Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Jepulis]

Alkaa kauhistuttaa tämä ilmastonmuutoksesta johtuva vastuun kanto. Jos onnistuttaisiin nollaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttö ja pysäyttämään ilmaston lämpeneminen niin sitten se vastuunkanto vasta alkaisi. Ählyiltä loppuisi öljytulot ja kun muuta teollisuutta ei oikein ole niin ählyjen toimeentulohan menisi kovin niukaksi. Länsimaiden olisi tietenkin kannettava tästä vastuunsa kun estivät ählyjen kehityksen ostamalla heiltä öljyä.

Siinä tulee käymään juuri niin. Heti kun eurooppalaiset (heistä lähinnä valkoinen mies) keksii öljyn korvaavan tuotteen, vastavuoroisesti alati hereillä oleva eurooppalainen jeesustelukoneisto keksii syyn miksi ainakin tuplasti koko öljykaupan bruttosumman verran on siirrettävä "häviäjämaille" kun ikävä ihminen, siis se valkonen mies, on taas mennyt keksimään jotain. Keksintöä eli sen tuomaa hyvinvointia käytetään taas vaan osana sortokoneistoa. Eikö kaikkea hyötyä voisi jakaa muille, miten voi olla niin julma.     

[Nuiva kansalainen]

Serkun pieni poika oli kuullut uutisissa puhuttavan ilmastomuutoksesta ja oli asiasta jopa vähän peloissaan. Tuli sitten kysymään minulta, mitä me voisimme tehdä asian hyväksi. Sanoin, että päästöjen kannalta suurin ongelma on liian suuri väestön määrä ja tämä koskettaa erityisesti Lähi-itää ja Afrikkaa. Paras tapa auttaa tilannetta on olla äänestämättä vihervasemmistoa, joka haluaa maahanmuutolla lisätä väestön määrää myös Euroopassa lisäten näin päästöjä ja kiihdyttäen ilmastonmuutosta. Poika ihmetteli, kuinka tyhmä vihervasemmisto oikein on ja lupasi isona olla äänestämättä heitä. Jälleen yksi tuleva äänestäjä käännytetty

[ämpee]

Ilmeisesti jossain ollaan surkeasti rahaa vailla kun jatkuva rummutus ilmastosta jatkuu.

Presidentti Niinistö ja 15 muuta eurooppalaista johtajaa vaativat: Ilmastokriisin pysäyttämiseksi on tehtävä enemmän ja nopeammin

Mikä ihmeen kriisi on kyseessä, sitä tuo uutinen ei valaise, eikä myöskään sitä mitä pitäisi tehdä enemmän ja nopeammin.

Ilmastosta puhutaan paljon, ja varsinkin siitä puhutaan miten katastrofaalisessa tilanteessa se kohta on, mutta mitään kouriintuntuvaa ei ole mistään katastrofista esittää.
Myöskään mitään kouriintuntuvaa ei ole esittää siitä miten me voisimme ilmastoa säätää puoleen tai toiseen.

Kaiken aikaa tulee enemmän ja enemmän tunne huijarista joka ei voi antaa huijattavalle liikaa aikaa omien päätöstensä tekemiseen, koska huijauksen onnistuminen edellyttää huijarin päätösten mukaan toimimisen.
Se kyllä tiedetään, että poliittiset johtajat eivät ole kynttilöinä sieltä kirkkaimmasta päästä.

[ämpee]

Ilmakehän ja merien lämpökapasiteettia on laskettu, ja on tultu siihen tulokseen, että valtamerien lämpökapasiteetti on 1.000 kertainen ilmakehään nähden.
Jos siis ilmakehää onnistutaan lämmittämään 10 astetta, ja sen jälkeen siirtämään koko tuo lämpömäärä valtameriin, niin huolellisen sekoittamisen jälkeen valtamerien lämpötila on noussut 0.01 astetta.

http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264617-jos-10-astetta-ilman-lampoa-uppoaa-mereen-niin-meren-lampo-nousee-001-astetta

Meillä on siis melkoinen jarru pidättelemään ilmakehässä tapahtuvia muutoksia.

Tuon linkin artikkelin kommenteissa oli ratkiriemukas ilmastonmuutosta käsittelevä likki juutuupiin.
https://www.youtube.com/watch?v=yR1VxRfzlYs

Kannattanee vaikkapa jakaa edelleen, vielä kun ei ole laitonta.

[vastarannan kiiski]

Ilmakehän ja merien lämpökapasiteettia on laskettu, ja on tultu siihen tulokseen, että valtamerien lämpökapasiteetti on 1.000 kertainen ilmakehään nähden.
Jos siis ilmakehää onnistutaan lämmittämään 10 astetta, ja sen jälkeen siirtämään koko tuo lämpömäärä valtameriin, niin huolellisen sekoittamisen jälkeen valtamerien lämpötila on noussut 0.01 astetta.

http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264617-jos-10-astetta-ilman-lampoa-uppoaa-mereen-niin-meren-lampo-nousee-001-astetta

Meillä on siis melkoinen jarru pidättelemään ilmakehässä tapahtuvia muutoksia.

Tuon linkin artikkelin kommenteissa oli ratkiriemukas ilmastonmuutosta käsittelevä likki juutuupiin.
https://www.youtube.com/watch?v=yR1VxRfzlYs

Kannattanee vaikkapa jakaa edelleen, vielä kun ei ole laitonta.

Tuo merien suuri lämpökapasiteetti vaikuttaa niin että jos ei meriä olisi, ilmastonmuutos olisi menossa nopeammin.

Kirjoittaja myös toteaa että "jos meret sekoitetaan tasaisesti" ööh, mistä sellainen vatkain löytyy?

Kaikki jotka käyneet kesällä uimassa tietävät että kun pintavesi lämpenee, ei se vesi sekoitu, vaan syvemmällä on edelleen kylmää. Siis pintavesi lämpiää ja lämpö leviää alaspäin vain hyvin hitaasti. Sama juttu ilmastonmuutoksen kanssa, jos merien pintavesi lämpiää, ei se sekoitu paitsi niissä harvoissa paikoissa joissa on pystyvirtauksia alaspäin (kuten Pohjois-Atlantilla).

