Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[pugisti]

Joku jo kysyi Villeltä: paljonko Turun tunnin  budjetti/paljon Eu antaa, paljon tulee päästöjä, luonnon kuormitusta, mistä sähkö uusiin juniin
Luulen että Ville bannaa tollaisee kysyjät 🤔😁

[insinörtti]

Eikö kannattaisi tehdä samantien puolen tunnin juna, niin päästöt putoaisivat tuplasti?

Jotta millään keinoilla olisi mitään vaikutusta, pitäisi soveltaa samaa menetelmää kuin muussakin toiminnassa. Esimerkiksi:

- Esitetään ongelma, vaikkapa että maapallon lämpötila on liian korkea ja polttopuita ei kulu talvisin riittävästi. Sen jälkeen tutkitaan tiedetyt keinot joilla lämpötilaan voi vaikuttaa alentavasti ja keksitään myös uusia. Näistä sitten valitaan sellainen, josta ei ole vaaraa ihmisille ja ympäristölle ja joka sijoitettuun pääomaan nähden tuottaa suurimman lämpötilanaleneman.

Hiilidioksidin kanssa touhutaan nykyään vähän päinvastoin. Keinoja ei valita tehokkuuden, eikä varsinkaan hinnan perusteella. Esimerkiksi hiilidioksidin poistamisesta ilmakehästä ei kukaan maksa mitään, mutta toisaalta autoilija voi joutua maksamaan tuottamastaan tonnista esimerkiksi 1000 euroa. Lentoliikenne taas voi maksaa nolla euroa, tai vaikka 1.5 tai jopa 5 euroa tuotetusta tonnista. Autoilija ei voi sovittaa syntejään vähentämällä päästöjä muualla vaikkapa 10-kertaisen määrän, vaikka lopputulos olisi päästöjen kannalta 10 kertaa parempi.

Tuolla ilmeisesti tavoitellaan jonkinlaista ikiliikkujaa: poistetaan päästöjä 1000 euroa/tonni, minkä vuoksi on tienattava 2000 ylimääräistä, mikä vuorostaan aiheuttaa tonnin ylimääräiset päästöt. Saadaan siis verotuloja lisää ja taloutta liikkeelle. Päästötkään eivät ole vaarassa pudota, joten projektia voidaan jatkaa niin kauan kuin valtio rahaa tarvitsee.

[Totti]

Valmistuttuaan määrä tuskin enää on marginaalinen. Työssäkäynti Helsingissä lisääntyy huomattavasti parempien yhteyksien myötä.

Mihin väitteesi perustuu? Mikä on se vaikuttaja, joka lisäisi turkulaisten työpaikkoja Helsingin seudulla merkittävästi?

Tunninjuna -hanke on monelta osin vailla perusteluja. Se näyttäisi enemmän tukeutuvan toiveajatteluun ja vihreään ideologiaan kun realiteetteihin.

Tällä hetkellä Turku-Helsinki juna kestää 1 h 54 min. Interscityllä. Tunninjunan myötä hanke arvioi matkan lyhentyvän 30 min. Helsinki-Turku välillä (  https://vayla.fi/kaikki-hankkeet/helsinki-turku-nopean-ratayhteyden-jatkosuunnittelu#.XAUM1S2B0_U ). Päivittäinen työmatka junan osalta lyhenisi siis ajallisesti 25%. Kokonaissäästö on tätä paljon pienempi, 10-15%, koska molemmissa päissä pitää myös liikkua juna-aseman ja kodin / työpaikan välillä. En heti keksi syytä miksi ihmiset suurissa määrin alkaisivat käymään Turusta Helsingissä töissä näin pienen aikasäästön takia.

Realiteetti lienee se, että potentiaali Helsingin työssäkäynnille Turusta on jo täytetty eikä tunnin juna tule muuttamaan sitä olennaisesti mihinkään.

Jo tästä näkökannasta, 2 miljardin upottaminen minimaaliseen hyötyyn vaikuttaa täysin järjettömältä. Tunninjuna on yhtä järjetön hanke kun miljardin Pisararata Helsingin alla. Se säästäisi joidenkin Helsinkiin tulevien työmatkassa 5 minuuttia.

Tässä kritiikkiä Tunninjunasta: http://www.tunninjuna.fi/uutinen/2015-06-25_kommentteja-kysymyksiin-ja-kritiikkiin

Siinä myönnetään suoraan, että hyöty- / kustannus -suhde on huono. Ts. hanke vedetään eteenpäin ideologisista syistä, ei talousperusteisesti.

Mutta Tunninjuna on myös ideologisesti ristiriidassa sen kanssa, että samalla halutaan edistää sähköautoilua. Tunninjunahan perustellaan ympäristösyillä kuten sähköautoiluakin. Tunninjunan myötä syntyisi siis kaksi kilpailevaa "ekologista" tapaa liikkua Turku-Helsinki välillä: juna ja nopea moottoritie sähköautolla. Onko todellakin perusteltua edistää kahta erillistä rinnakkaista hanketta samaan ekologisuuteen vedoten?

[Uretaanipusla]

PK-seudulla asuu työn takia monia turkulaisia ja ympäryskunnista lähteneitä jotka mielellään muuttaisivat takaisin kotiseudulle missä asuminen on halvempaa. Ei siis puhuta pelkästään nykyisistä asukkaista.
Ja kai sieltä Helsingistä päinkin joku matkustaa ettei se pelkästään turkulaisille ole.

[pyrokatti]

PK-seudulla asuu työn takia monia turkulaisia ja ympäryskunnista lähteneitä jotka mielellään muuttaisivat takaisin kotiseudulle missä asuminen on halvempaa. Ei siis puhuta pelkästään nykyisistä asukkaista.
Ja kai sieltä Helsingistä päinkin joku matkustaa ettei se pelkästään turkulaisille ole.

Tämähän on ympäristön kannalta haitallisempi tilanne. Tosin käyttäjien lukumäärä on niin pieni että mitään käytännön merkitystä sillä ei ole. Molempiin suuntiin pitää olla kysyntää että hanke olisi edes jollakin tavalla kannattava.

Tätä ajetaan paljolti utopistisen ideologian siivittämänä. Toinen mahdollinen motivaatio on se, että tämähän on hanke josta saadaan mahdollinen hyöty vasta kun se on kokonaan valmis. Elikkä jos se aloitetaan, niin se tullaan viemään (katkeraan) loppuun asti. Maksoi mitä maksoi. Tästä riittää silloin sampoa pitkäksi aikaa. "Tässä on nyt tullut yllättäviä kuluja mutta jos nyt keskeytämme hankkeen niin silloin menetämme jo investoidut rahat". Tämän tyyppisiä perusteluja tullaan kuulemaan sitten kun kulut "yllättäen" paisuvat alunperin lasketuista.

Yhteiskunnan kannalta saataisiin parempi hyöty jos vastaavat summat käytettäisiin jo olemassa olevien liikenneväylien kunnostukseen. Näissä hankkeissa on vain se ikävä puoli että niiden määrää voidaan vuosittain muuttaa tilanteen mukaan. Tässä hankkeessa ei ole sitä ongelmaa.

[Roope]

Haluaisin nähdä Ville Niinistön tai kenen tahansa laskelmat siitä, miten uudet ratalinjaukset ja valtavan rakennusurakan vaativa Turun "tunnin juna" (saati sitten Helsinki-Tallina-tunneli) edistää ilmastotavoitteita. Kun vihreät vaativat Suomen hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä, niin heitän lonkalta arvion (Ville saa korjata, mutta ei sitten mitään Guggenheim-laskelmia!), että uusi Turun rata muuttuisi hiilineutraaliksi vasta joskus vuosisadan loppupuoliskolla jos silloinkaan.

Hanketta lobbaavalla sivustolla viitataan kyllä epämääräisesti myönteisiin ilmastovaikutuksiin ja hankkeseen "Suomen nopeimpana ilmastotekona" (!), mutta näistä ei esitetä edes karkeita laskelmia, koska ne osoittautuisivat ilmastotavoitteiden vastaisiksi.

Ilmastonmuutosnäkökulma onkin vahvasti esillä Tunnin juna -sivuilla. Se on myös monen hanketta sivuille mainostamaan haalitun poliitikon, virkamiehen ja julkkiksen argumenttina. Näin siitä huolimatta, että jo uuden radan rakentamisen valtavat hiilidioksidipäästöt tekevät hankkeesta jyrkästi ilmastotavoitteiden vastaisen. Tämä ei haittaa hanketta viherpeseviä lobbareita, jotka eivät epäröi harhauttaa lukijoita totuudenvastaisilla mielikuvilla.

Tunnin juna on Suomen nopein ilmastoteko

Ilmastotekoja tarvitaan nyt. Tunnin juna Turun ja Helsingin välille on päätöstä vaille valmis lähtöön.

Ilmastonmuutos ei odota. Lupaan kannattaa nopeita tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
#tunnin juna www.tunninjuna.fi

Lupaa sinäkin! Osallistu jakamalla lupaus gif-tiedostona ja jakamalla sitä somekanavissasi.

Suomi on EU:n kanssa sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjään vuoteen 2030 mennessä 40%. Hiilineutraaliutta tavoitellaan 2045 mennessä. Tavoitteeseen päästään tekemällä nopeita, fiksuja ratkaisuja. Liikenne aiheuttaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin viidenneksen, mutta sähköinen junaliikenne on lähes päästötöntä  – siksi sen päämäärätietoinen kehittäminen on yksi tehokkaimmista keinoista taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Lähetä viesti päättäjille, ole mukana Suomen suurimmassa uudenvuodenlupauksessa!

