Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Alabama]

Tällaisia muokkauksia ollaan tehty pitkin kaikkia suuria jokia Euroopassa sen mukaan kun väestö on kasvanut. Varsinainen ongelma on rakentaminen jokien vanhoihin uomiin, jotka siis ovat matalalla ja löysän maan päällä. Kun rankkasade iskee, paikat vettyvät nopeasti ja talot vajoavat paisuneeseen jokeen. Kun joki kavennetaan tällä tavoin, myös vesimassoilla on ahtaampaa edetä ja virtaukset kasvavat lisäten veden aiheuttamaa eroosiota voimakkaasti.

Munkit aikoinaan tiesivät tulvavaarasta ja rakensivat kappelinsa vähän korkeammalle (keltainen rinkula). Tässä näyttää siltä, että ikivanhaa tulva-aluetta on sen jälkeen käytetty rakentamiseen.

https://twitter.com/argonerd/status/1415932601647435776


Tulvat eivät ole mikään uusi ilmiö. Listaus Ahr-joen (historiallisista) tulvista:

https://www.kreis-ahrweiler.de/kvar/VT/hjb1983/hjb1983.25.htm

[insinörtti]

Tästä dieselöljystä vähäsen, se on aikas sanoisaa ainetta, jota on hankala korvata esim jollakin biokaasulla. Kaasu dieselmoottorissa aiheuttaa tehon alenemaa. Ja puhun nyt tosi isoista dieselvoiman tarpeesta. Esim kun meillä käy myllyauto jauhamassa siinä on myllylle oma 500 hv moottori. Ja kun oli hakettaja tekemässä mulle haketta oli hakemyllyllekin oma 400 hv moottori. Olisi hauska tietää, paljonko noista moottoreista lähtee oikein vääntöä. 

Aika hyvin ne jauhaa kaasullakin; ei tule alenemaa tehoihin kun vaihdellaan vauhdissa, paikallisten määräysten mukaisesti, polttoainetta diesel/raskas polttoöljy/kaasu:

https://www.wartsila.com/marine/build/engines-and-generating-sets/dual-fuel-engines

Luonnollisesti samoja koneita saa myös pelkästään kaasulla käyvinä, mikäli joku haluaisi tehdä ympäristötyötä myös siellä missä lait eivät sitä vaadi.

[Fiftari]

^Katsotaan vain kun noista maista öljy loppuu niin sinne kehitetään jokin kriisi joka myydään länkkäreille miljardien pumppaamista sheikeille perustellaan sillä että ihmisyys velvoittaa.

Jokaiseen maahan jolla ei ole halua kehittää itseään vaan taipuvat pelkkään perseilyyn vaikka sinne kuinka lyötäisiin materiaalia ja rahaa, tulisi lyödä yksinkertaisesti muuri ympärille ja todeta että katsellaan sitten sadan vuoden päästä jos löytyisi halua käyttäytyä.

[ämpee]

Tuota, olisikohan se sittenkin niin ettei maapallon pintalämpötilaan vaikuta mikään muu kuin aurinko ?

Haihattelut siitä, että ilmakehän lämpötila voisi nousta peräti 4,5 astetta kariutuu siihen, että maapallon pinnasta n.72% on vettä jonka pitäisi lämmetä ensin.

Auringon ollessa kaikkien väittämien mukaan varsin stabiili niin sellaista energiaa ei mistään tule, että merien lämpötila lähtisi merkittävästi nousemaan.

Jos maapallon pintalämpötilaan ei vaikuttaisi mikään muu kuin Aurinko, elämän syntyteorian arvioimilla hetkillä valtameret olisivat olleet jäässä, ja elämää ei olisi voinut syntyä silloin, kun sen nykykäsityksen mukaan olisi pitänyt syntyä.

Nykykäsityksen mukaan maapallon ilmaston keskilämpötilaan vaikuttavat pidemmällä kuin muutaman vuosikymmenen aikavälillä
-jne...

Koittaisit päättää mistä asiasta puhutaan, se helpottaisi keskustelua.

Jos olet siinä käsityksessä, että ensin meren(pinnan) on lämmittävä, ja vasta sitten maanpäällinen pintalämpötila voi nousta, olet väärässä. Tällä vuosisadalla nimenomaan maalämpötilat ovat johtaneet nousua.

Et arvannut oikein, en ole tuollaisessa keksimässäsi käsityksessä.

Ilmakehän kanssa jatkuvasti vuorovaikuttavien pintavesienkin lämpeneminen kestää tietysti pitkään. Noin 1920-luvulta nykyhetkeen merenpinta on lämmennyt n. yhden asteen (eri lämpötilatuotteissa tämä estimaatti on vähän erilainen).

Mistä tuollainen väittämä on kotoisin ?
Tietääksen Argo-poijut aloittivat toimintansa 2005 ja sitä edeltäviä laivamittauksia ei pidetä kovinkaan luotettavina.

Hiilidioksidi ei siis lämmitä yhtään mitään, mutta teorian mukaan jarruttaa lämmön siirtymistä avaruuteen.
Tosin jääkaudet ovat kovasti tätä teoriaa vastaan.

