Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Oikeastaan syy sille miksi en usko ihmisen vaikutukseen ilmastonmuutoksen kohdalla olevan järin suuri. On ilmastotiede. Jonka empiiristen tulosten mukaan. Aina ja poikkeuksetta on lämmennyt ensin, sitten CO2 tasot ovat kohonneet.

Tästä kirjoitti hienosti eräs Tim Ball wuwtissa. https://wattsupwiththat.com/2018/09/09/empirical-evidence-shows-temperature-increases-before-co2-increase-in-all-records/

Empirical Evidence Shows Temperature Increases Before CO2 Increase in ALL Records


The question is how does the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) determine that an increase in atmospheric CO2 causes an increase in global temperature? The answer is they assumed it was the case and confirmed it by increasing CO2 levels in their computer climate models and the temperature went up. Science must overlook the fact that they wrote the computer code that told the computer to increase temperature with a CO2 increase. Science must ask if that sequence is confirmed by empirical evidence? Some scientists did that and found the empirical evidence showed it was not true. Why isn't this central to all debate about anthropogenic global warming?

Artikkeli kannattaa lukea kokonaisuudessaan, se on Ballin tavanomaiseen tuotantoon verrattuna lyhyt + tällä kertaa mies on lisännyt tehosteeksi sarjakuvia 

[Ajattelija2008]

Kun jääkausi on muuttunut lämpökaudeksi viimeisen 400 000 vuoden aikana, niin toden totta lämpötila on noussut ensin ja CO2 vasta myöhemmin.

Tuo osoittaa sen, että lämpökausi ei voi johtua CO2:sta. Miksi jääkausi sitten päättyy? Jotain osuutta on maapallon prekessiolla ja akselin heilumisella, mutta mikä on lopullinen syy, sitä ei edelleenkään tiedetä. Paras arvaus on mielestäni mannerlaatan painuminen alas jään alla Siperiassa ja Kanadassa, mikä saa jäätikön uppoamaan mereen ja sulamaan.

Sen sijaan 1900-luvun lämpenemiseen ei liity maan akselin liikettä tai jäätiköiden sulamista. Uskon lämpenemisen johtuvan CO2:sta. Lämpötila nousi 0.9 C ja veikkaan lisää tulevan vielä 0.5 C vuoteen 2100 mennessä.

Ihminen ja luonto hyötyvät lämpenemisestä. Se on tässä ketjussa moneen kertaan todettu.

Trumpin uusi neuvonantaja Will Happer tajuaa asian, että CO2 on hyödyllistä. Hän ei ole rahanhimoisten "ilmastotutkijoiden" sätkynukke. Kuten olen aikaisemminkin maininnut, niin yliopiston luonnontieteen laitoksilla kyllä tiedetään ilmastotutkijoiden huijaavan lausunnoissaan. Happer on ollut fysiikan professori mutta ei ilmastotieteilijä, minkä vuoksi hänellä on realistinen näkemys.

[Hiilivety]

Jos maapallolla on ollut useita satoja miljoonia vuosia hiilidioksidin konsentraatio yli 1000 ppm, eikä lopullista tuhoa tullut, voisi olla melko rauhallinen nykyisen tason, ja myös nykyvauhtisen nousun kanssa.

Voihan se yleensä elämälle olla sopivaa, mutta ehtiikö ihminen sopeutua siihen?

USA:n rakennusten ilmastoinnista annettujen suositusten mukaan koululuokkien ilman hiilidioksipitoisuus ei saisi ylittää 1000 ppm tasoa. Korkeampien pitoisuuksien katsotaan olevan pitkäaikaisina terveydelle vaarallisia. Akuutit myrkytykset alkavat tasolta 3000 ppm.

Ilmastoinnin konsultit yleensä suosittelevat, että tasoa 750 ppm ei neuvotteluhuoneissa ja vastaavissa tulisi ylittää. Ilma alkaa tällöin tuntua tunkkaiselta ja väsyttävältä.

[mannym]

Happer on kyllä mielenkiintoinen mies, paljon kirjoituksia, paljon asiaa, hänellä on vain sama vika kuin monella muulla akateemikolla, heidän ulosantinsa on pirun tylsää. Mutta mitä odottaa fyysikolta jonka pääasiallinen homma ei ole esiintyä vaan jotain ihan muuta.

