Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Elcric12]

Samoissa kohdissa kuin kasvisruuissa, määrät vain on keskimäärin suurempia. Esimerkiksi se rehu tuottaa enemmän päästöjä ja viljely vaatii enemmän maapinta-alaa. Energiatiheys liharuualla ja ei-liharuualla on samaa luokkaa, riippuu toki että mitä ruokia ollaan vertaamassa.

Josta päästään taas takaisin siihen, että heinän niittäminen on niin paljon helpompaa kuin "ihmisrehun", että aika paljon suuremman maapinta-alan saa tehtyä. Taas mitä korkeammalle nostetaan kasvisruuan energiatiheys, sitä vaikeammaksi tuo "niittäminen" yleensä muuttuu ja sitä suuremmaksi kasvaa yleensä myös matka, jonka se kulkee ruokalautaselle.

Ja tarkoitushan tässä ei ole kyseenalaistaa sitä, että aiheuttaako maatalous fossiilisia päästöjä, aivan varmasti aiheuttaa kun lannoitettakin tehdään fossiilisista. Vaan kyllä olen aika pahasti sitä mieltä, että ne lihan "massiiviset" päästöt joita aina mainostetaan, tulevat juuri siitä mistä kirjoitin. Eli se että luonnollinen ja joka tapauksessa tapahtuva lahoaminen jätetään pois yhtälöstä.

Ykainkertaistettuna: lihaproteiinin kasvattamisen hyötysuhde on huono verrattuna kasviproteiinin tuottamiseen, koska sitä tuotantoeläintä on ruokittava valtavalla määrällä rehua (yleensä soijaa).

[Dangr]

Mitäs jos tehtäisiin niin, että viljavilla alueilla viljellään syötävää kasvista, viljelykelvottomilla laidunnetaan eläimiä.

Huonolaatuinen vilja syötetään elukoille.

Kumpikaan ei automaattisesti ole huono.

PS: Salaatit jne voi korvata kaalilla joka on huomattavasti parempi useissa asioissa.

[Jepulis]

Kyllä siitä tulee kun huomioidaan <blaablaablaa>

Se on nimeomaan se pointti. Koska lihassa energiatiheys on suurempi, niin juurikin tuossa lautaselle saamisessa säästetään fossiilisia verrattuna kasviksiin.

Missä kohtaa ketjua ne massiiviset fossiiliset päästöt oikein tulevat?

Samoissa kohdissa kuin kasvisruuissa, määrät vain on keskimäärin suurempia. Esimerkiksi se rehu tuottaa enemmän päästöjä ja viljely vaatii enemmän
maapinta-alaa. Energiatiheys liharuualla ja ei-liharuualla on samaa luokkaa, riippuu toki että mitä ruokia ollaan vertaamassa.

Niin kauan kuin se on suomalaisten maapinta-alaa, miksi pitäisi paskaakaan nakata siitä, että sillä alueella ei viljellä jonkun paisuvan muslimimaan liikaväestöä?

Sama sitten koskee tietysti kaikkia muitakin maita. Lisäksi se sama koskee rahaamme, jolla sitä ruokaa maksetaan, jos ostetaan ulkomailta ja yhtäläisesti muiden rahaa.

En itse aio koskaan rahallani vapaaehtoisesti ruokkia ainuttakaan afrikkalaisperhettä. Katson, että jos ostan lihaa, se edistää sitä mahdollisuutta, että pakon kautta ylilisääntyvät muslimit alkaa viimeinkin katsoa peiliin. Aion myöskin ajaa bensalla ja törsätä vaikka siihen kiinalaiskrääsään hyvällä omallatunnolla juuri niin kauan kuin noita elättejä raahataan maksettavaksemme ja ruokittavaksemme.

Puhutaan lisää lihansyönnistä päivänä jolloin elintasopakoloisten virta Suomeen katkeaa. Ostin isoimman kinkun mitä löytyi, ihan vaan tukeakseni lihantuotantoa ja nimenomaisesti vastalauseena tälle vihertävälle ulinalle. Todennäköisesti yli puolet menee roskiin, enkä välitä hittojakaan, koska isommasta kinkusta paistuu parhaimman makuinen jouluruoka.

Olen reippaasti ylittänyt pisteen missä joulumieltä riittää suvakeille ja viherhomeisille. Erityisen vähän sitä löytyy muslimeille.

[mökkihöperö]

Maa pinta-alasta puheenollen, kaikki maailman ihmiset mahtuisivat seisomaan Inarijärven jäälle. On se nyt kumma jos sellainen kärpäsen paska maapallolla tuhoaa koko ekosysteemin, ruoka ei riitä kaikille jne

[Murkula]

Ykainkertaistettuna: lihaproteiinin kasvattamisen hyötysuhde on huono verrattuna kasviproteiinin tuottamiseen, koska sitä tuotantoeläintä on ruokittava valtavalla määrällä rehua (yleensä soijaa).

Yksinkertaistettuna: Päästöjen suhteen vain fossiilisten käytöllä on väliä, muu toiminta on hiilineutraalia, oli maapintalaa miten paljon tahansa. Lisäksi 100 kg heinäpaali on kustannustehokkaampi valmistaa, kuljettaa ja säilöä, kuin edes 10 kg jäävuorisalaattia. 

[Ajattelija2008]

Maa pinta-alasta puheenollen, kaikki maailman ihmiset mahtuisivat seisomaan Inarijärven jäälle. On se nyt kumma jos sellainen kärpäsen paska maapallolla tuhoaa koko ekosysteemin, ruoka ei riitä kaikille jne

Inarinjärven pinta-ala on 1.1 miljardia neliömetriä. Tuo sanonta alkaa olla vanhentunut. Lihavia ihmisiä ei saa 7 kpl neliömetrille.

[Jepulis]

Kyllä siitä tulee kun huomioidaan koko tuotantoketju. Pitäähän se lihatuotekin saada lautaselle asti jne.

Se on nimeomaan se pointti. Koska lihassa energiatiheys on suurempi, niin juurikin tuossa lautaselle saamisessa säästetään fossiilisia verrattuna kasviksiin.

Missä kohtaa ketjua ne massiiviset fossiiliset päästöt oikein tulevat?

Jep.

