kaikkeen lyödään lisäksi verotus, vakuutukset, sosiaalikustannukset tms, menee kilpailukyky komiasti vihkoon.

Mutta Dangr onn oikeassa, luonnonsuojelun nimissä olemme siirtäneet tuotannon muualle. Ihan kuten luonnonsuojelun nimissä on päätetty joko lakkauttaa tai olla tekemättä asioita. Tosin ne on nykyään ilmastotoimia ei luonnonsuojelua, sama asia, "uudella termillä", silti samaa paskaa jolla ei saada kuin lauma byrokraatteja tyytyväiseksi ja työllistettyä.

[Reino Rivimies]

Pitäisi olla kevät mutta satelee uutta lunta ja entisetkin ovat puolimetrisenä hankena pohjalla. Keskikesään on alle kolme kuukautta ja pakkashaalari plus huopavuorisaappaat jos joutuu pidempään seisoskelemaan ulkona. Muualla kuulema lämpenee ja on kuuma. Me emme sitä itse tietenkään havaitse, koska meille kerrotaan Suomen viime aikoina jämähtäneen kylmään "kuplaan", joka johtuu polaaripyörteestä tms. Jatkossakin tuluvina vuosina saattaa täällä olla kylmät säät koska lämpenemisen huomaamisen saattaa estää Golf-virran hiipuminen. Muualla kärsitään kuumuudesta, kerrotaan. Siellä muualla on kuulema asiat muutoinkin huonommin. Me täällä pimeässä ja kylmässä olemme maailman onnellisin kansa ties monettako kertaa peräkkäin, eli turha mennä kuplan ulkopuolelle tarkastamaan jos sittenkin muualla nauttivat auringosta ja lämmöstä.

[Luotsi]

Veden elämää

Tältä vesi näyttää taiteilijoiden kuvaamana. Katso jutun kuvat helsinkiläisen Sinebrychoffin taidemuseon näyttelystä.

https://yle.fi/a/74-20079442

Ylellä tuollainen juttu, aiheena taide. Tuliko mieleesi ilmastohumpan tunkeminen mukaan, julkaisualusta huomioon ottaen? Et pety!

....
Heino muistuttaa, että ilmastonmuutos vaikuttaa pakolaisvirtoihin, ja monen konfliktin taustalta löytyy puhtaan juomaveden puute.
– Tuntui tärkeältä tehdä tästä teemasta näyttely. Varsinkin meiltä suomalaisilta helposti unohtuu, kuinka puhdas vesi on tärkeä osa koko maailman hyvinvointia.
....
Meri- ja ympäristöbiologi Miina Mäki työskentelee John Nurmisen Säätiössä erityisasiantuntijana. Hän muistuttaa vesien ekosysteemin haavoittuvuudesta ja siihen kohdistuvista uhkista.

– Pääasiallinen uhka on tietenkin ilmastonmuutos ja sen vaikutukset: veden lämpeneminen pohjoisissa vesissä ja ravinteiden liikakuormitukset maalta vesistöihin.

[Shemeikka]

Greta Thunbergin saarnat kaikuvat kuuroille korville.

Ruotsi: Nuoret haluavat varman työpaikan – eivät kestävää kehitystä

Useampi ruotsalaisnuori haluaa työpaikan, jonka pysyvyyteen voi luottaa, ja harvempi on valmis joustamaan työpaikan suhteen kestävää kehitystä edistääkseen.

Vain 30% kysytyistä pitää tärkeänä, että hänen työpaikkansa edistää kestävää kehitystä. Vuonna 2021 tehdyssä haastattelussa 40% piti työnantajansa ajamaa kestävää ilmastopolitiikkaa tärkeämpänä kuin varmaa työpaikkaa.

Tutkimusyritys Universumin kyselyyn osallistui 23 403 nuorta 34 eri yliopistossa.

Universum-yhtiön Ruotsin maajohtaja Emil Adén pitää syynä maailmanpoliittista tilannetta.

"Nuoret haluavat muuttaa omilleen, ja miettivät selviävätkö asuntolainan koroista" Adén arvelee. "Jos työpaikka voi mennä alta, on vaikea miettiä kestävää ilmastopolitiikkaa".

Myös Ukrainassa käytävä sota, ja Ruotsin terrori- ja jengiväkivalta näkyvät nuorten vastauksissa. Yhä useampi haluaa työskennellä valtion turvallisuuden parissa.

"Jos katsoo ympäröivää maailmaa, houkuttelee ajatus työskennellä jonkin itseään suuremman parissa", Emil Adén pohtii. "Kuten turvata yhteiskunnan toimivuus tai puolustaa maatamme jollain tasolla".

Yliopistossa opiskelevat nuoret haluavat myös palkkaa työstään.

Miehet odottavat noin 3 450 euron kuukausipalkkaa, ja naisille riittäisi noin 3 160 euroa kuukaudessa. Nuorten palkkatoiveet ovat kohonneet 8% vuodesta 2021.

Lähde SVT

https://www.kansalainen.fi/ruotsi-nuoret-haluavat-varman-tyopaikan-eivat-kestavaa-kehitysta/

[Peltipaita]

Mongoliassa katastrofaalinen talvi          https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-217307

Mongoliassa lähes viisi miljoonaa eläintä on kuollut talven aikana poikkeuksellisen ankaran talven vuoksi, Yhdysvaltalainen uutiskanava CNN kertoo.

Punaisen ristin mukaan kuluva talvi on ollut Mongoliassa vaikein yli viiteenkymmeneen vuoteen. Talven aikana hyytävät pakkaset ja poikkeuksellisen rankat lumisateet ovat johtaneet jo 4,7 miljoonan eläimen kohtaloksi.

Mongoliassa niin sanotut dzud-talvet, jossa kuivat kesät katkeavat ankariin lumisateisiin, ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen vuoksi.

Komeat ovat keisarin vaatteet. Mikä eleganssi, mikä tyylikkyys!

[Uuno Nuivanen]

Hölmölän kalliit ilmastotoimet lämpenemistä vastaan ovat olleet niin tehokkaita, että meni pikkuisen överiksi ja rupesikin kylmenemään.   

