Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Alabama]

Saksan vasemmistopuolueen Die LINKE:n ehdokkaan kotisivu. Ei ole satiiria, vaan ihqu oikeaa todellisuutta. Sitä on vain jotenkin vaikea uskoa. Puberteetti on joskus niin lähellä dementiaa.

Heute vor 75 Jahren wurde Auschwitz befreit. Der Holocaust war eines der größten Verbrechen im 2. Weltkrieg. Die Nazis gehören auch zu den größten Klimasünder*innen, da ihr Vernichtungskrieg und ihre Panzer riesige Mengen an CO2 produziert haben. Viele Politiker sagen, dass sich das nicht wiederholen darf. Aber was tun sie gegen den Klima-Holocaust, der in diesem Moment Millionen Menschen und Tiere tötet? Greta Thunberg hat in Davos richtig gesagt, dass seit Beginn der Klimaproteste nicht genug getan wurde. Wir müssen die Klimaerwärmung jetzt stoppen damit sich ein Holocaust nicht wiederholt.

"Auschwitz vapautettiin päivälleen 75 vuotta sitten. Holokausti oli yksi suurimmista 2.:n maailmansodan rikoksista. Natsit kuuluvat myös suurimpien ilmastosynnintekijöiden/-tekijättärien joukkoon, sillä heidän hävityssotansa ja panssarinsa tuottivat valtavia määriä CO2:ta. Monet poliitikot sanovat, että tämä ei saa toistua. Mutta mitä he tekevät ilmasto-holokaustin vastustamiseksi, joka parhaillaan tappaa miljoonia ihmisiä ja eläimiä? Greta Thunberg sanoi Davosissa ihan oikein, että ilmastoprotestien alusta lähtien ei ole tehty tarpeeksi. Meidän pitää nyt lopettaa ilmaston lämpeneminen, jotta holokausti ei toistuisi."

https://tomradtke.de/posts/20200127-auschwitz/

Istu ja pala! Sivun kuvituksena kaiken huipuksi rasistisen kuvanrajauskeissin synnyttänyt otos, josta afrikkalaisaktivisti oli leikattu pois. 

[Beef Supreme]

Toimittaja kävi ostamassa patteriauton virosta..

Minulla on kymmenen vuotta vanha dieselauto. Niin kauan kuin yksikin pumppu pk-seudulla antaa tankata kanisteriin, pidän auton itselläni vaikka ilman kilpiä. Täydellä tankilla ja kahdella jerrykannulla ajan Kittilään ja takaisin, jos tilanne niin vaatii. Samalla koneella myös lataan puhelimet ja virtapankit, läppärit invertterin kanssa, apukäynnistin-virtapankin, käytän kompressoria (toki myös jalkapumppu on samassa tilassa renkaan paikkauspullojen kanssa) ja hätätilassa auto on lämmin paikka, valon lähde, yöpymispaikka, sateensuoja... Kattoteline ja vetokoukku luonnollisesti. Niin kauan kuin löytyy löpöä, on virtaa ja matka jatkuu.

Tämä pitäisi vaihtaa pattereilla toimivaan leluautoon?

Palataan asiaan kymmenen vuoden päästä.

[Beef Supreme]

Niinpä. Toistaiseksi fosiilisten polttamiselle ei ole realistista ja luotettavaa vaihtoehtoa. Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi saada rakentaa yhtään taloa ilman valmiutta puulämmitykseen. Hiilidioksidiin ja pienhiukkasiin kuolee huomattavasti hitaammin kuin pakkaseen.

[Alabama]

Niinpä. Toistaiseksi fosiilisten polttamiselle ei ole realistista ja luotettavaa vaihtoehtoa. Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi saada rakentaa yhtään taloa ilman valmiutta puulämmitykseen. Hiilidioksidiin ja pienhiukkasiin kuolee huomattavasti hitaammin kuin pakkaseen.

Just joo. Pakkaseen kuoleminen on ilmastouskovaisten mielestä moraaliseesti korkea-arvoisempaa ja jotenkin eettisesti kunnioitettava tapa heittää lusikkansa nurkkaan. Liike propagoikin ilmaston lämpenemisestä johtuvien kuolemien lisääntymistä: mm. sydänkuolemia ja lämpöhalvauksia. Niiden perimmäisinä aiheuttajina ns. ilmastonmuutoskieltäytyjät päästöineen.

Nälkään kuoleminen kylmyydestä johtuvien katojen ja nälänhätien seurauksena on sekin hyväksytty kuolinsyy. Mikäli se tapahtuu Euroopassa. Muualla, eli pc-korrektien määrittelemillä alueilla, ilmastoaktivistien suorittamien ,,mittausten" jälkeen ja aktivistien verratessa niitä johonkin agendan ikiomaan ilmastoastrologiseen verrokkiarvoon, julistetaan liikakansoitettujen (liikaa ruokittavia suita) lämpöisten seutujen asukkaat ,ilmastopakolaisuuteen' oikeutetuiksi.

[Boon Choo]

Sähköauto ja siihen liittyvä hype on loppujen lopuksi loistava juttu. Kunhan markkinoille saadaan kärryä vetämään kelpoja sähköautoja, niin hommaan sellaisen. Vetokoukkuun laitan kunnon kärry-aggregaatin, josta saa 10-100kW tehoa. Sillä voi sitten ajella päästeettömästi pitkin poikin ilman huolta akkujen loppumisesta. Mitä paksummalla ja verovapaammalla öljyllä aggregaatti toimii, sen parempi. Sinne voi sitten tuupata kaikki vanhat paistoöljyt ja muut. Tämä ei tule tietenkään pelkästään omaan käyttöön vaan tottakai siihen laitetaan kolikoilla toimivat lisäpistokkeet parkkipaikalla lataamista varten, niin saavat toveritkin virtaa 2€/15min. Kylkeen teipit "vihreää virtaa, saasteettomasti liikkuen!" Hommaa voi toki laajentaa siten, että ostaa useamman kärryn strategisiin paikkoihin. Ja onhan tästä valtava apu niille, jotka haluaisivat ladata autoaan esim. valtatien varressa syystä tai toisesta. Kärry paikalle sopivalla hinnalla.

Kai tällä idealla jonkin vihreän palkinnon saa?

[Lalli IsoTalo]

Tämä ei tule tietenkään pelkästään omaan käyttöön vaan tottakai siihen laitetaan kolikoilla toimivat lisäpistokkeet parkkipaikalla lataamista varten, niin saavat toveritkin virtaa 2€/15min.

2€/15min = 8€/h. Pistä nyt ainakin 20€/15 min, kyllä hyvät ihmiset sen verran maksavat.

[Boon Choo]

Tämä ei tule tietenkään pelkästään omaan käyttöön vaan tottakai siihen laitetaan kolikoilla toimivat lisäpistokkeet parkkipaikalla lataamista varten, niin saavat toveritkin virtaa 2€/15min.

2€/15min = 8€/h. Pistä nyt ainakin 20€/15 min, kyllä hyvät ihmiset sen verran maksavat.

Eihän tässä ole tarkoitus rahastaa tavallisia kansalaisia. Ainakaan alkuun. Tämä on vihreä idea ja siksi odotankin julkista tukea tähän. Jos ei muuta, niin apurahaa ja konfrenssipalkkioita uudelle uralle, kun tämän jälkeenkin on oltava uusia haasteita.

[HDRisto]

Tämä ei tule tietenkään pelkästään omaan käyttöön vaan tottakai siihen laitetaan kolikoilla toimivat lisäpistokkeet parkkipaikalla lataamista varten, niin saavat toveritkin virtaa 2€/15min.

