Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[vastarannan kiiski]

http://notrickszone.com/2016/09/20/us-atmospheric-scientist-sees-no-link-between-accumulated-cyclone-energy-and-global-warming-over-past-30-years/

Tuon käyrän mukaan globaali syklonien energia on vähentynyt 30 vuoden aikana.

Tästä asiasta on ainakin aikaisemmin ollut tieteellinen "konsensus", että lämpeneminen heikentää myrskyjä. Data viittaa siihen, että näin on.

Mutta parin viime vuoden aikana valemedia ja epärehelliset tutkijat ovat taas alkaneet toitottaa väärää tietoa hirmumyrskyistä. Tieteellinen "keskustelu" tuon porukan kanssa on mahdotonta, koska he saavat rahaa valehtelusta.

Ok, en minä ainakaan tiedä kuinka päin asia on. Ja tosiaan kyseessä on niin kaoottinen ilmiö että luotettavaa mallinnusta ei varmaankaan voi tehdä (kuten ei esimerkiksi siitäkään, tuleeko vuosi 2019 olemaan lämpimämpi kuin vaikkapa 1969, vaikka ilmasto olisikin keskimäärin lämmennyt)

[Kattomies]

Paljonko maksaisi jokaiselle halukkaalle sähkökäyttöiseen polkupyörään tonni tukea ja paljonko sillä saataisiin hiilikuormaa alas ja lisättyä liikuntaa? Voisin väittää että hieman halvempaa olisi kuin sähköautot. ja panos/hyötysuhde erinomainen verrattuna sähköautoihin.

Pelkästään ajoneuvokaluston päivityksen yhteydessä voi tehdä paljon. Esim. itsellä auton kulutus 13 l/100 km -> 5 l/100 km ja persveivari 60 l/h -> 15 l/h. Kimppakyytien mahdollisuutta ei ole hyödynnetty käytännössä lainkaan.


Turha on haaveilla sähkövatkaimista ja/tai robottiliikenteestä, kun löysät voi ottaa helposti pois.

[WinstonSmith]

Mutta parin viime vuoden aikana valemedia ja epärehelliset tutkijat ovat taas alkaneet toitottaa väärää tietoa hirmumyrskyistä. Tieteellinen "keskustelu" tuon porukan kanssa on mahdotonta, koska he saavat rahaa valehtelusta.

Tämä on ihan kuin monikulttuurissa. Dataa vääristellään ja väärennetään ihan hullun kiilto silmissä. Dataa voidaan vääristellä ja tarvittaessa vanhaa dataa voidaan hävittää ja korvata uudella. Grönlanti  on täysin lumen peitossa ja IPCC:n ilmastoholokaustit ovat menneet useamman kerran ohi ja onneksi vanhat raportit on poistettu netistä, ettei kukaan voisi viitata niihin.

Esimerkkejä datan vääristelystä:
https://realclimatescience.com/nsidc-busted/
https://realclimatescience.com/systematic-destruction-of-the-temperature-record/

[Luotsi]

Kimppakyytien mahdollisuutta ei ole hyödynnetty käytännössä lainkaan.

No ei tietenkään, kun ei ole kekattu tehokasta verotussysteemiä! Valtion talous romahtaisi välittömästi, jos henkilöautossa matkustaisi keskimäärin 4 hlö.

[Bellerofon]

Lehdistössä Sitraan vedoten haikailtiin 700 000 sähköautoa Suomeen.

Plug-in-hybridit päälle eli 800 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä tapahtuu kuulemma muiden muutosten ohessa "leikiten":

Uusi Suomi: Sitran selvitys: Suomi voi leikiten saavuttaa päästövähennykset – Mutta se vaatii välittömiä toimia päättäjiltä 19.11.2018

Sitra: Suomi voi vähentää päästöjään kustannustehokkaasti

Cost efficient emission reduction pathway to 2030 for Finland (pdf)

Raportissa vältetään tietoisesti erilaisten politiikkatoimien, niiden toimeenpano-ohjelmien ja muiden valtion toimien suoraa ehdottamista.

Niinpä niin. On helppoa ehdottaa kaikkea kivaa, mutta "leikiten"-osuus jää taakse, kun alkaa poliittinen vääntö ja ehdotusten toimeenpano.

Esimerkiksi tuollainen sähköautomäärä edellyttää toteutuakseen uusien polttomoottorihenkilöautojen ostamisen estämistä tai vastaavia keinoja jo 20-luvun puolivälin tienoilla, mutta siitä ei puhuta mitään. Se sentään mainitaan, että niihin kalliimpiin sähköautoihin pitäisi löytyä jostain 12-15 miljardia ylimääräistä euroa vuosina 2021-2030. Siis veronmaksajilta.

Edit:
Muiden kuin hiilidioksidineutraalien henkilöautojen ostokielto vuodesta 2025 mainitaan sittenkin raportissa. Se on yksi kolmesta mahdoillisesta vaatimuksesta, joilla päästötavoitteeseen päästään.

Kieltopäätöksen tekisi ensi eduskunta, joten vaatimuksen pitäisi olla raporttiin sitoutuneiden puolueiden ensi kevään vaaliohjelmassa. Tuskin on.

Samassa jutussa: "Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden. " No tämä se on aika paksua jöötiä. Tuulivoimasta oli LUT:in tutkimuksessa saatu edullinen, kun varastointi- ja siirtokustannuksia ei oltu huomioitu. Tuulivoima on siinä mielessä paskamaista, että kesällä sitä tapaa tulla yli tarpeen ja talven onkin sitten vähän hiljaisempaa. Sähkön tarve on taas juuri toisinpäin. Olkiluoto 3, joka on aika surullinen esimerkki ydinvoimasta, on teholtaan 1,6GW. Keskimääräinen tuulivoimala on luokkaa 3MW. Yksi reaktori vastaa siis noin 500 myllyä. Ydinvoimala puskee tuotantoa vuodesta toiseen, tasaisesti, yötä päivää ja tauotta. Pari huoltokatkoa vuodessa ja siinä se. Käyttökerroin ydinvoimalla on yli 90%.
Haluan nähdä sen tuulivoimakapasiteetin, joka pyörittää 800 000 auton latausrumbaa tammi-helmikuussa, kun on tuuletonta ja 25 astetta pakkasta. Mahtaa olla hyvät talvivarastot rullattu täyteen kesän puuskilla. Tuo on kuitenkin vielä pientä verrattuna siihen mitä talojen lämmittäminen ja teollisuus käyttävät. Kaukolämpövesikin on varmaan jatkossa lämmitettävä sähköllä, jos mitään ei saa polttaa. Samoin, jos öljyä loputtomasti korvataan lämpöpumpuilla, niin pitäisi taas rakentaa helvetisti lisää myllyjä. 200 000 taloa lämpenee edelleen öljyllä.
Suomi tulee ja pelastaa maailman ruoskimalla itsensä hengiltä. Suomen autokanta on ehkä 3M autoa, jos nyt sen 0,8M autoa saisikin jollain konstilla 0 CO2 energian piiriin, niin koko liikennemäärä on noin 10% co2 päästöistä ja tuo 0,8M autoa siitä noin 30% joten tämä helvetillinen operaatio toisi kokonaisen 3% hiilidioksidin vähenemän kaiken kaikkiaan. Hölmöläisten touhua.

