Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Brandis]

Tämä hiilen sitominen loppuu, kun puut alkavat lahota pystyyn. Siihen menee Suomessa 150 vuotta. Jos Hommaforumilla on joku, joka tuntee  metsänhoitoa tropiikissa, niin voisi kertoa, miten nopeasti paksurunkoiset puut alkavat lahota pystyyn siellä.

En usko, että lahopuut meillä tai muualla ovat nyt, tai tulevat olemaan, mikään ongelma. Ne lahoavat osaksi luonnon kiertokulkua. Pikemminkin ongelma on siinä, ettei luonnontilassa olevia metsiä ole enää tarpeeksi. Hiili on vain yksi faktori, mutta ei sen saisi antaa hallita kokonaisuuksien hallintaa.

[RiP]

Vahva todiste lämmön vaikutuksesta. ;-)

Iltalehti 6.7.2019
"Ilmaston lämpeneminen erityisesti kosteilla alueilla voi johtaa katastrofiin."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/0f1daf93-ac16-4290-9c40-05849d629cc0

Toteamus.
Voi tuntua lämpimämmältä vaikka mittari ei sitä näytä.

Johtopäätös.
Sanat merkitsevät, ei mittari eikä tuntemus.

kts. kuvat

[alussaolisana]

Ensinnäkin metsään voidaan varastoida tolkuttomasti hiilidioksiidia.

Voidaan toki, mutta se ei pysy siellä.
Aivan tavalliseen juomalasiin voidaan kaataa tolkuttomasti nestettä, mutta sitäkään ei pysy siellä sitä lasillista enempää.

Kun pohdiskelemme hiilidioksidin poistamista ilmakehästä, niin metsä ei ole mikään ratkaisu sillä sen sisältämä hiilidioksidi on aktiivisesti kierrossa kaiken aikaa, eikä tämän kierron koolla ole merkitystä mihinkään.
Hölmöläiset jatkoivat peittoaan tunnetulla menetelmällä ja tässä on kyse aivan samasta asiasta.

Ei pidä paikkaansa. Metsä sitoo tietyn määrän hiiltä, ja kun metsä tulee täysikasvuiseksi, niin vanhimmat puut toki lahotessaan luovuttavat hiiltä kiertoon, mutta nuoremmat puut sitovat sitä noin saman määrän. Eli metsässä on jatkuvasti sitoutuneena suuri määrä hiiltä. Eli jos metsä on olemassa, on se hiilivarasto, koko ajan. Ei se tietenkään niele hiiltä loputtomiin, vaan kapasiteettinsa verran. Kasvuvaiheessa metsä on taas tehokas hiilinielu. Kun tähän lisätään ihminen, joka kerää puuta rakennusaineeksi, niin sitoutuneena olevan hiilen määrä lisääntyy, kun rakennuspuuta ei lasketa lahoamaan. Lisäksi metsä tasaa ilmaston ääripäitä, eli tekee ilmastosta miellyttävämmän ihmiselle, eläimille ja muille kasveille lisäten jopa viljelysten tuotantoa tätä kautta. Lisäksi muilla leveysasteilla puiden kasvu voi olla aivan toisenlaista kuin meillä, tyyliin 20v ja hakkuukoko. Puiden lisäämisessä olisi hyvä myös radikaalisti lisätä ruokaa tuottavien puiden määrää ja tutkia ns. kerrosviljelyn mahdollisuuksia eri alueilla. Siinä on ruokaa tuottavia puita, joiden katveessa viljellään pienempiä ruokakasveja. Metsittämisen ja puiden istutuksen sinne, missä metsää on ennen ollut, esim. Iso-Britannia, Islanti, Irlanti, Välimeren alue jne., tulisi minusta olla ihmiskunnan kärkihankkeita täysin riippumatta siitä, onko ilmasto lämpenemässä tahi ei.

[Ajattelija2008]

Sciencen tutkimuksessa laskettiin 900 000 000 hehtaarin metsittämisen maksavan vain $300 miljardia, eli $330 per hehtaari. Rohkenen epäillä, että metsänhoidon infrastruktuurin pystyttäminen globaalisti maksaa paljon enemmän.

Mutta joka tapauksessa CO2 tulee sidottua hyvin alhaisella kustannuksella.

Kyllä tämän ovat varmasti laskeneet monet tutkijat jo vuosikymmeniä sitten, mutta kun CO2:n halpa sitominen ei sovi ilmastouskontoon, niin eihän sitä saa tällä tavalla tehdä.