Junan on oltava reilusti autoilua houkuttelevampi tapa liikkua. Ainoastaan nopea, edullinen ja kätevä raideliikenne on massoja liikutteleva, eli vaikuttava vihreä vaihtoehto. Siksi jokainen suomalaisista ratahankkeista on tärkeä.

Ilmaston kannalta oleellista on vaatia nyt nopeita ratkaisuja. Raideyhteyksien päivittäminen vaatii valtavasti suunnittelua, mutta uusi Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna on enää toteuttamista vaille valmis. Valtion myöntämän 40 miljoonan euron suunnittelurahan avulla hankkeen konkreettinen suunnittelu on jo pitkällä. Helsinki–Turku-yhteysvälin eurooppalainen TEN-T-status mahdollistaa myös merkittävän EU-rahoituksen hakemisen.

Tunnin junan vaiheista pisimmällä on Espoon kaupunkirata, jonka suunnittelu on jo valmis. Parhaillaan työstetään Espoo-Salo-välin yleissuunnitelmaa sekä Turun ratapihan ja Turku-Kupittaa -välin kaksoisraiteen ratasuunnitelmaa. Syksyllä 2018 maan hallitus esitti budjettiriihessä Helsingin ja Turun välisen tunnin junan yleissuunnittelun nopeuttamista ja ratasuunnittelun käynnistämistä.

Jos Tunnin junasta tehdään päätös tänä vuonna, on meillä jo noin kymmenen vuoden päästä uusi, nopeampi ja ekologisempi yhteys Helsingistä Turkuun, eli yksi Suomen merkittävämmistä ilmastoteoista – siksi Tunnin junan pitäisi liikuttaa ihan jokaista.

Tunnin juna 7.1.2019

"Tunnin juna on yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä kasvuinvestoinneista ja samalla upea ilmastoteko."
Ville Auvinen, pastori

"Nopea junayhteydet ovat liikkujan etu, ilmaston etu, yritysten etu ja työllisyyden etu."
Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko

"Suomen tulee kehittää omaa liikenneinfraansa sekä joustavamman että nopeamman liikkumisen vuoksi että ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Tunnin juna on hyvä esimerkki tällaisesta toimesta. Suomen tulee vaatia EU:n osallistumista tähän kansainvälisen rataverkoston kehittämiseen."
Kari Kallonen, teollisuusneuvos

"Eurooppalaiset kaupungit kytketään toisiinsa nopeilla raideyhteyksillä. Tähän kuuluu Helsingin ja Turun välinen tunnin juna. Tunnin junan rakentaminen pitää käynnistää nopeasti - se on teko ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kasvun puolesta."
Mikkel Näkkäläjärvi, demarinuorten puheenjohtaja

"Tunnin juna on paitsi tärkeä hanke työllisyydelle, elinvoimalle ja yrittäjyydelle, myös teko sujuvamman arjen puolesta. Niin turkulaisille, helsinkiläisille kuin ihmisille näiden kaupunkien välillä. Tunnin juna on myös konkretiaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi."
Annika Saarikko, perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja

"Tunnin juna on teko kasvun puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan."
Saara-Sofia Sirén, kansanedustaja

"Tunnin juna on Suomelle tärkeä kasvuhanke ja samalla ensimmäinen ja tärkein ilmastoteko, joka uuden hallituksen pitää tehdä."
Minna Arve, Turun kaupunginjohtaja

Tunnin junan puolesta

Olemassaolevien ratojen korjaushankkeet ovat ehkä vielä jotenkin puolusteltavissa myös ilmastonmuutosnäkökulmasta, sekin saattaa olla vähän siinä ja siinä, mutta "tunnin junat" eivät mitenkään.

[pugisti]

PK-seudulla asuu työn takia monia turkulaisia ja ympäryskunnista lähteneitä jotka mielellään muuttaisivat takaisin kotiseudulle missä asuminen on halvempaa. Ei siis puhuta pelkästään nykyisistä asukkaista.
Ja kai sieltä Helsingistä päinkin joku matkustaa ettei se pelkästään turkulaisille ole.

Niin ekologisesti kannattavaa muuttaa esim takaisin Turkuun ja alkaa kulkea junalla? Asuminen voi olla halvempaa, mutta paljonko junamatkat maksaa? Ja asunto ei varmasti läheskään kaikilla ole aseman vieressä sitten, että tämäkin väli pitää kulkea jollain.
Varmasti hanke auttaa satunnaisia kulkijoita, mutta vakityössä käyviä jotka kulkevat päivittäin edestakaisin on varmaan kulkijoista 80%tai enempi?
Kulutettu raha suhteessa oikeisiin hyötyihin ja lisääntyneisiin päästöihin, ei järkeä

[Roope]

Kun IPCC:n raporttia on käsitelty valtamediassa mielikuvatasolla ("maailmanloppu, jos..."), niin Suomen ilmastopaneelin väliraportti havainnollistaa, millaisia muutoksia löysästi heitetty alle 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi.

Yle tiivisti keskeiset havainnot kolmeen kohtaan.

1. Autoilu muuttuisi radikaalisti

Kansalaisen kannalta näkyvimmät muutokset koskisivat ennen kaikkea liikennettä. 1,5 asteen tavoite tarkoittaisi sitä, että kotimaan liikenteen päästöt putoaisivat nykytasolta noin 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastopaneelin mukaan Suomen teillä pitäisi olla 850 000 sähköautoa 2030 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusia sähköautoja pitäisi myydä 77 000 kappaletta vuodessa seuraavan 11 vuoden ajan. Vuosittain myytävistä uusista autoista 65 prosenttia pitäisi olla sähköautoja.

Muutos olisi hurja, sillä täyssähköautoja on Suomessa tätä nykyä vajaat 2 000 kappaletta.

Ilmastotavoitteen kiristäminen tarkoittaisi myös bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myyntikieltoa vuonna 2027. Polttomoottorilla toimivien henkilöautojen maahantuonti kiellettäisiin jo pari vuotta aiemmin.
...

Yle: Autoilu mullistuu täysin jo ihan kohta, jos Suomi ottaa tosissaan 1,5 asteen ilmastotavoitteen – Ilmastopaneeli listaa järeät keinot 9.11.2018

Juu, pidetään vaan ilmastovaalit. Käsi pystyyn ne suomalaiset puolueet ja poliitikot, jotka ensi vaalikaudella sitoutuvat viemään läpi tällaiset muutokset, kun niiden konkreettinen positiivinen vaikutus on missään skenaariossa pelkkä väitetty Kiinalle ja Intialle esikuvana oleminen.

Tavoite oli kaikin puolin järjetön alunperinkin. Todellisuus koputtaa, mutta nykyhallitus tuskin avaa ovea:

Tämän piti olla vuosi, jolloin sähköautojen suosio ampaisee nousuun – Näin koronavirus vaikuttaa näkymiin

Poikkeusolot ja öljyn halpeneminen ovat vaikuttaneet ihmisten autonostopäätöksiin kaikkialla.

VIIME vuoden lopussa ja viimeistään tämän vuoden alussa näytti siltä, että liikenteen sähköistyminen on lähdössä kunnolla liikkeelle.

Kaikki varteenotettavat autonvalmistajat tehtailivat ladattavia hybridiautoja, ja liki kaikki valmistajat urheiluautomerkki Porschea myöten olivat tuomassa täyssähköautoja markkinoille tämän vuoden aikana.

[...]

Nyt se tosiaan alkaa – liikenteen sähköistyminen, sähköautojen korskea ravi ja sitä mukaa hiilidioksidipäästöjen lasku, moni ajatteli.

Sitten tuli koronavirus.

NYT kun pandemia ja sen tuomat lieveilmiöt ovat runnelleet maailmaa muutaman kuukauden, näyttää siltä, että sähköisen liikenteen saapumiselle valtavirtaan on taas laitettu käsijarru päälle.

Syitä on useita, yksi on öljyn hinta.

[...]

Jos on puoli-ilmaista tankata, miksi ostaa sähköistetty auto saati täyssähköauto, kun voi ajaa vaikka kuinka suurella moottorilla varustetulla autolla halpaan hintaan?

[...]

KORONAKRIISI on lamauttanut taloutta, ja edessä lienee jonkin sortin globaali taantuma tai lama. Silloin ihmiset saattavat myös olla konservatiivisempia ja säästäväisempiä suurten ostostensa suhteen.

Jos auton ostoa pohtiva tavallinen ihminen oli kahden vaiheilla sen suhteen, valitsisiko (usein vähän kalliimman) sähköauton perinteisen polttomoottoriauton sijaan, niin päätös on saattanut koronaepidemian aikana kääntyä konservatiivisemman vaihtoehdon puolelle.

Myös sähköauton valintaan vaikuttava, uutuudenviehätyksestä johtuva ostohalu saattaa tuntua juuri nyt luksukselta, johon ei ole mielekästä panostaa.

[...]

Ja kuinka paljon valtioilla on kykyä ja halua tarjota auttavaa kättään autonostajalle esimerkiksi ostotuen muodossa, kun koronakriisi on ryövännyt valtioidenkin rahat, ja moni muu kohde tuntuu varmasti tällä hetkellä liikenteen sähköistämistä tärkeämmältä tukikohteelta?

MILLAISIA lukemia sähköautojen suhteen voidaan sitten tänä vuonna odottaa?

Analytiikkayhtiö Guidehouse Insights on laskenut, että maailmanlaajuisesti sähköautojen myynti putoaa tänä vuonna viisi prosenttia. Se ei kuulosta paljolta, mutta täytyy ottaa huomioon, että ennen pandemiaa sähköautojen myynnin oletettiin kasvavan merkittävästi tänä vuonna.