[67t17p]

Huomioita aiheeseen:
- jos tuulivoima olisi kannattavaa, niin miksi sille on maksettu niin paljon tukea ?
- tuulivoiman parissa on merkillisiä yrityksiä suomessa. Tuuliwatti Oy. 0 henkeä töissä, yritystukia 57 miljoonaa ja sen sellaista kun vähän googlaa.
- onko tahot lobbaamassa tätä ja ostamassa maksettuja tutkimuksia esim. sitralta ?

- autoilun verotuksessa ei ole hirvittäviä muutoksia tapahtunut, muutakuin että veroruuvia on kiristetty tasaisesti sieltä sun täältä.
- sähköautoiluun siirtyminen tuskin tapahtuu suomessa kannustimilla. keppi ja raippa ovat varmaan käytetyt keinot.
- sähköautojen akkuteknologia ei ole vielä sillä tasolla että se olisi kovin käyttökelpoinen ratkaisu suomeen. kaupungin kauppakassiautona kyllä, muuten ei.
- 30 astetta pakkasta. matkustamo pitäisi lämmmittää. pakkasella akkujen kapasiteetti ja anto putoaa puoleen. vähän vielä vanhat akut. niin hyvä jos pääset 50 km niin ettei pirssi hyydy tien varteen. eipä paljon lämmitä ekologinen vaihtoehto siinä vaiheessa.

[Ajattelija2008]

Tämä on toistettu jo monta kertaa, mutta sähköauton talvilämmitys toimii paremmin kuin tavallisen auton. Syynä se, että se alkaa puhaltaa lämmintä ilmaa heti, kun tavallisella autolla kestää minuutteja moottorin lämpeneminen.

Akkujen kapasiteetti on kylmässä pienempi. Siksi akkuja lämmitetään.

Sähköautoa ei voi perustella CO2-tuotannon vähentämisellä, niin kauan kuin massiivista ydinvoimaloiden rakentamista ei aloiteta. Hiilellä tuotettu sähkö tuottaa enemmän CO2:ta kuin öljy.

Tärkein syy sähköautoihin siirtymiseen on öljyriippuvuuden vähentäminen. Toinen syy on ilman saastumisen vähentäminen kaupungeissa. Kolmas syy tulevaisuudessa voi hyvin olla se, että sähköauto on halvempi kuin tavallinen auto. Jos akut saadaan halvoiksi, niin rahaa säästyy, kun ei tarvita polttomoottoria.

Ideaalitapauksessa tulevaisuudessa sähkö tuotetaan puhtaalla ydinvoimallla ja ihmiset ajavat halvoilla sähköautoilla. Arabien ja erilaisten diktaattorien kuristusote maailman talouteen on päättynyt, kun öljylle ei ole kysyntää.

EU:n olisi syytä panna paljon rahaa ydinvoimalarakentamisen uudelleen käynnistämiseen. 1970-luvulla rakennettiin turvallisia ja halpoja ydinvoimaloita, joiden tekemä sähkö on hiilivoimaa halvempaa. Sama onnistuu toki nyt, kunhan esteet rakentamiselta poistetaan.

EU:n pitäisi pakottaa Saksa käynnistämään ydinvoimalat uudelleen. Mutta EU:n toiminnasta puuttuu kaikki rationaalisuus.

[ämpee]

Samassa jutussa: "Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden. " No tämä se on aika paksua jöötiä. Tuulivoimasta oli LUT:in tutkimuksessa saatu edullinen, kun varastointi- ja siirtokustannuksia ei oltu huomioitu.

Jöötiä tosiaan sillä mikä ihmeen "varastointikapasiteetti" ??
Aikovatko ne laittaa tuulta varastoon niiden päivien varalta kun ei tuule ?

Sähkön varastointi ei tähän päivään mennessä ole ollut kovinkaan helppoa, parhaimmat yritykset ovat pumppuvoimalaitoksia.
Pumppuvoimalaitoksessa vettä pumpataan jonnekkin josta sitä voidaan laskea turbiinien läpi alas silloin kun tarvitaan sitä varastoitua energiaa.

Esimerkiksi Imatran vesivoimalaitos on teholtaan 192 MW, ja vertailun vuoksi Loviisa-1 ydinvoimalaitos on teholtaan 500 MW.
Varastointikapasiteettia siis tarvittaisiin melkoisina altaina, jotka tietenkään eivät maksa mitään eivätkä ole keneltäkään pois, eivätkä näy tuulivoiman kustannustehokkuudessa.

Tai sitten kyse vaan on niistä "tulevaisuuden tekniikoista" jotka ratkaisevat ihan kaiken, mutta joita kukaan ei voi tämän yksilöllisemmin määritellä, mutta joihin nyt vaan pitää uskoa koska pitää.

[ämpee]

Tämä on toistettu jo monta kertaa, mutta sähköauton talvilämmitys toimii paremmin kuin tavallisen auton. Syynä se, että se alkaa puhaltaa lämmintä ilmaa heti, kun tavallisella autolla kestää minuutteja moottorin lämpeneminen.

Syynä on se, että puhallin toimiin sähköllä jota voidaan heti alkaa käyttämään.
Mistään paremmasta toiminnasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä tämän sähkölämmittimen kapasiteetti on perin vähäinen polttomoottorilla varustetun auton sisälämmittimen kennon kapasiteettiin verrattuna.