Hommaforumilla ainakin 97 % asiantuntijoista on sitä mieltä, että CO2 hyödyttää ihmistä ja luontoa. Siksi mitään kiirettä metsitykseen ei ole. Mutta kun kerran EU-poliitikot lähes yhtenä miehenä uskovat CO2:n olevan haitallista, niin nyt varmaan metsitetään Länsi- ja Etelä-Eurooppa pikavauhtia, jos nämä poliitikot ovat rehellisiä.

[mannym]

Jutun juonihan on se että artikkelissa hihasta nykäistään määrä maata jolla puut voisivat kasvaa luonnollisesti. Pääälaen lapissakin ne voisivat kasvaa luonnollisesti. Ikävä kyllä eivät kasva.

Jos alueella ei kasva puita vaikka sieltä ei niitä olisikaan hakattu niitä pois, niin silloin ne eivät luonnollisesti kasva siellä. Eivätkä ne istuttamalla siellä sitten pysy.

Kasvava metsä on toki hiilinielu, mutta annettuihin lukuihin ei oikein voi sanoa mitään. Istutetaan puita näin suurelle alalle ja näin monta, niin sitten sidotaan näin ja näin paljon hiilidioksidia ilmasta.

Herättää mainioita kysymyksiä. Leveysalueet mille istutetaan, lajikkeet mitä istutetaan, onko matematiikka varmasti kunnossa yms yms...

Pallo vihertyy nyt melkoisesti muutenkin, ilman mitään sen kummempia istutuksia. Kun 2016 julkaistiin paapperi https://www.nature.com/articles/nclimate3004, jonka mukaan viimeisen 30 vuoden aikana maapallon vihreä kasvusto on lisääntynyt 14%, mikä vastaa 2x manner yhdysvaltojen alaa.

Siten puiden istuttaminen siksi että ne imevät hiilidioksidia ilmasta, on totaalisen typerää. Puiden istuttaminen muun hyötykäytön vuoksi taasen ei ole. Mutta siitähän ei tutkielmassa ollut kyse, vain puiden istuttamisesta ja maankäytöstä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Puiden istuttaminen ja metsänhoito olisi järkevintä tehdä niin että istutetaan sinne missä on joskus ollut metsää ja aina nopeiten kasvavaa lajiketta.
Meillä pitäisi istuttaa tsaarinpoppeleita enemmän.

[Uuno Nuivanen]

Äkkiä ne veronkorotukset voimaan, ennen kuin tikahfumme kuumuuteen.

Pian on Suomessa kylmyys­ennätys lähellä – meteorologilta karut terveiset: "Ei mitään lämpöä tiedossa"

"Ei tuollaisia lukemia heinäkuussa yleensä mittailla"
Lähipäivien sää on epävakainen, eikä merkkejä helteistä ole näköpiirissä, kertoo Ilmatieteen laitos.

– Ilmavirta käy pohjoisen ja idän väliltä. Ei sieltä ole mitään lämpöä tiedossa, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Jari Tuovinen STT:lle.

Sen sijaan kylmyysennätyksiä voi olla luvassa: esimerkiksi itärajan tuntumaan ennustetaan maanantaiksi vain 10–11 asteen lämpötiloja, Tuovinen kertoo.

– Ainakin kolkutellaan ennätyksiä.

Tänään on tullut paikoin paljon rakeita, eniten Jyväskylän ja Kuopion välisellä alueella. Illalla sadekuuroja on vielä liikkeellä maan etelä- ja keskiosissa, mutta ne hiipuvat yötä kohden. Uusi annos jatkuvampia sateita saapuu kuitenkin sunnuntaina päivällä Lappiin, Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Päivän kuluessa Lapissa selkenee, mutta vain Lapissa.

– Etelämpänä jos aamulla vähän aurinko pilkottelee, niin keskipäivään mennessä kuuropilvet alkavat taas nousta taivaalle, Tuovinen sanoo.

Luvassa on myös rakeita ja ukkosta sunnuntaina läntiseen Suomeen. Rakeita ei ole kuitenkaan Tuovisen mukaan luvassa suuria määriä. ...

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006165851.html

[ämpee]

Ensinnäkin metsään voidaan varastoida tolkuttomasti hiilidioksiidia.

Voidaan toki, mutta se ei pysy siellä.
Aivan tavalliseen juomalasiin voidaan kaataa tolkuttomasti nestettä, mutta sitäkään ei pysy siellä sitä lasillista enempää.

Kun pohdiskelemme hiilidioksidin poistamista ilmakehästä, niin metsä ei ole mikään ratkaisu sillä sen sisältämä hiilidioksidi on aktiivisesti kierrossa kaiken aikaa, eikä tämän kierron koolla ole merkitystä mihinkään.
Hölmöläiset jatkoivat peittoaan tunnetulla menetelmällä ja tässä on kyse aivan samasta asiasta.