Ei siis tulekaan odotettua kiihdytystä, vaan jarrutus.

Helsingin Sanomat 6.5.2020

Esimerkiksi Ison-Britannian osalta vuoden 2020 myyntiennuste sähköautoille oli +64%.

[Nikolas]

Minulla ei koskaan ole ollut mitään periaatteessa sähköautoja vastaan. Ainoastaan akkutekniikan kehitys on epäilyttänyt. Pitäisi saada markkinoille nykyisiin akkuihin verrattuna sellaisia superakkuja, jotka ratkaisisivat sähköautojen suurimmat ongelmat, jotka kaikki liittyvät akkuun:

• Hinta
• Ajomatka yhdellä latauksella
• Kestävyys

Jos markkinoille tulee akkutyyppi, joka ratkaisee nuo kaikki, mitään pidäkkeitä sähköautojen yleistymiselle ei enää ole.

Nyt näyttää siltä, että litium-rikkiakku saattaa olla odoteltu superakku. Lunastaako se odotukset, jää nähtäväksi sitten kun uudet akut saadaan tuotantoon ja markkinoille.

Vaikka parempi akkutekniikka lupaa hyvää tulevaisuutta sähköautoille, nestepolttoaineita tarvitaan yhä lentoliikenteessä, meriliikenteessä ja raskaassa tieliikenteessä.

[Roope]

Vihreät ovat Suomessa vaatineet, että yrityksille annettavat tuet on sidottava ilmastotavoitteisiin. Näin yleisellä tasolla, mutta en ole huomannut heidän hiiskuvan, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaisi.

Ranskassa on saatu tästä esimakua. Valtio on asettanut Air Francen tukien ehdoksi muun muassa kotimaanlentojen hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen 50 prosentilla vuoteen 2024 mennessä. Aika hurja tavoite, joka saavutetaan lopettamalla sellaiset kotimaanlennot, joissa vaihtoehtoinen junayhteys kestää korkeintaan 2,5 tuntia.

French government sets green conditions for Air France bailout

Air France must slash domestic flights and agree to work towards becoming the world's "most environmentally friendly" airline, if it is to satisfy the conditions of its government bailout.

French finance minister Bruno Le Maire detailed the conditions to a parliamentary economics committee on 29 April, and has posted a video on Twitter in which he summarises the government's expectations of the airline.

The French government wants Air France to halve its overall carbon-dioxide emissions per passenger-kilometre by 2030, compared with 2005 levels. This is in line with plans already set out by the airline. The CO2 reduction target for domestic flights, however, is even more stringent: the finance minister is calling for a 50% reduction by the end of 2024.

"As soon as there is a rail alternative to domestic flights with a duration of less than 2.5h, these domestic flights will have to be drastically reduced and limited to hub transfers," says Le Maire.
...

FlightGlobal 30.4.2020

Kuka ehdottaa samaa Suomeen?

Kun Ville Niinistö ja muut vihertävät hehkuttavat Turun ja Helsingin välistä "tunnin junaa", niin tokihan Turun ja Helsingin välisen luultavasti taloudelliselta merkitykseltään Finnairille vähäisen lentoyhteyden välitön lopettaminen valtion tukien ehtona olisi nopein ja oikeudenmukaisin ilmastoteko, jolla edes hiukan kompensoitaisiin uuden junaradan rakentamisen valtavia hiilidioksidipäästöjä. Sama tietysti Tampereella.

Edit:
Ja vastauksena kysymykseeni, Veronika Honkasalo ehdottaa:

Ilmastoehtojen täytyttävä Finnairin tukitoimissa

TOIMENPIDEALOITE

ilmastoehtojen liittämiseksi osaksi Finnair Oyj:n tulevia tukitoimia

Eduskunnalle

Koronakriisin myötä lentoyhtiöt ympäri maailmaa ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin, eikä Suomen valtion enemmistöomisteinen Finnair ole poikkeus. Finnairin toimintaedellytyksien takaaminen on tärkeää, jotta yhteydet maailmalle säilyvät Suomesta, mikä on oleellista erityisestimaamme matkailu- ja yrityssektorille. Hallitus onkin päättänyt tukea Finnairin toimintaamyöntämällä enintään 600 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen Finnairin rahoitustarpeisiin.

Lisäksi hallitus valmistelee osallistumista yhtiön tulevaan osakeantiin. On myös mahdollista, ettäedellä mainittujen tukitoimien lisäksi yhtiö tarvitsee jatkossa lisätukea.

Vaikka tukitoimet ovat sinänsä kannatettavia, on ongelmallista, että ne näyttävät sivuuttavan liiketoiminnan ilmastovaikutukset. On huomiota herättävää, että tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa 230 huippuekonomistia listasivat lentoyhtiöille vailla ilmastoehtoja annettavan tuenmuun muassa ilmaston ja pitkän aikavälin talousvaikutusten kannalta erittäin huonoksielvytystoimenpiteeksi koronakriisin keskellä. Juuri näin Suomi on nyt toimimassa Finnairin kohdalla.

On tosin tunnustettava, että ilmastomuutoksen hillinnän kannalta ongelmallisella alalla Finnair on tehnyt esimerkillistä työtä laatimalla suunnitelman, jolla yhtiö tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä. Toisaalta on huomioitava, että ennen koronakriisiä tehdyissä suunnitelmissa yhtiön bruttopäästöjen arvioitiin kasvavan ainakin vuoteen 2025 asti, ja ennen tätä toimenpiteet nojaavat pitkälti päästökompensaatioon. Juuri lentoalan päästökompensaatiosuunnitelmat ovat saaneet tutkijoilta sekä kansalaisjärjestöiltä voimakasta kritiikkiä.

Vaikka koronakriisin myötä laantunut taloudellinen toiminta tulee laskemaan kasvihuonekaasupäästöjä lyhyellä aikavälillä, se ei ole poistanut pitkän aikavälin ilmastokriisiä. Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin aikana tehdyt elpymistoimet olivat globaalissa mittakaavassa hyvin hiili-intensiivisiä, eikä samoja virheitä voida toistaa meillä tai muualla. Nyt tehtävät tuki– ja elvytystoimet eivät voi vain johtaa paluuseen totuttuihin toimintamalleihin, vaan niiden täytyy uudistaa yhteiskuntaa siten, että se kykenee vastaamaan paremmin myös tuleviin kriiseihin. Tämä koskee myös lentoliikenteen tukiehtoja.

Julkista rahaa käyttäessä on syytä miettiä, mikä toiminta on sekä korona- että ilmastokriisin kannalta välttämätöntä ja mikä ei. Finnairille asetettavien tukiehtojen ei tule vaarantaa strategisesti tärkeitä kotimaisia ja kansainvälisiä lentoyhteyksiä, mutta niiden tulee sitouttaa yhtiö vähentämään liiketoimintansa bruttopäästöjä entistä tehokkaammin. Esimerkiksi Ranskassa Air Francen tukipakettiin on esitetty ehdoksi kotimaan lentojen karsimista. Onkin kyseenalaista, miksi Suomessa kotimaanlentoja täytyy ylläpitää valtionyhtiön toimesta sellaisilla reittiväleillä, joilla junamatkan pituus on kohtuullinen.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ilmastoehtojen liittämiseksi Finnair Oyj:n tuleviin tukitoimiin siten, että yhtiö sitoutuu entistä tehokkaampiin päästötoimenpiteisiin, jotka vähentävät yhtiön liiketoiminnan bruttopäästöjä vaarantamatta Suomelle välttämättömiä kansallisia ja kansainvälisiä lentoyhteyksiä.

Helsingissä 7.5.2020

_______________________________

Veronika Honkasalo vas

Veronika Honkasalon blogi

[Roope]

Pääkirjoitus: Epidemian vaurioiden korjaamisessa kannattaa lähteä liikkeelle myös ilmastopolitiikan kannalta oikeaan suuntaan

Suomalaiset voivat saada hiilettömän talouden korostamisesta elvytystoimissa kilpailuetua, kun myös muut maat käynnistävät investointihankkeitaan.

Satelliittikartat korona­virus­pandemian keskuksista näyttävät, että ilma on Kiinassa ja Pohjois-Italiassa huomattavasti tavallista puhtaampaa. Kriisi aiheuttaa osaltaan hetkellisen pudotuksen maailman ilmasto­päästöihin, kun liikenne ja tehtaat ovat hiljentyneet erilaisten rajoitusten vuoksi. Myös leuto talvi on vaikuttanut Euroopan päästöihin.
...

Helsingin Sanomat 8.5.2020

Valitettavasti loput pääkirjoituksesta on maksumuurin takana, mutta tuossa jo olennainen.

Nähtävästi tässä kierrätetään klassista ilmastoargumentoinnin virhettä, että Suomi saa erityistä etua, kunhan täällä tehdään ilmastotoimia enemmän ja nopeammin kuin muissa maissa, joissa ollaan niin toivottoman tyhmiä/laskutaidottomia, ettei tajuta omaa etua.

Mitään tällaista ilmaista lounasta ei ole tulossa. Jos investoidaan vähähiilisiin ratkaisuihin liikaa ja liian aikaisin, kun entisten ratkaisujen elinkaari ei ole vielä lähelläkään loppua, joudutaan maksamaan enemmän.

