Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Jorma M.]

Reetta Räty kiteyttää maamme pahimman hulluuden.

Yle / Hesari. Nuorehko nainen. Vastenmielinen naama. Kehtaa mitä hyvänsä, ei tajua mitään. Kotoisin Savosta / Kainuusta tms.

"Lapset kannattaa jättää tekemättä koska ilmasto."

Maikkari esitteli naisen näin: Uutisvuodossa kapteenina aloittava Reetta Räty ihmettelee jatkuvasti maailman toimintaa, ja sen selvittääkseen matkustaa pois Suomesta aina kun mahdollista.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uutisvuodossa-aloittava-uusi-kapteeni-reetta-raty-on-kovan-luokan-ammattitoimittaja-ja-tottunut-kritiikkiin-saan-ihan-hirveasti-paskaa-niskaan-valilla/7214646#gs.o9zgxm

"Tiukka ammattilainen" Ylen Stallari-ohjelmassa.

Jeesus, auta Suomea.

[RiP]

En halua lapsia, koska ilmastonmuutos tekee elämästä maapallolla niin kauheaa."

Jos ei ole lapsia, niin kenelle maailma pelastetaan?

Loogisesti, kansoille jotka lisääntyvät ja kaikki tiedämme mitkä kansat lisääntyvät.

[ämpee]

Merkataan ilmastonmuutoksen hyviin puoliin se, että Reetta Rädyt lakkaavat lisääntymästä !!1!
Toivottavasti ilmasto tulee muuttumaan niin paljon, että jonain päivänä Reetta Rätyjä ei ole laisinkaan !

[l'uomo normale]

Merkataan ilmastonmuutoksen hyviin puoliin se, että Reetta Rädyt lakkaavat lisääntymästä !!1!
Toivottavasti ilmasto tulee muuttumaan niin paljon, että jonain päivänä Reetta Rätyjä ei ole laisinkaan !

Reetta Rädyllä on lapsi. Lisääntymättömyys koskee vain valkoista keskiluokkaa ja ennen kaikkea keskiluokkapudokkaita ja niistäkin vielä eniten miehiä. Reetta Räty kertoi muutama vuosi sitten artikkelissa itsestään, miten hän tyttökavereittensa kanssa viini-illoissa vertailee virolaisten ja thaimaalaisten kotisiivoojien eroja. Eli matuista saadaan nöyrä palvelijaluokka ja ystävättären syntymättä jäänyt jälkeläinen ei kilpaile Rädyn lapsen kanssa samoista kesätoimittajanpaikoista joskus parinkymmenen vuoden päästä.

[sattuma]

Merkataan ilmastonmuutoksen hyviin puoliin se, että Reetta Rädyt lakkaavat lisääntymästä !!1!
Toivottavasti ilmasto tulee muuttumaan niin paljon, että jonain päivänä Reetta Rätyjä ei ole laisinkaan !

Reetta Rädyllä on lapsi. Lisääntymättömyys koskee vain valkoista keskiluokkaa ja ennen kaikkea keskiluokkapudokkaita ja niistäkin vielä eniten miehiä. Reetta Räty kertoi muutama vuosi sitten artikkelissa itsestään, miten hän tyttökavereittensa kanssa viini-illoissa vertailee virolaisten ja thaimaalaisten kotisiivoojien eroja. Eli matuista saadaan nöyrä palvelijaluokka ja ystävättären syntymättä jäänyt jälkeläinen ei kilpaile Rädyn lapsen kanssa samoista kesätoimittajanpaikoista joskus parinkymmenen vuoden päästä.

Reetalla on kaksi lasta. Käsittääkseni tyttöjä. Reetta tulee joskus vastaan, kun tallustamme samoja katuja.
Viimeksi Kallion kirjaston edessä.

[sattuma]

Uutisvuodossa kapteenina aloittava Reetta Räty ihmettelee jatkuvasti maailman toimintaa, ja sen selvittääkseen matkustaa pois Suomesta aina kun mahdollista.