Ei pidä paikkaansa. Metsä sitoo tietyn määrän hiiltä, ja kun metsä tulee täysikasvuiseksi, niin vanhimmat puut toki lahotessaan luovuttavat hiiltä kiertoon, mutta nuoremmat puut sitovat sitä noin saman määrän. Eli metsässä on jatkuvasti sitoutuneena suuri määrä hiiltä. Eli jos metsä on olemassa, on se hiilivarasto, koko ajan. Ei se tietenkään niele hiiltä loputtomiin, vaan kapasiteettinsa verran.

Ensin sanot, "Ei pidä paikkaansa", ja seuraavaksi toistat sen saman mitä minäkin halusin sanoa.
Väittämäsi, "metsässä on jatkuvasti sitoutuneena suuri määrä hiiltä", pitää paikkansa jos olemme samaa mieltä tuosta suuresta määrästä, mutta kuten itse sanoit siellä on sitä hiiltä vain sen kapasiteetin verran.

Mielikuva metsästä loputtomana hiilinieluna perustuu lyhytnäköiseen ajatukseen joka ei sisällä ajatusta metsän kapasiteetista eikä siitä, että metsä väistämättä jossain vaiheessa luovuttaa hiilidioksidia yhtä paljon kuin sitoo sitä.
Tuosta edellisestä johtuen vertaus juomalasiin jonne voidaan loputtomasti kaataa lisää, mutta joka voi pitää sisällään vain sen kapasiteetin jonka se omaa.

Kasvuvaiheessa metsä on taas tehokas hiilinielu.

Metsän pitäminen jatkuvasti kasvuvaiheessa edellyttää sen metsän hakkaamista.
Mikäli saatu materiaali käytetään energian saamiseen, fossiilisia korvaamaan, niin palautus kiertoon on hyvin nopeaa, ja kun sen metsän kasvaminen kestää vuosikymmeniä niin kovin suurta osaa metsästä kerrallaan ei tähän tarkoitukseen voida käyttää mikäli haluamme että meillä on metsää.
Selluloosanakaan ei kiertoaika ole kovinkaan pitkä.

Kun tähän lisätään ihminen, joka kerää puuta rakennusaineeksi, niin sitoutuneena olevan hiilen määrä lisääntyy, kun rakennuspuuta ei lasketa lahoamaan.

Samaa metsää nykyään haikaillaan moneen muuhunkin tarpeeseen kuin rakennusmateriaaliksi joka väistämättä lyhentää keskimääräistä kiertoa melkoisesti.

Lisäksi metsä tasaa ilmaston ääripäitä, eli tekee ilmastosta miellyttävämmän ihmiselle, eläimille ja muille kasveille lisäten jopa viljelysten tuotantoa tätä kautta.

Metsien istuttaminen on järkevää muista syistä kuin niistä joita nykyään nostetaan esille tärkeimpinä.

[Alarik]

...
Mielikuva metsästä loputtomana hiilinieluna perustuu lyhytnäköiseen ajatukseen joka ei sisällä ajatusta metsän kapasiteetista eikä siitä, että metsä väistämättä jossain vaiheessa...

Siis meillä olisi nyt tarve loputtomalle hiilinielulle?
Jotenkin oli (syytän koululaitosta) itselleni päässyt syntymään lyhytnäköinen ajatus, että tässäkin keskustelunaiheessa olisi jotain rajaa sentään...

[ämpee]

Siis meillä olisi nyt tarve loputtomalle hiilinielulle?

Kaada vain itsellesi.

[mannym]

...
Mielikuva metsästä loputtomana hiilinieluna perustuu lyhytnäköiseen ajatukseen joka ei sisällä ajatusta metsän kapasiteetista eikä siitä, että metsä väistämättä jossain vaiheessa...

Siis meillä olisi nyt tarve loputtomalle hiilinielulle?
Jotenkin oli (syytän koululaitosta) itselleni päässyt syntymään lyhytnäköinen ajatus, että tässäkin keskustelunaiheessa olisi jotain rajaa sentään...

No ei meillä tarvetta ole, alarmisteilla kuten YLE taasen on. Koska maailma loppuu jos jotain ei tehdä.

Sehän oli se jutun juoni että homma ratkeaisi jos vain metsitettäisiin näin ja näin paljon maata, jossa luonnollisesti voisi kasvaa metsää muttei kasva.

Mitään rajaa tässä keskustelunaiheessa ei ole. Aina kun kuvittelee sen rajan tulleen vastaan, alarmistit vetävät jumbolla yli.