Mikäli auto ei ole ollut johdon päässä ennen käyttämistä se tarkoittaa kylmän kabinetin lämmittämistä, ja siinä tapauksessa polttomoottorin vaatima odotusaika ei näyttele kovinkaan suurta osaa kun jo hetken kuluttua voi säätää ulos tehoja johon sähköauto ei pääse.
Nykyään tosin ekonomisimmissa dieseleissä pitää käyttää polttoainetta polttavaa lisälämmitintä, mutta niin pitää myös parempia ajomatkoja tavoittelevissa sähköautoissa.

Akkujen kapasiteetti on kylmässä pienempi. Siksi akkuja lämmitetään.

Lisäksi samalla hoidetaan akkujen ylläpitovaraus, sekä ehkä sen kabinetin lämmitys, jolloin sähköauto kuluttaa kaiken aikaa odotellessaankin.
Toki polttomoottoriautokin voidaan laittaa johdon päähän lämmittämään moottoriaan ja kabinettiaan, mutta tätä "tuhlaamista" voidaan rajoittaa vain välittömästi ennen käyttöä osuvaan aikaan, eli odotusajalla tapahtuva tuhlaaminen on rajoitetumpaa/vähäisempää.
Kumpaankin kaiketi voidaan asentaa vebasto, jolloin molemmat lämpenevät polttoainekäyttöisellä lisälämmittimellä, mutta tällöinkin sähköauton akkujen lämmitystarve pysyy jatkuvana, ja ylläpitolatauksen puuttuminen saattaa aiheuttaa ongelmia sillä lämpöä ei suoraan voida muuntaa sähköksi vaikka se toisinpäin onnistuukin.

Sähköautoa ei voi perustella CO2-tuotannon vähentämisellä, niin kauan kuin massiivista ydinvoimaloiden rakentamista ei aloiteta. Hiilellä tuotettu sähkö tuottaa enemmän CO2:ta kuin öljy.

Tuulisähkön kapasiteetin heilahteluiden tasoittajiksi on mitä ilmeisimmin kaavailtu Värtsilän toimittamia LNG kaasuvoimalaitoksia, joiden hyötysuhde on parhaimmillaan 35%, sillä lämpöä ei voida varastoida satunnaisista lähteistä saatuna, eikä kattilalaitokset hyötysuhteen parantajina ole kovin nopeita reagoimaan äkillisiin muutoksiin.
Ydinvoima on kapasiteetin tuottajana tasainen, mutta ovatko sitten sähköautot kuluttajina ?

Tärkein syy sähköautoihin siirtymiseen on öljyriippuvuuden vähentäminen. Toinen syy on ilman saastumisen vähentäminen kaupungeissa. Kolmas syy tulevaisuudessa voi hyvin olla se, että sähköauto on halvempi kuin tavallinen auto. Jos akut saadaan halvoiksi, niin rahaa säästyy, kun ei tarvita polttomoottoria.

Öljyriippuvuuden vähentämiseen olisi huomattavasti tehokkaampi keino siirtyä käyttämään kaasua autoissa, sillä sähköautojen vaatima tuotanto & jakeluverkosto pelkästään sähkön osalta on valtava työ ennen kuin polttoaineiden kulutuksessa nähdään minkäänlaista tuntuvaa muutosta.
Kaasujen jakelu onnistuu samalla verkostolla mitä ajoneuvot muutenkin käyttävät, tai sitten jos kovasti tarvetta on niin muutamalla putkilinjalla.

Kaupungeissa sähköautojen käyttö on perusteltua ilman laadun parantamiseksi, mutta vain siellä.
Oma kysymyksensä on sitten näiden kaupunkien suunnittelu, jolloin sitä ilmaa pilaavaa toimintaa ei tarvittaisi niin paljoa.
Voisiko se olla jopa halvempaa ?

Jos "akut saadaan halvoiksi", niin sähköautot ovat kilpailukykyisiä siellä missä niiden muiden rajoitteiden vaikutukset eivät tule esille.
Sähköauto nykyisellään on vielä kaukana polttomoottorikäyttöisten autojen käytettävyydestä.
Ehkä ne kuuluisat "tulevaisuuden tekniikat" joskus jonain päivänä muuttavat tilanteen.

Ideaalitapauksessa tulevaisuudessa sähkö tuotetaan puhtaalla ydinvoimallla ja ihmiset ajavat halvoilla sähköautoilla. Arabien ja erilaisten diktaattorien kuristusote maailman talouteen on päättynyt, kun öljylle ei ole kysyntää.

Ideaalitapaus olisi se, että joskus löytyisi tasapaino systeemiin sisään tulevan vuotuisen luonnollisen energian ja energian tarpeen välillä.
Nykyisellä tekniikalla ja väkimäärällä tähän ei päästä, mutta ehkäpä taas ne tulevaisuuden tekniikat ja etenkin tulevaisuuden perhesuunnittelu.

EU:n olisi syytä panna paljon rahaa ydinvoimalarakentamisen uudelleen käynnistämiseen. 1970-luvulla rakennettiin turvallisia ja halpoja ydinvoimaloita, joiden tekemä sähkö on hiilivoimaa halvempaa. Sama onnistuu toki nyt, kunhan esteet rakentamiselta poistetaan.

Näistä asioista olisi syytä pitää kaikenlaiset selkäsairaat Jungnerit niin kaukana kuin mahdollista ja käyttää järkeä.

EU:n pitäisi pakottaa Saksa käynnistämään ydinvoimalat uudelleen. Mutta EU:n toiminnasta puuttuu kaikki rationaalisuus.

Onneksi €U:lta puuttuu voima tuollaiseen pakottamiseen ja toivottavasti sellaista se ei ikinä millään konstilla tule saamaan.
€U tulee palauttaa kauppayhteisöksi jossa jokaisella jäsenellä on itsenäisyys ja päätäntävalta omiin asioihinsa, ja jossa joku kasvoton €U ei sanele järjettömyyksiä.
€U on vastuuton omaa elämäänsä elävä jatkuvasti turpoava byrokratia josta on nykyisellään pelkästään haittaa.

[vastarannan kiiski]

Samassa jutussa: "Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös tarvittava varastointikapasiteetti huomioiden. " No tämä se on aika paksua jöötiä. Tuulivoimasta oli LUT:in tutkimuksessa saatu edullinen, kun varastointi- ja siirtokustannuksia ei oltu huomioitu.

Jöötiä tosiaan sillä mikä ihmeen "varastointikapasiteetti" ??
Aikovatko ne laittaa tuulta varastoon niiden päivien varalta kun ei tuule ?