2€/15min = 8€/h. Pistä nyt ainakin 20€/15 min, kyllä hyvät ihmiset sen verran maksavat.

Tienposkesta pelastettava maksaa vaikka 100€ / 15min (eivät teslailijat köyhiä ole) kun pääsee jatkamaan matkaa. Ajelee sitten vaikka perässä ja sama pikalataus uudelleen..

[Archaeopteryx]

Minulla ei ole erityistä hinkua teknologiaan teknologian vuoksi vaikka tekniikan alalla olenkin, mutta kaikki toimenpiteet, mitkä vähentävät kaupunkikeskustojen tai muiden asumistihentymien päästöjä (hiukkaset, kaasut) ovat positiivisia. Eli sähköauto tai mikä tahansa vähäpäästöinen auto on paikallisesti eduksi, ja toimisi vallan hyvin arkiautona lyhyillä matkoilla.
Mutta en edelleenkään suostu hankkimaan autoa, jonka lataamisessa kestää moninkertainen aika tankkaukseen verrattuna nimenomaan pidemmillä matkoilla. Pitää olla jo kovemman luokan sähköautisti ja intoilija, jos matkantekoon haluaa käyttää tuntikausia enemmän aikaa, tai jo alunpitäen pitää suunnitella matkat latauksen ehdoilla, etsiä latauspaikkoja ja keskeyttää eteneminen jopa 50 kilometrin välein. Itse pyrin olemaan mahdollisimman vähän aikaa liikenteessä, vaikka olenkin maailmankaikkeuden loistavin ja virheettömin kuski, mukana on kymmeniä tuhansia täydellisiä tampioita aiheuttamassa vaaraa.

Viime kesänä oli kerran tilanne, jossa auton bensamittari syttyi. Normaalitilanteessa ajoa olisi vielä mennyt 85 kilometriä, mutta nytpä täysi auto ja moottoritienopeus laski arvioitua matkaa ihan silmissä. Kun kurvasin tankille, ajotietokone lupasi matkaa 9 kilometriä, eli melko huuruilla mentiin, ja tankki tosiaan oli tankattujen litrojen mukaan hyvin tyhjä. En halua kovin montaa kertaa kokea sitä tunnetta, vaikka apupalveluita on Suomessa kohtuullisen helposti saatavilla matkan katketessa. Jos latausauton kanssa pitäisi jatkuvasti kytätä matkaa tai latauspaikkoja, ei kiitos.

[Bellerofon]

Viime kesänä oli kerran tilanne, jossa auton bensamittari syttyi. Normaalitilanteessa ajoa olisi vielä mennyt 85 kilometriä, mutta nytpä täysi auto ja moottoritienopeus laski arvioitua matkaa ihan silmissä. Kun kurvasin tankille, ajotietokone lupasi matkaa 9 kilometriä, eli melko huuruilla mentiin, ja tankki tosiaan oli tankattujen litrojen mukaan hyvin tyhjä. En halua kovin montaa kertaa kokea sitä tunnetta, vaikka apupalveluita on Suomessa kohtuullisen helposti saatavilla matkan katketessa. Jos latausauton kanssa pitäisi jatkuvasti kytätä matkaa tai latauspaikkoja, ei kiitos.

Itse huolehdin yleensä tankkaamisesta ajoissa, mutta myös pari kertaa tullut tilanne vastaan, jossa on saanut jännittää polttoaineen loppumista ja en haluaisi olla tuon tunteen kanssa päivittäin tekemisissä. Eniten sähköautoja kannattavat kortittomat julkisen liikenteen käyttäjät. Julkiselle liikenteelle pitäisikin lyödä asiaankuuluva hintalappu, sillä näitä keinotekoisia hintalappuja nähdään jo lastenhoidossa ja vastaavissa. Omassa kunnassani ei esimerkiksi ole mitään mieltä ajaa julkista liikennettä, mutta juuri lisättiin vuoroja "vihreyden" nimissä. Kyse on typeryydestä ja idiotismista vailla vertaa ja tyhjänä ajavat bussit eivät ole ilmasteko vaan rahan polttamista. Toimiva paikallisliikenne vaatii tietyn asukastiheyden, jollaista ei Suomesta löydy kovin monesta "ruudusta", jos Suomi jaetaan 100m x 100m ruutuihin. Kaupallisesti toimivaa paikallisliikennettä ei liene Suomessa mahdollista toteuttaa kuin ehkä kourallisessa kaupungeista. Kuinka paljon esimerkiksi Helsinki tukee paikallisliikennettä? Helsinki on ehkä kaupunkina ainoa, jossa voisi olla kaupallinen ratkaisu mahdollinen (vaikka olisikin kunnan 100% omistama liikelaitos). Tällä hetkellä julkinen tuki esimerkiksi HKL:lle on noin 50% toimintakuluista eli noin 350 M€. Eli joka toisen matkan maksavat kuntalaiset ja joka toisen maksaa itse palvelun käyttäjä. Lippujen hinnat tuplaamalla päästää siihen, mikä on julkisen liikenteen oikea hinta pk-seudulla. Muualla maassa lukemat ovat luokkaa 1/5 tai 1/8. Eli siellä pahimmillaan 90% matkoista on maksettu yhteisesti. Julkisen liikenteen suurin käyttäjäryhmä pk-seudun ulkopuolella on koululaiset ja näidenkin kyytien järkeistäminen voisi säästää julmetusti julkista rahaa ja ilmastoa. Pikku juttuja, mutta monet päältä vihreältä näyttävät asiat eivät välttämättä olekaan sitten ihan niin vihreitä mitä luulisi. Sähköautojen sähkö tuotetaan PK-seudullakin vielä usein kivihiilellä, joten ei sekään ole mikään lopullinen ratkaisu. Kivihiilen korvaaminen taas jollain muulla 100%:sti ei ole pikkujuttu, jos ydinenergiakin on EU:n "pahat" energialähteet listalla. Myös huoltovarmuuden osalta polttonesteellä toimivien autojen korvaaminen sähköllä on arveluttavaa. Polttoneste on kuitenkin huomattavasti helpompi varastoitava energia kuin sähkö.
Itse en ole siirtymässä sähköautoilijaksi, kun kilometrejä ei enää kerry, joten on lähes aivan sama mitä polttoaine maksaa. Eniten vituttaa omistamisen verottaminen. Halvankin auton verot ja veroluonteiset maksut ovat häkellyttävän suuria. Verotusta voi ohjata helposti käytön puolelle, jos se tehdään reilusti vähentämällä omistamisen taakkaa, mutta ei pelkoa, että tämä hallitus siten toimisi.

[Dirre]

Toimittaja kävi ostamassa patteriauton virosta..minulla ei hermo kestäisi jonkun latauspaikan etsimistä 50-80 ajokilometrin välein,,mutta ilmastonmuutos ja hyvän ihmisen viitta edellyttää uhrautumista.

https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/kotimaa/nakokulma-sahkoautoilijan-kokemattomuus-ja-latausongelmat-kostautuivat-maantiella-helsinki-vaasa-vali-venyi-14-tuntiin-nain-kaytetty-ja-halpa-tayssahkoauto-toimii-suomen-talvessa-1.3232109

"Chademo-laturit kattoivat matkan melko hyvin, mutta Nokian ja Parkanon väliin jäi vaarallinen lähes 100 kilometrin pikalatureiden katve. Lisäksi Jalasjärven ja Vaasan väli näytti pelottavan tyhjältä vain hitaampine Type2-latureineen....