[Alarik]

Siis meillä olisi nyt tarve loputtomalle hiilinielulle?

Kaada vain itsellesi.

Unohdetaan loputtomat siis... Keskustelun näkökannoissa päästäänkin porukalla jo lähemmäs toisiamme, ehkä jo melkein samoille metsityshehtaareille.

Jos halutaan miettiä tällaista kapasiteettikysymystä niin miksei helpomman kautta vaikka pohtimalla: montako "ihmistä mahtuu kävelemään" kerralla maailman metsiin vai onko kapasiteettia yhdellekään? Sanoisin että aika monta kävelijää mahtuu, joten joku "mahtumis"kapasiteetti on.
Hiilidioksidille se syntyy puiden istutuksella, ja oikeastaan se pakottaa voimalla hiilidioksidin mahtumaan sinne puuhun. Taselaskennan kannalta ei väliä, jos välillä tulevat sieltä poiskin, kunhan menevät takaisinkin. Väliä on vasta ensimmäisellä joka ei mahdu ääriään myöden täynnä oleviin metsiin - ja sekin on vasta se ensimmäinen kpl.

-> Joku kapasiteetti siis on ja oikeastaan kyse on siitä mitä kukin siitä toivoo:
- tarvitseeko ihan kaikkea hiilidioksidia edes poistaa ilmasta? (no, ei tarvi eikä kannata).
- onko nykytaso ok. Vai voisiko sopiva taso olla jopa joku tätäkin korkeampi, kuten vaikka 3000 ppm?

[Nikolas]

- onko nykytaso ok. Vai voisiko sopiva taso olla jopa joku tätäkin korkeampi, kuten vaikka 3000 ppm?

Sisäilman laadulle on standardit. Ehkä ei kannata ylittää niitä.

[RiP]

- onko nykytaso ok. Vai voisiko sopiva taso olla jopa joku tätäkin korkeampi, kuten vaikka 3000 ppm?

Sisäilman laadulle on standardit. Ehkä ei kannata ylittää niitä.

Huoneilma alkaa tuntua tunkkaiselta, kun CO2-pitoisuus ylittä 800 ppm:n rajan.
Hiilidioksidin enimmäispitoisuudesta sisäilmassa on tehty viranomaispäätös, jonka mukaan tyydyttävän sisäilmantason rajana pidetään alle 1500 ppm:n tasoa.

Ulkoilman CO2-pitoisuus vaihtelee 380-410 pmm välillä vuodenajan mukaan. Tuo vaihteluväli tulee erityisesti pohjoisen pallon puoliskon kasvun (hiiliniulu) voimistuessa kesäisin ja talvien lämmityskauden (poltetaan enemmän hiiltä) vaikutuksesta.

[Roope]

Yksilön ympäristöteot kehystetään usein egoprojektina, toivottomuutena ja luopumisena. Tämä tulkinta on väärä, kirjoittaa Reetta Räty.

Yle: Reetta Rädyn kolumni: Onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia? 8.7.2019

"En halua lapsia, koska ilmastonmuutos tekee elämästä maapallolla niin kauheaa." Muistan, kun kuulin ensimmäisen kerran jonkun sanovan, ettei halua omia lapsia ilmastonmuutoksen takia. Puhe ei ollut vain siitä, että meitä on maapallolla liikaa, vaan myös siitä, että ilmastokriisin takia elämä muuttuu taisteluksi – jopa siinä määrin, ettei se ole elämisen arvoista.

Pidin ajatusta liioitteluna. Varmaan ajattelin, että no, nuori ihminen, mieltä ehtii muuttaa.

Tänä kesänä olen kuullut saman ajatuksen omalta lapselta, hänen ystäviltään, junassa vieressäni istuneelta naiselta, joka on nähnyt työssään, mitä ympäristökriisit ja niitä seuraavat konfliktit tekevät jo nyt elämälle.

Enää ajatus ei hätkäytä. Kun lukee – ei dystopioita, vaan tieteellisesti todistettua tietoa tulevaisuuden skenaarioista lämpenevällä maapallolla – saa kiinni tunteesta, joka saa ajattelemaan näin.

Kyse on nimenomaan tunteesta.

