Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[repsikka]

Mielenkiintoisia skenaarioita.
Yksi asia, joka minulle tässä ilmastonmuutosväittelyssä on jäänyt arvoitukseksi, on viimeisimmän jääkauden päättymiseen vaikuttaneet syyt. Ihmisen osuus lienee luettavissa heti pois.
  Tuolloinen mannerjäätikkö oletukseni mukaan on ollut Grönlannin luokkaa.
Nyt kun on olemassa tietokonemalli, joka selvittää Grönlannin jäätikön sulamisen vaikutuksia Golf-virtaan, niin  miksi ei pantaisi sama ohjelma tutkimaan, paljonko mannerjäätikön sulaminen muinoin laski Pohjois-Euroopan lämpötilaa. Mikähän olisi tulos ?

[Ajattelija2008]

Laskelma löytyy monesta tieteellisestä paperista. Yhteistä niille on se, että makean veden tuloa on liioiteltu monikymmenkertaisesti...Yllä olevassa paperissa oletetaan, että ylimääräistä makeaa vettä tulee miljoona tonnia sekunnissa. Vuotuinen Grönlannin sulaminen on 200 Gt, eli mallissa se tulisi kahdessa päivässä!

Siksi kysyinkin sellaisen laskelman perään, jossa olisi otettu huomioon kaikki olennaisesti asiaan vaikuttavat makean veden vuot, ei pelkkää Grönlannin jäätikön sulamisesta tulevaa vuota. Mahtaako sellaista olla?

Myös sademäärä voi muuttua. En ole nähnyt asiasta spekulaatiota. Alue oli paljon nykyistä lämpimämpi 8000 vuotta sitten. Silloin on saattanut sademäärä olla nykyistä suurempi. Golf-virta ei pysähtynyt.

Nykytiedon perusteella ei ole mahdollista, että Golf-virta oleellisesti heikkenisi seuraavan sadan vuoden aikana. Säännöllisesti kierrätettävä kauhu-uutinen, jota on toistettu ainakin 50 vuotta, on huijausta.

[Ajattelija2008]

Mielenkiintoisia skenaarioita.
Yksi asia, joka minulle tässä ilmastonmuutosväittelyssä on jäänyt arvoitukseksi, on viimeisimmän jääkauden päättymiseen vaikuttaneet syyt. Ihmisen osuus lienee luettavissa heti pois.
  Tuolloinen mannerjäätikkö oletukseni mukaan on ollut Grönlannin luokkaa.
Nyt kun on olemassa tietokonemalli, joka selvittää Grönlannin jäätikön sulamisen vaikutuksia Golf-virtaan, niin  miksi ei pantaisi sama ohjelma tutkimaan, paljonko mannerjäätikön sulaminen muinoin laski Pohjois-Euroopan lämpötilaa. Mikähän olisi tulos ?

Ei ilmastomalleilla pysty noita laskemaan. Mallit eivät anna mitään järkevää ulos, kun niillä yrittää mallintaa jääkauden ilmastoa.

Onneksi tiedämme kokemuksesta, mitä tapahtui kun valtavat jäätiköt sulivat 11 700 vuotta sitten. Arktinen alue lämpeni hurjasti.

[Isagoge]

Mielenkiintoisia skenaarioita.
Yksi asia, joka minulle tässä ilmastonmuutosväittelyssä on jäänyt arvoitukseksi, on viimeisimmän jääkauden päättymiseen vaikuttaneet syyt. Ihmisen osuus lienee luettavissa heti pois.

Maa-aurinkogeometrian muutokset eli muutokset Maan kiertoradassa ja akselikulmassa ovat nykykäsityksen mukaan laukaisseet sekä glasiaatiot (jäätiköitymiset, jotka ovat johtaneet glasiaaliin, "jääkauteen"¹) että deglasiaatiot (lämpimiin välikausiin eli interglasiaaleihin johtaneet jäätiköiden sulamiset).

Näitä on esiintynyt nyt ainakin n. miljoonan vuoden ajan, mahdollisesti jopa vajaa kolme miljoonaa vuotta. Koska kiertorata- ja akselikulmamuutoksia aiheuttavat muut taivaankappaleet, ne ovat olleet olemassa paljon pidempäänkin, mutta muut ilmastoon vaikuttavat tekijät, ennen kaikkea mannerten sijainti ja poimuttuminen seurauksineen sekä ilmakehän CO²-pitoisuus ovat estäneet noiden sinänsä aika heikkojen geometriamuutosten vaikutuksen aikaisemmin. Kun mennään tarpeeksi pitkälle ilmaston historiassa taaksepäin, noita muutoksia on saattanut sitten sielläkin esiintyä.

Jos mennään suoraan tuohon varsinaiseen kysymykseesi, niin maa-aurinkogeometria alkoi viimeisen glasiaalin lopussa muuttua niin, että pohjoinen pallonpuolisko sai keskikesän aikaan yhä enemmän säteilyä: keskikesän insolaatio pohjoisimmilla leveysasteilla kasvoi n. 30W/m² 24 000-12 000 vuotta sitten. Tämä sulatti jäätiköitä ja merijäätä, mikä huononsi maapallon heijastuskerrointa eli albedoa. Tämä puolestaan vahvisti lämpenemistä. Lisäksi lämpenevistä meristä ja jäätiköiden alta paljastuvilta maa-alueilta ilmakehään pääsi aikaisempaa enemmän hiilidioksidia, mikä myös vahvisti lämpenemistä ja globalisoi sitä. Tämä on tärkeä pointti, joka ihmisiltä usein unohtuu: nykytutkimuksen mukaan myös glasiaali-interglasiaalivaihtelussa ilmakehän CO²-pitoisuuden kasvu on vaikuttanut ilmastoa lämmittävästi, vaikka pitoisuus toisaalta on myös seurannut lämpenemistä. Jos näin ei olisi ollut, vaihtelu ei olisi voinut olla niin voimakasta kuin se on ollut.

Alan johtava tutkija Andrey Ganopolski julkaisi juuri (Ganopolski, A. 2024) oman edelleenkehittelynsä Milutin Milankovićin ja hänen edeltäjiensä ns. astronomisesta jääkausiteoriasta,  ja Ganopolskin edelleen kehitelty versio sisältää monia mielenkiintoisia lisäyksityiskohtia edellisen täydennykseksi ja lisäksi vastauksia kysymyksiin ko. asiassa, joihin ei aikaisemmin ole kovin hyvin onnistuttu vastaamaan. Artikkeli löytyy osoitteesta

https://cp.copernicus.org/articles/20/151/2024/

Nyt kun on olemassa tietokonemalli, joka selvittää Grönlannin jäätikön sulamisen vaikutuksia Golf-virtaan, niin  miksi ei pantaisi sama ohjelma tutkimaan, paljonko mannerjäätikön sulaminen muinoin laski Pohjois-Euroopan lämpötilaa. Mikähän olisi tulos ?

