Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Luotsi]

Jos nyt on jo Suomen päästöt 1960-luvun lopun tasolla, ei siitä mahdottoman iso ero ole 1950-luvun tasolle.

Kehitys kehittyy!

Ja mitä tällä konkreettisesti saavutetaan? Ihan aikuisten oikeasti.

[ApuaHommmaan]

Jos nyt on jo Suomen päästöt 1960-luvun lopun tasolla, ei siitä mahdottoman iso ero ole 1950-luvun tasolle.

Kehitys kehittyy!

Ja mitä tällä konkreettisesti saavutetaan? Ihan aikuisten oikeasti.

Konkurssi, josta äärivasemmisto raivokkasti aina fantasioi.

[Totti]

Saman tapaisia malleja ne on, joilla ennustetaan huomisen säätä ja ilmastonmuutosta.

Ei ole.

Säämallien ei esimerkiksi tarvitse huomioida hitaita muuttuja kuten vaikkapa jääpeitteen (jäätiköiden, napajäät jne.) levinneisyyttä tai suuria merivirtauksia. Nämä voidaan lyhyellä eli päivien aikajänteellä olettaa olevan vakioita tai jättää pois kokonaan. Ilmastomalleihin nämä on kuitenkin sisällyttävä muuttuvina arvoina koska niillä on merkitystä kokonaisuuteen.

Lisäksi säämallit voivat tukeutua hetkellisiin tarkkoihin säämittauksiin ja iteroida niistä lyhyen ajan ennuste. Ilmastomallit tukeutuvat historialliseen dataan, jonka oletetaan olevan oikein. Ilmastomallien parametrit säädetään sitten vastaamaan tätä historiallista dataa. Kun malli saadaan vastamaan suunnilleen historiallista dataa, se ajetaan aikajanassa tulevaisuuteen, jolloin saadaan ilmastoestimaatti tietylle tulevalle hetkelle.

Ilmastomallien lähtökohdat ovat siis paljon hatarampia kun säämallien. Etenkin historiallisen datan epävarmuus tuo mukaan ennusteongelmia ja se tosiasia, että mallit korjaillaan vastaamaan puutteellista ja epätarkkaa dataa ei takaa niiden ennustavan oikein kun kaikkien historiallisten muuttujien arvoa ei edes tiedetä. Esimerkiksi jääpeitteen levinneisyydestä ei ole juuri varmuutta 100-1000 vuoden aikajänteellä vaikka se on mukana itse mallinnuksessa.

Lisäksi ennustaminen kauas tulevaisuuteen sisältää aina jopa ratkaisevia satunnaistekijöitä, joita ei koskaan voida mallintaa. Esimerkiksi vuoden 2022 Hunga-Tonga purkaus Tyynellämerellä työnsi valtavia määriä vettä ilmaan ( https://www.nasa.gov/centers-and-facilities/goddard/tonga-eruption-blasted-unprecedented-amount-of-water-into-stratosphere/ ) aiheuttaen viilenemistä.

Koska ilmastossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, yksikin suuri ilmastotapahtuma voi muuttaa 10-20 vuoden ilmastoennustetta merkittävästi. Silti ilmastohysteerikot väittävät tietävänsä millaiset kelit ovat 2035 0,1 asteen tarkkuudella.

Tästä voit lukea ilmastomallien epävarmuudesta: https://www.hoover.org/research/flawed-climate-models

Jos hyväksyy malleilla lasketun huomisen sääennusteen ja siihen liittyvän epävarmuuden, pitäisi hyväksyä myös malleilla laskettu ilmastonmuutosarvio, ja sen epävarmuus.

Tällaiselle väitteelle ei ole mitään perustetta jos ymmärtää jotain sään ja ilmaston mallinnuksesta.

[Totti]

Yhdysvaltalaisen hiilidioksipäästöt per henkilö ovat nyt samalla tasolla kuin 1900-luvun alussa, 120 vuotta sitten. Elintaso on aika paljon korkeampi.

120 vuodessa on tapahtunut aika paljon, eikä mikään tapahtuma liity ilmastoalarmismiin.

Suurin muutos on siirtyminen pois koksilämmitetyistä taloista sähkölämmitykseen eli keskitettyyn sähköntuotantoon. Seuraava merkittävä askel oli keskitetyn sähköntuotannon siirtyminen hiilivoimasta ydinvoimaan. Nyt siirrymme ydinvoimasta tuulivoimaan, jota joudutaan tukemaan hiili- ja kaasuvoimalla. Ilmastoalarmismi ja siihen liittyvä "vihreä siirtymä" on siis palauttamassa meidät 50-100 vuotta taaksepäin energiahuollon osalta.

[Ari-Lee]

Tämä maa tulee nykyisellään romahtamaan. Huoltosuhde, velka ja talousnäkymät. Jätämme lapsillemme elinkelvottoman persläven, eikä tuohon visioon tarvita monimutkaisia malleja tai   tietoja kuinka aurinko tulee säteilemään ja tulivuoret purkautumaan. Olisi hiton noloa jos ajaisimme maamme siihen virheellisen tiedon ja ruotsalaisen autistilapsen kiukuttelun takia.

Mtäh? Eikö työmarkkinatuen indeksikorotuksen jäädyttäminen pelastakaan? 

Eläkkeet, työttömyystuet, opintoraha – osa nousee pian 6 prosenttia, moni jäädytetään
Indeksikorotuksia tehdään osaan Kelan maksamista etuuksista lähivuosina, osa päätettiin jäädyttää vuosiksi nykytasolle.

EDUSKUNTA on hyväksynyt hallituksen esittämän lain, jonka mukaan useiden etuuksien määrä jäädytetään kuluneen vuoden tasoon vuosiksi 2024–2027.

INDEKSIJÄÄDYTYKSET KOSKEVAT NÄITÄ TUKIA

Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha
Lastenhoidon tuet
Opintoraha

Kuntoutusrahan ja sairausvakuutuksen päivärahan vähimmäismäärät (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, erityishoitoraha, luovutuspäiväraha)
[...]

Indeksijäädytysten ulkopuolelle jäävien etuuksien määriin tulee kansaneläkeindeksin perusteella noin 5,9 prosentin korotus tammikuun alusta lähtien.

JÄÄDYTYSTEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT

Kansaneläke
Kansaneläkelain mukainen lapsikorotus
Takuueläke
Rintamalisät
Perhe-eläkkeet
Vammaisetuudet
Sotilasavustuksen perusavustus
Toimeentulotuen perusosa

Jos indeksijäädytys seuraavina vuosina vähentää etuuksien reaalista tasoa yli 10,2 prosenttia, etuuksien määriin tehdään taas normaalit indeksitarkistukset.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010065750.html

Hittojako ne meni korottamaan TT-tuen perusosaa? Täällä on paljon sellaisiakin ketkä eivät saa mitään muuta mistään kuin työmarkkinatuen, vaikka toimivat ns. omaishoitajina. Omaishoitotuki evätään Kajaanissa kaikilta. Hoitajia ei ole, eikä rahaa, eikä rahaa myöskään yksinäiseltä vanhukselta heru ylimääräisiin palveluihin.

[mannym]

. Kuinkas kauan näin voidaan mennä eteenpäin? Kunnes saavutetaan 28 megatonnin raja ja kaikilla on niin kamalan mukavaa? Ollaanhan silloin mukavalla 1950-luvun tasossa.

Yhdysvaltalaisen hiilidioksipäästöt per henkilö ovat nyt samalla tasolla kuin 1900-luvun alussa, 120 vuotta sitten.
Elintaso on aika paljon korkeampi.

Britanniassa hiilidioksipäästöt per henkilö ovat samalla tasolla kuin 1850-luvulla eli 170 vuotta sitten.
Elintaso on hyvin paljon korkeampi nyt.

Suomi kun teollistui vasta myöhemmin, Suomen päästöt olivat nykyisellä tasolla vasta 1960-luvun lopulla, siis 50 vuotta sitten.
Siis vaikka meillä on nykyisin katumaasturit ja sosiaaliturva, hiilidioksidipäästöt on silti saatu painettua samalle tasolle kuin silloin.

Jos nyt on jo Suomen päästöt 1960-luvun lopun tasolla, ei siitä mahdottoman iso ero ole 1950-luvun tasolle.

Kehitys kehittyy!

https://ourworldindata.org/co2-and-greenhouse-gas-emissions

Kummallista kirsikanpoimintaa ja valikoivaa totuutta. USA ja Britannia per henkilö ja Suomi per Suomi?
Katsotaanpas sitten.
Yhdysvallat 1900, päästöt 662Mt, 2022 päästöt 5000Mt.
Britannia 1900, päästöt 122Mt, 2022 päästöt 318Mt.
Suomi 1950, päästöt 6Mt, 2022 päästöt 36Mt.

Nuo kaikki sinun lähteestäsi. Noita katsellen niin per nuppi tarkastelu paljastaa hienosti sen mitä sen käyttäjä haluaa piilottaa. Tätä samaa paskaa kun näkee puhuttavan että Suomen per nuppi päästöt ovat suuret mutta Kiinan per nuppi päästöt eivät. Sitten kokonaispäästöt unohtuvat täysin. Toki lähteesi kertoo että päästöt fossiilisista lähteistä, mutta kauniisti kokonaispäästöt osoittavat sen ettei kovin suurta pudotusta ole nähtävillä..

Katsotaan vielä tuo loppu. Ei ole kovin suuri pudotus siis 1960 luvun lopun tasosta 1950 luvun tasolle. !960 luvun taso 15 - 40Mt, alimmasta korkeimpaan, olihan tuolloin nousua. 1950 luvun taso 6 - 15Mt, alimmasta korkeimpaan. 2022 taso 36,16Mt, tarkoittaa että vielä olisi leikattavaa reilu 50% jotta päästään 60 luvun alimmille päästöille. Ja vain reilu 80% nykyisistä päästöistä että päästään 1950 luvun tasolle.

Joko se naurismonttu alkaa hahmottumaan?

Noin muuten jos mennään himokkaimpien ja kiilusilmäisimpien ympäristöhihhuleiden linjan mukaan,, niin maalämpösi on pian väärin. Sillä sinun tulee muuttaa stalinkuutioon kaupunkiin, keskitetyn lämmöntuotannon verkkoon, jotta vielä saadaan puristettua päästöjä alas. Autostasikin luovut koska pääset pyörällä joka paikkaan. Ydinsähkö lakkautetaan koska ne kamalat jätteet, ja lopulta päädytään Britannian kaltaiseen tilanteeseen jossa rahdataan atlantin takaa valtava määrä puuta vuosittain keskusvoimalaitokseen poltettavaksi, ihan vain koska sitä ei lasketa päästöinä. Onhan se "uusiutuvaa".

