Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Olen tylsä ja löysin nopeasti helpon seurannan. https://ozonewatch.gsfc.nasa.gov/statistics/annual_data.txt

O3 Hole Area Minimum Ozone
Year     (mil km2)          (DU)
----  ------------ -------------
1979           0.1         225.0
1980           1.4         203.0
1981           0.6         209.5
1982           4.8         185.0
1983           7.9         172.9
1984          10.1         163.6
1985          14.2         146.5
1986          11.3         157.8
1987          19.3         123.0
1988          10.0         171.0
1989          18.7         127.0
1990          19.2         124.2
1991          18.8         119.0
1992          22.3         114.3
1993          24.2         112.6
1994          23.6          92.3
1996          22.8         108.8
1997          22.1         108.8
1998          25.9          98.8
1999          23.3         102.9
2000          24.8          98.7
2001          25.0         100.9
2002          12.0         157.4
2003          25.8         108.7
2004          19.5         123.5
2005          24.4         113.8
2006          26.6          98.4
2007          22.0         116.2
2008          25.2         114.0
2009          22.0         107.9
2010          19.4         128.5
2011          24.7         106.5
2012          17.8         139.3
2013          21.0         132.7
2014          20.9         128.6
2015          25.6         117.2
2016          20.7         123.2
2017          17.4         141.8
2018          22.9         111.8
2019           9.3         167.0
2020          23.5         102.6
2021          23.3         103.3
2022          23.2         112.5
2023          23.1         115.2

Melko tasaiselta näyttää, otsoniaukko on ja no on. Heiluntaa on vuodesta toiseen mutta siellä se edelleen on. Enää tuota 43 vuotta aikaa siihen kunnes ennusteiden mukaan otsoniaukon pitäisi olla tervehtynyt. Paitsi jos se on luonnollinen ilmiö, sitten se on ja pysyy vielä tuolloinkin.

[Julleht]

Pidän vähän ironisena, että tuota otsonikadon puutetta denialistit noin kovasti maalailevat. Se kun johtuu siitä, että valtiot päättivät yhdessä kieltää otsonikatoa aiheuttavat yhdisteet vuonna 1987. Yhteistoimien jälkeen homma stabiloitui ennen vuosituhannen vaihdetta ja vaara vältettiin.

Se meni siis oikein hienosti. Toivottavasti saadaan samalla tavalla yhteisponnistuksin rajoitettua lämpeneminen.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Nuoretkin elävät tuhlaavaa elämää, sanoi Jussi Halla-aho – näin ehdokkaat vastasivat nuorten ilmasto­kysymyksiin 18.11.2023

MTV: Presidenttiehdokkaat vastasivat nuorten ilmastohuoliin: "Yksinkertaisin tapa lopettaa päästöt olisi lopettaa liikkuminen, eläminen ja tuottaminen" 18.11.2023

Ehdokkailta kysyttiin muun muassa, miksi ilmastokriisi kaatuu nuorten niskaan, vaikka he eivät ole sitä aiheuttaneet. Näin he vastasivat:

MIKA AALTOLA piti huolestuttavana sitä, että ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä tavoitteista ollaan jäämässä jälkeen. Esimerkiksi Kiinassa ja muissa vähemmän kehittyneissä maissa talouskasvu ajaa hänen mukaansa päästöjen vähentämisen edelle.

"Ihmiskunnan ulkoraja on hyvin kuuma. Nyt keskitytään – hyvästä syystä – ihmiskunnan tulehtuneisiin sisärajoihin, mutta meidän pitäisi ymmärtää, että nämä liittyvät toisiinsa."

PEKKA HAAVISTO sanoi olevansa "aavistuksen optimistisempi" kuin Aaltola.

Hän muistutti, että esimerkiksi Kiina kehittää voimakkaasti sähköautoilua. Hänen mukaansa myös Intialle vihreä siirtymä on hyvin tärkeää.

Ihan varmasti "vihreä siirtymä" on Kiinalla ja Intialle "hyvin tärkeää", mutta olennaista on, että ne eivät vähennä päästöjään vaan edelleen kasvattavat niitä.

Haavisto ei taida ihan ymmärtää, että Kiinassa autojen tarvitsemasta sähköstä tehdään reilusti yli puolet hiilivoimalla, jonka tuotanto on edelleen kasvussa.

Suomen pitäisikin Haaviston mielestä auttaa esimerkiksi teknologian avulla vähemmän kehittyneitä maita siinä, että yhtäkään uutta kaasu- tai öljykenttää ei enää avattaisi.

Suomen pitäisi "auttaa vähemmän kehittyneitä maita teknologian avulla"? Siis maksaa muille maille uusi infra? Ei kiitos.

Haavisto pyrki myös hälventämään ajatusta siitä, että nuorilla ei olisi vaikutusmahdollisuuksia. Hän muistutti, että esimerkiksi vuoden 2019 vaalien alla nuorten ilmastomielenosoitukset vaikuttivat edellisen keskustavasemmistolaisen hallituksen hallitusohjelmaan. Haavisto oli ulkoministerinä pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamassa hallituksessa.

Jos totta, niin onpa mielipuolista, että pieni pihalla olevien ilmastohysteerikkojen klikki hulluine vaatimuksineen on päässyt vaikuttamaan hallitusohjelmaan.

ALEXANDER STUBBIN mukaan nuoret ovat samankaltaisessa tilanteessa kuin globaali etelä. Hän kertoi, että kun hän kysyy intialaisilta tai Afrikan mantereelta tulevilta kavereiltaan, miksi heidän maansa eivät sitoudu ilmastotavoitteisiin, vastaus on, että länsimaat ovat saastuttamalla saavuttaneet oman elintasonsa. "Ja nyt te käskette meitä lopettamaan", hän kuvasi.

Kuka käskee intialaisia tai afrikkalaisia lopettamaan? En minä ainakaan. Tehköön mitä haluavat omassa maassaan ja omilla rahoillaan.

Stubbin mukaan myös lännellä on vastuu siitä, että globaalin etelän vihreää siirtymää rahoitetaan.

Ei ole. Mistä sellainen vastuu muka on syntynyt esimerkiksi suomalaisille, joita jo kuritetaan maailman kalleimmalla hiilineutraalisuustavoitteella?

OLLI REHN oli samaa mieltä siitä, että reiluus on tärkeää sekä sukupolvien välillä että maailmanlaajuisesti.

Hän toi kuitenkin optimistisen näkökulman muistuttamalla, että energiatehokkuus on kehittynyt huomattavasti ja vihreä siirtymä mennyt eteenpäin. "Viisaalla energiapolitiikalla ja energiasiirtymällä voidaan saada tuloksia aikaan", hän sanoi.

Rehn otti esiin myös sen, että Suomi voi olla yhdistävä tekijä globaalin etelän kanssa käytävissä keskusteluissa, koska Suomella ei ole samanlaista siirtomaahistoriaa kuin monilla Euroopan suuremmilla mailla.