44-vuotias Kuusamosta kotoisin oleva Räty on kahden lapsen, 11-, ja 15-vuotiaiden tyttöjen äiti, kalliolainen ja yrittäjä.

Toimittajuus on Rädyllä verissä: myös hänen isänsä on pitkän linjan toimittaja. Näin ollen alanvalinta oli Rädylle luonteva, olihan hän käytännössä kasvanut Koillissanomat-lehden toimituksessa, jossa hän aloitti itsekin uransa. (Toim huom! Koillissanomat oli Kepun lehti

Hän on asunut kahdesti ulkomailla: vuoden Yhdysvalloissa ja vuoden Kiinassa. Lisäksi hän on matkustellut erittäin paljon ja vienyt myös perhettään maailman eri kolkkiin. Hän kertoo yrittäneensä päästä Suomesta pois aina, kun se on ollut mahdollista.

Matkusteleminen on toiminut Rädylle vastauksena maailman ihmettelyyn.

– Minulla on ollut sellainen ajatus, että haluan selvittää, miten tämä maailma toimii ennen kuin kuolen. Mutta ei se taida onnistua. Saattaa olla, etten ehdi saada sitä selville.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uutisvuodossa-aloittava-uusi-kapteeni-reetta-raty-on-kovan-luokan-ammattitoimittaja-ja-tottunut-kritiikkiin-saan-ihan-hirveasti-paskaa-niskaan-valilla/7214646#gs.oe7136

[Nikolas]

Reetta Räty on huolissaan. Niinpä:

Länsimaisen ihmisen ympäristöteot kehystetään usein paitsi egoprojektina, myös toivottomuutena ja luopumisena. Mutta ei ihminen välttämättä luovu lihasta, lentämisestä tai lisääntymisestä, vaan haluaa tehdä näin. Sitä ikään kuin luopuu olemasta osa tuhoa. Se voi tuntua itsestä välttämättömältä, vaikka ymmärtäisi hyvin, että näin ei koko maailma pelastu, ja ympärillä on tuhat muutakin pirullista ongelmaa.

Reetta Räty

Yhdistetään edellinen tämän tiedon kanssa:

Maikkari esitteli naisen näin: Uutisvuodossa kapteenina aloittava Reetta Räty ihmettelee jatkuvasti maailman toimintaa, ja sen selvittääkseen matkustaa pois Suomesta aina kun mahdollista.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uutisvuodossa-aloittava-uusi-kapteeni-reetta-raty-on-kovan-luokan-ammattitoimittaja-ja-tottunut-kritiikkiin-saan-ihan-hirveasti-paskaa-niskaan-valilla/7214646#gs.o9zgxm

Epäilemättä Reetta Räty pyöräilee paljon ja välttelee lentomatkustamista paitsi milloin työasiat suorastaan pakottavat.

[RiP]

Just näin, 
Sivistynyttä kiroilua takarivistä "perkele näin vaan on".
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006167432.html?ref=rss
"Takarivistä kuului kiroilua, kun pääministeri Rinne kävi Riihimäen kirjastossa kertomassa ilmastoveroista"
"Rinne kertoo, että verotuksen päätehtävä on perinteisesti ollut kerätä rahaa, jotta yhteiskunnan palvelut toimisivat. Hän sanoo, että jatkossa koko ajan yhä tärkeämpi osa verotusta on ihmisten käyttäytymisen ohjaaminen."

Kyllä tuollaisen politiikan tekijää kuuluukin kirota.

[Eino P. Keravalta]

https://www.kansallismuseo.fi/fi/naeyttelyt/inherit-the-dust-nick-brandtin-valokuvia

Mädätys on jo Kansallismuseossakin.

Ajattelin viedä lapset Kansallismuseoon ja vienkin, mutta ohjelmaa katsoessani huomasin, että siellä on jonkun Nick Brandt'in valokuvanäyttely nimeltään Inherit the Dust.