Tai jos muutamia miljoonia vuosia odotellaan, ehkä sitten on sekoittunut.

Ja totta kai meret ovat mukana ilmastonmuutoslaskelmissa.

Meret on paljon helpompi laskea mukaan kuin esimerkiksi pilvisyyden muutoksien vaikutus, joka on oikeasti hankala ja epävarma mallinnettava, luultavasti suurin virhelähde ilmastonmuutoksen mallinnuksessa.

[mannym]

Ilmakehän ja merien lämpökapasiteettia on laskettu, ja on tultu siihen tulokseen, että valtamerien lämpökapasiteetti on 1.000 kertainen ilmakehään nähden.
Jos siis ilmakehää onnistutaan lämmittämään 10 astetta, ja sen jälkeen siirtämään koko tuo lämpömäärä valtameriin, niin huolellisen sekoittamisen jälkeen valtamerien lämpötila on noussut 0.01 astetta.

http://ossitiihonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264617-jos-10-astetta-ilman-lampoa-uppoaa-mereen-niin-meren-lampo-nousee-001-astetta

Meillä on siis melkoinen jarru pidättelemään ilmakehässä tapahtuvia muutoksia.

Tuon linkin artikkelin kommenteissa oli ratkiriemukas ilmastonmuutosta käsittelevä likki juutuupiin.
https://www.youtube.com/watch?v=yR1VxRfzlYs

Kannattanee vaikkapa jakaa edelleen, vielä kun ei ole laitonta.

Tuo merien suuri lämpökapasiteetti vaikuttaa niin että jos ei meriä olisi, ilmastonmuutos olisi menossa nopeammin.

Kirjoittaja myös toteaa että "jos meret sekoitetaan tasaisesti" ööh, mistä sellainen vatkain löytyy?

Kaikki jotka käyneet kesällä uimassa tietävät että kun pintavesi lämpenee, ei se vesi sekoitu, vaan syvemmällä on edelleen kylmää. Siis pintavesi lämpiää ja lämpö leviää alaspäin vain hyvin hitaasti. Sama juttu ilmastonmuutoksen kanssa, jos merien pintavesi lämpiää, ei se sekoitu paitsi niissä harvoissa paikoissa joissa on pystyvirtauksia alaspäin (kuten Pohjois-Atlantilla).

Tai jos muutamia miljoonia vuosia odotellaan, ehkä sitten on sekoittunut.

Ja totta kai meret ovat mukana ilmastonmuutoslaskelmissa.

Meret on paljon helpompi laskea mukaan kuin esimerkiksi pilvisyyden muutoksien vaikutus, joka on oikeasti hankala ja epävarma mallinnettava, luultavasti suurin virhelähde ilmastonmuutoksen mallinnuksessa.

Se on se sama vatkain kuin mitä IPCC käyttää kertoessaan kasvihuonekaasujen olevan hyvin sekoittuneita ilmakehään. https://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/218.htm

The well-mixed greenhouse gases have lifetimes long enough to be relatively homogeneously mixed in the troposphere. In contrast, O3 (Section 6.5) and the NMHCs (Section 6.6) are gases with relatively short lifetimes and are therefore not homo-geneously distributed in the troposphere.

Merien lämpökapasiteetti menee siten että aurinko ja terminen lämpö lämmittävät meriä, jotka sitten vapauttavat lämpöä ilmakehään. Ilmakehän vettä lämmittävä vaikutus on hyvin pieni verrattuna veden ilmakehää lämmittävään vaikutukseen.

Pilvisyyden vaikutus ilmakehän lämpenemisessä. No sen virhemarginaali on suurempi kuin ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettu vaikutus, joten ...

[Ajattelija2008]

https://wattsupwiththat.com/2014/12/04/argo-and-ocean-heat-content/

Tuon mukaan meren ylin 2000 metriä lämpenee 0.02 C per vuosikymmen. Vuonna 2100 merten ylempi puolisko on 0.16 C nykyistä lämpimämpi.

Syvissä vesissä ilmakehän lämpeneminen ei siis aiheuta mitään muuta kuin mitättömän pienen lämpötilan nousun.

Valtameren pohjalla on 0-asteista vettä, joka on uponnut sinne napa-alueilla. Pohjan lämpötila ei tule muuttumaan ollenkaan.

[Tunkki]

Valtameren pohjalla on 0-asteista vettä, joka on uponnut sinne napa-alueilla. Pohjan lämpötila ei tule muuttumaan ollenkaan.

Ei ole 0C. Muistele perusfysiikkaa ja sitä että veden ominaispaino on suurimmillaan +4C kohdalla, muutenhan jää uppoaisi ja homma menisi mielenkiintoiseksi.

[Ajattelija2008]

Valtameren pohjalla on 0-asteista vettä, joka on uponnut sinne napa-alueilla. Pohjan lämpötila ei tule muuttumaan ollenkaan.

Ei ole 0C. Muistele perusfysiikkaa ja sitä että veden ominaispaino on suurimmillaan +4C kohdalla, muutenhan jää uppoaisi ja homma menisi mielenkiintoiseksi.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Seawater

Valtameren 3.5 % suolavesi on sitä tiheämpää mitä kylmempää. Jäätymispiste on -2 C. Jää toki kelluu ja estää meren jäätymisen pohjaa myöten.

Tuo 4 C on makean veden käytös.

[jmk]

Ei ole 0C. Muistele perusfysiikkaa ja sitä että veden ominaispaino on suurimmillaan +4C kohdalla, muutenhan jää uppoaisi ja homma menisi mielenkiintoiseksi.

Valtameren pohjalla on suolavettä, ja sen tiheys käyttäytyy vähän eri tavalla kuin makean.
http://linkingweatherandclimate.com/ocean/waterdensity.php

[Lahti-Saloranta]

Jos ilmasto lämpenee niin sen seurauksena myös veden haihtuminen lisääntyy. Käsittääkseni vesi haihtuessaan sitoo lämpöä eli viilentää ympäristöään. Haihtunut vesi sitten pilvissä muuttuu höyrystä nesteeksi luovuttaen samalla lämpöä ympäristöön. En ole asiaan syvällisemmin perehtynyt mutta käsittääkseni kyseessä on pumppu joka kuljettaa lämpöä maan pinnalta ylempiin ilmakerroksiin ja tavallaan viilentää ilmastoa. Osaako joku sanoa olenko aivan hakoteillä.