On sitä tutkittu. Pitkät ajanjaksot ja vähäinen tieto kaikista asiaan vaikuttavista olosuhdetekijöistä tekevät näistä mallikokeista ja niiden tuloksista karkeita. Rahmstorf (2002) teki aikoinaan näistä mallikokeista tämän yhteenvedon:

Surface warming started around 17–20 kyr ago in Antarctica and proceeded approximately synchronously with the rise in atmospheric CO2 and global sea level. Northern records such as the Greenland ice cores, however, show a very different deglaciation history. A consistent and plausible (although tentative) explanation can be advanced if we assume (as for the D/O and Heinrich events discussed above) that these northern sites are dominated by the state of the Atlantic thermohaline circulation, which went through some significant changes during deglaciation, in part because of the influx of meltwater from the shrinking ice sheets...Greenland, however, remains cold (although some warming begins at a similar time as in Antarctica when the two regions are viewed on a common timescale), as meltwater influx and Heinrich event 1 tend to keep the Atlantic Ocean in cold circulation mode. Greenland then warms abruptly at 14.6 kyr ago in the Bølling warming, owing to a northward shift in ocean circulation (that is, D/O event 1)...The Younger Dryas event seems to be special in a number of ways. Because of the high meltwater influx at this time, NADW formation probably stopped, as during Heinrich events

Rahmstorfin ko. artikkeli löytyy ilman maksumuuria tuolta. Siellä selitetään myös nuo tapahtumat, joihin lainaamassani tekstissä viitataan lyhenteillä:

https://www.pik-potsdam.de/~stefan/Publications/Nature/insight_review.pdf

Eli karkeasti merien virtausten muutokset ovat esimerkiksi viime deglasiaation yhteydessä tuottaneet huomattavaa heilahtelua Pohjois-Atlantin paikallisilmastossa, ja toisaalta joskus myös hillinneet sitä. Mallikokeiden tulokset ovat kuitenkin aika epätarkkoja tässä asiassa. Tuosta on varmasti myös uudempaa tutkimusta. 

Alue oli paljon nykyistä lämpimämpi 8000 vuotta sitten.

Jonkin verran lämpimäpi varmaankin, mutta tätä on kyllä vaikeaa arvioida. Vinther et al. (2009) Grönlannin multiproksitulokseenhan tässä asiassa paljon viitataan. Viestini 1. kuvassa on Zeke Hausfatherin tästä esittämä graafi, johon on lisätty myös moderni mittariaikasarja (pelkät jääproksiaikasarjat tuolta tavallisesti loppuvat jonnekin 1800-luvulle ihan uusimpia tutkimuksia lukuunottamatta).

Ei ilmastomalleilla pysty noita laskemaan. Mallit eivät anna mitään järkevää ulos, kun niillä yrittää mallintaa jääkauden ilmastoa.

Willeit et al. (2019) ovat jo viisi vuotta sitten onnistuneet mallintamaan 3 viimeisen vuosimiljoonan ilmaston vaihtelun keskimonimutkaisella ilmastomallilla erittäin onnistuneesti: 

https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.aav7337

Ja jo 20 vuotta tätä aikaisemmin onnistuttiin mallintamaan nykykäsityksen mukaan ihan onnistuneesti tuossa Rahmstrorf-lainauksessa esitettyjä tapahtumia, tosin hieman kikkailemalla eräissä asioissa.

Onneksi tiedämme kokemuksesta, mitä tapahtui kun valtavat jäätiköt sulivat 11 700 vuotta sitten. Arktinen alue lämpeni hurjasti.

Koko kuva on nykykäsityksen mukaan kyllä se, että nimenomaan Pohjois-Atlantilla tapahtui viimeisen deglasiaation aikana isoja heilahduksia, jotka selittyvät nimenomaan merien virtausten muutoksista (viestini 2. kuva).

(1) Jääkauden käsite on sikäli sekava, että sillä voidaan viitata sekä viimeisten vuosimiljoonien tai ainakin vuosimiljoonan aikana esiintyneihin laajoihin jäätiköitymisen jaksoihin (glasiaaleihin), kauempana historiassa esiintyneisiin paljon pidempiin alhaisen keskimäärän pintalämpötilan kausiin tai sitten jaksoon, jolloin edes jossain päin maapalloa on pysyviä jäätiköitä. Glasiaali olisi siksi parempi termi, kun puhutaan läheisen geologisen historian aikaisista kausista, jolloin erityisesti pohjoista pallonpuoliskoa ovat peittäneet laajat jäätiköt.   

[Caucasian]

Elikkä jääkauden ja sen päättymisen aiheuttaa pääasiassa kiertoradan vaihtelut, mikä vaikuttaa auringon lämmittävän vaikutukseen. Oleellista on siis auringosta tuleva energia.
Missähän se hiilidioksidi luuhaa, kun jääkaudella se ei ole kasvillisuudessa? Sitten kun jää vetäytyy, niin co2 lisääntyy kun sitä alkaa sitoutua enemmän kasveihin? Ei oikein vaikuta loogiselta. Samaten tuo jään sulaminen pohjolassa/grönlannissa laskee lämpötilaa vaikuttaa nurinkuriselta. Ja merivirran pysähtyminen vaikka maapallon pyöriminen niitä myös liikuttaa vaikuttaa huuhaalta.
Kartasta (katsokaa jäätymistä atlantilla) näkee suoraan, että lämmin vesi virtaa pohjoiseen länsirannikoilla ja kylmä etelään itärannikoilla (grönlannin rannikot selkeä, itäpuolella meri jäässä, länsipuolella ei niinkään; norjan rannikko sula aina murmanskiin asti, sen sijaan pohjoisamerikan itärannikko jäätyy melko pitkälle etelään.). Kiertosuunta sama kuin veden pyörimissuunta kun vedät tulpan irti lavuaarissa. Tämä kierto ei taatusti pysähdy kokonaan vaikka kuinka kaataa makeaa vettä mereen.
En siis usko, että ihan kaikkea on osattu ottaa huomioon tuossa katastrofiennuste-simulaatiossa.

[tinnitus]

Kartasta (katsokaa jäätymistä atlantilla) näkee suoraan, että lämmin vesi virtaa pohjoiseen länsirannikoilla ja kylmä etelään itärannikoilla (grönlannin rannikot selkeä, itäpuolella meri jäässä, länsipuolella ei niinkään; norjan rannikko sula aina murmanskiin asti, sen sijaan pohjoisamerikan itärannikko jäätyy melko pitkälle etelään.). Kiertosuunta sama kuin veden pyörimissuunta kun vedät tulpan irti lavuaarissa. Tämä kierto ei taatusti pysähdy kokonaan vaikka kuinka kaataa makeaa vettä mereen.

Pintavirtausten lisäksi valtameren vettä kierrättää termohaliinikierto https://fi.wikipedia.org/wiki/Termohaliinikierto . Tämä on se mihin makean veden määrä Pohjois-Atlantilla vaikuttaa.

[Isagoge]

Elikkä jääkauden ja sen päättymisen aiheuttaa pääasiassa kiertoradan vaihtelut, mikä vaikuttaa auringon lämmittävän vaikutukseen. Oleellista on siis auringosta tuleva energia.

Auringosta tuleva energia on kaikkien pidempiaikaisten globaalien lämpötilamuutosten lähde. Muut tekijät vain säätävät ilmakehän ulkorajan säteilytasapainoa, eli sitä, paljonko sitä energiaa jää ilmastojärjestelmään tai poistuu ilmastojärjestelmästä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa orbitaaliset sykliset muutokset säätävät hieman koko planeetan kokemaa insolaatiota, mutta ko. ilmiön kannalta olennaisemmin sen vuosittaista ja maantieteellistä jakaumaa, ja juuri pohjoisen pallonpuoliskon kesän keskivaiheilla saama insolaatio on keskeinen parametri.