Argumentin älyttömyys konkretisoituu siinä, että hallitus sitoi Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteiseen, kun EU:lla tavoite on vuodessa 2050. Suomi joutuu maksamaan tavoitteeseen pääsemisestä suhteessa moninkertaisesti enemmän kuin muut EU-maat, jotka voivat päivittää infraansa luonnollisessa tahdissa ratkaisevasti halvemmalla ja kehittyneemmällä teknologialla. Kalliit ilmastoratkaisunsa (esim. sähköautot) Suomi ostaa pääasiassa ulkomailta, joten kilpailuetu onkin siellä, missä ei korosteta hiiletöntä taloutta.

[Roope]

Tutkimus: Ilmastonmuutos uhkaa kuumentaa miljardien ihmisten elinolot sietämättömiksi

Niko Kettunen

ILMASTONMUUTOS uhkaa tehdä laajoista alueista ihmiselle elinkelvottomia. Kun kuivuus piinaa, puhdas vesi ehtyy ja maanviljelyksen edellytykset tuhoutuvat, ihmiset joutuvat hakemaan inhimillisiä elinoloja lauhkeammilta seuduilta.

Pahimmassa tapauksessa jopa miljardien ihmisten elinalueet muuttuvat yhtä kuumiksi kuin Sahara.

Näin varoittaa uusi tutkimus, joka on julkaistu Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-lehdessä.

[...]

PAHIMMASSA tapauksessa vuotuiset keskilämpötilat voisivat kohota jopa 29 asteeseen laajoilla alueilla Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Näillä alueilla myös väestönkasvu on kaikkein nopeinta. Lämpötilat kohoaisivat sietämättömiksi lisäksi osissa Etelä-Amerikkaa ja Australiaa.

Tällainen keskilämpötila tarkoittaa, että kesäisin on säännöllisesti yli 40, jopa 50 astetta lämmintä. Nykyään tällaisia lämpövyöhykkeitä on lähinnä Saharan alueella, ja vain 20 miljoonaa ihmistä asuu näin kuumilla seuduilla. Näin lämmintä on esimerkiksi Saudi-Arabian Mekassa, jossa lämpöennätys on 51,4 astetta.

Jos pahin mahdollinen skenaario toteutuu, tutkimuksen mukaan jopa 3,5 miljardin ihmisen kotiseuduilla olisi vuonna 2070 liian tukalaa, jotta ihmiset voisivat niillä elää. Ei riittäisi ruokaa eikä vettä.

Pahin ennuste perustuu niin sanottuun RCP 8.5 -kehityspolkuun, jossa päästöt vain jatkavat nousuaan. Tutkijat huomauttavat, että kaikkein pessimistisin ennuste ei nyt onneksi näytä todennäköiseltä. Silti ilmasto tulee lämpenemään useita asteita.

[...]

"On melko epäonnista, että väestönkasvu tapahtuu juuri siellä, missä tulee olemaan kaikkein vaikeinta elää", sanoo yksi tutkijoista, ekologi Martin Scheffer Washington Postille.

Tutkijat laskevat, että jokainen yhden asteen lisäys maapallon keskilämpötilassa tulee altistamaan miljardi ihmistä epäinhimillisille elinoloille. Se tarkoittaa sekasortoa, sotia, nälänhätää ja ilmastopakolaisuutta.

Pahimmin tulevat kärsimään Nigerian kaltaiset valtiot, joissa väkiluvun ennustetaan jopa kolminkertaistuvan tällä vuosisadalla, varoittaa tutkimusryhmän jäsen, ilmastotieteilijä Tim Lenton.

Helsingin Sanomat 8.5.2020

Ihmisten päähän paukutetaan otsikosta lähtien tuhoskenaariota, jossa jopa 3,5 miljardin ihmisen ympäristö muuttuu elinkelvottomaksi, kun vuoden keskilämpötila nousee joillain alueilla jopa 29 asteeseen.

Jutun loppupuolella käy ilmi, että tämä edellyttää erittäin epätodennäköistä, käytännössä jo mahdotonta RCP 8.5 -polkua (päästöjä ei rajoiteta lainkaan) ja että aikaa sopeutumiseen olisi muutenkin kymmeniä vuosia. Samoin olisi vuosikymmeniä aikaa vaikuttaa väestönkasvuun, jonka vain todetaan fatalistisesti "tapahtuvan" samoilla seuduilla, joissa ympäristö muuttuu vaikeaksi elää.

Jutussa olisi voinut hyvällä syyllä lähteä liikkeelle todennäköisen väestönkasvuskenaarion eikä erittäin epätodennäköisen ilmastonmuutosskenaarion vaikutuksista resurssien niukkuuteen ja siitä seuraaviin sekasortoon, sotiin, nälänhätiin ja pakolaisuuteen. Mutta taas valittiin ilmastohysterian lietsominen, koska se on sitä vastuullista journalismia.

Hyvä lukijamme,

Tosiasioihin pohjautuvan journalismin tarve on poikkeus­tilanteessa suurempi kuin koskaan. Tilaajiemme ansiosta voimme jatkossakin varmistaa monipuolisen, luotettavan ja kaikkia kansalaisia palvelevan tiedon­välityksen.

Kaius Niemi
Vastaava päätoimittaja

Tue fakta­pohjaista ja riippumatonta journalismia tilaamalla Helsingin Sanomat.

[Lalli IsoTalo]

Helsingin Sanomat 8.5.2020

Valitettavasti loput pääkirjoituksesta on maksumuurin takana, mutta tuossa jo olennainen.

Alkuperäisartikkeli täällä: https://www.washingtonpost.com/weather/2020/05/04/human-climate-niche/

Global warming to push billions outside climate range that has sustained society for 6,000 years, study finds

[insinörtti]

Minulla on vielä kauheampi skenaario. Maapallolta avaruuteen pakenevan lämpösäteilyn teho on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin.

Jos siis pallon lämpötila nousee yhdellä asteella, käy huonosti. Oletetaan, että keskilämpötila on nyt 14.5C ja se nousisi arvoon 15.5C - siis kelvinasteina 287.5K -> 288.5K. Tällaisessa tilanteessa maapallolta karkaavan lämmön määrä kasvaisi noin 1.4%, mikä voisi pahimmillaan aiheuttaa jääkausia, katovuosia yms. Todellisuudessa hävikki kasvaisi vieläkin enemmän, koska epätasaisesti jakautunut lämpö säteilee enemmän kuin tasaisesti jakautunut (juuri tuon T^4-riippuvuuden vuoksi).

Suomessahan olemme tämän säteilytalouden suhteen erittäin epävarmassa jamassa: meiltä pakenee jatkuvasti noin 100W neliömetriltä enemmän lämpöä avaruuteen, kuin mitä tänne auringosta saapuu. Siis 1 Megawatti jokaiselta hehtaarilta jatkuvaa tehoa. Pysymme hengissä ainoastaan siksi, että etelästä puhalletaan meille ilmavirtausten mukana lämmintä ilmaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefanin%E2%80%93Boltzmannin_laki

[Uuno Nuivanen]

Meitä aletaan pian verottaa raskaammin kuin koskaan ennen ilmastonmuutoksen takia. Mutta missä se viipyy? Täällä Uudella Maalla pyryttää vahvasti lunta ja maa on valkoinen, vaikka toukokuun puoliväliä mennään. Minä haluan saada sen mistä maksankin!!1! 

[insinörtti]

Meitä aletaan pian verottaa raskaammin kuin koskaan ennen ilmastonmuutoksen takia. Mutta missä se viipyy? Täällä Uudella Maalla pyryttää vahvasti lunta ja maa on valkoinen, vaikka toukokuun puoliväliä mennään. Minä haluan saada sen mistä maksankin!!1! 

Vaikka hiukan lunta sateleekin, on täällä silti keskimäärin paljon lämpimämpää kuin Afrikassa. Yle todistaa väitteen puolestani:

https://yle.fi/uutiset/3-11341957

Afrikassa viiden hengen perhe polttaa vuodessa keskimäärin noin 4000 kiloa puuta. Siitä syntyy 6,4 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Puun tiheys on noin 500 kg/kuutio. Afrikkalainen perhe siis polttaa 8 kiintokuutiota vuodessa, mikä on parisenkymmentä heittokuutiota. Saunahullu suomalainen polttaa esimerkiksi 12 heittokuutiota vuodessa, eli vain 60% tuosta.

Tästä voin päätellä, että Suomessa pitää lämmittää vain noin puolet siitä mitä Afrikassa ja se taas ei voi johtua mistään muusta kuin ilmastosta?

[Mäyräkoira]

Tosta puun polttamisesta Afrikassa. Muistan joskus nähneeni teeveessä ohjelmaa, afrikkalaisille on kehitetty sellainen halvahko liesi suomessa jotta ei tarvi avotulella korventaa Safkaa. Se säästäisi puuta, tai mitä lantaa ne nyt polttavatkin. Ei tainnut yleistyä siellä päin.. mikä vientituote olisikaan suomelle, mutta kuka ne maksaisi niille?

Vai verotus on Suomessa nousussa. Onkohan tämän koronan jälkeen enää mitään mitä verottaa? No ei olisi kyllä ollut muutenkaan rahaa. Taitaa jäädä tunnin junat tukuun ja manseen myös haaveeksi. Ja paljon muuta. Sähköautojen lataus jutut myös. Wappu satkukin jäi eläkeläisiltä haaveeksi.

[Roope]

Tosta puun polttamisesta Afrikassa. Muistan joskus nähneeni teeveessä ohjelmaa, afrikkalaisille on kehitetty sellainen halvahko liesi suomessa jotta ei tarvi avotulella korventaa Safkaa. Se säästäisi puuta, tai mitä lantaa ne nyt polttavatkin. Ei tainnut yleistyä siellä päin.. mikä vientituote olisikaan suomelle, mutta kuka ne maksaisi niille?