"Seuraavaksi ajoimme Toijalan ABC:lle. Valitettavasti pikalaturi ei ollutkaan Fortum vaan Virta tai ehkä jokin muu, joka ei siis toiminut minulla. Myös puhelimen akku veteli viimeisiään, joten en edes harkinnut uuden mobiilisovelluksen latausta ja käynnistelyä.

Päätin jatkaa Lempäälän Lidliin, koska auton akussa oli ytyä. Alkoi jo tulla pimeää. Lempäälän keskustassa iski paniikki. Missä laturi on? Kassa paljasti, että se onkin Lempäälän toisen Lidlin pihassa, Ideaparkin lähellä. Olin turhaan ajanut keskustaan. Akun kantama oli enää 15 kilometriä.

Hitaasti madellen toinen Lidl löytyi ja ilmainen laturi oli tyhjillään. Kantamaa jäi enää alle kymmenen kilometriä, mikä näkyi vilkkuvana latauskuvana kojelaudalla.

Ei muuta kuin auto lataukseen. Nyt huomasin uuden latausongelman. Navigaattori oli syönyt puhelimen akun, joka sammui. En saisi enää jatkossa latauksia käyntiin. Tarvitsisin myös navigaattoria vielä ennen tuttua Tampere–Vaasa-väliä, sillä ohiajoihin ei ole varaa. Puhelin meni Lidlin WC-käytävän seinäpistokkeeseen lataukseen auton latausajaksi ja pojalle kaupasta karkkia matkaevääksi.

Sähköauton kyydissä talvella huomaa maantieajon toisen ongelman. Auton lämmitys syö kantamaa. Koska auto oli pakko saada kotiin, tingin lämmityksestä ja säästin kilometrejä. Myös liian raskas kaasujalka pudottaa auton kantamaa. Moottoritiellä satasen rajoituksella sinnittelin yhdeksänkympin tuntumassa, maantiellä niukasti kahdeksaakymppiä.

Tässä vaiheessa oli kuitenkin soitettava kotiin vaimolle, että poika olisi hyvä hakea matkan varrelta, että hän ehtii kouluun seuraavana päivänä. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi myös oman kotiinpääsyni kannalta....

Ostan 98 oktaanista bensiiniä ja ajelen useita satoja kilometrejä, kaasujalka ei saa olla raskas, koska se on hupaa ajoluvalle(kortille), kylmyydestä ei tarvitse kärsiä, automaattinen lämmönsäätö etupenkkiläisille ja takapenkkiläisille.

Toimittaja nytkytti muun liikenteen tukkeena koska tuntui egologiselta..14 tuntia h:ki - vaasa ,,joku saattaa ajaa tuon matkan nopeammin polkupyörällä, joka onkin parempi vaihtoehto ilmastouskontoon hurahtaneille mulkuille.

Edit - Lainaukset

sähköautot nyt ryhmään tuli uutinen että joku ionity lautausverkoston lataus hinta on meleko korkea niin yhä useampi uhkas vaihtaa takas dieseliin niin ei noiden sähköautoilijoiden motiivi todellakaan ole se ekologisuus vaan se 3e/100km käyttökustannukset

[ämpee]

On nykyään aika erikoista törmätä säästä kertovaan uutiseen jossa uutisen keskiössä on lämpö ja lumen vähäinen määrä eikä yhtään mainintaa ilmastonmuutoksesta.
Olkaa hyvä:
https://yle.fi/uutiset/3-11183605

Kittilässä loppukuusta ennätyslumet – Helsingissä koko tammikuu oli ensimmäistä kertaa täysin lumeton

Uutisesta käy ilmi, että tämänkaltainen hiihtämiseen addiktoituneita masentava tammikuu ei ole täysin poikkeuksellinen vaikka nykyinen ehkäpä ennätyksiä tekeekin.

Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla on tehty ainakin kaksi ennätystä tammikuiden historian säätilastoihin: Helsingin täysin lumeton tammikuu ja Kittilän ennätyslumet.
Tämä tammikuu lyönee laudalta myös vuoden 1930 ennätyksen päivissä, jolloin elohopea pysyi Kaisaniemen havaintoasemalla plussan puolella läpi vuorokauden.

Kävin pikaisesti tarkistamassa mikä oli Helsingin tilanne vuonna 1930.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Asukasluku silloin oli 206.000, kun se nykyään on 653.867.
Energian kulutus on todennäköisesti myös lisääntynyt ainakin samoin kolminkertaiseksi kuten asukasluku, joten lämpösaareke-ilmiöstä johtuen ihmetyttää että edellisen ennätyksen lyömiseen meni peräti 90-vuotta.

Tässä tammikuussa pakkasen puolella on käyty vain yhdeksänä päivänä. Se on Siiskosen mukaan poikkeuksellista tammikuuksi.

Viimeksi näin vähän pakkaspäiviä on ollut vuonna 1930. Tuolloin pakkaspäiviä oli vain 10.

– Hyvin lauhasta tammikuusta oli silloinkin kyse, Siiskonen toteaa.

[Lalli IsoTalo]

Ei tarpeeksi asiakkaita:

https://www.hs.fi/talous/art-2000006389367.html?share=d7d1cf3152e5e329e5a8fef5cc6d0bb2

Autojen yhteiskäyttöpalvelu Drive Now lopettaa toimintansa Helsingissä helmikuussa
Palvelu loppuu tai keskeytyy samaan aikaan monissa kaupungeissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Drive Now on osa kansainvälistä konsernia, ja Suomessa palvelua pyörittää finanssikonserni OP. Palvelu käynnistyi Helsingissä toukokuussa 2017.

"Olemme jo jonkin aikaa seuranneet palvelun tilannetta, ja valitettavasti emme löytäneet palvelun jatkamiselle sopivia vaihtoehtoja", sanoo Drive Now'n toiminnasta OP:ssä vastaava Lauri Tolvas.

[Radio]

Autojen yhteiskäyttö haiskahtaa pahasti kommunismilta ja kolhoosilta. Tutkittu on ja todettu auton ja aseen olevan ihmiselle ei nyt välttämättömiä, mutta usein osa identiteettiä.

[Roope]

Ylikani Threarah ei uskaltanut tehdä radikaalia päätöstä, koska pelkäsi asemansa puolesta – Uskaltaako Suomen hallitus?

Ruohometsän kansa -kirjassa on kiinnostavia ajatuksia johtamisesta. Johtaminen on vaikeaa, ja erityisen vaikeaa tuntuu olevan maan johtaminen, kirjoittaa kolumnissaan Marko Junkkari.


Viime viikkoina on tullut luettua iltaisin lapsille ääneen Richard­ Adamsin Ruohometsän kansa -klassikkokirjaa. Minullekin sitä aikoinaan lapsena luettiin, ja muistan pitäneeni siitä kovasti. Olihan se jännittävä seikkailukirja, jossa joukko villikaniineja yrittää löytää itselleen uuden kodin.

Nyt sitä kuitenkin luki aivan toisin. Mieleen tuli Suomen hallitus.

Mutta kerrataan ensin lyhyesti kirjan juoni.

Päähenkilö on Pähkinä-niminen kani. Hänen pikkuveljensä Viikka näkee näyn, jonka mukaan kanien yhteisöä uhkaa eksistentiaalinen uhka. Viikka ja Pähkinä kertovat uhasta ylikaniini Threarahille, joka ei kuitenkaan usko heitä. Pähkinä, Viikka ja muutama muu kani pakenevat yhteisöstä ja lähtevät etsimään uutta asuinpaikkaa.

[...]