Missähän se hiilidioksidi luuhaa, kun jääkaudella se ei ole kasvillisuudessa? Sitten kun jää vetäytyy, niin co2 lisääntyy kun sitä alkaa sitoutua enemmän kasveihin? Ei oikein vaikuta loogiselta.

Tätä onkin pohdittu paljon. Ilmeinen tekijä asiassa on tietysti meriveden lämpötila. Kylmien jaksojen aikana valtamerien pintälämpötila on keskimäärin matalampi kuin lämpimien jaksojen aikana, ja hiilidioksidia liukenee enemmän kylmään kuin lämpimään meriveteen. Pintalämpötila siis vaikuttaa ilmakehästä meriin vievään vuohon. Peruskaava taitaa tässä olla edelleen se, että yhden asteen lämpötilan lasku meriveden pintakerroksessa aiheuttaa n. 10 ppm:n vähennyksen ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa. Alun perin merivesien pintakerroksissa eläneiden foraminiferojen kalkkikuoren happi-isotooppisuhdetta ja kalsium-magnesiumsuhdetta tutkimalla on saatu selville, että esim. viimeisimmän kylmän ilmastojakson kylmimpänä kautena n. 20 000 v. sitten maapallon merivesien pintalämpötila oli keskimäärin 2,5 astetta alempana kuin nykyään. Eli 20 ppm:n luokkaa oleva muutos voitaisiin selittää tällä.

Tämän selitysmallin kannalta harmillinen juttu on se, että meriveden suolaisuus vaikuttaa myös ilmakehästä meriin kulkevaan vuohon. Hiilidioksidia liukenee vähemmän suolaiseen veteen kuin makeaan veteen. Glasiaalien aikana meriveden suolapitoisuus on suurempi kuin interglasiaalien, joten tämä pienentää ilmakehästä meriin kulkevaa vuota.

Jonnekin muuallekin kuin pintavesiin sitä CO₂:a siis täytyy mennä glasiaalien aikana. Muutokset pitoisuudessa ovat lisäksi geologisessa mittakaavassa olleet nopeita (10 000 v. sisällä on tapahtunut huomattavia muutoksia), joten hitaaseen geologiseen kiertoon CO₂ ei glasiaalien aikana ole varastoitunut, vaan sen (hiilen tietysti, jos tarkkoja ollaan) on ollut pakko mennä maapallon mantereelliseen kasvillisuuteen ja maannokseen ja meriin. Tässä on taas se ongelma, että glasiaalien aikana hiiltä voi olla kasvillisuudessa ja maannoksessa varastoituneena jopa 25 % vähemmän kuin interglasiaalien aikana. Jäljelle jää sitten ainoana tarpeeksi nopeasti reagoivana varastona meret. Niiden osalta jäljelle jää vain syvänmeren hiilivarastot. Glasiaali-interglasiaalivaihtelun aikana tämä on tarkoittanut sitä, että kaikkiaan n. 1000 Gt lisää hiiltä on glasiaalien aikana täytynyt sitoutua syvenmeren hiilivarastoihin. Tämä on valtava määrä, mutta toisaalta noista varastoista vain  parin-kolmen prosentin luokkaa. Paleoklimatologiset isotooppiaineistot pääsääntöisesti tukevat tätä teoriaa, mutta tähän liittyvissä isotooppikäyrissä näkyy kyllä myös selittämätöntä heilahtelua. Yleisluontoisesti siis hiilenkierto näyttää muuttuvan erilaiseksi glasiaalien ja interglasiaalien vaihdellessa.         

Samaten tuo jään sulaminen pohjolassa/grönlannissa laskee lämpötilaa vaikuttaa nurinkuriselta. Ja merivirran pysähtyminen vaikka maapallon pyöriminen niitä myös liikuttaa vaikuttaa huuhaalta.

Asia on monimutkainen. Youtubessa on erinomainen Stefan Rahmstorfin luento, jossa hän n. kohdasta 4:20 alkaen käy koko homman läpi. Samalla selviää AMOC:n ja Golfvirran ero. Suosittelen kovasti, vaikka tuo aika pitkä onkin. 

https://www.youtube.com/watch?v=PkAYnkpYADs

Pähkinänkuoressa asia on kyllä ansiokkaasti kiteytetty tässä:

Pintavirtausten lisäksi valtameren vettä kierrättää termohaliinikierto https://fi.wikipedia.org/wiki/Termohaliinikierto . Tämä on se mihin makean veden määrä Pohjois-Atlantilla vaikuttaa.

Mutta Rahmstorfin esitelmä kannattaa silti katsoa.

[Uuno Nuivanen]

En siis usko, että ihan kaikkea on osattu ottaa huomioon tuossa katastrofiennuste-simulaatiossa.

Haluttu.

[mannym]

Siksi kysyinkin sellaisen laskelman perään, jossa olisi otettu huomioon kaikki olennaisesti asiaan vaikuttavat makean veden vuot, ei pelkkää Grönlannin jäätikön sulamisesta tulevaa vuota. Mahtaako sellaista olla?

Hmm, viestissäni aiemmin

14 629 305 kuutiokilometriä makeaa vettä päätyi mallissa pohjois-atlantille, mikä tarkoittaisi 1758 vuoden kuluessa, pohjois atlantiin kertyi 14 629 305 kuutiokilometriä makeaa vettä joka sitten romahdutti amocin. Sehän ei tietenkään kulje sieltä minnekään, se vain jää sinne kunnes amoc romahtaa. 8 321 kuutiokilometriä makeaa vettä vuodessa. Tällä hetkellä kerrotaan makean veden määrä joka päätyy meriin vuosittain, on noin 424km­³­­±10km³, (IPCC AR6), joka tarkoittaa sitä että mallissa on jo reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus pohjoiselle atlantille.

Kuten kysyin, kuinka se vesimäärä päätyy tuonne atlantille kun se massa vettä tarkoittaisi monta kertaa grönlannin massa ja jostain tarttis repiä pohjoisatlantille reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus vuosittain jotta mallin tulos toteutuisi. Reaalimaailma on kaukana tuosta ja tuosta paperista tai metodista ei ole hyötyä reaalimaailman kanssa lainkaan.

Minusta tuossa on esitetty tarpeeksi tarkasti se mitä globaalit vuot ovat, Pohjois atlanti on tuosta varmasti melko iso osa mutta kuitenkin paljon pienempi kuin mallissa esitetty joka on 19 kertaa globaali vuo.

[Ajattelija2008]

https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.aav7337

Isagoge, tuo Willeitin ja kumppaneiden paperi esittää yhden hypoteesin siihen, miksi jääkausisykli muuttui 100 000 vuoden pituiseksi 1.2 miljoonaa vuotta sitten. Paperi ei liity nyt keskusteltuun asiaan.