Suurin osa ihmisille välittyvästä ilmastonmuutosviestinnästä perustuu tahallisen liioiteltuihin uhkakuviin, joita ei korjata valtamediassa saati somessa juuri koskaan. Esimerkiksi IPCC:n raportin ennusteissa oletettuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei yleensä avata Suomen näkökulmasta. Kun niin tehdään, kuten Sitran raportissa Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä maailmassa?, valitaan ainoaksi tarkasteltavaksi skenaarioksi kaikkein äärimmäisin vaihtoehto (RCP 8.5), ja silloinkin päädytään siihen, että vuonna 2080 elämä jatkuisi Suomessa hyvin pitkälle entisiä uria, vaikka keskilämpö nousisi Unkarin tasolle. Kun Sitra ei saanut edes pahimpaan skenaarioonsa tarpeeksi uhkadramatiikkaa, sitä luotiin keinotekoisesti visiolla puolesta miljoonasta "ilmastopakolaisesta", jotka Suomi olisi muka velvollinen ottamaan vastaan.

Nykyisin syntyvien suomalaislasten tulevaisuus voi olla meidän näkökulmastamme monellakin tavalla arvaamattoman synkkä, mutta ilmastonmuutos ei ole siinä likimainkaan suurin tekijä, eikä se ole heppoista kummempi perustelu lapsettomuudelle.

Sen sijaan, että leimaamme nuoret draamailijoiksi, pitäisi ymmärtää sitä eksistentiaalista ahdistusta ja pelkoa, jota ilmasto- ja ympäristökysymykset aiheuttavat niissä, joiden kohdalla skenaariot eivät sijaitse epämääräisessä "tulevaisuudessa", vaan omassa ja mahdollisten omien lasten elämässä.

Kun avataan, mitä tulevaisuuden skenaariot konkreettisesti tuovat suomalaisnuorille vaikkapa tuohon vuoteen 2080 mennessä, niin jäljelle ei jää paljon muuta syytä pelkoon kuin draamailu. Esimerkiksi maahanmuutto on kaikilla aikaväleillä uhkana paljon konkreettisempi, mutta siitä huolestunutta nuorta katsottaisiin paheksuvasti.

On sitten eri asia, kuinka paljon nuoria itseään voi syyttää siitä, että he ahdistuvat jatkuvan ilmastonmuutospommituksen ja syyllistämisen keskellä. Joka tapauksessa pelot eivät perustu punnittuun tietoon vaan valheellisiin apokalyptisiin mielikuviin. Esimerkiksi ilmastoprofeetaksi korotettu Greta Thunberg ei väitäkään levittävänsä tietoa ja toivoa vaan pelkoa ja paniikkia.

Voimme väittää, että nykyihminen käpertyy politiikassakin itseensä. Minä ja minun ruoka, väri, sukupuoli, seksuaalisuus, ahdistus, ja salitreeni.

Tai sitten voimme nähdä varsinkin nuorissa kansalaisuuden ja poliittisen toimijuuden uuden nousun. Ihminen, joka tunnistaa muutoksen tarpeen ja reagoi siihen muuttamalla omia elin- ja puhetapojaan, ei ole itsekeskeinen. Ei vegaaninen elämä – tai omasta lapsihaaveesta luopuminen – ihan niin yksinkertaista ole, että sen tekisi ihan vain pitääkseen yllä jotain egoprojektia. Ei ihmisellä ole iso kuva hukassa, vaan ihan poikkeuksellisen hyvin hallussa, jos hän politisoi sukupuolen, ruuan, liikkumisen, ja nyt myös lisääntymisen.

Näkökulma on tietysti vapaa, mutta mielestäni oman ja toisten elämien fanaattinen politisoiminen 60-70-lukujen malliin ei kerro ainakaan ison kuvan hallinnasta. Kyse ei ole enää monellakaan terveestä ja tasapainoisesta harkinnasta vaan omien pelkojen ja ahdistuksen käsittelemisestä ideologisen fundamentalismin kautta. Nykyterapeuteilla olisi varmaan tästä aiheesta pari sanaa.

Lisäksi: onko tosiaan niin, että ne, jotka jaksavat puhua vaikkapa transihmisten oikeuksista tai kestävästä ruuantuotannosta, ovat täysin sokeita muille epäkohdille, kuten luokkakysymyksille?

Kuten Räty itsekin tietää, tietyt ideologiset näkökulmat kuuluvat ihmisillä yleensä samaan pakettiin, ja osuvasti Räty liittää samaan myös 60-lukulaisen luokkakysymyksen. Nykyinen länsimainen ilmastonmuutoshysteria lainaakin paljon takavuosina länsimaissa lietsotusta ydinsotahysteriasta.

Maailman kohtalonkysymykset eivät ratkea yksilöiden valinnoilla. On silti outoa leimata henkilökohtaiset valinnat ja niistä puhuminen hyvesignaloinniksi, jeesusteluksi tai vouhotukseksi. Vaikuttaminen – perinteinen ja uudempi - toimii niin, että oman toiminnan lisäksi yritetään vakuuttaa muita liittymään mukaan, kaikkien maiden proletaarit ja ympäristötuhoa pelkäävät, liittykää yhteen!