Muutama päivä myöhemmin paikalle tuli puskutraktoreita, jotka jyräsivät koko kanikukkulan. Koloihin rakennusmiehet heittivät myrkkykaasua. Lähes kaikki kanit kuolivat.

Huomenna maanantaina on hallituksella tärkeä päivä, kun hallituspuolueiden kansanedustajat kokoontuvat keskustelemaan ilmastoasioista. Kaksipäiväinen tapahtuma on nimetty hallituksen sisäisessä slangissa "Ilmastolammeksi". Outo nimi johtuu siitä, että hallitus piti kautensa alussa ison seminaarin Hotelli Korpilammessa. Se taas oli historiallinen silmänisku Korpilampi-seminaarille, jossa vuonna 1977 Kalevi Sorsan (sd) johdolla luotiin suomalaista konsensusta.

Huomenna ei kokousteta Korpilammella vaan Helsingin Vuosaaressa. Asiat ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä kuin 43 vuotta sitten.

Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelmaan on kirjattu kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Enää puuttuvat vain ne konkreettiset päätökset, joilla tavoitteeseen päästäisiin. Päättäminen ei ole helppoa, sillä hallituspuolueista keskusta ja vihreät ovat täysin vastakkaista mieltä esimerkiksi hakkuista ja turpeesta.

Viime päivät hallituspuolueiden edustajat ovatkin kuumeisesti neuvotelleet ja yrittäneet löytää yhteistä linjaa.

Tämä kompromissi olisi maanantaina ja tiistaina tarkoitus esitellä Ilmastolampi-seminaarissa hallituspuolueiden kansanedustajille ja yrittää sitouttaa heidät sen taakse.

Päätöksentekoa luulisi auttavan se, että hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC lienee uskottavampi lopun aikojen varoittaja kuin Viikka-kani.

Helsingin Sanomat 2.2.2020

Toimittajan kehittämä allegoria kompastuu jo siihen, että ilmastonmuutos ei ole Suomelle "eksistentiaalinen uhka", ja vaikka olisikin, Suomen hallitus ei voi siihen päätöksillään vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Ilmastonmuutospaneeli IPCC:kään ei väitä mitään sellaista, vaan suomalaisia koskevalla eksistentiaalisella uhalla pelottelua voi tosiaankin verrata todistusvoimaltaan lähinnä puhuvan kaniinin näkemään näkyyn.

Mitä ikinä hallitus ensi viikolla päättää, sitä ei voi rehellisesti perustella ilmastonmuutoksella, sillä yksinkertaisen laskutoimituksen tuloksena Suomen hallituksen ilmastopolitiikalla ei voi olla mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutoksen etenemiseen. Hallituksen radikaalin ilmastopolitiikan taustalla on aivan toisenlaisia motiiveja, eikä vähiten maailmanlopun estämisellä perusteltu kymmenien miljardien eurojen uusjako.

[Golimar]

Entinen ylimeteorologi jarruttelee: Jäitä hattuun ilmastoasioissa – pohjoisilla leveysasteilla on monenlaisia ilmastoja, ja Kanadassa pakkaset paukkuvat edelleen
Pohjoismaat erottuvat omaksi alueekseen, jolla talvien leudontuminen näkyy voimakkaasti toisin kuin paljon kylmätalvisemmassa Kanadassa, kirjoittaa Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologin työstä eläkkeelle jäänyt Reijo Solantie. Tätä on hänen mielestään tuotu vähän esiin.

X

Tänä talvena Suomessa kuten muuallakin Pohjoismaissa ja Baltiassa sade on tullut paljolti vetenä ja maa ollut laajalti musta. Yhtä pohjoisessa Kanadassa talvi on sen sijaan ollut ihan toisenlainen. Sääennustuksissa Kanadan etelärajaa myöten on annettu äärimmäisen pakkasen varoituksia muistuttaen, että paljas iho paleltuu minuuteissa.

Pakkanen on Kanadassa yltänyt Berliinin leveysasteilla paikoin jopa –45 asteeseen ja Parkanon–Mikkelin tasalta pohjoiseen yli –50 asteeseen. Silloin kun viima on pakkaslunta pöllyttäessään vienyt näkyvyyden olemattomiin, on varoitettu, että ulkosalla olo on hengenvaarallista.

Lapin tasalla, missä ei ole lainkaan metsää hillitsemässä tuulen hurjuutta, on tänä talvena esiintynyt jopa –68 asteen "wind chill" -arvoja, jotka kuvaavat pakkasen purevuutta tuulen vaikutus huomioiden.

X

https://www.aamulehti.fi/a/f52523ba-24dc-4218-bc2a-965558c527f5

[ämpee]

Ilmastonmuutoksen piti alkaa teorian mukaan korkeilta leveysasteilta ja vieläpä siten, että muutoksen piti olla näillä leveysasteilla moninvertainen alempiin leveysasteisiin verrattuna.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Teorian kaltaista ilmiötä ei kuitenkaan, ainakaan Suomessa, ole havaittavissa.
Pitää vain todeta, että vuodet eivät ole veljeksiä, kuten ilmataiteen laitoksemme tekee.

Vuotuinen lämpötila sekin heittelee, kuten laittamani linkin sisällöstä voitte nähdä.
Heittely on luokkaa 4 astetta peräkkäisten vuosien välillä parhaimmillaan, ja nähdäkseni tämä kiskaisee maton alta siltä väittämältä, että asteen sadasosissa liikkuva väitetty ilmastonmuutos on liian nopea luonnon kannalta.

Panikoijat, tai propagandan asiamiehet, kerta toisensa jälkeen jäävät tahraiset housut nilkoissa kiinni, eikä tämä jostain syystä vähennä "luottamusta" panikointiin.

[zupi]

Ylikani Threarah ei uskaltanut tehdä radikaalia päätöstä, koska pelkäsi asemansa puolesta – Uskaltaako Suomen hallitus?

Helsingin Sanomat 2.2.2020

Toimittajan kehittämä allegoria kompastuu jo siihen, että ilmastonmuutos ei ole Suomelle "eksistentiaalinen uhka", ja vaikka olisikin, Suomen hallitus ei voi siihen päätöksillään vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Ilmastonmuutospaneeli IPCC:kään ei väitä mitään sellaista, vaan suomalaisia koskevalla eksistentiaalisella uhalla pelottelua voi tosiaankin verrata todistusvoimaltaan lähinnä puhuvan kaniinin näkemään näkyyn.

Mitä ikinä hallitus ensi viikolla päättää, sitä ei voi rehellisesti perustella ilmastonmuutoksella, sillä yksinkertaisen laskutoimituksen tuloksena Suomen hallituksen ilmastopolitiikalla ei voi olla mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutoksen etenemiseen. Hallituksen radikaalin ilmastopolitiikan taustalla on aivan toisenlaisia motiiveja, eikä vähiten maailmanlopun estämisellä perusteltu kymmenien miljardien eurojen uusjako.

No senhän kyllä tietää mitä päättävät: Bensa- ja dieselautoista pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Sillä ei ole mitään merkitystä, että nykyisin maksetuilla bensaveroilla (0.87e / litra -> 370 eur / hiilidioksiditonni, tänä vuonna nousee ilmeisesti 0.94 e / litra -> 400 eur / hiilidioksiditonni) keräisi bensan käytöstä ilmakehään päässeen hiilidioksidin nykyiselläkin perkeleen kalliilla DAC-tekniikalla takaisin ainakin kahteen kertaan. Tuossa tuo veron määrä on muuten laskettu vain bensaverolle ja siihen kohdistuvalle alville. Todellisen bensan hintaan kohdistettua alvia ei ole huomioitu.