[repsikka]

Kiitokset tiedonmuruista !
Toivoisin vielä pientä täsmennystä aiempaan kysymykseeni.
Viimeisimmän jääkauden väistyessä  pohjoiseen  Atlanttiin virtasi valtava  määrä kylmää, makeaa vettä, merenpinta nousi tutkimusten mukaan peräti 130 metriä.
Miksi tuo suunnaton  suolattoman veden pulssi ei silloin pysähdyttänyt  Golf-virtaa kun Grönlannin jäätikön sulaminen sen tänään väitetysti aiheuttaisi ?
Mikäli  Golf-virtaa ei tuolloin ollut olemassa,. niin miten mannerjäätikkö pääsi sulamaan, täällä kun olisi pitänyt vallita arktinen ilmasto ?
Varmaan näihinkin löytyy luonnollinen selitys, uteliaisuuttani kyselen,

[Ajattelija2008]

Kiitokset tiedonmuruista !
Toivoisin vielä pientä täsmennystä aiempaan kysymykseeni.
Viimeisimmän jääkauden väistyessä  pohjoiseen  Atlanttiin virtasi valtava  määrä kylmää, makeaa vettä, merenpinta nousi tutkimusten mukaan peräti 130 metriä.
Miksi tuo suunnaton  suolattoman veden pulssi ei silloin pysähdyttänyt  Golf-virtaa kun Grönlannin jäätikön sulaminen sen tänään väitetysti aiheuttaisi ?
Mikäli  Golf-virtaa ei tuolloin ollut olemassa,. niin miten mannerjäätikkö pääsi sulamaan, täällä kun olisi pitänyt vallita arktinen ilmasto ?
Varmaan näihinkin löytyy luonnollinen selitys, uteliaisuuttani kyselen,

Saattaa olla, että Younger Dryasin kylmä vaihe johtui makeasta vedestä.

Sen jälkeen ei makea vesi näytä häirinneen Golf-virtaa. Tämä yksistään osoittaa, että väitteet virran pysähtymisestä ovat roskaa. Tätä mieltä on myös valtaosa alan tutkijoista. Asiaa kierrätetään julkisuudessa epärehellisten tutkijoiden toimesta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Younger_Dryas

[Caucasian]

Kartasta (katsokaa jäätymistä atlantilla) näkee suoraan, että lämmin vesi virtaa pohjoiseen länsirannikoilla ja kylmä etelään itärannikoilla (grönlannin rannikot selkeä, itäpuolella meri jäässä, länsipuolella ei niinkään; norjan rannikko sula aina murmanskiin asti, sen sijaan pohjoisamerikan itärannikko jäätyy melko pitkälle etelään.). Kiertosuunta sama kuin veden pyörimissuunta kun vedät tulpan irti lavuaarissa. Tämä kierto ei taatusti pysähdy kokonaan vaikka kuinka kaataa makeaa vettä mereen.

Pintavirtausten lisäksi valtameren vettä kierrättää termohaliinikierto https://fi.wikipedia.org/wiki/Termohaliinikierto . Tämä on se mihin makean veden määrä Pohjois-Atlantilla vaikuttaa.

Niin mutta ei se pintavirtaus tule pysähtymään. Ja pintavirtaus tuo lämmintä vettä.

[Ajattelija2008]

Niin mutta ei se pintavirtaus tule pysähtymään. Ja pintavirtaus tuo lämmintä vettä.

Pinnassa virtaavan veden pitää päästä jostain pois. Beringin salmi on erittäin ahdas. Sen takia on pakko olla virtaus pohjassa takaisin.

[Roope]

Kirittäjästä voi tulla jarrumies

Konservatiivisen ja kansallismielisen oikeiston povattu vaalivoitto EU-vaaleissa heijastuisi luultavasti ilmastopolitiikkaan.

Helsingin Sanomat 19.2.2024

Mitä konkreettisia seurauksia tällä sitten olisi?

JOS olet ajatellut, että päästö­vähennys­toimista sopiminen EU:ssa on vaikeaa, olet erehtynyt. Se on vasta muuttumassa vaikeaksi.

EU:n tavoitteena on saavuttaa hiili­neutraalius eli päästöjen ja nielujen tasapaino vuoteen 2050 mennessä, ja jos tehtävää ajattelee maraton­juoksuna, unionin tavoite on nykyisillä toimilla taittaa ensimmäinen puolikas juoksusta tämän vuosi­kymmenen loppuun mennessä.

Tavoite on hurja ja vaikutuksiltaan valtava (paitsi itse ilmastoon mitätön), mutta sen muuttamisesta puhuminenkin vaikuttaa tabulta.

VUODEN 2030 jälkeisistä päästövähennystoimista pitäisi sopia EU:ssa jo lähivuosina. Samaan aikaan poliittinen energia EU:n ilmastopolitiikan takana uhkaa ehtyä.

Kesäkuun EU-vaaleissa yksi suurista kysymyksistä on, kuinka sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan seuraava Euroopan parlamentti on. Kannatuskyselyiden perusteella voimasuhteet parlamentissa voivat heilahtaa voimalla kansallismielisen ja konservatiivisen oikeiston eduksi.

Kuulostaa hyvältä, jos asia otetaan viimeinkin ensimmäistä kertaa vaaliteemaksi. Sama pitäisi tehdä EU:n maahanmuuttopolitiikalle.

Ranskan Kansallisen liittouman johtama ID-ryhmä voi kannatuskyselyiden perusteella kasvaa jopa parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. ID kokoaa avoimen EU-vastaisia puolueita ja on kaiken parlamentaarisen yhteistyön ulkopuolella. Italialaisten ja puolalaisten konservatiivien johtama ECR on sekin gallupien perusteella matkalla vaalivoittoon.

Lisäksi parlamentin suurimmassa ryhmässä, keskustaoikeistolaisessa EPP:ssä on laajaa väsymystä EU:n vihreän siirtymän politiikkaan. EPP:n piirissä haaveillaan jo yhteistyöstä ECR:n kanssa.

OIKEISTO-konservatiivien vaalivoitto voisi merkittävästi muuttaa ilmastotoimista käytävien neuvotteluiden dynamiikkaa.

Tähän saakka pääsääntö on ollut se, että kun jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat ryhtyneet neuvotteluihin komission tekemän lakialoitteen pohjalta, juuri parlamentti on puskenut kautta linjan kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Kesän vaalien jälkeen parlamentista voikin tulla neuvotteluiden jarrumies.

Kirjoittaja ei koskaan mennyt niihin konkreettisiin seurauksiin.

[Isagoge]

...Tällä hetkellä kerrotaan makean veden määrä joka päätyy meriin vuosittain, on noin 424km­³­­±10km³, (IPCC AR6), joka tarkoittaa sitä että mallissa on jo reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus pohjoiselle atlantille.

Pannaanko hyvälaatuisesta mallasviskipullosta vetoa, että tuo tummentamani arvo on a-i-k-a pahasti pielessä (vähintään yhden kertaluvun verran)? Ei siinä mielessä, että olisi olemassa joku toinen lähde, jossa esitetään luotettavampi ja hyvin erilainen estimaatti, vaan ihan IPCC:n AR6WG1:n pohjalta.

PS. Lainaus on itse asiassa aikaisemmasta viestistäsi kuin tuo aikaleima antaa ymmärtää, mutta tässä sillä ei varmasti ole merkitystä. 