Ja kysymykseesi: VIHREÄT hännystelijöineen on syyllisiä suurimpaan fossiilipäästöön kautta aikojen.

1. Muslimien ja muiden afrikkalaisten raahaaminen lihapatojen ääreen pohjoiseen sekä muu näiden yhteiskuntien Euroopasta tapahtunut ruokkiminen. Yhteisvaikutus koko elinkaarena 10.000 kertaa koko Suomen kaikki päästöt - ennen pakoloisia.

2. Ydinvoiman torppaaminen silloin kun sen leviämisestä olisi vielä kerinnyt olla hyötyä. 1.000.000 kertaa se mitä nyt sähköautoilla väitetysti yritetään muka säästää.

Siis vastaus on: Siinä kohtaa massiiviset päästöt alkoivat kun vihreät valheet nousi uskonnon asemaan. Ja ne alkaa korjautua hetkellä kun vihreitä valeita aletaan valottaa tosiasioilla.

[Lahti-Saloranta]

Ykainkertaistettuna: lihaproteiinin kasvattamisen hyötysuhde on huono verrattuna kasviproteiinin tuottamiseen, koska sitä tuotantoeläintä on ruokittava valtavalla määrällä rehua (yleensä soijaa).

Mikään tuotantoeläin ei syö fossiilisia polttoaineita eli kaikki ne pierut ja päästöt on peräisin kasveista jotka on ottaneet sisältämänsä hiilen ilman hiilidioksidista. Oli se hyötysuhde kuinka huono tahansa niin sillä tuotantoeläimelläkin on yhtä suuri elämisen oikeus kuin Afrikan eläjällä. Afrikkalainen mitoittakoon lisääntymisensä niin että kykenee ruokkimaan jälkeläisensä.
Tuo mitä sanoit tuotantoeläinten rehusta niin tulee muistaa että nautaeläin on märehtijä ja sen rehunkin pitää olla märehtijälle sopivaa eli pääasiassa ruohoa.

[ismolento]

Mitäs jos tehtäisiin niin, että viljavilla alueilla viljellään syötävää kasvista, viljelykelvottomilla laidunnetaan eläimiä.

Huonolaatuinen vilja syötetään elukoille.

Kumpikaan ei automaattisesti ole huono.

PS: Salaatit jne voi korvata kaalilla joka on huomattavasti parempi useissa asioissa.

Salaatit jne. ovat täysin turhia. Suomalaiset ovat ennenkin tulleet nauriilla, perunalla, kaalilla ja porkkanoilla toimeen, mitä tulee vihanneksiin ja juureksiin. Ja rukiilla, ohralla ja kauralla sen lisäksi. Edes vehnää ei välttämättä tarvita, riisistä puhumattakaan. Salaatit ovat vain apinoitu välimerenmaista trendiruokana. Sitten jouluksi ja muiksi juhlapyhiksi on ehkä tapettu sika tai nauta, joskus jopa vanha hevonen juhlaruoaksi.

[Totti]

Ykainkertaistettuna: lihaproteiinin kasvattamisen hyötysuhde on huono verrattuna kasviproteiinin tuottamiseen, koska sitä tuotantoeläintä on ruokittava valtavalla määrällä rehua (yleensä soijaa).

Tuohan on modifioitua totuutta.

Esim. tästä voi katsoa eri ruoka-ainesten proteiinipitoisuuksia:

https://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_food_nutrients

Pihvin proteiinipitoisuus on 27%, raakojen soijapapujen 11%. Soijapavut ovat ylivoimaisesti proteiinirikkaimpia kasviksia. Monessa muussa tyypillisessä ruokakasviksessa on vain prosentteja proteiineja jos sitäkään.

Lihaa tarvitsee siten syödä vain murto-osan siitä mitä kasviksia joutuisi syömään saadakseen saman proteiinimäärän.

Aikuinen mies tarvitsee noin 50-60 g proteiinia päivittäin. Tämä hoituisi 200 g lihalla, 600 g soijapapuja tai jopa monta kiloa muita kasviksia. Pelkästään kasviksia syömällä joutuu siis kuluttamaan monikertaisia määriä verrattuna lihaan.

Useimmat kasvissyöjät eivät kuitenkaan syö tällaisia epäkäytännöllisiä määriä kasviksia ja ovat sen takia aliravittuja ja heikkoja lihaksistaan. Oma kokemukseni on myös, että kasvissyöjät haisevat pahalle. Kun valitetaan lehmien pieruja, niin kasvissyöjätaloudessa nämä samat löyhkäävät heinäpierut ovat omassa kodissa.

Nauta käytännössä siis tiivistää kasvisproteiinin niin, että ruokapöytään ei tarvitse toimittaa valtavaa määrää kasviksia. Liha-kasvis -yhtälö ei tämä huomioon ottaen näytä lainkaan niin huonolta kun vihrevasemmisto haluaa meitä pelotella.

Lihaa kannattaa ja pitää syödä, mutta länsimaissa sitä varmaan ylikulutetaan. Syömme paljon yli päivittäisen tarpeen. Lihan hinta voisi tämän perusteella olla jonkin verran korkeampikin.

[Lalli IsoTalo]

How diet affects emissions, a graph by yours truly

[mannym]

Jos lähtee liikkeelle siitä että the puolueen haluamat toiveet toteutuvat, se tulee maksamaan maltaita. Se kun tarkoittaa sitä että erään työryhmän toimia aikaistetaan vuosikymmenellä tai parilla.

Lähdetään vain ilmastovaaleihin. The puolueen kärkiteemat, polttomoottorikäyttöisten uusien autojen myynti kielletään seuraavalla vaalikaudella, polttoaineen veroihin tuntuvia korotuksia, sähköautot laajemmin verolle kuten nyt 1.1.2019 alkaen tehdään. Seuraavien parin vaalikauden aikana, ihmisille pakkomyydään sähköautoja ja lopulta polttomoottoriautojen käyttö kielletään. Kivihiili ja maakaasuvoimalaitokset suljetaan, uusia ydinvoimaloita ei rakenneta, rakennetaan valtava määrä tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, tarvittu sähkö ostetaan pohjoismaisilta markkinoilta, eli tuodaan ulkomailta kuten 20% jo nyt käytettävästä sähköstä.