Jos olivat joskus halvahkoja, niin ei enää, kun niitä myydään suomalaisille yrityksille ja julkisyhteisöille hiilidioksidipäästöjen kompensoimiseen:

Suomalaiset keksivät, miten Afrikan metsät voidaan pelastaa – sambialaiskylässä ei enää kerätä puita poltettavaksi vaan istutetaan niitä

Sambiassa sijaitsevissa kylissä on saatu hyviä kokemuksia aurinkosähköllä toimivista liesistä, joita suomalaiset ovat sinne vieneet.

Afrikassa elää ilman sähköä noin 600 miljoonaa ihmistä, jotka keittävät ruokansa puulla. Ruoanlaitto polttopuulla aiheuttaa metsätuhoa, aavikoitumista ja hiilidioksidipäästöjä – mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Polttopuun käyttö ruuanlaitossa on siis yksi Afrikan ja samalla maailman suurimmista ongelmista.

Suomalainen Afstor-yritys uskoo löytäneensä ongelmaan mahdollisen ratkaisun.

Lappeenrantalainen sarjayrittäjä ja keksijä Ari Piispanen on kehittänyt yhdessä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professorin Jero Arolan kanssa aurinkosähköllä toimivan keittimen, jonka he toivovat vähentävän polttopuun käyttöä Afrikassa. Samalla perhe saa sähkövalon.

– Sambiassa kaikki lapset eivät voi käydä koulussa, koska päivällä pitää kerätä puuta. Myös läksyjen teko illalla on vaikeaa ilman sähkövaloa, sanoo Afstorin toimitusjohtajana työskentelevä Ari Piispanen.

Pariakymmentä keitintä on jo kokeiltu puolen vuoden ajan kuivuudesta kärsivän Etelä-Sambian kylissä.

Liesipakettiin kuuluvat aurinkopaneelit, akusto ja induktiokeitin. Kokeilu on tehty paikallisen ympäristöjärjestö Green Living Movementin avulla. Järjestön mukaan keitin on helpottanut erityisesti naisten ja lasten elämää, koska heidän ei tarvitse enää kerätä polttopuuta.

– Siellä on oltu varsin tyytyväisiä keittimiin. Kylänjohtajat ja muut ovat olleet tosi kiitollisia tästä avusta kokeilualueella Etelä-Sambiassa, Green Living Movement -ympäristöjärjestön Suomen yhdistyksen hallituksen jäsen Katja Mansikkaniemi kertoo.

[...]

Varsinaisia asiakkaita keittimille ovat länsimaiset yritykset ja julkisyhteisöt, jotka voivat korvata ilmastopäästöjään ostamalla keittimiä Afrikkaan.

– Tällainen keitin vähentää enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin sähköauto, jolla ajetaan vuodessa 50 000 kilometriä ja yhden sähköauton hinnalla voi ostaa neljäkymmentä keitintä, Piispanen sanoo.

Sähköautojen todellisista päästövähennyksistä ei ole selvää käsitystä, koska vähennys riippuu pitkälti siitä kuinka paljon auton valmistuksessa aiheutuu päästöjä ja miten auton käyttämä sähkö on tuotettu.

Keittimen hinta ostajalle on 2500 euroa.

– Hintaan kuuluu keitinjärjestelmä, kuljetus kylään ja päästöjen seuranta seuraavat viisi vuotta, Piispanen kertoo.

Piispasen mukaan liesien markkinointi on lähdössä käyntiin. Lappeenrannan kaupunki on jo hankkinut kaksi ensimmäistä keitintä.

Afstor on Piispasen mukaan saanut Business Finlandin vuoden rahoituksen toiminnalleen.

Tällä hetkellä liesiä kootaan vielä Lappeenrannassa, mutta tuotanto on tarkoitus siirtää myöhemmin paikan päälle Afrikkaan. Koekäytössä olleiden noin parinkymmenen keitinjärjestelmän lisäksi Afstor on tilannut osat sataan uuteen keittimeen.

Yle 11.5.2020

Huvittava tuo päästövähennyksien vertailukohdaksi tempaistu sähköauto ja sen hinnaksi valikoitu 100 000 euroa. Mukana myös Business Finland, totta kai.

[insinörtti]

Halpoja on edelleen saatavilla; valmis tehdastekoinen aurinkouuni maksaa noin 40 euroa, isommissa erissä varmaan vähemmän:

https://dir.indiamart.com/impcat/solar-cookers.html

Sitten on vielä halvempia, hiukan kertakäyttöisen oloisia, jotka kootaan itse taittelemalla.

Tuon tyyppisiä on viety Afrikkaan 70-luvun alusta lähtien. Välillä taisivat jopa itse osata niitä tehdä, mutta sitten taas unohtivat. Jonkinlainen vieroituskuuri ilmeisesti vaadittaisiin, että ryhtyisivät itse ottamaan vastuuta ympäristöstään ja toimeentulostaan. Rihkaman, rahan ja ruoan kärrääminen ei ole auttanut 50 vuodessa eikä tule auttamaan jatkossakaan.

Puuta tai kamelinp:aa polttavia uuneja voi tehdä hyvinkin halvalla. Esim "diy rocket stove" haku tuottanee satoja tuloksia joissa neuvotaan miten uunin voi tehdä öljykanisterista, kurkkupurkista, tynnyristä, kivistä jne..

Valmiit risukeittimetkään eivät ole kalliita edes Suomessa, esim tuossa 19.90 eikä varmasti kuluta montaa litraa puita päivässä.

https://www.varusteleka.fi/fi/product/sarma-risukeitin-laserleikattu/34410

[Mäyräkoira]

Kuinkahan monta uunia olisi niillä soroksenkin rahoilla saatu? Ja muiden kaltaistensa. Vaikka noita 2500 EUR kpl olevia hifivehkeitä. George ei osaa optimoida näitä hommia. Ei muuta ku Eurooppaan vain kaikki.

Oli aika jännä tuo "välillä osasivat niitä itsekin tehdä mutta ovat taas unohtaneet"
Aika outoa touhua.

[Golimar]

Tuollaisen aurinkolinssin tekee helposti kehitysmaistakin löytyvistä roskista ja sillä uunittaa mitä vain.

SOLAR DEATH RAY WATER aqua lens with 1/3 Kilowatt Heat Energy grid free energy
https://www.youtube.com/watch?v=eeSyHgO5fmQ

[Roope]

Lauhkea vyöhyke

"Luuletko, että myös pimeys mahtuu ajatuksenvaihtomme piiriin? Vai pitäisikö meidän vaalia niitä kahta hyvin käyttäytyvää miestä, Kjelliä ja Juhaa, jotka puhuvat puolestamme julkisuudessa?"

Kirjailija Kjell Westön kysymys kirjailija Juha Itkoselle kuvaa hyvin keskustelukirjan 7 + 7. Levottoman ajan kirjeitä henkeä. Molemmat nimittäin käyttäytyvät kirjeissäänkin kuin olisivat vierailulla isoäidin luona.

Levottomat ajat tarkoittavat tuiki tavallisia ristiriitoja. Itkosta harmittaa, kun lapsille täytyisi antaa enemmän huomiota ja pitää samalla yllä ammattitaitoa. Westö tietää, että jotain pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kuten senkin, ettei mikään riitä. Itkonen huutaa kadulla marssiville natseille "painukaa helvettiin!" ja säikähtää, kun omat lapset pelästyvät kiihtynyttä isää.
...

Suomen Kuvalehti 8.11.2019

Kiinnosti katsastaa, millainen on äärioikeistoa jo kymmenen vuotta sitten hysteerisesti pelänneen kirjailija Kjell Westön käsitys ilmastonmuutoksesta, tuosta aikamme ilmiöstä, ja mihin se perustuu.

20.-21. elokuuta
...
Jälleen kerran olen pohtinut asenne-eroavuuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Ennätyskesä johti länsinaapurissamme kiihkeämpään ja syvällisempään tulevaisuuskeskusteluun kuin meillä. Ilmastouhka nousi Ruotsin vaalien tärkeimmäksi kysymykseksi ja jätti muutaman viikon ajaksi varjoonsa sekä maahanmuuttokeskustelun että lähiöväkivallan. Se saattoi johtua siitä, että kuumuus ja kuivuus osuivat Ruotsiin pahemmin kuin Suomeen: Ruotsin metsäpalot olivat pelottavan laajoja ja maan lounaisosien kuivuus niin armotonta, että jono hätäteurastuksiin kasvoi kuuden kuukauden pituiseksi – tuotantoeläimille ei riittänyt enää rehua ja vettä. Mutta erilaiset suhtautumistavat johtuvat myös mentaliteetin ja keskustelukulttuurin eroista. Toki monet kirjoittivat superhelteestä ja ilmastonmuutoksesta täälläkin. Mutta sävy oli toinen, käytännönläheisempi ja joskus huoleton.
...
Maailmamme tila on niin hälyttävä ja vahingot joita aiheutamme niin käsittämättömän suuria, että pääasia että siitä puhutaan, kirjoitetaan, vaahdotaan.
...
Talvella kirjoitin sinulle, että lensin viime kiertueellani niin paljon, että minun pitäisi istuttaa 10 000 puuta tänä kesänä. Olen istuttanut seitsemän. Olen myös korjannut kompostini – siitä tuli vihdoinkin höyryävä ja kuuma – ja puhdistanut yhden rannan. Se ei riitä mihinkään. Minun pitäisi tehdä niin paljon enemmän. Minun pitäisi esimerkiksi liittyä niiden kirjoittajien joukkoon, jotka uskaltavat jankuttaa hiipivästä katastrofista, vaikka sen kieltäjät pilkkaavat heitä ja kutsuvat heitä sekopäisiksi tuomiopäivän profeetoiksi. Joskus olen erottavani jotain melkein psykopaattista kieltäjien välinpitämättömyydessä, aivan kuin he eivät pystyisi kuvittelemaan niiden ihmisten tunteita ja unelmia, joiden pitää asuttaa tulevaisuus. Tulevaisuus, joka on jo alkanut: kaikki minkä ilmastotutkijat 20-30 vuotta sitten ennustivat – lisääntynyt tuulisuus, oikulliset talvet, erilaiset sään ääri-ilmiöt, vaikea kuivuus alueilla, jotka ovat kärsineet kuivuudesta jo aiemminkin – on toteutunut.
....
Kyse on siitä, että maapallon jotkin osat muuttuvat asuinkelvottomiksi. Kyse on siitä, että miljoonat, ehkä sadat miljoonat ihmiset lähtevät kansainvaellukselle saadakseen puhdasta vettä ja ruokaa.