[Isagoge]

Kiitokset tiedonmuruista !
Toivoisin vielä pientä täsmennystä aiempaan kysymykseeni.
Viimeisimmän jääkauden väistyessä  pohjoiseen  Atlanttiin virtasi valtava  määrä kylmää, makeaa vettä, merenpinta nousi tutkimusten mukaan peräti 130 metriä.
Miksi tuo suunnaton  suolattoman veden pulssi ei silloin pysähdyttänyt  Golf-virtaa kun Grönlannin jäätikön sulaminen sen tänään väitetysti aiheuttaisi ?
Mikäli  Golf-virtaa ei tuolloin ollut olemassa,. niin miten mannerjäätikkö pääsi sulamaan, täällä kun olisi pitänyt vallita arktinen ilmasto ?
Varmaan näihinkin löytyy luonnollinen selitys, uteliaisuuttani kyselen,

Saattaa olla, että Younger Dryasin kylmä vaihe johtui makeasta vedestä.

Sen jälkeen ei makea vesi näytä häirinneen Golf-virtaa...

Nuorempi dryaskausi oli siis Veiksel-jääkauden eli viimeisen laajan glasiaation ja sitä seuranneen nykyisen interglasiaalin siirtymävaiheen aikainen kylmä jakso. Sen katsotaan yleensä alkaneen n. 13 000 v. sitten ja kestäneen 1 000 -1 500 vuotta. Ja sitä tosiaan selitetään suurella makean veden pulssilla.

Lähempänä nykyhetkeä on vielä kuitenkin ns. 8.2 ka event. Se oli lyhyt (n. 160-400 v.) kestänyt nopean ilmaston kylmenemisen vaihe pohjoisella pallonpuoliskolla n. 8 200 vuotta sitten, kuten tapahtuman nimikin kertoo. Ja sitäkin selitetään makean veden pulsseilla meriin, mistä olisi seurannut häiriö lämmön kulkeutumisessa merien virtauksien kautta.   

[ämpee]

Siksi kysyinkin sellaisen laskelman perään, jossa olisi otettu huomioon kaikki olennaisesti asiaan vaikuttavat makean veden vuot, ei pelkkää Grönlannin jäätikön sulamisesta tulevaa vuota. Mahtaako sellaista olla?

Hmm, viestissäni aiemmin

14 629 305 kuutiokilometriä makeaa vettä päätyi mallissa pohjois-atlantille, mikä tarkoittaisi 1758 vuoden kuluessa, pohjois atlantiin kertyi 14 629 305 kuutiokilometriä makeaa vettä joka sitten romahdutti amocin. Sehän ei tietenkään kulje sieltä minnekään, se vain jää sinne kunnes amoc romahtaa. 8 321 kuutiokilometriä makeaa vettä vuodessa. Tällä hetkellä kerrotaan makean veden määrä joka päätyy meriin vuosittain, on noin 424km­³­­±10km³, (IPCC AR6), joka tarkoittaa sitä että mallissa on jo reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus pohjoiselle atlantille.

Kuten kysyin, kuinka se vesimäärä päätyy tuonne atlantille kun se massa vettä tarkoittaisi monta kertaa grönlannin massa ja jostain tarttis repiä pohjoisatlantille reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus vuosittain jotta mallin tulos toteutuisi. Reaalimaailma on kaukana tuosta ja tuosta paperista tai metodista ei ole hyötyä reaalimaailman kanssa lainkaan.

Minusta tuossa on esitetty tarpeeksi tarkasti se mitä globaalit vuot ovat, Pohjois atlanti on tuosta varmasti melko iso osa mutta kuitenkin paljon pienempi kuin mallissa esitetty joka on 19 kertaa globaali vuo.

Oikeastaan ainoa vuo jota ei jo nyt ole on tuo Grönlannin jäämassa jonka sulaminen ei aivan heti ole ajankohtainen, ja jonka sisältämä vesimäärä ei riitä pyörittämään pleikkaripeliä.
Sateeseen on turha vedota, sillä sadevesi on lähtöisin valtameristä haihtumisen kautta ja sen palaaminen sinne takaisin on aikamoista nollasummapeliä vesimassoilla.
Jokivesissä on taustalla sama juttu, eli vesi nyt vaan palailee takaisin lähtöpaikkaansa.

Pleikkaripelin kannalta on aika ikävää tuo veden kasaaminen sinne pohjois Atlantille, se kun pyrkii omia aikojaan valumaan sieltä pois.
Muutenkaan en suhtaudu kovinkaan suurella vakavuudella mihinkään teoriaan jonka mukaan Golfvirta sammuisi jonkun ilmiön takia jota tapahtuu jossain pohjoisessa, sillä Golfvirta on lähtöisin sieltä Meksikonlahden tietämiltä, eikä lähtöpaikalla pidetä suurtakaan väliä mitä maalialueella tapahtuu, varsinkin kun suurin osa siitä virrasta ei edes ole suuntautunut sinne pohjoiseen.
Nuo merivirrat kun toimivat työnnöllä, eikä millään imulla pohjoisesta.

Samalla vauhdilla voi heitellä kaikenlaiset termohaliini-teoriat roskiin, sillä lämpimän veden kulkeutuminen sinne pohjoiseen on seurausta siitä työnnöstä jonka merivirta saa maapallon pyörimisliikkeestä, joten termohaliinit ovat seuraus eikä syy.
Mikäli Golfvirtaa aiotaan selitellä jollain imuteorialla, niin miksi sitä imua on enemmän Pohjois-Afrikassa kuin Norjan rannikolla ?
Sama koskee niitä lämpöteorioita, miksi suurin osa Golfvirrasta suuntautuu kaikkialle muualle kuin kylmään pohjoiseen ??

Ainoa oikea vastaus on, merivirrat saavat liikkeensä maapallon pyörimisestä ja kaikki muu on seurausta.

[Ajattelija2008]

Lähempänä nykyhetkeä on vielä kuitenkin ns. 8.2 ka event. Se oli lyhyt (n. 160-400 v.) kestänyt nopean ilmaston kylmenemisen vaihe pohjoisella pallonpuoliskolla n. 8 200 vuotta sitten, kuten tapahtuman nimikin kertoo. Ja sitäkin selitetään makean

https://en.wikipedia.org/wiki/8.2-kiloyear_event
Jos Kanadasta todella tuli valtava makean veden vuo, niin se voisi selittää 8.2ka eventin.

Nyt ei kuitenkaan ole Grönlannista tulossa mitään valtavaa makean veden vuota, joten tuo ei vaikuta nykytilanteeseen.

[ämpee]

Lähempänä nykyhetkeä on vielä kuitenkin ns. 8.2 ka event. Se oli lyhyt (n. 160-400 v.) kestänyt nopean ilmaston kylmenemisen vaihe pohjoisella pallonpuoliskolla n. 8 200 vuotta sitten, kuten tapahtuman nimikin kertoo. Ja sitäkin selitetään makean

https://en.wikipedia.org/wiki/8.2-kiloyear_event
Jos Kanadasta todella tuli valtava makean veden vuo, niin se voisi selittää 8.2ka eventin.

Paitsi ettei voi.
Golfvirran päävirtaus on 400 metriä syvällä ja suolaton vesi on kevyempää kuin suolainen, joten sillä suolattomalla vedellä saa olla melkoinen puhallus jos aikoo saada Golfvirtaa häirittyä.