Valinnoista puhumisessa on monin paikoin ylitetty sellaiset rajat, että kyse olisi enää vain henkilökohtaisista valinnoista eikä hyvesignalonnista, jeesustelusta tai vouhotuksesta. Noita samoja termejä käytettäisiin uskovaisesta, joka julistaa omaa hyveellisyyttään ja saarnaa muiden ja koko maailman synnintekoa vastaan.

Sosialistinen retoriikka ei tässä yhteydessä naurata, kun ilmastohysterian yhteys sosialistiseen vallankumousromantiikkaan on niin ilmeinen.

Itse en ole kovin toiveikas ilmastokriisin poliittisen ratkaisun suhteen. Itse asiassa mietin koko demokratian kestävyyttä, jos ja kun ympäristökriisejä ei onnistuta ratkaisemaan. Poikkeustilassa otetaan käyttöön autoritaariset keinot, on poikkeustilan syy sitten sota tai ilmastopakolaisuus. Tulee vielä ikävä aikoja, jolloin ärsyynnyttiin siitä, että jotkut halusivat olla osa ratkaisua ja kehtasivat kertoa siitä muillekin.

Juuri ilmastokriisillähän yritetään perustella autoritaarisia keinoja ja rakenteita, joilla demokratia ohitettaisiin "liian hitaana" ja joilla kansalaiset pakotettaisiin toimiin, joita he eivät hyväksy.

Länsimaisen ihmisen ympäristöteot kehystetään usein paitsi egoprojektina, myös toivottomuutena ja luopumisena. Mutta ei ihminen välttämättä luovu lihasta, lentämisestä tai lisääntymisestä, vaan haluaa tehdä näin. Sitä ikään kuin luopuu olemasta osa tuhoa. Se voi tuntua itsestä välttämättömältä, vaikka ymmärtäisi hyvin, että näin ei koko maailma pelastu, ja ympärillä on tuhat muutakin pirullista ongelmaa.

Reetta Räty

Kirjoittaja on toimittaja, joka odottelee radikaalin ympäristöpuolueen syntyä.

[Lalli IsoTalo]

Reetta Räty ...on toimittaja, joka odottelee radikaalin ympäristöpuolueen syntyä.

Ei tarvitse odotella.

Suomessa ei muita olekaan kuin perinpohjaisia ympäristömuutoksia vaativia (= radikaaleja) puolueita, poislukien PS.

Nämä vaaditut perinpohjaiset muutokset (ei bensa-autoja, lisää haittamamutusta, lisää verotusta vääriin kohteisiin jne.) valitettavasti vain ovat muutoksia katastrofaalisen radikaaliin suuntaan.

Radikaali
= radikalismin kannattaja, perinpohjaisia muutoksia vaativa taho

Radikalismi
Radikalismi on äärisuunta, joka tavoittelee läpikotaista muutosta tai uudistusta

[Ajattelija2008]

Odotan sitä että Suomen radikaalit ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen sitoutuneet puolueet vaativat metsien lannoittamista kasvun kiihdyttämiseksi.

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/metsankasvu-vauhtiin-lannoittamalla/

Turha kuitenkaan toivoa, että puolueet moiseen ryhtyisivät. Ihmisille paljastuisi, että CO2 voidaan sitoa pois mitättömällä murto-osalla energiaverojen tuotosta. Maailmanlopun myymiseltä putoaisi pohja pois.

[Lasse]

Ihmisille paljastuisi, että CO2 voidaan sitoa pois mitättömällä murto-osalla energiaverojen tuotosta. Maailmanlopun myymiseltä putoaisi pohja pois.

Heh. Myynnin tarkoitus on tehdä fyrkkaa.

"Who runs Bartertown?"

Kaikkein kustannustehokkain tapa poistaa hiilidioksidia olisi todennäköisesti raudan vienti lannoitteeksi päiväntasaajan vähäravinteisille merialueille.

Tietysti massiiviset leväkukinnot voisivat tehdä kaikenlaista odottamatonta, joten ehkä parempi antaa co2 ohranjyville...

[mannym]

Kun lukee – ei dystopioita, vaan tieteellisesti todistettua tietoa tulevaisuuden skenaarioista lämpenevällä maapallolla

Makustelkaa tuota hetki, makustelkaa. Siinä kiteytyy koko kirjoituksen suola ja asiantuntemus.