Mutta kuten huomaat tarkastellesasi noita päästöjä, Ihmiskunta on sopeutuvaista sakkia. Nykypäivän talot, autot yms, ovat hieman eriluokkaa kuin mitä ne olivat 120 tai 170 vuotta takaperin. Pelto ja metsätöiden tehostuminen on aiheuttanut sen että vähemmällä työläisten määrällä tuotetaan suurempia määriä ruokaa tms. Tämä tehostuminen on tapahtunut ilmstoalarmistista huolimatta. Tämä tehostuminen on jatkuvaa ja sitä tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Mutta nyt sinä ja kumppanit vaaditte että moista tehostumista ei tule tapahtua, vaan päästöistä on nyt heti päästävä ja se on tehtävä poliittisesti ohjatusti.

Sillä ilman poliittista ohjaustahan ei moista tapahdu ja meidän on nyt tehtävä päätöksiä jotta 77 vuoden päässä asiat olisivat hyvin. Olet siis valmis syytämään kansalaisten niskaan valtavan määrän kustannuksia ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä, perustellen ettei sitten tarvitse sopeutua ilmastonmuutokseen 77 vuoden päästä. Mutta todellisuudessa lyöt vain ylimääräistä kustannusta heidän niskaansa sen lisäksi että he joutuvat sopeutumaan.

Tämä ilmasto/ympäristö hulluus näkyi juuri euroopan komission juomavesiasetuksessa. Joka nähtävästi olisi aiheuttanut kotitalouksiin putkiremppoja 2 - 3 kertaa per vuosikymmen. Sehän varsin mukavaa olisi. Joko sinä vaihdat käyttövesiputkesi kerran 3 vuoteen? Miksi et? Ethän vain käytä hyväksi havaittua tekniikkaa sen sijaan että menisit ja säästäisit ympäristöä?

[Caucasian]

No nyt se alkoi purkautumaan siellä Grindavikin luona. Ilmeisesti laavaa tulee melkoista haipakkaa. Saas nähdä puskeeko tuhkaa taivaalle viilentävästi vai vaan hiilidioksidia ja rikkiä. Ja hiilidioksidin pitäisi lämmittää.
Tästä tulikin mieleen, että jättipurkaukset viilentää ilmastoa vaikka hiilidioksidia tulee tod. paljon. Että vähän ristiriitaista. Pitäisi kasvihuoneilmiön mukaan käydä niin, että kun tuhka häviää, niin pitäisi sitten lämmetä lämpimämmäksi kuin ennen purkausta, jos siis puhutaan näistä oikeasti isoista kuten tambora 1800 luvulla ( kesätön kesä).
Mutta hauskaa seurata taas tuota mahravaa luonnonnäytelmää. Kuten ilmastonmuutoskin on kivaa seurattavaa.
(Taitaa sittenkin jäädä tussahdukseksi    )

[vastarannan kiiski]

Tällaiselle väitteelle ei ole mitään perustetta jos ymmärtää jotain sään ja ilmaston mallinnuksesta.

Mallinnuksesta ymmärrän aika paljon.

Jos oikeasti halutaan keskustella mallinnuksesta kuten herkkyysanalyysin tekniikoista, lähtötietojen epävarmuuden arvioinnista, gridin koon merkityksestä ym.
Ja erityisesti ilmastomalleja koskevista asioista kuten vaakasuorien hilatasojen paikkojen merkityksestä, pilvien vaikutuksen mallintamisesta, ym.
- siihen on muita foorumeita jotka ovat paremmin erikoistuneita asiaan.

Ainakin itse olen yllättynyt siitä kuinka vanhat 1980-luvun ilmastomallit pystyivät ennustamaan kuitenkin suunnilleen oikeaan suuntaan, koska tiedän kuinka alkeellisia ne olivat verrattuna nykyisiin.

[ämpee]

No nyt se alkoi purkautumaan siellä Grindavikin luona.

Livekuvaa linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=YAQzsB9ev9Q

Nyt auennut rakohalkeama on noin 3,5 kilometriä pitkä ja se työntää laavaa 100-200 kuutiometriä sekunnissa.
Seurauksia pystytään vasta arvailemaan, toive kuitenkin on, että laava leviäisi pohjoisen suuntaan koska siellä on sille tilaa eikä mitään särkyvää.

Hiilidioksidia tulee tupruamaan taivaalle merkittävä määrä ja rikkidioksidia myös.
Ilmastoon tuolla ei tässä mittakaavassa ole vaikutusta.

Kun nykyään kuvitellaan, että ilmastoa pystyttäisiin hallitsemaan tilisiirroin, niin tuossa purkauksessa olisi pienempi kohde harjoitteluun ja josta selkeämmin nähtäisiin tilisiirtojen vaikutus.
Eikö kiinnosta ??

[-PPT-]

Islantilaisille tulivuoret on vähän sama kuin Venäjä meille; voi mennä vuosikausia että ei tapahdu mitään mutta koko ajan on oltava valmiina ja varuillaan ja joskus varmasti tapahtuu jotain.

[Lalli IsoTalo]

Ilmastomallien lähtökohdat ovat siis paljon hatarampia kun säämallien.

Ja silti säämallitkin 3 päivän osalta menevät useammin pieleen kuin oikein.

Maisemavalokuvauksen harrastajana olen vuosia seurannut sekä Norjan parempaa sivustoa
- https://www.yr.no/en/forecast/daily-table/2-658225/Finland/Uusimaa/Helsinki/Helsinki, että
- kotimaista https://www.ilmatieteenlaitos.fi/paikallissaa .

Eipä niissä juuri kehumista ole ollut auringonpaisteen, pilvisyyden, sateen tai sumun suhteen. Tuulisuus ja lämpötila on useimmiten arvottu aika tarkasti.

Ja kesälomaretkien suunnittelu ennusteiden perusteella on jo aikoja sitten on todettu hullujen hommaksi.

[vastarannan kiiski]

Kylläpä nämä numerot ovat Sinulle hankalia.

. Kuinkas kauan näin voidaan mennä eteenpäin? Kunnes saavutetaan 28 megatonnin raja ja kaikilla on niin kamalan mukavaa? Ollaanhan silloin mukavalla 1950-luvun tasossa.

Yhdysvaltalaisen hiilidioksipäästöt per henkilö ovat nyt samalla tasolla kuin 1900-luvun alussa, 120 vuotta sitten.
Elintaso on aika paljon korkeampi.

Britanniassa hiilidioksipäästöt per henkilö ovat samalla tasolla kuin 1850-luvulla eli 170 vuotta sitten.
Elintaso on hyvin paljon korkeampi nyt.

Suomi kun teollistui vasta myöhemmin, Suomen päästöt olivat nykyisellä tasolla vasta 1960-luvun lopulla, siis 50 vuotta sitten.
Siis vaikka meillä on nykyisin katumaasturit ja sosiaaliturva, hiilidioksidipäästöt on silti saatu painettua samalle tasolle kuin silloin.

Jos nyt on jo Suomen päästöt 1960-luvun lopun tasolla, ei siitä mahdottoman iso ero ole 1950-luvun tasolle.

Kehitys kehittyy!

https://ourworldindata.org/co2-and-greenhouse-gas-emissions

Kummallista kirsikanpoimintaa ja valikoivaa totuutta. USA ja Britannia per henkilö ja Suomi per Suomi?

No ei, vaan Suomi on tietysti myös per henkilö.
Siis Suomen päästöt per henkilö olivat samalla tasolla 1960-luvun lopulla, kuin nyt.
Minulla nyt oli vaan unohtunut Suomen kohdalta se "per henkilö" mutta en muistanut että osa yleisöstäni on hyvin tyhmää ja tahallaan ymmärtää väärin jos on kirjoitusvirhe.
Kai se vaan on että jos itse kirjoittaa aina mahdollisimman tarkoitushakuisesti, kuvittelee muidenkin tekevän niin.

Katsotaanpas sitten.
Yhdysvallat 1900, päästöt 662Mt, 2022 päästöt 5000Mt.
Britannia 1900, päästöt 122Mt, 2022 päästöt 318Mt.
Suomi 1950, päästöt 6Mt, 2022 päästöt 36Mt.

Nuo kaikki sinun lähteestäsi. Noita katsellen niin per nuppi tarkastelu paljastaa hienosti sen mitä sen käyttäjä haluaa piilottaa. Tätä samaa paskaa kun näkee puhuttavan että Suomen per nuppi päästöt ovat suuret mutta Kiinan per nuppi päästöt eivät. Sitten kokonaispäästöt unohtuvat täysin. Toki lähteesi kertoo että päästöt fossiilisista lähteistä, mutta kauniisti kokonaispäästöt osoittavat sen ettei kovin suurta pudotusta ole nähtävillä..

Jos haluat katsoa per nuppi, miksi et katso per nuppi, vaan katsot kokonaispäästöjä?
Per nuppi on näin, kuten kirjoitin jo aikaisemmin
mutta ei siis mene perille:

USA
Vuosi 1913 = 15.3, vuosi 2022 = 14.9, ja 14.9 on vähemmän kuin 15.3.

UK
Vuosi 1854 = 5.0, vuosi 2022 = 4.7, ja 4.7 on vähemmän kuin 5.0

Suomi
Vuosi 1968 joka on siis "1960-luvun lopulla" = 7.2 per henkilö, 2022 = 6.5, ja 6.5 on vähemmän kuin 7.2.

Ymmärrän että Sinua hämmästyttää se mistä sain Suomen luvut per henkilö, kun kuvassa ei sitä suoraan ole. Mutta, yllätys yllätys, hämmästyttävää, artikkelin kuvassa on mahdollisuus lisätä siihen mikä tahansa maa, esimerkiksi Suomi. Kokeilepa osaatko!

EDIT:
Totta kai menneisyydessä kokonaispäästöt Euroopassa ja USAssa ovat kasvaneet rajusti, koska väestö on kasvanut rajusti 170 tai 100 vuoden aikana. Mutta tulevaisuudessa väestönkasvua ei enää juuri näissä maissa ole, siis per henkilö päästövähennys tuottaa suoraan vastaavan kokonaispäästövähennyksen.

Katsotaan vielä tuo loppu. Ei ole kovin suuri pudotus siis 1960 luvun lopun tasosta 1950 luvun tasolle. !960 luvun taso 15 - 40Mt, alimmasta korkeimpaan, olihan tuolloin nousua. 1950 luvun taso 6 - 15Mt, alimmasta korkeimpaan. 2022 taso 36,16Mt, tarkoittaa että vielä olisi leikattavaa reilu 50% jotta päästään 60 luvun alimmille päästöille. Ja vain reilu 80% nykyisistä päästöistä että päästään 1950 luvun tasolle.