Mitään konkreettista taikka toimivaa ja kansan kannalta edullista ei the puolue ole esittänyt. Nyt vain kiillotellaan moraalista kilpeä ja ollaan niin sosiaalisesti oikeudenmukaisia kuin vain voidaan olla.

Tavoitteena pakkomyydä 2 miljoonaa sähköautoa Suomalaisille. Siitä kun laskee vähintään 30 000€ laaki, saa sangen suuren summan rahaa. Joka tehdään vain koska the puolue on ideologisesti niin päättänyt.

Tätä tämä on ja toivottavasti se nähdään seuraavissa vaaleissa. On the puolue joka ajaa ylhäältä saneltua kontrollia ja sitten on Perussuomalaiset jotka eivät aja.

Kun tuota pohtii tovin niin kyllä siinä saa kaikki the puolueet lopulta epämääräisiä huojennuksia omille eturyhmilleen, jolloin ainakaan nämä eturyhmät eivät tule näihin "yhteisiin" talkoisiin osallistumaan. Jokohan kohta tulee se odotettu maalämpöpumppuvero, tai ilmalämpöpumppuvero, tai ei öljylämmitysvero, koska lämmitysöljyn kysyntä vähenee joka vuosi ja valtion verotulot samoiten, Tarttee keksiä jotain ennen kuin se täysin tyrehtyy.

Huomata myös kannattaa, että siirtyminen öljystä pois, maa/ilma/kaasu/kaukolämpöön tapahtuu markkinoiden ehdoilla, eli kansa miettii kuinka alentaa asumiskustannuksia samalla säilyttäen vähintään saman mukavuustason. Silloin lasketaan kauanko kestää investoinnin pois maksaminen ja tehdään investointi joka nähdään itselle hyödylliseksi. Juuri se on se mikä maailmaa pikkuhiljaa muuttaa, ei se mitä keskusbyroon martelaan pieriät kampaviineripalaverissa ajattelevat.

Nyt moni politbyroon uskova älähtää, että kyllä sen pitää olla valtionjohdon tasolta lähtevää sen ilmastopolitiikan,  ja niiden toimien millä niihin talkoisiin lähdetään. Nämä kuitenkin unohtavat sen että valtion ei tule tehdä politiikkaa joka on kansan edun vastaista, ja että toimien lähtöisyys on oltava kansalla, kansa tekee jos se haluaa, ei niinkuin the valtio käskee. Tuo on kateissa the puolueen johtajilta, sekä osalta äänestäjistä.

[ApuaHommmaan]

Ei Sipilän suku koskaan pärjäisi lestakavereineen muutoin kuin tiukasti säädellyillä ja salatuilla markkinoilla. Sama homma vapaamuurareiden suhteen. Ovat läskejä, useat alkoholisteja ja laiskoja lisäksi pääosa ikääntyneitä. Ei noista ole mihinkään vapailla markkinoilla.

[Elcric12]

Ykainkertaistettuna: lihaproteiinin kasvattamisen hyötysuhde on huono verrattuna kasviproteiinin tuottamiseen, koska sitä tuotantoeläintä on ruokittava valtavalla määrällä rehua (yleensä soijaa).

Tuohan on modifioitua totuutta.

Esim. tästä voi katsoa eri ruoka-ainesten proteiinipitoisuuksia:

https://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_food_nutrients

Pihvin proteiinipitoisuus on 27%, raakojen soijapapujen 11%. Soijapavut ovat ylivoimaisesti proteiinirikkaimpia kasviksia. Monessa muussa tyypillisessä ruokakasviksessa on vain prosentteja proteiineja jos sitäkään.

Lihaa tarvitsee siten syödä vain murto-osan siitä mitä kasviksia joutuisi syömään saadakseen saman proteiinimäärän.

Aikuinen mies tarvitsee noin 50-60 g proteiinia päivittäin. Tämä hoituisi 200 g lihalla, 600 g soijapapuja tai jopa monta kiloa muita kasviksia. Pelkästään kasviksia syömällä joutuu siis kuluttamaan monikertaisia määriä verrattuna lihaan.

Useimmat kasvissyöjät eivät kuitenkaan syö tällaisia epäkäytännöllisiä määriä kasviksia ja ovat sen takia aliravittuja ja heikkoja lihaksistaan. Oma kokemukseni on myös, että kasvissyöjät haisevat pahalle. Kun valitetaan lehmien pieruja, niin kasvissyöjätaloudessa nämä samat löyhkäävät heinäpierut ovat omassa kodissa.

Nauta käytännössä siis tiivistää kasvisproteiinin niin, että ruokapöytään ei tarvitse toimittaa valtavaa määrää kasviksia. Liha-kasvis -yhtälö ei tämä huomioon ottaen näytä lainkaan niin huonolta kun vihrevasemmisto haluaa meitä pelotella.

Lihaa kannattaa ja pitää syödä, mutta länsimaissa sitä varmaan ylikulutetaan. Syömme paljon yli päivittäisen tarpeen. Lihan hinta voisi tämän perusteella olla jonkin verran korkeampikin.

Soijarouheen proteiinipitoisuus 49,2%
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&component=2230&sortByColumn=component&sortOrder=desc

[ämpee]

Ostin isoimman kinkun mitä löytyi, ihan vaan tukeakseni lihantuotantoa ja nimenomaisesti vastalauseena tälle vihertävälle ulinalle. Todennäköisesti yli puolet menee roskiin, enkä välitä hittojakaan, koska isommasta kinkusta paistuu parhaimman makuinen jouluruoka.

Olen reippaasti ylittänyt pisteen missä joulumieltä riittää suvakeille ja viherhomeisille. Erityisen vähän sitä löytyy muslimeille.

11.7kg kinkku uunitettu ja "perattu" käyttöön, joten täälläkin juhlistetaan Joulua täysillä.
Jos lihansyönti nostaa ulkolämpötilaa asteella niin sitä ei käytännössä edes näe, sillä jos ulkona on muutama aste pakkasta niin siitä ei näe puuttuuko aste vai ei.