[Golimar]

Entäpä Suomeen luvatta tunkeutuneiden matujen aiheuttama hiilijalanjälki?

Savonlinnassa mökkeilevät espoolaiset Korhoset päätyivät esimerkkilaskelman hiilihirmuiksi – Laske oma jalanjälkesi!

Suomen ympäristökeskus esittelee tänään Helsingin kevätmessuilla hiilijalanjälkilaskurin, jolla kesämökin omistaja voi laskea omasta toiminnasta kertyvän hiilikuormituksensa ympäristölle.

Medialle laaditussa esimerkkitapauksessa on nostettu tikunnokkaan kuvitteellinen espoolainen Korhosen pariskunta, jolla on kesämökki Savonlinnassa.

Heidän hiilijalanjälkensä on paljon isompi kuin sellaisilla mökinomistajilla, jotka asuvat lähempänä mökkiään.

Korhosten, kuten muidenkin kauempaa mökeille saapuvien, on kuitenkin helppo laskea ympäristökuormaansa olemalla mökillä pitempiä aikoja kerrallaan ja ajamalla vähemmän kodin ja mökin väliä. Liikenteessä syntyvillä hiilipäästöillä on merkittävän suuri osuus esimerkkilaskelmassa.

Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy mökkeilyyn liittyvästä liikenteestä (58%). Loput hiilijalanjäljestä syntyvät energiankulutuksesta (19%), tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta (18%) ja veneilystä (5%).

X

– Laskurimme auttaa ymmärtämään, mistä juuri oman mökin päästöt aiheutuvat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Järvi- tai Itä-Suomeen mökille matkaavan perheen mökkeilyn hiilijalanjälkeä todennäköisesti kasvattaa pitkä automatka. Lähimökkeilijän hiilijalanjälkeen saattaa puolestaan eniten vaikuttaa mökin talvilämmitys, kertoo erikoistutkija Johanna Niemistö Suomen ympäristökeskuksesta tiedotteessa.

X

https://www.ita-savo.fi/paikalliset/6645813

[jmk]

Medialle laaditussa esimerkkitapauksessa on nostettu tikunnokkaan kuvitteellinen espoolainen Korhosen pariskunta, jolla on kesämökki Savonlinnassa.
...
Korhosten, kuten muidenkin kauempaa mökeille saapuvien, on kuitenkin helppo laskea ympäristökuormaansa olemalla mökillä pitempiä aikoja kerrallaan ja ajamalla vähemmän kodin ja mökin väliä.

Ajatus on erinomainen. He voivat esimerkiksi ajaa vain puoleenväliin ja kääntyä takaisin kotiin. Näin tulee vähemmän ajoa.

[Roope]

Purra nakkasi Orpon ylpeydenaiheen mäkeen

Nykyisen valtiovarainministerin mielestä ilmastonmuutoksen talousvaikutukset eivät kuulu hänen salkkuunsa.

Piia Elonen

[...]

NYT Orpon perintöä valtiovarainministerinä hänen omassa hallituksessaan jatkaa perussuomalaisten Riikka Purra.

Purra ei ole osoittanut intoa käyttää valtion budjettia, verotusta tai muita keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Päinvastoin. Purraa pyydettiin tammikuussa seminaarissa kommentoimaan taloustieteilijöiden ilmastosuosituksia. Purra pyysi, että seuraavat kysymykset liittyisivät valtiovarainministerin alaan.

Kyseisessä seminaarissa oli esitelty Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti hallituksen talouspolitiikasta.

Raportin mukaan ilmastositoumuksista jääminen tuo finanssipoliittisia riskejä. Raportti myös toteaa, että toimettomuus liikenteen päästöissä ja metsänieluissa tuo todennäköisesti lisäkustannuksia veronmaksajille.

Arviointineuvosto antaa vuosittain riippumattoman ja tutkimustietoon perustuvan näkemyksen hallituksen talouspolitiikasta.

Arviointineuvosto ei ole ainoa taloustaho, joka varoittaa puuttuvista ilmastotoimista. Maaliskuussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kehotti Suomea vahvistamaan hiilinielujaan ja hinnoittelemaan päästöjä. Samoin talousjärjestö OECD on listannut joukon tarvittavia lisätoimia.

Voi olla, ettei Purraa kiinnosta ilmastonmuutoksen torjunta. Mutta aika yksinäinen on näkemys, jonka mukaan asia ei liity Suomen julkiseen talouteen.

Helsingin Sanomat 24.3.2024

Voin kuvitella, kuinka ilmastotoimittajan näpäytystä jaetaan ihastellen somessa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa tosiaan todettiin, että koska biopolttoaineiden jakeluvalvoite on pienempi ja fossiilisten polttoaineiden verokanta alempi kuin oletettiin, veronmaksajille aiheutuu luultavasti lisäkustannuksia valtion EU-määräysten vuoksi ostamista päästövähennysyksiköistä. Raportissa ei kuitenkaan millään lailla arvioida, enkä ole nähnyt valtamediassakaan lukuja, miten eri vaihtoehtojen toteuttaminen vaikuttaisi veronmaksajien kustannuksiin. Pelkästään tuon raportin pohjalta ei siis ole toistaiseksi mitään konkreettista keskusteltavaa kuin ehkä se, miksi ihmeessä hirttäydymme ylhäältä mielivaltaisesti annettuihin EU-määräyksiin, jotka maksavat meille miljardeja euroja.

Ilmastonmuutoksen torjumisen kanssa näillä Suomen politiikkavalinnoilla ei ole tekemistä kuin lähinnä symbolisesti, eikä kyse ole ilmastonmuutoksen kustannuksista vaan ilmasto- ja EU-politiikan kustannuksista.

Samainen Talouspolitiikan arviointineuvosto esitti myös muun muassa (kustannuksia lisäävän) nettomaahanmuuton kasvattamista. Senkään hyödyllisyydestä ei esitetty mitään lukuja tai perusteluja. Voin kuvitella otsikot ja toimittajien huutomyrskyn, jos valtionvarainministeri Purra olisi aloittanut keskustelun eri maahanmuuttajaryhmien vaikutuksista julkiseen talouteen.

[pugisti]

Arktinen merijää tällä hetkellä laajempi kuin 11 vuoteen. Pieni tilannepäivitys.