Joko se naurismonttu alkaa hahmottumaan?

Kirjoitin päästöistä per henkiö. Minua kiinnostaa päästöt per henkilö, koska minä olen henkilö.

Suomen päästöt per henkilö olivat huipputasolla vuonna 2003, olivat 13.9 tonnia per henkilö.
Nyt 2022 päästöt ovat 6.5 eli päästöjä on leikattu -7.4 tonnia per henkilö.

Päästövähennys  -7.4 tonnia per henkilö ei vienyt meitä naurismonttuun.
Jos nyt tarvetta on enää puolet siitä mikä on jo tehty, siis 2/3 on jo tehty ja 1/3 jäljellä (tiedän että tämäkin on hyvin vaikeaa matematiikkaa, sori), eipä se jäljellä oleva 1/3 myöskään vie meitä naurismonttuun, luulisin.

Muut pelottelusi naurattivat niin paljon että niihin en pysty vastaamaan 

[Isagoge]

Tästä voit lukea ilmastomallien epävarmuudesta: https://www.hoover.org/research/flawed-climate-models

Voi toki lukea, mutta kaikkea lukemaansa ei kannata uskoa.

Siksipä tässä muutama huomio lähdekritiikistä ja lähdekriittisyydestä tuohon linkattuun Hoover-instituutin artikkeliin liittyen. Teksti on pitkähkö, joten tässä TL,DR kärsimättömille:
-artikkeli on kahden asiantuntemattoman ei-ilmastotutkijan kirjoittama, ja he ovat käsittäneet väärin useita ilmastomallintamiseen liittyviä seikkoja (tai sitten esittävät näistä tahallaan propagandaa)
-artikkelin lähdeaineisto koostuu kirsikkapoimituista ilmastoskeptisisistä julkaisuista tai puheenvuoroista, joiden oikeellisuus on kiistanalaista, eikä artikkelissa esitellä ollenkaan ilmastotutkimuksen valtavirran näkemyksiä artikkelin teemoista, eikä siinä myöskään sanallakaan kerrota, että lainatut väitteet ovat kiistanalaisia
-tällä perusteella artikkeli on lähinnä propagandateksti, jonka avulla yritetään horjuttaa ihmisten luottamusta ilmastotutkimukseen ja sen tuloksiin. Siksi sitä ei kannata suositella kenelläkään asiallisena informaatiolähteenä ilmastomallintamisen ongelmista

Mutta sitten asiasta yksityiskohtaisemmin. En halua väittää, että olisin itse mikään lähdekritiikin mestari, mutta toivottavasti jotain on tarttunut mukaan sinä aikana, kun olen tutkimustyön kanssa tavalla tai toisella ollut tekemisissä, ja olen asiasta jonkinlaista oppia paremmiltani saanut. Joka tapauksessa, kun eteeni tulee tuollainen paperi, katson yleensä ensin, ketkä sen ovat kirjoittaneet, missä se on julkaistu (jos on), ja mitä julkaisufoorumista yleisesti ajatellaan. Näiden kysymysten yhteydessä katson myös erilaisia ns. affiliaatioita, eli karkeasti sitä, kuka kytkeytyy mihinkin taustaorganisaatioon, yhteisöön, tutkijaryhmään jne., onko mahdollista rahoitusta paperia ja sen taustalla olevaa tutkimusta varten saatu mistä jne.

Paperin otsikko on siis Flawed Climate Models: The relationship between CO2 and temperature is more complicated than the polemics suggest. Sen ovat kirjoittaneet David R. Henderson ja Charles L. Hooper. En ole koskaan kuullut kummastakaan heistä ilmastotutkimuksen yhteydessä, eikä ihme. Pieni googlailu kertoo, että ensin mainittu on ekonomisti, ja cv:stä löytyy stintti vierailevana professorina Cato-instituutissa (Charles Kochin öljybisnesmiljoonilla perustettu ilmastodenialistinen ajatushautomo), mutta toki hän on muuallakin työskennellyt. Paperin aiheesta eli ilmastomalleista ja niiden ongelmista hän ei kuitenkaan nopean selvityksen perusteella ole mitään vertaisarvioitua koskaan julkaissut. Charles L. Hooper puolestaan on tehnyt yksityisellä puolella komeaa uraa, koulutus on taloustieteellisesti painottunut insinööritieteen perustutkinto ja päätyö lienee Objective Insights-konsulttiyrityksen vetäminen. Yritys myy konsultointia terveydenhuollon yksityisille toimijoille. Hooperillakaan ei ole paperin aiheesta mitään vertaisarvioituja julkaisuja.

Hoover-instituutti, joka käytännössä on tämän paperin julkaisija, on Stanfordin yliopistoon kytkeytyvä ajatushautomo, jonka rahoituksesta n. puolet tulee yksityisen sektorin toimijoilta. Mukana rahoittajissa on fossiilibisnestä, mm. Exxon. Tietty poliittinen kallistuneisuuskin instituutilla näyttää olevan, mutta tässä vaiheessa on syytä korostaa, että nämä faktat ja kaikki edellä mainittu eivät tietenkään osoita tai todista vielä mitään itse paperin sisällöstä. Samalla on kuitenkin selvinnyt, että paperia ei ole varsinaisesti vertaisarvioitu, eikä siihen ole viitattu asiaa koskevassa tutkimuskirjallisuudessa. Kun paperin kontekstin hahmottaa, voi tietysti jo muodostaa tietynlaisia arvauksia sen sisällöstä. Kaiken sen perusteella, mitä tuohon edellä kuvattuun kontekstiin kuuluu, voisin jo paperia lukematta lyödä vetoa siitä, että siinä
-viitataan lähinnä Lindzeniin, Curryyn ja muihin ilmastoskeptisiin tutkijoihin, eikä mainita siitä, että useat heidän ilmastomallintamista koskevat näkemyksensä ovat tiedeyhteisössä kiistettyjä
-käytetään ENSO-vaihtelun aiheuttamia vastaamattomuuksia mallien projektioiden ja toteutuneen lämpötilakehityksen välillä argumentteina
-vedetään jossain vaiheessa "ilmasto on niin monimutkainen järjestelmä, että sitä ei voi mallintaa" -kortti esille.
(Näin jälkikäteen tarkasteltuna kaksi kolmesta meni tässä oikein)

Mutta sitten käsiksi itse paperin sisältöön ja argumentaatioon. Kirjoittajien pääteesi on se, että ilmastomalleissa ja mallintamisessa on kolme isoa ongelmaa, jotka vakavalla tavalla rajoittavat niistä saatujen tulosten käyttökelpoisuutta poliittisessa päätöksenteossa ja muussa käytännön toiminnassa. Ensimmäiseksi ongelmaksi kirjoittajat esittävät mittausvirheet (measurement error). Ensimmäinen tämän teeman yhteydessä paperissa siteerattu henkilö on Patrick Frank, ja hän on minulle erittäin hyvin tuttu ilmastotutkimukseen liittyvästä keskustelusta. Frank ei ole ilmastotutkija, mutta hän on tuottanut jatkuvalla syötöllä papereita ilmastotutkimuksen mittauksiin ja mallinnuksiin liittyvistä virheistä ja niistä seuraavista epätarkkuuksista, ja onnistunut julkaisemaankin ainakin yhden niistä – se on kuitenkin vaatinut vuosia kestäneen yrityksen. Frankin perusargumentti on suurin piirtein se, että em. mittauksissa ja mallinnuksissa virheet "propagoituvat", karkeasti siis kumuloituvat, ja näin niistä tulee pian niin suuria, että ilmastotutkimuksen tietyt tulokset peittyvät kokonaan mittausvirheisiin. Frankista ja hänen näkemyksestään olen muistaakseni täälläkin keskustellut.

Frankin näkemyksistä on keskusteltu myös tiedeyhteisössä, ja vallitseva kanta näyttää olevan se, että hänen argumenttinsa on suurin piirtein yhtä pätevä kuin väite, että nyt kaksi minuuttia ajasta jäljessä oleva kello olisi aina ja välttämättä huomenna jäljessä neljä minuuttia, ylihuomenna kuusi minuuttia jne. Näinhän ei tietenkään ole, ja Frankin näkemykset on minun käsitykseni mukaan kumottu varsin perusteellisesti. Jos joku on tästä keskustelusta kiinnostunut, voi tutustua vaikkapa näihin lähteisiin, joiden perusajatusta tuossa yllä lyhyesti referoin:

https://andthentheresphysics.wordpress.com/2019/09/08/propagation-of-nonsense/
https://www.youtube.com/watch?v=rmTuPumcYkI

Paperissaan Henderson & Hooper lainaavat Frankia ensimmäisen kerran tarkastellessaan jo tapahtunutta lämpenemistä esiteolliseen tasoon verrattuna ja siihen liittyvää virhemarginaalia, jotka Frankin mukaan ovat 0.8˚C ± 0.98˚C. Virhemarginaali olisi siis tämän väitteen mukaan isompi kuin havaittu lämpeneminen, mutta nämä arviot tietysti poikkeavat valtavasti ilmastotutkimuksen valtavirran vastaavista. Hendersonin & Hooperin paperin julkaisuhetkeä neljä vuotta myöhemmin esimerkiksi IPCC arvioi ilmaston lämmenneen esiteolliseen tasoon verrattuna yli yhden asteen, ja arvioon liittyvä virhemarginaali ja siten myös epävarmuusväli oli valtavasti pienempi: "Global surface temperature was 1.09 [0.95 to 1.20] °C higher in 2011–2020 than 1850–1900" (IPCC, AR6WG1, 2021, s. 5).

Ja nyt tietysti herää kysymyksiä: miksi Henderson & Hooper lainaavat tässä juuri Frankia, joka ei ole tapahtuneen lämpenemisen asiantuntija? Miksi jätetään sanomatta, että Frankin näkemykset ilmastotutkimuksen epävarmuuksista ovat lievästi sanottuna kiistanalaisia? Miksi ei mainita ilmastotutkimuksen valtavirran (esimerkiksi IPCC:n tai WMO:n raporttien) arvioita jo tapahtuneesta lämpenemisestä ja sen estimaattien epävarmuuksista?