Sähkön varastointi ei tähän päivään mennessä ole ollut kovinkaan helppoa, parhaimmat yritykset ovat pumppuvoimalaitoksia.
Pumppuvoimalaitoksessa vettä pumpataan jonnekkin josta sitä voidaan laskea turbiinien läpi alas silloin kun tarvitaan sitä varastoitua energiaa.

Esimerkiksi Imatran vesivoimalaitos on teholtaan 192 MW, ja vertailun vuoksi Loviisa-1 ydinvoimalaitos on teholtaan 500 MW.
Varastointikapasiteettia siis tarvittaisiin melkoisina altaina, jotka tietenkään eivät maksa mitään eivätkä ole keneltäkään pois, eivätkä näy tuulivoiman kustannustehokkuudessa.

Tai sitten kyse vaan on niistä "tulevaisuuden tekniikoista" jotka ratkaisevat ihan kaiken, mutta joita kukaan ei voi tämän yksilöllisemmin määritellä, mutta joihin nyt vaan pitää uskoa koska pitää.

Suomessa on perusvoimaksi ydinvoimaa yli 2000 mw, ja kun Olkiluoto 3 joskus saadaan käyttöön, 3500 MW. Hanhikivestä tulee vielä kai yksi 1000 MW lisää sitten jos se joskus valmistuu.
Vesivoimaa on säätövoimaksi 3100 MW. Pohjois-Suomen säännöstellyissä järvissä ja tekoaltaissa on jaika paljon varastointikapasiteettia (olen käynyt katsomassa aikanaan  ) esim. Lokka, Porttipahta, Kemijärvi; ja sitten Oulujoen vesistössä Oulujärvi, Kianta, Vuokki, Nuasjärvi, jne.

Tuuli- ja aurinkosähköä mahtuu tällaiseen energiajärjestelmään ehkä 20%-25% vuosittaisesta energiasta, silloin vielä luultavasti säätövara riittää. Luulisin, en ole laskenut - varmaan joku muu on laskenut, esimerkiksi tuohon Sitran raporttiin jota en ole lukenut.
(tehokapasiteetista on silloin tietysti tuulta ja aurinkoa suurempi osuus kuin 25%, koska tuulen ja auringon vuosittaiset käyttöajat ovat lyhyet)

Kun katsoo tuota nykyistä tuotantopiirakkaa, siinä on nyt tuulivoimaa alle 5% tuotannosta.
Kivihiili ja maakaasu yhteensä noin 16%, turve 4%, eli ne yhteensä 20%.

Tuolla perusteella oma hiha-arvioni olisi että kun Olkiluoto 3 käynnistyy, sen jälkeen ei olisi enää (teknisesti) mahdotonta korvata kivihiili ja maakaasu melkein kokonaan tuulivoimalla. Luulisin että säätövara riittäisi, ja lopun säädön saa ostettua Ruotsista ja Norjasta joissa vesivoimaa on paljon. Pohjoismainen sähköverkko on käytännössä kuitenkin samaa järjestelmää (plus Baltia myös nykyään)

Ongelmaksi noussee kaupunkien yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, esim. Helsingissä paljolti kivihiilellä - kaukolämpö tulee nyt tavallaan sähköntuotannon sivutuotteena. Jos kivihiilivoimalaitokset korvataan tuulivoimalla ja ydinvoimalla, kaukolämmön tuotanto täytyy ratkaista jotenkin. Sitähän ne Helsingin päättäjät nyt miettivät!

https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/energiantuotanto/sahkontuotanto

[vastarannan kiiski]

Eräs huomio:

Ihmiset, media ja poliitikot yleensä sotkevat energian tuotannon ja kulutuksen keskenään.

Jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää, täytyy tehdä molempia erikseen

1) vähentää öljyn kulutusta talojen lämmityksessä (helpompaa ja halvempaa; on myös mainittu tuossa Sitran raportissa tärkeänä keinona, mutta media on taas lukenut sitä pöljästi eikä lehtijutuissa ole noteerattu tätä juuri lainkaan), ja liikenteessä (kalliimpaa ja vaikeampaa)

2) vähentää kivihiilen, öljyn ja maakaasun kulutusta sähkön ja kaukolämmön tuotannossa

Nuo kulutus- ja tuotantokeinot eivät sulje toisiaan pois, vaan ovat ihan täysin eri asioita.

On olemassa pöljiä poliitikkoja ja mediaa niin että kun heille sanoo että 2) "täytyy korvata fossiilisten käyttöä sähkön ja kaukolämmön tuotannossa", he huutavat että "EI VAAN TÄYTYY VÄHENTÄÄ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN KULUTUSTA" no joo niin täytyykin, mutta se on eri asia eikä sillä saada mitenkään riittävää päästövähennystä jos ei puututa myös sähkön tuotantotapoihin.

[Roope]

Kannattaa ottaa koppi Sitran ajatuksista, kirjoittaa erikoistoimittaja Jouko Juonala.

Ilta-Sanomat: Kommentti: Vältä katastrofi ja säästä samalla rahaa – uusi ilmastoraportti on konsulttien ilosanomaa 20.11.2018

Konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn tuottaman selvityksen mukaan nollapäästötavoite voitaisiin saavuttaa muun muassa sähköistämällä vauhdikkaasti liikennettä ja lisäämällä reippaasti merituulivoiman osuutta energiantuotannosta.

Konsultit ovat ihmeellisiä. Heillä on taito spinnata uhkaava katastrofi iloiseksi haasteeksi. Raportissa hämmästyttää sen kuvaama päästöleikkausten kivuttomuus – osa esitetyistä toimista toisi jopa säästöjä ja maksaisi itsensä takaisin. Tämä kyllä avaa uutta näkökulmaa ilmastokeskusteluun. Tuskallinen transformaatio ulos fossiilisten polttoaineiden tupruttamisesta onkin mahdollisuus, ei uhka. Ajatus on hieno, positiivinen. Otetaan siitä koppi!

Mutta kuka uskoo McKinseyn arviota, jonka mukaan Suomessa olisi 800 000 täyssähköistä henkilöautoa ja ladattavaa hybridiautoa vuonna 2030, vain 11 vuoden kuluttua? Totta kai liikenne sähköistyy, mutta raportti luottaa teknologiseen harppaukseen, jota ei todennäköisesti tapahdu näin nopeasti.