Vuotuinen lämpötilan vaihtelu on luokkaa +50 astetta, kesän helteistä talven pakkasiin.
Vuosittainen vaihtelu voi olla periaatteessa mitä tahansa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet#Vuosi_1866
Ei ihminen vieläkään pysty valikoimaan mieleistänsä säätä, saati säätelemään sitä.

Paljon puhutaan siitä, että kaikkein haitallisinta on nykyinen ilmaston muutoksen nopeus, mutta paljonko se sitten todellisuudessa on.
Ihmisen aiheuttamaksi väitetään menneen sadan vuoden aikana yhden asteen nousu lämpötiloissa, ja sitä väitetään myös ennen näkemättömän nopeaksi nousuksi josta kasvit eivät selviydy.
Muutos on 0,01 astetta vuodessa, ja luontainen esiteollinen vaihtelu on saattanut olla jopa kymmenenkin astetta ilman että kasvikunta on tähän kuollut.

[Nikolas]

Joidenkin pähkäilyjen mukaan ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat saattaneet pelastaa meidät jääkaudelta.

Ilmastonmuutoksen aiheuttavat kehityskulut ovat saaneet aikaan myös yhden ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ehkä hyväksi luokiteltavan uutisen: seuraava jääkausi saattaa lykkäytyä ainakin sadantuhannen vuoden päähän.

Syynä tähän ovat ihmisen hiilidioksidipäästöt, jotka lämmittävät ilmakehää.

Ryhmä saksalaisia tiedemiehiä julkaisi tutkimustuloksensa tiedelehti Naturessa. He tutkivat kahdeksaa globaalia jääkautta viimeisten 800 000 vuoden aikana käyttäen monimutkaisia ilmastomalleja, joilla määriteltiin mikä aiheutti kunkin jääkauden alkamisen.

Tutkimustulosten mukaan normaalia alempana ollut aurinko pohjoisella 65. leveysasteella sekä alhainen hiilidioksidin määrä riittivät käynnistämään jääkauden.

Jääkauden syntymisen estämiseen tarvitaan yllättävän pieni määrä ilmakehän hiilidioksidia – 500 gigatonnia – ja ihmiskunta on päästänyt sen määrän jo ilmakehään.

Jo nykyisin pohjoisen kesän aikana aurinko on normaalia alempana. Yleensä tämä riittäisi käynnistämään seuraavan jääkauden, mutta ilmakehän korkea hiilidioksidipitoisuus estää sen.

Tällainen mahdollinen jääkauden alku vältettiin jo teollisen vallankumouksen alkuaikoina ilmeisesti siksi, että maatalouden harjoittamisen takia ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli aiempaa korkeampi.

• Timonen, Ilkka: Uusi tutkimus paljastaa: Seuraava jääkausi on peruttu Aamulehti, 2016-01-14.

Näinkö se on? Nähtäväksi jää. Jos suomalaiset joutuvat muuttamaan alkavan jääkauden alta pois, tuosta jutusta tulevat sukupolvet saavat vääntää vitsejä.

[vanakone]

Soijarouheessa on toki proteiinia 49,2%. Koska se on kuivattua, on järkevintä verrata sitä kuivattuun lihaan, jonka proteiinipitoisuus on 54%.

Usein väitetään, että jauhelihan voi helposti korvata soijarouheella ja se on ihan sama asia. Monissa resepteissä tavalliseen makaronilaatikkoon laitetaan 400 g jauhelihaa, soijarouheversioon riittää lihankorvikkeeksi vain 2 dl sitä kuivattua rouhetta. 2 dl soijarouhetta painaa noin 70 g ja proteiinia tässä määrässä on 34,4 g. 400 grammassa sikanautajauhelihaa proteiinia on 92 g. Ravintoaineiden imeytymisessäkin on eroja riippuen siitä, ovatko ne eläin- vai kasviperäisiä. Joidenkin lähteiden mukaan eläinproteiinista imeytyy 90% ja kasviproteiinista 70-80% ihmisen käyttöön.

Eli soijarouhemakaronilaatikkoa pitää syödä kolme annosta, jotta saa saman määrän proteiinia kuin yhdestä jauhelihamakaronilaatikkoannoksesta.

Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmirehua, soijaa ei märehtijöille käytetä. Minusta ei ole mitenkään reilua ottaa soijalla ruokitun brasialaisen naudan hiilijalanjäljet ja ympäristökuormitukset ja käyttää niitä suomalaisen naudanlihan demonisointiin. Suomalaiset lehmät tuottavat älyttömän hyvällä hyötysuhteella ravintoa ihmisille ruohosta. Näillä pelloilla ei oikein muuta pysty kannattavasti viljelemään kuin eläinrehua.

[Ajattelija2008]

Toistan taas, että jääkausien syntysyytä ei tiedetä. Ilmasto kylmenee arviolta 5 astetta 10 000 vuoden aikana.

Lämpötila heiluu erittäin nopeasti jääkauden kuluessa. Ilmastoalarmisteille jääkausi on kulta-aikaa, kun koko ajan on menossa "ennenkuulumattoman raju" ilmastonmuutos.

Ihmisen tuottama CO2 sitoutuu maaperään muutamassa sadassa vuodessa. Se ei auta jääkauden torjumisessa. Sen sijaan pahimman jääkauden voi torjua sulattamalla jäätiköt hiekoittamalla. Laskeskelin, että ihminen pystyy tekemään sen.

Emme tiedä, onko vuosi 2100 lämpimämpi kuin vuosi 2019, mutta jääkauden alkaminen seuraavan 5000 vuoden aikana on melko varmaa historiallisen aineiston perusteella.

Egyptin sivilisaatio alkoi pian sen jälkeen, kun Sahara kuivui vuonna 4000 eKr. Odotettavissa on paljon isompia muutoksia vuoteen 7000 jKr. mennessä.

[ämpee]

Jos suomalaiset joutuvat muuttamaan alkavan jääkauden alta pois, tuosta jutusta tulevat sukupolvet saavat vääntää vitsejä.

Muutetaan Africcaan, siinä sitä olisi neekereillä ihmettelemistä.

[Totti]

Ykainkertaistettuna: lihaproteiinin kasvattamisen hyötysuhde on huono verrattuna kasviproteiinin tuottamiseen, koska sitä tuotantoeläintä on ruokittava valtavalla määrällä rehua (yleensä soijaa).