Itse taas uskon 1900 luvun lämpenemisen olevan sitä samaa lämpenemistä joka alkoi 1600 luvulla, vain pari sataa vuotta ennen teollista vallankumousta. Kun 1900 luvun lämpenemisen tahti on tasainen vaikka CO² lisäys on ollut kiihtyvä. Tällä hetkellä 1997 tähän päivään lämpeneminen on käytännössä ollut tauolla, vaikka se paussi ei olekaan vielä palannut, ja tuona aikana CO²:n määrä ilmakehässä on noussut reilusti ja ihminen on päästänyt noin 50% kaikista päästöistään sitten 1850 luvun

Jääkaudet tulivat jostain, niitä ei kauheasti aiemmin ollut, sitä on moni arvuutellut mistä se johtuu ja eräs vaihtoehto onkin ollut, maan jääminen hieman jälkeen Auringosta. Tai alue jossa liikumme universumissa tähtemme perässä, on kosmiselta säteilyltään voimakkaampi kuin aiemmin, tai vähäisempi kuin aiemmin. Hyvin paljon sellaisia vaikutteita voi tulla pallon ulkopuolelta, että pelkästään yhden hivenaineen lievä lisäys on lähinnä vitsi. Tai kuten Tim Ball sen joskus sanoi IPCC on lafka joka sanoo ratkaisseensa 10 000 palan palapelin, laskettuaan 7 palasta pöydälle.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eiköhän se lämpeneminen alkanut hieman myöhemmin kuin 1600 luvuilla.

[Lasse]

Voihan se yleensä elämälle olla sopivaa, mutta ehtiikö ihminen sopeutua siihen?

Mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta jos oletetaan co2 -tasoksi vaikkapa juuri tuo 1000 ppm, niin vaikuttaako se ilmakehän happitasapainoon? Eli enemmän yhteytystä, enemmän happea.

Runsaammassa hapessa ehkä hiilidioksidin nousu ei olisi niin haitallista.

[Ajattelija2008]

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Carbon_dioxide
Toksisuudesta on tuolla vaihtelevia käsityksiä. Jonkun arvion mukaan 5000 ppm on turvallinen, kun taas jonkun mukaan jo 1000 ppm voisi aiheuttaa väsymystä.

En usko, että toksisuutta on alle 5000 ppm tasolla. Ihmiset ovat vuosisatoja työskennelleet tunkkaisissa huoneissa. Riskit olisi kyllä huomattu.

Vuonna 2100 ilmakehän pitoisuuden ennustetaan olevan 580 ppm.

Maapallolla 1000 ppm on miljoonien vuosien aikana ollut normaali pitoisuus ja väitetään sen ajoittain kohonneen jopa 3000 ppm:ään. Meillä on geeneissämme kyky selviytyä erittäin korkeissa pitoisuuksissa. Sen sijaan kasvit tunnetusti eivät pidä nykyisestä 400 ppm pitoisuudesta, joka on niille liian alhainen.

[mannym]

Se riippuu hyvinkin siitä mitä graafia katsoo, jotkut asettavat keskiajan lämpimän kauden huipuksi 900 toiset 1100 jkr. Jolloin se aikaväli on pari sataa vuotta. Samalla se aallonpohja joka saavutettiin asetetaan 1550 - 1750 välille, jossa 1600 on melko nätisti keskellä, tosin suurin osa näyttää lämpenemisen alkaneen 1600 luvun ja 1700 luvun taitteessa, joka sekin on vain 100 - 150 vuotta ennen teollista vallankumousta. Jonka katsotaan alkaneen vaikuttamaan ilmastoon 1850 luvulta eteenpäin.

Mutta samaan aikaan on sanottava, historiallisesti viimeisten satojen tuhansien vuosien aikana. CO² lähtee nousuun noin 800 vuotta, lämpenemisen jälkeen.

[Roope]

YK julkaisi maailman ruokaturvaa käsittelevän The State of Food Security and Nutrition in the World 2018 -raportin, jonka mukaan maailman nälkäisten määrä on lisääntynyt.

Helsingin Sanomien toimittaja Alma Onali uutisoi raportista raflaavalla otsikolla "YK:n raportti: Nälkä kasvaa maailmassa, ja se johtuu ilmastonmuutoksesta".

YK:n raportin yhteenvedossa ei esitetä tällaista rankasti yksinkertaistettua johtopäätöstä. Pitkässä tekstissä ilmastonmuutos mainitaan lopussa todeten, että kestokyvyn kehittämiseksi tarvitaan muun muassa toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Yhteenvedossa esitetään myös mielenkiintoinen graafi, joka havainnollistaa erilaisten luonnonkatastrofien määrän kehitystä vuosina 1990-2016. Ilmastonmuutokseenhan liitetään usein ilmaston ääri-ilmiöiden kasvu. Graafin perusteella kuivuuksien ja äärimmäisten lämpötilojen määrä on ollut 1990-luvulta tasaisen vaihteleva, kun taas myrskyjen määrä on ollut loivassa nousussa. Vain tulvien määrä on ollut selvässä kasvussa (lähes kolminkertaistunut vuodesta 1990, 65 % kaikista luonnonkatastrofeista), minkä kautta raportissa on voitu perustella yhteenveto, että ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (tulvien, myrskyjen, kuivuuksien, äärimmäisten lämpötilojen) määrä on tuplaantunut.

[Ajattelija2008]

Direct and indirect climate-driven impacts have a cumulative effect, leading to a downward spiral of increased food insecurity and malnutrition.