No, minä ainakaan en usko. Helppoa rahaa, jos tuosta sähköautojen määrästä voisi lyödä vetoa.

Raportin väitetyt säästöt ja päästöleikkausten kivuttomuus perustuvat kymmenien vuosien elinkaarianalyyseihin, joilla jopa polttomoottoriautojen romuttaminen kääntyykin säästöiksi. Analyysit voi kyseenalaistaa, sillä niissä tosiaan luotetaan konsulttitoimisto McKinseyn ennakoimiin teknologisiin harppauksiin, joiden pitäisi tapahtua ihan lähivuosina.

Ja kun oletetut säästöt saadaan oletetun elinkaaren loppupuolella, muutos edellyttää valtavia investointeja elinkaaren alkupuolella. Sitä suurempia, mitä kiireempi aikataulu, kuten Sitran analyysissä on. Kukahan ne investoinnit tekee kivuttomasti?

NYT TULLAAN sitten aivan toisenlaiseen kertomukseen, jota usein toistetaan ilmastokeskustelussa. Onko meillä vastuu maapallosta? Pitääkö Suomen olla taas se mallioppilas, joka lähtee kovempiin päästöleikkauksiin kuin muut? Eikö intialaisten ja kiinalaisten pitäisi leikata, sillä näiden kahden jättiläisen väestönkasvu ja elintason nousu merkitsevät ilmastokatastrofia.

Vastauksia vastuukysymyksiin voi etsiä sekä tieteellisestä tutkimustiedosta, moraalista ja oikeudenmukaisuudesta että kansainvälisestä politiikasta. Aiheesta keskusteltiin viime viikolla Helsingin yliopiston Tiedekulman ilmastopaneelissa, jonka järjesti Suomen Lähetysseura.

Vastuukysymys on paneelin asiantuntijoiden mukaan selkeä, kun katsoo niin sanottua hiilitasetta. Länsimaat ovat aiheuttaneet 80–90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä teollisen ajan alusta lähtien. Tämä hiilidioksidi on vieläkin ilmakehässä. Länsimaat tuottavat edelleen valtaosan päästöistä: esimerkiksi koko Saharan eteläpuolisen Afrikan päästöt ovat samaa luokkaa kuin Texasin osavaltion. Suomessa hiilipäästöt ovat asukasta kohti noin 10 tonnia vuodessa, Intiassa alle yhden tonnin.

Tällainen kysymyksenasettelu sisältää jo haetun vastauksen, kuten tarkoitus onkin, eikä se poikkea vaikkapa 60-luvun vasemmistolaisesta uhri/sortoretoriikasta. Länsimaat ovat sortajia, muut uhreja, ja länsimaalaisten täytyy kärsiä aiemmat syntinsä sovittaakseen, oli sillä vaikutusta tai ei.

Sillä jos tarkastellaan vain valintojen vaikutuksia, on käytännössä yhdentekevää, miten tiukkaa ilmastopolitiikkaa Suomessa harjoitetaan. Suomi tai EU-maatkaan eivät voi omilla toimillaan kääntää globaalien hiilidioksisipäästöjen määrää alas, vaan ne valinnat tehdään muualla. Enkä nyt edes mene siihen, kuinka paljon ja missä ajassa näillä toimilla voidaan parhaassakaan tapauksessa vaikuttaa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Mitä vastuuseen tulee, juuri länsimaiden kehitys hiilidioksidipäästöineen on mahdollistanut sen, että Afrikan kehitysmaat voivat tehdä valtavan teknologialoikan nopeasti ja vähemmillä investoinneilla, kuin mihin ne olisivat omin voimin koskaan pystyneet.

Tällainen tutkittu, tieteellinen tieto perustuu faktoihin eikä ole mielipide. Tätä taustaa vasten me länsimaalaiset emme voi sanoa intialaisille, kiinalaisille tai afrikkalaisille, ettei heillä ole oikeutta kehittyä ja tavoitella parempaa elintasoa.

Kuka on esittänyt heille tällaisia vaatimuksia? En minä ainakaan.

Kannattaa huomata, että myöskään Kiina ja Intia eivät ole vaatineet länsimaita kärsimään aiemmat ilmastosyntinsä sovittaakseen tai ollakseen heille esikuvana. Ajatus tällaisesta ehdosta on länsimaalaisten.

[Lalli IsoTalo]

Kyllähän se helpottaa kireää pinnaa, kun valtion asemesta autosi omistusoikeudesta päättää Anni Sinnemäki...

Itse veikkaan, että noiden lueteltujen instanssien sijasta Kontula haluaisi Puolueen määräävän kuka sen auton ansaitsee. Eikös tuolla poliittisella suunnalla ole se unelma?

Unelma on se, että yksityisomistaminen on rikos.

[Mok]

Tämän raportin tulokset ovat kerrassaan positiivisia,  päästötavoitteisiin päästään ilman lisäkustannuksia. Hei, me jopa säästetään uuden tekniikan tehdessä päästöjä vähentävät ratkaisut halvemmiksi.

Jos näin on:
a) valtiovallan ei tarvitse tukea tuulivoimaa eikä sähköautoja. Järkevät kuluttajat ja tuottajat tekevät päätökset itse. joten nykyiset ja kaavaillut tuet pitää kiireesti lopettaa
b) kuluttajien ja tuottajien ei kannata hötkyillä, vaan odotellaan rauhassa, kunnes nuo uudet, hinnaltaan edullisemmat ratkaisut ovat markkinoilla.  Ennenaikaisilla investoinneilla pannaan rahat vääriin kohteisiin.

[Nikolas]

Ideaalitapauksessa tulevaisuudessa sähkö tuotetaan puhtaalla ydinvoimallla ja ihmiset ajavat halvoilla sähköautoilla. Arabien ja erilaisten diktaattorien kuristusote maailman talouteen on päättynyt, kun öljylle ei ole kysyntää.

Pidän ajatuksestasi, mutta tuo oli vielä hiukan yksinkertaistettu visio.

Oletetaan, että joskus tulevaisuudessa saadaan sähköautoihin niin hyviä akkuja että ne todella ratkaisevat henkilöautoilun sähköautojen voitoksi. Sittenpä ajellaan sähköautoilla. Mutta vielä jää auki kysymys, mitä tehdään näille:

• raskas maantieliikenne
• laivaliikenne
• lentoliikenne

Voidaan olettaa, että rekat ja rahtilaivat voisivat kulkea vaikka ammoniakilla tai hydratsiinilla. Ne ovat hiilettömiä polttoaineita, tosin ikävästi myrkyllisiä. Huomattavasti entistä isommat polttoainesäiliöt varmaankin tarvitaan, mutta nämä kulkupelit on tehty raskaita kuormia kantamaan.