Sitten Henderson & Hooperin paperissa seuraa lyhyt esittely pintabudjetin eräistä komponenteista. Ilmakehän ulkorajalle Auringosta tulevan säteilyvuon intensiteetti (342 W/m²) on paperissa esitetty oikein, mutta sitten esitetään, ja jälleen Frankia lainaten, että ylimääräisen hiilidioksidin "estimated energy excess" olisi 0,036 W/m². Taas herää kysymyksiä. Nyt se sama Frank, joka toisaalla väittää, että ilmastotutkimuksen keskeisten estimaattien epätarkkuus on aivan valtavaa, esittää itse tuhannesosien tarkkuudella estimaatin hiilidioksidin vaikutuksesta. Jää myös täysin epäselväksi, mitä tässä oikein estimoidaan, sillä Hendersonin & Hooperin paperissa tosiaan lukee " The estimated extra energy from excess CO2". Onko kyse säteilypakotteesta? Jos on, niin eihän se ole vertailukelpoinen Auringon TOA-vuon intensiteetin kanssa, koska säteilypakote on yleisesti kahden termodynaamisen järjestelmän (epä)tasapainoa ilmaiseva suure, ja em. vuo on vain yksi pintabudjetin komponentti, joka yksin ei kerro mitään mistään epätasapainosta. Ja jos on kyse säteilypakotteesta, miksi mainitaan vain Frankin arvio, joka poikkeaa jälleen aivan valtavasti esimerkiksi IPCC:n kolme vuotta aikaisemmin ilmestyneen AR5WG1:n vastaavasta arviosta, joka on yli 1,7W/ m². Ja miksi tässä asiassa ylipäätään siteerataan Frankia, joka ei ole itse ole tuohon säteilypakotteeseen liittyvää tutkimusta koskaan tehnyt, ja on siten täysin toisen käden lähde?

Seuraavaksi Hendersonin & Hooperin paperissa siirrytään käsittelemään pilviä ja pilvisyyttä, ja tästä mallintamisessa seuraavia ongelmia. Kirjoittajat esittävät laskelmia pilvipalautteen mukanaan tuomasta epävarmuudesta projektioihin, mutta niiden kaikkien tulos perustuu em. Frankin täysin ilmastotutkimuksen valtavirrasta poikkeavaan arvioon "ylimääräisen hiilidioksidin efektistä", ja jokaisen laskutoimituksen tulos on näin ollen käyttökelvoton, jos Frankin estimaatti on virheellinen. Lisäksi laskutoimituksissa ja niiden tulosten tulkinnassa joko vahingossa tai tahallaan sekoitetaan estimaattien epävarmuus ja trendin epävarmuus. Taas heräsi kysymyksiä. Nyt esimerkiksi siitä, miksi tässä kohdassa esitellään kirjoittajien omia laskelmia, eikä lainata alan parhaita ja juuri 2010-luvulla asiassa suuria edistysaskeleita aikaansaaneita asiantuntijoita, kuten vaikkapa Florent Brientiä, Chen Zouta, Mark Zelinkaa tai Stephen A. Kleinia

Otsikon "Other Complications" alla taas lainataan Willie Soonia, joka on minulle Frankin tapaan hyvinkin tuttu erilaisista skeptikkoargumenteista. Soon on tutkija, joka on tämän vuosituhannen aikana yrittänyt tuoda julkisuuteen useita erilaisia ilmastoskeptisiä tutkimuksia ja onnistunut niitä myös jossain määrin julkaisemaan. Soonin tulosten osalta kuitenkin vallitsee vähintään vastaavaa kiistanalaisuutta kuin Frankin. Ks. esim.

https://www.realclimate.org/index.php/archives/2023/09/as-soon-as-possible/


Soon on myös saanut fossiiliteollisuudelta rahoitusta, ja nyt puhutaan jo huomattavista summista. Hendersonin & Hooperin paperissa Soonia lainataan glasiaali-interglasiaalivaihtelun yhteydessä tapahtuneeseen CO2-pitoisuuden vaihteluun liittyen, ja argumentti on tietysti se, että tuolloin ilmakehän CO2-pitoisuus seurasi lämpötilaa. Kuten olen täälläkin useaan otteeseen selittänyt, (1) tästä ei voi päätellä, etteikö lämpötila nyt seuraisi CO2-pitoisuuden muutosta, (2) CO2-pitoisuuden vaihtelun vaikutusta pintalämpötilaan todistaa ennen kaikkea fysiikan ja kemian pohjalta ponnistava päättelyketju, jota ei kumota sillä, että CO2 on joskus historiassa seurannut lämpötilaa ja (3) pintalämpötilaan vaikuttavat CO2-pitoisuuden lisäksi myös muut tekijät, jotka voivat aiheuttaa CO2-pitoisuuden vaihtelusta riippumatonta vaihtelua pintalämpötilassa. Tässä Hendersonin & Hooperin paperi myös karkaa varsinaisen teemansa ulkopuolelle, sillä kyse ei enää ole ilmastomallien ennusteiden ongelmista: mallikokeisiin voidaan aivan hyvin sisällyttää myös muita pakotteita kuin ilmakehän CO2-pitoisuuden muutos ja tutkia, miten nämä pakotteet vaikuttavat tulevaisuuden lämpötilakehitykseen (tai hindcast-ajossa tutkia, miten ne ovat vaikuttaneet menneisyyden lämpötilakehitykseen). Jälleen heräsi kysymys siitä, miksi tässä oli lainattu vain Soonia, vaiettiin täysin hänen näkemystensä kiistanalaisuudesta ja miksei muita tämän alan eksperttejä, esimerkiksi Richard Alleyta, mainittu tai lainattu ollenkaan.

Hendersonin & Hooperin paperin kappaleessa "Climate Model Secret Sauce" käsitellään mallien parametrisointia, ja annetaan ymmärtää, että se tekisi ilmastomalleista jotenkin perustavalla tavalla epäluotettavia. Kappale alkaa väärinkäsityksellä: "Numerous inputs are not the direct result of scientific studies; researchers need to "discover" them through parameter adjustment, or tuning, as it is called." Tämä ei pidä paikkaansa, sillä mallien syötetieto nimenomaan koostuu empiirisistä havainnosta (se, mitä " direct result of scientific studies" ylipäätään tässä voisi tarkoittaa, jää epäselväksi), ja parametrisointi puolestaan perustuu nimenomaan tieteellisiin tutkimustuloksiin, mutta toki myös ns. heuristiikkaan. Myös saman kappaleen lopussa oleva kysymys arktisen merijään yhteydessä osoittaa, että Henderson & Hopper eivät kunnolla ymmärrä, mitä ilmastomallintamisessa tehdään ja millaisia ilmastomallit ovat tai millaisia erilaisia ilmastomalleja on olemassa.

Viimeisessä kappaleessa sitten esitetään huomio siitä, että ilmastomallit epäonnistuivat ennustamaan vuonna 1998 kehittyneen voimakkaan El Ninon ja sen, että sen jälkeiset vuodet olivat kylmempiä. Niin epäonnistuivat, mutta kuten ilmastomallintamisesta vähänkään ymmärtävät tietävät, mallit eivät voi yksimielisesti ennustaa sitä, milloin El Nino kehittyy, ja siten väistämättä epäonnistuvat siihen liittyvissä parviennusteissa. Mutta koska ENSO-sykli on vain vuosien pituinen eikä se pitkäaikaisesti muuta pintalämpötilaa, yli useiden ENSO-syklien mallien globaalia pintalämpötilaa koskevien ennuisteiden teoriassa pitäisi onnistua, ja tosiasiassa nämä ennusteet ovat onnistuneet oikein hyvin. Tätä ketjua voi selata hieman taaksepäin postaukseeni, johon on liitetty CMIP5- ja CMIP6-projektien ennusteet globaalista pintalämpötilan kehityksestä ja toteutunut lämpötilakehitys tähän vuoteen saakka, ja tarkistaa asian itse sieltä.

Artikkelissa lainataan vielä Richard Lindzeniä ja kahta Cato-instituutin tutkijaa tämän teeman yhteydessä, enkä jaksa enää yllättyä siitä, miksi juuri heitä ja miksi ei esimerkiksi Gavin Schmidtiä, joka jo artikkelin kirjoitushetkellä oli systemaattisesti seurannut ilmastomallien ennusteiden ja toteutuneen lämpötilakehityksen vastaavuutta. Ainoa asiaa käsittelevä vertaisarvioitu tutkimus (Hausfather et al. 2019) toki ilmestyi vasta Hendersonin & Hooperin paperin jälkeen, ja sen johtopäätös oli melko lailla päinvastainen: jo varhaiset ilmastomallit ovat ennustaneet pintalämpötilan kehitystä taitavasti.

Yhteenvedon tästä kaikesta esitin jo tämän kirjoituksen alussa. Tärkein tästä kaikesta seuraava huomio on se, että kaiken ilmastotutkimukseen liittyvän - varsinkin vertaisarvioimattomien tekstien - lukemisessa tarvitaan suurta lähdekriittisyyttä, ja vasta sen läpi tutkitut ja tulkitut tekstit ansaitsevat tulla suositetuksi lukemiseksi, jos tarkoitus ei ole pelkästään levittää jotain agendaa ajavaa propagandaa. Sitä tämäkin artikkeli käytännössä valitettavasti oli.       

[Totti]

Tällaiselle väitteelle ei ole mitään perustetta jos ymmärtää jotain sään ja ilmaston mallinnuksesta.

Mallinnuksesta ymmärrän aika paljon.

Ilmiselvästi et tarpeeksi kun esitit, että säämallit ja ilmastomallit olisivat samantapaisia vaikka lähtökohdat ovat tyystin eri.

Ainakin itse olen yllättynyt siitä kuinka vanhat 1980-luvun ilmastomallit pystyivät ennustamaan kuitenkin suunnilleen oikeaan suuntaan, koska tiedän kuinka alkeellisia ne olivat verrattuna nykyisiin.

Nykyisetkin mallit ovat erinomaiset alkeelliset verrattuna todellisuuteen. Malleissa tehdään aina suuri määrä oletuksia eli arvataan asioita, muuttujia on jätetty pois koska ne ovat liian kompleksisia tai ei edes tiedossa ja lähtödata on erinomaisen puutteellista.

Tilanne 1980-lukuun ei siis ole olennaisesti muuttunut kun laskentatarkkuuden osalta, jossa voidaan käyttää korkeampaa spatiaallista resoluutiota nopeimpien tietokoneiden myötä. Resoluution kasvattaminen ei kuitenkaan kovin paljon auta jos lähtökohta on virheellinen, saadaan vain tarkempi virheellinen tulos kun aikaisemmin.