En tunnista sen kummempaa keskustelua vaan ainoastaan globaalin etelän vaatimuksia, jotka tosiaan perustuvat esimerkiksi sadan vuoden takaisen siirtomaahistorian kaltaisiin naurettavuuksiin. Suomen ei kannata sotkeutua niihin.

EHDOKKAILTA kysyttiin myös, miten Suomi voi vaikuttaa maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun pientä kokoaan enemmän.

HALLA-AHO vaati, että eurooppalaisia ja suomalaisia tehtaita ja työpaikkoja tulisi suojella tulli- ja kauppapolitiikalla.

"Tästä hyötyisi paitsi talous myös ilmasto." Halla-ahon mielestä Suomen tiukemmat ilmasto- ja ympäristösäädökset johtavat siihen, että teollisuutta siirtyy maihin, jotka saastuttavat eniten.

"Tuemme kehitystä, jossa vastuullinen teollisuus Euroopasta karkaa."

HAAVISTON mukaan tärkeää olisi etsiä eri puolilta maailmaa liittolaisia. Hän muistutti, että niin sanottu globaali etelä tai vaikkapa Brics-maat eivät ole yhtenäinen blokki, vaan joukkoon mahtuu erilaisia maita ja erilaisia näkemyksiä – näin ollen myös mahdollisuuksia löytää liittolaisia.

Hän muisteli tapaamisessaan Tonga-saarten edustajan kanssa kysyneensä tältä, mikä on Tongalle suurin ilmastonmuutokseen liittyvä ongelma. "Se, että Tonga-saaria ei enää ole", oli vastaus.

AALTOLA palasi vastauksessaan Suomen irtautumiseen Venäjältä tulevasta fossiilienergiasta, joka sai vauhtia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. "Pitää luoda ratkaisuja, joissa kaksi huolta ratkaistaan yhtä aikaa", hän sanoi viitaten sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan että riippuvuuteen arvaamattomista ja autoritäärisistä valtioista.

Suomi ei pysty valinnoillaan vaikuttamaan ilmastoon, eikä nykyisen ilmastopolitiikan tavoitteita ole johdettu riippuvuuksien vähentämisestä vaan jostain muusta niin, että luomme jo ihan uusia riippuvuuksia.

REHN totesi, että sodat ja konfliktit hidastavat eri puolilla maailmaa ilmastonmuutoksen torjumista. Hänen mukaansa rauhan rakentaminen olisi keskeinen osa myös ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

STUBB oli asiasta samaa mieltä. Hänen mukaansa olisi myös ilmastoteko, jos seuraavan tasavallan presidentin olisi mahdollista auttaa rauhan välittämisessä.

Hän otti esiin myös suomalaiset ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät innovaatiot, joita voitaisiin viedä eri puolille maailmaa.

Kukas niitä on estänyt viemästä? Vai tarkoittaako Stubb tässäkin, että suomalaisten pitää maksaa tästä eri puolille maailmaa viemisestä?

TENTIN lopussa ehdokkailta kysyttiin sarja kyllä tai ei -kysymyksiä. He olivat niistä erittäin samanmielisiä.

Kysymykseen siitä, onko Suomen pidettävä kiinni hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä, kaikki paitsi Halla-aho vastasivat kyllä. Suomen ilmastolakiin on kirjattu, että vuonna 2035 Suomi tuottaa hiilidioksidipäästöjä korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa hiilinieluihin.

Halla-aho perusteli muista poikkeavaa näkemystään sillä, että tiukoilla säädöksillään Suomi vain ajaa saastuttavaa teollisuutta löysempien vaatimusten maihin.

Hänkin oli muiden ehdokkaiden kanssa samaa mieltä kuitenkin siitä, että Suomi tulee hiilineutraaliustavoitteensa vuonna 2035 saavuttamaan.

Aika rohkea ja samalla masentava veikkaus, sillä se tietää valtavia ylimääräisiä kustannuksia lähivuosiksi ja tietysti sitä, että tavoitetta ei ole pystytty perumaan eduskunnassa. Eikä asia edes ole omissa käsissämme, sillä hiilinielujen laskutavat saattavat muuttuessaan tehdä tavoitteen saavuttamisesta mahdotonta.

Pekka Haavistolta kysyttiin, mikä on Suomen globaali rooli ja vastuu ilmastokysymyksissä.

– Ilmastopolitiikka on mitä keskeisintä ulkopolitiikkaa. Lähtisin siitä, että hiilelle tulisi hinta. Ja siitä, että kaikissa kehitysohjelmissa ilmastoasiat olisivat ykkösasioita. Meidän tulisi puhua myös ilmastorahoituksesta kansainvälisesti niin, että kolmannet maat sopeutuisivat ilmastonmuutokseen. Jotta uudet ratkaisut tulisivat työkaluiksi kehittyvissä maissa, ja meillä on paljon ilmastoteknologiaa.

Halla-aho oli globaalista roolista eri linjoilla.

– Itse haluaisin tuoda suomalaiseen ilmastokeskusteluun puheenvuoroissani eräänlaista suhteellisuudentajua. Yksinkertaisin tapa lopettaa päästöt olisi lopettaa liikkuminen, eläminen ja tuottaminen, mutta se ei taida muista syistä olla mahdollista.

Halla-ahon mielestä Suomen tulisi pienenä maana korostaa sitä, että on parempi tehdä asioita vastuullisesti, kuin "liian tiukalla kansallisella kunnianhimolla ajaa tuotanto jonnekin, missä kunnianhimo ilmastotavoitteiden suhteen on vähemmän kunnianhimoinen."

Aaltola haluaisi käyttää arvovaltaansa presidenttinä niin, että ihmiset ajattelisivat enemmän ilmastonmuutosta.

– Kysyä se perusviesti, että miksi me ihmiskuntana olemme tämän haasteen edessä.

Mitä hyötyä tästä enemmästä ilmastonmuutoksen ajattelusta on tähän mennessä ollut esimerkiksi siitä propagandamyllytyksessä liikaa huolestuneille ja siksi mielenterveytensä vaarantaneille suomalaisnuorille?

[mannym]

Pidän vähän ironisena, että tuota otsonikadon puutetta denialistit noin kovasti maalailevat. Se kun johtuu siitä, että valtiot päättivät yhdessä kieltää otsonikatoa aiheuttavat yhdisteet vuonna 1987. Yhteistoimien jälkeen homma stabiloitui ennen vuosituhannen vaihdetta ja vaara vältettiin.

Se meni siis oikein hienosti. Toivottavasti saadaan samalla tavalla yhteisponnistuksin rajoitettua lämpeneminen.

Paitsi tietenkin jos se otsoniaukko on luonnollinen tapahtuma joka toistuu ihmisestä riippumatta, jolloin ihmisen otsonikatoa aiheuttavien yhdisteiden kieltämisellä ei saavutettu yhtään mitään, eikä ihmisen ponnisteluilla lämpenemistä tai kylmenemistä saada millään muuttumaan.