Laskin tuolla aikaisemmin esitetyn arvion perusteella kuinka paljon vettä jääjärvestä olisi kaikkiaan purkautunut verrattuna golfvirtaan, ja vastaus oli alle kahden viikon vesimäärä.
Tuollaisella purkauksella ei Golfvirtaa häiritä edes sitä kahta viikkoa, sadoista vuosista puhumattakaan.

[Caucasian]

Niin mutta ei se pintavirtaus tule pysähtymään. Ja pintavirtaus tuo lämmintä vettä.

Pinnassa virtaavan veden pitää päästä jostain pois. Beringin salmi on erittäin ahdas. Sen takia on pakko olla virtaus pohjassa takaisin.

grönlannin itäpuolta on virtaus etelään ja pinnassa. Katsokaa karttoja.

[ämpee]

Niin mutta ei se pintavirtaus tule pysähtymään. Ja pintavirtaus tuo lämmintä vettä.

Pinnassa virtaavan veden pitää päästä jostain pois. Beringin salmi on erittäin ahdas. Sen takia on pakko olla virtaus pohjassa takaisin.

grönlannin itäpuolta on virtaus etelään ja pinnassa. Katsokaa karttoja.

Vedellä on kummallisia ominaisuuksia, esimerkiksi veden kitka vedessä on hyvin alhainen ja sen vuoksi vesi voi virrata samassa paikassa päinvastaisiin suuntiin eri syvyyksillä.
Esimerkiksi Gibraltarin salmi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gibraltarinsalmi

Gibraltarinsalmi on kapeimmillaan 14 km leveä. Salmen syvyys on noin 300 m. Salmessa on voimakkaita merivirtauksia. Pinnassa virtaama on yli miljoona kuutiometriä sekunnissa Välimeren suuntaan ja pohjassa hieman vähemmän Atlantin suuntaan.

Joten kaikenlaista vettä voi mahtua merkittäviä määriä hyvin pieneenkin paikkaan.
Pohjois Atlantilla on tilaa mihin mahtua, joten Golfvirrasta satojen tai tuhansien kilometrien päässä olevasta Kanadasta saa aivan vapaasti purkautua vaikka millaisia jääjärviä, kyllä sinne mahtuu.

[mannym]

...Tällä hetkellä kerrotaan makean veden määrä joka päätyy meriin vuosittain, on noin 424km­³­­±10km³, (IPCC AR6), joka tarkoittaa sitä että mallissa on jo reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus pohjoiselle atlantille.

Pannaanko hyvälaatuisesta mallasviskipullosta vetoa, että tuo tummentamani arvo on a-i-k-a pahasti pielessä (vähintään yhden kertaluvun verran)? Ei siinä mielessä, että olisi olemassa joku toinen lähde, jossa esitetään luotettavampi ja hyvin erilainen estimaatti, vaan ihan IPCC:n AR6WG1:n pohjalta.

PS. Lainaus on itse asiassa aikaisemmasta viestistäsi kuin tuo aikaleima antaa ymmärtää, mutta tässä sillä ei varmasti ole merkitystä.

Njääh, katsotaan jotain muuta lähdettä, vaikkapa GRDC:n https://www.bafg.de/GRDC/EN/03_dtprdcts/31_FWFLX/freshflux_node.html joka kertoo että Atlantin kokonais makeavesivuo olisi 18 716km³ vuodessa. Kyllä se on sangen suuri summa, josta pohjoiselle atlantille luovalla matematiikalla pääsee alle 5000km³, ottaen vain Euroopan ja pohjoisamerikan, lisätään siihen Grönlanti joka tuosta puuttuu, joka on keskimäärin 280km³ vuodessa. Jolloin kokonaisuus pyöristetty olisi 5300km³ vuodessa. Mikä on vain noin 3000km³ vähemmän kuin tuossa ilmastomallissa.

[Golimar]

Ei se ole luonnollista vaihtelua vaan kauhea ilmastonmuutos joka ensin vie lumet ja käristää kaikki ja sitten syväjäädyttää Suomen.

Tiedote 12.2.2024
Ilmastonmuutos voimisti viime syyskuun lämpöennätystä Helsingissä
Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa havaituissa ennätyslämpimissä kuukausissa. Uudessa tutkimuksessa julkaistu menetelmä auttaa määrittämään ilmastonmuutoksen osuuden.

Syyskuu 2023 oli Helsingissä mittaushistorian lämpimin. Kuukauden keskilämpötila Kaisaniemen sääasemalla oli 15,8 astetta, joka rikkoi edellisen ennätyksen vuodelta 1934 lähes asteella. Tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki ennätyslämpimästä kuukaudesta noin 1,4 astetta lämpimämmän ja noin kymmenen kertaa todennäköisemmän verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi ollut.

"Syyskuu 2023 oli Helsingin lisäksi myös maailmanlaajuisesti ennätyslämmin. Oli jo silloin selvää, että käynnissä oleva ilmaston lämpeneminen voimisti lämpöaaltoa. Nyt vaikutus voitiin määrittää", Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.

Atmospheric Science Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuvattiin ilmastomalleihin ja havaintoihin perustuva menetelmä, jolla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus kuukausittaisiin, vuodenaikaisiin tai vuotuisiin keskilämpötiloihin niillä sääasemilla, joilta on saatavilla pitkiä lämpötila-aikasarjoja.

Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös muissa kuukausissa
Menetelmää sovellettiin myös muihin Helsingissä tällä vuosisadalla havaittuihin ennätyslämpimiin kuukausiin. Syyskuun 2023 lisäksi tällaisia kuukausia on kuusi: joulukuu 2006, maaliskuu 2007, heinäkuu 2010, toukokuu 2018, tammikuu 2020 ja kesäkuu 2021. Kaikissa näissä tapauksissa ilmastonmuutos moninkertaisti ennätyskorkeiden lämpötilojen todennäköisyyden. Siinä missä ennätyslauha tammikuu vuonna 2020 oli kolme kertaa todennäköisempi, ennätyskuuma kesäkuu 2021 oli jopa yhdeksän kertaa todennäköisempi nykyilmastossa kuin vuoden 1900 ilmastossa.

"Vaikka lumeton ja lauha tammikuu vuonna 2020 oli monien mielestä oppikirjaesimerkki siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, olisi yhtä lauha tammikuu voinut esiintyä noin kaksi kolmannesta pienemmällä todennäköisyydellä jo 1900-luvun alussa. Talvikuukausina sään luonnollinen vaihtelu on suurta ja voi siten aiheuttaa äärimmäisiä lämpötiloja", sanoo Mika Rantanen.

Tutkimuksessa kuvattua menetelmää on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa Ilmatieteen laitoksen operatiivisessa ilmastoseurannassa. Menetelmän avulla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus sääasemilla havaittuihin kuukausikeskilämpötiloihin lähes reaaliajassa, mikä mahdollistaa ilmastonmuutoksen kattavamman seurannan ja siitä viestimisen.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7wccB5WjNyV57Lp4qEY9ti

https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/asl.1216

[ämpee]

...Tällä hetkellä kerrotaan makean veden määrä joka päätyy meriin vuosittain, on noin 424km­³­­±10km³, (IPCC AR6), joka tarkoittaa sitä että mallissa on jo reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus pohjoiselle atlantille.