Varmaan tämäkin sellainen kuuluisa yksittäistapaus / ei saa yleistää / vai jopa niinkuin joku eräässä rikoksia käsittelevässä ohjelmassa totesi että tilastot on tilastoja ne valehtelee

[jmk]

Arktinen merijää tällä hetkellä laajempi kuin 11 vuoteen. Pieni tilannepäivitys.

Ei illata, se on nyt jotenkin huonompaa jäätä. Ehkä siinä on reikiä tai kaasukuplia tai jotain. En minä tiedä mitä, mutta jotain voi olla ja varmasti siis onkin.

[Luotsi]

Vastuullinen media Hgin Pravda kertoo kuinka Panaman kanava uhkaa suorastaan kuivua ilmastonmuutoksen vuoksi:

Laivaliikenne uhkaa joutua 13 000 kilo­metrin kierto­reitille – Panaman kanavaan ei riitä vettä

Panaman kanavan vesisulkuihin ei tahdo riittää vettä poikkeuksellisen kuivuusjakson vuoksi. Se voi tarkoittaa rahtilaivoille 13 000 kilometrin kiertoreittiä. Kanavan juomavettä tarvitsevat myös panamalaiset.
....
Panaman kanavan operoijien mukaan on ilmeistä, että ongelman juurisyy on ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos.

https://www.hs.fi/talous/art-2000010317488.html

Edes puolikasta sanaa ei uhrata sen kertomiseen että 2016 valmistui kanavan laajennus jonka ansiosta sen kapasiteetti tuplautui ja mm kanavan oleellisen osan Gatun-järven pintaa nostettiin 40 cm ylemmäs. Mitähän nuo merkitsevät vedenkulutukselle? Eipä kai mitään jos Hesarin vastuullista journalismia uskomme, koska sopiva syyllinenhän on jo löydetty!

[Lasse]

Hyvä dokkari, kandee tsekata:

Free Movie Time: Superb watch and explains EVERYTHING on Climate!
https://www.youtube.com/watch?v=p4vSMj4R5Rg

127,148 views  Mar 21, 2024
You will NEVER be confused about the Climate Crisis again - everything answered in this superb new movie   Support the makers: @climatethemovie on X, and movie FAQ here:  https://tomn.substack.com/p/climate-t.... DOWNLOAD THE MOVIE HERE - to upload yourself EVERYWHERE:  https://we.tl/t-MzLKWjnp2B
0:00: 🌍 Revealing the truth behind the climate industry and its financial motivations.
6:33: 🌍 Renowned scientist challenges climate alarm with historical climate evidence.
13:39: 🌡️ Climate history shows gentle temperature rise since Little Ice Age, with no alarming trends observed.
18:59: 🌡️ Temperature measurements from various sources show minimal warming trends, diverging from urban-influenced records.
25:01: 🌍 Importance of higher CO2 levels in the past for Earth's survival and biodiversity.
31:16: 🌥️ Clouds, not CO2, are the key factor in controlling Earth's climate according to the speaker.
37:46: 🌡️ Analysis of US temperature records highlights higher heat waves in the 1930s compared to today.
43:56: 🌍 Climate change funding creates a community of researchers publishing numerous studies on various topics related to climate change.
50:46: ⚠️ Dependency on climate crisis for jobs and funding in the climate finance industry.
55:59: 💡 Government intervention in climate issues blamed on environmental movement and free market opposition.
1:02:32: ⚠️ Assault on scientific inquiry by climate consensus, leading to censorship and intolerance.
1:09:06: 🌍 Critique of affluent environmentalists' disdain for mass consumption and class hypocrisy.
1:15:26: 💸 Rising skepticism towards climate agenda due to potential financial burdens on the masses.

Aikas tyhjentävästi rikkoo kuplan...

[Isagoge]

Hyvä dokkari, kandee tsekata ...Aikas tyhjentävästi rikkoo kuplan...

No ei kyllä. Elokuvassa toistetaan samoja ns. zombieargumentteja, joita ilmastoskeptikot ovat sosiaalisessa mediassa kierrättäneet viimeisen 20 vuoden ajan. X:ssä on kohtalaisen hyvä pitkä ketju, jossa "dokumentin" väitteitä kumotaan

https://twitter.com/mkeulemans/status/1771642599989711005?s=20

Muutamissa kohdin Keulemans olisi toki voinut valita lähteitä paremmin ja pari asiavirhettäkin hänen ketjustaan löytyy.

Sceptical Science on myös julkaissut elokuvasta artikkelin, ja samalta sivulta löytyy linkit näiden ns. zombieargumenttien kumoamisiin.

https://skepticalscience.com/climate-the-movie-a-hot-mess-of-cold-myths.html

"Dokumentissa" esiintyvästä uuden polven ilmastoskeptisestä ammattitutkijasta Willie Soonista olen itsekin täällä kirjoittanut, mutta sen jälkeen on ilmestynyt  Chatzistergos (2024)

https://link.springer.com/article/10.1007/s11207-024-02262-6

ja Chatzistergos et al. (2023) 

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1364682623001487?via%3Dihub

joissa varsin kattavasti kumotaan Soonin papereissa esitetyt väitteet Auringon viimeaikaisesta säteilytehon kasvusta. "Dokumentti" on tässä tekstissäni siksi lainausmerkeissä, että elokuva on suurimmaksi osaksi heikkolaatuista ilmastoskeptistä tai -denialistista propagandaa eikä mikään asiallinen dokumentti. Viestini kuvasta näkyy, miten alhaisiin kikkoihin ilmastoskeptikot tässä elokuvassa joutuvat turvautumaan.   

[Totti]

Hyvä dokkari, kandee tsekata ...Aikas tyhjentävästi rikkoo kuplan...

No ei kyllä. Elokuvassa toistetaan samoja ns. zombieargumentteja, joita ilmastoskeptikot ovat sosiaalisessa mediassa kierrättäneet viimeisen 20 vuoden ajan.

Katsoin dokkarin ja tutkin debunkkauslähteesi (siltä osin kun ne oli luettavissa).