Sivuilta:

Minkälaisen maailman jätämme jälkeemme? Brittiläissyntyinen valokuvaaja Nick Brandt (s. 1964) on dokumentoinut Itä-Afrikan muuttuvaa ympäristöä ja uhanalaisia eläimiä lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

Näyttelyssä on esillä 27 suurikokoista mustavalkoista panoraamakuvaa. Eläimistä otetut, luonnollisessa koossa olevat vaikuttavat valokuvat on viety tehtaiksi, kaatopaikoiksi ja louhoksiksi muuttuneille elinalueille. Ennen alueet olivat eläinten valtakuntaa. Ihminen on kuitenkin hyödyntänyt luontoa niin pitkälle, että eläinten ja ihmistenkin elinolot ovat uhattuina. Brandt herättää meidät miettimään, jätämmekö perinnöksi muutakin kuin tomua.

Näyttely on ollut sen tuottaneen Fotografiskan tähänastisista suosituin näyttely.

Minulla on kaksi kysymystä:

1: Mitä ihmettä Suomen Kansallismuseossa tekee näyttely, joka keskittyy Itä-Afrikkaan? Eikö Kansallismuseon pitäisi pitää sisällään vain Suomea käsittelevää materiaalia?

2: Miksi lapsiin ja nuoriin ajetaan kaikkialla ilmastoahdistusta? Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkokin on juuri sanonut, että nuoriin ei saa lietsoa ilmastoahdistusta.

On surullista, että lapsi tai nuori ei voi mennä Kansallismuseoon oppimaan Suomesta ja sen noususta erääksi maailman parhaista maista, vaan sieltäkin täytyy tulla peloissaan ja ahdistuneena ulos, koska kehitysmaissa perseillään ja siitä näytetään ahdistavia kuvia. Nuoren olisi hyvä museossa käytyään tuntea kansallisylpeyttä ja iloa hienosta maastamme ja tulla museosta ulos kohottautuneena ja tulevaisuudenuskoisena, ei syyllisyyttä tuntien asioista, joihin suomalaiset ovat syyttömiä.

[Ajattelija2008]

Valemediat HS ja Ilta-sanomat näyttävät olevan Kokoomuksen ohjauksessa. Ilta-sanomat juuri kertoi, että eläkesatasta ei saada kasaan.

Tuollaista tutkivaa journalismia oli turha odottaa vuonna 2015, kun Juha Sipilä ja Kokoomus rahtasivat laitonta työvoimaa "pakolaisina" Suomeen.

[Brandis]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006167432.html?ref=rss
"Takarivistä kuului kiroilua, kun pääministeri Rinne kävi Riihimäen kirjastossa kertomassa ilmastoveroista"

Samassa tilaisuudessa Rinne totesi ilmastonmuutoksen olevan fakta. Käsittääkseni asiasta on olemassa keskenään ristiriitaisia käsityksiä. Yksi asia sen sijaan, joka on fakta, on se, että nostattamalla ilmastonmuutoshypeä, saadaan taattua rahoitusta aihepiirin tutkimukselle.

[Eino P. Keravalta]

HS:

"Rinne kertoo, että verotuksen päätehtävä on perinteisesti ollut kerätä rahaa, jotta yhteiskunnan palvelut toimisivat. Hän sanoo, että jatkossa koko ajan yhä tärkeämpi osa verotusta on ihmisten käyttäytymisen ohjaaminen."

( Boldaus minun )

Rinteen Antti on nyt käsittänyt demokratian aivan väärin. Ei valtiovallan tehtävänä ole ohjailla kansaa veroilla, vaan kansa ohjaa itse itseään ja valtiovallan asema ja tehtävä tässä on noudattaa kansalta saamiaan ohjeita ja toteuttaa niitä.

[Nikolas]

Rinteen Antti on nyt käsittänyt demokratian aivan väärin.

Demarit saattavat kuvitella että demokratia ja sosialidemokratia olisivat sama asia.