As mentioned, an obvious impact is that climate variability and extremes negatively affect agricultural productivity, in terms of changes in crop yields (the amount of agricultural production harvested per unit of land area), cropping areas (area planted or harvested), or cropping intensity (number of crops grown within a year)

Tuo Roopen postaama YK:n raportti itsessään sisältää yllä olevan kaltaista hölynpölyä. Mikä ihmeen spiraali siitä tulee, jos jonakin vuonna maatalouden sato jää alhaiseksi? Missään maailmassa ei ole sellaista äärimmäistä nälänhätää, että nälkäiset söisivät siemenviljatkin.

Raportissa esitetään 3 merkitsevän numeron tarkkuudella väärästä ravitsemuksesta kärsivien määrä. Millä ihmeen keinolla YK muka saa noin tarkasti asian mitattua?

Raportin mukaan maapallon väestöstä 11 % kärsii lìikalihavuudesta ja sama määrä väärästä ravitsemuksesta. Lihavien määrä on helppo mitata vaa'alla, mutta väärän ravitsemuksen osoittaminen on vaikeaa.

Luurangoksi laihtuneista ihmisistä ei enää tule valokuvia mistään päin maailmaa, joten ei ole enää ollenkaan varsinaista nälkää, jossa ihminen ei saa tarpeeksi energiaa ravinnosta.

[ämpee]

Yhteenvedossa esitetään myös mielenkiintoinen graafi, joka havainnollistaa erilaisten luonnonkatastrofien määrän kehitystä vuosina 1990-2016. Ilmastonmuutokseenhan liitetään usein ilmaston ääri-ilmiöiden kasvu. Graafin perusteella kuivuuksien ja äärimmäisten lämpötilojen määrä on ollut 1990-luvulta tasaisen vaihteleva, kun taas myrskyjen määrä on ollut loivassa nousussa. Vain tulvien määrä on ollut selvässä kasvussa (lähes kolminkertaistunut vuodesta 1990, 65 % kaikista luonnonkatastrofeista), minkä kautta raportissa on voitu perustella yhteenveto, että ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (tulvien, myrskyjen, kuivuuksien, äärimmäisten lämpötilojen) määrä on tuplaantunut.

Myrskyjen havainnointi on parantunut satelliittien avulla, joten on hyvin vaikeata sanoa ovatko myrskyt todella lisääntyneet.
https://roskasaitti.wordpress.com/2018/09/08/hurrikaanikauden-huippu-menossa-atlantilla/

Tulvien lisääntyminen on selitettävissä ihmisten lisääntymisellä, ja maankäytön lisääntymisen edellisestä johtuen tulvaherkillä alueilla.
Tulvat jotenkin taas pitäisi nähdä kuivuuden vähenemisenä, mutta kun kuivuusherkille alueille ei ole muuttopainetta niin tämä äärimmäisyys ei lisäänny samaan tahtiin.
Ennestään kuivilla alueilla ei ole tapahtunut mitään poikkeuksellista, jos ei oteta huomioon pohjavesien liikakäyttöä.

Tarkoitushakuisia raportteja on helppo laatia.

[ämpee]

Lueskelin Uudensuomen puheenvuoroja ja törmäsin erään puheenvuoron kommenteissa mielenkiintoisiin näkökantoihin.
Linkki

Asia johon on vähän kiinnitetty huomiota on maapallon vuotuinen keskilämpötilan heilahtelu.
Linkki, kuva 2

Vuotuinen heilahtelu näyttäisi olevan noin 3,8 astetta celsiusta, ja kun nykyisen lämpenemisen määräksi kerrotaan 0,9 astetta celsiusta, niin tulee mieleen, että kaiken aikaa väitetään hännän (0,9) heiluttavan koiraa (3,8) ja tästä aiheutuu korjaamatonta vahinkoa.

Muutenkin koko ilmastovouhotus on uhkapainotteista, kuten Roskasaitin kirjoituksessa otetaan hyvin esille.
Linkki

Vasta julkaistusta Valtioneuvoston ilmastoriskiraportista ei löydy sijaa ilmastohyötyjen tutkimiseen.

Ilmastoriskejä tutkittaessa ei voida havaita, että yksikään riski olisi missään tähän päivään mennessä toteutunut.
Aika ajoin otetaan esille kaikenlaisia ilmiöitä, mutta tähän mennessä ne on hiljaa kaikessa hiljaisuudessa "unohdettu", kun ollaan tultu siihen tulokseen ettei kyseessä sittenkään ollut ilmasto.

Suomen erikoislaatuinen ilmasto on ollut joskus menneisyydessä varsin pitkään varsin paljon lämpimämpi kuin nykyään.
Tunturijärvissä makaavat puufossiilit ovat tästä kiistämätön todiste.
Samaan aikaan muualla maailmassa elämä on jatkunut ilman merkittäviä katastrofeja, josta nykyään on hyvänä esimerkkinä vaikkapa jääkarhut, jotka silloin eivät suostuneet kuolemaan sukupuuttoon.

Tuo edellä mainitsemani lämpöjakso on ollut pituudeltaan useita tuhansia vuosia, joten jääkarhuillakin oli taatusti aikaa muuttaa mieltään.