Tuohan on modifioitua totuutta.

Esim. tästä voi katsoa eri ruoka-ainesten proteiinipitoisuuksia:

https://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_food_nutrients

Soijarouheen proteiinipitoisuus 49,2%
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&component=2230&sortByColumn=component&sortOrder=desc

Soijarouhe on prosessoitua soijapapua eli käytännössä soijatiivistettä. Soijarouhetta ei yleensä käytetä sellaisenaan vaan se valmistetaan syötäväksi lihan tapaan. Soijarouheen matka ruokapöytään on siis pitempi kun pihvin matka ruokapöytään, jolloin myös sen hiilijalanjälki kasvaa. Et siis voi vertaa proteiinipitoisuuksia prosessoidun ja ei-prosessoidun ruoan välillä.

Kuten Lalli IsoTalon taulukosta edellä huomaat, kasvikset eivät ole yksiselitteisesti ekologisempia kun liha.  Moni kasvis ovat saastuttavampia kun moni lihalajike.

Soijasta todettakoon vielä, että sen terveys etenkin miehille on kyseenalainen.

On nimittäin viittauksia siitä, että soijan sisältämät phytoestrogenit nostaisivat miesten estrogeniatasoa aiheuttaen erinäisiä sivuvaikutuksia kuten laajentuneet rinnat (manboobs), matala libido, karvapeitteen muuttuminen, tunneherkyyttä jne.

Vaikutukset vaihtelevat varmaan yksilöstä toiseen ja soijan käytön määrällä on merkitystä. Suuri soijakulutus näyttäisi kuitenkin femininisoivan etenkin miehet, joilla jo on ennestään alhainen tesosteronitaso.

Tämän sanoneena kannatan kasviksen syöntiä ja kannustaisin kaikkia lisäämään niiden käyttöä. Kasviksilla ei kuitenkaan pidä korvata liha vaan pastat ja perunat.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että korvaamalla pastan, jauhot ja perunat raaoilla kasviksilla, olen laihduttanut varsin paljon ja vähällä vaivalla. Lihaa, kananmunia ja muita eläinperäisiä proteiinilähteitä syön kuten ennenkin. Käytän myös aitoa rasvaa eli perinteistä voita säästämättä.

Suomalaisten liikalihavuuden pääsyy on mielestäni juuri jauhopitoinen ruokavalio, missä lautasen täyteaineena on aivan liikaa halpoja hiilihydraattirikkaita aineksia.

[Roope]

Suomen ilmastopaneeli arvioi omassa optimistisessa poltiikkaskenaariossaan, että jo paljon pienempikin vähennys eli 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä edellyttäisi muun muassa polttomoottoriautojen maahantuonnin kieltämistä vuonna 2025. Kun The Puolueen tavoite on vielä hurjempi 55 prosentin vähennys, kieltoa pitäisi aikaistaa 3-5 vuodella ensi vaalikaudelle ja sitä pitäisi tehostaa jossain vaiheessa vanhojen polttomoottoriautojen romuttamisilla tai ajokielloilla.

Kun Suomen ilmastopaneelin esittelemää tulevaisuuspolkua moitittiin epärealistiseksi, The Puolueen tavoitteen realistisuutta voi arvioida varhentamalla ilmastopaneelin 45 prosentin vähennystavoitteen vuodesta 2030 vuosiin 2025-2026. Koska osa päästövähennyskeinoista on tuossa aikataulussa absoluuttisen mahdottomia (mm. 850 000 sähköautoa), täytyisi käyttöön ottaa korvaavia keinoja, joiden hintalappu olisi heittämällä miljardiluokkaa.

Suomen mielettömiin tavoitteisiin sitoneen The Puolueen ilmastolinjauksen tarkoitus oli tietenkin nostaa ilmastopolitiikka poliittisen keskustelun yläpuolelle ja näin estää kriittinen keskustelu. Avoin valtakirja ilman mitään tietoa kustannuksista tai edes arviota kiristettyjen tavoitteiden vaikutuksista sopi hyvin myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonille:

Kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta hyväksyivät torstaina linjauksen, jossa puolueet sitoutuvat kiristämään Suomen ilmastotavoitteita. Linjauksen mukaan Suomen tulee 2040-luvulla hiilinegatiivinen. Se tarkoittaa, että Suomen pitää silloin poistaa ilmakehästä enemmän hiilidioksidia kuin maa tuottaa.

– Idea oli, että ei lähdetä keinoista sopimaan, koska keinoista puolueilla on eri näkemyksiä ja painotuksia. Saimme yhteisymmärryksen siitä, että tavoitetason kunnianhimoa pitää nostaa. Tämä on parannus nykytilanteeseen, kommentoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sopua.

Nykytilanteeseen verrattuna uudessa ilmastolinjauksessa sitoudutaan tiukempaan aikatauluun hiilinegatiivisuudessa. Tämän lisäksi siinä sitoudutaan selkeämmin rajoittamaan ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen, Andersson tiivisti.

– Tärkeintä on nyt se, että kaikki puolueet ovat yhdessä suin ilmoittaneet, että kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Tavoitetasosta eli siitä, pitääkö tehdä vai ei, ei haluta kiistellä, vaan siitä, miten tehdään.

Kansan Uutiset 20.12.2018

Toinen verovaroja lähitulevaisuudessa nielevä jättihanke on vanhentuvien hävittäjien korvaaminen uusilla. Tämäkin on ollut tarkoitus hymistellä pois päiväjärjestyksestä The Puolueen piirissä, mutta jostain syystä puheenjohtaja Andersson on tässä tapauksessa vahvasti eri mieltä:

Li Andersson hävittäjäkeskustelusta: Hintaa ja määrää pitää voida arvioida kriittisesti

Vasemmistoliitto ei torju vanhenevan kaluston korvaamista, mutta ei suostu avoimeen valtakirjaan puolustusvoimille.

Professori Roope Uusitalo sohaisi viikonloppuna mehiläispesää kysymällä Twitterissä, tarvitaanko Suomeen juuri 64 uutta hävittäjää.

"Entäs jos ostettais vain 47? Säästyisi muihin tarpeisiin muutama miljardi. Tämä ei ollut vitsi. Hävittäjähankinta on sen verran iso menoerä että tarvittava määrä kaipaisi julkisiakin perusteluja."