[mökkihöperö]

Minulla olisi ilmastonmuutokseen liittyen kysymys johon ehkä joku paremmin tietävä osaa vastata:

Meille kerrotaan kokoajan että merenpinta nousee koska napajäätikkö sulaa.

Kysymys kuuluu, miten jäätikön sulaminen aiheuttaa vedenpinnan nousemisen, kun kerran jää sulaessaan vedeksi kutistuu

Jäätikkö lilluu siis meressä jo valmiiksi, ylivoimaisesti suurin osa jäätikön jäästä on merenpinnan alapuolella ja sulaessaan veden tilavuus kutistuu lähes 10%

Voi hyvinkin olla että tähän on joku yksinkertainen vastaus olemassa ja en vain ole tajunnut sitä.

Oma perstuntumani kuitenkin väittäisi vahvasti että merenpinta ei ainakaan nouse jos jäätikkö sulaa. Kaikkihan tietävät ettei jäävuoristakaan ole kuin pieni huippu pinnan yläpuolella ja pohjoinen napajäätikkö on vain iso jäävuori meressä, mitään mannertahan siellä ei ole.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jos ilmasto lämpenee niin sen seurauksena myös veden haihtuminen lisääntyy. Käsittääkseni vesi haihtuessaan sitoo lämpöä eli viilentää ympäristöään. Haihtunut vesi sitten pilvissä muuttuu höyrystä nesteeksi luovuttaen samalla lämpöä ympäristöön. En ole asiaan syvällisemmin perehtynyt mutta käsittääkseni kyseessä on pumppu joka kuljettaa lämpöä maan pinnalta ylempiin ilmakerroksiin ja tavallaan viilentää ilmastoa. Osaako joku sanoa olenko aivan hakoteillä.

Et ole

[Nikolas]

Voi hyvinkin olla että tähän on joku yksinkertainen vastaus olemassa ja en vain ole tajunnut sitä.

Suuria mannerjäitä on esimerkiksi Etelämantereella ja Grönlannissa. Jos ne sulavat, sulamisvedet valuvat mereen. Ne jäät eivät valmiiksi kelluskele meressä.

Pohjoisen jäämeren jäät ovat eri asia. Jos ne sulavat pois, meren pinta ei nouse sen vuoksi yhtään.

Merivesien lämpeneminen puolestaan aiheuttaisi lämpölaajenemisen kautta pinnan kohoamista.

[mökkihöperö]

Voi hyvinkin olla että tähän on joku yksinkertainen vastaus olemassa ja en vain ole tajunnut sitä.

Suuria mannerjäitä on esimerkiksi Etelämantereella ja Grönlannissa. Jos ne sulavat, sulamisvedet valuvat mereen. Ne jäät eivät valmiiksi kelluskele meressä.

Pohjoisen jäämeren jäät ovat eri asia. Jos ne sulavat pois, meren pinta ei nouse sen vuoksi yhtään.

Merivesien lämpeneminen puolestaan aiheuttaisi lämpölaajenemisen kautta pinnan kohoamista.

Grönlannin päällä on kyllä ikijäätä mutta riittäisikö se oikeasti merenpinnan radikaalin nousemiseen jolla meitä pelotellaan?

Etelämantereen jää ei sula.
https://yle.fi/uutiset/3-6372518

[Nikolas]

Grönlannin päällä on kyllä ikijäätä mutta riittäisikö se oikeasti merenpinnan radikaalin nousemiseen jolla meitä pelotellaan?

Jos Grönlannin kaikki mannerjää sulaisi pois ja valuisi mereen, pinta nousisi noin 5–6 metriä. En tiedä mikä on viimeisin ja tarkin laskelma.

Etelämantereen jää ei sula.
https://yle.fi/uutiset/3-6372518

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, mutta siinä on pieni epätarkkuus: Jää sulaa alta ja kasvaa päältä. Näiden erotus määrää, kumpaan suuntaan nettovaikutus kulloinkin on.

[vastarannan kiiski]

Täällähän on fiksua ja rauhallista keskustelua, vieläpä perjantai-iltana, hyvä 

[Ajattelija2008]

Merenpinta nousee 2 - 3 mm vuodessa, joten siitä ei ole merkittävää haittaa 2100 mennessä.

Grönlannin ja Etelämantereen sulamisella pelotellaan vähän väliä, mutta käsittääkseni ne eivät voi sulaa, jos lämpeneminen jää alle 5 asteen.

Toisin sanoen merenpinta ei tule nousemaan merkittävästi.

Kun Etelämanner 30 miljoonan vuoden kuluessa kulkee pois navalta, niin sitten jää sulaa ja merenpinta nousee 100 metriä.

[Luotsi]

Voi hyvinkin olla että tähän on joku yksinkertainen vastaus olemassa ja en vain ole tajunnut sitä.

Suuria mannerjäitä on esimerkiksi Etelämantereella ja Grönlannissa. Jos ne sulavat, sulamisvedet valuvat mereen. Ne jäät eivät valmiiksi kelluskele meressä.

Pohjoisen jäämeren jäät ovat eri asia. Jos ne sulavat pois, meren pinta ei nouse sen vuoksi yhtään.

Merivesien lämpeneminen puolestaan aiheuttaisi lämpölaajenemisen kautta pinnan kohoamista.

Grönlannin päällä on kyllä ikijäätä mutta riittäisikö se oikeasti merenpinnan radikaalin nousemiseen jolla meitä pelotellaan?

Etelämantereen jää ei sula.
https://yle.fi/uutiset/3-6372518

Ei se Grönlantikaan sula, toki jäätikkö hitaasti muuttuu esim sadannan seurauksena. Mitä enemmän sadantaa, sitä enemmän jäätä.

[vastarannan kiiski]

Merenpinta nousee 2 - 3 mm vuodessa, joten siitä ei ole merkittävää haittaa 2100 mennessä.

Grönlannin ja Etelämantereen sulamisella pelotellaan vähän väliä, mutta käsittääkseni ne eivät voi sulaa, jos lämpeneminen jää alle 5 asteen.