Mihin ihmisten pitäisi todella kiinnittää huomiotaan on se ympäristön saastuminen joka ei tarkoita hiilidioksidia, josta on pelkästään hyötyä.
Pahasti kylläkin näyttää siltä, että kaikki paukut tuhlataan ympäristölle ja ilmastolle vaarattoman hiilidioksidin "torjuntaan", johon ei edes kyetä, ja sitten kun todelliset ongelmat ilmaantuvat meillä on valmiiksi housut jo nilkoissa.

[Ajattelija2008]

Tuo lämpötilan vuotuinen heilahtelu esim. Siperiassa amplitudilla 50 C (kesä +20 C, talvi -30 C) on yksi syy, miksi järkevät tiedemiehet eivät usko maapallon 0.9 C lämpenemisen aiheuttavat mitään suurta ketjureaktiota.

Vuotuisen keskilämpötilan nousu kyllä hiljakseen sulattaa ikiroutaa sekä esim. Alpeilla pieniä jäätiköitä.

Suuri kesä-talvi-lämpötilaheilahtelu on testannut, että mitään ketjureaktiota ei käynnisty esim. 4 kk mittaisesta 50 C tavallista lämpimämmästä jaksosta (eli kesästä). Näin ollen ketjureaktio ei ole todennäköinen myöskään, jos ilmasto lämpenee 0.9 C.

Jääkauden päättyminen nosti pohjoiskalotin lämpötilaa sadoissa vuosissa arviolta 20 C. Syynä ketjureaktioon oli mm. Suomen peittävän jäätikön sulaminen. Mutta mitään ikiroudan sulamiseen perustuvaa ketjureaktiota ei jääkauden päättyminen käynnistänyt. Kaikki helposti sulavat jäätiköt sulivat jääkauden lopussa. Lämpeneminen pysähtyi siihen.

Alarmistien mallit ovat pullollaan positive feedback -efektejä, eli ne ennustavat ketjureaktiota. Mitään faktanäyttöä ketjureaktiosta en ole nähnyt.

Tuolla mainittiin propagandistiprofessiri Petteri Taalas. Löytääkö joku yliopistolta edes yhden tutkijan, joka oikeasti uskoo hänen puheitaan?

[ämpee]

Tuo lämpötilan vuotuinen heilahtelu esim. Siperiassa amplitudilla 50 C (kesä +20 C, talvi -30 C) on yksi syy, miksi järkevät tiedemiehet eivät usko maapallon 0.9 C lämpenemisen aiheuttavat mitään suurta ketjureaktiota.

Tuo esille nostamasi paikallinen heilahtelu tulkitaan olevan (vain) säätä, mutta tuo mainitsemani 3,8 celsius asteen vuotuinen heilahtelu koko pallollamme on ilmaston normaalia vuotuista kiertoa, joka enimmäkseen johtuu maapallon radan epäkeskisyydestä, ja joka on se koira jota lämpenemisen hännän pitäisi heiluttaa.
Paikallisesti tuo häntä, 0,9 celsius astetta, häviää jokseenkin kokonaan ympärillä vallitsevaan vuotuiseen kohinaan, eikä sitä vuosien vaihtelun takia pysty edes erottamaan.

Vuotuisen keskilämpötilan nousu kyllä hiljakseen sulattaa ikiroutaa sekä esim. Alpeilla pieniä jäätiköitä.

Hyvin hiljakseen, sillä viittaamani tuhansien vuosien lämpö-optimi ei riittänyt ikiroudan sulattamiseen, ja jäätiköillä on taipumuksenaan tulla takaisin kunhan vain olosuhteet sen sallivat.

[ämpee]

Hieman kevennystä tähänkin ketjuun.

Hyvin yleisesti on tiedossa, että Hyvät Ihmiset ajavat melko usein Hyviksi Näkemiään Asioita vaikka valehtelemalla.
Näitä Hyviä Ihmisiä on nykyään median edustajina runsaasti.

https://wattsupwiththat.com/2018/09/14/hilarious-weatherchannel-reporter-fakes-intensity-of-hurricaneflorence-wind-gets-caught/

Kannattaa katsoa myös muutama klippi sieltä artikkelin kommenteista, niin pääsee näkemään miten ilmastonmuutos aiheuttaa kamalia tulvia.

[Ajattelija2008]

Tuli vielä mieleen noista feedbackeista, että jos Siperiaan ja Pohjois-Kanadaan alkaisi muodostua jäätikköä, niin silloin ilmasto jäähtyisi ketjureaktiona. Jäätiköt kun laajenisivat, niin ne heijastaisivat auringon energiaa pois. Massiivinen tulivuorenpurkaus voisi jäähdyttää maapalloa tarpeeksi ja uusi jääkausi alkaisi jopa muutamassa vuodessa.