Juuri näiden epäselvyyksien takia ilmastomalleja on kymmeniä kun eri porukat yrittävät nokittaa toisiaan arvailemalla pimentoon jäänet seikat omasta mielestä paremmin kun joku toinen porukka. Kaikki mallit näyttävät sen takia eri tuloksia ja kiusallinen diskrepanssiongelma ratkaistaan vetämällä keskiarvo monen mallin tuloksista, jonka jälkeen väitetään tiedettävän lämpötilat kymmenesosan tarkkuudella kymmenien vuosien päästä.

Mallien fundamentaalinen ongelma on kuitenkin lähtöolettamus, että juuri CO2 ohjaa ilmastoa ja olisi kutakuinkin ainoa ratkaiseva tekijä. Tämä olettamus sitten tuetaan matemaattisella kikkailulla, jonka puitteissa sommitellaan mallit tukemaan juuri CO2 hypoteesia. Kun etukäteen päätetään, että tuhansista tai jopa miljoonista, usein tuntemattomasta muuttujista vain yksi ratkaisee tuloksen, ollaan jo syvällä metsässä vaeltamassa.

Ilmasto-"tiede" ei ole tiedettä vaan lähinnä tietokoneavustettua arvailemista, jossa suunta lienee suunnilleen oikein mutta määränpää ja syyt on pimennossa. Tämän toki myöntävät rehelliset ilmastotieteilijät itsekin koska olisi täysin posketonta väittää osaavansa ennustaa ilmastoa kauas tulevaisuuteen näistä lähtökohdista.

Itse näen sen takia ilmastomallit lähinnä akateemisena harjoituksena eikä minään vakavasti otettavana tulevaisuuden ennusteena, jonka varaan ihmiskunnan pitäisi tehdä fundamentaalisia ja huippukalliita koeluontoisia yhteiskuntamuutoksia.

Tuijottaminen mitättömään hiilidioksidiin on suurta typeryyttä kun on paljon tähdellisempiä ekologisia ongelma olemassa kuten Kiinan massiivinen merten roskaaminen, Afrikan ylikansoitus, sademetsien jättimäiset avohakkuut, Kongon likaiset avolouhokset ja moni muu luontotuho, joka tehdään pitkälti juuri vedoten "vihreään siirtymään".

Ne, jotka kauppaavat hiilidioksidinarratiivia ovat lähinnä hyödyllisiä idiootteja varsinaiselle agendalle: ajaa länsimaat taloudellisen vararikkoon sosialismin edestä.

[mannym]

Kylläpä nämä numerot ovat Sinulle hankalia.

[
Jos haluat katsoa per nuppi, miksi et katso per nuppi, vaan katsot kokonaispäästöjä?
Per nuppi on näin, kuten kirjoitin jo aikaisemmin
mutta ei siis mene perille:

USA
Vuosi 1913 = 15.3, vuosi 2022 = 14.9, ja 14.9 on vähemmän kuin 15.3.

UK
Vuosi 1854 = 5.0, vuosi 2022 = 4.7, ja 4.7 on vähemmän kuin 5.0

Suomi
Vuosi 1968 joka on siis "1960-luvun lopulla" = 7.2 per henkilö, 2022 = 6.5, ja 6.5 on vähemmän kuin 7.2.

Ymmärrän että Sinua hämmästyttää se mistä sain Suomen luvut per henkilö, kun kuvassa ei sitä suoraan ole. Mutta, yllätys yllätys, hämmästyttävää, artikkelin kuvassa on mahdollisuus lisätä siihen mikä tahansa maa, esimerkiksi Suomi. Kokeilepa osaatko!

EDIT:
Totta kai menneisyydessä kokonaispäästöt Euroopassa ja USAssa ovat kasvaneet rajusti, koska väestö on kasvanut rajusti 170 tai 100 vuoden aikana. Mutta tulevaisuudessa väestönkasvua ei enää juuri näissä maissa ole, siis per henkilö päästövähennys tuottaa suoraan vastaavan kokonaispäästövähennyksen.

Kirjoitin päästöistä per henkiö. Minua kiinnostaa päästöt per henkilö, koska minä olen henkilö.

Suomen päästöt per henkilö olivat huipputasolla vuonna 2003, olivat 13.9 tonnia per henkilö.
Nyt 2022 päästöt ovat 6.5 eli päästöjä on leikattu -7.4 tonnia per henkilö.

Päästövähennys  -7.4 tonnia per henkilö ei vienyt meitä naurismonttuun.
Jos nyt tarvetta on enää puolet siitä mikä on jo tehty, siis 2/3 on jo tehty ja 1/3 jäljellä (tiedän että tämäkin on hyvin vaikeaa matematiikkaa, sori), eipä se jäljellä oleva 1/3 myöskään vie meitä naurismonttuun, luulisin.

Muut pelottelusi naurattivat niin paljon että niihin en pysty vastaamaan 

Sinua saattaa kiinnostaa per henkilö, mutta se on vain semantiikkaa. Sillä Suomi ei ole eivätkä muut maat ole sitoutuneet laskemaan päästöjä per henkilö, vaan kokonaispäästöjä.

Sitähän täällä seurataan. Vai voidaanko lopettaa päästökauppa ja turhat toimet koska per henkilö päästöt ovat jo hyvällä tasolla? Uskooko yk ja vihreät sinua? No eivät usko.

Onhan se kivaa katseltavaa kun vihreät höpöttävät että suomalaiset päästävät niin paljon verraten Kiinaan ja silloin aina per henkilö. Mutta per henkilö päästöillä ei ole pahemmin merkitystä kun kokonaispäästöt ovat se juttu.

Varsinkin kun vihreät ja yk eivät vaadi, etkä ilmeisesti sinäkään kiinaa tekemään yhtään mitään päästöilleen. Mutta kyllä Suomen pitää vähentää päästöjä koska muuten maailma lämpenee niin hirveästi.

Todellisuudessa Suomen päästöt ovat jo nyt negatiiviset. Luit ihan oikein. Suomen hiilinielut ovat suuremmat kuin meitin päästöt joten ilmaston kannalta meitin päästöt kokonaisuutena ja per henkilö ovat negatiiviset.

Kiinalla päästöt ovat positiiviset per henkilö että kokonaisuudessaan, kun nielujen kapasiteetti on ylitetty.

Onko tuolle meillä on tarvetta vähentää muuta perustetta sinulla kuin ideologinen vakaumus?

[vastarannan kiiski]

Sinua saattaa kiinnostaa per henkilö, mutta se on vain semantiikkaa. Sillä Suomi ei ole eivätkä muut maat ole sitoutuneet laskemaan päästöjä per henkilö, vaan kokonaispäästöjä.

Sitähän täällä seurataan. Vai voidaanko lopettaa päästökauppa ja turhat toimet koska per henkilö päästöt ovat jo hyvällä tasolla? Uskooko yk ja vihreät sinua? No eivät usko.

Jos Suomessa, Britanniassa tai USAssa kokonaispäästöjä vähennetään vaikkapa puoleen, silloin päästöt per henkilö laskevat myös noin puoleen.

Jos per henkilö päästöjä vähennetään näissä maissa puoleen, silloin kokonaispäästöt vähenevät myös noin puoleen.

Kiinassa suunnilleen sama korrelaatio lähivuosina.

Intiassa ei vielä.

Jos mietit riittävän kauan ja huolellisesti, saatat keksiä miksi näin on, että kummalliseen tapaan näissä joissakin maissa per henkilö ja kokonaispäästöt riippuvat tällä lailla merkillisen suoraan toisistaan.

[tinnitus]

Jätin aiheen hieman roikkumaan, mutta hyvä, että joku (toinenkin) alkoi näykkimään lahkeesta...

180 YEARS OF ATMOSPHERIC CO₂ GAS ANALYSIS BY CHEMICAL METHODS
Ernst-Georg Beck
Energy & Environment, Vol. 18, No. 2 (2007), pp. 259-282 (24 pages)
https://www.jstor.org/stable/44397135

Siihen on syynsä että Beckin ja kumppanien tutkimus on armollisesti unohdettu, sehän on täyttä kuraa https://pure.rug.nl/ws/files/14453908/2007EnergyEnvironMeijer.pdf.

TL;DR jos haluat mitata ilmakehän pienhiukkaspitoisuutta, älä tee sitä juhannuskokon vieressä.

JSTOR:een saa lukuoikeudet ilmaisella kirjautumisella. Suosittelen.

Suosittelen myös hyödyntämään sitä täysimääräisesti. Esimerkiksi tuo kommentti Beck et al:in olisi helposti löytynyt sieltä.

[Roope]

Jäljelle jää lähinnä hiilidioksidin poistaminen (ja varastointi) ilmasta teknisin keinoin. Energian kulutus on kuitenkin suuri ja hinta korkea, noin 1 euron / kg. Kiinan CO2 lisäys vuosittain on 200-500 miljoonaa tonnia, jonka poistaminen tällä tavoin maksaisi 200-500 miljardia euroa vuosittain pelkästään Kiinan osalta. Kuka haluaa maksaa?

Voimme huoletta olettaa, että energian hinta tulee nykytasoon verrattuna romahtamaan viimeistään tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. Ilmastonmuutosskenaarioissa kuitenkin oletetaan, että hiilidioksidia ei viitsitä poistaa satoihin tai tuhansiin vuosiin, tai jos viitsitään, poistettu määrä pysyy vakiona satoja tai tuhansia vuosia. Näin käyristä saadaan halutunlaisia.

Realiteetti on, että hiilidioksidin poistaminen ilmasta ei ole realistista. Teknologia on olemassa ja tunnettu, mutta kuten aina "vihreissä" hankkeissa, se ei skaalaudu erinäisistä syistä. Maan, raaka-aineiden tai energian kulutus on yksinkertaisesti liian suuri, jotta päästäisiin mihinkään merkittäviin tuloksiin järjellisin resurssein.

Näin on nyt ja lähivuosikymmeninä, muttta tämä tulee varmasti muuttumaan, kun puhutaan satojen vuosien perspektiivistä.

Sopii tietenkin kysyä miksi tällaiseen edes ryhdyttäisiin. Maapallo ei ole tuhoutumassa hiilidioksidin takia eikä ole mitään mieltä ryhtyä megalomaanisen kalliisiin hankkeisiin vain lepyttääkseen thunbergiläisten hysteerikkojen tunteita.

Joskus vuonna 2100 ja siitä eteenpäin, kun hiilidioksidin poistaminen ja hallittu ilmastonmuokkaus muutenkin viimeistään on realistinen vaihtoehto, ei paradoksaalisesti ole ehkä enää erityistä hinkua ryhtyä massiivisiin globaaleihin toimenpiteisiin ilmaston muuttamiseksi, koska ihmisten eläminen on muuttunut totaalisesti nykyiseen verrattuna, eikä jollain asteen kymmenyksellä lämpötilassa tai merenpinnan puolen metrin kohoamisella ole mainittavaa merkitystä. Kuten ei oikeasti ole nytkään verrattuna moniin ihmisten elämään ihan toisella vakavuudella vaikuttaviin tekijöihin.