Lentoliikenteeseen on vaikea keksiä kelvollista korvaajaa hiilivetypolttoaineille. Ennen kuin visio öljyriippuvuuden loppumisesta voi toteutua, täytyy ratkaista, miten ja mistä tuotetaan lentoliikenteen tarvitsemia nestepolttoaineita, jotka todella hyvistä syistä ovat hiilivetyjen seoksia.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ideaalitapauksessa tulevaisuudessa sähkö tuotetaan puhtaalla ydinvoimallla ja ihmiset ajavat halvoilla sähköautoilla. Arabien ja erilaisten diktaattorien kuristusote maailman talouteen on päättynyt, kun öljylle ei ole kysyntää.

Pidän ajatuksestasi, mutta tuo oli vielä hiukan yksinkertaistettu visio.

Oletetaan, että joskus tulevaisuudessa saadaan sähköautoihin niin hyviä akkuja että ne todella ratkaisevat henkilöautoilun sähköautojen voitoksi. Sittenpä ajellaan sähköautoilla. Mutta vielä jää auki kysymys, mitä tehdään näille:

• raskas maantieliikenne
• laivaliikenne
• lentoliikenne

Voidaan olettaa, että rekat ja rahtilaivat voisivat kulkea vaikka ammoniakilla tai hydratsiinilla. Ne ovat hiilettömiä polttoaineita, tosin ikävästi myrkyllisiä. Huomattavasti entistä isommat polttoainesäiliöt varmaankin tarvitaan, mutta nämä kulkupelit on tehty raskaita kuormia kantamaan.

Lentoliikenteeseen on vaikea keksiä kelvollista korvaajaa hiilivetypolttoaineille. Ennen kuin visio öljyriippuvuuden loppumisesta voi toteutua, täytyy ratkaista, miten ja mistä tuotetaan lentoliikenteen tarvitsemia nestepolttoaineita, jotka todella hyvistä syistä ovat hiilivetyjen seoksia.

Rekat voisi kulkea biodiselillä ja sähköllä, joka otetaan johtimista suoraan verkosta.
Laivat kyllä saa liikkumaan ilman öljyäkin, mutta se maksaa. Lentsikatkin saa lentämään mutta se maksaa vieläkin enemmän.

[ämpee]

Kun ilmastovouhkaajilla alkavat selitykset toimiensa puolesta loppumaan niin silloin vedetään esille miten pieni Suomi toimii esimerkkinä.
Heiltä voisi kysyä miten pienen Suomen vuosikymmeniä jatkunut perhesuunnittelu-esimerkki on lyönyt itsensä läpi maailmalla.
Senhän luulisi olevan huippumenestys koska se koskettaa kaikkia ihmisiä henkilökohtaisesti, mitä ei jostain kuvitteellisesta ilmastonmuutoksesta voi sanoa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Helppo homma mitenkä saisi sekä suomen talouden ennenäkemättömään nousuun seka hiilipäästöihin valtaisat leikkaukset, ja ei maksaisi mitään. Ainoastaan poliittisia päätöksiä vaatisi,
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metsa/raju-luku-suomessa-voitaisiin-kaksinkertaistaa-hakkuut-140-miljoonaan-kuutioon-hyvin-hoidettu-metsa-on-hiilinielu-ja-talouden-moottori-6747845

[Jaska Pankkaaja]

Voi vaan arvailla mikä olisi persujen äänisaalis jos väsättäisiin ilmasto-ohjelma, joka ei perustu tukiaisille ja verojen korotuksille.

Yhden desimaalin tarkkuudella sama kuin ilman ohjelmaa, lisäksi epäilen että jonkinlainen ohjelma on tulossa vaaleihin ja jopa itse Mestarikin on jo asiaa kommentoinut. Päästöt, ilmastonmuutos.. puhtaasti uskolla mennään 99% kohdalla. Jos "oranssi hitler" vähentäisi USAn päästöt puoleen niin Suomen naisista 80% ja miehistä 60% ajattelisi; ööhhöhhöö iliman haravaa olisi ollut ainakin 120% niinqu meillä kun rinne jätti kerran aamiaisella pekonin väliin ja laittoi sen vitun puuron bioastiaan (oikeesti sekajätteisiin). Yli puolet kansalaisista ei ymmärrä mitä eroa on voltilla tai watilla tai työllä ja teholla tai milliamppeerilla ja megawattitunnilla kun puhutaan energiasta, ja siis koko maailman kansalaista.. aivan liian monimutkaisia asioita taviksille.. Erona on esim se että täällä Aasiassa tveessä puhuu asiantuntijat ja poliitikot jotka ovat kuunnelleet asiantuntijoita, Euroopassa toimittelijat toistavat papukaijoina Frankfurtin koulukunnan ja tiettyjen muiden tahojen paskaa ja mädätystä. Ihmiset uskovat tveetä molemmissa paikoissa mutta ero informatiossa on selvä, eikä eurooppalaisten eduksi.

Jos CO2 päästöjä haluttaisiin alas niin ensimmäinen isompi vaikutus saataisiin sillä että Helsinki lämmitettäisiin ydinvoimalla; Loviisaan pannu lisää ja vanha Helenin kivihiilivoimalaitos varalle ja säätövoimaksi. Toki loppujenkin öljykattiloiden vaihtaminen maalämpöön olisi paljon tehokkaampaa kuin suosia kansalaisten hyvin suuren enemmistö tovoittamattomissa olevia sähköautoja joiden päästöttömyys on vielä päälle enemmän kuin kyseenalaista.

Mutta näillä mennään, pohjalle asti

[Roope]

En näköjään ollut ainut, joka ei näitä niele.

Jussi Kärjen kommentti: Sitran ilmastoraportin kaksi kummallisuutta – 800 000 sähköautoa ja tuulivoima ilman tukia

Sitran kunnianhimoinen raportti kertoo, että tuulivoimalla voi vähentää päästöjä ilman tukia ja Suomessa on ensi vuosikymmenen lopulla 800 000 sähköautoa. Todellisuus ei näytä ihan näin auvoiselta, kirjoittaa MTV Uutisten talouden päällikkö Jussi Kärki.