Toisin sanoen merenpinta ei tule nousemaan merkittävästi.

Grönlannin osalta, toivottavasti lämpeneminen pohjoiskalotilla jää riittävän pieneksi että ei ala sulaa.
Sulaminen sotkisi myös golfvirran.

Etemantereesta minulla sama käsitys että ei pitäisi olla vaaraa. Jäämassa voisi jopa lisääntyä jos siellä lämpenee ja sadanta kasvaa (lumena tietysti), en tiedä onko asiasta tieteellistä konsensusta

[Luotsi]

Tuosta Grönlannin Summit-tutkimusaseman (sijaitsee suunnilleen keskellä mannerjäätikköä) lämpötilakäppyrästä voi itse kukin päätellä kuinka pikaisesti se jäätikkö oikein uhkaakaan sulaa.

[Vapaa-ajattelija]

Minua ihmetyttää, miksei tätä ilmastovouhotusta saada kuriin aivan tilastotieteen säännöin. Eivätkö nämä muka päde ilmastotieteeseen. IPCC rajaa lämpötilatarkastelun teolliseen aikakauteen, rajaten tarkastelunsa vapaan hiilidioksidin ja nousevan lämpötilan väliseen korrelaatioon. Ja ottaa vertailutietonsa mittaustekniikaltaan vaihtelevaan ja epätasalaatuiseen GISS-dataa, jota on kerätty nyt noin 150 vuotta.

Milloin joku tutkivista toimittajista kyseenalaistaa tämän rajauksen mielekkyyden? Ainakin itse kyseenalaistaisin tämän asettelun. Jo menneiden IPCC-raporttien epäonnistuminen tulevaisuuden ennustamisessa oikeuttaa koko teorian vapaan hiilidioksidimäärän nousun ja lämpötilan kohoamisen välisestä suorasta korrelaatiosta kyseenalaistamisen.

Oman näkemykseni mukaan maan lämpötila on ollut jatkuvan muutoksen alaisena koko maan olemassa olon ajan. Lämpöjaksot tulevat jaksollisesti. Näiden menneiden lämpöjaksojen mittaaminen ei ole mahdollista, mutta historialliset ja geologiset todisteet osoittavat viimeisen 10 000 vuoden aikana olleen kovempiakin lämpöjaksoja, kuin jakso, jota nyt elämme.

Ilmastokeskustelu on kuitenkin keskittynyt teollistuneen aikakauden lämpötilatarkasteluun, jota pidän rajaukseltaan keinotekoisena. NASA on GISS-datan lisäksi julkaissut arviot menneistä vapaan hiilidioksidin määristä omilla sivuillaan. Vapaan hiilidioksidin määrä on vaihdellut pitkällä aikarajalla niin säännöllisissä raameissa, että pidän sitä käytännössä vakiona. Tosin nyt teollistuneena aikakautena pitoisuudet ovat nousseet yli odotusyläraja-arvon. Korrelaatio viimeisen 150 vuoden lämpötilatietojen kanssa ovat ilmeiset. Korrelaatio tosin myös rajoittuu ainoastaan teolliseen kauteen. Mutta mitkä tekijät aiheuttivat aikaisemmat maan lämpökaudet? Jos meillä olisi pidempi tarkastelujakso, voisimme mahdollisesti huomata ilmaston lämpenemisen trendin alkaneen jo kauan ennen teollisen aikakauden alkua.

150 vuoden lämpötilatiedoilla ei voi ennustaa mitään kovin luotettavasti. Mittauksen otanta on liian pieni. GISS-datan keräystapa herättää kritiikkiä mittaustekniikkaan perehtyneen henkilön tarkastelun alaisena. Lämpötilatietoa tarvittaisiin muutaman edellisen lämpöjakson ajalta, jotta voisimme oikeasti ennustaa tämän lämpöjakson käytöksen. Koska aikaisempien vapaan hiilidioksidin määrä on ollut käytännössä vakio aikaisempien lämpöjaksojen aikana, voimme päätellä ilmaston muutoksen aiheutuvan pääsääntöisesti muista luonnollisista tekijöistä. Näihin tekijöihin ei ihminen voi vaikuttaa. Tosin vapaan hiilidioksidin ja lämpötilan nousun korrelaatiota on mukava käyttää keppihevosena ihmisten päätäntävaltaa rajoitettaessa.

Luettelo joistakin ilmaston lämpötilaan vaikuttavista tekijöistä:

- Auringon aktiivisuus
- maapallon kiertoakselin kulman oskillaatio
- maapallon kiertoradan muutokset
- maapallon pyörimisliikkeen hidastuminen
- edellisen vaikutus merivirtoihin
- merivirtojen muutokset
- maahan sitoutuneen metaanin vapautuminen.

Näille ei liiaksi anneta painoarvoa ilmastokeskustelussa. Jo pelkästään eri tekijöille annettavista painokertoimista saisi oman tieteen alansa. Oman oletukseni mukaan nykyisissä ilmastomalleissa hiilidioksidin painokerroin on laitettu liian korkealle ja muita ilmiötä on tarkoituksellisesti ylenkatsottu. Myös ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen konsensus on vale, jonka esitän täällä laskennallisesti tarvittaessa.

[Nikolas]

Luettelo joistakin ilmaston lämpötilaan vaikuttavista tekijöistä:

- Auringon aktiivisuus
- maapallon kiertoakselin kulman oskillaatio
- maapallon kiertoradan muutokset
- maapallon pyörimisliikkeen hidastuminen
- edellisen vaikutus merivirtoihin
- merivirtojen muutokset
- maahan sitoutuneen metaanin vapautuminen.

Vähemmälläkin voisi päästä.

In an interview at the Porto Climate Conference earlier this month, Dr. Karl Zeller provided a brief overview of the theory he and Dr. Ned Nikolov developed. The model uses empirical NASA data to quantify the surface temperature of "all the planets across our solar system" precisely and accurately by using two values only: (1) distance from the Sun and (2) atmospheric pressure. The gaseous composition of planetary atmospheres – including CO2 concentration – is immaterial to the calculations, as CO2 is "just like any other gas".

• Richard, Kenneth: Climate Scientist Karl Zeller Sums Up The 'Discovery' That Pressure, Not CO2, Determines Planets' Temps NoTricksZone, 2018-09-24.