Tuo absoluuttinen varmuus että että "otsonikadon puute" johtuisi yllä mainituista. Asettuu outoon kontekstiin kun se kato on vieläkin kovin todellinen.

Tahtoo siis sanoa että kielto/vaikutus näyttää yhtä vahvalta kuin että kieltämällä kiroilun sunnuntaisin maanantai tulee jatkossakin. Kun oli kamala uhka että maanantai jäisi välistä kun väki niin kovasti kiroili. Tai että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia ja kieltämällä jäätelö väki ei hukkuisi.

[Roope]

Kiina aiheuttaa jättimäiset ilmastopäästöt – jo ensi vuonna niille voi käydä odottamaton käänne

Kiina on lisännyt puhtaan sähkön tuotantoa tänä vuonna niin paljon, että lisäys vastaa koko Ranskan olemassa olevan sähköntuotannon määrää.

Yle 20.11.2023

Kiina ei ole korvannut fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä "puhtaalla" sähköllä vaan lisännyt kulutusta.

Ensin pitää saada Kiinan päästöt laskuun, ennen kuin Suomen kannattaa tehdä mitään.

Ilmastokriitikoiden toistelema lausahdus on jäämässä historiaan.

Kiina on suuren käänteen kynnyksellä.

Auts, kyllä nyt "ilmastokriitikkoa" nolottaa. Ei kun, eihän Kiinasta noin sanottu. Olkiukko.

Kukaan ei ole ehdottanut, että Suomi ei tekisi "mitään", mutta Suomen päästöt laskisivat Kiinaa nopeammin myös ilman erityistä ilmastopolitiikkaa.

Vaikka Kiina saisi päästöt laskuun lähivuosina, sen hiilineutraalisuustavoite on edelleen vuodessa 2060, ei Suomen vuodessa 2035 tai EU:n vuodessa 2050.

Ja sitten tärkein, riippumatta Kiinan tekemisistä Suomen tekemisillä ei ole mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen. Suomen ilmastopolitiikka on itse ilmastonmuutoksen kehityksen kannalta pelkkiä eleitä, toisin kuin Kiinan, joka ilmastopolitiikallaan hyvin konkreettisesti päättää globaalien päästöjen suunnan.

Kiina on rakentanut ja rakentamassa tänä vuonna hurjan määrän uusiutuvaa energiaa, erityisesti aurinkovoimaa.

Sitä on syntynyt niin paljon, että kysynnän keskimääräinen kasvu on nyt ensimmäistä kertaa ylittymässä.

Jos tämä tahti jatkuu, Kiinan päästöt kääntyvät rakenteelliseen laskuun jo ensi vuonna eli vähintään vuoden–pari edellä optimistisimpiakin ennusteita.

Näin sanoo Kiinan energiamurrosta seuraavan kansainvälisen CREA-tutkimuslaitoksen (Centre for Research on Energy and Clean Air) johtava analyytikko Lauri Myllyvirta.

Myllyvirran analyysi Kiinan energia- ja päästökäänteestä julkaistiin hiljattain, ja sen jälkeen häntä ovat haastatelleet isot kansainväliset uutisvälineet kuten Reuters, Guardian, Bloomberg ja Time.

– Erityisesti aurinkovoiman asennukset ovat tänä vuonna kasvaneet aivan valtaviin mittoihin. Puhtaan sähkön lisäys vastaa Ranskan koko tämän vuoden sähköntuotantoa, Myllyvirta sanoo.

Tämän vuoden hurja lisäys on kääntämässä päästöt ensi vuonna laskuun, Myllyvirta laskee. Jos tahti jatkuu hurjana, on mahdollista että lasku jää saman tien pysyväksi.

– Se olisi valtava käänne ja äärettömän hyvä uutinen.

Lauri Myllyvirta on entinen Greenpeacen aktivisti, jonka nykyinen tehtävä on tuottaa ylioptimistisia lausuntoja uusiutuvien energiamuotojen yleistymisen nopeudesta.

Kyse on tietysti ennen kaikkea Kiinan poliittisista päätöksistä, mutta syon vertauskuvallisen hattuni, jos Kiinan päästöt kääntyvät pysyvästi laskuun jo ensi vuonna. Saa muistuttaa.

Kiinan päästöjen kasvu on ollut tärkein syy siihen, että koko maailman päästöjä ei ole viime vuosina saatu taitettua laskuun. Kiinan osuus koko maailman päästöjen kasvusta on ollut noin kaksi kolmasosaa.

Jos päästökäänne todella tapahtuu, sen merkitys on valtava.

– Silloin kun Kiinan päästöt lähtevät alaspäin, koko maailman päästöt lähtevät alaspäin, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.

Merkitys on valtava symbolisesti. Mutta esimerkiksi 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen, josta Suomi pitää ilmastopolitiikassaan jääräpäisesti kiinni, sillä ei ole vaikutusta. Se juna meni ajat sitten.

Kiinan tahtotila on niin kova, että päästöjen kääntyminen pysyvästi laskuun on vain ajan kysymys ja aika lasketaan nyt kuukausissa.

Siis ensi vuonna. Voiko tästä lyödä jossain vetoa? Kuinka paljon rahaa Myllyvirta ja toimittaja ovat valmiit panemaan likoon?

[vastarannan kiiski]

... joku katsoo paussia...

Jep jep,

Joka kevät kun katsoo lämpötiloja, useinkin löytyy maalis-huhtikuulta viikon, kahden viikon tai joskus joka kuukauden kestävä, "paussi" jonka aikana päivittäiset lämpötilat eivät nouse tai jopa viilenevät.

(Miten muuten sellainen paussi voi olla yleensä mahdollinen, eikös lämpötilan pitäisi ennusteiden mukaan olla tasaisesti nouseva?  )

Tarkoittaako se paussi että sinä vuonna ei tullut kesää ollenkaan? Vaikka se oikeasti sitten tulikin ...

Jos se ei tarkoita sitä,

Tarkoittaako 44 vuoden aikasarjan keskellä oleva 18 vuoden "paussi" sitten sitä että lämpötila ei sen jälkeen enää voi nousta, vaikka se oikeasti sitten nousikin   

[mannym]

... joku katsoo paussia...

Jep jep,

Joka kevät kun katsoo lämpötiloja, useinkin löytyy maalis-huhtikuulta viikon, kahden viikon tai joskus joka kuukauden kestävä, "paussi" jonka aikana päivittäiset lämpötilat eivät nouse tai jopa viilenevät.

(Miten muuten sellainen paussi voi olla yleensä mahdollinen, eikös lämpötilan pitäisi ennusteiden mukaan olla tasaisesti nouseva?  )

Tarkoittaako se paussi että sinä vuonna ei tullut kesää ollenkaan? Vaikka se oikeasti sitten tulikin ...