[Totti]

Sinua saattaa kiinnostaa per henkilö, mutta se on vain semantiikkaa. Sillä Suomi ei ole eivätkä muut maat ole sitoutuneet laskemaan päästöjä per henkilö, vaan kokonaispäästöjä.

Sitähän täällä seurataan. Vai voidaanko lopettaa päästökauppa ja turhat toimet koska per henkilö päästöt ovat jo hyvällä tasolla? Uskooko yk ja vihreät sinua? No eivät usko.

Jos Suomessa, Britanniassa tai USAssa kokonaispäästöjä vähennetään vaikkapa puoleen, silloin päästöt per henkilö laskevat myös noin puoleen.

Jos per henkilö päästöjä vähennetään näissä maissa puoleen, silloin kokonaispäästöt vähenevät myös noin puoleen.

Kiinassa suunnilleen sama korrelaatio lähivuosina.

Intiassa ei vielä.

Jos mietit riittävän kauan ja huolellisesti, saatat keksiä miksi näin on, että kummalliseen tapaan näissä joissakin maissa per henkilö ja kokonaispäästöt riippuvat tällä lailla merkillisen suoraan toisistaan.

Argumentointisi on täysin epärelevantti:

- Jos uskotaan CO2-ongelmaan niin absoluuttiset määrät ratkaisevat. Ilmaston kannalta ei siis ole merkitystä mistä päästöt tulevat vaan ainoastaan määrä. Suuren päästöjen maat ovat siis avainasemassa ihan riippumatta siitä mitkä olisi henkilöpäästö esim. vähäpäästöisessä Suomessa.

- Ilmastopolitiikkaan vaikutetaan hallinnollisella tasolla eli kukin maa päättää erikseen mitä se tekee ihan riippumatta väestön koosta. Tällöin suuren päästön maat vaikuttavat tietenkin päätöksillään eniten myös ilmastoon. Vähäpäästöinen maa kuten Suomi ei pysty päätöksillään ratkaisemaan mitään vaikka tilastokikkailuilla yritetään tehdä Suomesta suurpäästöinen.
Ts. Kiinan ilmastopolitiikkaa ei voi tilastokikoilla ulkoistaa Suomeen kuvitellen, että pystyisimme taikomaan Kiinan päästöt pois Suomen eduskunnasta käsin.

- Henkilöpäästöihin vedoten maa voi "alentaa" päästöjään kasvattamalla väestön määrää vaikka se todellisuudessa lisäisi päästöjä.

Vetoaminen päästöihin / hlö on ilmastoliikkeen epärehellinen tapa siirtää vastuu länsimaille kun varsinainen ongelma on kehitysmaissa. Ilmastoliikehän ei peräänkuuluta ylivoimaisesti suurimpien saastuttajien eli Kiinan ja Intian vähentävän päästöjään vaikka kaikille on ilmiselvää, että vain siellä asialle voidaan tehdä jotain.

Kiinalle ja Intialle annetaan vapaalippu koska hiilidioksidiongelmalle ei ilmiselvästi edes haluta vakavasti tehdä mitään vaan tarkoitus on vain saada länsimaiden talous ajettua alas syyllistämällä länsimaiden kansalaisia luopumaan elintasostaan.

Ihan samalla lailla kehitysmaiden väestönkasvun ilmiselvät ongelmat lakaistaan maton alle vaikka väestömäärä on täysin ratkaisevassa asemassa lähes kaikessa ekologisessa keskustelussa. Siitä ei haluta puhua koska ruskea ihminen on vihervasemmistolaisessa diskurssissa suojeltu olento, jonka ongelmat aina johtuvat valkoisesta väestöstä.

Ilmastoliike on kauttaaltaan epärehellinen:

- Ensin vedotaan hataraan pseudotieteeseen perustellakseen talouden alasajoa väittäen hiilidioksidin tuhoavan planeetan.

- Propagandistisilla julistuksilla ennustetaan toistuvasti maailmanloppua muutamien vuosien päähän. Joka kerta maailmanloppu joudutaan perumaan "uusien tietojen valossa".

- Kun pseudotieteeseen perustuva ongelma (CO2-päästöt) onkin kehitysmaissa, muutetaan tilastointia jotta pallo saataisiin heitettyä takaisin länsimaiden pelikentälle.

Ilmastohysteerikkojen kannattaisi jo avaa silmänsä ja alkaa ajattelemaan omilla aivoillaan. Koko ilmastonarratiivi on niin reikäinen, että luulisi normaalilla älyllä varustetun ihmisen edes epäilevän ettei kaikki ole kohdallaan.

[Totti]

Realiteetti on, että hiilidioksidin poistaminen ilmasta ei ole realistista. Teknologia on olemassa ja tunnettu, mutta kuten aina "vihreissä" hankkeissa, se ei skaalaudu erinäisistä syistä. Maan, raaka-aineiden tai energian kulutus on yksinkertaisesti liian suuri, jotta päästäisiin mihinkään merkittäviin tuloksiin järjellisin resurssein.

Näin on nyt ja lähivuosikymmeninä, muttta tämä tulee varmasti muuttumaan, kun puhutaan satojen vuosien perspektiivistä.

Jos pitäydytään hiilidioksidin poistamisessa (eikä puhuta energiataloudesta yleensä) niin ei ole selvää, että sen hinta koskaan laskisi realistiselle tasolle. Vastaan tulee fysiikan lait, jonka puitteissa joudutaan käyttämään tietty määrä energiaa hiilidioksidin poistoon, tietty määrä maata kasvien istuttamiseen jne.

Ongelma on sama kun vetyelektrolyysissä, joka kaupataan uutena energiamullistuksena. Elektrolyysi yksinkertaisesti vaati tietyn märän sähköenergiaa hajottaakseen vesimolekyylit, eikä mikään teknologia kykene ohittamaan tätä fysikaalista ongelmaa. Elektrolyysilaitteen hyötysuhdetta voi nostaa, mutta vaikka se olisi maksimi 100%, energiakulutus on 142 MJ / kg vetyä.

Tämä määrä sähköä siihen vähintään kuluu jolloin ainoa tapa saada hinta alas on keksiä hyvin halpaa sähköntuotantoa tai siirtymällä kommunismiin missä kaikki on "ilmaista". Sähköntuotanto on riippuvainen samoista fysikaalisista ja taloudellisista rajoituksista kun itse elektrolyysikin. Edes fuusioenergia ei ole ilmaista sähköä.

Toisaalta hiilidioksidin poisto, vetytalous jne. ovat turhia jos joskus päästään fuusioenergian aikakauteen. Silloin tarjolla on suuri määrä varsin puhdasta sähköä, joka korvaisi merkittävän osan muista energialähteistä. Tällä hetkellä ydinenergia olisi oikea tie eteenpäin.

Hiilidioksidin poisto on nykyteknologialla epärealistista eikä odotettavissa ole teknologisia mullistuksia, jotka kumoaisivat fysiikan lait. Hiilidioksidin poisto on pitkälti ns. pie-in-th-sky -hanke, jota harrastetaan vain julkisten tukien toivossa ja kerätäksen taivaspisteitä.

[vastarannan kiiski]

Vetoaminen päästöihin / hlö on ilmastoliikkeen epärehellinen tapa siirtää vastuu länsimaille kun varsinainen ongelma on kehitysmaissa. Ilmastoliikehän ei peräänkuuluta ylivoimaisesti suurimpien saastuttajien eli Kiinan ja Intian vähentävän päästöjään vaikka kaikille on ilmiselvää, että vain siellä asialle voidaan tehdä jotain.

Kiinalle ja Intialle annetaan vapaalippu koska hiilidioksidiongelmalle ei ilmiselvästi edes haluta vakavasti tehdä mitään vaan tarkoitus on vain saada länsimaiden talous ajettua alas syyllistämällä länsimaiden kansalaisia luopumaan elintasostaan.

Mikä vapaalippu Kiinalle?

Kiina on itsekin asettanut tavoitteensa että päästöt lähtevät laskuun ennen vuotta 2030, ja itse asiassa nyt viimeiset pari vuotta on siellä investoitu niin massiivisesti uusiutuvaan sähköntuotantoon että "peak Co2" saattaa olla jo 2024-25.

Kiinan tavoite CO2-neutraalisuuteen on tosin tällä hetkellä vasta 2060 kun "suuri maa, suuret toleranssit" mutta luulen että kiristävät sitä.
Keskitetyn kommunistivaltion hyvä puoli on se että kun johtajat päättää tehdä jotain, se tapahtuu.

Intian ja muun Etelä-Aasian kasvavat päästöt tulee olemaan iso ongelma, ja erityisesti Afrikka, jossa väestö kasvaa vielä rajusti, todennäköisesti 1.x miljardista jopa 4 miljardiin.
Muualla maailmassa väestönkasvuhan alkaa olla jo päättynyt.

Kiinan pläänit löytyy googlella helposti (ei kannata lukea yli 3 vuotta vanhoja juttuja, koska tilanne ja asenne on muuttunut niin nopeasti)

esim. (en lukenut)
https://interactive.carbonbrief.org/the-carbon-brief-profile-china/

[Nikolas]

- Henkilöpäästöihin vedoten maa voi "alentaa" päästöjään kasvattamalla väestön määrää vaikka se todellisuudessa lisäisi päästöjä.

Vetoaminen päästöihin / hlö on ilmastoliikkeen epärehellinen tapa siirtää vastuu länsimaille kun varsinainen ongelma on kehitysmaissa. Ilmastoliikehän ei peräänkuuluta ylivoimaisesti suurimpien saastuttajien eli Kiinan ja Intian vähentävän päästöjään vaikka kaikille on ilmiselvää, että vain siellä asialle voidaan tehdä jotain.

Anders Adlercreutz:

Eduskunnassa ilmastoskeptiset puhuvat usein siitä, miten mitätön Suomen osuus on globaaleista päästöistä. Nämä skeptikot ohittavat täysin sen, että päästömme ovat itse asiassa huomattavan suuret per asukas. Luodaan kuva siitä, että koska todella isot päästöt ovat muualla, myös toimien tulee kohdistua muualle.

Lähde: https://andersadlercreutz.fi/blog/kestava-kehitys/ilmio-greta-jos-totuus-on-karu-vika-ei-ole-sanansaattajassa/

Jos suomalaiset lisääntyisivät kuten joissain kehitysmaissa lisäännytään, Suomen päästöt per asukas romahtaisivat. Sitten Suomi voisi loistaa ja moraalisäteillä muille: "Katsokaas kun meidän päästöt per asukas romahtivat, tehkääpä perässä."