Esimerkiksi Sceptical Science lähteesi

- "kumoaa" väitteen CO2:sta "kasvien ruokana" toteamalla, että "The effects of enhanced CO2 on terrestrial plants are variable and complex and dependent on numerous factors". Linkin takana saamme lukea, että kasvit eivät kasva pelkästään CO2:n varassa vaan tarvitsevat myös multaa ja aurinkoa.

- "kumoaa" väitteen CO2:n noususta lämpötilan jälkeen toteamalla, että "CO2 didn't initiate warming from past ice ages but it did amplify the warming.  In fact, about 90% of the global warming followed the CO2 increase.".  Linkin takana saamme lukea että merissä on liuennutta CO2:ta, joka lämmittää ilmastoa sen jälkeen kun ilmasto on lämmennyt.

- "kumoaa" väitteen ilmastomallien epävarmuudesta toteamalla, että "Models successfully reproduce temperatures since 1900 globally, by land, in the air and the ocean.". Linkini takaa saamme lukea, että kaikki mallit ennustavat "oikeainsuuntaisesti", mutta sisältävät virheitä.

jne. jne.

Nämä SS:n debunkkaukset ovat käytännössä pelkkää puppua, selittelyä ja mielipiteitä. Ne ei debunkkaa yhtään mitään vaan pyrkii sotkemaan dokkarin väitteet erinäisillä sivujuonilla, joilla ei ole mitään tekemistä itse aiheen kanssa. Moni debunkkaus jopa vahvistaa dokkarin väittämät, mutta yrittää retoriikalla ja uuvuttavilla selityksillä vähätellä ilmastonarratiivin ongelmat.

SS vetoaa myös "Climate Disinformation Databaseen" ( https://www.desmog.com/climate-disinformation-database/ ) mitätöidäkseen dokkarin tieteilijät. CDD on kuitenkin ilmastolobbyn itsensä kasaama propagandasivusto, jossa pyritään lokaamaan ns. ilmastokieltäjiä. Vetäjinä on liuta toimittaja-aktivisteja ( https://www.desmog.com/about/ ), jotka ovat olleet aktiivisia erilaisessa liberaalisessa vasemmistomediassa.

Dokkari ei tietenkään ole syväluotaava tieteellinen analyysi, mutta se esittää ilmastohysterian pääasialliset virheet maallikoille ymmärrettävässä muodossa. Materiaali perustuu pitkälti ilmastopropagandistien omaan dataan, jota se ei halua muiden tulkitsevan ja ymmärtävän. Dokkari osui kuitenkin selvästi arkaan paikkaan kun se pyritään debunkkaa pulushakkitaktiikalla ja kököllä demagogialla.

[Luotsi]

Kevät tulee, ja sen mukana kevättulvat, on Ylekin hokannut:

Tulvavaroituksia annettu – aikainen kevät ja runsasluminen talvi tekevät tilanteesta harvinaisen, sanoo tutkija

Viikonloppuna tulviminen saattaa olla voimakkainta Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, kerrotaan Suomen ympäristökeskukselta.

https://yle.fi/a/74-20081536

Mikähän mahtanee olla tällaiseen ikävään ilmiöön syynä? Aivan oikein, vanha tuttumme ilmastonmuutoshan se tietysti

Ilmastonmuutos aikaistaa kevättä

Kevättulvat voivat Myllyniemen mukaan tulevinakin vuosina alkaa totuttua aiemmin.

Suomen ilmasto on luonteeltaan hyvin vaihteleva, ja vaikka ilmastonmuutoksen myötä lumen määrä vähenee, tulee Suomessa lähivuosikymmeninäkin olemaan runsaslumisia talvia, hän muistuttaa.

– Tässäkin vaihtelu voimistuu, kunnes lumiset talvet alkavat väistyä. Lumisiin talviin voi kuitenkin jatkossa yhdistyä aikainen sulaminen, toisin kuin 1900-luvulla.

[Totti]

Kevät tulee, ja sen mukana kevättulvat, on Ylekin hokannut:

Tulvavaroituksia annettu – aikainen kevät ja runsasluminen talvi tekevät tilanteesta harvinaisen, sanoo tutkija

Viikonloppuna tulviminen saattaa olla voimakkainta Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa, kerrotaan Suomen ympäristökeskukselta.

https://yle.fi/a/74-20081536

Mikähän mahtanee olla tällaiseen ikävään ilmiöön syynä? Aivan oikein, vanha tuttumme ilmastonmuutoshan se tietysti

Ilmastonmuutos aikaistaa kevättä

Kevättulvat voivat Myllyniemen mukaan tulevinakin vuosina alkaa totuttua aiemmin.

Suomen ilmasto on luonteeltaan hyvin vaihteleva, ja vaikka ilmastonmuutoksen myötä lumen määrä vähenee, tulee Suomessa lähivuosikymmeninäkin olemaan runsaslumisia talvia, hän muistuttaa.

– Tässäkin vaihtelu voimistuu, kunnes lumiset talvet alkavat väistyä. Lumisiin talviin voi kuitenkin jatkossa yhdistyä aikainen sulaminen, toisin kuin 1900-luvulla.

Sama YLE uutisoi 2013 lukuisista Pohjanmaan tulvista, joita on saatu tallennettua jopa filmille 50-luvulta saakka.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/19/taas-tulvii-pohjanmaa

[Uuno Nuivanen]

Toimittelijoiden tapa kirjoitella juttuja ns. omasta päästään taitaa olla yleistymään päin.

[Isagoge]

- "kumoaa" väitteen CO2:n noususta lämpötilan jälkeen toteamalla, että "CO2 didn't initiate warming from past ice ages but it did amplify the warming.  In fact, about 90% of the global warming followed the CO2 increase.".  Linkin takana saamme lukea että merissä on liuennutta CO2:ta, joka lämmittää ilmastoa sen jälkeen kun ilmasto on lämmennyt.

En nyt oikein ymmärrä, mitä yrität sanoa... Mutta mitä enemmän luen ilmastoskeptikoiden tai -denialistien kirjoituksia, sitä vaikeammaksi näköjään minulle käy ymmärtää se, miten niissä esiintyviä väärinkäsityksiä on ylipäätään mahdollista muodostaa ja omaksua. Jäsen Tottinkin viestistä voisi lähteä purkamaan useita sellaisia, mutta tällä kertaa käsittelen vain glasiaali-interglasiaalivaihtelua ("jääkausivaihtelua") ja hiilidioksidin roolia siinä.