Jos se ei tarkoita sitä,

Tarkoittaako 44 vuoden aikasarjan keskellä oleva 18 vuoden "paussi" sitten sitä että lämpötila ei sen jälkeen enää voi nousta, vaikka se oikeasti sitten nousikin   

Niin sanos se miten sellainen paussi on mahdollinen, kun sellaista ei ennustettu tulevaksi ja sitten pitikin alkaa adjustoimaan havaintoja että paussi saatiin "pois". Katsotaanpas sellaista paperia.
https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/qj.2297

Incomplete global coverage is a potential source of bias in global temperature reconstructions if the unsampled regions are not uniformly distributed over the planet's surface. The widely used Hadley Centre–Climatic Reseach Unit Version 4 (HadCRUT4) dataset covers on average about 84% of the globe over recent decades, with the unsampled regions being concentrated at the poles and over Africa. Three existing reconstructions with near-global coverage are examined, each suggesting that HadCRUT4 is subject to bias due to its treatment of unobserved regions.

Tuossa näkyykin se kaunis juttu josta olen kauan jo höpötellyt. Eli havaintoverkko ja sen aukot. Tuolloin cowtan ja kumppanit päätyivät lisämään dataa muualta sinne missä dataa ei ollut aiemmin. Tällainen on näemmä tavanomaista ilmastointitieteessä, sen sijaan että mitattaisiin, parannettaisiin havaintoverkkoa, päädytään raapimaan kasaan vähän mitä sattuu jotta saadaan aikaiseksi haluttu lopputulos.

Suosittelen tutustumaan vaikkapa Wuwtin listaan tekosyistä paussille. https://wattsupwiththat.com/2014/09/11/list-of-excuses-for-the-pause-in-global-warming-is-now-up-to-52/

Mitä paussi tarkoittaa, se on käytännössä vain tilastollinen ajanjakso jolloin keskilämpötila ei noussut tai laskenut. Moista paussia ei ennustettu, ja sitä päädyttiin sitten eri tekosyillä selittelemään. Näin jälkikäteen tietenkin isagoge ja kumppanit selittelevät paremmin kuin tuolloin. Mutta eihän siinä ole mitään selittelemistä, ilmastomallit eivät osanneet ennustaa, ilmastomallit siten ennustavat liian paljon lämpenemistä.

Todellisessa tieteessä ilmastomalleja olisi säädetty lähemmäs todellisuutta, sen sijaan että lämpötilasarjoja säädettäisiin lähemmäs ilmastomalleja. Vähän kuin rakentaisit talon, ja käyttäisit siihen ilmastomallin mittauksia etkä käyttäisi mittaa ollenkaan. Et pääsisi perustuksia pidemmälle ennen sortumista.

44 vuoden aikasarjan keskellä oleva paussi ei tarkoita sitä etteikö lämpötila voisi sen jälkeen nousta. Se ei myöskään tarkoita sitä etteikö lämpötila voisi sen jälkeen laskea.

Sehän tässä mainiota onkin, katsella mitä tapahtuu kun lämpötilat lähtevät laskuun. Laitanpä muutaman kuvatuksen jossa näkyy jotain hassua. Ensimmäinen kuvatus UAH 5, 6, Gistem, AMO ja CO2 maunaloa kuukausittain. Seuraava kuvatus vuoden arvolla eli 12 mean samplella. Kolmas kuvatus 5 vuoden keskiarvolla 60 mean samplella. Näyttääkö tahti katastrofaaliselta?

[vastarannan kiiski]

Sehän tässä mainiota onkin, katsella mitä tapahtuu kun lämpötilat lähtevät laskuun.

Niin meinaat että JOS lämpötilat lähtisivät laskuun.

Ei oo vielä näkyny?

Mun mielestä noissa sunkin käppyröissä loppupään arvot ovat korkeampia lämpötiloja kuin alkupään arvot.

Se onko nousu "katastrofaalista" on vähän mielipidekysymys.

Luulen että asian todellisuus selviää kaikille vasta siinä vaiheessa jos merenpinta alkaa nousta niin että sen huomaa. Siihen menee vielä ainakin 50-100 vuotta, arvaisin.
Mutta sitten jos se alkaa, asialle ei voi enää mitään ja merenpinnan nousu myös jatkuu ehkä satoja vuosia.
Ei se välttämättä nouse nopeasti, siis Suomen rannikolla maan nousu saattaa kompensoida täysin. Toisin on monin paikoin Kiinassa, Bangladeshissa, Floridassa, Hollannissa jne.

Edit:
Esim. tässä ymmärrettävää juttua merenpinnan noususta. Viiveet meressä ja jäätiköissä ovat satoja vuosia.
Siis tällä vuosisadalla ei tapahdu vielä paljon mitään, mutta 2300-luvulla merenpinta saattaa olla metrikaupalla ylempänä. Kuinka monta metriä, siihen vaikuttaa ne päätökset joita meidän elinaikana tehdään.

https://www.theguardian.com/environment/2023/jun/26/its-absolutely-guaranteed-the-best-and-worst-case-scenarios-for-sea-level-rise

[Roope]

Siis tällä vuosisadalla ei tapahdu vielä paljon mitään, mutta 2300-luvulla merenpinta saattaa olla metrikaupalla ylempänä. Kuinka monta metriä, siihen vaikuttaa ne päätökset joita meidän elinaikana tehdään.

Aika vähän vaikutusta päätöksillä siinä valintahaarukassa, joka on todellisuudessa käytössämme, eikä vaikutuksissa tosiaankaan puhuta metreistä. Esimerkiksi rcp2.6:n (päästöhuippu vuonna 2020) ja rcp4.5:n (päästöhuippu vuonna 2040) eroksi arvioidaan vähän reilut puoli metriä vuonna 2300.

[HDRisto]

Onko se niin sanottua että täällä on yhtään ketään mittailemassa meren pinnan korkeutta vuonna 2300 jos luvassa olevat asteroidit osuvatkin pallomme reitille.

[ApuaHommmaan]

Ilmastonmuutoksen tarkoitus on puhaltaa rahat persläville. Siinä se pitäisi keksiä parempaa, ja vähemmän rahaa vievää keskusteltavaa myös päättävissä pöydissä.

Asioista pitäisi vihdoin alkaa puhumaan niiden omilla nimillään. Vaikka veroparatiisiveivaimet sitä vihaakin.

[vastarannan kiiski]

Siis tällä vuosisadalla ei tapahdu vielä paljon mitään, mutta 2300-luvulla merenpinta saattaa olla metrikaupalla ylempänä. Kuinka monta metriä, siihen vaikuttaa ne päätökset joita meidän elinaikana tehdään.

Aika vähän vaikutusta päätöksillä siinä valintahaarukassa, joka on todellisuudessa käytössämme, eikä vaikutuksissa tosiaankaan puhuta metreistä. Esimerkiksi rcp2.6:n (päästöhuippu vuonna 2020) ja rcp4.5:n (päästöhuippu vuonna 2040) eroksi arvioidaan vähän reilut puoli metriä vuonna 2300.