Mutta miten sillä moraalisäteilyllä pelastettaisiin maailmaa, on vielä ratkaisematon kysymys.

[mannym]

Sinua saattaa kiinnostaa per henkilö, mutta se on vain semantiikkaa. Sillä Suomi ei ole eivätkä muut maat ole sitoutuneet laskemaan päästöjä per henkilö, vaan kokonaispäästöjä.

Sitähän täällä seurataan. Vai voidaanko lopettaa päästökauppa ja turhat toimet koska per henkilö päästöt ovat jo hyvällä tasolla? Uskooko yk ja vihreät sinua? No eivät usko.

Jos Suomessa, Britanniassa tai USAssa kokonaispäästöjä vähennetään vaikkapa puoleen, silloin päästöt per henkilö laskevat myös noin puoleen.

Jos per henkilö päästöjä vähennetään näissä maissa puoleen, silloin kokonaispäästöt vähenevät myös noin puoleen.

Kiinassa suunnilleen sama korrelaatio lähivuosina.

Intiassa ei vielä.

Jos mietit riittävän kauan ja huolellisesti, saatat keksiä miksi näin on, että kummalliseen tapaan näissä joissakin maissa per henkilö ja kokonaispäästöt riippuvat tällä lailla merkillisen suoraan toisistaan.

Matematiikkasi vaikuttaa ihan samalta kuin sen vihreän joka sanoi että jos jokainen Itämeren maa vähentäisi päästöjä mereen 6%, silloin Itämeren päästöt vähenisivät 36%.

Mutta kerrohan jo vastauksesi kysymykseen, voidaanko Suomessa lopettaa päästökauppa jo nyt?

Tai vielä parempi, miten vähennämme päästöjä jotta pääsemme halajamallesi tasolle?

Miten kummassa kokonaispäästöt ja per henkilö päästöt riippuvat melko lailla suoraan toisistaan? Kenties kun lasket kokonaispäästöt jaettuna väkimäärällä saat tuloksen. Mutta sitten eihän meillä ole mitään hätää, vauvoja niin maan perusteellisesti vaan tulemaan niin johan päästöt per nuppi putoavat. Kun väkimäärä kasvaa kokonaispäästöjä nopeammin.

Siksi kokonaispäästöt on helpompi mittari. Sillä kokonaispäästöt eivät ole laskeneet 1960 luvun lopun tasolle vaikka per perse taso olisikin. Sehän se juttu onkin. Valtavalla väestönkasvulla per perse päästöt saadaan alas, kokonaispäästöjen kasvaessa tai pienentyessä lievästi. Mutta ethän sinä moiseen kiinnitä huomiota.

[Roope]

Mikä vapaalippu Kiinalle?

Se, että ei sanota suoraan, että globaalien päästöjen kehitys riippuu nimenomaan Kiinasta (esim. äskeisen ilmastokokouksen vääntö fossiilienergiasta luopumisesta), ei EU:n tai Suomen vieläkin äärimmäisemmistä lisätoimista, eikä Kiinaa syyllistetä sen ilmastonmuutoksesta piittaamattomasta energiapolitiikasta, toisin kuin EU:ta ja Suomea muka liian vähän tai peräti "ei mitään" tekemisestä.

Kiina on itsekin asettanut tavoitteensa että päästöt lähtevät laskuun ennen vuotta 2030, ja itse asiassa nyt viimeiset pari vuotta on siellä investoitu niin massiivisesti uusiutuvaan sähköntuotantoon että "peak Co2" saattaa olla jo 2024-25.

Toisin kuin länsimaissa, Kiinan energiapolitiikan valintojen taustalla ei ole idealistinen huoli päästöjen vaikutuksista globaaliin ilmastoon ja kaikkiin maapallon ihmisiin vaan raadollisesti oma etu eli lähinnä talous ja paikalliset ilmansaasteet. Ajattele, jos näin toimittaisiin Suomessakin, jonka politiikan valinnat eivät Kiinasta poiketen heilauta muuta maailmaa miksikään.

Kiinan tavoite CO2-neutraalisuuteen on tosin tällä hetkellä vasta 2060 kun "suuri maa, suuret toleranssit" mutta luulen että kiristävät sitä.
Keskitetyn kommunistivaltion hyvä puoli on se että kun johtajat päättää tehdä jotain, se tapahtuu.

Kiina ei ole hirttäytynyt eikä tule ikinä hirttäytymään sellaisiin äärimmäisiin ilmastotavoitteisiin, jotka olisivat sille vahingollisia. Toisin kuin Suomi.

[Isagoge]

Aika monella täällä kirjoittavalla näyttää ajattelussa sinnikkäästi elävän se väärinkäsitys, että ilmastomallit olisivat jonkinlainen homogeeninen joukko hyvin samantyyppisiä malleja. Ja tämä väärinkäsitys valitettavasti heijastuu täälläkin ilmastomalleista käytävään keskusteluun ja sen yksityiskohtiin. Tämän takia on varmaan syytä aluksi vähän kertoa siitä, millaisia ilmastomalleja on olemassa.

(1)   tilastolliset dynaamiset mallit (SDM)
(2)   Energiabalanssimallit (EBM)
(3)   ilmakehän yleisen kiertoliikkeen mallit (AGCM)
(4)   valtamerten yleisen kiertoliikkeen mallit (OGCM)
(5)   ilmakehän ja valtamerten yleisen kiertoliikkeen mallit (AOGCM)
(6)   Kytketyt ilmakehä-valtameri-ilmastomallit (CGCM)
(7)   3-ulotteiset ilmastojärjestelmämallit (ESM)
(8   Keskimonimutkaiset ilmastojärjestelmämallit (ESMIC)
(9)   Alueelliset ilmastomallit (RCM)
(10)   Integroidut arviointimallit (IAM)

Vaikka kaikki nämä mallit tavalla tai toisella mallintavat jonkin ilmastojärjestelmän osajärjestelmän tai osajärjestelmäjoukon ilmiöitä ja toimintaa, niissä on isojakin rakenteellisia eroja. Esimerkiksi James E. Hansenin kuuluisassa pioneeritutkimuksessa Climate impact of increasing atmospheric carbon dioxide vuodelta 1981 käytetty malli on yksinkertainen energiabalanssimalli, joka sekä rakenteensa että siihen sisältyvän laskentansa ja parametrisaationsa osalta poikkeaa selvästi yleisen kiertoliikkeen malliperheeseen kuuluvista malleista, joihin IPCC:n raporttien projektiot ilmaston kehityksestä nykyään suurelta osin perustuvat.

Tältä pohjalta myös jäsen Totin väite siitä, että

... Tilanne 1980-lukuun ei siis ole olennaisesti muuttunut kun laskentatarkkuuden osalta, jossa voidaan käyttää korkeampaa spatiaallista resoluutiota nopeimpien tietokoneiden myötä...

ei pidä lainkaan paikkaansa. Ilmastomallit ovat nyt olennaisesti hyvin erilaisia kuin ne olivat 1980-luvulla tai sitä ennen. Opetus tässä on ennen kaikkea se, että kun kritisoi ilmastomalleja tai ilmastomallintamista, pitäisi ensin selvittää itselleen, millaisesta mallista tai malliperheestä on kyse, ja mitä ko. malliin perustuvassa mallintamisessa oikein tehdään esimerkiksi parametrisaation yhteydessä. Jos tätä ei tee, tulee yleensä kirjoittaneeksi tai puhuneeksi täyttä hölynpölyä. Hyvä esimerkki yllä olevan lainauksen lisäksi on tässä:

...Mallien fundamentaalinen ongelma on kuitenkin lähtöolettamus, että juuri CO2 ohjaa ilmastoa ja olisi kutakuinkin ainoa ratkaiseva tekijä. Tämä olettamus sitten tuetaan matemaattisella kikkailulla, jonka puitteissa sommitellaan mallit tukemaan juuri CO2 hypoteesia...

Tämäkään ei pidä lainkaan paikkaansa. Esimerkiksi kaikissa malleissa, jotka ovat joko kolmiulotteisia kytkettyjä ilmakehä-valtamerimalleja tai ESM-tyyppisiä malleja, joissa on mukana em. osamallit, CO₂-pitoisuuden muutos näkyy mallin dynaamisessa ytimessä vain termodynamiikan yhtälön lähdetermissä Q (diabaattinen lämmitys), joka sisältää mm. säteilyn aiheuttaman lämmityksen tai jäähdytyksen. Sitä ei mitenkään parametrisoida mallin virittämiseen liittyvien hindcast-ajojen yhteydessä, eikä kokonaista ilmastomallia ole missään yhteydessä viritetty todistamaan sitä, että vain CO₂ vaikuttaa ilmastoon. Äskettäin ilmestyneessä 3 viimeisen vuosimiljoonan takaista ilmaston kehitystä ESMIC-mallilla simuloineessa tutkimuksessa (Willeit et al. 2019) esimerkiksi suurin ilmastoon vaikuttanut tekijä oli kiertoratapakote, vaikka mallikokeen tuloksena saatiinkin merkittävä CO₂:n pitoisuuden vaihtelun osavaikutus. Tämä tutkimus muuten kannattaa panna lisähuomiona korvan taakse siitä, että ilmastohistorian 3 viimeistä vuosimiljoonaa eivät tosiaankaan osoita, että CO₂-pitoisuuden muutokset eivät vaikuttaisi pintalämpötilaan. 

On toki fakta, että projektioihin tähtäävässä mallikokeessa yleensä esimerkiksi Auringon säteilytehon vaihtelussa käytetään syötettä, joka ei suuresti vaihtele muuten kuin 11 vuoden syklillä. Mutta tämähän on loogista: jos emme voi todellisuudessa ennustaa sitä, millaisia ilmaston kannalta merkittäviä tehonvaihteluita Auringon säteilytehossa tuon 11 vuoden syklin lisäksi tulevaisuudessa on, mitä järkeä niitä olisi ottaa mukaan projektiota rakennettaessa?