Hiilidioksidi tosiaan pelkistetysti jarruttaa lämmön karkaamista avaruuteen, eikä tietenkään itse tuota energiaa, mutta tosiassa hiilidioksidin efekti lämpenemisessä on huomattavasti monimutkaisempi kuin useimmat hahmottavat. Sen takia tässäkin ketjussa näkee niin paljon huonosti perusteltuja (tai täysin perustelemattomia) väitteitä siitä, että hiilidioksidia on niin vähän, että se ei voi lämmittää tai että hiilidioksidin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on jo pitkän aikaa sitten käytännössä täysin saturoitunut. Kunpa ihmiset jaksaisivat lukea edes tämän

https://geosci.uchicago.edu/~rtp1/papers/PhysTodayRT2011.pdf

ja osoittaa sen argumentit virheellisiksi, ennen kuin alkaisivat postailla noita väitteitään siitä, että hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen nyt ei kerta kaikkiaan voi lämmittää ilmastoa.

Mitäpä jos kävisit ensin itse linkkisi läpi ja sitten laitat niiden sisällöstä joko lainaukset tai kuvauksen ?
Minulla ei ole aikomuksiakaan ryhtyä tekemään sinulle kuuluvaa puuhaa.

Jääkausi-esimerkin otin jälleen esille sen takia, että tunnetusti, perustuen jääkairauksiin, hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee jääkauden aikana ja on vähimmillään jääkauden loppuessa kun alkaa lämpenemään.
Vastaavasti jääkausien välillä olevan lämpökauden aikana hiilidioksidin määrä kasvaa ollen korkeimmillaan lämpökauden lopussa jolloin alkaa jäähtymään ja jäätymään uudestaan.
Mikäli tuota edellistä esimerkkiä käyttää päättelyyn, niin
-Hiilidioksidi näyttäisi jäähdyttävän
-Hiilidioksidilla ei juurikaan ole vaikutusta ilmastoon

Kallistuisin tuon jälkimmäisen näkemyksen kannalle, jota mielestäni vuorokautisten lämpötilojen käyttäytyminen kuivassa autiomaa ilmastossa tukee.

[insinörtti]

Oli jätkillä melekoset V8-moottorit liitukaudella 

Vai mikä muu tuollaiset hiilidioksidi-pitoisuudet selittäisi. Alhaiset autoverotko?

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1464342

Metsäpalot aiheuttavat savukaasujen ja aineellisten vahinkojen lisäksi valtavan määrän ilmakehään vapautuvaa hiilidioksidia. Luonnontilassa olevan metsän paloista syntyviä päästöjä ei kuitenkaan ole kovin mielekästä verrata ihmisen aiheuttamiin päästöihin.

"Metsäpalo on osalle metsätyypeistä luonnollinen osa kiertoa, ja tärkeää luonnon monimuotoisuudelle. Esimerkiksi Suomessa tällä hetkellä metsää palaa vähemmän, kuin monimuotoisuuden kannalta olisi optimaalista."

Aivan sama onko se mielekästä vai ei: ilmakehä ei kuitenkaan asettele hiilidioksidimolekyylejä eriarvoiseen asemaan niiden syntyperän mukaan. Eikä siihen edes mitään helppoa keinoa olisikaan.

[Roope]

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Helteessä on hyvä tähdätä ilmastojohtajuuteen 3.7.2021

HELLE paahtaa Suomea. Kesäkuu oli mittaus­historian lämpimin, ja sama meno jatkuu edelleen.
...
Vanhuksille ja sairaille se on kuitenkin liikaa. Kaupungin ahtaissa, kuumissa asunnoissa pitkittyvä helle kuormittaa ketä tahansa. Lisäksi lämpö tuo uusia tuholaisia metsiin, ja kuivuus voi ruveta haittaamaan myös Suomen maataloutta. Lossi-tutkimuksessa saatiin viime vuonna tulokseksi, että peltojen keino­kastelu olisi pian kannattava investointi Varsinais-Suomessa. Perjantaina Metsähallitus keskeytti ensimmäistä kertaa koskaan kalastus­lupien myynnin neljään kohteeseen, joissa veden lämpötila oli noussut lohikaloille kriittiseksi.

Kokonaiskuva on tosin jotain ihan muuta.

Suomen vanhuksille ja sairaille ilmastonmuutos on aivan erityisesti hyödyksi, sillä kylmyyteen liittyvät kuolemat vähenevät enemmän kuin kuumuuteen liittyvät lisääntyvät. Lisäksi kuumuuteen liittyviä kuolemia voidaan vähentää teknisin ratkaisuin.

Kaikkien todennäköisimpien skenaarioiden mukaan ilmastonmuutos hyödyttää nettovaikutuksiltaan myös Suomen maa- ja metsätaloutta.

MAINITUT haitat ovat pieniä verrattuna siihen, että kuumeneminen uhkaa muuttaa monia seutuja maailmassa elinkelvottomiksi. Jos ekosysteemit mullistuvat ja elintarvike­tuotanto kriisiytyy, vaarantuu myös tulevien suomalaispolvien tulevaisuus.