Viaton kysymys sai puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) raivostumaan.

– Professori tekee itsestään pellen, kun ottaa kantaa asioihin, joita hän ei ymmärrä. En minäkään ota kantaa taloustieteen teoreemiin, kun ei ole kompetenssia, Niinistö kivahti Verkkouutisille.

[...]

"Hävittäjähankinta on millä tahansa konemäärällä sen suuruusluokan investointi, että se heilauttaa julkisen talouden tilannetta merkittävällä tavalla. Nykyarvioiden mukaan pelkän hankinnan hintalappu on 7–10 miljardia euroa."

"Käyttökustannukset mukaan lukien hävittäjien elinkaarikustannukset saattavat olla helposti kolminkertaiset. Summa on huikea verrattuna esimerkiksi nykyiseen Puolustusvoimien kolmen miljardin euron vuosibudjettiin", Uusitalo kirjoitti.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antaa blogissaan sivustatukea Uusitalon keskustelunavaukselle: kyseessä on Suomen historian suurin asehankinta ja siitä pitää voida keskustella.

Andersson vertasi suuruusluokkaa siihen, että arvioitu hintahaarukka on kolme miljardia euroa, enemmän kuin Sipilän hallitus on sopeuttanut julista taloutta koko vaalikaudella.

"Mikä länsimainen demokratia Suomi muka on, jos ei maan historian suurinta asehankintaa voi arvioida kriittisesti? Miksi puolustusvoimien hankinnat olisi rajattu normaalin poliittisen pohdinnan ja harkinnan ulkopuolelle?", Andersson kysyy.

Hänen mukaansa vasemmistoliitto on alusta asti sanonut, että tulevien hävittäjien hintaa ja määrää pitää voida arvioida kriittisesti. Puolue ei torju hankintoja vanhentuvan kaluston korvaamiseksi, mutta vaatii todellisen tarpeen tarkkaa arviointia.

"Puolustusvoimien hankintatoiveet eivät voi olla kriittisen tarkastelun ulkopuolella. Se on myös eduskunnan ja hallituksen tehtävä, eikä puolustusvoimat voi sitä yksin määritellä."

Kansan Uutiset 21.12.2018

Hävittäjähankinnoissa kustannusten hintahaarukka-arvio on tiedossa, ilmastolinjaukselle on avoin piikki ilman minkäänlaista hinta-arviota.

Hävittäjähankintojen etenemiselle on selkeä askeljärjestys, ilmastolinjauksen toteutus on täysin auki ja mitä todennäköisimmin käytännössä mahdotonta.

Hävittäjähankintojen tarkoitus on parantaa suomalaisten turvallisuutta, kun taas "ilmastopakolaisten" uhkalla perustellun ilmastolinjauksen toteuttamisen ei voi odottaa parantavan suomalaisten elämää tai turvallisuutta vaan luovan pelkoa ja epävarmuutta.

Jne. Jne.

Jos jokin poliittinen päätös kaipaisi kriittistä keskustelua niin The Puolueen mihinkään selvitykseen tai tutkimukseen perustumaton linjaus rajoittaa Suomen hiilidioksidipäästöjä yksipuolisesti 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

[ämpee]

Pitää myös pohtia onko täysin epärealistinen ilmastopolitiikka pelkästään poliittinen väline keskustelun ohjaamiseen pois hankalammista aiheista joista ei haluta minkäänlaista keskustelua.
Poliitikoille keskustelu ilmastosta, jolle emme voi mitään, on turvallisempaa kuin keskustelu maahanmuutosta, jolle voisimme hyvinkin paljon.

[migri]

Kannattaa katsoa:

I Drove 900 Miles In A Hydrogen Car: Hyundai NEXO Review
https://www.youtube.com/watch?v=euUiIjXA-zc

In some alternate reality, it's not electric cars replacing gas-guzzlers on the nation's highways, but hydrogen fuel cell vehicles. I recently got a glimpse of that alternate timeline, spending five days behind the wheel of Hyundai's newest hydrogen car, the NEXO. My co-pilot: Joshua Vergara of JVTechTea. My mission? A 900-mile road trip from San Diego to Sacramento using nothing but hydrogen ... and leaving nothing but water behind. Spoiler alert: we accomplished our mission, but not exactly the way we'd planned. Join Joshua Vergara and MrMobile for the Hyundai NEXO Review!

[Nikolas]

My mission? A 900-mile road trip from San Diego to Sacramento using nothing but hydrogen ... and leaving nothing but water behind.

Montako kertaa kävivät tankilla tuon matkan aikana?

[pyrokatti]

IS oli selvittänyt puoluejohtajien käyttämät ajoneuvot. Pekka Haavisto kehui pistokehybridiään: "Auto kulkee latauksella noin 60 kilometriä ja kaupunkiajo sujuu kokonaan sähköllä." Tuoda, eikös vihreiden mukaan kaupungissa pitäisi käyttää lähinnä julkista liikennettä? Haavisto ei autoa tarvinne perhesyistäkään. Mutta suositus koskee sitten kaiketi vain rahvasta. Älkää tehkö niin kuin me teemme, vaan niin kuin me sanomme.

Hiilidioksidipäästöjen vertailukohdaksi voisi ottaa vaikka ilmastonmuutoksesta huolestuneen poliitikon joka päättää piristää syksyä viikon lomamatkalla Japaniin yhdessä perheensä kanssa (4 henkeä). Finnairin päästölaskurin mukaan 4 hengen edestakainen matka Helsingistä Osakaan tuottaa noin 3500 kg hiilidioksidipäästöjä. Henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli viime vuonna 119 g/km. Tällaisella autolla noin 29 500 km ajo tuottaa vastaavan päästön. Halla-ahon tila-autollakin pitää ajaa noin 13 500 km. Eli sillä voisi käydä esimerkiksi 8 kertaa Helsingistä Kuusamoon ja takaisin. Tätä tuskin pidetään kovinkaan ympäristöystävällisenä. Sen sijaan Japanin matkassa ei liene mitään ongelmaa. Sillä eihän ilmastonmuutoksesta huolestunut poliitikko sellaista muutoin tekisi. Tai sitten kerran vielä; Älkää tehkö niin kuin me teemme, vaan niin kuin me sanomme.