Snowball Earth on ehkä tapahtunut valtavan vulkaanisuuden seurauksena. Jos lumi- ja jääpeite ulottuu Kanarian saarille asti, niin koko maapallo jäätyy, sitä ei pysäytä mikään.

Seuraava jääkausi on todennäköisesti jo alkanut. CO2 imeytyy pois ja hidastaa prosessia vain 500 vuoden ajan. Mutta laskeskelin, että ihmisen resurssit riittävät jäätiköiden sulattamiseen Siperiasta ja Kanadasta esim. levittämällä hiekkaa. Näin ollen ihminen pystyy suurimmaksi osaksi torjumaan seuraavan, noin 90 000 vuotta kestävän jääkauden. Jos pääsisin aikakoneella Suomeen vuonna 12 018, niin arvaan näkeväni varsin leudon ilmaston.

Maapallolla ei näytä olevan ketjureaktiota, joka kykenisi nostamaan lämpötilaa merkittävästi lämpökauden ollessa käynnissä. Sen sijaan jäätiköiden muodostuminen käynnistää ketjureaktion kylmään suuntaan. Ääritapaus on snowball Earth.

Jos alarmistit eivät olisi heikkoälyisiä huijareita, he varoittaisivat kylmyyttä lisäävistä feedbackeista kuten jäätiköiden kasvusta. Siinä on todellinen riski ketjureaktioon ja se on toteutunut erittäin monta kertaa viimeisen miljoonan vuoden aikana.

[ämpee]

Seuraava jääkausi on todennäköisesti jo alkanut. CO2 imeytyy pois ja hidastaa prosessia vain 500 vuoden ajan.

Jääkairausten perusteella aina jääkauden loppuessa on hiilidioksidin taso ollut alhainen, ja jääkauden alkaessa korkea.
Jos tuosta jotain pitäisi päätellä, niin hiilidioksidi pikemminkin jäähdyttää kuin lämmittää.

Ehkä kuitenkin asia on niin, että jääkaudet eivät ole riippuvaisia hiilidioksidista mitenkään.

[Ajattelija2008]

Seuraava jääkausi on todennäköisesti jo alkanut. CO2 imeytyy pois ja hidastaa prosessia vain 500 vuoden ajan.

Jääkairausten perusteella aina jääkauden loppuessa on hiilidioksidin taso ollut alhainen, ja jääkauden alkaessa korkea.
Jos tuosta jotain pitäisi päätellä, niin hiilidioksidi pikemminkin jäähdyttää kuin lämmittää.

Ehkä kuitenkin asia on niin, että jääkaudet eivät ole riippuvaisia hiilidioksidista mitenkään.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vostok_Station#/media/File:Vostok_420ky_4curves_insolation.jpg
CO2 on vaihdellut 190 ppm - 290 ppm viimeisen 800 000 vuoden aikana, paitsi vuodesta 1900 eteenpäin.

Tuosta näkee, että 290 ppm ei riitä torjumaan alkavaa jääkautta. Mutta maapallolla on 580 ppm vuonna 2100, jonka veikkaan kyllä riittävän.

Mikä sitten aloittaa jääkauden? Tällä hetkellä maapallo on kaukana auringosta pohjoisen kesän aikana. Siinä on yksi tekijä, joka kontributoi. Maapallon akselin kallistuma ja jostain syystä myös radan elliptisyyden muutos 100 000 vuoden syklillä vaikuttaa asiaan. Mutta ne eivät yksin riitä. Jääkauden alkuun täytyy liittyä myös joku tuntematon tekijä, jota ei yli sadan vuoden tutkimus ole pystynyt selvittämään.

Onneksi asiaa kyllä selviää ajan kanssa. Vuonna 12 018 elävät ihmiset ovat itse voineet havaita, mikä käynnisti jääkauden.

[Roope]

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto pelottelee surutta ilmastoapokalypsilla:

[tweet]1040477323475275776[/tweet]

Toimittaja Katri Merikallio on kirjoittanut Suomen Kuvalehteen kauhujutun kansainvälisen tutkijaryhmän "tutkimuksesta", johon jopa Petteri Taalas ottaa etäisyyttä toteamalla, että "pohdinta on aika spekulatiivista".

Uusi tutkimus väittää: jo 0,9 asteen lämpötilan nousu nykyisestä voi laukaista maapallolla tuhoisan ketjureaktion. Se muuttaisi tiheästi asuttuja alueita elinkelvottomiksi.

Suomen Kuvalehti: Herkempi kuin ajateltiin 14.9.2018

Kyseessä siis kuukausi sitten Suomessakin huomiota saanut huuhaajuttu, jonka mukaan pelkkien positiivisten takaisinkytkentöjen toteutuessa (ilman selitystä, miksi mitkään negatiiviset takaisinkytkennät eivät toimisi), meitä odottaa peruuttamaton ilmastokatastrofi (muutaman sadan vuoden päästä), mikäli ilmasto lämpenee vielä asteen nykyisestä.

Vastuullista politiikkaa, vastuullista journalismia.