Ilmeisesti jäsen Totti monen ilmastoskeptikon tavoin ajattelee, että seuraavat kaksi asiantilaa sulkevat toisensa pois, jolloin vain toinen on mahdollinen:

(1) Ilmakehän CO₂-pitoisuus nousee, tämä tuottaa positiivisen säteilypakotteen ja pinnan ja troposfäärin sekä valtamerien lämpötila nousee.

(2) Pinnan ja troposfäärin sekä valtamerien lämpötila nousee, ja tämän johdosta meristä ja maaperästä emittoituu CO2:a ilmakehään, jolloin ilmakehän CO₂-pitoisuus nousee.

Mutta miksi ihmeessä nämä asiantilat sulkisivat toisensa pois edes arkijärjellä ajateltuna? Ja mitä tutkimusnäyttöä on siitä, että ne sulkisivat toisensa pois?

Eivät ne todellisuudessa suljekaan toisiaan pois. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on glasiaali-interglasiaalivaihtelun yhteydessä sekä seurannut lämpötilaa että vaikuttanut lämpötilaan voimistamalla tai heikentämällä kasvihuoneilmiötä, mikä on voimistanut ja globalisoinut Kvartäärikauden lämpötilavaihtelua ja siitä seuraavia muutoksia maapallon pinnalla, ilmakehässä ja merissä.

Tarkemmin eriteltynä ainakin viimeiset 800 000 vuotta, todennäköisesti jopa 2,6 miljoonaa vuotta eli Kvatäärikauden (2,6-miljoonaa – 11 500 vuotta sitten) ajan jatkuneen glasiaali-interglasiaalivaihtelun syyt ja ehdot ovat nykykäsityksen mukaan nämä:

(1) Aurinkokunnan muiden taivaankappaleiden vaikutuksesta maapallon radassa ja akselikulmassa tapahtuu syklisiä muutoksia, jotka vaikuttavat maa-aurinkogeometriaan ja siten siihen, miten paljon insolaatiota (säteilytehoa pinta-alayksikköä kohti) maapallo saa, ja miten insolaatio ajallisesti ja paikallisesti maapallolla jakautuu. Näistä muutoksista pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisimman osan keskikesällä saama insolaatio (Milankovićin insolaatio) on erityisen tärkeä glasiaali-interglasiaalivaihtelun kannalta. Tähän liittyvät seikat olen selittänyt tarkemmin alaviitteessä¹.

(2) Kohdassa (1) kuvatut insolaation muutokset ovat kuitenkin varsin heikkoja. Vaikka ne ovat olleet olemassa huomattavasti pidempään kuin 2,6 miljoonaa vuotta, ne ovat tuottaneet glasiaali-interglasiaalivaihtelua todennäköisesti vain Kvartäärikauden aikana. Miksi näin?

(2a) Maa-aurinkogeometrian muutokset eivät pysty käynnistämään jäätiköitymistä, jos ilmakehämme kasvihuoneilmiön voimakkuutta keskeisesti säätäviä ilmakehässä kondensoitumattomia kasvihuonekaasuja, ennen kaikkea hiilidioksidia, on ilmakehässä liian paljon. Vasta n. 3 miljoonaa vuotta sitten ilmakehän CO₂-pitoisuus laski niin alhaiseksi (viestini 1. kuva), että glasiaali-interglasiaalivaihtelu saattoi käynnistyä. (Ganopolski & Calov 2011; Ganopolski & Brovkin 2017; Ganopolski 2024.)

(2b) Glasiaali-interglasiaalivaihtelun esiintymiseen vaikuttavat CO₂-pitoisuuden lisäksi myös muut suurelta osin tai kokonaan laattatektoniikasta määräytyvät tekijät, eli mannerten sijainti, poimuttuminen, merten virtaukset ja manneralueiden peite. Vasta kun Etelämanner oli siirtynyt Etelänavan päälle ja jäätiköityminen siellä oli alkanut, Himalajan ja Tiibetin ylängöt olivat syntyneet, Panaman kannas oli syntynyt ja virtaus Tyynellämerellä arktiselle alueelle heikentynyt Beringin salmen kapeuden takia, glasiaali-interglasiaalivaihtelun oli mahdollista käynnistyä.

Tarkastellaan hiilidioksidin roolia glasiaali-interglasiaalivaihtelussa vielä yksityiskohtaisemmin. Tiedämme hyvin varmasti, että viimeisen 800 000 vuoden aikana sen pitoisuus ilmakehässä on vaihdellut syklisesti n. välillä 180 ppm – 300 ppm geologisessa mittakaavassa hyvin synkronisesti pintalämpötilan vaihtelun kanssa (viestini 2. kuva). Vielä vuosituhannen vaihteessa uskottiin, että CO₂-pitoisuuden muutos on jatkuvasti seurannut pintalämpötilan ja merten syvempien kerrosten lämpötilan muutosta n. 600-1000 vuoden viiveellä, mutta uudemman tutkimuksen mukaan näin ei ole ollut.

Shakun ja kumppanit (2012) huomasivat laajan ja globaalisti siihen astisista tutkimuksista kattavimman asiaan liittyvän proksiaineiston avulla, että eteläisellä pallonpuoliskolla CO₂-pitoisuuden vaihtelu kyllä seuraa lämpötilavaihtelua, mutta muualla maapallolla näin ei välttämättä ole (viestini 3. kuva). CO₂-pitoisuuden muutos on siis ainakin viime deglasiaation yhteydessä myös edeltänyt lämpötilamuutosta, ja sen perusteella mitä tiedämme asiaan liittyvistä mekanismeista, näin on todennäköisesti käynyt myös edellisten glasiaatioiden ja deglasiaatioiden yhteydessä.