Mihin tällainen maailmanlopun skenaario tulevien suomalaispolvien tulevaisuuden vaarantumisesta perustuu ja kuinka todennäköinen se on? Käsittääkseni tuskin mihinkään ja aika lähellä nollaa.

Vaikka suomalaisia on maailmassa vähän, olemme osaltamme vastuussa ongelman ratkaisemisesta. Suomalaisten henkilö­kohtainen hiilijalanjälki on maailman­laajuisessa vertailussa iso. Hyvinvoivien länsimaiden kuluttajat ovat epäsuorasti vastuussa myös niistä päästöistä, jotka syntyvät halpamaista tuotavista tuotteista.

Leikitään, että olen samaa mieltä vastuusta. Siitä seuraa mitä? Suomalaiset eivät voi omilla ilmastopolitiikan valinnoillaan sen enempää ratkaista ilmastonmuutosta kuin pahentaakaan sitä sen vertaa, että ketään kiinnostaisi.

Kiina, EU ja Yhdysvallat eivät ole piitanneet Suomen esikuvallisesta hiilineutraalisuusaikataulusta, eikä toisaalta esimerkiksi Kiinan päästöjen kasvattamista paheksuta vaan maata päinvastoin ylistetään maailman uudeksi ilmastojohtajaksi sen vuoden 2060 (vrt. Suomen 2035) hiilineutraalisuustavoitteen vuoksi.

Ja miksi minä olisin leikistikään vastuussa vaikkapa Ville Niinistön kymmenen tai sata kertaa itseäni suuremmasta hiilijalanjäljestä?

Sitra kehottaa tuoreessa raportissaan Suomea pyrkimään kaikilla rintamilla etujoukkoihin ilmastokriisin hoitamisessa. Niin kannattaa tehdä monestakin hyvästä syystä. Edellä­kävijyys kansainvälisessä ilmasto­politiikassa ja teknologian kehittämisessä tukisi niin Suomen taloutta kuin asemaa ja vaikutus­mahdollisuuksia maailmassa.

Suomella on ilmastojohtajuuteen hyvät edellytykset, sillä täältä löytyy teknologista osaamista, tehokkuutta ja yhteistyökykyä silloin kun sitä halutaan löytää. Omat päästö­vähennystavoitteet on jo asetettu, ja yrityksetkin yleisesti oivaltaneet, että etukeno ilmastoratkaisuissa ei ole ensisijaisesti uhka vaan mahdollisuus.

Sitra muistuttaa, että edelläkävijöinä suomalaiset yritykset voivat vallata isomman osan ilmastoratkaisujen nopeasti kasvavista maailman­markkinoista. Rahoitustakin on nyt tarjolla. Riskisijoitukset ilmasto­teknologiaan ovat kasvaneet viisinkertaisella tahdilla yleiseen tasoon verrattuna. Kilpailu kiristyy kuitenkin luultavasti nopeasti.

Ajatus Suomen ilmastojohtajuudesta on taas kerran unelmahöttöä, joka ei perustu mihinkään eikä sitä paitsi tarkoitakaan mitään.

"Edelläkävijyys ilmastopolitiikassa" ei rikastuta Suomea, vaikka se rikastuttaa joitakin yrityksiä ja toimijoita veronmaksajien kustannuksella. Nettovaikutus on joka tapauksessa negatiivinen, sillä suuri osa veronmaksajien rahoista kulkeutuu pois Suomesta.

Taloudelliseksi voittajaksi osoittautuukin Kiina, joka taas on hiilivoimaloiden rakentamisineen kaikkea muuta kuin ilmastopolitiikan edelläkävijä. Kun rahat ovat Kiinassa, kiinalaiset voivat ostaa edelläkävijämaista yritykset ja keksinnöt ja rahastaa itsensä päättömiin vähennystavoitteisiin hirttäneitä läntisiä edelläkävijämaita vieläkin raskaammin.

Yritykset on ostettu radikaalin ilmastopolitiikan kannattajiksi yksinkertaisesti rahalla. Niiden ei tarvitsekaan muuttua omalla kustannuksellaan, vaan ne päinvastoin pääsevät rikastumaan puolivalmiilla teknologiaratkaisuillaan ennennäkemättömässä tuhansien miljardien eurojen omaisuuden uusjaossa, johon veronmaksajat pakotetaan.

Aivan erityistä osaamista Suomessa voisi kehittyä vaikkapa päästöttömissä lämmitys­järjestelmissä, joille olisi talvisin tarvetta maailman kaikissa kylmissä kolkissa. Niitäkin onneksi vielä on.

Oletetaan, että Suomessa tosiaan kehittyy erityistä osaamista vaikkapa päästöttömissä lämmitys­järjestelmissä. Mitä kautta suomalaiset veronmaksajat saavat silloin takaisin ne miljardit eurot, jotka on käytetty Suomen edelläkävijyyteen (vuoden 2035 hiilineutraalisuus) ilmastopolitiikassa?