Tieteellisesti todistettua tietoa tulevaisuudesta. Sitähän se tietenkin on. Ongelma vain on että tiede ei todista mitään tulevaisuudesta, ennusteet mitä sen oletetun tieteellisen tiedon perusteella on tehty, eivät ole kohdanneet todellisuuden kanssa.

Rehellinen kuvaus onkin "Tieteen auktoriteetilla esitettyjä, stetsonista ravisteltuja mahdollisimman suurta pelkoa aiheuttavia uhkakuvia, joilla ei ole faktuaalista pohjaa."

The whole aim of practical politics is to keep the populace alarmed by menacing it with an endless series of hobgoblins, all of them imaginary.
H.L. Mencken

[Luotsi]

Ei reettarätyjen ilmastohihhuloinnissa oleellista ole ilmasto, vaan se hihhulointi. Jos kohde ei olisi ilmasto, olisi se jokin muu. Näin on kautta aikain ollut, ja näin on aina oleva.
Oma näkemykseni: n 1/5 populasta on ajasta ja yhteiskunnasta riippumatta ns hyödyllisiä hölmöjä.

[RiP]

On kauheaa seurata suomalaispoliittista keskustelua CO2 vs SAFE THE WORLD.
Olisi jo aika työntää Antti Rinteen kurkusta alas totuus. Totuus, joka tuhoaa Suomen, jos välitöntä 180 asteen käännöstä ei tehdä.

Suomen (demokratia) CO2 päästöt vuodessa 47.000 milj. tonnia.
Kiinan (kommunistinen diktatuurinen kapitalismi) CO2 päästöt vuodessa 10.500.000 milj. tonnia.
Kiinan CO2 päästöt ovat kolminkertaistuneet vuosina 2000-2018. Samaan aikaan Suomi on vähentänyt CO2 päästöjään 20%.

Kiinassa esimerkiksi autojen määrä on lisääntynyt vuoden 2000 tasolta 9 miljoonasta noin 180 miljoonaan, ja kasvu jatkuu. http://pitkaranta.blogspot.com/2017/02/kiinan-automaara-valtavassa-kasvussa.html

CO2 päästöt per henkilö, Kiina 7.6 tonnia, Suomi 8.7 tonnia vuonna 2014.  Kiina menee ohi, että hujahtaa per henkilö CO2 päästöissä. Kiinalaisia vaan on 250 kertaa enemmän kuin suomalaisia. https://www.globalis.fi/Maat/Vertaa-maailman-maita?country1=263&country2=232

Kiinan väestö (1,375miljardia) kasvaa edelleen noin Suomen väestön (5,5milj) verran vuosittain. Saavuttaen huippunsa vuosien 2026-2030 välillä.  https://vaestotiede.wordpress.com/2016/04/22/7400/
Jos Antti Rinne olettaa, että kunhan meidän koulutettu ja viisas suomalainen jalostaa (jos pysyy maassa) energiansäästötuotteita ja innovoi niin Suomen talous pelastuu. Voi vit..u!
Missä tehdään jo nyt näitä energiaa säästäviä tuotteita, esimerkiksi, ilmalämpöpumput, aurinkokennot, ledvalaisimet, akut ja saata..a kaikki? KIINASSA arvon saata..an Antti Rinne! Kiina ei ole kehitysmaa.

Antti Rinne, paljonko maailmassa on ihmisiä? Paljonko väestö kasvaa vuosittain? Kun et varmasti osaa vastata, autan sinua. Maailmassa on 7700 000 000 ihmistä ja kasvaa noin 100 000 000 vuosittain. Suurimmaksi osaksi Euroopan vuosikymmeniä tukemassa Afrikassa, voi vit..u kuin fiksua toimintaa. https://www.tiedetuubi.fi/vakiluvun-huima-kehitys-viimeisen-100-000-vuoden-aikana-video

Antti Rinne, lämmintä kesää sinulle, historian kylmimmässä heinäkuussa.

[Siili]

Kiinalaisia vaan on 25 kertaa enemmän kuin suomalaisia. https://www.globalis.fi/Maat/Vertaa-maailman-maita?country1=263&country2=232

Pilkkuvirhe.  250 on lähempänä oikeaa kerrointa.  Japanin kerroin on luokkaa 25x.

[P]

Ei reettarätyjen ilmastohihhuloinnissa oleellista ole ilmasto, vaan se hihhulointi. Jos kohde ei olisi ilmasto, olisi se jokin muu. Näin on kautta aikain ollut, ja näin on aina oleva.
Oma näkemykseni: n 1/5 populasta on ajasta ja yhteiskunnasta riippumatta ns hyödyllisiä hölmöjä.