Maanantai 7. tammikuuta - perjantai 11. tammikuuta
...
Viime vuoden aikana olen ensimmäistä kertaa, jaksamiseni ja mahdollisuuksieni mukaan, yrittänyt lukemalla perehtyä ilmastokysymyksen faktoihin. En voi olla varma olenko tulkinnut tosiasioita oikein, mutta minun tulkintani ilmastotilanteesta aiheuttaa sen, että totunnainen ja säyseä tapani järkeillä ei enää riitä. Tosiasiat ovat niin kauheita. Asia on juuri kuten kirjoitat: ajatus siitä, mitä jo lapsemme ja lapsenlapsemme voivat joutua kokemaan tai todistamaan, on sietämätön. Niin sietämätön, että aivot menevät lukkoon eivätkä halua hyväksyä avautuvia näköaloja. Ja juuri siten ymmärrän myös psykologian ilmastokriisin raivokkaan kieltämisen takana. Tekee niin kipeää ymmärtää syvällisesti tulevat tapahtumat ja niiden seuraukset, että ihmispsyyke mieluummin kehittää absurdin salaliittoteorian, jonka mukaan tuhannet huippututkijat maailmassa yksin tuumin valehtelevat jonkun – kenen? vasemmiston? ympäristöpuolueiden? vegaanikokkien? – eduksi. Ja on huomionarvoista, että tämä monumentaalinen pelkuruus, tämä itsepintainen tutkijayhteisön totuuden kieltäminen, ilmenee usein karskin miehisellä taholla. Kyse voi olla äärioikeiston poliitikoista, teollisuuspohatoista ja -lobbaajista, suurriistanmetsästäjistä tai jääkiekkosankareista. Tietysti on poikkeuksia, mutta hyvin usein äänestää on nimenomaan patriarkaatin menestynein promille. Samat miehet, jotka eivät kaihda tappelemista, eivät usein edes tappamista, pelkäävät henkensä edestä totuutta itsestään, totuutta meistä. "Ilmastonmuutos on mies", kirjoitti ruotsalainen toimittaja ja keskustelija Katrine Marçal jo useita vuosia sitten. Pelkään pahoin että hän on oikeassa.

14. maaliskuuta
...
Yksi ilmastokeskustelun lukuisista ongelmista on se, että skeptikot väittävät meitä asiasta järkyttyneitä tuomiopäivän profeetoiksi. En usko mihinkään tuomiopäivään. Mutta faktat järkyttävät minua (olen siirtänyt viime vuoden aikana reilut kaksisataa artikkelia sähköpostiini; ne ovat monella eri kielellä ja luotettavina pidetyistä sanomalehdistä, aikakauslehdistä ja nettisivustoilta, olen lukenut ne kaikki ja minun on vaikea uskoa että niissä valehdellaan) ja se että näiden faktojen seuraukset tulevat olemaan niin vääjäämättömiä. Kaikki viittaa siihen, että hyvin monien ihmisten elämä vähitellen, ja ikävä kyllä melko nopeasti, muuttuu hankalammaksi ja raskaammaksi. Ja hyvin monille ihmisille käy vielä huonommin, sillä he joutuvat alttiiksi katastrofeille.

Kaikesta päätellen ("ehkä sadat miljoonat ihmiset lähtevät kansainvaellukselle") kirjailija Westö on ottanut talteen ja lukenut luotettavina pidetyistä sanomalehdistä juuri sellaisia liioiteltuja kauhujuttuja, jotka vahvistavat hänen pahimpia pelkojaan, mutta jotka ovat yhtään tarkemmin palasteltuna potaskaa kuten tuo väite jopa satojen miljoonien ilmastopakolaisten kansainvaelluksesta. Muuten on vaikea keksiä perusteluja, miksi hänen lastensa (kolmekymppisiä) ja lastenlastensa elämä tulisi olemaan niin kauheaa juuri ilmastonmuutoksen vuoksi edes ilmastonmuutoksen erittäin epätodennäköisessä ääriskenaariossa.

Kaikki viittaa siihen, että hyvin monien ihmisten elämä vähitellen, ja ikävä kyllä melko nopeasti, muuttuu hankalammaksi ja raskaammaksi. Ja hyvin monille ihmisille käy vielä huonommin, sillä he joutuvat alttiiksi katastrofeille.

Olen aikoinaan kuvannut täsmälleen samalla ajatuksella Ruotsin ja Suomen valitseman ääriliberaalin turvapaikkapolitiikan vaikutusta kansalaisten elämään muun muassa koulujen ja talouden rapautumisen kautta. Sitten ovat vielä ne lukemattomat ihmiset, jotka tulevat kokemaan politiikan seurauksena jonkin henkilökohtaisen katastrofin. Ilmastonmuutos on siihen verrattuna pientä.

Jos satunnainen matkaaja hyppäisi aikakoneella vuoden 2050 Tukholmaan moikkaamaan Greta Thunbergiä, ilmastonmuutoksen vaikutusta tuskin edes huomaisi, mutta taatusti huomaisi sen, että Ruotsissa asuvista 20-30 prosenttia on muslimeja, kuten tutkimuslaitos Pew ennustaa. Maahanmuuttopolitiikan seuraukset muovaavat Ruotsin ja Suomen tulevaisuutta aivan toisella tavalla kuin ilmastonmuutos.

[Fiftari]

Päästöhyvitys halutaan sallia palveluna

Poliisihallitus tulkitsee päästökompensaation vastikkeettomaksi hyödykkeeksi, jonka myymiseen tarvitaan rahankeräyslupa.

Useiden kansanedustajien ryhmä on jättänyt lakialoitteen päästökompensaatiopalveluiden ja rahankeräyslain ristiriidan poistamiseksi. Lakialoitteessa esitetään, että päästökompensaation myyminen rajattaisiin rahankeräyslain soveltamisalan ulkopuolelle.

Kansanedustaja Kai Mykkäsen (kok.) mukaan nykyinen tulkinta voi johtaa jopa siihen, että päästökompensaatioiden tarjoaminen kuluttajille menee Suomessa jäihin.

– Esimerkiksi Finnair on ilmoittanut keskeyttävänsä lippukauppansa päästöhyvityspalvelun poliisitutkinnan takia. Myös Kompensäätiön lanseeraama Compensate-palvelu on tutkinnassa. Ongelman ratkaiseminen ei ole ideologiasta kiinni, koska syitä löytyy monesta näkökulmasta niin vapauden kuin vastuunkin kannalta, Mykkänen toteaa tiedotteessa.
...

Kompensaatioiden myyminen on maailmalla yleisesti järjestetty normaalina kaupallisena palveluna. Kansanedustajien mukaan se tapahtuisi Suomessakin luontevimmin päästöjä tuottavan palvelun hankkimisen yhteydessä. Yritys ei myöskään normaalisti voi saada rahankeräyslupaa.
...
Vapaaehtoisuuteen perustuva kompensaatio ei riitä tietenkään ratkomaan ilmaston lämpenemistä. Meidän on kyettävä tekemään edelleen päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla. Kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraalista tulevaisuudesta eivät kuitenkaan toteudu ilman, että pystymme sitomaan ilmakehässä olevaa hiiltä maaperään. Erityisesti sen mahdollistamiseen vapaaehtoiset kompensaatiot ovat tärkeä väline, kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd.) toteaa.

Edustajien mukaan päästöjen kompensoimiseen hiilensidonnan kautta ei varauduttu voimassaolevan rahankeräyslain valmistelussa. Vastaavaa keskustelua käytiin vuonna 2014, kun pohdittiin kysymystä joukkorahoituksen ja rahankeräyksen välisestä suhteesta. Asia ratkaistiin tuolloin säätämällä erillinen joukkorahoituslaki.

Verkkouutiset

[simppali]

Nyt jytisee.

https://yle.fi/uutiset/3-11350467

Suomella ei syytä tinkiä ilmastotavoitteista
Elvytystoimia kohdentamalla Suomen ei Pantsarin ja Ollikaisen mukaan myöskään tarvitsisi tinkiä hiilineutraaliustavoitteistaan.

– Ei ole mitään syytä ajatella, ettei Suomi pääsisi ilmastotavoitteisiinsa. Kun kohdistetaan elvytystä, niin syntyy niitä innovaatioita, joilla saadaan kilpailukykyä. Nyt ollaan murroskohdassa, Ollikainen toteaa.