[Totti]

Sitra kehottaa tuoreessa raportissaan Suomea pyrkimään kaikilla rintamilla etujoukkoihin ilmastokriisin hoitamisessa. ...

Suomella on ilmastojohtajuuteen hyvät edellytykset, sillä täältä löytyy teknologista osaamista, tehokkuutta ja yhteistyökykyä silloin kun sitä halutaan löytää. ...

Sitra muistuttaa, että edelläkävijöinä suomalaiset yritykset voivat vallata isomman osan ilmastoratkaisujen nopeasti kasvavista maailman­markkinoista. Rahoitustakin on nyt tarjolla. Riskisijoitukset ilmasto­teknologiaan ovat kasvaneet viisinkertaisella tahdilla yleiseen tasoon verrattuna. Kilpailu kiristyy kuitenkin luultavasti nopeasti.

Ajatus Suomen ilmastojohtajuudesta on taas kerran unelmahöttöä, joka ei perustu mihinkään eikä sitä paitsi tarkoitakaan mitään.

Sen lisäksi, että se on unelmahöttä, nämä johtajuuspuheet ovat vain halpa yritys luoda jonkinlaista tribalistista ylpeyttä ilmastoretoriikan ympärille. Naiiveille kansalaisille puheet johtajuudesta kuulostaa aina upealta, jolloin ihmisiä saadaan helpommin omaksumaan ilmastoagenda jos siihen liitetään näitä johtajuuspalkintoja.

Käytännöllisesti katseltuna ilmastojohtajuus on mahdoton tavoite. Moni muukin maa haluaa olla "johtaja" tässä asiassa, joten kilpailua riittää myös paljon varakkaimmista maista. Jos Suomi haluaa oikeasti olla johtaja, hintalapusta tulee massiivinen ja miljardit palaa kun kisaillaan siitä miten nopeasti voidaan ajaa teollisuus alas. Vetoaminen tekniseen osaamiseen jne. ovat onttoja argumentteja koska osaamista on yhtä paljon muissakin maissa.

Tämän myötä Sitran kannanotto on yhtä uskottava kun hevoskauppiaan puheet.

[Väestönvaihtaja]

Joissain tapauksissa ulkomailla tuotettu ruoka on ilmaston kannalta kotimaista ruokaa parempi. Tämä johtuu ulkomaisen ruuan tuotannon aiheuttamista vähäisemmistä päästöistä, mikä kompensoi rahdin aiheuttamat päästöt. Kategorisesti ei siis voida todeta kotimaisen ruuan olevan ilmaston kannalta ulkomaista parempi vaihtoehto.

[Tabula Rasa]

Joissain tapauksissa ulkomailla tuotettu ruoka on ilmaston kannalta kotimaista ruokaa parempi. Tämä johtuu ulkomaisen ruuan tuotannon aiheuttamista vähäisemmistä päästöistä, mikä kompensoi rahdin aiheuttamat päästöt. Kategorisesti ei siis voida todeta kotimaisen ruuan olevan ilmaston kannalta ulkomaista parempi vaihtoehto.

Ilmastohöpinät lämmittää kummasti siinä vaiheessa kun syödään ilmaa muualla maailmalla iskiessä useita katovuosia peräkkäin tms. Huoltovarmuus perusravintoaineiden kannalta on yksi kulmakivi minkäänlaisen yhteiskunnan pyörittämiseen.

[Väestönvaihtaja]

Joissain tapauksissa ulkomailla tuotettu ruoka on ilmaston kannalta kotimaista ruokaa parempi. Tämä johtuu ulkomaisen ruuan tuotannon aiheuttamista vähäisemmistä päästöistä, mikä kompensoi rahdin aiheuttamat päästöt. Kategorisesti ei siis voida todeta kotimaisen ruuan olevan ilmaston kannalta ulkomaista parempi vaihtoehto.

Ilmastohöpinät lämmittää kummasti siinä vaiheessa kun syödään ilmaa muualla maailmalla iskiessä useita katovuosia peräkkäin tms. Huoltovarmuus perusravintoaineiden kannalta on yksi kulmakivi minkäänlaisen yhteiskunnan pyörittämiseen.

Huoltovarmuus ei tarkoita, että kaiken Suomessa syödyn ruuan tulee olla Suomessa valmistettua.

[mannym]

Törmäsin tänään havainnolliseen kuvaan, jossa on otettu eriteltynä myös hiilinielujen vaikutus.

Jotta voitaisiin nousta -21Mt Co2 nielun tasolta nollatasolle, meidän tulisi lisätä vuosittain kasvavan biomassan määrää vastaavasti. Yksi kasvava puu sitoo hiiltä kasvaessaan vuosi vuodelta enemmän, ja tietenkin arviot vaihtelevat kasvupaikan ja puulajin mukaan. Tässä kuitenkin yksi selkeä sivusto ja karkea arvio aiheesta:

https://www.carbonpirates.com/blog/how-much-carbon-do-trees-absorb/
Planting a 100 million trees would result in a total amount of 18 million (!) tons of Carbon being captured every single year.