[HDRisto]

Jos suomalaiset joutuvat muuttamaan alkavan jääkauden alta pois, tuosta jutusta tulevat sukupolvet saavat vääntää vitsejä.

Muutetaan Africcaan, siinä sitä olisi neekereillä ihmettelemistä.

Mitäs ihmettelemistä afrikkalaisilla velipuolilla siinä lopulta olisi.

Kuten Samuel L. Jackson toteaa Tommy Lee Jonesille:

[Velmu]

Vielä kerran samaa asiaa. Jos kaikki energiankulutus Suomessa lopetetaan, eli kukaan ei kulje minnekään autoilla, lentokoneilla tai laivoilla, kaikki tehtaat pysäytetään, rakennuksia ei lämmitetä ja lamppuja ei polteta, niin maapallon CO2 päästöt vähenevät yhden tuhannesosan.
Jos tikunnokkaan nostettu kotimaisen energian ja Suomen huoltovarmuudelle tärkeän eli turpeen poltto lopetetaan, vähenee maapallon hiilidioksidipäästöt yhden kymmenestuhannesosan verran.

Samaan aikaan kun Suomen "viherälymystö" ajaa maatamme järjettömillä energiapäätöksillään alas, jatkavat Norja, Venäjä ja lähi-itä öljyntuotantoaan, Kiinassa ja Saksassa avataan uusia kivihiilivoimaloita ja -kaivoksia jne.

Kuten joku viisas joskus sanoi, niin "olen mieluumin yksin oikeassa kuin kaikkien muiden mukana väärässä". 

[Ajattelija2008]

Kiitän @Ajattelija2008 linkistä datasettiin. Vaikutat olevan asiantuntija, joten tohtinen kysyä, miten luotettavana pidät GISS-dataa vuodesta 1882 suhteessa tähän? Siis vertaamatta tuloksia, ihan vain menetelmäpohjalta. Itse olen tuota GISSiä seuraillut, mutta päivittävät kai vuosittain.

EDIT: https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v3/GLB.Ts.txt

En ole niin hyvä asiantuntija, että osaisin arvioida yli 41 vuotta vanhaa dataa. Meillä on satelliittidataa vuodesta 1978 alkaen. Satelliittidatan aikasarjoja UAH MSU ja RSS MSU tekevät skeptikot Roy Spencer ja John Cook.

UAH MSU, RSS MSU, HadCRUT4 ja GISTemp antavat hyvin karkeasti saman kehityksen 41 vuoden ajalle, joten uskon sen olevan oikea.

GISTempiä on muuteltu vuosikymmenien varrella, jotta se näyttäisi isompaa lämpenemistä. Sen takia mielestäni HadCRUT4 on luotettavin aikasarja. Satelliiteissa on se ongelma, että data pitää kalibroida.

En usko, että vielä 1882 oli tarpeeksi sääasemia, että luotettavaa käyrää voi tehdä siltä ajalta.

[Ajattelija2008]

http://www.drroyspencer.com/2019/01/uah-global-temperature-update-for-december-2018-0-25-deg-c/
Anomalia UAH MSU:ssa oli 0.25 C joulukuussa 2018. Se ylittää 2000 - 2014 tyypillisen arvon 0.10 C.

Lämpötila on nyt laskenut trendinomaisesti 2 vuotta. Miksi, sitä ei kukaan tiedä.

Vuosi 2018 oli tässä aikasarjassa 6. lämpimin vuosi.

[Roope]

https://www.hs.fi/blogi/ilmastokirjeenvaihtaja/art-2000005920235.html

HS ON PÄÄTTÄNYT nimetä erillisen ilmastokirjeenvaihtajan juuri siksi, että lmastonmuutos vaikuttaa rytinällä meidän kaikkien elämään. Ilmaston muuttuminen epävakaammaksi vaikuttaa sekä Suomen kansalliseen politiikkaan että kansainväliseen politiikkaan. Se vaikuttaa talouteen: markkinoihin, kuluttamiseen, yrityksiin, eläkesijoituksiin... Se vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään ja arkeen. Mitä syömme, miten liikumme, missä ja miten asumme, ihmisten terveyteen.
...
Elonen ennustaa, että ilmastoasiat nousevat esiin Suomen eduskuntavaaleissa huhtikuussa. Puolueet esittelevät omia ilmasto-ohjelmiaan ja äänestäjät odottavat paitsi linjauksia myös tekoja.

Koska Suomi tekee ilmastopolitiikkaa osana Euroopan unionia, myös kevään europarlamenttivaalit tulevat olemaan tulevaisuuden kannalta tärkeät.

"HS pitää huolen, että myös toukokuun EU-vaalien alla käydään kunnollista ilmastokeskustelua", Elonen lupaa.

Tämä vuosi näyttää, onko maapallon pelastamisen kannalta riittävä ilmastopolitiikka mahdollista
...
Kahdeksan yhdeksästä eduskunta­puolueesta sopi ennen joulua ilmasto­politiikan päälinjoista, joita pitäisi toteuttaa siitä riippumatta, mitkä puolueet ovat hallituksessa vaalien jälkeen. Linjaus oli parempi kuin moni pelkäsi, mutta sekään teksti ei vähennä päästöjä.

Tarvittavista teoista saatiin esimakua, kun liikenteen ilmastopolitiikan asiantuntijatyöryhmä listasi joulukuussa keinoja, joiden avulla Suomi voisi poistaa liikenteen päästöt vuoteen 2045 mennessä. Autoilijat tietysti suuttuivat.

Ennen vaaleja yksikään puolue ei halua suututtaa ketään, mutta vaalien jälkeen voi olla pakko. Vuoden päästä tiedetään, tuliko tärkeästä ilmastovuodesta pelättyä parempi – vai pahempi.

Helsingin Sanomat 3.1.2019

Ei lupaa paljon "kunnollisesta ilmastokeskustelusta", että vain todetaan, että puolueet listaavat asettamaansa tavoitteeseen pääsemisen konkreettiset keinot vasta vaalien jälkeen, kun se on poliittisesti turvallista. Mitään toimittajan mainitsemaa pakkoa puolueiden sopimukselle ei oikeasti ollut. Sitä paitsi puolueiden sopimushan on vain ei-sitova kompakti, joka ei velvoita mihinkään.