[alussaolisana]

^^

Rinnehän on käynyt tosiasiallisesti kertomassa ihmisille, että siirrymme diktatuuriin.

[Lalli IsoTalo]

Reetta Räty kertoi muutama vuosi sitten artikkelissa itsestään, miten hän tyttökavereittensa kanssa viini-illoissa vertailee virolaisten ja thaimaalaisten kotisiivoojien eroja.

Eikä varmasti ollut pimeää työtä!

[Lalli IsoTalo]

"Rinne kertoo, että ... jatkossa koko ajan yhä tärkeämpi osa verotusta on ihmisten käyttäytymisen ohjaaminen."

Jos sitä tulee miettineeksi, josko maata johtavat älykkäät ihmiset jotka panevat meitä halvalla, vai imbesillit, jotka todella tarkoittavat mitä sanovat.

"Sometimes I wonder whether the world is being run by smart people who are putting us on or by imbeciles who really mean it."

― Laurence J. Peter, The Peter Principle

[RiP]

Väliin vähän ilmastohuumoria. 

[simppali]

Ilmasto jumppaa , minä en vähennä lihan syöntiä, vaan pyrin syömään enemmän lihaa, salaatit tms. pupun ruoka kuuluvat lautasen reunoille, jos ruokana on pihvi...

https://yle.fi/uutiset/3-10863383

"– Joukkoruokailuissa useimmat syövät monta ateriaa viikossa, ja jos niissä saataisiin muutosta aikaan, sillä olisi isot vaikutukset, Mikkonen perustelee.

Suomalaiset syövät Mikkosen mukaan yli 81 kiloa lihaa henkeä kohden vuodessa.

– Se on terveysnäkökulmasta todella paljon, ja sillä on isot ilmastovaikutukset".

Mikkoselle lähetän virtuaalisen middlefingerin, ei vihreitä kiinnosta mitkään terveysvaikutukset, vaan hypetyksen luominen ja ohjaaminen omien (lue pakottaminen) mieltymysten noudattamiseen jopa ravinnon suhteen.

[Tomatoface]

Ilmasto jumppaa , minä en vähennä lihan syöntiä, vaan pyrin syömään enemmän lihaa, salaatit tms. pupun ruoka kuuluvat lautasen reunoille, jos ruokana on pihvi...

https://yle.fi/uutiset/3-10863383

Itse syön paljon pupun ruokaa mutta nämä *keleen pakot alkavat jo nyppiä ihan kunnolla! Lapsillekin pakotetaan koulussa jo pelkkää kasvista ja ruotsia..

[Jorma M.]

Tänään Ylen Ykkösaamussa "pitäisikö meidän luopua vesivessoista koska ilmasto?"

https://areena.yle.fi/1-2227354

Eilen Ylen Ykkösaamussa "pitäiskö luopua lasten teosta koska ilmasto?"

https://areena.yle.fi/1-50163481


Pakkovero.

[Lalli IsoTalo]

Eilen Ylen Ykkösaamussa "pitäiskö luopua lasten teosta koska ilmasto?"

https://areena.yle.fi/1-50163481

Seuraavaksi ne varmaan ehdottavat meille jonestown -ratkaisua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_temppeli

[P]

Eilen Ylen Ykkösaamussa "pitäiskö luopua lasten teosta koska ilmasto?"

https://areena.yle.fi/1-50163481

Seuraavaksi ne varmaan ehdottavat meille jonestown -ratkaisua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansan_temppeli

Ei siis kannata juoda mehua hyvien ihmisten mehuhetkessä?

[jmk]

Demarit saattavat kuvitella että demokratia ja sosialidemokratia olisivat sama asia.

Vasemmistohan on aina käyttänyt sitä retoriikkaa, että "demokratia" tarkoittaa sosialismia. Ei tässä mitään uutta ole.