Pannaanko hyvälaatuisesta mallasviskipullosta vetoa, että tuo tummentamani arvo on a-i-k-a pahasti pielessä (vähintään yhden kertaluvun verran)? Ei siinä mielessä, että olisi olemassa joku toinen lähde, jossa esitetään luotettavampi ja hyvin erilainen estimaatti, vaan ihan IPCC:n AR6WG1:n pohjalta.

PS. Lainaus on itse asiassa aikaisemmasta viestistäsi kuin tuo aikaleima antaa ymmärtää, mutta tässä sillä ei varmasti ole merkitystä.

Njääh, katsotaan jotain muuta lähdettä, vaikkapa GRDC:n https://www.bafg.de/GRDC/EN/03_dtprdcts/31_FWFLX/freshflux_node.html joka kertoo että Atlantin kokonais makeavesivuo olisi 18 716km³ vuodessa. Kyllä se on sangen suuri summa, josta pohjoiselle atlantille luovalla matematiikalla pääsee alle 5000km³, ottaen vain Euroopan ja pohjoisamerikan, lisätään siihen Grönlanti joka tuosta puuttuu, joka on keskimäärin 280km³ vuodessa. Jolloin kokonaisuus pyöristetty olisi 5300km³ vuodessa. Mikä on vain noin 3000km³ vähemmän kuin tuossa ilmastomallissa.

Jotta keskustelu ei kävisi liian kuivaksi niin lisätään siihen vähän vettä !!1!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Golfvirta

Golfvirta kierrättää pohjoiselle Atlantille vuosittain vesimäärän jonka virtaus on suurimmillaan 150Sv.
Tuo tarkoittaa, että Golfvirta kierrättää vuotuisesti 4.730.400km­³ suolavettä, joten johonkin alle 10.000km­³ vuotuiseen suoritukseen voi suhtautua huumorilla.

[Isagoge]

Golfvirta kierrättää pohjoiselle Atlantille vuosittain vesimäärän jonka virtaus on suurimmillaan 150Sv. Tuo tarkoittaa, että Golfvirta kierrättää vuotuisesti 4.730.400km­³ suolavettä, joten johonkin alle 10.000km­³ vuotuiseen suoritukseen voi suhtautua huumorilla.

Todetaan tässä aluksi, että Jäsen mannymilta, joka ei onnekseen tässä tarttunut vetooni, puuttui siis tuosta estimaatista

Tällä hetkellä kerrotaan makean veden määrä joka päätyy meriin vuosittain, on noin 424km­³­­±10km³, (IPCC AR6), joka tarkoittaa sitä että mallissa on jo reilu 19 kertaa globaali makean veden purkaus pohjoiselle atlantille.

kolme nollaa ja virhemarginaalikin oli pielessä. Oikea luku on 424 000 km­³­­ ± 10% (viestini kuva).

Mielenkiintoisempaa kuitenkin on, että BIOS-tutkimusyksikön Ville Lähde julkaisi tänään oman kirjoituksensa van Westen et al. (2024) -tutkimuksesta. Se löytyy osoitteesta

https://bios.fi/keikahtavatko-atlantin-merivirrat-uuteen-tilaan/

Villehän on ammattifilosofi, mutta tuntee myös luonnontieteitä hyvin. Otin muutaman täällä käydyn keskustelun kannalta keskeisen sitaatin Villen kirjoituksesta tähän:

AMOC on merten "liukuhihna", joka tuo lämmintä suolaista vettä trooppisilta alueilta Atlantin pintakerroksia pitkin pohjoiseen. Viilentyessään vesi vajoaa suolaisuutensa ansiosta meren pohjaan ja kulkeutuu takaisin etelään. Virtauksia siis pitävät yllä erot veden lämpötilassa ja suolaisuudessa.

Tätä ei tule sekoittaa suomalaisille tuttuun Golfvirtaan. Se linkittyy AMOC:in toimintaan, mutta sen luonne on silti perustavasti erilainen. Onkin harmillisen yleinen virhe, että puhuttaessa AMOC:in heikkenemisestä tai mahdollisesta pysähtymisestä lehtiteksteissä on yhä uudelleen sekoitettu se Golfvirtaan. Golfvirta pysyy yllä tuulten ja maan pyörimisen vaikutuksesta. Se ei siksi pysähtyisi kokonaan AMOC:in keikahduspisteen myötä, mutta sen toiminta heikkenisi merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan ole varsinainen lohdutus, sillä AMOC:in toiminnan vaikutukset ovat Golfvirtaa huomattavasti laajemmat, globaalit, ja AMOC:in osuus lämmön tuomisessa Eurooppaan on Golfvirtaa merkittävämpi. (Harmillisesti tieteellinen terminologiakin on hieman hämäävää. Gulf Stream on eri juttu kuin AMOC, mutta sen sijaan ilmaisulla Gulf Stream System monet viittaavat laajempaan järjestelmään, AMOC:iin.)

AMOCin on todettu jo heikenneen aiemmissa tutkimuksissa. Syynä tähän pidetään sitä, että jäätiköiden sulaessa sekä sadannan ja jokien valuman lisääntyessä pohjoisille Atlantin alueille tulee lisää vähäsuolaista vettä. Näin termohaliinikierron kannalta olennainen ero suolaisuudessa vähenee, ja vähemmän vettä laskeutuu meren pohjakerroksiin matkatakseen jälleen kohti etelää.

Uudesta tutkimuksesta on nostettu esiin hurjia keskilämpötilan muutoksia: 10–30°C asteen lasku ja äärimmillään jopa arktisen jääpeitteen leviämistä etelään.

Tutkimus ei kuitenkaan esitä tällaista, vaikka mainitut lämpötilamuutokset sieltä löytyvätkin. Merivirtojen muutosten vaikutuksia nimittäin ei ole yhdistetty samaan aikaan käynnissä olevaan ilmaston lämpenemiseen. Ilmastonmuutos on siis mukana kyllä tekijänä, joka aiheuttaisi AMOC:in heikkenemistä. Mutta yhtaikaisen lämpenemisen ja viilenemisen lopputuloksesta tutkimus ei esitä minkäänlaista arviota.

...Analyyseissä tuoreesta tutkimuksesta on nostettu esiin muutama olennainen viesti. Ensinnäkin se varmistaa entisestään, että AMOC:in keikahduspiste suolaisuuden muutosten vuoksi on mahdollinen. Asiasta on ollut jonkin verran sitkeää tieteellistä erimielisyyttä tähän asti, joskin epäilys on ollut heikolla pohjalla. Keikahduspisteitä nimittäin näyttää tapahtuneen historiassa aiemminkin, edellisen kerran noin 12 000 vuotta sitten,

...Huomattava tulos oli, että sulavesien ja sadannan "laimentama" virtaus pohjoisesta etelään vähensi myös tropiikista pohjoiseen virtaavan veden suolaisuutta. Syntyi siis prosessia vahvistava takaisinkytkentä.