[Ajattelija2008]

Outi Alanko-Kahiluoto on kirjallisuudentutkija ja vihreiden kansanedustaja. Hän siis ottaa kantaa fysiikan kysymykseen kirjallisuustieteilijänä. Tuolle nauraisivat alpakatkin . Minulla on tarvittava koulutus arvioida asiaa, mutta kirjallisuustieteilijällä ei ole.

Olen jonkin verran kommunikoinut vihreiden kanssa tästä ilmastonmuutoskatastrofiuskosta. Pienen aineiston perusteella kyseessä on mielenterveyden häiriö. Depressiosta kärsivä projisoi oman masentuneisuutensa ulkopuolelta tulevaan keksittyyn uhkaan. Pystyn helposti perustelemaan heille, miksi pelko on turha. Argumenteilla ei kuitenkaan ole vaikutusta. Eihän depressiosta kärsivää saa parannettua sillä, että osoittaa kaiken olevan hyvin.

Ihmiskunnan historia tuntee vaikka kuinka paljon maailmanloppu-uskontoja. On turha toivo, että niitä saataisiin juurittua pois tiedolla ja asiallisella argumentoinnilla. Näin ollen Alanko-Kahiluodon kaltaiset ihmiset pitävät kiinni uskostaan kunnes joku toinen maailmanloppu-usko korvaa ilmastonmuutoksen.

[Lasse]

Ihmiskunnan historia tuntee vaikka kuinka paljon maailmanloppu-uskontoja. On turha toivo, että niitä saataisiin juurittua pois tiedolla ja asiallisella argumentoinnilla. Näin ollen Alanko-Kahiluodon kaltaiset ihmiset pitävät kiinni uskostaan kunnes joku toinen maailmanloppu-usko korvaa ilmastonmuutoksen.

*huokaus*

Täysin totta. Ongelma kuitenkin on, että tuolla uskolla siirretään iso kasa rahaa, monista taskuista, no, harvempiin taskuihin. Kysymys on vallasta, eikä tämän suuruusluokan ajatushäiriö syntynyt spontaanisti.

Henkilökohtaisella hiilibudjetilla saadaan tuleva dystopia yhä ankeammaksi:

[Luotsi]

Outi Alanko-Kahiluoto on kirjallisuudentutkija ja vihreiden kansanedustaja. Hän siis ottaa kantaa fysiikan kysymykseen kirjallisuustieteilijänä. Tuolle nauraisivat alpakatkin . Minulla on tarvittava koulutus arvioida asiaa, mutta kirjallisuustieteilijällä ei ole.

Olen jonkin verran kommunikoinut vihreiden kanssa tästä ilmastonmuutoskatastrofiuskosta. Pienen aineiston perusteella kyseessä on mielenterveyden häiriö.

No näinhän sitä voisi todeta oikeastaan kaikista uskonnoista. Mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen - ns "normaaliin" mielenterveyteen kun kuuluu alttius uskoa johinkin jota ei voida osoittaa tai todistaa fysikaalisesti todeksi.

[ämpee]

https://en.wikipedia.org/wiki/Vostok_Station#/media/File:Vostok_420ky_4curves_insolation.jpg
CO2 on vaihdellut 190 ppm - 290 ppm viimeisen 800 000 vuoden aikana, paitsi vuodesta 1900 eteenpäin.

Tuosta näkee, että 290 ppm ei riitä torjumaan alkavaa jääkautta. Mutta maapallolla on 580 ppm vuonna 2100, jonka veikkaan kyllä riittävän.

Se mitä siitä ei näe, on 800 vuoden viive hiilidioksidin nousuissa ja laskuissa lämpötilan muutoksen jälkeen.
Asteikko on siihen liian karkea.
Lämpenevä nostaa hiilidioksidin määrää, ja kylmenevä vähentää sitä.

Kuten jo mainitsin, alhainen hiilidioksiditaso ja jääkausi loppuu, eli jäät on sulattanut joku muu tekijä kuin hiilidioksidi.
Korkeasta hiilidioksiditasosta huolimatta jääkausi alkaa, eli hiilidioksidista ei ollut pidättelemään jääkauden alkua.
Lämpeneminen ja jäähtyminen ovat tapahtuneet hiilidioksidista riippumattomasti, ja juuri hiilidioksidin väitettyä lämmitysvaikutusta vastaan.

Kuinka suurella määrällä hiilidioksidi sitten alkaisi vaikuttamaan ?
Nähtävästi kertaluokkia suuremmalla mitä nykyään on tarjolla, mikä on pääteltävissä lämpenemistauosta joka on joko juuri päättynyt, tai joka on kohta päättämässä jatkosta.
Aika näyttää, hyvinkin pian.

[Huppupelikaani]

Alanko-Kahiluodon maailmanlopputwiittiin on tullut muutama naseva vastaus, johon harmiksemme OAK ei ole kommentoinut mitään.

https://twitter.com/outialanko/status/1040477323475275776

[Lasse]

Vastaani tuli kolme vuotta sitten nauhoitettu tohtori Tim Ballin luento. Tosi kovaa matskua.