Ilmastoskeptikoiden taajaan levittelemä väite siitä, että glasiaali-interglasiaalivaihtelun aikana ilmakehän CO₂-pitoisuus muutos olisi aina seurannut pintalämpötilan muutosta, ei siis nykytutkimuksen valossa pidä paikkaansa. Lisäksi pitkässä, 1800-luvulta alkaneessa fysiikkaan, kemiaan ja ilmakehässä ja sen ulkopuolelta tehtyihin mittauksiin perustuvassa tutkimusperinteessä on toki käytännössä jo todistettu CO₂:n efekti ilmakehän ja pinnan lämpötilaan, joten missään tapauksessa mikään Kvartäärikauden paleoklimatologinen evidenssi EI OSOITTAISI, että ilmakehän CO₂-pitoisuuden muutoksella ei ole efektiä pintalämpötilaan tai troposfäärin lämpötilaan.

Miten ilmakehän CO₂-pitoisuuden vaihtelu sitten tarkemmin ottaen on kytkeytynyt lämpötilavaihteluun Kvartäärikauden aikana? Tarkastellaan aluksi glasiaatiota, eli laajan jäätiköitymisen alkua. Kun maa-aurinkogeometrian muutokset ovat vähentäneet maapallon pohjoisimman alueen keskikesällä saamaa auringonsäteilyä, jään ja lumen peittämä alue on siellä alkanut kasvaa. Tämä on johtanut planetaarisen albedon parantumiseen, jolloin yhä pienempi osa ilmakehän läpi maanpinnalle asti tulleesta Auringon lyhytaaltoisesta säteilystä on absorboitunut pintaan. Meret ovat viilentyneet pintakerroksesta lähtien, mitä puolestaan on kasvattanut ilmakehästä meriin hiilidioksidia vievää vuota, ja yhä enemmän hiiltä on varastoitunut syvän meren hiilivarastoihin. Glasiaatioiden johdettua täysimittaiseen glasiaaliin hiiltä on ilmakehästä, maanpäällisestä kasvillisuudesta ja maannoksesta siirtynyt näihin varastoihin jopa 1000 Gt.

Tällöin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on glasiaation ajan laskenut, mutta samalla lasku on vaikuttanut kasvihuoneilmiön voimakkuuteen ja siten ilmakehän ja pinnan lämpötilaan, mikä on entisestään voimistanut kylmenemistä ja lisäksi globalisoinut sitä.

Kun maa-aurinkogeometrian muutokset ovat johtaneet siihen, että pohjoisin osa maapalloa on kesäaikaan saanut enemmän auringonsäteilyä, jäätiköt ja lumipeite ovat alkaneet vähentyä ja meret lämmetä sekä geometriamuutosten että huonontuneen planetaarisen albedon ansiosta, ja ilmakehään on ennen kaikkea merien syvistä varastoista vapautunut yhä enemmän hiilidioksidia. Tämä puolestaan on voimistanut ja globalisoinut lämpötilavaihtelua. (Heinemann et al. 2014.) Ainakin viime deglasaation yhteydessä tähän liittyy todennäköisesti myös AMOC:n romahtaminen, joka hetkeksi kylmensi pohjoista pallonpuoliskoa, mutta lämmitti eteläistä pallonpuoliskoa, jonka valtameret tämän seurauksena vapauttivat ilmakehään lisää hiilidioksidia, mikä puolestaan lämmitti koko planeettaa. (Shakun et al. 2012.)

Yhteenvetona voi siis todeta, että Kvartäärikaudella ilmakehän CO₂-pitoisuus on siis sekä seurannut lämpötilaa että vaikuttanut lämpötilaan. Jollei näin olisi ollut, Kvartäärikauden lämpötilavaihtelu olisi ollut huomattavasti vähäisempää ja paikallisempaa. Baggenstos et al. (2019) ovat arvioineet, että viimeisen n. 20 000 vuotta sitten alkaneen deglasiaation aikana ilmakehän CO₂-pitoisuuden muutos aiheutti hieman alle 40 % lämpenemisestä. Etelämantereen jääkairausytimistä tehty havainto, jonka mukaan ilmakehän CO₂-pitoisuus on muuttunut lämpötilamuutoksen jälkeen ei siis ole yleistettävissä koko maapalloa koskevaksi ja joka tapauksessa lämpötilamuutostakin seurannut CO₂-pitoisuuden muutos on vaikuttanut globaaliin keskilämpötilaan sekä alueellisiin lämpötiloihin huomattavasti.

Ihmiskunta on teollistumisen alun jälkeen päästänyt ilmakehään niin paljon hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja, että siitä seurannut kasvihuoneilmiön voimistuminen ja lämpötilan kohoaminen katkaisi holoseenin lämpöhuipun jälkeen alkaneen, varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla selvästi näkyneen kylmentymisen, jonka pitäisi edelleen jatkua (viestini 4. kuva). Tämä kylmentyminen ei ehkä olisi vielä johtanut uuteen glasiaatioon edes silloin, jos ilmakehän CO₂-pitoisuus olisi pysynyt esiteollisella tasolla (280 ppm), mutta n. 50 000 vuoden päästä maa-aurinkogeometria olisi jo muuttunut niin paljon, että glasiaatio olisi jo alkanut kunnolla näkyä. Jollei jotain valtavaa läpimurtoa hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä tehdä, ilmakehän CO₂-pitoisuus pysyy meidän ansiostamme koholla niin pitkään, että seuraava glasiaatio lykkääntyy yli 100 000 vuoden päähän. (Ganopolski et al. 2016.)

Kaikki tämä on yleisesti hyväksyttyä ilmastotutkimuksen perusopintotason asiaa, ja on helposti opiskeltavissa alan perusoppimateriaalista. Se fakta, että nyt netissä levitellyssä propagandaelokuvissa kaikki tämä sivuutetaan täysin ilman mainintaa, on yksi hyvä todistuskappale elokuvan propagandistisuudesta. Toivottavasti ne jäsenistä, jotka tämän jaksoivat lukea, eivät jatkossa enää pidä Kvartäärikauden aikaista CO₂-pitoisuuden ja lämpötilan yhteisvaihtelua osoituksena siitä, että CO₂ vain seuraisi lämpötilaa. Ko. vaihtelu on itse asiassa yksi todiste siitä, että ilmankehän CO₂-pitoisuuden vaihtelu vaikuttaa pintalämpötilaan voimakkaasti. Kauemmas historiaan menevissä tarkasteluissa aikaresoluutio alkaa olla niin huono, että pelkkien proksiaineistojen perusteella ei voi väittää sitä, mitä elokuvassa väitetään (CO2-pitoisuuden vaihtelu ei ole koskaan edeltänyt lämpötilan vaihtelua), joten sekin on suoranainen vale.