Suomessa istutetaan 1 600–2 000 puuta hehtaarille (https://www.energiatalous.fi/?p=2568). 100 miljoonaa puuta Suomen metsäolosuhteissa vastaisi pinta-alaa 60000ha. Teoriassa tarvittaisiin siis vain jonkin verran yli 600km2 lisää kasvuaktiivista metsäpinta-alaa, jotta voitaisiin olla lähellä hiilineutraalia tasoa. Metsiä on nyt reilut 200 000 km2.

Jos vielä lasketaan, montako puuta yhden suomalaisen tulisi istuttaa, että oltaisiin edes lähellä hiilitasapainoa, päästään suunnilleen lukuun 18. Ei se nyt oikeastaan ole kovin paljon, ja joidenkin vuosien päästä oltaisiin nollilla, olettaen, että nuo luvut 100miljoonaa puuta->18miljoonaa tonniaCO2 ovat realistisia ja muut asetetut tavoitteet toteutuvat myös. Pointti: yksi puu/nuppi ei riitä.

Koko etlan (21.1.2020) pläjäys: https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Muistio-Brief-84.pdf

Sanoisin muuten ihan kiva, mutta ei sikaria. Aikanaan oli sellainen miljardi puuta projekti, joka sitten muuttui biljoona puuta projektiksi, kunnes tiedemiehet havaitsivat että maailmassa on enemmän puita kuin aiemmin oli luultu. Mikä osoitti osaltaan sen ilmastotietämyksen tason mikä tiedemiehillä oli ja on edelleen.

Tavoite oli siis istuttaa puita jotta maailmassa olisi biljoona puuta, kun aiemmin arvioitiin että maailmassa on 400 miljardia puuta, ja niitä tarvittiin lisää sitomaan hiiltä. Sitten havaittiin että niitä on 3 biljoonaa jo valmiiksi, eli 7,5 kertaa se määrä mitä oli kuviteltu. https://www.nbcnews.com/science/environment/3-trillion-study-finds-many-many-more-trees-previously-estimated-n420456

Even with billions of trees being cut down every year, a new study estimates there are seven-and-a-half times more trees on Earth than previously believed: 3.04 trillion, to be precise — or roughly 422 trees per person.

Sekin vielä että kun meret ovat sekä suurin hiilinielu mitä pallollamme on, ja ne tuottavat, tai tarkemmin niiden sisältämä plankton tuottaa 80% ilmakehän hapesta, niin puiden kyvyt on lievästi yliarvioitu, mutta toisaalta mitä väliä, puut ovat mukavia olla olemassa ja rakennusmateriaalina erinomaisia.

Ei siis muuta kuin että hiilinielut ovat mitä ovat, niistä ei oikeasti tiedetä ja poliittisesti niitä viskellään kuten halutaan.                 

[artti]

Arvio, joka ei ota huomioon merkittäviä asiaan vaikuttavia seikkoja, on väärä arvio. Havaitkaa, että ilmaston lämpenemisellä rahastavat anekauppiaat unohtavat arvioistaan fossiilisten polttoaineiden loppumisen, jonka takia niiden arviot ovat harhaanjohtavia

[Roope]

[tweet]1419381822610345985[/tweet]

Kaarina Hazard
Kaltaisilleni, joita pääuutislähetyksemme duurivoittoinen Suomen erillishelle -uutiskulma ei ihan loppuun asti tyynnytä, suosittelen täydentäväksi näkökulmaksi saman firman kiintoisaa radio-ohjelmasarjaa Ilmasto on peto.

Ilmasto on peto

Maapallon ilmastohistorian hurja tarina

Yksi ilmastokeskustelun kestohokema on, että ilmasto on muuttunut aina. Se on aivan totta, mutta maapallon ilmastohistoria osoittaa, että se mitä ilmastoksi kutsumme on arvaamaton peto. Planeettamme on historiansa aikana kokenut valtavia luonnonmullistuksia: äkkilämpenemisiä, jääkausia ja sukupuuttoja.

Ilmasto on peto -sarjassa ympäristö- ja ilmastotoimittaja Pasi Toiviainen sukeltaa syvälle Maan ilmastolliseen menneisyyteen ja selvittää, mistä mullistukset ovat johtuneet. Entä voisimmeko oppia niistä jotain?

Yle Areena

Kun ohjelmasarjan (seitsemän puolen tunnin jaksoa) tunnuskuvana on liekehtivä maapallo, odotin toimittaja Toiviaiselta hurjaa maailmanlopun meininkiä, tulta ja tulikiveä.

Sen sijaan ainakin kuuntelemieni kahden viimeisen jakson perusteella Toiviainen lähinnä vain huokailee alistuneena, että nykymenolla lämpeneminen tuskin pysyy puolentoista tai edes kahden asteen haarukassa. Ilmastoherätys ja skeptikoiden vitsaus -jaksossa ei käsitellä ilmastotieteen ja -politiikan kiistakysymyksiä, eikä Kohti tulevaa -jaksossa sitä, mitä muuta ilmastonmuutos suomalaisille tarkoittaa kuin vähälumisia jouluja.