Joo, taidat olla oikeassa, ne viiveet on vielä hitaampia kuin arvelin.
Lähelle tasapainotilaa voi näköjään mennä 1000 vuotta tai enemmän.

Tosin tuollainen skenaario "päästöhuippu vuonna 2040" on minusta hyvin optimistinen ... Maailman väestö kasvanee vielä 2100 saakka ja Intian sekä Afrikan elintaso nousee. Vaikka Kiina saisikin päästöjen kasvun taitettua.

No, onhan tuossa jälkeläisillämme aikaa sopeutua!

[mannym]

Sehän tässä mainiota onkin, katsella mitä tapahtuu kun lämpötilat lähtevät laskuun.

Niin meinaat että JOS lämpötilat lähtisivät laskuun.

Ei oo vielä näkyny?

Mun mielestä noissa sunkin käppyröissä loppupään arvot ovat korkeampia lämpötiloja kuin alkupään arvot.

Kyllä kun, ei jos. Odottelen mielenkiinnolla koska palataan mitatuista tuloksista koostettuihin keskiarvoihin. Pois näistä nykyisistä joissa arvataan lämpötiloja alueella jolta ei ole mitattu.

Se onko nousu "katastrofaalista" on vähän mielipidekysymys.

Luulen että asian todellisuus selviää kaikille vasta siinä vaiheessa jos merenpinta alkaa nousta niin että sen huomaa.

Kyllä katastrofaalista sen olisi pitänyt olla jo nyt. Malediivienkin piti hukkua jo merten alle mutta eihän niin käynyt. Merenpinnan nousu on tasaista, kun mitataan vuorovesimittarein rannikolta. Satelliittidata avomerellä noususta ei tee oikein mitään.

Siihen menee vielä ainakin 50-100 vuotta, arvaisin.
Mutta sitten jos se alkaa, asialle ei voi enää mitään ja merenpinnan nousu myös jatkuu ehkä satoja vuosia.
Ei se välttämättä nouse nopeasti, siis Suomen rannikolla maan nousu saattaa kompensoida täysin. Toisin on monin paikoin Kiinassa, Bangladeshissa, Floridassa, Hollannissa jne.

Merenpinnan nousulla on peloteltu jo vuosikymmeniä. 50-100 vuotta tai pidempään. Jaa, no onhan tässä aikaa odotella.

Edit:
Esim. tässä ymmärrettävää juttua merenpinnan noususta. Viiveet meressä ja jäätiköissä ovat satoja vuosia.
Siis tällä vuosisadalla ei tapahdu vielä paljon mitään, mutta 2300-luvulla merenpinta saattaa olla metrikaupalla ylempänä. Kuinka monta metriä, siihen vaikuttaa ne päätökset joita meidän elinaikana tehdään.

Paino sanalla saattaa. Sehän tässä ilmastokusetuksessa se hauskin juttu onkin, tapetaan väki nyt niin lastenlastenlapsille jää parempi maailma. Mutta eihän niitä tule kun väki tapetaan nyt.

Jäätiköiden sulaminenkin on vähän aina kaksipiippuinen juttu. Ajatella kun jäätiköitä on nykyisin paikoissa missä niitä ei ollut tuhat vuotta takaperin, niin jotain tieteelle kovin mystistä on tapahtunut tuolloin kun jäätiköitä ei ollut, vaan oli metsää tai viljelysmaata.

[mannym]

Tosin tuollainen skenaario "päästöhuippu vuonna 2040" on minusta hyvin optimistinen ... Maailman väestö kasvanee vielä 2100 saakka ja Intian sekä Afrikan elintaso nousee. Vaikka Kiina saisikin päästöjen kasvun taitettua.

No, onhan tuossa jälkeläisillämme aikaa sopeutua!

Tässähän se hauska puoli onkin, aina on sopeuduttu ja aina tullaan sopeutumaan. Nyt sopeutumisen hinnalla pelotellaan ja sanotaan että pitää investoida ainakin sopeutumisen hintalappu jotta ei tarvitse sopeutua.

Mistä tuleekin se että investoidaan turhaan  ja sopeudutaan silti. Jolloin hintalappu on suurempi kuin jos oltaisiin vain sopeuduttu.

Ihminen on sopeutuvainen eläin, se on ainoa jota löytyy lähes joka mantereelta jatkuvana esiintymänä.

[Pallopääkissa]

Lauantaina Yle Radio 1 klo. 12.05 Maailmanpolitiikan arkipäivää, aiheena ilmastokokous.

[vastarannan kiiski]

tapetaan väki nyt niin lastenlastenlapsille jää parempi maailma. Mutta eihän niitä tule kun väki tapetaan nyt.

Suomen ilmastopäästöt ovat pienentyneet nyt 20 vuotta, kohta ollaan jo 50% saatu päästöjä alas, fiksuilla ja määrätietoisilla päätöksillä.

En ole huomannut että juurikaan olisi väkeä kuollut sen takia. Ei ainakaan puolet väestä ole kuollut vaikka päästöt ovat vähentyneet puoleen 

https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/hiilidioksidipaastot

Edit.
Kivihiilivoimalaitosten duunarit on irtisanottu, ja osan turvevoimalaitoksista, niitä henkilöitä tietysti harmittaa.
Maailma muuttuu. Ehkä kannattaa hyväksyä että niitä voimalaitoksia ei enää avata. Kuten ei aikanaan hevosenkenkätehtaita tai savottakämppien keittiöitä 

[mannym]

tapetaan väki nyt niin lastenlastenlapsille jää parempi maailma. Mutta eihän niitä tule kun väki tapetaan nyt.

Suomen ilmastopäästöt ovat pienentyneet nyt 20 vuotta, kohta ollaan jo 50% saatu päästöjä alas, fiksuilla ja määrätietoisilla päätöksillä.

En ole huomannut että juurikaan olisi väkeä kuollut sen takia. Ei ainakaan puolet väestä ole kuollut vaikka päästöt ovat vähentyneet puoleen 

https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/hiilidioksidipaastot

Edit.
Kivihiilivoimalaitosten duunarit on irtisanottu, ja osan turvevoimalaitoksista, niitä henkilöitä tietysti harmittaa.
Maailma muuttuu. Ehkä kannattaa hyväksyä että niitä voimalaitoksia ei enää avata. Kuten ei aikanaan hevosenkenkätehtaita tai savottakämppien keittiöitä 

Hmm, 50% saatu päästöjä alas. 20 vuodessa. 1990 tasosta pitäisi päästä 60% alemmas. Tähänhän on sitouduttu.

Suomen 1990 luvun 70megatonnin tasosta pitäisi sitoumusten mukaan päästä tasoon 28megatonnia. 2022 taso oli 45,8megatonnia.

Vielä olisi siis pudotettavaa 17,8megatonnia tai 38%.