Aloitetaan tuulivoimasta. Tuulivoiman kustannukset painuvat sellaista tahtia alaspäin, että ensimmäiset tuulivoimapuistot toimivat Suomessakin jo ilman tukia. Tämä ei tarkoita, etteikö veronmaksajan pitäisi kaivaa lompakkoaan esiin ensi vuosikymmenellä.

[...]

Tukijärjestelmä on rakennettu nimittäin niin, että tuulivoimayhtiöt saavat tuottamalleen sähkölle takuuhinnan ja vieläpä peräti 12 vuodeksi. Veronmaksajat maksavat sovitun takuuhinnan ja markkinahinnan erotuksen. Mitä halvempaa sähkö on markkinoilla, sitä isompi on erotus ja hintalappu veronmaksajille. Lisääntyvä tuulivoima painaa osaltaan sähkön markkinahintaa alas.

[...]

Tulevaisuuden suuri sähkönkäyttäjä on liikenne. Sitran raportti maalailee tulevaisuutta, jossa Suomessa olisi peräti 800 000 sähköautoa ensi vuosikymmenen lopulla. Autokanta uudistuu sen verran hitaasti, että tämä luku edellyttäisi lähes kaikkien uusien henkilöautojen olevan sähkö- ja hybridiautoja - ainakin 2020-luvun loppupuolella.

[...]

Käsittämättömän huima luku, 800 000 autoa, kertoo myös siitä, että Sitra ei näytä uskovan yhteiskäyttöautojen merkittävään lisääntymiseen. Autokanta ei olisi tämän arvion mukaan pienenemässä, vaikka se olisi ympäristötekona suurempi kuin sähköautokolonna.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävä on katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, mutta raportin lukijoiden ja tulkitsijoiden ei ole syytä lähteä mukaan estoitta fanittamaan vaan kriittisesti kysymään.

Nostan kaksi asiaa:

1. Tuulivoima maksaa ensi vuosikymmenellä edelleenkin valtavia summia veronmaksajille.

2. Liikennevisiosta eivät puutu enää kuin sähköautot, latausinfra ja poliitikkojen tahto.

MTV:n Uutisextrassa viime lauantaina kunnianhimon taso ei ollut vielä kovin korkealla, kun Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoi, että hän ei usko dieselautojen rajoituksiin Suomessa. Päinvastoin, puheenaiheena on nyt kansalaisaloite dieselveron poistamisesta.

MTV 20.11.2018

Edit:

Haaviston mukaan vihreiden puheenvuorossa korostettiin hiilineutraaliuden tavoittelemista jo vuonna 2030 eikä vasta 2045 kuten hallitus on linjannut. Toinen vihreiden korostama asia oli hiilinielujen suojeleminen.

Vihreä Lanka: Puolueet hakevat yhteistä ilmastopolitiikkaa – Haavisto: Näkemyserot aika suuret 20.11.2018

Noita Vihreiden tavoitteita voi sitten peilata vaikka tuota Sitran varsin epärealistista selvitystä vasten. Vihreät vaativat Suomea hiilineutraaliksi vuonna 2030 eli jo 15 vuotta aiemmin, mutta Haavisto ei uskalla vielä puhua edes dieselautojen rajoituksista, kun Sitra esitti uusien polttomoottoriautojen myynnin kieltämistä vuonna 2025.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Siksi persujen pitäisikin tehdä kunnollinen ilmasto-ohjelma jossa on kansantajuisesti väänneetty mitä mikin tarkoittaa ja myös se että itseämme verottamalla konkurssiin emme pelasta ilmastoa. Politiikkaan kuuluu politiikka ja muustakin pitäisi jauhaa kuin maahanmuutosta.

[mannym]

Tykkään kovasti wuwtista, koska siellä on monenlaista väkeä ja aina välillä tarkastellaan suuria juttuja. Kuten 1970 luvun tieteen konsensusta siitä että pallo kylmenee. https://wattsupwiththat.com/2018/11/19/the-1970s-global-cooling-consensus-was-not-a-myth/

There was an overwhelming scientific consensus in the 1970s that the Earth was headinginto a period of significant cooling. The possibility of anthropogenic warming was relegated to a minority of the papers in the peer-reviewed literature.

The case for the 1970s cooling consensus being a myth relies solely on PCF-08. They state that,"...the following pervasive myth arose: there was a consensus among climate scientists of the 1970s that either global cooling or a full-fledged ice age was imminent...A review of the climate science literature from 1965 to 1979 shows this myth to be false. The myth's basis lies in a selective misreading of the texts both by some members of the media at the time and by some observers today. In fact, emphasis on greenhouse warming dominated the scientific literature even then." [Emphasis added].

Meni siinä melko kauan että joku kaivoi tieteelliset prujut ja todisti että tieteellinen konsensus 1970 luvulla kertoi että pallo kylmenee ja on matkalla kohti merkittävää kylmenemistä. Nykyisin alarmistit kutsuvat sitä myytiksi, koska se on pirun epämiellyttävää että tieteen konsensus on ollut erimieltä silloin aikaisemmin, ollut väärässä ja nyt tilanne näyttää ihan samalta. "Tieteen konsensus" lähti laukalle, ns jumped the shark. Ja sen mukaan pitäisi sitten tehdä poliittisia päätöksiä kuinka maailma pelastetaan.

Käytännössä meillä on 2 vaihtoehtoa. 1. Tuhlaa helvetillinen määrä rahaa toimiin jotka eivät auta ilmastollisesti lainkaan ja näiden jälkeen tarvittava summa insinöörityöhön, jolla sopeudutaan ilmaston olosuhteisiin. Tai 2. käytetään tarvittava summa insinöörityöhön, jolla sopeudutaan ilmaston olosuhteisiin.

Vaikea varmaan arvata kummalla kannalla minä olen, ja kummalla kannalla vihreät/enviromentalistit/tuulivoimatuottajat poliittiset puhuvat päät ovat? Minä valitsen halvemman ja ainoan toimivan tien.

[Nikolas]

Laivat kyllä saa liikkumaan ilman öljyäkin, mutta se maksaa.

Laivaliikenteeseen on olemassa vaihtoehtoinen voimanlähde eli tuuli, ja purjealuksissa oletettavasti kustannuksia säästävä uutuus DynaRig, mutta sen kilpailukyvystä ei vielä ole varmuutta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Laivat kyllä saa liikkumaan ilman öljyäkin, mutta se maksaa.