Mieleen jäi lähinnä se, kun Greenpeacen propagandavastaava Kaisa Kosonen ylpeili, että hänelle autottomuus ja kasvissyönti ei ole ollut temppu eikä mikään, johon Toiviainen kiirehti kertomaan, että hänkään ei aja autolla. Taka-ajatus oli, että kun tämä oli ollut niin helppoa vapaaehtoisesti heille, sen pitäisi olla pakollista muille. Toiviainen harmitteli, että vaikka hänellä on perheessään viisi lasta, hänellä ei ehkä tule olemaan lapsenlapsia, koska ilmastonmuutos. Ilmastovalinnoillaan ylpeillyt Greenpeacen Kosonen oli harkinnan jälkeen päättänyt tehdä kaksi lasta, mikä enemmän kuin mitätöi hänen kaikki aiemmat valintansa. Kososen mukaan lisääntymisvietti on niin vahva, että sitä ei vain pysty vastustamaan.

[RP]

Kolme miljardia puuta, jotka aiotaan istuttaa EU:n alueelle, tulee samojen aiemmassa viestissäni käytettyjen lähteiden perusteella sitomaan 540 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Jos käyt katsomassa sen lähteesi uudestaan, ja vertaat sivun lukuja keskenään, huomaat, että väite, että 100 miljoonaa puuta sitoisi 18 miljoonaa tonnia hiiltä vuosittain ei ole yhtäpitävä muiden sivulla esitettyjen lukujen kanssa. Näyttäisi (olettaen, että muut luvut ovat oikein) yliarvoivan hiilensitomiskapasiteetin noin kertoimella 30.

[JoKaGO]

Kolme miljardia puuta, jotka aiotaan istuttaa EU:n alueelle, tulee samojen aiemmassa viestissäni käytettyjen lähteiden perusteella sitomaan 540 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Jos käyt katsomassa sen lähteesi uudestaan, ja vertaat sivun lukuja keskenään, huomaat, että väite, että 100 miljoonaa puuta sitoisi 18 miljoonaa tonnia hiiltä vuosittain ei ole yhtäpitävä muiden sivulla esitettyjen lukujen kanssa. Näyttäisi (olettaen, että muut luvut ovat oikein) yliarvoivan hiilensitomiskapasiteetin noin kertoimella 30.

Mutta miksei niitä päästöoikeusmiljardeja laiteta toteuttamaan tuo kerroin 30? Eikö $orok$e££a ja Gate$illa ole jo ennestään ihan tarpeeksi ilman päästöoikeusmiljardejakin?

[Lahti-Saloranta]

Minusta Suomen kannattaisi keskittyä sokerijuurikkaan käyttöön hiilunieluna. Hatusta vetäisten arvioisin että se olisi tehokkaampi hiilinielu kuin puut ja pakkaisi sen hiilen mukavempaan tilaan. Sitten vain kaivamaan julmetun syvä monttu ja sato sinne maatumaan. En tiedä lämpenisikö vihreät ajatukselle vai pitäisikö sen olla vielä hullumpi.

[ämpee]

Minusta Suomen kannattaisi keskittyä sokerijuurikkaan käyttöön hiilunieluna. Patusta vetäisten arvioisin että se olisi tehokkaampi hiilinielu kuin puut ja pakkaisi sen hiilen mukavempaan tilaan. Sitten vain kaivamaan julmetun syvä monttu ja sato sinne maatumaan. En tiedä lämpenisikö vihreät ajatukselle vai pitäisikö sen olla vielä hullumpi.

Tuohan kuulostaa yhtä idioottimaiselta kuin kuvitelma metsistä jonkinlaisina hiilinieluina !!
Montussa maatuvat sokerijuurikkaat palauttavat sitomansa hiilen takaisin kiertoon aivan samoin kuin se metsä jota hakataan välillä jotta se saataisiin taas imeksimään hiilidioksidia.
Metsä nimittäin ei määräänsä enempää voi hiiltä sitoa, ja sitten kun se on sitomisensa sitonut alkaa nollapeli hiilidioksidilla siten, että samalla kun toinen pääty metsää kasvaa niin se vanhempi pääty maatuu hiilidioksidin takaisin ilmakehään.

Merissä sentään hiili sitoutuu karbonaatteihin joissa pysyvys on kokonaan toista luokkaa kuin Juhannuskokossa.

[mannym]

Onpa loistava ajatus! Tehdään sokeria kaikki varastot täyteen, niin meillä on sopivasti tuleville katovuosille ikuisesti säilyvää elintarviketta kaapit ja kappelit täynnä, ja ilmastokin pelastuu samalla

Sokeria? Teitin ambitiot jäivät nyt vähän vähille, jatkojalostetaan se suoraan viinaksi, sitten on katovuosina ainakin mitä ryypätä kun vituttaa.

Eikös se metsän määrän lisääminen ole juurikin se juttu? Voidaanhan me myös kaataa se metsä ja upottaa se kokossa polttamisen sijaan suohon, niin ettei se maadu, jos nyt sellainen suomalainen uusi menetelmä halutaan lanseerata. Tämä esitetty kakkosvaihtoehto, merien määrän kasvattaminen...?