– Tämä koronaelvytys on kerran elämässä -mahdollisuus. Kun nyt joka tapauksessa siirretään miljardeja euroja rahaa, niin totta kai ne kannattaa siirtää siten, että ratkaistaan monia kriisejä samalla kertaa. Ilmastotoimet on joka tapauksessa tehtävä, Pantsar täydentää.

Molempien mielestä esimerkkejä hyvistä kohteista elvytykselle löytyy runsaasti.

– Suomi tarvitsee merituulivoimaan pilotit ja turpeen ulossulkemisen kannalta on tärkeää kehittää syvälämpöratkaisuja. Suomi tarvitsee myös ensimmäiset teolliset aurinkovoimalansa, Ollikainen luettelee.

– Kohteista ei ole pulaa. Nyt pitää vain katsoa miten saadaan jokaiselle kriisitilanteessa käytetylle eurolle mahdollisimman suuri hyöty siten, että se tuo taloudellista toimeliaisuutta ja uusia työpaikkoja, Pantsar sanoo.

Ollikainen muistuttaa, että tällaisen niin kutsutun vihreän elvytyksen toimivuutta on jo tutkittu.

– Viime finanssikriisissä esimerkiksi Yhdysvallat ja Etelä-Korea harjoittivat vihreää elvytystä. Tutkimukset osoittavat, että sillä oli merkittävä vaikutus, Ollikainen sanoo.

Monelle koronavirus on ollut, tai tulee olemaan `kerran elämässä mahdollisuus`, mutta nämä vihertävät elämäntapamulkerot nauttivat ja vaativat ilmastotoimia koska akuutti ihmisten kuoleminen koronavirukseen ei ole tarpeeksi ekoteko, vaan pitää saada rahaa vihreään puhallukseen vaikkapa valtion velan otolla.

Viitaus Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean vihreyteen..oli Obaman kauden haihattelua..sen Mooren filmin voi katsoa tämänkin palstan linkkejä seuraten.

[Lalli IsoTalo]

Nyt jytisee.

https://yle.fi/uutiset/3-11350467

Ilmastoasiantuntijat A-studiossa: Finnairin koronatuet olisi pitänyt kytkeä ilmastotoimiin

Koronakriisi ei asiantuntijoiden mielestä jarruta Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.

13.5.2020

Vaikka koronaviruspandemia on hetkellisesti laskenut päästöjä eri maissa, ei tilanteesta ole asiantuntijoiden mukaan apua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Kyseessä on hyvin lyhyt pudotus päästöissä, ellei esimerkiksi elvytyksellä saada pidemmän aikavälin muutoksia aikaiseksi, toteaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtaja Mari Pantsar.

Loput linkistä.

[Peltipaita]

Ilmastoasiantuntijat A-studiossa: Finnairin koronatuet olisi pitänyt kytkeä ilmastotoimiin https://yle.fi/uutiset/3-11350467

Koronakriisi ei asiantuntijoiden mielestä jarruta Suomen hiilineutraaliustavoitteen toteutumista.

Vaikka koronaviruspandemia on hetkellisesti laskenut päästöjä eri maissa, ei tilanteesta ole asiantuntijoiden mukaan apua ilmastonmuutoksen torjuntaan.

– Kyseessä on hyvin lyhyt pudotus päästöissä, ellei esimerkiksi elvytyksellä saada pidemmän aikavälin muutoksia aikaiseksi, toteaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtaja Mari Pantsar.

Päästöjen hetkellisen putoamisen sijaan olennaista on, miten valtiot suuntaavat elvytystoimiaan, kun taloutta autetaan kriisin yli. Asiantuntijat kritisoivat esimerkiksi Suomessa Finnairille annettuja tukia.

– Olisin nähnyt erittäin hyvänä, että Finnairin tuelle olisi nyt asetettu ehtoja, Pantsar toteaa.

– Toki Finnairilla on oma hiilineutraaliustavoite, mutta se ei ikävä kyllä ole tarpeeksi kunnianhimoinen.

Hallitus tukee kriisin keskellä Finnairia pääomittamalla ja lainatakauksilla. Ilmastotekoihin liittyviä ehtoja tuella ei ole.

– Nyt olisi pitänyt samalla tarkistaa Finnairin ilmasto-ohjelma ja tarkistaa onko siinä parantamisen varaa. Jos olisi tultu siihen tulokseen, että ei ole parannettavaa, mitä epäilen, niin se olisi voitu todeta, Ollikainen pohtii.

Pantsar muistuttaa, että esimerkiksi Ranska tukee Air Francea kytkien tuen päästövähennyksiin.

– Päästöjä tulee pudottaa vuoden 2005 tasosta puoleen vuoteen 2030 mennessä. Se on erittäin kova esimerkki kaikille.

Todella kova. Sehän tarkoittaa että vuoden 2005 mallin lentokoneella lennetään vain puoli matkaa ja loput kävellään, vai miten? Kyllähän valtio voi oman lentoyhtiönsä konkurssiin ajaa omilla vaatimuksillaan. Vain ilmastotaivas on rajana. Vähän realismia olisi kuitenkin syytä säilyttää näiden "ilmastoasiantuntijoiden" jutuissa. Jos lentoyhtiö ei ole Finnair, se on joku muu, jos on edes se joku muu. Yksityiskoneillako ne Brysseliin lentävät, nämä meidän erityiskansalaiset?

[simppali]

Nämä touhupeput haluavat lisää rahaa viherkyykytykseen, useassa sairaalassa henkilöstö miettii, että mistä huomenna saadaan muutama hengitys-suojain..kun pitäisi mummelin murtunut reisiluu leikata ja naulata paikalleen.

..tttuuu kun en ymmärrä näitä Pantsareja ja Ollikaisia jos voisi laittaa asiat primäärijärjestykseen:

1. Estetään koronaviruksesta aiheutuvat tartunnat.
2. Annetaan kaikki mahdollinen hoito niille joiden henki on vaarassa tartunnan takia.
3. Ei testata rokotetta Suomalaisilla, vaikka THL saisi hyvän diilin.
.
.
.
3376999011. Katsellaan ilmastonmuutosta.

[HDRisto]

Nyt olisi hyvä aika uusia maailman lentokalusto. Lennot aloitetaan uusimmilla ja kaikki vanhat savukoneet kierrätykseen. Airbus ja Boeing kiittävät ja talous nousuun?.
Paikkoja kun olisi rajoitetusti eikä halpalentoja enää ollenkaan niin oluella pistäytyminen Prahassa noin "huvin vuoksi ja illaksi kotiin" jäisi pois.
Meppilöt ja muu EU-popula kyllä lentelisi Brysseliin ja takaisin vaikka tilauslennoilla, kun "Firma" eli EU taatusti maksaisi reissut.

[Roope]

https://yle.fi/uutiset/3-11350467

– Ei ole mitään syytä ajatella, ettei Suomi pääsisi ilmastotavoitteisiinsa. Kun kohdistetaan elvytystä, niin syntyy niitä innovaatioita, joilla saadaan kilpailukykyä. Nyt ollaan murroskohdassa, Ollikainen toteaa.

Ollikainen on väärässä suunnilleen kaikessa.

Hallituksen Suomelle asettaman ääriradikaalin vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen oli alun alkaenkin epätodennäköistä ja nyt koronaepidemian realisoiduttua entistäkin epätodennäköisempää. Se on periaatteessa mahdollista, mutta taloudellinen ja yhteiskunnallinen hinta tulisi olemaan järkyttävä. Niin järkyttävä, että vielä vuosi vaalien jälkeen hallitus kieltäytyy kertomasta kovia keinoja, joilla tavoitteeseen päästäisiin, ja hintalappua, joka lienee kymmeniä miljardeja euroja. Tämän hämärtämiseksi koronaelvytyksen rahat yritetään sekoittaa hallituksen ilmastopolitiikan vaatimiin rahoihin ja teeskennellään, että näin on paras kaikille.

Samoin väite syntyvistä ilmastonmuutoksen torjumisen "innovaatioista, joilla saadaan kilpailukykyä", kunhan tarpeeksi rahaa levitetään tarpeeksi leväperäisesti "elvytystä kohdentamalla", ei perustu mihinkään. Mikäli suomalaisille yrityksille asetetaan ilmastopoliittisia ehtoja koronaelvytysrahojen saamiseen, se tarkoittaa kalliita pakkoinvestointeja puolivalmiisiin ratkaisuihin.

Ilmastoehdot ja elvytyksen kohdentaminen symbolihankkeisiin eivät ole investointi kilpailukykyyn vaan suomalaisten veronmaksajien rahan huuhtomista vessasta alas senkin kautta, että suomalaisten yritysten toimintaedellytykset vain huononevat suhteessa muihin maihin. Näin ei saada kilpailukykyä vaan luovutaan siitä vapaaehtoisesti.

– Tämä koronaelvytys on kerran elämässä -mahdollisuus. Kun nyt joka tapauksessa siirretään miljardeja euroja rahaa, niin totta kai ne kannattaa siirtää siten, että ratkaistaan monia kriisejä samalla kertaa. Ilmastotoimet on joka tapauksessa tehtävä, Pantsar täydentää.

On valtava ero kustannuksissa ja tehokkuudessa, milloin, miten ja mitä ilmastotoimia tehdään. Teknologiset ratkaisut ovat vielä pitkään kypsymättömiä ja kalliita, ja niihin sijoitetut rahat menevät etupäässä ulkomaille kuten Kiinaan. Suomen sooloilulla ei muutenkaan tule olemaan mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen, joten Suomi ei voi millään keinolla "ratkaista kriisiä".