Laivaliikenteeseen on olemassa vaihtoehtoinen voimanlähde eli tuuli, ja purjealuksissa oletettavasti kustannuksia säästävä uutuus DynaRig, mutta sen kilpailukyvystä ei vielä ole varmuutta.

Wärtsilän laivamoottorit käy melkein millä tahansa hiilivedyllä. Sopiva polttoaine varmaan löytyy myös biopohjaisena, mutta se maksaa moninverroin enemmän kuin bunkkerijäteöljy.

[Veikko]

Laivat kyllä saa liikkumaan ilman öljyäkin, mutta se maksaa.

Laivaliikenteeseen on olemassa vaihtoehtoinen voimanlähde eli tuuli, ja purjealuksissa oletettavasti kustannuksia säästävä uutuus DynaRig, mutta sen kilpailukyvystä ei vielä ole varmuutta.

Wärtsilän laivamoottorit käy melkein millä tahansa hiilivedyllä. Sopiva polttoaine varmaan löytyy myös biopohjaisena, mutta se maksaa moninverroin enemmän kuin bunkkerijäteöljy.

Paluu "alkulähteille"? Kuulamoottorissa, jollaisia käytettiin joissain kalastusaluksissa vielä 1970-luvun puolelle, paloi meilkein mikä tahansa: jäteöljy, petroli, diesel, pirtu jne. Oli aikanaan siis ainakin pienehköjen laivojen, jaalojen ja kalastusalusten moottori, mutta ilmeisesti ainakin suomesta käytöstä hävinnyt. Norjassa ilmeisesti vieläkin käytössä.

[Ajattelija2008]

https://www.statista.com/statistics/307194/top-oil-consuming-sectors-worldwide/
Tärkeimmät ovat road traffic 50 % ja petrokemikaalit 14 %.

Ilmailu kuluttaa 7.5 % ja laivat vain 3.4 %.

Petrokemikaalien korvaaminen muilla raaka-aineilla lienee hankalaa eikä sähkölentokonetta ole näköpiirissä. Näin ollen ainakin 25 % nykyisestä öljyn kulutuksesta tulee säilymään ja öljymaat pysyvät vauraana.

Nämä ennusteet, että "öljy loppuu 40 vuoden kuluttua" ovat aina olleet täyttä huijausta. Riittävyys on vähintään sata vuotta, kun katsoo öljyntuotannon historiaa. Itse arvaisin riittävyyden olevan 300 vuotta nykyisellä hinnalla ja kulutuksella.

On kuitenkin tärkeää pudottaa öljyn kulutusta, jotta päästään eroon OPEC:in ja arabien tekemästä kiristyksestä. Öljyn pitäisi olla kivihiilen kaltainen raaka-aine, jota on saatavilla tuotantokustannuksien mukaisella hinnalla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

https://www.statista.com/statistics/307194/top-oil-consuming-sectors-worldwide/
Tärkeimmät ovat road traffic 50 % ja petrokemikaalit 14 %.

Ilmailu kuluttaa 7.5 % ja laivat vain 3.4 %.

Petrokemikaalien korvaaminen muilla raaka-aineilla lienee hankalaa eikä sähkölentokonetta ole näköpiirissä. Näin ollen ainakin 25 % nykyisestä öljyn kulutuksesta tulee säilymään ja öljymaat pysyvät vauraana.

Nämä ennusteet, että "öljy loppuu 40 vuoden kuluttua" ovat aina olleet täyttä huijausta. Riittävyys on vähintään sata vuotta, kun katsoo öljyntuotannon historiaa. Itse arvaisin riittävyyden olevan 300 vuotta nykyisellä hinnalla ja kulutuksella.

On kuitenkin tärkeää pudottaa öljyn kulutusta, jotta päästään eroon OPEC:in ja arabien tekemästä kiristyksestä. Öljyn pitäisi olla kivihiilen kaltainen raaka-aine, jota on saatavilla tuotantokustannuksien mukaisella hinnalla.

Tuo on totta EU:n tulisi leikata öljynkulutusta, koska se tuo rahaa paskamaiden johtajien lompsaan. EU voisi vaikka romutuspalkkiolla uudistaa autokantaa öljypihimmäksi. Aloittaa tutkimusohjelman biopohjaisista polttoaineista jne...

[Golimar]

Ilmastonmuutos on luonnollinen prosessi.

45 million years ago during the Eocene era, the world was a very different place. It was fairly warm, and at the poles, practically tropical; it would be a similar climate to today's Florida. About 50 years ago, a fossilized forest was found on the island with wood that was so well preserved and had so much original organic material that it still could be split and burned – it may be better described as a 'mummified forest'. Axel Heiberg island didn't move much from the altitude that it's at now, so we know that this forest once grew in the arctic region, which today is classified as a polar desert.

The forest was originally preserved by a"rapid burial in very fine sediments which prevented rotting and petrification". Scientists can learn more about what the world looked like 45 million years ago from this forest, and perhaps how the future world will look.

http://beatymuseum.ubc.ca/2017/08/30/the-fossilized-forest-of-axel-heiberg-island/

https://www.google.fi/maps/place/Axel+Heibergin+saari/@70.8530661,-105.1620462,3z/data=!4m5!3m4!1s0x502abd5ca2f1127f:0x933d64394641ef61!8m2!3d79.8286535!4d-91.2678828

[Lahti-Saloranta]

Alkaa kauhistuttaa tämä ilmastonmuutoksesta johtuva vastuun kanto. Jos onnistuttaisiin nollaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttö ja pysäyttämään ilmaston lämpeneminen niin sitten se vastuunkanto vasta alkaisi. Ählyiltä loppuisi öljytulot ja kun muuta teollisuutta ei oikein ole niin ählyjen toimeentulohan menisi kovin niukaksi. Länsimaiden olisi tietenkin kannettava tästä vastuunsa kun estivät ählyjen kehityksen ostamalla heiltä öljyä.

[Uuno83]

Maailmalla rakennetaan valtavasti uusia hiilivoimaloita:
https://endcoal.org/tracker/
Se että Suomessa suljetaan hiilivoimala, ei paljoa auta, jos se sama hiili poltetaan huonommassa tehtaassa.
Hiilikaivosten sulkeminen auttaisi paljon enemmän.