Metsien määrän lisäämisen esteenä on pinta-ala. Se on v:mäinen este eikä se kauheasti väisty. Mitä noita lueskelin ja laskeskelin joskus niin jos tuolla etelässä missä on palmuöljyä alettu viljelemään kauhiasti. Siirryttäisiin kasvattamaan hamppua (viljelijälle sallittakoon räppi tupakki), josta sitten otetaan tarvittavat irti, aletaan valmistamaan paperia, erinäisiä kuituja ja öljyjä, niin hehtaarin hamppupelto imee ilmasta enemmän hiilidioksidia vuodessa kuin hehtaari metsää. Tuolla etelässä vieläpä tuottaisi 4 ja satoa vuodessa.

Mutta nämä on näitä, itse kasvatan pihallani mainiota hamppukasvia, tunnetaan myös nimellä humala, ja se päätyy joka joulu sahtiin mausteeksi.

[ämpee]

Eikös se metsän määrän lisääminen ole juurikin se juttu?

Minne meinasit lisätä, viljelymaallekko ?

[AngleHedd]

^Meidän metsästysmailla meni just iso alue viljoilta joulukuusifarmiksi.
Ollaanko nyt voitolla vai tappiolla hiilinieluhommien suhteen?
Nimimerkki "Tyhmä kysyy"

[Lalli IsoTalo]

Jatkan ajatusten Tonavaa.

Koska meren kasvit ovat se tehokkain hiilinielu, murskataan kaikki vuoret ja upotetaan ne mereen, syvään kohtaan ("level the playground"). Näin meren pinta nousee ja sen pinta-ala lisääntyy, jolloin meren hiilinielukasveilla on enemmän tilaa kasvaa ja niellä.

Extrabonus 1: ihmiskunnalle jää vähemmän tilaa elää, jolloin sen määrä vähentyy väkisinkin jotain kautta, mikä on hyvä asia, koska ilmastomuutos on ihmisen syytä.

Extrabonus 2: tulivuoret eivät purkaudu ilmaan vaan mereen, jolloin tulivuoren tuhka aiheuta lentokaaosta, sotkien Bransonin biopolttoaineella toimivien lentokoneiden aikatauluja.

Win-win-win-win.

[Jaska Pankkaaja]

Kun kerran hiilinielua tarjotaan EUvosto-Johtajille niin ei todellakaan mitään mädäntyvää metsää vaan tosiaan se nielu. Paras vaihtoehto on valmistaa liimapuusta puukuutioita ja rakentaa niistä valtavia pyramideja! Jäisi ikuisiksi ajoiksi muisto Hölmölän väen ilmastopolitiikasta ja vähän muustakin.

[HDRisto]

Siinäpä idea. Puinen Keopsin pyramidi vaikkapa Kyläkaupan vetonaulaksi Tuuriin. Co2 päästöt kyllä lisääntyisivät kun kaikkialta maailmasta tunkisivat katsomaan ihmettä.
(Jokainen luontoaktivisti ja -joukkio + kaiken maailman kapinalliset  voisi ostaa oman puukuution, kaiverruttaa nimensä ja raahata sitten pinoon. Greta sitten sinne viimeiseksi laelle).

[Dangr]

Aikoinaan tuli telkusta mielenkiintoinen ohjelma jossa kokeiltiin erilaisia hiilensidontakeksintöjä. Yksi oli pitkä putki joka kellui merellä pystysuorassa. Yläpäässä iso kelluke ja alapäässä takaiskuventtiili. Aaltojen ylös-alas heiluttama putki pumppasi ravintorikkaampaa vettä pinnalle jossa piilevät kasvoivat, sitoivat hiiltä ja sitten painuivat pohjaan ja muuttuivat sedimentiksi.

Kuolleen näköinen ulappa muuttui lintuja ja kaloja täynnä olevaksi, osa levistä meni kulutukseen siis.

En tiedä jatkuiko kokeilu, ja jos jatkui, niin kuinka se vaikuttaa meriluontoon.

Muuttuukohan se metaaniklatraatiksi ajanmyötä ja takaa meille ison energianlähteen tulevaisuudessa?

[Roope]

Kun kerran hiilinielua tarjotaan EUvosto-Johtajille niin ei todellakaan mitään mädäntyvää metsää vaan tosiaan se nielu. Paras vaihtoehto on valmistaa liimapuusta puukuutioita ja rakentaa niistä valtavia pyramideja! Jäisi ikuisiksi ajoiksi muisto Hölmölän väen ilmastopolitiikasta ja vähän muustakin.

Sama visio on ollut päässäni siitä asti, kun valtamedian ilmastoasiantuntijaksi korottama scifikirjailija Risto Isomäki esitti vakavissaan, että metsänomistajille pitää vastaisuudessa ryhtyä maksamaan siitä, että he kaatavat puut ja säilövät ne ikuisiksi ajoiksi hiilivarastoiksi valtaviin pinoihin, joissa puut eivät pääse lahoamaan.