Tästä huolimatta voidaan tehdä ja on tehtykin mallikokeita, joissa katsotaan, mitä vaikutuksia isompi tehonvaihtelu toisi mukanaan. Näistä ehkä kuuluisin esimerkki on Feulner & Rahmstorf (2010), jossa mallikokeen avulla selvitettiin, millainen efekti Auringon vaipumisella ns. Maunderin minimiä vastaavaan tilaan olisi tämän vuosisadan lämpötilakehitykselle (tulos: kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama lämpeneminen hidastuisi vain hieman, mutta jatkuisi silti). On siis täysin mahdollista tutkia ilmastomallien avulla esimerkiksi sitä, miten poikkeuksellisen voimakkaat vaihtelut Auringon säteilytehossa ilmaston kehitykseen vaikuttaisivat. Ilmastomalleista riippumattomilla argumentaatiolinjoillakin perusteltavissa oleva fakta nyt vain näyttää olevan se, että CO₂ on on sen verran voimakkaasti maapallon ilmastoa säätelevä säätönuppi, että esimerkiksi Auringon lyhyen ajan tehonvaihteluiden efektit peittyvät CO₂-pitoisuuden muutosten efektiin, jos pitoisuusmuutokset ovat tarpeeksi isoja. Juuri tällä hetkellä usea tutkimusryhmä tekee mallikokeita, joilla yritetään selvittää sitä, miten rahtilaivojen rajusti pienentyneet rikkiyhdistepäästöt ovat vaikuttaneet viime vuosien pintalämpötilaan, joten sieltä löytyy toinen esimerkki siitä, että malleilla voidaan tutkia muutakin kuin CO₂:n efektiä. Ja kolmas esimerkki voisi olla HTHH:n purkaus, jonka efektiä myös selvitetään ja on jo selvitetty ilmastomallien avulla.

...Juuri näiden epäselvyyksien takia ilmastomalleja on kymmeniä kun eri porukat yrittävät nokittaa toisiaan arvailemalla pimentoon jäänet seikat omasta mielestä paremmin kun joku toinen porukka. Kaikki mallit näyttävät sen takia eri tuloksia

Tämäkään ei pidä paikkaansa. Malleja on kymmeniä erilaisia ennen kaikkea siksi, että erilaisiin tutkimuksiin tarvitaan erilaisia mallityyppejä, ja lisäksi läheskään kaikilla tutkimusryhmillä ei ole resursseja suorittaa täysimittaisia ESM-ajoja, jotka vaativat runsaasti kallista supertietokoneiden käyttämistä. Tämän takia osa tutkimusryhmistä käyttää yksinkertaisempia malleja, joilla tulee sitten jossain määrin erilaisia tuloksia esimerkiksi pintalämpötilan kehityksestä kuin monimutkaisemmilla malleilla.

Toki hyvin samankaltaisiakin malleja kehitetään rinnakkain ympäri maailmaa ja esimerkiksi IPCC:n mallinnusprojekteissa niitä ajetaan samoilla syötetiedoilla, mutta ilmastotutkimuksen valtavirrassa tämän katsotaan olevan hyvä menettelytapa: ilmastomallinnus samoin kuin kaikki muu inhimillinen toiminta epäonnistuu aina jossakin ja jonkin verran, ja jos tuloksia lopulta keskiarvoistetaan, parhaassa tapauksessa tehdyt virheet kumoavat toisiaan.

...Kun etukäteen päätetään, että tuhansista tai jopa miljoonista, usein tuntemattomasta muuttujista vain yksi ratkaisee tuloksen, ollaan jo syvällä metsässä vaeltamassa.

Näin ei ole päätetty. Kun tehdään attribuutiotutkimuksen tarkoituksiin suunniteltu mallikoe, lähtökohtaisesti Auringon säteilytehon vaihtelulla, ilmaston sisäisellä vaihtelulla, kuten merten virtausten muutoksilla ja albedonmuutoksilla on ESM-kokeessa kaikilla mahdollisuus nousta keskeisiksi selittäjiksi havaitulle lämpenemiselle. Se, että sieltä nousee kerta toisensa jälkeen ennen kaikkea CO₂, selittyy parhaiten sillä, että teollistumisen alun jälkeen tapahtuneesta lämpenemisestä se nyt yksinkertaisesti vain selittää suurimman osan, vaikkei tämä tulos kaikkien mieleen olekaan.

Tuota puhetta "miljoonista" ilmastotutkimuksen mallikokeista poisjätetyistä tai muuten laiminlyödyistä muuttujista kuulee usein ilmastoskeptikoiden suusta. Kun sitten pyytää heitä esittämään listan, jossa olisi edes sata tällaista muuttujaa, saa yleensä kuulla kosmisesta säteilystä, maapallon magneettikentän muutoksista, pidemmistä aurinkosykleistä ja, ja ... ja siinäpä se sitten melkein onkin. Näiden osalta tilanne on kuitenkin se, että kvantitatiivisin käsittein formuloitua uskottavaa teoriaa näiden tekijöiden vaikutuksesta maapallon ilmastoon ei ole. Ei niitä silloin voi ilmastomalleihinkaan sisällyttää edes parametrisaation kautta.

Tähän "miljoonat muuttujat" -korttiin ylipäätään liittyy se väärinkäsitys, että maapallon ilmastojärjestelmän energiabalanssin muutoksia ja niitä loppujen lopuksi määrääviä pitkäaikaisia muutoksia ilmakehän ulkorajan säteilytasapainossa näyttää tuottavan suhteellisen pienilukuinen joukko tekijöitä, jotka siis määräävät sen, pysyykö ilmasto saman lämpöisenä, lämpeneekö se vai kylmeneekö se. Lämmön jakautuminen ilmastojärjestelmässä on sitten huomattavasti monimutkaisempi asia, ja kun tajuaa näiden kahden asian eron, löytää myös perusainekset sen ymmärtämiseen, miksi pidemmän ajan sääennusteet pääsääntöisesti epäonnistuvat, mutta ilmastoa koskevat vielä pidempiaikaiset ennusteet ovat toteutuneet varsin hyvin jo nyt, vaikka asiaa koskeva tutkimus ja mallien kehittely tietysti kesken onkin.

Loppuhuomiona vielä se, että seuraavan GCM-perheen mallisukupolven kehitystyö ja osin mallikokeetkin ovat juuri nyt täydessä vauhdissa, ja eräänlaisia "supermallejakin" ollaan kehittelemässä. Sieltä on lupa odottaa hyvin mielenkiintoisia tuloksia ja ennen kaikkea alueellisten ennusteiden tarkentumista.             

[ikuturso]

Jos suomalaiset lisääntyisivät kuten joissain kehitysmaissa lisäännytään, Suomen päästöt per asukas romahtaisivat. Sitten Suomi voisi loistaa ja moraalisäteillä muille: "Katsokaas kun meidän päästöt per asukas romahtivat, tehkääpä perässä."

Mutta miten sillä moraalisäteilyllä pelastettaisiin maailmaa, on vielä ratkaisematon kysymys.

Suljetaan Rautaruukin vai minkä SSAB:n Raahen terästehdas ja Suomen päästöt putoavat kymmenen prosenttia.

Jos Raahessa ei tehtäisi terästä, se tehtäisiin jossain muualla. Siirretään terästehdas Viroon ja Suomen henkeä kohti päästöt laskevat 10 % ja viron nousevat 50%

Yksi tehdas vaikuttaa noin paljon. Siirretään se kiinaan ja vaikutus päästöihin per capita on joitain promillen kymmenestuhannesosia.

YKSI TEHDAS.

Miettikää sitä ja suhteuttakaa.

Päästöt per capita, kun siihen lasketaan raskas teollisuus globaalissa maailmassa, on ihan täyttä fuulaa. Raahen terästehdas ja Porvoon jalostamo tuottavat saman verran hiilidioksidia, kuin koko Suomen tieliikenteen päästöt.

Jos kaikki tieliikenne Suomesta lopetettaisiin tänä päivänä, peräkammaripoika saisi saman verran päästövähennyksiä, kuin sulkemalla kaksi - vain kaksi tehdasta.

-i-

[Caucasian]

Paljonko se purkaus Reykjanesin niemimaalla tuottaa CO2:ta? Miten se vertautuu esim Suomen päästöihin?

[JoKaGO]

Mikä vapaalippu Kiinalle?

Kiina on itsekin asettanut tavoitteensa että päästöt lähtevät laskuun ennen vuotta 2030,

Niin justiinsa, tavoitteeksi. Täyttä taqyiiaa eli suomeksi paskapuhetta, ei ne mitään yritä!

Kiinan tavoite CO2-neutraalisuuteen on tosin tällä hetkellä vasta 2060 kun "suuri maa, suuret toleranssit" mutta luulen että kiristävät sitä.

No nyt sitten tuli 40 vuotta lisäaikaa istua valheen päällä. Ja että kiristävät ehkä 

Keskitetyn kommunistivaltion hyvä puoli on se että kun johtajat päättää tehdä jotain, se tapahtuu.

Ja huono puoli se, että kun johtajat huomaavat kulkevansa huonoon suuntaan, yhtä helposti päätös muuttuu.

[Caucasian]

^kommunistivaltiossa tuotantoluvut on repäisty hatusta. Eiköhän päästölukematkin noudata virallisia tavoitteita riippumatta niistä päästöistä.
Mutta niinhän ilmastoluvuissa lännessäkin tehdään. Jos mittaukset ei tottele teoriaa, niin "adjustoidaan".

[mannym]

Kerron salaisuuden:

Suomessa ja Britanniassa väestö ei enää juurikaan kasva.
USAssa kasvaa, mutta hitaasti.
Kiinassa alkaa väki vähenemään kohta.

Sitten seuraavaksi, jos opettelet jako- ja kertolaskua, alat ymmärtää!

Hmm, Suomen väestökasvu näyttäisi olevan +0,3%, se ei ole paljon mutta tässä taloustilanteessa väki ei tahdo tehdä lapsia.
Britannian väestönkasvu on myöskin maltillista, joskin seuraavan 7 vuoden aikana arvioidaan väestön kasvavan 3 miljoonalla.
USA:n väestönkasvu on myöskin maltillista.

Käytännössä kaikissa mainitsemissasi maissa kasvutahti on hyvin maltillista, mutta sitä tapahtuu. Kiinassa alkaa kohta väki vähenemään? Mahtavaa, ihanaa. Eihän tässä viimeisen 70 vuoden aikana kuin se väkimäärä reilu tuplaantui.

Mitäs jos alettaisin katselemaan globaaleja päästöjä per capita tasolla myös. Karkeasti silloin meillä suomessakin päästöt ovat 4,6 tonnia per capita. Kas varsin näppärää saadaan kertaheitolla sitten nykyisiä per capita päästöjä pudotettua 30%. 6,5:stä tonnista 4,6:tonniin vain muuttamalla hieman laskentakaavaa. Kamalan näppärää.

Noin, kuinkas monta tonnia tuosta 4,6:sta nyt pitäisi ottaa pois per nenä että saavutetaan jalot tavoitteet?