Siinäpä.onkin ihmettelemistä miten nykyisistä vielä leikataan moinen määrä. Eikun aivan kustannuksista viis, mitä sen kansan tarvitsee kämppiään tai ruokaansa lämmittää, tai kulkea töihin muulla kuin polkupyörällä 

Fiksuutta onkin se turvelaitosten ja kivihiili voimaloiden alasajo samalla kuin äärimmilleen tuettu tuuli ja aurinkovoima eivät kykenekkään tuottamaan korvaavaa energiaa 

Näinhän se on maailma muuttuu, pohjois korea täältä me tullaan   

[Roope]

MTV: EU:n tavoite ilmastokokouksessa: Fossiiliton maailma 26.11.2023

YK:n ilmastokokouksessa arvioidaan, mitä lisätoimia tarvitaan, jotta Pariisin sopimuksen tavoite pysäyttää ilmastonmuutos 1,5 asteeseen voitaisiin vielä pelastaa. Fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen olisi tavoitteista tärkein.

Hullua ja kuvaavaa, kun 1,5 asteen tavoite on tiedetty käytännössä mahdottomaksi jo vuosia. Hesarin uuden laskurin mukaan 1,5 asteen lämpenemisen hiilibudjetti kuluu loppuun vuonna 2026.

1,5 asteen uralle voitaisiin palata vain ilmastonmuokkauksella, ei radikaaleillakaan päästövähennyksillä, mutta ilmastonmuokkaus on ilmastokeskustelun äärimmäinen tabu.

EU:n tavoitteena on, että ensi torstaina alkavassa kokouksessa sovittaisiin, että fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä luovutaan kokonaan.

– Odotan yhteistä sitoutumista siihen, että meillä on fossiiliton tulevaisuus ja että globaali sopiminen ilmastotyöstä jatkuu. Se on tärkein väline, jolla voidaan vaikuttaa maahanmuuttopaineisiinkin 20–30 vuoden päässä, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (Kok.).

Ja lisää käsittämätöntä tyhmyyttä. Fossiilisista polttoaineista ei voida luopua globaalisti vielä ainakaan 50 vuoteen. Vaikka kokouksessa sovittaisiin ilmastotyöstä mitä tahansa uutta, sen vaikutus ilmastonmuutoksen kehitykseen 20-30 vuoden viiveellä olisi korkeintaan asteen sadasosia ja vaikutus "maahanmuuttopaineisiin" tasan nolla. Maahanmuuttoon vaikutetaan maahanmuuttopolitiikalla.

Dubain ilmastokokouksessa valtioilta ei vielä odoteta uusia päästövähennyssitoumuksia, mutta lähivuosina niitä on saatava, jotta ilmaston lämpenemistä voidaan hillitä.

Nykyisillä sitoumuksilla ollaan matkalla yli 2,5 asteen lämpenemiseen, kun Pariisin sopimuksessa tavoitteeksi asetettiin lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen.

Nykyisillä lupauksilla ollaan menossa alle 2 asteen lämpenemiseen.

– 1,5 asteen tavoitetta ei kannata hylätä. Sen tavoittaminen käy vuosi vuodelta hankalammaksi, kun päästöt jatkuvat, mutta jos tähdätään 1,5 asteeseen ja päädytään vähän yli, se on paljon parempi kuin jos tähdätään kahteen asteeseen ja päädytään kolmeen asteeseen, huomauttaa Kosonen.

Jos tähdätään 1,5 asteen toivottomaan tavoitteeseen, tuhlataan paljon rahaa lyhyessä ajassa tehottomiin ja epärealistisiin toimiin, mutta sehän sopii näille Greenpeacen lobbareille. Oikeasti realistisilla politiikkavaihtoehdoilla ei ole lopputuloksessa enää kuin ehkä parin, kolmen kymmenesosa-asteen haarukka.

[Lasse]

Kivihiilivoimalaitosten duunarit on irtisanottu, ja osan turvevoimalaitoksista, niitä henkilöitä tietysti harmittaa.
Maailma muuttuu. Ehkä kannattaa hyväksyä että niitä voimalaitoksia ei enää avata.

Meri-Porin lauhdelaitos sen kun puksuttaa, ja ajomiehet piti kutsua takaisin.

Martinlaaksossa kivi alkoi myös palaa, vaikkei enää pitänyt.

Etelämmässä kuulemma jokainen hyrrän omaava pannulaitos, joita ei ole kivirajaan purettu, lähettelee tarjouspyytöjä pikaisista turbiinirevisioista, tarkoituksena päästä takaisin tuotantoon.

Kusetuksia on kaikenlaisia, mutta toistaiseksi ihmisille ei voi uskotella, ettei niillä ole kylmä, jos on...

[Ari-Lee]

Hmm, 50% saatu päästöjä alas. 20 vuodessa. 1990 tasosta pitäisi päästä 60% alemmas. Tähänhän on sitouduttu.

Suomen 1990 luvun 70megatonnin tasosta pitäisi sitoumusten mukaan päästä tasoon 28megatonnia. 2022 taso oli 45,8megatonnia.

Vielä olisi siis pudotettavaa 17,8megatonnia tai 38%.

Siinäpä.onkin ihmettelemistä miten nykyisistä vielä leikataan moinen määrä. Eikun aivan kustannuksista viis, mitä sen kansan tarvitsee kämppiään tai ruokaansa lämmittää, tai kulkea töihin muulla kuin polkupyörällä 

Fiksuutta onkin se turvelaitosten ja kivihiili voimaloiden alasajo samalla kuin äärimmilleen tuettu tuuli ja aurinkovoima eivät kykenekkään tuottamaan korvaavaa energiaa 

Näinhän se on maailma muuttuu, pohjois korea täältä me tullaan   

Mulla on ajatus. Mitäpä jos määriteltäisiin turve uusiutuvaksi kuten Gretan kotimaassa Ruotsissa ja poltettaisiin sitä kivihiilen sijaan? Maailma pelastuu!

Hevonpaskaa. Siis polttavat Ruotsissa. Suomessa hevosen lanta oli määritelty bio hazardiksi. Vai muistanko oikein, ettei T Soini saanut edes poltettavaa hevonpaskaa aikaiseksi?

[mannym]

Mulla on ajatus. Mitäpä jos määriteltäisiin turve uusiutuvaksi kuten Gretan kotimaassa Ruotsissa ja poltettaisiin sitä kivihiilen sijaan? Maailma pelastuu!

Tämäpä, se ei ole kuin yhden hallinnollisen päätöksen takana.

Mutta muuten ilmastohössötys pitäisi poistaa energiantuotannosta kokonaan kunnes korvaavia energianlähteitä on käytettävissä. Nykyiset räpellykset tuuli ja aurinkovoiman osalta ovat irstas vitsi.