[Fiftari]

Sama visio on ollut päässäni siitä asti, kun valtamedian ilmastoasiantuntijaksi korottama scifikirjailija Risto Isomäki esitti vakavissaan, että metsänomistajille pitää vastaisuudessa ryhtyä maksamaan siitä, että he kaatavat puut ja säilövät ne ikuisiksi ajoiksi hiilivarastoiksi valtaviin pinoihin, joissa puut eivät pääse lahoamaan.

80 joulukuusta upotettiin talvella järveen – nyt niitä peittää limainen mönjä, joka sai tutkimusprofessorin innostumaan: "Ooh, kyllä"

Helmikuussa sää Saimaalla oli toisenlainen. Järven pintaa peitti paksu, yli puolimetrinen jääkerros. Kovat pakkaset olivat lauhtuneet juuri, lunta oli paljon.

Jäälle tehtiin avanto, johon pudotettiin joulukuusia 6–8 kappaleen ryhmissä reilun parin metrin syvyyteen. Painoksi havupuut saivat mukaansa reikätiiliä.

XXX

Ajatus on, että kuusia upottamalla veden laatua voidaan parantaa. 80 joulukuusta ei vielä yksinään riitä, mutta mitä suurempi on ravinteita kaappaavien puiden muodostama pinta-ala, sitä tehokkaammin sinilevää voidaan torjua, kun ravinteet eivät ole levien ulottuvilla.

XXXX

Veteen upotettu kuusi on monipuolinen ruokabaari vedenalaiselle eliöstölle. Mikrobit, bakteerit, levät ja sienirihmasto imevät vedestä ravinteita, jotka rehevöittävät vettä. Kalat voivat käyttää puita kutualustoina ja kuuset houkuttelevat paikalle myös pieniä pohjaeläimiä sekä kaloja ja rapuja.

Kuusten upotuspaikalla pohja on kivikkoinen ja yksipuolinen. Puiden avulla pohjaeliöstön määrän on uskottu jopa satakertaistuvan.

XXX

Puu myös säilyy hajoamatta veden alla jopa satoja vuosia. Samalla se toimii hiilivarastona.

XXX

Kuusen rungossa on helposti paljain silmin havaittavaa mönjää, mikä on koko kuusen upotuksen tarkoitus. Alustan päällä alkaa kasvaa mikrobeja ja levästöä, joka toimii ruokapöytänä vesihyönteistoukille ja siirtää ravinteita pois vedestä.

— Ooh, kyllä. Tosi limaisen näköistä. Rungon päällä on järvisienen näköistä kasvustoa. Se on sienieläin, joka on kuin meikäläisten vesien koralli, Vuori kertoo.

YLE

[insinörtti]

Niin kovaa pakkasta ei Suomessa olekaan, ettei samanaikaisesti valmistettaisi sähköllä kylmää jokaisessa kodissa ja kaupassa. Tapaninpäivänmyrskyn sähkökatkossakin suurin huoli on, että pakasteet sulavat.
Jonkinlainen lämpövirtojen hallinta ja lämmön varastointi pitäisi ottaa vähän laajemmin käyttöön, mutta kun se on vain niin helppoa ja halpaa lyödä töpseli seinään ja tehdä kylmää tai kuumaa juuri siellä missä tarvitaan.

[Lalli IsoTalo]

Puupyramideja pitäisi pystyttää aluevesirajan tuntumaan verovapaiksi paratiiseiksi uhkapelaajille, viinanostajille ja sensellaisille. Wooden Nordic Las Vegas siis. Kuljetus Helsingistä purjeveneillä.

[Socrates]

Niin kovaa pakkasta ei Suomessa olekaan, ettei samanaikaisesti valmistettaisi sähköllä kylmää jokaisessa kodissa ja kaupassa. Tapaninpäivänmyrskyn sähkökatkossakin suurin huoli on, että pakasteet sulavat.
Jonkinlainen lämpövirtojen hallinta ja lämmön varastointi pitäisi ottaa vähän laajemmin käyttöön, mutta kun se on vain niin helppoa ja halpaa lyödä töpseli seinään ja tehdä kylmää tai kuumaa juuri siellä missä tarvitaan.

Tämä. On käsittämätöntä, että Pohjois-Suomea myöten asunnot ahdetaan täyteen kylmälaitteita hyödyntämättä mitenkään ulkoilmaa, vaikka siellä olisi 30 astetta pakkasta.

[HDRisto]

Saisiko puupyramideista tehtyä vaikkapa sillan, pyramidit kannattaisivat ajorataa. Sen verran kiinnikettä pohjaan etteivät lähtisi ajelehtimaan. Tai samantien pohjaan saakka pylväänä. Helppo korjatakin jos tulee vaurioita. Vanha pyramidi uitetaan vain pois ja uusi tilalle. Niihin pyramideihin sitten tax freet, ja kasinot. Ruletti ja noppapelit saattaisi olla epävarma muiden paitsi kasinon puolesta. Vähän kallistaisi niin saisi varmaan mulkattua tuloksia.