Sen sijaan Helsingin Sanomat suhtautuu suuremmalla vakavuudella suomalaisten asenteiden muokkaamiseen:

Pääkirjoitus: Ilmastoteot eivät toteudu ilman asennemuokkausta
...
Keskiviikkona julkistettu Kohti hiiletöntä liikennettä -raportti esittää rajujakin muutoksia suomalaiseen liikennepolitiikkaan ja verotukseen. Liikenteen ilmastopäästöt pitäisi saada vuoteen 2045 mennessä nollaan – siis alle 30 vuodessa.

Hieman yli kymmenen vuoden kuluessa Suomeen pitäisi saada 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa. Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin pitäisi loppua vuonna 2035 – jo 16 vuoden kuluttua.

On selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta vaatii muun muassa Suomen seuraavalta hallitukselta isoja päätöksiä. Tuoreen liikenneraportin linjaukset ovat niin kovia, että poliitikoilla tuskin riittää rohkeutta lähteä ajamaan niitä sellai­sinaan.

Vaikka ilmastopolitiikka vaatii määrätietoisia otteita, ratkaisujen vaikutukset ja aikataulu on harkittava huolella.

Liikenneraportti toimii silti hyödyllisenä herättäjänä. Konkreettiset ehdotukset tekevät jokaiselle selväksi, minkä mittaluokan muutoksista on kyse.
...
Samanlainen herätys ja asennemuokkaus on tarpeen myös kansalaisten keskuudessa, jotta he kykenevät asennoitumaan uudella tavalla aivan lähivuosikymmeninä edessä oleviin muutoksiin.

Helsingin Sanomat 16.12.2018

On varmaankin osa asennemuokkausta, että yksikään toimittaja ei ole käsitellyt sitä, että puolueiden sopima ilmastotavoite edellyttäisi Suomelta paljon kovempia ja kalliimpia keinoja paljon nopeammalla aikataululla kuin tuo mainittu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportti tai edes vielä sitäkin tiukempi Suomen ilmastopaneelin raportti. Puolueiden tavoitteen vaatimia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia ei ole harkittu missään, ei ainakaan julkisesti.

Pääkirjoitus: Ilmastopolitiikka nousi tänä vuonna uudella tavalla esiin
...
Alkavana vuonna suomalaisilla on mahdollisuus kiinnittää poliittisten päättäjien huomio asiaan ainakin kaksissa eri vaaleissa. Eduskuntavaaleissa ja euro­vaaleissa ilmastonmuutoksella on väliä, jos äänestäjät niin haluavat.

Äänestäjät ratkaisevat lopulta sen, millä keinoilla ja aikataululla ilmastonmuutosta Suomessa ja Euroopassa torjutaan.

Helsingin Sanomat 30.12.2018

Kuten toimittaja Minttu Mikkonen tänään kirjoitti, "kahdeksan yhdeksästä eduskunta­puolueesta sopi ennen joulua ilmasto­politiikan päälinjoista, joita pitäisi toteuttaa siitä riippumatta, mitkä puolueet ovat hallituksessa vaalien jälkeen". Toisin sanoen äänestäjiltä riistettiin jo hyvissä ajoin ennen vaaleja mahdollisuus vaikuttaa ja ottaa kantaa Suomen ilmastonmuutospolitiikan tavoitteisiin ja aikatauluun. Keinoissa on kyse enää saaliinjaosta, mutta siitäkään ei tulla käymään vaaleissa rehellistä keskustelua, koska puolueiden vuodelle 2030 asettaman tavoitteen saavuttamiseen vaadittavat keinot olisivat äänestäjille liian järkyttäviä jo ensi hallituskaudella.

Loppuun vielä hieman asennemuokkausta maailmanloppuennusteita levittämällä.

Maailmanloppu tulee varmasti, mutta miten? Tuoko tuhon ilmastonmuutos, laavapurkaus vai salaperäinen musta joutsen?
...
Pohjoisella pallonpuoliskolla keskilämpötilan nousu olisi kaksi kertaa suurempaa kuin keskimäärin. Suomessa ei olisi odotettavissa kuivuutta, mutta sen sen sijaan maatamme riepottelisivat kovat myrskyt. Muuten meillä menisi melko hyvin ainakin alkuun.

James Lovelockin kirjassa The Vanishing Face of Gaia kuvataan Skandinavia ja Iso-Britannia viimeisimpinä hyvän elämän saarekkeina. Maat olisivat riittävän vauraita reagoimaan tilanteeseen.

Syntyisi kansainvaelluksia, kun ihmiset lähtisivät etsimään parempia elinoloja. Hyvä olot loisivat valtavan muuttopaineen alueelle.

Mahdotonta sanoa, kuinka kävisi Suomelle, jossa vuoden aikana maahan tulleet 32 000 pakolaista aiheuttivat kriisin. Pakolaiskriisin arvioidaan olevan vasta alkua. Esimerkiksi Suomen Kuvalehden mukaan ilmastonmuutos voi ajaa liikkeelle satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Helsingin Sanomien artikkelista voi lukea, miltä maailmassa tapahtuu, jos miljardi ihmistä jättää kotinsa ilmastonmuutoksen vuoksi.

Yle 31.12.2018

James Lovelock vaikuttaa omaperäiseltä hepulta, eikä taatusti ole ilmastoaktivistien mieleen. Lovelock kritisoi IPCC:tä, torjuu tuulivoiman ja bioenergian ja ehdottaa lämpenemisen hillitsemistä aluksi ydinvoimalla ja sitten aurinkovoimalla, vaikka toisaalta 5-6 asteen lämpeneminen on hänestä luultavasti väistämätöntä.

Lovelockin mukaan porukkaa on pallolla seitsenkertaisesti liikaa, ja tuleva kantokyvyn romahdus on vain hyväksyttävä ja muuttuviin oloihin sopeuduttava siellä, missä se on mahdollista. Vaikuttaa ihan kaverilta, joka ei ensimmäisenä kutsuisi Afrikkaa kylään...