Vähän vanhemmat vielä muistavat termit "kansantasavalta", "kansandemokratia" ja "demokraattinen tasavalta". Kun valtion nimenä oli "Saksan demokraattinen tasavalta", niin siitä nimestä piti tajuta, että siellä ei vallitse demokratia, vaan sosialistinen diktatuuri.

[l'uomo normale]

Reetalla on kaksi lasta. Käsittääkseni tyttöjä. Reetta tulee joskus vastaan, kun tallustamme samoja katuja.
Viimeksi Kallion kirjaston edessä.

Reetta Räty aloitti hesariuransa lähinnä NYT-liitteen hömppäjuttujen tekijänä, ja hänellä olikin kykyä tuotteliaaseen vitsikkäitten sattumusten kirjaamiseen ja havainnoimiseen, mutta mitään asia-asiajuttuna esiintymään pyrkivää hän ei varmaan kirjoittanut ainakaan vuosikymmeneen. Tiedostava paasaus tulee vasta aikuistumisen ja kypsymisen myötä.

[RiP]

Lisää ilmastohuumoria. 
https://twitter.com/meteorologit/status/1148923952342941702?s=19

[simppali]

Yle:n pakollinen, kerran vuorokaudessa toimitettava ilmastopaatos;

https://yle.fi/uutiset/3-10866738

---
Hallituksen tavoite lisätä kasvisten osuutta julkisiin ruokailuihin on herättänyt vilkasta keskustelua Ylen verkkosivuilla. Osa kommentoijista on sitä mieltä, että jokaisen on saatava itse päättää syömisistään.

Antaisivat olla. Täällä holhotaan jo muutenkin liikaa.

Nimimerkki keepi1964
Jotkut kommentoijista kirjoittivat tahtovansa muuttaa maasta tai vertaavat Suomea sosialistisiin valtioihin. Kasvisruoka myös esitetään epäluontevana vaihtoehtona toteamalla, että ihminen on sekasyöjä.

Vastarintaisuutta oli ilmassa myös viime kesänä, kun varuskuntaravintoloissa ryhdyttiin lisäämään kasvisruuan tarjontaa.

Varusmiehiltä kun kysyttiin niin heistä 2% halusi kasvisruokapäivän. Kasvisruokavalion tyrkyttäminen muistuttaa jo uskontoa, sekasyöjät ovat väärässä ja heidät tulee käännyttää lihattoman elämän autuuteen.

Nimemerkki Vierestäkatsoja
Miksi lihasta luopuminen herättää kiihkoa?

Ruuan sosiologian tutkijan Taru Lindblomin mukaan ruoasta keskusteluun sisältyy vahva tunnelataus, koska ruoka on henkilökohtainen asia, johon liittyy muistoja.

Lihan kulutus  on kasvisruokatrendeistä huolimatta kasvanut viimeisten vuosien aikana. Lindblom toteaakin, että lihasta on ajan saatossa tullut suomalaisten mielissä olennainen ruokakulttuurin osa.

– Uskon, että moni kokee sen vuoksi lihansyöntiin puuttumisen sohaisuksi muurahaispesään, perinteiden epäkunnioittamiseksi, Lindblom toteaa.

Kasvisruokaan ja kestävään kulutukseen perehtyneen yliopistonlehtori Markus Vinnarin mukaan on hyvä asia, että aihe herättää ihmisissä intohimoja.

– Vaikka keskustelussa toistuvat samat, vanhat argumentit, yhä useampi tuntuu kuitenkin olevan aiheesta kiinnostunut ja haluaa tuoda ajatuksiaan julki.

Vinnari sanoo, että hänen vuonna 2010 julkaistu väitöksensä, jonka mukaan maailma siirtyy kohti kasvisruokaa, oli aikanaan radikaali. Nykykeskustelussa ajatus ei ole enää yhtä erikoinen.

– On miellyttävää seurata, että kasvisruoka kiinnostaa jopa hallituspuolueita siinä määrin, että se kirjataan hallitusohjelmaan. Askeleita on otettu selkeästi eteenpäin.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon, mutta suuret muutokset ovat vasta edessä.