[Reino Rivimies]

Ilmastonlämpenemisuutisoijilla on vaikeat ajat Suomessa. Marraskuu, koko maa valkoisena ja toista viikkoa jo pitelee pakkasia aivan etelää myöten. Jouluna 'kuulema' saatta tulla suojasää ja aivan etelärannikolla valkoinen joulu on uhattuna. Hah, onpa epätoivoista. Muualtakaan maapallolta ei nyt oikein irtoa äärisäitä uutisoitavaksi. Itse en usko enää mihinkään muuhun sääuutisointiin kuin siihen mitä itse ulkona koen tai ikkunadta näen.

[ikuturso]

Uudisista:

Ilmastokokoukseen osallistuu yli 80 000 henkeä.

MIKSI?

Vaikka menisivät kimppakyydeillä laajarunkokoneilla, tuo on vähintään 400 lentokonetta. Mutta kun tärkeilijöiden pitää mennä privaattijeteillä, tuo on varmaan pikemminkin 4000 lentokonetta.

Seuraako kukaan aktiivisesti flightradaria? Sieltä kai voisi katsoa Dubain normilentoliikenteen vs. ilmastokokousviikonloppu.



Ilmastokokouksessa perustetaan uusi kuppausväline: Ilmastotuhojen kompensointirahasto. Sen tarkoituksena lienee Suomen tapaisten Hölmölöiden rahojen kanavointi erilaisten markkuollikaisten ökypalkkoihin, jotta nämä voivat matkustaa lentokoneilla ympäri palloa kertomassa kuinka tulva on huuhtonut puoli Intiaa ja Malediivit uppoavat ihan kohta.



Suomi on mukana osana EU:ta. Eli Suomea tulee koskemaan myös Saksan ja Puolan kivihiilivoimaloiden aikaansaamat sanktiot. Halla-ahon termein "kiilusilmäinen" ilmastopolitiikkamme ei taaskaan hyödytä mitään, jos Suomi sitoutuu maksamaan vaikkapa Saksan ja Puolan vihreää siirtymää.



SUURTA PUHALLUSTA KAIKKI

-i-

MUOKS: Verokoneesta. Markku Ollikainen 140 000 ansiotuloja. "paneelin" puheenjohtaja saa palkkaa yli 10 000 euroa kuussa. Voihan siinä olla mukana jotain eläkkeitäkin. Onhan tuo jo seitsemänkymppinen ukko.

[Roope]

Ilmastokokoukseen osallistuu yli 80 000 henkeä.

MIKSI?

Maikkarilla haastateltujen lobbareiden (Sitra, EK) mukaan ratkiriemukkaasti siksi, että eihän niin suurta määrää mahdu Zoomiin/ruudulle yhtä aikaa.

Samalta pohjalta vastattiin myös siihen, miksi suomalaiset eivät voi vedota Suomen merkityksettömyyteen Kiinan rinnalla ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa.

[HDRisto]

^^ "Seuraako kukaan aktiivisesti flightradaria? Sieltä kai voisi katsoa Dubain normilentoliikenteen vs. ilmastokokousviikonloppu".

En seuraile, mutta Dubaissa on arkenakin helvetillinen ruuhka ja minuuttiaikatauluilla menevät. Joten luulisin että vain todella isot kihot pääsevät privaattikoneella paikan päälle ja tavallisemmat ohjataan naapurimaitten (pieniä plänttejähän ne, lyhyet matkat) kentille joista sitten limusiinilla eteenpäin, ja onhan se majoituskysymyskin olemassa. 80k osallistujaa (assareineen ja lobbareineen) on melkoinen väkijoukko majoitettavaksi luxushotelleihin.

[Roope]

Ilmastotutkijat haukkuvat Ruotsin hallituksen: politiikka muuttunut riittämättömästä katastrofaaliseksi

Ruotsalaiset tutkijat tuulettavat hallituksensa ilmastopoliitiikkaa. Ilmastotutkijoiden mukaan "tehokas" ilmastopolitiikka ei toimi, jos hallitus samalla maksaa tukia fossiilisen energian käytölle.

Yle 30.11.2023

Sampo Vaarakallio päsmäröi näköjään nykyään myös ilmastopolitiikkaa tutulla objektiivista journalismia halveksivalla tavallaan.

420 Ruotsissa työskentelevää ilmastotutkijaa on julkaissut Aftonbladet-lehdessä avoimen kirjeen, jossa he tyrmäävät maan oikeistohallituksen ilmastopolitiikan rajuin sanankääntein.

Nimilistan Ruotsissa työskentelevillä ilmastotutkijoilla sellaisia titteleitä kuin "kirkkohistorian tohtori", "sosiaalityön tohtori" ja "sosiologian dosentti".

Tutkijoiden mukaan hallitus mainostaa tekevänsä "tehokasta" ilmastopolitiikkaa. Tämä ei tutkijoiden mukaan pidä lainkaan paikkaansa, sillä todellisuudessa hallitus maksaa valtavia tukia fossiilisen energian käytölle.

Tutkijat toteavat, että tieteellinen tieto ilmastonmuutoksesta on kristallinkirkasta. Hallituksen pitää lopultakin ottaa se vakavasti ja aloittaa yhteiskunnallinen muutos kestävään suuntaan. Asialla on jo todella kiire.

Jos maailma epäonnistuu muutoksen tekemisessä, viidesosa maapallon maapinta-alasta muuttuu asuinkelvottomaksi, yli miljardi ihmistä joutuu ilmastopakolaisiksi ja kokonaisia sivilisaatioita tuhoutuu, tutkijat vakuuttavat.

"Ilmastotutkijoiden" esittämä kauhuskenaario on jälleen kerran se vanha tuttu fossiilisten polttoaineiden kulutuksen moninkertaistamiseen perustuva referenssiskenaario rcp8.5, jonka toteutumisen todennäköisyys on tasan nolla.

Ruotsin tekemisillä ei ole eikä voikaan olla käytännön vaikutusta ilmastonmuutoksen globaaliin kehitykseen, mutta Ruotsin ilmastopolitiikka on jo nykyisellään kaukana "ilmastotutkijoiden" esittämästä päästöjen jatkuvaan kasvuun perustuvasta "business as usual"-kehityksestä.

Tutkijat ennustavat vuoden 2100 tilannetta, jos ilmastopolitiikka ei muutu. Kun nyt ihmiset kokoustavat ahtaassa kokoushuoneessa, he avaavat ikkunan saadakseen raitista ilmaa. Vuonna 2100 ulkoilma on yhtä tukahduttavaa kuin sisällä.

– Kun lapsenlapsemme istuvat vuonna 2100 kokoushuoneessa ja avaavat ikkunan, sieltä ei tule enää raitista ilmaa, ilmastotutkijat kirjoittavat.

Tutkijat kannustavat tavallisia ihmisiä vaatimaan muutosta ja protestoimaan rauhanomaisesti.

Ruotsin ilmastopolitiikka on tähänkin asti ollut tutkijoiden mukaan riittämätöntä. Ulf Kristerssonin oikeistohallituksen otettua hallitusvastuun on siitä tutkijoiden mukaan tullut katastrofaalista.