EU:ssa hiilidioksiditonnin hinta pyörii päästökaupassa tällä hetkellä muuten noin 24 eurossa. Vaikea on ymmärtää, miten se auton pakoputkesta tuleva hiilidioksidi on yli 15 kertaa vaarallisempaa kuin tehtaan piipusta tuleva. Siitä nyt puhumattakaan, että EU:n ulkopuolella hiilidioksidipäästöistä ei tarvitse maksaa käytännössä mitään.

Mutta hei, onhan se nyt kaikille selvää, että ilmasto ei pelastu, jos ei suomalaisista bensa-autoista päästä eroon  .

[Roope]

Raportti: Ilmastonmuutokseen varautuminen saatava Suomessa uuteen vaiheeseen

EK on teettänyt konsulttiyhtiö Deloittella selvityksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen skenaariotyö, joka on tehty elinkeinoelämän keskeisten toimialojen näkökulmasta puhtaasti yritystoiminnan muutoksiin keskittyen.

Maailmalla riehuvat metsäpalot, tulvat ja Suomen talvimyrskyt ovat varhaisia esimerkkejä ilmiöistä, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä ilmastonmuutoksen seurauksena. Nykyisellä ilmastopolitiikalla ja -toimenpiteillä maailma etenee kohti yli 3 asteen lämpenemistä. Se tarkoittaa suomalaisyrityksille yhtäaikaisia investointitarpeita sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen.

Mihin yritysten on syytä varautua?
Deloitten selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2050 erilaisten skenaarioiden avulla (1,5 ja 4 asteen lämpenemispolut sekä erilaiset kauppapoliittiset kehityskulut). Analyysi osoitti, että ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset (sääolot, ympäristömuutokset) aiheuttavat yrityksille vuoteen 2050 mennessä huomattavia muutoksia raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikkareiteissä ja tuotannon sijoittumisessa. Sen rinnalla on varauduttava ilmastonmuutoksesta johtuviin epäsuoriin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat eri toimialojen kannattavuuteen, investointien rahoitettavuuteen, väestön muuttoliikkeisiin ja osaajien saatavuuteen.

Yhdeksän eri toimialan näkökulmat huomioiden tunnistettiin todennäköisiä ilmiöitä ja riskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua:

-    Teollisuus kärsii ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksia palvelualoja enemmän. Toimitusketjujen muutokset, raaka-aineiden hinnan nousu ja arvaamattomat tuotanto-olosuhteet muissa maanosissa vaikuttavat suoraan teollisen toiminnan kannattavuuteen. Palvelualoille vaikutukset tulevat epäsuorasti yleisen taloustilanteen ja esimerkiksi kulutuskehityksen kautta.
-    Vähähiilinen ja voimakkaasti sähköistyvä yhteiskunta muuttaa energiajärjestelmän toimintaa ja vaatimuksia merkittävästi. Tarvittavien energiainvestointien toteutumiseen vaikuttaa toimintaympäristön ennakoitavuus ja eri toimialojen energiatarve tulevaisuudessa.
-    Väestöliikkeet kasvavat jyrkästi vuoteen 2050 mennessä, jos laajoista alueista tulee asuinkelvottomia tai työskentelyolosuhteista sietämättömiä. Maahanmuutto vaikuttaa yritysten työvoiman saatavuuteen mutta myös kotimaiseen kysyntään.
-    On varauduttava siihen, että ilmastopolitiikka linkittyy entistä vahvemmin kauppapolitiikan ja geopolitiikan kanssa. Vientivetoisen maamme kannalta on iso ero siinä, lähtevätkö maailman maat tavoittelemaan päästövähennyksiä avoimen kaupan ja yhteistyön kautta vai syveneekö protektionismi.
-    Vähäpäästöisten teknologioiden t&k-edelläkävijyys voi tuoda Suomelle huomattavaa kansainvälistä menestystä. Se edellyttää kuitenkin lisää panostuksia ja onnistumisia niiden kaupallistamisessa.
-    Ilmastonmuutos voi vahvistaa maamme investointivetovoimaa. Suomen on tärkeää profiloida itseään vähäisten ilmastoriskien ja kestävien sijoituskohteiden maana. Teknologisen osaamisen ohella uskottavuutta lisää valtion ja yksityisen sektorin yhtenäinen sitoutuminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

Neljä askelta yritysten ilmastovarautumiseen

Deloitte-selvitys sisältää maanosakohtaisia tarkasteluita ja mahdollisia tulevaisuuskuvia vuodelle 2050, joita myös yksittäisten yritysten kannattaa hyödyntää niiden edetessä omassa skenaariotyössään:

-    Oman arvoketjun kartoittaminen ilmastoriskien kannalta: missä maanosissa ja valtioissa tapahtuvilla muutoksilla on merkitystä oman yrityksen kannalta?
-    Tietopohjan kerääminen: millaisia fyysisiä vaikutuksia ja yhteiskunnallisia muutoksia näillä maantieteellisillä alueilla on odotettavissa ilmastonmuutoksen seurauksena? Mitkä epävarmuudet ja lähtöoletukset niihin vaikuttavat? Millaisten muuttujien varaan eri skenaariot rakennetaan?
-    Skenaarioanalyysi: miten vaihtoehtoiset skenaariot vaikuttaisivat omaan liiketoimintaan? Mitä yhtäläisyyksiä eri skenaarioiden väliltä löytyy, joiden voi olettaa suhteellisella varmuudella toteutuvan?
-    Jatkotoimenpiteet: miten yrityksen tulisi varautua tunnistettuihin vaikutuksiin? Millaisia strategisia ja operatiivisia päätöksiä kannattaisi tehdä ja millä aikavälillä? Millaiset kustannukset ja hyödyt toimenpiteillä on?

Tutustu raporttiin ja sen tiivistelmään.

Elinkeinoelämän keskusliitto 20.1.2020

Maahanmuutto Eurooppaan lisääntynee (Kovats et al. 2014).

Riippumatta siitä, onko vallalla protektionistinen kauppapolitiikka
vai vapaakauppa, liittyy Euroopassa ilmastonmuutokseen
sopeutumiseen merkittäviltä osin erityisesti mahdollinen Afrikasta
pohjoiseen suuntautuvan maahanmuuttoaalto. Protektionistiseen
kauppapolitiikkaan on todennäköisesti liitoksissa myös tiukka
maahanmuuttopolitiikka, mutta sen toteuttamistapaa on vaikea
arvioida, jos tulijoita olisi moninkertaisesti Euroopan tai Suomen
väkilukua vastaava ihmismäärä. Protektionismiin todennäköisesti
liittyy myös kielteinen suhtautuminen humanitaariseen apuun,
mikä voisi itsessään auttaa ilmastonmuutoksesta pahiten kärsivien
alueiden mahdollisuuksia ja vähentää alueilta muuttamisen
tarvetta.

Tiukka maahanmuuttopolitiikka toteutuu ihan sillä, että tänne ei oteta porukkaa ilman viisumia. Suojelu ulkoistetaan kokonaan Euroopan ulkopuolelle.