Kannatusta ja keinoehdotuksia tarjolla
Vinnari kertoo, että kehitteillä on suuri määrä uusia tuotteita. Kun kapasiteetti kasvaa, myös kasvisruoan kustannukset laskevat.

– Isot firmat ovat nyt alkaneet panostaa tuotekehitykseen, joten mahdollisuudet ovat vasta avautumassa.

Yhtä ratkaisua ympäristöystävällisempään kulutukseen ja lihansyönnin vähentämiseen ei ole. Tavoitteisiin voi tähdätä poliittisella ohjauksella, vaikkapa verotuksella, sosiaalisilla toimilla, kuten uusiin ruokiin tutustumisella joukkoruokailussa, teknologisia tekijöillä, joita esimerkiksi uudet tuoteinnovaatiot ovat, taloudellisella ohjauksella ja arvojen muutoksella.

Jälkimmäinen on kenties yksi oleellisimmista muutoksen aikaansaajista. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen toteaa, että tiedolla on sinänsä pieni vaikutus siihen, millaisia elämäntapavalintoja ihmiset tekevät.

– Tehokkaassa elämäntapaneuvonnassa ihminen yritetään saada oivaltamaan, miten muutos palvelee hänelle itselleen tärkeitä arvoja. Ja lisäksi yritetään saada sosiaaliset verkostot mukaan.

Sitä poliittisten asiakirjojen keinovalikoimaan harvemmin kirjataan. Hankosen mukaan läheisten tuella on suuri vaikutus ihmisten tekemiin valintoihin, mutta sitä ei juurikaan huomioida vaikuttamiskeinona.

Vinnari toteaa, että suomalaisilla on jo paljon tietoa ilmastonmuutoksesta. Se näkyy myös kasvisruokakeskustelun perusteluissa, mutta muut ympäristöongelmat, kuten lajien monimuotoisuuden väheneminen, jäävät vielä sivuun.

– Odotan kaiken aikaa, milloin sen vaikutuksiin herätään.

Jo kansanterveyden vuoksi, puhumattakaan ilmastonmuutoksesta, joukkoruokailussa tapahtuva kasvisruokavaihtoehdon tarjoaminen on mielestäni erinomainen keino tutustuttaa ihmiset kasvisruokiin.

Nimimerkki utelias44
Ylen jutun kommentoijat ehdottavat kasvisruokaa lisääviksi keinoiksi esimerkiksi karjatalouden tukien siirtämistä kasviproteiinien tuotantoon, kasvisten arvonlisäveron poistoa, ja liharuokien lihan korvaamista osittain pavuilla, soijalla tai monille suomalaisille tutuilla juureksilla.

Jälkimmäistä toteutetaan jo esimerkiksi lahtelaisessa koulutuskeskus Salpauksessa, jossa tuttujen ruokien raaka-aineiden joukkoon lisätään kasviksia.

Yksinkertaista kasviskokkaus ei kuitenkaan välttämättä ole.

Kasvisvaihtoehdot seinäjokisen lounasravintolan buffetissa.
Kasvisruokavaihtoehtoja seinäjokisen lounasravintolan buffetissa.Hanne Leiwo/Yle
Kasvisruokapäivä huolettaa asiantuntijaa, koska hyvä maku vaatii taitoa
Vinnari sanoo olevansa hieman huolissaan suurtalouskeittiöiden kasvisruokapäivistä.

– Ne ovat ajatuksena hauskoja, mutta ensin pitäisi tarjota resursseja keittiöihin ja kokkikouluihin.

Jotta kasvisruoasta tulisi suositumpaa, sitä pitää osata laittaa hyvin.

– Moni kommentoi, ettei pidä kasvisruuasta. Mutta tulossa on tuotteita, joista ei sokkona erota, ovatko ne lihaa vai eivät. Markkinoilla on jo nyt hyviä tuotteita, esimerkiksi quornilla ja kanalla ei mielestäni ole juuri makueroa.