Lisäksi kannattaa muistaa, että teollistumisen alun jälkeinen ilmakehän CO2-pitoisuuden kasvu on aukottomasti osoitettavissa ihmisperäiseksi yksinkertaisella massan säilyvyyden lakiin perustuvalla argumentilla, minkä olen aikaisemmissa viesteissäni jo tehnyt.       

VIITTEET

1) Kun pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisin osa saa kesällä vähemmän Auringon säteilyä, kesät siellä jäävät niin viileiksi, ettei kaikki talvella satanut lumi ja muodostunut merijää ehdi sulaa, ja glasiaatio eli laajojen jäätiköiden muodostuminen voi käynnistyä. Näin käy silloin kun maapallo on pohjoisen kesällä radallaan kaukaisimmillaan auringosta, ja radan eksentrisyys on suuri sekä hyrräakselin kallistuskulma pieni. Näiden tekijöiden vaihtelu on jaksollista eli syklistä: perihelin ajankohta 20000 vuoden välein, akselin kallistuskulma 41000 vuoden sekä radan eksentrisyys 100000 ja 400000 vuoden jaksoilla.

LÄHTEET

Baggenstos, D., Häberli, M. & Fischer, H. (2019). Earth's radiative imbalance from the Last Glacial Maximum to the present. Earth, Atmospheric, and Planetary Sciences. 116 (30) 14881-14886
https://doi.org/10.1073/pnas.1905447116

Ganopolski, A. & Calov, R. (2011). The role of orbital forcing, carbon dioxide and regolith in 100 kyr glacial cycles, Clim. Past, 7, 1415–1425, https://doi.org/10.5194/cp-7-1415-2011

Ganopolski, A., Winkelmann, R., and Schellnhuber, H. J. (2016). Critical insolation-CO2 relation for diagnosing past and future glacial inception, Nature, 529, 200–204, https://doi.org/10.1038/nature16494 

Ganopolski, A. & Brovkin, V. (2017). Simulation of climate, ice sheets and CO2 evolution during the last four glacial cycles with an Earth system model of intermediate complexity, Climate of the Past., 13, 1695–1716, https://doi.org/10.5194/cp-13-1695-2017.  

Ganopolski, A. (2024). Toward generalized Milankovitch theory (GMT). Climate of the Past, 20, 151–185, 2024. https://doi.org/10.5194/cp-20-151-2024

Heinemann, M., Timmermann, A., Timm, O. E., Saito, F., and Abe-Ouchi, A. (2014). Deglacial ice sheet meltdown: orbital pacemaking and CO2 effects, Climate of the Past., 10, 1567–1579, https://doi.org/10.5194/cp-10-1567-2014.

Shakun, J., Clark, P., He, F. et al (2012). Global warming preceded by increasing carbon dioxide concentrations during the last deglaciation. Nature 484, 49–54. https://doi.org/10.1038/nature10915

Hyvä yleistajuinen esitys asiasta ja viestini kuvan 2 lähde:

Hausfather, Z. 2020. Explainer: How the rise and fall of CO2 levels influenced the ice ages.
https://www.carbonbrief.org/explainer-how-the-rise-and-fall-of-co2-levels-influenced-the-ice-ages/

[mannym]

En nyt oikein ymmärrä, mitä yrität sanoa... Mutta mitä enemmän luen ilmastoskeptikoiden tai -denialistien kirjoituksia, sitä vaikeammaksi näköjään minulle käy ymmärtää se, miten niissä esiintyviä väärinkäsityksiä on ylipäätään mahdollista muodostaa ja omaksua. Jäsen Tottinkin viestistä voisi lähteä purkamaan useita sellaisia,

Ihan vain jotta kaikilla muilla olisi mukavaa. Olisi kauhean kiva jos käsittelisit niitä kirjoituksia, kuten muut käsittelevät sinun kirjoituksiasi. Etkä lähde hakemaan ymmärrystä tekstiin jota et "ymmärrä" jostain muualta. Sivuuttaen asiat jotka kirjoituksessa on, keksien olkiukkoja siitä mitä kirjoitettiin.

[mannym]

Otanpa tämän pätkän vielä käsittelyyn.

Ilmastoskeptikoiden taajaan levittelemä väite siitä, että glasiaali-interglasiaalivaihtelun aikana ilmakehän CO2-pitoisuus muutos olisi aina seurannut pintalämpötilan muutosta, ei siis nykytutkimuksen valossa pidä paikkaansa. Lisäksi pitkässä, 1800-luvulta alkaneessa fysiikkaan, kemiaan ja ilmakehässä ja sen ulkopuolelta tehtyihin mittauksiin perustuvassa tutkimusperinteessä on toki käytännössä jo todistettu CO2:n efekti ilmakehän ja pinnan lämpötilaan, joten missään tapauksessa mikään Kvartäärikauden paleoklimatologinen evidenssi EI OSOITTAISI, että ilmakehän CO2-pitoisuuden muutoksella ei ole efektiä pintalämpötilaan tai troposfäärin lämpötilaan.

"Nykytutkimus" joka on siis jatkoa Shakunin ja kumppaneiden 2012 pleikkaritieteille, joissa asioita tulkittiin toisin, muodostettiin hieman ilmastomalleja ja sitten julkaistiin lopputulos, multiproxyna, mutta kuten tavallista, kovin kuvaava se ei ole. Vaan lähinnä jälleen pleikkaritiedettä.

Minusta on myös edelleen mukava huomata kuinka jatkat tuota olkiukkosi mätkimistä, kuinka ilmastoskeptikot kertovat ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksella olisi mitään vaikutusta. Kyllä sillä on, ensimmäiset 200ppm tuottavat suuremman vaikutuksen kuin sen jälkeiset 2000ppm. Tuo olkiukko jota harrastat on kyllä mainio, sen kääntöpuolella on kuitenkin se alarmistien rummuttama, mutta todistamatta jäänyt, Hiilidioksidi ohjaa ilmakehän lämpötilaa. Asia jonka sinäkin olet väittänyt monta kertaa, mutta tarpeen tullen kieltänyt sen, mutta sitten kuitenkin vedonnut taas siihen kun se on ollut sinusta sopivaa.