... Toisaalta mallinnuksessa järjestelmään ajetut makean veden määrät olivat hurjan suuria: niin merkittäviä määriä ei ole näkyvissä missään ilmastoskenaariossa. Osa kommentoijista onkin kritisoinut tutkimusta tältä pohjalta, mutta tutkijoiden mukaan kritiikki menee ohi maalin. Tarkoituksena ei ole esittää uskottavaa kehityskulkua vaan löytää malliajon avulla keikahduspisteestä varoittavia signaaleja, joita voitaisiin sitten etsiä havaintoaineistosta. AMOC:in heikkenemisestä onkin jo löydetty varoitusmerkkejä kuten Pohjois-Atlantin meriveden "kylmä möykky" ja yllättävä lämpeneminen Pohjois-Amerikan itärannikolla. Tutkijoiden mukaan varoitussignaaleja on nähtävissä havaintoaineistossa, eli keikahduspisteen polulla ollaan jo.

...Lisäksi uusi tutkimus osoittaa, että merivirtojen muutokset sekä niiden vaikutukset sääoloihin ja paikallisiin lämpötiloihin etenisivät huomattavasti aiemmin oletettua nopeammin. Tämä lieneekin tärkein tulos.

... Suomalaisessa keskustelussa tämä asia pelkistyy liian helposti vain kysymykseen siitä, kuinka lämmintä tai kylmää meillä päin lopulta tulisi olemaan. Kuten sanottua, tästä uusi tutkimus ei vielä kerro. Paljon tärkeämpää kuitenkin on, että AMOC:in pysähtyminen olisi globaalin tason mullistus ja vaikuttaisi monituisin tavoin ympäri planeetan. Riippumatta täkäläisistä seurauksista tämä uhka on yksi lukuisista perusteista sille, että ilmastonmuutos ei saisi edetä yli katastrofaalisten rajojen.

[mannym]

Todetaan tässä aluksi, että Jäsen mannymilta, joka ei onnekseen tässä tarttunut vetooni, puuttui siis tuosta estimaatista

kolme nollaa ja virhemarginaalikin oli pielessä. Oikea luku on 424 000 km­³­­ ± 10% (viestini kuva).

Oi voi, onnekseni minulle ei myönnä vaikeutta myöntää virhettäni, lainasin luvun 424.10³±10%km³. Joka minustakin tuntui pieneltä. Mutta katsotaan.

Samasta lähteestä löytyy evaporaation määrä 470.10³±10%km³. Melkoinen määrä vettä.

Joskin siitä valtaosa lähtee meristä. Eli meristä niistä suolaisista lähtee vettä joka sataa maalle ja päätyy takaisin, niin tämä on sitten muuttaa merivirtojen kiertoa ja merien suolaisuutta. Kyllä on mainio päätelmä.

[Caucasian]

Ei se ole luonnollista vaihtelua vaan kauhea ilmastonmuutos joka ensin vie lumet ja käristää kaikki ja sitten syväjäädyttää Suomen.

Tiedote 12.2.2024
Ilmastonmuutos voimisti viime syyskuun lämpöennätystä Helsingissä
Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa havaituissa ennätyslämpimissä kuukausissa. Uudessa tutkimuksessa julkaistu menetelmä auttaa määrittämään ilmastonmuutoksen osuuden.

Syyskuu 2023 oli Helsingissä mittaushistorian lämpimin. Kuukauden keskilämpötila Kaisaniemen sääasemalla oli 15,8 astetta, joka rikkoi edellisen ennätyksen vuodelta 1934 lähes asteella. Tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki ennätyslämpimästä kuukaudesta noin 1,4 astetta lämpimämmän ja noin kymmenen kertaa todennäköisemmän verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi ollut.

"Syyskuu 2023 oli Helsingin lisäksi myös maailmanlaajuisesti ennätyslämmin. Oli jo silloin selvää, että käynnissä oleva ilmaston lämpeneminen voimisti lämpöaaltoa. Nyt vaikutus voitiin määrittää", Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen kertoo.

Atmospheric Science Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kuvattiin ilmastomalleihin ja havaintoihin perustuva menetelmä, jolla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus kuukausittaisiin, vuodenaikaisiin tai vuotuisiin keskilämpötiloihin niillä sääasemilla, joilta on saatavilla pitkiä lämpötila-aikasarjoja.

Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy myös muissa kuukausissa
Menetelmää sovellettiin myös muihin Helsingissä tällä vuosisadalla havaittuihin ennätyslämpimiin kuukausiin. Syyskuun 2023 lisäksi tällaisia kuukausia on kuusi: joulukuu 2006, maaliskuu 2007, heinäkuu 2010, toukokuu 2018, tammikuu 2020 ja kesäkuu 2021. Kaikissa näissä tapauksissa ilmastonmuutos moninkertaisti ennätyskorkeiden lämpötilojen todennäköisyyden. Siinä missä ennätyslauha tammikuu vuonna 2020 oli kolme kertaa todennäköisempi, ennätyskuuma kesäkuu 2021 oli jopa yhdeksän kertaa todennäköisempi nykyilmastossa kuin vuoden 1900 ilmastossa.

"Vaikka lumeton ja lauha tammikuu vuonna 2020 oli monien mielestä oppikirjaesimerkki siitä, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan, olisi yhtä lauha tammikuu voinut esiintyä noin kaksi kolmannesta pienemmällä todennäköisyydellä jo 1900-luvun alussa. Talvikuukausina sään luonnollinen vaihtelu on suurta ja voi siten aiheuttaa äärimmäisiä lämpötiloja", sanoo Mika Rantanen.

Tutkimuksessa kuvattua menetelmää on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa Ilmatieteen laitoksen operatiivisessa ilmastoseurannassa. Menetelmän avulla voidaan määrittää ilmastonmuutoksen vaikutus sääasemilla havaittuihin kuukausikeskilämpötiloihin lähes reaaliajassa, mikä mahdollistaa ilmastonmuutoksen kattavamman seurannan ja siitä viestimisen.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/7wccB5WjNyV57Lp4qEY9ti

https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/asl.1216

Aivan, jos on - 30 °C niin olisi - 40 °C.
Täähän on kätevää. Jos on helle, niin ilmastohihhulit voi vaan sanoa, että nyt olisi mukavan leppeä ilma mutkun sinä söit tuon pippuripihvin, sika!

[Ajattelija2008]

Tämä on hienoa, että Isagogen lainaama Ville Lähde on samaa mieltä kuin me, eli että nämä AMOC:in pysähtymisennusteet ovat huijausta. Hän sanoo sen kiertoteitse ja erittäin monisanaisesti.

Jäsen mannym on oikeassa siinä, että on vaikea nähdä, miten Kanadasta virtaava makea vesi pystyisi pysäyttämään AMOC:in. Tarvitaan paljon vettä ja se tulee väärään paikkaan. Jääjärvestä purkautuu nolla-asteista tiheää vettä, jonka odottaisi painuvan Keski-Atlantilla pohjaan lämpimämmän veden alle.

Tämän takia on pelkkä hypoteesi, että makean veden virta olisi aiheuttanut Younger Dryasin. Arvaan, että syy on joku muu. Emme tiedä ilmastojärjestelmän tilaa  13 000 vuotta sitten. Se on voinut aivan hyvin nuljahtaa kylmempään vaiheeseen jostain syystä. Ei tarvita makeaa vettä.

[Caucasian]

Varsin paljastavaa on, että maalaisjärjellä ja luonnonlakien perustiedoilla pääsee vähintään yhtä luotettavaan päätelmään ja skenaarioon kuin nämä ilmastotieteilijät malleineen.