Vinnari toteaa, ettei uusimpien kasvisraaka-aineiden käyttöön ole suurtalouskeittiöiden kokeilla vielä paljoa osaamista. Ennen kuin ruokia ryhdytään innolla tekemään ja tarjoamaan, pitää varmistaa, että ne ovat myös maistuvia.

Lukijatkin ehdottavat kokkien koulutusta.

Ei tarvita erillistä kasvisruokapäivää, riittää jos tarjottaisiin maukas ja laadukas kasvisruoka liharuoan ohessa, niin lihan kulutus kääntyisi nopeasti laskuun. Se tosin vaatii osaamista ja panostusta keittiöltä.

Nimimerkki JannePanne86
Hankonen kääntäisi katseensa koulujen ja sairaaloiden ruokaloista myös luokkahuoneisiin ja terveydenhoitajien vastaanotoille. Elintapojen muutokseen vaikuttaa ruokatarjonnan lisäksi se, millaista terveystiedon opetus, elintapaneuvonta ja ravitsemusterapia ovat.

Kun kyse on yksilön omista valinnoista, ohjauksen pitäisi tapahtua kunnioittavasti, kuunnellen ja perustellen, ei pakottavalla tyylillä.

Mutta ovatko ruokaan liittyvät päätökset sittenkään henkilökohtaisia?

Valinnanvapaus ei nytkään koske kaikkea
Ihmisillä on tahto vaikuttaa omiin tekemisiinsä millä tahansa elämänalueella. Taru Lindblom toteaa, että kaikki ruokavalioon kohdistuva sääntely saatetaan kokea yksilönvapauden rajoittamisena ja henkilökohtaisena kritiikkinä.

– Ruokavaliomuutokset otetaan helpommin omaksi, kun karsimisen tai luopumisen sijaan korostetaan ruokavalion etuja, hän sanoo.

Vinnari huomauttaa, että keskustelupalstallakin esiintyvä käsitys siitä, että jokainen syö mitä itse haluaa, ei oikeastaan pidä paikkaansa. Valintoja on jo ohjattu.

– Useimmat meistä käyvät koulun tai työpaikan ruokalassa, jossa joku on jo tehnyt päätökset puolestamme.

Kaupan sisäänostajat päättävät, mitä ruokaa valikoimassa on, kaupat päättävät tuotteiden hinnoista ja poliitikot tuotannon tuista. Vapautemme on siis rajattua.

– Mutta vaikka todellista vapautta ei ole, ihmisille pitää antaa tunne, ettei sitä heiltä riistetä, vaan heillä on asioista myös päätäntävaltaa, Vinnari sanoo.

Hankonen toteaa, että keskustelu ilmastonmuutoksesta on voinut muuttaa paljonkin sitä, millaisia ohjaustoimenpiteitä valtiolta toivotaan.

– Osa ihmisistä on sitä mieltä, että yhteiskuntaa pitäisi rakentaa sellaiseksi, jossa terveellisiä ja ympäristöystävällisiä valintoja olisi helppo tehdä, hän sanoo.

Minä syön lihaa enää kerran viikossa ja sekin on melkein aina kanan lihaa. Se tuntuu mielestäni jo melko kohtuulliselta määrältä. Hyvä tietysti, että hallitus pyrkii vähentämään suomalaisten lihankulutusta.

Nimimerkki Sakritsi
Lue myös:

Vatsat täyttyvät nyt tavalla, jota aiemmat sukupolvet ihmettelisivät – Näin liha valloitti suomalaisten lautaset

Ravitsemustieteilijä uskoo kasvisruokavalion olevan tulevaisuuden megatrendi – mutta pärjääkö ihminen kokonaan ilman lihaa?

Otatko kierroksia ruokakeskusteluista? Ei ihme, sillä identiteettisi koostuu myös ruoasta

[RiP]

"Ylen pakollinen", monta kertaa vuorokaudessa toimitettava ilmastopaatos.