• Nikolov, Ned & Zeller, Karl: New Insights on the Physical Nature of the Atmospheric Greenhouse Effect Deduced from an Empirical Planetary Temperature Model Environment Pollution and Climate Change, 2017. Volume 1. Issue 2.

Tosin tuokin teoria on saanut asiallista kritiikkiä: Ainakin Maan ilmakehässä pilvillä on aivan varmasti kasvihuonevaikutus, joka ilmenee esimerkiksi siten että tähtikirkkaat yöt ovat kylmempiä kuin pilviset.

[acc]

Presidenttimme Sauli Niinistö vaatii tiukempia toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265487-ennennakematonta-ihmiskunnan-historiassa-sauli-niinisto-ja-15-johtajaa-vaativat
"Ennennäkemätöntä ihmiskunnan historiassa" – Sauli Niinistö ja 15 johtajaa vaativat tiukempia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on 15 muun valtion- ja hallituksenpään kanssa allekirjoittanut aloitteen, jolla vaaditaan entistä kunnianhimoisempia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

No niin... oikein hyvä, että Niinistö on tiukkana. Ilmastonmuutosta voidaan estää pienentämällä voimakkaan väestökasvun maiden hiilijalanjälkeä ja estämällä niistä maahanmuuttoa isomman hiilijalanjäljen maihin. Onkin nautinto nähdä, kun Niinistö lopettaa maahanmuuton Suomeen.

[jmk]

The gaseous composition of planetary atmospheres – including CO2 concentration – is immaterial to the calculations - -

- -

Tosin tuokin teoria on saanut asiallista kritiikkiä: Ainakin Maan ilmakehässä pilvillä on aivan varmasti kasvihuonevaikutus, joka ilmenee esimerkiksi siten että tähtikirkkaat yöt ovat kylmempiä kuin pilviset.

Eivät Maan pilvet ole kaasua.

[ämpee]

Sulavesiä ja Golfvirtaa niputetaan vähän väliä toisiinsa, vaikka ei pitäisi.
Sillä jos sulavesillä olisi mitään merkitystä niin voisimme tämän havaita joka kevät ja joka syksy, mutta kun tämän kaltaisia havaintoja ei ole, niin voimme todeta ettei narulla edelleenkään voi työntää.
Merivirtoja voi verrata jokiin, ja joet eivät "piittaa" siitä onko niiden alajuoksulla pato vai ei, vettä tulee samaan tahtiin joka vuosi.

[migri]

Carunasta. Taitaa olla tähän ketjuun paras.

Timo Mäkinen
November 14 at 4:32 PM
Caruna-munaus - näin se meni, pitkä juttu mutta koita jaksaa lukea.

Sähkönsiirtoyhtiö Caruna on kertonut nostavansa sähkön siirtohintojaan jopa 27 prosenttia. Yhtiön laskutaitoiset asiakkaat ovat kuitenkin sitä mieltä, että korotus olisi paljon väitettyä suurempi, koska Caruna on sisällyttänyt prosentteihinsa sähköveron, joka ei todellisuudessa kuitenkaan nouse. Pahimmillaan sähkön perusmaksun kerrotaan tuplaantuvan, kun Carunan ne voivat nousta jopa 44 – 54 prosentin tasolle ja energiamaksun korotus puolestaan noin 40 prosenttiin.
Pari päivää sitten Yle Uutiset kertoi Carunan tehneen 50 miljoonan euron liikevoiton toissa vuonna. Liikevoitoistaan yhtiö maksoi Suomeen yhteisöveroa vain 1,6 prosenttia eli hieman yli 800 000 euroa. Virallisesti Carunan tilinpäätös oli raskaasti tappiollinen, koska yhtiö harjoittaa niin sanottua aggressiivista verosuunnittelua, jota kutsutaan kansankielessä yleisesti lailliseksi veronkierroksi.

Suomessa rekisteröity Caruna Suomi -holdingyhtiö kiertää veroja maksamalla konsernin sisäisiä lainoja useiden kymmenien miljoonien eurojen edestä. Saman konsernin sisällä toimiva alankomainen holdingyhtiö antoi Caruna Suomelle vuonna 2013 noin miljardin euron lainan, jonka korot yhtiö pystyy vähentämään verotettavista tulostaan.

Caruna on entinen Fortum sähkönsiirto. Fortum myi sähkönsiirtonsa kansainvälisille infrastruktuurisijoittajille ja kotimaisille eläkevakuutusyhtiöille Kevalle ja Elolle vuoden 2014 joulukuussa. Suomi Power Networks Oy:n nimeä kantavan yhtiön enemmistön omistavat australialainen First State Investments (40%) sekä kanadalainen Borealis Infrastructure Management (40%), jotka ovat aikaisemminkin haalineet runsaasti suomalaista infrastruktuuria taskuihinsa.

Tällä hetkellä sijoitusyhtiöt omistavat osan Fingrid Oy:stä sekä Suomen hallituksen aikaisemmin 260 miljoonalla eurolla myymän Digita Oy:n, jolla on sähkönsiirtopalveluiden tavoin monopoliasema Suomen antenni-tv-verkossa. Useiden opposition kansanedustajien pyynnöistä huolimatta hallitus ei suostunut tuomaan joulukuussa 2013 päätettyä Fortumin sähkönjakeluverkkoa koskevaa kauppaa eduskunnan käsittelyyn.

Vaikutti siltä kuin kaupat olisi lyöty lukkoon sanallisesti suljettujen ovien takana sanallisesti jo paljon ennen tätä, eikä huoneessa ollut tilaa niille, jotka välittävät maamme kansantaloudesta ja sen kansalaisista.

Kauppahinnaksi ilmoitettiin tuolloin noin 2,55 miljardia euroa ja se kattoi koko Fortumin sähkönsiirtoverkon, joka on noin 20 prosentin markkinaosuudellaan ja 600 000 asiakkaallaan Suomen suurin sähkönsiirtomonopoli. Käytännössä kauppasumma oli noin 4 250 euroa jokaista Fortumin sähköverkon asiakasta kohden, ja koska sijoittajat haluavat investoinnilleen tuottoa ja heillä on lainkin mukaan siihen oikeus, niin tämä summa peritään suoraan asiakkailta korkojen kanssa.