The Climate, Science Based on Evidence, Tim Ball Part 1
https://www.youtube.com/watch?v=FZRxxkvt-pc

Skagit Education Outreach presents: The Climate, Science Based on Evidence Presented on May 30th, 2014 in Mount Vernon, Washington.

Luento on pätkitty seitsemään osaan, loputkin löytyvät tuolta:

https://www.youtube.com/user/AngryOstrichProd/videos?sort=dd&view=0&shelf_id=0

Kaiken lisäksi tohtori Ballilla on loistava huumorintaju, koko setti on stand-uppia. Suosittelen!

Herran kotisivu: http://drtimball.com/

[Ludicrous]

Se mitä siitä ei näe, on 800 vuoden viive hiilidioksidin nousuissa ja laskuissa lämpötilan muutoksen jälkeen.
Asteikko on siihen liian karkea.
Lämpenevä nostaa hiilidioksidin määrää, ja kylmenevä vähentää sitä.

Kuten jo mainitsin, alhainen hiilidioksiditaso ja jääkausi loppuu, eli jäät on sulattanut joku muu tekijä kuin hiilidioksidi.
Korkeasta hiilidioksiditasosta huolimatta jääkausi alkaa, eli hiilidioksidista ei ollut pidättelemään jääkauden alkua.
Lämpeneminen ja jäähtyminen ovat tapahtuneet hiilidioksidista riippumattomasti, ja juuri hiilidioksidin väitettyä lämmitysvaikutusta vastaan.

800 vuoden viive kuulostaa suurelta, mutta on aika mitätön ottaen huomioon luonnollisen ilmastonmuutoksen nopeuden. Tuossa 800 vuodessa lämpenemistä tapahtui alle 0,2 celsiusastetta eli vähemmän lämpenemistä kuin mitä on tapahtunut nyt kahdenkymmenen vuoden lämpenemistauon aikana. Hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa lämpeneminen lopulta kiihtyi 0,5 asteeseen vuosituhannessa. Tultaessa jääkauden viime maksimista nykyiseen minimiin CO2 oli tärkeä tekijä, mutta ei lämpenemisen laukaisin.

Jääkauden vaihtelun tärkeimpänä ajajana on Milankovićin jaksot (mj), jotka ovat säännöllisiä muutoksia maapallon kiertoliikkeessä. Yksistään ne eivät pystyisi aiheuttamaan havaitsemaamme vaihtelua, vaan havaintojen selittämiseen tarvitaan joukko negatiivisia ja positiivisia takaisinkytkentöjä. Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on kiistaton ja helposti laskettavissa, kuten myös kaasumaisen veden ja albedon. Tärkeimpiä vaikeita kohteita ovat pilvet (eivät yksiselitteisesti lämmittäviä tai viilentäviä) ja aerosolit (tarkka kemiallinen koostumus ilmakehässä ja siten vaikutus). Mj:n lämmittävässä vaiheessa CO2 toimii kiihdyttiminä ja viilentävässä vaiheessa jarruna.

Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on niin suuri, että vaikka olemme olleet viilenevässä vaiheessa n. 7000 vuotta, elämme tänä päivänä tämän jääkausiminimin lämpimintä aikaa. Mj:n viilenevä vaihe antaa myös hyvän arvion kysymykseen: "Kuinka paljon nykyisestä lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa?". Todennäköisesti enemmän kuin 100%, sillä ilmaston pitäisi viiletä ilman ihmisen vaikutusta.

[mannym]

Se mitä siitä ei näe, on 800 vuoden viive hiilidioksidin nousuissa ja laskuissa lämpötilan muutoksen jälkeen.
Asteikko on siihen liian karkea.
Lämpenevä nostaa hiilidioksidin määrää, ja kylmenevä vähentää sitä.

Kuten jo mainitsin, alhainen hiilidioksiditaso ja jääkausi loppuu, eli jäät on sulattanut joku muu tekijä kuin hiilidioksidi.
Korkeasta hiilidioksiditasosta huolimatta jääkausi alkaa, eli hiilidioksidista ei ollut pidättelemään jääkauden alkua.
Lämpeneminen ja jäähtyminen ovat tapahtuneet hiilidioksidista riippumattomasti, ja juuri hiilidioksidin väitettyä lämmitysvaikutusta vastaan.

800 vuoden viive kuulostaa suurelta, mutta on aika mitätön ottaen huomioon luonnollisen ilmastonmuutoksen nopeuden. Tuossa 800 vuodessa lämpenemistä tapahtui alle 0,2 celsiusastetta eli vähemmän lämpenemistä kuin mitä on tapahtunut nyt kahdenkymmenen vuoden lämpenemistauon aikana. Hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa lämpeneminen lopulta kiihtyi 0,5 asteeseen vuosituhannessa. Tultaessa jääkauden viime maksimista nykyiseen minimiin CO2 oli tärkeä tekijä, mutta ei lämpenemisen laukaisin.