Skenaario: Konfliktien maailma

Politiikka ja lainsäädäntö
•     EU on toteuttanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, suurin osa
muista maista ei
•     Suurvallat ja niiden populistijohtajat sanelevat globaalia kehitystä
ja maiden väliset suhteet kärjistyneet valtapolitiikan vuoksi
•     Korkeat rajatullit ja sanktioita suurvaltojen välillä
•     Ilmastonmuutoksen vakavien seurausten myötä myös aseellisten
konfliktien uhka
•     Maat tekevät sulkeutunutta politiikkaa myös maahanmuuton
saralla

Yhteiskunta
•     Pienissä maissa elintaso laskee ja maiden välille ja sisäisesti
kehittyy konflikteja luonnonvaroista
•     Epätoivo lisääntyy ilmastonmuutoksesta eniten kärsivissä maissa
ja johtaa pyrkimyksiin muuttaa kestävämpiin yhteiskuntiin, mutta
pohjoisissa maissa maahanmuuttoa ei kuitenkaan hyväksytä

Talous
•     Ilmaston lämpeneminen on muuttanut maiden talousrakenteita
ja vaikeuttanut maanviljelyä laajoilla alueilla
•     EU:n vahva ilmastopolitiikka on maksanut paljon, osittain koska
muut maat eivät ole lähteneet mukaan kehitykseen

Skenaario: Vahvojen hegemonia

Politiikka ja lainsäädäntö
•     EU on toteuttanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa
(hiilineutraali 2050), suurin osa muista maista ei – ainakaan
tarpeeksi nopeasti
•     Maidenvälinen kauppa esteetöntä ja tullit matalia, lukuun
ottamatta EU:n asettamia hiilitulleja esim. teräkselle

Yhteiskunta
•     Ilmaston lämpeneminen ja paikalliset päästöt aiheuttaneet
merkittäviä terveysongelmia ja nostaneet kuolleisuutta erityisesti
trooppisilla, runsasväkisillä alueilla
•     Kuivuus, merenpinnan nousu ja taloudelliset vaikutukset jakaneet
ihmisiä uusille asuinalueille ja aiheuttaneet suuria maiden- ja
mannertenvälisiä maahanmuuttoaaltoja ilmastonmuutoksesta
vähemmän kärsineille alueille, joissa väestönkasvu on pysähtynyt

Talous
•     Luonnonvarojen ylikuluttaminen on johtanut alueellisiin
resurssipuliin ja raaka-aineiden sekä ruoan hintojen nousuun,
luonnonvaroiltaan rikkaat maat pärjäävät paremmin.
•     Globaalitalous on supistunut sopeutumistoimien hinnan ja
luonnonvarojen hupenemisen aiheuttaman taloudellisen
toiminnan hidastumisen takia
•     Suuryritykset tai vahvat valtiot toteuttavat resurssien
osalta uuskolonialismia maihin, joilla ei ole varaa sopeutua
ilmastonmuutokseen

Skenaario: Globaali sopusointu

Politiikka ja lainsäädäntö
•     Lähes kaikki valtiot ovat toteuttaneet kunnianhimoista
ilmastopolitiikkaa vähintään YK:n Pariisin sopimuksen mukaisesti
ja sopimuksen toimeenpanemiseksi, valvomiseksi ja kiistojen
ratkaisemiseksi on luotu tarvittavat monikansalliset rakenteet
•     Ympäristölainsäädäntö on yhdenmukaistunut ja globaaleja
tuotestandardeja on kehitetty
•     Pitkäjänteiset ympäristötoimet ja niissä onnistuminen
ovat kasvattaneet valtioiden välistä luottamusta ja uskoa
tulevaisuuteen

Talous
•     Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on toteutettu
etupainotteisesti, jolloin vaikutus talouteen ollut positiivinen
•     Fossiilitaloudet ovat onnistuneet talousrakenteiden muutoksessa
sekä kansalaisiin että yrityksiin suuntautuneiden poliittisten
tukitoimien avulla
•     Vapaat ja kaikille avoimet markkinat ovat edistäneet
vähäpäästöistä globaalia kehitystä ja puhtaan teknologian
leviämistä

Yhteiskunta
•     Globaalit ilmastotoimet ovat muokanneet yhteiskuntarakenteita
ympäri maailmaa: sähköistyminen on edistänyt päästöjen
vähentämistä ja kuluttaminen suuntautuu vähäpäästöisiin
ratkaisuihin
•     Elintaso on noussut ja tuloerot kaventuneet globaalilla tasolla,
mutta köyhyys ja nälänhätä eivät ole kadonneet, sillä eteläisellä
pallonpuoliskolla sään ääri-ilmiöt ja kuivuus vaikeuttavat
ihmisten ja yritysten jokapäiväisiä toimintoja jo 1,5 asteen
lämpenemispolulla
•     Ilmastoperusteiset muuttoliikkeet rajoittuvat pitkälti valtioiden
sisälle ja lähimaihin

Skenaario: Itsenäiset vastuunkantajat

Politiikka ja lainsäädäntö
•     Kärjistyneet maidenväliset suhteet aiheuttavat merkittäviä
valtioiden välisiä yhteenottoja, kuten kauppasaartoja ja
kyberhyökkäyksiä, mutta aseellisten konfliktien määrä on
kuitenkin pieni
•     Lähes kaikki valtiot ovat toteuttaneet kunnianhimoista
ilmastopolitiikkaa vähintään YK:n Pariisin ilmastosopimuksen
mukaisesti, tosin eristyksissä toisistaan, sillä hiilellä ei ole
globaalia hintaa
•     Hiilipohjaiset korkeat rajatullit ja sanktiot talousalueiden välillä
ovat nostaneet ilmastotoimien kunnianhimoa entisestään, mutta
tehneet kehittämisestä kalliimpaa

Yhteiskunta
•     Vahvan protektionismin vuoksi valtioiden välinen
eriarvoistuminen on lisääntynyt - korkeista raaka-aineiden
hinnoista kärsivät pienet ja köyhät valtiot voivat joutua
turvautumaan kasvavissa määrin energian ja ruoan
säännöstelyyn
•     Ihmisten liikkuvuutta ajaa ilmastonmuutoksen sijaan enemmän
paremman elintason etsiminen ja maahanmuuttoa pyritään
hillitsemään

Skenaarioiden heijastevaikutukset Suomeen
...
Ihmisten liikkumiseen perustuva vaikutusketju perustuu siihen, että ilmastonmuutos voi myötävaikuttaa väestöliikkeiden syntymiseen,
jos elinolot muuttuvat merkittävästi. Muutokset sään kausivaihtelussa voivat puolestaan vaikuttaa matkailuun.
...
Konfliktien maailma
Suomen tasolla näkyviä vaikutuksia
Ihmisten liikkuminen
•     Ilmastonmuutoksen vahvistamat väestöliikkeet lisääntyvät merkittävästi, mikä aiheuttaa
jännitteitä maiden välille – rajat haluttaisiin pitää kiinni, mutta inhimillinen hätä on suurta
•     Lisääntyvien sään ääri-ilmiöiden vuoksi turismi Suomeen voi lisääntyä, mutta Suomesta ulospäin
suuntautuva matkailuhalu vähetä. Suomalaisille matkustaminen ulkomaille ei ole konfliktien takia
kaikkialle enää yhtä helppoa
...
Pienyritys matkailualalla
•     Työvoiman saaminen syrjäisemmille alueille voi olla hankalaa,
kun asutus on keskittynyt kaupunkeihin ja työikäinen väestö on
pienentynyt eikä maahanmuuttoa ole haluttu edistää
...
Vahvojen hegemonia
Suomen tasolla näkyviä vaikutuksia
...
Ihmisten liikkuminen
•     Ilmastonmuutoksen aiheuttamat väestöliikkeet tuovat muuttoaaltoja Suomeen kuumilta ja
kuivuneilta alueilta
•     Uudet taudit leviävät etelästä Suomeen ja aiheuttavat massaepidemioita
•     Turismi Suomeen kasvanut merkittävästi
Geopoliittinen
•     Luonnonvaroihin liittyvät alueelliset konfliktit erityisesti eniten ilmastonmuutoksesta kärsivillä
alueilla näkyvät maahanmuutossa ja kiristävät EU:n välejä muiden, vähemmän kunnianhimoisia
ilmastotoimia tehneiden maiden kanssa
...
Pienyritys matkailualalla
•     Useat alueet ovat muuttuneet todella tukaliksi asuinpaikoiksi,
mikä lisää erityisesti kesäturismia Suomeen – kausityöntekijöiden
palkkaaminen on helppoa, koska maahan on tunkua
...
Globaali sopusointu
Suomen tasolla näkyviä vaikutuksia
...
Ihmisten liikkuminen
•     Maahanmuutto Suomeen ei ole suuressa määrin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, vaan sitä
ohjaavat elintasoon ja työllisyyteen liittyvät syyt
•     Kaupungistuminen on jatkunut, mutta turismi on entistä suurempi elinkeino, joka tuo työtä
maaseudulle
...
Pienyritys matkailualalla
•     Turistivirrat suuntautuvat Suomeen kesällä suotuisien
lämpötilojen ja toisaalta luontokokemusten perässä
•     Työvoimaa on saatavilla myös syrjäisemmille paikkakunnille, koska
Suomi nähdään houkuttelevana maana asua
...
Itsenäiset vastuunkantajat
Suomen tasolla näkyviä vaikutuksia
...
Ihmisten liikkuminen
•     Maahanmuutto Suomeen ei ole suuressa määrin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa, ja muuta
kuin selkeän työperäistä maahanmuuttoa pyritään estämään voimakkaasti
•     Kaupungistuminen on jatkunut, mutta turismi on entistä suurempi elinkeino, joka tuo työtä
maaseudulle