Monet tahot ovat syytelleet kaupan siunanneita poliitikkoja heidän typeryydestään ja kutsuneet päätöstä yhdeksi tämän vuosikymmenen suurimmaksi munaukseksi. Ilmeisesti päättäjien suunnalla kuviteltiin, että energia-alan säätelymekanismit estäisivät ostajaa rahastamasta monopoliasemassa olevilla sähköverkoilla.

Mutta oliko tässä lopulta lainkaan kyse tietämättömyydestä ja osaamattomuudesta, vai onko mahdollista että kaikki olisi mennyt aivan niin kuin suunniteltiinkin. Kun pintaa edes vähän raaputtaa, niin Fortum-kaupan alta paljastuu aivan liian monta sattumaa, jotka tapahtuivat vain hieman ennen hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan lävitse jyräämää päätöstä.

Jotta koko kuvion voisi hahmottaa, tulee meidän lentää ajassa pari vuotta taaksepäin. Tuolloin elettiin lokakuuta 2013, kun silloinen kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeri Heidi Hautala (vihr.) erosi tehtävistään. Keskeytyneellä virkakaudella Hautala joutui median hampaisiin, kun hänen vuonna 2009 teettämä pimeä oviremontti nousi yllättäen otsikoihin. Tätä ei pidetty lainkaan hyväksyttävänä toimintana ministeriltä, joka kuului hallituksen harmaan talouden torjumiseen keskittyvään työryhmään.

Toinen suuri mediaspektaakkeli sai alkunsa, kun Iltalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan Heidi Hautala oli estänyt valtion omistamaa Arctia Shipping –yhtiötä tekemästä rikosilmoitusta ympäristöjärjestö Greenpeacen toiminnasta vuoden 2012 maalis- ja toukokuussa. Tässä vaiheessa oli jo varmaa, että Heidi saisi mennä. Vihreät valitsivat uudeksi kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministeriksi kansanedustaja Pekka Haaviston.

Kehitysyhteistyö- ja omistajaohjausministerinä toimiessaan Heidi Hautala suhtautui kriittisesti valtion omistuksien vähentämistä kohtaan. Hänen mielestään valtion omistamien osakkeiden myynti ei ollut koskaan järkevä vaihtoehto, koska pörssiosakkeista saatiin valtion velkojen korkomenoja tuntuvasti enemmän osinkotuottoa. Hautala katsoi, että valtion talous ei tule pelastumaan myymällä kannattavien yritysten osakkeita. Hän oli kuitenkin valmis vähentämään valtion omistuksia mm. pitkään tappiota tehneestä Finnairista ja Destiasta.

Haavistolla oli tähän toinen kanta, eikä hän todellakaan aikaillut ministeriksi noustuaan.

Hän ei ollut ehtinyt toimia virassa kokonaista kalenterikuukauttakaan, kun jo ilmoitettiin, että Fortum myisi sähkönsiirtoliiketoimintonsa Suomi Power Networksille, joka oli perustettu vain kaksi viikkoa ennen kaupan solmimista. Haastattelussaan Haavisto sanoi, että Fortumin sähkönsiirron myynnistä oli neuvoteltu jo keväästä saakka eli lähes puoli vuotta ennen Suomi Power Networksin perustamista ja hänen virkaanastumistaan.

Kuukausi tämän jälkeen saapui sitten seuraava pommi, kun Rautaruukki Oyj päätettiin fuusioittaa ruotsalaisen kilpailijan SSAB:n kanssa. Rautaruukki Oyj:n kohdalla Suomen valtio oli sen suurin rekisteröitynyt osakeomistaja 39,67 % omistuksellaan. Tämän lisäksi valtavan hyvin tuottaneet Sampo Oyj:n A-osakkeet saivat osittain lähteä, kun valtio vähensi omistuksiaan noin 12,6 miljoonalla eurolla helmikuussa 2014. Solidiumin tavaksi muodostui ostaa kalliilla ja myydä halvalla.

Päätökset, joita aikaisemmin ministerinä toiminut Heidi Hautala oli vastustanut kirjoituksissaan kovaan ääneen, runtattiin lävitse hänen lähtönsä jälkeen ennätysvauhtia. Sijoitusyhtiö Solidiumin kautta Suomen valtio oli myös Fortumin kohdalla suurin omistaja noin 50,8 % omistusosuudellaan.

Fortum-kaupan yhteydessä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sekä Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula painottivat molemmat sähkönjakeluverkon suomalaisomistusten jatkumista. Suomalainen infrastruktuuri ei karkaisi ulkomaille. Todellisuudessa vain kaksikymmentä prosenttia jäi suomalaisten eläkeyhtiöiden haltuun, kun taas 80 prosentin äänivalta omistajaryhmittymässä oli ulkomaisilla infrastruktuurisijoittajilla. Fortumin

Kuula meni jopa niin pitkälle, että hän vakuutteli verkon myynnin olevan ennen kaikkea suomalaisten kuluttajien etu, sillä sähköverkot olivat päätyneet hyviin käsiin. Ja niin päätyivät sen tuototkin, kun kaupan myötä miljoonia tienannut Tapio Kuula ilmoitti myöhemmin jäävänsä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.

Samalla tavallahan Rautaruukin entinen toimitusjohtaja Sakari Tamminenkin toimi, kun hän nappasi 478 prosentin korotuksen eläkebonuksiinsa ja väistyi eläkkeelle heti kun Rautaruukin ja SSAB:n fuusioituminen oli lyöty lukkoon. Epäilemättä oman osuutensa sai myös yli 30 000 euron kuukausipalkkaa nauttiva Caruna Suomen toimitusjohtaja ja Fortum Oyj:llä aikaisemmin sähkön jakeluliiketoiminnasta vastannut Ari Koponen.

Hallituksen puolelta päävastuun kaupasta joutui kantamaan tuolloinen pääministeri Jyrki Katainen, joka ilmoitti eduskunnalle, ettei hallitus ole varsinaisesti käsitellyt Fortum-kauppaa, mutta se on kyllä äänestänyt siitä, onko sähkönjakelu- ja verkkoliiketoiminta strategisesti tärkeä maallemme.