On asia erikseen, että Ruotsissa on 420 näin tyhmää/röyhkeää propagandistia, mutta sitten se, että Aftonbladet ja Yle julkaisevat kyseenalaistamatta lukijoilleen tätä epätieteellistä potaskaa täytenä totena.

[mökkihöperö]

Jos maailma epäonnistuu muutoksen tekemisessä, viidesosa maapallon maapinta-alasta muuttuu asuinkelvottomaksi, yli miljardi ihmistä joutuu ilmastopakolaisiksi ja kokonaisia sivilisaatioita tuhoutuu, tutkijat vakuuttavat.

Minkäänlainen määritelmä näillä tutkiskelijoilla on "asuinkelvottomalle" maapinta-alalle? Kuinka suuri osa maapinta-alasta on asuinkelvotonta jo valmiiksi?

Jos nämä tarkoittavat sitä että viidesosa nykyään asutusta maapinta-alasta muuttuu asuinkelvottomaksi niin, että siellä oikeasti ei voi asua, kuten asuinkelvottomuus nyt varmaan pitää ymmärtää, varsinkin kun kontekstissa puhutaan vielä "pakolaisuudesta", eikä esimerkiksi "siirtolaisuudesta" ja vieläpä yli miljardin ihmisen pakolaisuudesta, niin kauhuskenaario menee taas parodiahorisontista yli, että heilahtaa.

Näin hurjien uhkakuvien heittely kasvattanee ilmastoskeptisyyden kannatusta. Ilmastonmuutos uhkakuvillakin voisi kokeilla Keijotusta johonkin mielipidepalstoille..

[HDRisto]

"Tutkijat ennustavat vuoden 2100 tilannetta, jos ilmastopolitiikka ei muutu. Kun nyt ihmiset kokoustavat ahtaassa kokoushuoneessa, he avaavat ikkunan saadakseen raitista ilmaa. Vuonna 2100 ulkoilma on yhtä tukahduttavaa kuin sisällä.
Kun lapsenlapsemme istuvat vuonna 2100 kokoushuoneessa ja avaavat ikkunan, sieltä ei tule enää raitista ilmaa, ilmastotutkijat kirjoittavat".

Niillä ei sitten ole enää tietoa ilmastoinnista, eikä kukaan ole totutellut hieman lämpimämpään. Ja onko aivan pakko sulloutua "ahtaaseen kokoushuoneeseen"?.

[Roope]

Yle: Kati Kelolan kolumni: Kuusi portugalilaista nuorta on tajunnut ilmastokriisistä olennaisen: kyse on oikeudesta elämään 11.3.2021

Viime syksynä ryhmä portugalilaisia lapsia ja nuoria haastoi 33 eurooppalaista valtiota – Suomi mukaan lukien – tuomioistuimeen riittämättömistä ilmastotoimista. Valtiot eivät nuorten mukaan ole noudattaneet Pariisin ilmastosopimusta ja tehneet tarvittavia toimia, jotta ilmasto ei lämpenisi yli sovitun 1,5 asteen.

Kyseessä on ensimmäinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyyn ottama ilmastokanne. Juuri äskettäin tuomioistuin päätti, että valtioilla on aikaa vastata nuorille toukokuun lopulle asti.

Vaikka ilmastokanne ei lopulta etenisi toimiin asti, se on jo nyt historiallinen. Kuusi lasta ja nuorta on nostanut päivänvaloon asian, jonka pitäisi olla itsestään selvä: ilmasto on ihmisoikeuskysymys.

Mitä heureka-hetkeä ja asioiden valkenemista on siinä, että EU-maat haastettiin oikeuteen siitä, että ne eivät väitetysti ole noudattaneet Pariisin sopimusta? On päinvastoin pelottavaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin erityisjärjestelyillään tukee mahdollisesti äärimmäisen vakaviin seurauksiin johtavaa valitusta, joka ei normaalien toimintatapojen mukaan edes kuulu EIT:lle.

Höblässä haastatellaan paria noista portugalilaisnuorista. Yksi kanteen argumenteista on kuulemma se, että ilmastonmuutos on aiheuttanut nuorille kärsimystä ilmastoahdistuksena. Toinen nuorista oli mennyt kävelylle metsään ja koki syttyvänsä palamaan. Tälläisilla mielenterveyden häiriöillä ei tietenkään ole mitään tekemistä Portugalin tai muiden haastatettujen maiden ilmastopolitiikan kanssa vaan korkeintaan esimerkiksi valtamedian pelottelu-uutisoinnin kanssa.

Hbl: Syskonen har stämt 31 länder: "Allt annat än en vinst för oss är en katastrof för klimatet" 3.12.2023

Asianajajat argumentoivat, että globaalit päästöt tulevat johtamaan kolmen asteen lämpenemiseen, ellei nykyisiä politiikkoja muuteta.

– Yksikään hallitus ei ole jättänyt todisteita, jotka kyseenalaistaisivat argumenttimme, että nykyinen politiikka johtaa katastrofaaliseen kolmen asteen lämpenemisen skenaarioon näiden nuorten elinaikana, sanoo Gerry Liston.  (käännös)

Onpa kertakaikkisen typerä argumentti, kun päästölupauksien täyttäminen johtaisi nykytiedon mukaan alle kahden asteen lämpenemiseen, eikä Portugali tai edes kaikki haastetut Euroopan maat yhdessä voi vaikuttaa lämpenemiseen kymmenesosa-astettakaan. Vielä kireämpi ilmastopolitiikka ei vaikuttaisi nuorten elämään lämpötilan kautta vaan sitä kautta, että rahat menisivät tehottomiin ilmastotoimiin.

[Luotsi]

Olipas kaukokatseista järjestää ilmastojamboree Arabian niemimaalla Euroopan, esim Baijerin sijaan. Kyllä nyt olisimme ihan hukassa jos korvaamattoman viisaat tuhannet ilmastojohtajamme esikuntineen, neuvottelijoineen jne, kuten P. Orpo olisivat jääneet jumiin Müncheniin!

Saksan Baijerissa ja eritoten Münchenissä lumisateet ovat johtaneet lento- ja raideliikenteen pysäyttämiseen lauantaina, kertovat muun muassa uutistoimistot AFP ja Reuters. Perjantain ja lauantain välisenä yönä satoi yli 40 senttiä lunta.

Münchenin lentoasema perui ensin lennot puoleenpäivään saakka mutta kertoi myöhemmin, että lentoja jatketaan vasta kuudelta sunnuntaiaamuna. Tilannetta "kaaokseksi" kuvailleen AFP:n mukaan lentoliikenteen keskeytys vaikutti 760 lentoon.

Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn kertoi puolestaan lauantaina, että Münchenin päärautatieasemaa ei voida käyttää lumen takia. Rautatieliikenteessä on ongelmia koko alueella.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010032341.html