Skenaariot toimialojen näkökulmasta
...
Maahanmuutto todennäköisesti lisääntyy ja vaikuttaa yritysten työllistämismahdollisuuksien
lisäksi kotimaiseen kysyntään

Maahanmuutto todennäköisesti lisääntyy. Mitä voimakkaammin ilmasto lämpenee, sitä vaikeammin ennustettavia
vaikutukset väestöliikkeiden kokoon ja suuntaan ovat. Ilmaston lämpenemisestä eniten kärsivät alueet esimerkiksi Afrikassa
muuttuvat asuinkelvottomiksi, mikä voi aikaansaada suuria muuttoliikkeitä. Jos maahanmuuttajien määrä Suomeen nousee
merkittävästi, on sillä suuri vaikutus koko yhteiskuntamme rakenteisiin. Oli maahanmuuton määrä mikä tahansa, korostui
eri toimialojen näkemyksissä kouluttamiseen ja yhteiskuntaan integroimiseen panostamisen tärkeys.
...
Neljän asteen maailmassa Suomen sosiaalijärjestelmän
kestävyys voi olla matalampia lämpenemisasteita kovemmalla
koetuksella. Jos Suomesta tulee kiinnostava maahanmuuton
kohde, sosiaaliturvajärjestelmä joutunee ainakin lyhyellä aikavälillä
koville. Toisaalta maahanmuuton myötä Suomeen muuttaa lisää
eläkkeenmaksajia, mikä voi tukea työeläkejärjestelmän toimivuutta.
Toimivan eläkejärjestelmän edellytys on, että maahan muuttava
työikäinen väestö löytää töitä ja integroituu yhteiskuntaan.
...
Neljän asteen skenaarioissa maahanmuutto Suomeen voi kasvaa
merkittävästi. Protektionismin vallitessa valtion valitsema tapa
reagoida maahanmuuttoon on vaikeasti ennustettavissa ja
riippuvainen sekä omasta poliittisesta tilanteestamme, myös
erityisesti EU:n sisäisistä sopimuksista. Maahanmuutolla nähdään
olevan positiivinen vaikutus työvoiman saatavuuteen palvelualalla,
mutta maahanmuuttajien työllistämiseksi heidän integrointiinsa,
koulutukseensa ja kielitaitoonsa tulisi panostaa merkittävästi.
...
Palvelualoille merkittävässä asemassa on myös Suomen
väestönkehitys, johon ilmastonmuutos voi vaikuttaa. Neljän asteen
lämpenemispolkua seuraavassa maailmassa ilmastonmuutoksen
aiheuttamat väestöliikkeet todennäköisesti vahvistuvat
merkittävästi enemmän kuin 1,5 asteen polulla. Se voi tarkoittaa
merkittävää maahanmuuton lisääntymistä Suomeen erityisesti
eniten ilmastonmuutoksesta kärsivistä maanosista, kuten
Afrikasta ja Lähi-idästä. Tämä voi vaikuttaa tasapainottavasti
väestörakenteeseen ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestelmän sekä eläkejärjestelmän kestävyyteen, mikäli
maahanmuuttajien integroimisessa yhteiskuntaan onnistutaan.
Lisääntyvä väestömäärä lisää myös kysyntää palvelualoilla.

Ohkaisella ilmastoselvityksellä on lähinnä viihdearvoa, kun siinä muun muassa luullaan ilmastonmuutosta tärkeimmäksi tekijäksi Eurooppaan suuntautuvassa maahanmuutossa. Afrikan väestöräjähdys (+1,2 miljardia vuoteen 2050 mennessä) toteutuu jokaisessa skenaariossa, ja kasvava liikaväestö pyrkii Afrikasta Eurooppaan joka tapauksessa. Jos politiikkana on ottaa tulijat vastaan, niin tulijoita riittää loputtomiin. Jos politiikaksi muutetaan, että sisään ei pääse ilman viisumia ja laittomasti yrittävät palautetaan maahantulokiellon kanssa, niin eipä ole kauan tulijoitakaan.

[Huppupelikaani]

Hallituksen järjetön ilmastointitavoite ja kuinka siihen päästään. Lähetys seurattavissa Yleltä alla olevan uutislinkin kautta. Uutiseen päivitetään keinoja päivän aikana.

Tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on yksi maailman kunnianhimoisimmista.

Jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman tavoitteen, hiilipäästöjä pitäisi vähentää arviolta 20 miljoonaa tonnia. Hallitus miettii parhaillaan, mistä päästöleikkaukset tehdään.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät kokoontuvat tänään Helsingin Vuosaareen linjaamaan ilmastoratkaisuja, huomenna tiistaina puhutaan työllisyydestä.

https://yle.fi/uutiset/3-11189736

[Herbert]

Jääkautta pukkaa:

CHILL IN THE AIR Earth about to enter 30-YEAR 'Mini Ice Age' with -50C temperatures in coldest regions, scientists warn

REVEALED
By Harry Pettit
2nd February 2020, 8:24 am
ADD COMMENT

EARTH could face frosty weather and biting snow storms over the next 30 years as an ominous "solar minimum" grips the planet, a scientist has warned.

The cold snaps – caused by the Sun entering a natural "hibernation" – threaten to trigger food shortages as temperatures slump across the planet, experts say.

According to Nasa, the Sun will reach its lowest activity in over 200 years in 2020.

This could cause average temperatures to drop as much as 1C in a cold spell lasting 12 months, according to Northumbria University expert Valentina Zharkova.

That might not sound like much, but a whole degree is very significant for global average temperatures.

Koko juttu:

https://www.thesun.co.uk/tech/10864950/mini-ice-age-earth-weather/amp/?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_campaign=sharebarweb&__twitter_impression=true

[ämpee]

Hallituksen järjetön ilmastointitavoite ja kuinka siihen päästään.