Hallituksessa kauppaa vastustivat vain vasemmistoliiton ministerit, vaikka alun perin työ- ja elinkeinoministerinä toiminut kokoomuspomo Jan Vapaavuori ilmoittikin eduskunnalle olevansa sähköverkon myyntiä vastaan.

Lihapataan päätynyt Fortumin Sähkönsiirto Oy:hän valittiin Lontoossa vuoden 2013 verkkoyhtiöksi ja sen tilikauden päätöslaskelmien mukaan yrityksen kasvu oli ollut noin 19,5 prosenttia kuluneen vuoden aikana.

Kyse ei ollut koskaan kannattamattomasta liiketoiminnasta, mutta ahneus kävi moraalin edellä. Fortumin johtoportaan optiomiljonääreille oli luvassa ennennäkemättömän muhkeat osinkojuhlat.

Tämähän ei varsinaisesti nyt vielä todista yhtään mitään, mutta sattumat eivät suinkaan jääneet tähän. Kuten monet varmasti tietävätkin, sähkönjakeluverkon myynnin yhtenä keskeisenä pelaajana toimi suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos Keva (ent. Kuntien eläkevakuutus).

Keva on valtion rinnalla yksi suurimmista Fortumin osakkeenomistajista yli 2,6 miljoonalla osakkeellaan ja tämän lisäksi se omisti 12,6 prosentin osuuden sähkönjakeluverkon ostaneesta Suomi Power Networksista. Samaan aikaan, kun suljettujen ovien takana keskusteltiin Fortumin sähkönsiirron myynnistä, keskittyi median huomio Kevan tuolloisen toimitusjohtajan Merja Ailuksen (kesk.) työsuhde-etuihin.

Tapahtumaketju sai alkunsa marraskuussa 2013, kun sanomalehtien otsikoihin nousivat Merja Ailuksen työsuhde-edut, lapsilisät sekä hänen kohtuuttoman suurelta tuntunut palkkansa, joka tosin paljastui myöhemmin huomattavasti muiden, vastaavissa viroissa työskentelevien toimitusjohtajien palkkaa alhaisemmaksi. Monet epäilivät jo tuolloin, että käynnissä olisi ajojahti.

Yksi hänen äänekkäimmistä kritisoijista oli Kevan hallituksen tuolloinen puheenjohtaja sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty. Tilanne sai paikoittain lähes naurettavia piirteitä, kun kokoomuksen mandaatilla ja ainoana ehdokkaana Kevan hallituksen puheenjohtajaksi sekä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi nimitetty Räty ilmoitti vastustavansa poliittisia virkanimityksiä ja toivoi muutoksia Kevan johtoon.

Lopullinen kliimaksi saavutettiin, kun hän ilmoitti tiedotustilaisuudessaan, että Ailus oli menettänyt hänen luottamuksensa eläkeyhtiön toimitusjohtajana.

Kevan hallituksen näkemys ja sen puheenjohtajan kanta erosivat täysin toisistaan, jonka seurauksena välit hallituksen sisällä kiristyivät. Laura Räty oli käyttänyt suurempaa valtaa kuin hänen asemassaan olisi kuulunut tehdä.

Henkilökohtaisilla mielipiteillään Räty oli tuominnut Merja Ailuksen julkisuudessa ennen kuin eläkelaitoksen hallitus oli edes ehtinyt tekemään asiaankuuluvaa selvitystä toimitusjohtajan työsuhde-eduista Kevan valtuuskunnalle. Räty oli heittänyt ensimmäisen kiven ja näyttänyt Ailukselle ovea. Ja julkisuuden musertama nainen avasi sen helpottuneena.

Eron yhteydessä Keva lupasi Ailukselle 303 581 euron eropaketin, vaikka tämä erosikin virasta omasta tahdostaan. Tavanomaisesti yritykset maksavat eropaketteja vain silloin, kun henkilö irtisanotaan tehtävistään. Tämä oli aika kova hinta hiljaisuudesta, joka kielsi entistä toimitusjohtajaa puhumaan viimeisistä työkuukausistaan Kevalla. Selvityksen tultua oikeusasiamies katsoi, että Kevan entisen johtajan asunto- ja autoedussa ei ollut mitään huomautettavaa.

Samaa mieltä oli myös hänet palkanneen hallituksen puheenjohtajana toiminut kokoomuslainen Sampsa Kataja, joka totesi lehdistölle, että kokonaispalkasta ja etuuksista oli aikoinaan päätetty hallituksessa yksimielisesti. Ja että vielä tuolloin niitä pidettiin kohtuullisina.

Eläkesijoittaja Keva oli yksi Fortum-sopimuksen keskeisimmistä allekirjoittajista. Kun tieto siitä, että Kevasta tulee uuden sähkönsiirtoliiketoiminnan omistaja 12,5 prosentin osuudella, moni pohti tiesikö Merja Ailus kaupoista jotain, mitä me muut emme tienneet. Ei sovi myöskään unohtaa sitä, että Keva oli yksi suurimmista omistajista Fortum Sähkönsiirto Oy:ssä.

Suomi Power Networksiin oli pakko saada osakeyhtiölain puutteissa riittävä suomalaisedustus, joka tässä tapauksessa tarkoitti kahden suomalaisen eläkevakuusyhtiön yhteenlaskettua parinkymmenen prosentin omistusosuutta. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että jokaisesta viidestä osinkoina jaetusta eurosta neljä katoaa ulkomaille ja verotulotkin ovat romahtaneet aggressiivisen verosuunnittelun myötä minimiin.

Tältä pohjalta Kevan johtoon ponnisti Jukka Männistö. Entisen kansanedustaja Lasse Männistön isä. Tiedettävästi kokoomuslaiset Laura Räty ja Lasse Männistö ovat olleet hyviä ystäviä jo vuosien ajan, jonka vuoksi katsonkin, että aikaisempien tapahtumien ja päätöksien jääviyttä olisi tullut pohtia tuolloin paljon tehtyä tarkemmin. Koulutukseltaan Jukka Männistö on oikeustieteen kandidaatti ja arvoltaan varatuomari.