Muistathan kun mitään muuta selitystä sille "kohonneelle" lämpötilale ei ole kuin ihmisen päästöt jankkaustasi? Muuten on hauskaa että vieläkin lainaat skeptical scienceä, joka ei ole skeptistä nähnytkään ja jonka ainoa tapa argumentoida, on kuten Totti asian ilmaisi

Nämä SS:n debunkkaukset ovat käytännössä pelkkää puppua, selittelyä ja mielipiteitä. Ne ei debunkkaa yhtään mitään vaan pyrkii sotkemaan dokkarin väitteet erinäisillä sivujuonilla, joilla ei ole mitään tekemistä itse aiheen kanssa. Moni debunkkaus jopa vahvistaa dokkarin väittämät, mutta yrittää retoriikalla ja uuvuttavilla selityksillä vähätellä ilmastonarratiivin ongelmat.

Niin no mitä voikaan odottaa, lafkalta jota vetää sarjakuvapiirtäjä joka yritti tehdä tiedettä, epäonnistuen siinä surkeasti. SS on melko lailla ilmastonatsi sivusto, jossa "the tiede™" on vallalla eikä muita selityksiä ole. Johtajanaan siis Herra Cook, joka itse on itsestään seuraavan kuvan ottanut.

[Isagoge]

"Nykytutkimus" joka on siis jatkoa Shakunin ja kumppaneiden 2012 pleikkaritieteille, joissa asioita tulkittiin toisin, muodostettiin hieman ilmastomalleja ja sitten julkaistiin lopputulos, multiproxyna, mutta kuten tavallista, kovin kuvaava se ei ole. Vaan lähinnä jälleen pleikkaritiedettä.

Geneerinen ilmastotutkimuksen kritiikki tyyliin "Pleikkaritiedettä, en usko!" on tietysti pelkkää nimittelyä, eikä siitä kannata lähteä väittelemään.   

...Ensimmäiset 200ppm tuottavat suuremman vaikutuksen kuin sen jälkeiset 2000ppm...

Olen itse jopa esittänyt hiilidioksidipitoisuuden kasvun logaritmisesta vaikutuksesta täällä tutkimustuloksia ja laskelmia, joten en ymmärrä, miksi otat asian toistuvasti esille. Niiden mukaan nyt nopeasti tapahtunut muutos 280 ppm -> 425 ppm (CO2-pitoisuus on tosiaan tällä hetkellä jo 425 ppm!) tuottaa karkean laskelman mukaan säteilypakotteen muutoksen ΔF=α·ln(C/C0), α = 5,35, eli ΔF = 5,35·ln(425/280) =  2,6W/m2, mikä riittää edelleen karkeasti laskien tuottamaan keskimääräisessä pintalämpötilassa muutoksen ΔTs= λ·ΔF, λ = 0,75 (jos käytetään Kraussin 2021 λ:lle antaman arvoalueen keskimmäistä arvoa) eli ΔTs = 0,75·2,6 = 1,9K. Kyllä se on tuntuva muutos, varsinkin kun muistetaan, että nyt vallitsevasta positiivisesta säteilypakotteesta CO₂:n osuus on n. 2/3, sillä muutkin kasvihuonekaasupäästömme lämmittävät ilmastoa.

Tuo olkiukko jota harrastat on kyllä mainio, sen kääntöpuolella on kuitenkin se alarmistien rummuttama, mutta todistamatta jäänyt, Hiilidioksidi ohjaa ilmakehän lämpötilaa. Asia jonka sinäkin olet väittänyt monta kertaa, mutta tarpeen tullen kieltänyt sen, mutta sitten kuitenkin vedonnut taas siihen kun se on ollut sinusta sopivaa.

Olkinukkea käytät tässä sinä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tosiaan on keskeinen maapallon pintalämpötilaa säätelevä tekijä, mitä en ole koskaan kieltänyt. N. 20% maapallon kasvihuoneilmiön lämmittävästä efektistä on CO₂:n ansiota (Schmidt et al 2010). Vielä olennaisempaa on se, että se ei kondensoidu ilmakehässä ja sen pulssin residenssiaika on pitkä, joten se kontrolloi keskeisesti kasvihuoneilmiön voimakkuutta. Jollei ilmakehässä olisi sitä 0,0425 %:n osuutta hiilidioksidia, mikä siellä on, vaan pitoisuus olisi nolla, keskimääräinen pintalämpötila olisi n. -20 °C ja meret olisivat jäässä tai sohjona tropiikissakin (Lacis et al. 2010).

Samalla on kuitenkin selvää, että pintalämpötilaan vaikuttavat myös muut tekijät, jotka voivat lyhyellä tai pidemmällä aikaskaalalla kumota CO₂-pitoisuuden muutoksen efektin. Esimerkiksi interglasiaalien lopussa Kvartäärikauden "korkeat" pitoisuudet (n. 300 ppm korkeimmillaan) eivät riittäneet kumoamaan orbitaalisen pakotteen kylmentävää vaikutusta. Pidemmällä aikaskaalalla mannerten liike helposti kumoaa ainakin pienet vaihtelut ilmakehän CO₂-pitoisuudessa, ja lyhyellä aikaskaalalla iso tulivuorenpurkaus kumoaa myös CO₂-pitoisuuden kasvun efektin helposti joksikin aikaa. Ja kumosihan ihmiskunta itsekin rikkiyhdistepäästöillään viime vuosisadan puolivälissä joksikin aikaa CO₂-pitoisuuden kasvun lämmittävän efektin.

Nyt kuitenkaan muut tekijät eivät ilmastotutkimuksen vallitsevan käsityksen mukaan käytännössä ollenkaan vaikuta lämmittävästi, joten nyt menossa oleva lämpeneminen on käytännössä kokonaan kasvihuonekaasupäästöjemme ansiota. CO₂:n osuus lämpenemisestä on tosiaan n. 2/3, ja toisena tulee CH₄.