Kuka hemmetti uskoo etelämannerjään sulavan? Pölvästi YLE
Siellä on vuosittainen keskilämpö -39 astetta, ennätyspakkanen maapallolla mitattuna -89,5 astetta.
Siellä on jään paksuus keskimäärin kaksi kilometriä (2km)  ja paksuimmillaan yli neljä kilometriä (yli 4km).

Liitteenä satellitin avaruudesta 3.7.2019 otettu kuva.

Niin, tässä linkki YLenannon juttuun tänään: https://yle.fi/uutiset/3-10870725?origin=rss

"Etelämantereen jäätiköiden sulaminen voi ylittää pisteen, jossa sitä ei voi enää pysäyttää"
"Nyt julkaistu tutkimus osoittaa, että jäätikön sulaminen alhaalta päin yksittäisistä kohdista voimistaa koko Thwaitesin jäätikön vetäytymistä. Tutkijat toteavat, että sama ilmiö on todennäköinen myös muilla alueen jäätiköillä. Jäätiköitä sulattaa myös kasvihuoneilmiö, jonka takia auringon säteilystä aiempaa pienempi osa heijastuu Etelämantereen pinnasta takaisin avaruuteen. Merenpinta voi nousta jopa kolmella metrillä."

Saata..a!!

[Roope]

"Ylen pakollinen", monta kertaa vuorokaudessa toimitettava ilmastopaatos.

Kuka hemmetti uskoo etelämannerjään sulavan? Pölvästi YLE
Siellä on vuosittainen keskilämpö -39 astetta, ennätyspakkanen maapallolla mitattuna -89,5 astetta.
Siellä on jään paksuus keskimäärin kaksi kilometriä (2km)  ja paksuimmillaan yli neljä kilometriä (yli 4km).

Otsikko: "Tutkimus: Etelämantereen jäätiköiden sulaminen voi ylittää pisteen, jossa sitä ei voi enää pysäyttää – Katso ilmiötä selittävä animaatio"

Tyypillistä valtamedian ilmastopropagandaa. Annetaan kuva, että ihan kohta ollaan tulossa ratkaisevaan käänteeseen, jonka jälkeen Etelämantereen jäätiköt sulavat vääjäämättä, ja sitten vedenpaisumus meidän aikanamme.

Oikeasti tutkimuksessa spekuloidaan yhdellä jäätiköllä, joka on pieni osa kokonaisuutta. Suurin osa Etelämantereen jäästä ei voi sulaa, vaikka ilmastonmuutos sanoisi mitä, eikä tuo tutkimuksen jäätikkökään sulaisi tutkimuksen mukaan vielä vuosisatoihin.

Siinä missä tutkimuksen tekijät itse puhuivat pahimmassa skenaariossa merenpinnan mahdollisesta puolen metrin noususta 150 vuoden päästä, Ylen toimittaja keksi viitata toiseen tutkimukseen, jossa puhutaan kolmesta metristä.

[Huppupelikaani]

Sama uutinen löytyy Yle uutisten Twitteristä, jossa eräs kiteytti vastauksessaan mainiosti ylen uutisoinnin tason.

Viikonlopuksi on luvattu jopa 30 astetta lämpöä: 15 astetta perjantaina ja 15 astetta lauantaina.

[tweet]1149008444168507393[/tweet]
https://mobile.twitter.com/naumanen_matti/status/1149008444168507393

[RiP]

MTV kertoi saman asian hieman asiallisemmin mutta mitenkään ainutlaatuisesta tilanteesta ei ole kyse.
Kuvassa 1980 (kelt) vs 2019 (sin) etelänapa-alueen jään pinta-alat, aivan sama tilanne.

Tuolta voi verrata eri vuosia mutta vain alkan 1979. Eli aikaisemmista ajoista ei vertailukohtaa.
https://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/