Eikös tämä Reetta ilmoittautunut "hyvien puolella olevaksi" jo kauan sitten?

[nollatoleranssi]

Menee täysin absurdiksi, kun pari lisälämpöastetta Suomelle olisi hirveä asia.

Eikä ilmastonmuutos raiskaile ketään tai heittele kranaatteja. Tämmöiset huolestuttaisi oikeasti väestöä, jos sitä tapahtuisi lähialueilla.

[nollatoleranssi]

Ei reettarätyjen ilmastohihhuloinnissa oleellista ole ilmasto, vaan se hihhulointi. Jos kohde ei olisi ilmasto, olisi se jokin muu. Näin on kautta aikain ollut, ja näin on aina oleva.
Oma näkemykseni: n 1/5 populasta on ajasta ja yhteiskunnasta riippumatta ns hyödyllisiä hölmöjä.

Tuosta on paljolti kyse. Jos joku muu aihe olisi trendikäs niin siitä hihhuloitaisiin yhtä paljon.

[Tomatoface]

Kun lukee – ei dystopioita, vaan tieteellisesti todistettua tietoa tulevaisuuden skenaarioista lämpenevällä maapallolla

Makustelkaa tuota hetki, makustelkaa. Siinä kiteytyy koko kirjoituksen suola ja asiantuntemus.

Tieteellisesti todistettua tietoa tulevaisuudesta. Sitähän se tietenkin on. Ongelma vain on että tiede ei todista mitään tulevaisuudesta, ennusteet mitä sen oletetun tieteellisen tiedon perusteella on tehty, eivät ole kohdanneet todellisuuden kanssa.

Rehellinen kuvaus onkin "Tieteen auktoriteetilla esitettyjä, stetsonista ravisteltuja mahdollisimman suurta pelkoa aiheuttavia uhkakuvia, joilla ei ole faktuaalista pohjaa."

The whole aim of practical politics is to keep the populace alarmed by menacing it with an endless series of hobgoblins, all of them imaginary.
H.L. Mencken

Juurikin näin. Ja kun poliittinen fanatismi korvaa loputkin tieteellisestä ajattelukyvystä niin pääsee YLEn faktantarkastajaksi tai asiantuntijaksi.

[Lalli IsoTalo]

https://yle.fi/uutiset/3-10861592

Vaikuttaminen – perinteinen ja uudempi - toimii niin, että oman toiminnan lisäksi yritetään vakuuttaa muita liittymään mukaan, kaikkien maiden proletaarit ja ympäristötuhoa pelkäävät, liittykää yhteen!

Kommunismi – perinteinen ja uudempi - toimii niin, että oman toiminnan lisäksi yritetään vakuuttaa muita liittymään mukaan, kaikkien maiden proletaarit ja ympäristötuhoa pelkäävät, liittykää yhteen!

Reetta Räty kuuluu tähän uudempaa kommunismin, sen toiseen aaltoon, ja yrittää pelotella toisia liittymään mukaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Reetta_R%C3%A4ty

[Shemeikka]

En halua lapsia, koska ilmastonmuutos tekee elämästä maapallolla niin kauheaa."

Jos ei ole lapsia, niin kenelle maailma pelastetaan?

[Lalli IsoTalo]

En halua lapsia, koska ilmastonmuutos tekee elämästä maapallolla niin kauheaa."

Jos ei ole lapsia, niin kenelle maailma pelastetaan?

Herraluokalle (Eloi) ja sen vähä-älyisille alamaisille (Morlocks), kuten HG Wells ennusti vuoden 1895 romaanissa The Time Machine. Valkoiset on tässä dystopaissa harvettu laumasta pois. Kukin voi itse miettiä keskenään mikä tuo herraluokka sitten on.

Human species 'may split in two'
17 October 2006
Evolutionary theorist Oliver Curry of the London School of Economics expects a genetic upper class and a dim-witted underclass to emerge.
...
The descendants of the genetic upper class would be tall, slim, healthy, attractive, intelligent, and creative and a far cry from the "underclass" humans who would have evolved into dim-witted, ugly, squat goblin-like creatures.
...
Racial differences will be ironed out by interbreeding, producing a uniform race of coffee-coloured people.
...
The logical outcome would be two sub-species, "gracile" and "robust" humans similar to the Eloi and Morlocks foretold by HG Wells in his 1895 novel The Time Machine.

[Eino P. Keravalta]

En halua lapsia, koska ilmastonmuutos tekee elämästä maapallolla niin kauheaa."

Jos ei ole lapsia, niin kenelle maailma pelastetaan?

Ideologialle.