Ennen Kevan toimitusjohtajan pestiä Männistö työskenteli pitkään sosiaali- ja terveysalalla, jossa hänen edellinen työpaikkansa oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n toimitusjohtajana sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Valviran ylijohtajana.

Jukka Männistön asiantuntemus ja kokemus rahoitusalalta oli näin ikään hyvin kyseenalainen, vaikka hakuprosessissa hän ohittikin useita pätevämpiä hakijoita. Toimitusjohtajan paikkaa haki kaikkiaan 47 henkilöä, joiden joukossa oli mm. valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ostopäällikkö Pentti Pikkarainen sekä Pellervon taloustutkimuksen eli PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm. Joidenkin lähteiden mukaan Keva olisi alentanut tasovaatimuksiaan hakuprosessin ajaksi.

Toimitusjohtajaselkkauksesta syntyneen kohun seurauksena myös Laura Rädyn oma luottamus Kevassa oli joutunut puntariin. Varsinkin Kevan keskiryhmäläisten kerrotaan ärsyyntyneen siitä, kuinka hän oli vetänyt luottamuksensa pois aikaisemmalta toimitusjohtajalta, vaikka hallituksen käynnistämä auto- ja asuntoetuihin liittyvä selvitysprosessi oli vielä kesken.

Tällä ei kuitenkaan ollut enää mitään merkitystä, sillä Jyrki Kataisen tilalle pääministeriksi noussut Alexander Stubb nimitti hänet varakansanedustajan paikalta suoraan sosiaali- ja terveysministerikseen.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan sijaisuutta olisi Rädyn sijaan alkanut hoitamaan kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2008 lähtien toiminut Lasse Männistö, joka vielä tuolloin suunnitteli astuvansa syrjään kansanedustajan tehtävistä. Tämän myötä varasijalla ollut Laura Räty olisi noussut kansanedustajaksi ja päässyt nauttimaan kaikista luottamustehtävän suomista eduista sekä saanut kaipaamansa kansan mandaatin päätöksentekoon.

Männistön oma palkka puolestaan olisi noussut rivikansanedustajan peruspalkasta ruhtinaallisesti. Paineen alle joutunut Lasse Männistö päätti kuitenkin jatkaa eduskunnassa valintaprosessista nousseen kohun vuoksi. Hän ei ottanut sijaisuutta vastaan, vaan peruutti aikaisemmin esittämänsä eroanomuksen. Lain mukaan kansanedustaja ei voi jättää pestiään kesken ilman eduskunnan puhemiesneuvoston lupaa.

Lupausten syöminenhän on suomalaisessa politiikassa aivan tavanomaista, mutta äänestäjien täysivaltainen hylkääminen omien taloudellisten etujen vuoksi olisi ollut jo aivan eri kaliiberin teko, eikä Männistöllä lopulta riittänyt kantti viedä suunnitelmaa loppuun saakka. Hän ei halunnut sulkea vielä ovea.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan viransijaisen tehtävä täytettiin ilman avointa hakua ja pätevyyden arviointia. Sijaisuutta hoiti kokoomuslainen Helsingin sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalveluiden osastopäällikkö Pia Sutinen. Helsingin Sanomien mukaan myös Sutinen kuului Rädyn lähimpiin ystäviin ja osallistui mm. tämän kuntavaalikampanjaan vuonna 2008.

Ei liene sattumaa, että ministerinä toiminut Heidi Hautala joutui useamman skandaalin keskelle vuonna 2013 ja että pitkään jatkunut ajojahti johti hänen eroonsa. Tai että samaan aikaan myös toimitusjohtaja Merja Ailus koki samaisen kohtalon, kun Keva oli sijoittamassa 319 miljoonaa euroa vain pari viikkoa aikaisemmin perustettuun omistajaryhmittymä Suomi Power Networksiin.

Sattumaa tuskin oli sekään, että heti Hautalan eron jälkeen hallituksessa päätettiin kahdesta huomattavan kokoisesta omaisuuskaupasta, joita hän olisi todennäköisesti omistajaohjausministerin roolissaan vastustanut. Kaupan kyseenalaistaneet henkilöt vaiennettiin ja siirrettiin pois tieltä.

Hautalan ehdottoman kieltäytymisen sijaan Haavisto esitti toistuvasti lausuntoja, joiden mukaan valtion tulisi hankkiutua eroon lähes kaikista omistuksistaan. Edellä mainitsemani selkkauksen myötä jotkut saivat pontta poliittiseen uraansa. Joistakin tuli ministereitä ja jotkut pakenivat Brysseliin.

Jotkut tekivät miljoonien omaisuuden ja painuivat eläkkeelle, kun taas toiset jäivät pari palvelusta velkaa - vain suomalaiset hävisivät.

[Ajattelija2008]

https://crudata.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT4-gl.dat
HadCRUT4-pintamittauksen anomalia lokakuussa 2018 oli 0.687 C, eli 0.2 C yli vuosien 2000-2014 keskiarvon.

Huomaamme, että GISTemp antoi samalle ajalle 0.4 C yli vuosien 2000-2014 keskiarvon. Saa nähdä, pystyvätkö NASA:n tutkijat ruuvaamaan GISTempiä ylös vielä tämänkin jälkeen. HadCRUT4 on arvostetuin mittari mm. sen takia, että sitä ei ole peukaloitu suuresti viime vuosikymmeninä.

El Ninjo on edelleen hitusen lämpimän puolella.

[vastarannan kiiski]

Kotimainen tuore väitöskirja napajäätiköistä

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/lampimat-ja-kosteat-ilmamassat-lisaavat-jaatikoiden-sulamista

[ämpee]

Väitöskirjasta(?): "Pohjoinen napa-alue eli Arktis lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Lämpeneminen sulattaa arktisia jäämassoja kuten Grönlannin mannerjäätikköä, pienempiä vuoristojäätiköitä sekä pohjoista merijää- ja lumipeitettä."

Täältä todellisuudesta: "Grönlannin lämpötila on hieman laskenut vuodesta 2005 lähtien."
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2018/01/aika-hankkia-toppatakki-ja-huopatossut.html

Kumpaanhan luottaisi ?
Tutkijaan joka on tulossa tohtoriksi(?) vai tutkijaan joka on jo tohtori ??
Hmmm...