Muut EU-maat tekevät omat ilmastoinvestointinsa EU:n vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteen mukaisesti vasta 30-40-luvuilla, kun ratkaisut ovat halpoja, tehokkaita ja koeteltuja. Miksei Suomi?

Edit:
Jutussa viitattiin Ranskan valtion Air Francelle koronatuen vastineeksi asettamiin tiukkoihin ehtoihin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tämä ei muuta miksikään sitä, että Ranskan hiilineutraalisuustavoite on edelleen kaukana vuodessa 2050, ei Suomen vuodessa 2035.

[Roope]

Tuli viimeinkin luettua tuo Risto Isomäen kirja, ja kuten odottaa sopi, kovin oli laihat eväät. Puheet siitä, "miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen" tai miten Suomi tienaa muuta Euroopaa tiukemmilla ilmastotavoitteilla jäivät kirjan nimen ja saatesanojen markkinointihömpäksi.
...
Kasvisruokaa käsittelevässä luvussa Isomäki aluksi perustelee kasvisruokavalion ylivoimaisuuden parilla äärinololla anekdootilla (Thermopylain taistelu ja Paavo Nurmi) ja väittää 70 prosentin (!) maailman ihmisistä aikovan vähentää tai lopettaa lihan syömisen. Eläinperäisten ruoka-aineiden vegaaniset korvikkeet Isomäki arvioi "vähintään yhtä hyviksi" niin, että esimerkiksi kasvi- ja sieniproteiinista tehtyä jauhelihaa ei kuulemma erota oikeasta jauhelihasta, eikä soluviljelmästä tehtyä pihviä kohta oikeasta pihvistä.

Ei nyt ihan noin, mutta mopo lähtee oikein kunnolla käsistä keinojen kohdalla. Isomäki arvioi "yhteen laskelmaan" perustuen, että neljän euron hampurilaisen todellinen hinta on haitat huomioiden yli sata euroa. Koska "emme elä diktatuurivaltiossa", Isomäki ei kieltäisi lihansyöntiä, vaan hilaisi eläinperäisten tuotteiden hinnan tuolle "lasketulle" (kasvihuonepäästöt, rantakiinteistöjen arvon romahduttaminen, sydän- ja verisuonitaudit ja syövät jne.) tasolle. Sen sijaan kasvisruokavaliota tuettaisiin valtion jakamilla "kasvisruokaseteleillä", joita ei kuitenkaan olisi pakko käyttää. Varmaan mukavanoloinen yhteiskunta kaikin puolin, eikä yhtään viherfasistinen.

Maailmanlopunvisioilla surffaava Risto Isomäki löysi itselleen ja sanomalleen uuden markkinaraon koronaepidemian kautta:

Tietokirjailija Risto Isomäki koronasta: "Virus vahvistuu ja muuttuu tappavammaksi, jos se pääsee leviämään"

Tietokirjailija, ympäristövaikuttaja Risto Isomäki antaa hyvän arvosanan Suomen koronakriisin hoidosta tähän asti. Nyt tieteiskirjailijanakin tunnettua Isomäkeä kuitenkin huolettaa.

Isomäki on tehnyt useamman vuoden taustatyötä tulevaa tietokirjaansa varten. Into-kustannus julkaisee Ruoka, ilmasto ja terveys -teoksen vuoden vaihteessa. Nyt e- ja äänikirjana julkaistava Mitä koronaepidemian jälkeen on ennakkomaistiainen siitä.

[...]

Siirtyäkseen eläimestä ihmiseen virus tarvitsee sikaa. Sikojen sisuskalut kun ovat samankaltaiset kuin ihmisen suolisto.

Kiinan ruokatoreilla siat, kanat ja lepakot kohtaavat.

– Kiinassa syödään perinteisesti sellaisia eläimiä, joita me länsimaiset ihmiset emme ole tottuneet pitämään ravintona.

– Eläintorien kattaus on kuitenkin myös nykyajan muoti-ilmiö. Jo parikymmentä vuotta varakkaat kiinalaiset ovat halunneet maistella yewei-ravintoa, villiruokaa, Isomäki kertoo.

Villieläinten syömisen uskotaan edistävän terveyttä, nostavan potenssia tai tuovan onnea. Yewei on ollut jo pitkään trendikästä. Villiruokaa tarjoillaan myös sitä valmistavissa ravintoloissa.

[...]

Risto Isomäki toivoo, että koronavirus havahduttaisi päättäjät vihdoin miettimään, miten vastaavanlaiset pandemiat saataisiin estettyä.

Jos joskus kannattaa kuunnella kaiken maailman dosentteja, se hetki on nyt.

[...]

Virukset muhivat suursikaloissa ja broileritehtaissa. Antibioottiresistentit bakteerit saavat potkua eläinten hoidosta. Lehmät päästelevät kaasuja ilmakehään. Onko vegaaniruokaan siirtyminen ainoa ratkaisu tulevaisuudessa?

– Se ei varmaankaan miellytä kaikkia. Ei Suomessa eikä muuallakaan, naurahtaa Isomäki.

Hän ehdottaa, että vegaaneiksi ryhtyisivät kaikki, jotka kokevat sen mahdolliseksi. Muiden kannattaisi vähentää huomattavasti lihansyöntiä.

Sian, kanan ja karjan kasvatuksesta voisi tulla eräänlaista artesaanitoimintaa. Lihasta tulisi laadukas ylellisyystuote, jota nautittaisiin vain harvoin, herkutellen.

Samalla ilmasto kiittäisi. Lihateollisuudelta vapautuisi maata, jossa voitaisiin viljellä kasveja tai puita ja muodostaa hiilinieluja.

Yle 15.5.2020

Koronapandemian perimmäinen syy: ihminen vaarantaa elämäntavallaan elämisensä edellytykset

Risto Isomäen tänään julkaistu kirja kertoo, että paljon pahempaakin voi olla edessä. Tai sitten tästä alkaa käänne kohti parempaa.

Jos tuntuu, että koronakriisistä on jo kerrottu kaikki, niin eipä olekaan. Kriisin perimmäisiin syihin menevä kansantajuinen kokonaisesitys on puuttunut. Nyt se on saatavilla. Tieto- ja dekkarikirjailija Risto Isomäen perjantaina ääni- ja e-kirjana ilmestynyt Mitä koronapandemian jälkeen (Into) kertoo, mistä ja miksi hengenvaaralliset virukset syntyvät.

Lyhyt vastaus kirjan perusteella on tämä: ihminen on kylvänyt oman tuhonsa siemenet länsimaisella elämäntavalla ja globalisaation turbovaihteella.

[...]

Kriisin alettua on monesti kysytty, onko enää mahdollista palata "normaaliin" ja milloin.

Isomäki kysyy, olisiko "normaaliin" palaaminen edes tarpeellista. Juuri sehän sai aikaan, että Kiinassa levinneestä viruksesta tuli pandemia. Hillitön matkustaminen levitti taudin Kiinasta eri puolille maailmaa. Näin voi käydä uudelleenkin, jos kyseessä on vaarallinen, jo ennen oireiden ilmenemistä tarttuva taudinaiheuttaja.

Isomäen mukaan koronavirusepidemia muuttui pandemiaksi nimenomaan sen takia, että globalisaatio oli ajettu turbovaihteelle.

[...]

Kiinan eläintorejakin Isomäki pitää globalisaation ja länsimaisen elämäntavan syynä. Yewei eli villit maut -muoti ei ole Kiinan perinteistä, vaan länsimaisista vaikutteista syntynyttä yksilökeskeistä kulttuuria, joka on syntynyt nimenomaan talouden globalisoinnin seurauksena.

"Ajatus siitä, että yksilöllä olisi oikeus tehdä mitä tahansa riippumatta siitä millaisia seurauksia teolla on yhteisölle tai laajemmalle yhteiskunnalle, on Kiinassa länsimaista, uusliberalistista tuontitavaraa."

[...]

Optimistina Isomäki näkee koronakriisissä mahdollisuuden suureen käänteeseen. Kun globalisaatio kaksinkertaisti ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt ja kiihdytti ilmastokriisiä, niin kannattaako entiseen palaamista edes tavoitella?

"Voisiko tämä olla se hetki, jolloin me pysäytämme ilmaston lämpenemisen, omien yhteiskuntiemme kahtia jakautumisen, varallisuuserojen ja tuloerojen hillittömän kasvun, antibioottiresistenssin kehittymisen ja uusiin pandemioihin liittyvien riskien kumuloitumisen, kaikki yhdellä iskulla?"

"Minusta tämä olisi, anteeksi vain, aika paljon innostavampi ajatus, kuin yritys käyttää kaikki yhteiskunnan voimavarat siihen, että saisimme maailman jälleen takaisin täsmälleen samoille vanhoille raiteille. Miksi ainoa houkutteleva mahdollisuus olisi alkaa jälleen kulkea kohti ilmastokatastrofia, kuudetta sukupuuttoaaltoa, merien ekosysteemien romahtamista ja satoja tulo- ja varallisuuserojen kärjistymisestä aiheutuvia sisällissotia?"

Kansan Uutiset 15.5.2020

Epäselväksi jäi, minkä armeijan kanssa Isomäki kampeaisi maailman edes koronakriisin varjolla vaatimaansa suuntaan, jossa pienenä mutta paljonpuhuvana esimerkkinä hampurilainen maksaisi valtion verottamana yli sata euroa.

Maailmassa ei ole sellaista maata, jossa valtaosa kansalaisista hyppäisi Isomäen kelkkaan. Maailmanlopulla pelottelukaan ei kanna sinne asti. Isomäen unelmavaltio on mahdollinen vain diktatuurin ja ihmisten alistamisen kautta.