Ajamalla teollisuutta alas.
Asumisesta emme voi tinkiä, emmekä nykyisestä liikkumisesta, joten jäljelle ei merkittävänä energian käyttäjänä jää kuin teollisuus.
Maatalous lienee aika marginaalinen tässä sopassa.

Ajamalla teollisuutta alas ajetaan samalla liikkumisen tarvetta alas, jolloin seurauksena on tuottamattomuus, työttömyys ja päästöttömyys.
Tuossa järjestyksessä.

Oma kysymyksensä sitten on, voiko Suomesta tehdä näillä leveysasteilla ja tällä väkimäärällä kehitysmaata ?

[P]

Ilmastonmuutoksen piti alkaa teorian mukaan korkeilta leveysasteilta ja vieläpä siten, että muutoksen piti olla näillä leveysasteilla moninvertainen alempiin leveysasteisiin verrattuna.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Teorian kaltaista ilmiötä ei kuitenkaan, ainakaan Suomessa, ole havaittavissa.
Pitää vain todeta, että vuodet eivät ole veljeksiä, kuten ilmataiteen laitoksemme tekee.

Vuotuinen lämpötila sekin heittelee, kuten laittamani linkin sisällöstä voitte nähdä.
Heittely on luokkaa 4 astetta peräkkäisten vuosien välillä parhaimmillaan, ja nähdäkseni tämä kiskaisee maton alta siltä väittämältä, että asteen sadasosissa liikkuva väitetty ilmastonmuutos on liian nopea luonnon kannalta.

Panikoijat, tai propagandan asiamiehet, kerta toisensa jälkeen jäävät tahraiset housut nilkoissa kiinni, eikä tämä jostain syystä vähennä "luottamusta" panikointiin.

Ja yläilmakehään päiväntasaajan seuduilla piti syntyä "hot spotteja". Eipä ole syntynyt.

Lähes kaikki mallinnukset ja teoriat ovat menneet ns. päin persusta.

[Lasse]

Hallituksen järjetön ilmastointitavoite ja kuinka siihen päästään. Lähetys seurattavissa Yleltä alla olevan uutislinkin kautta. Uutiseen päivitetään keinoja päivän aikana.

Tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035 on yksi maailman kunnianhimoisimmista.

Jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman tavoitteen, hiilipäästöjä pitäisi vähentää arviolta 20 miljoonaa tonnia. Hallitus miettii parhaillaan, mistä päästöleikkaukset tehdään.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät kokoontuvat tänään Helsingin Vuosaareen linjaamaan ilmastoratkaisuja, huomenna tiistaina puhutaan työllisyydestä.

https://yle.fi/uutiset/3-11189736

Vastamyrkyksi tälle toksiselle uutiselle esitän Patrick Mooren tuoreen luennon:

Patrick Moore - The Power of Truth In Politics
https://www.youtube.com/watch?v=GXBBNcAvCsU

Before we began to emit CO2 it had been declining for 150M years, falling to 180 ppm 20K yrs ago. Marine calcifiers sequestered CO2 as CaCO3. We have restored a balance to the global carbon cycle with CO2. Plants want 800-1500 ppm, like it was for many millions of years.

[HDRisto]

Krista Mikkosen mukaan "Tällä hetkellä raivataan metsää, jotta lantaa saadaan levitettyä pellolle. Jos lanta menisi hyötykäyttöön, se olisi monella tavalla ilmastoteko".

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006394207.html

Eli metsää kaadetaan sen takia että saadaan levittää lantaa pelloille vai miten lehmänlanta ja metsäteollisuus liittyvät toisiinsa?.

[Archaeopteryx]

Krista Mikkosen mukaan "Tällä hetkellä raivataan metsää, jotta lantaa saadaan levitettyä pellolle. Jos lanta menisi hyötykäyttöön, se olisi monella tavalla ilmastoteko".

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006394207.html

Eli metsää kaadetaan sen takia että saadaan levittää lantaa pelloille vai miten lehmänlanta ja metsäteollisuus liittyvät toisiinsa?.

Luulisin: laskennallisesti lantaa saa levittää vain tietyn määrän pinta-alaa kohti, ettei maahan rikastu liikaa ravinteita, eikä niitä huuhtoudu vesistöihin. Kun peltoa raivataan metsästä, levityspinta-ala kasvaa, eikä tule sanktioita mm. tukien kanssa. Eli tietty määrä karjaa vaatii tietyn määrän peltopinta-alaa, jonne lantaa voi levittää.
Tästähän on tietysti sovelluksia, ainakin jossakin vaiheessa on ollut mahdollista esim. kasata sonta johonkin paikkaan ilman minkäänlaista levittämistä, kunhan laskennallisesti kaikki on ok. Hyvä puoli on siinä, että viljelijä voi itse lisätä köyhemmän osan lantakuormaa, ja vähentää ravinteikkaammilta lohkoilta.

[simppali]

Tuntuu, että joku hurmoshenki on vallannut hallituksen...

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006394207.html

"Hallitus aikoo muun muassa kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta 100 miljoonalla.

Suomessa on noin 200 000 öljylämmitteistä pientaloa. Öljylämmitteisten kiinteistöjen omistajia kannustetaan siirtymään muihin lämmitysmuotoihin erillisellä toimenpideohjelmalla.

Kuutisen vuotta sitten mietittiin lämmitysjärjestelmän uusimista öljy oli.. maalämpö tuli hinta n. 18.000€, pelkän maalämpölaitteiston osalta..mökin sähkö asiat piti muuttaa..kolme uutta pääkeskusta, sulake koon piti vastata maalämpöpumpun vaatimuksia, eli tarvittiin ns. voimavirta.

Ed. ei ollut mikään ilmastoteko, vaan laskettiin mitä vanhan systeemin uusiminen maksaa/kokonaan uusi systeemi....

Mikkoset ja muut ilmastohurmassa elävät varmaan antavat hienolle paperille painetun esitteen "toimenpideohjelmasta" niille jotka lämmittävät kiinteistöään öljyllä eikä muuta ,paitsi perkeleellisen nousun asumiskustannuksiin.

Mikkonen varmaan luulee, että jokaisella öljyllä lämmitävällä on 25.000-35.000€ patjan alla valmiina odottamassa siirtymistä muuhun lämmitysmuotoon.

[kilohauli]

Hallitus perustaa ilmastorahaston – tarkoitus ohjata satoja miljoonia euroja erilaisiin ilmastotoimiin

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006394517.html

No niin, kaikki riittävän härskillä luonteella varustetut, ei muuta kuin perustamaan ilmastotekoja tekeviä yrityksia, niin lohkeaa joku osa noista "sadoista miljoonista".

Eikä tarvitse säikähtää tuota kohtaa "ilmastotekoja tekeviä", riittää kun vain pärisee niin maan perkeleesti, niin rahaa kyllä riittää, vrt. kotoutusbisnes, jossa rahanjako ei tapahdu tulosperustaisesti, vaan rahan määrä on suoraan verrannollinen pärinän määrään.

On se hienoa, että ohjataa satoja miljoonia suomalaisten rahaa, jotta voidaan leikkiä maailman päästöjen promillen osien leikkaamista.
#unelma #ihmisyysvelvoittaa #ilmasto"talkoot"

[Don Nachos]

Eilen oli mukavan keväinen keli. Lepposat helmikuu grillailut. Nurmikko vihertää, linnut laulaa ja pensaat pukkasi nuppua. Tähän voisi tottua 

[Lucce]

Syyllinen tähän kaikkeen on tämänhetkinen Umpihullu EU . Ruotsin ja Suomen kannattaa alkaa miettiä vakavasti koko Golfkerhosta lähtemistä . Kansalaisille alkaa Riittää.