Jääkauden vaihtelun tärkeimpänä ajajana on Milankovićin jaksot (mj), jotka ovat säännöllisiä muutoksia maapallon kiertoliikkeessä. Yksistään ne eivät pystyisi aiheuttamaan havaitsemaamme vaihtelua, vaan havaintojen selittämiseen tarvitaan joukko negatiivisia ja positiivisia takaisinkytkentöjä. Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on kiistaton ja helposti laskettavissa, kuten myös kaasumaisen veden ja albedon. Tärkeimpiä vaikeita kohteita ovat pilvet (eivät yksiselitteisesti lämmittäviä tai viilentäviä) ja aerosolit (tarkka kemiallinen koostumus ilmakehässä ja siten vaikutus). Mj:n lämmittävässä vaiheessa CO2 toimii kiihdyttiminä ja viilentävässä vaiheessa jarruna.

Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on niin suuri, että vaikka olemme olleet viilenevässä vaiheessa n. 7000 vuotta, elämme tänä päivänä tämän jääkausiminimin lämpimintä aikaa. Mj:n viilenevä vaihe antaa myös hyvän arvion kysymykseen: "Kuinka paljon nykyisestä lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa?". Todennäköisesti enemmän kuin 100%, sillä ilmaston pitäisi viiletä ilman ihmisen vaikutusta.

Ensimmäinen tummennettu. Anna tulla ja laita se matematiikka näytille. Kun se on kiistatonta ja helposti laskettavissa.

Toinen tummennettu. Kun pelkästään auringon pimennyksen aikaan ilmakehä varjossa viilenee usealla asteella. Niin kuinka hiilidioksidi toimiikaan jarruna? Miten se toimii kiihdyttävänä tekijänä kun ottaa huomioon sen lämmittävän vaikutuksen vähenevän mitä enemmän sitä on ilmakehässä?

Kolmas tummennettu. Viimeisen jäisen kauden jälkeen tai no viimeisen 10 000 vuoden sisällä on ollut nykyistä reilusti lämpimämpiä ajanjaksoja, mukaanlukien viimeisin eli keskiajan lämmin kausi. Joten jos olemme 7000 vuotta olleet viilenemässä ja aikaisemmin on ollut reilusti nykyistä lämpimämpää, niin emme voi elää jääkausiminimin lämpimintä aikaa.

Neljäs tummennettu, millä perusteella ilmaston pitäisi viilentyä ilman ihmistä? Kun ilmasto viileni puolella celsius asteella 1940 - 1970 välisenä aikana. Ja viimeisten parin vuosikymmenen aikana ei ilmasto käytännössä ole lainkaan lämmennyt vaikka hiilidioksidin määrä on kasvanut huikeasti, niin miksi ilmaston pitäisi viilentyä?

Lämmintä kautta on aina seurannut kylmä kausi ja kylmää kautta lämmin. Elämme nyt modernia lämmintä kautta, jonka lämpeneminen alkoi ennen teollista vallankumousta ja joka on jatkunut käytännössä samaa tahtia, päästöistä riippumatta siitä hetkestä viime vuosituhannen loppuun, jonka jälkeen ollaan käytännössä oltu lämpenemättömässä tilassa.

Mutta kun se on niin helppoa, saa suorittaa. Odotan en nyt henkeäni pidätellen, enkä kovin innoissani tätä uusintaa.

[Ajattelija2008]

En ymmärrä, mitä nimimerkki Ludicrous tarkoittaa sillä, että lämpeneminen oli 0.5 C / 1000 vuotta.

Viimeinen jääkausi päättyi äkisti 11 500 vuotta sitten ja lämpeneminen oli jopa 5 C / 500 vuotta. Lämpeneminen tapahtuu yhtäkkiä, koska lämpö sulattaa Siperian ja Kanadan jäätiköt hujauksessa ja auringon valo ei enää heijastu avaruuteen.

CO2 lisääntyy vasta lämpenemisen jälkeen. Sitä vapautuu ehkä mätänemisen takia sekä liukeneminen mereen vähenee, kun vesi on lämmin.

Jääkausi alkaa hitaasti. Lasku on 0.5 C / 1000 vuotta. Koska nykyinen lämpökausi on jatkunut pitempään kuin muut, niin jääkausi on luultavasti nyt jo alkamassa. Ihmisen toiminta viivyttää sitä 500 vuotta, kunnes CO2 on imeytynyt maaperään.

Vuonna 3018 ilmastotieteilijät tietävät paljon enemmän. Ilmastotiede on polkenut paikallaan viimeiset 25 vuotta. Kukaan ei osannut ennustaa vuoden 2015 lämpöhuippua ja sitä, että lämpötila sen jälkeen laskee hitaasti ainakin 3 vuotta.

https://oz4caster.files.wordpress.com/2014/11/climate-reconstructions-500000-years2.gif
Tuolla on aika tarkka graafi ei jääkairauksien sekä sedimenttitutkimuksen tuloksista. Kunnolla ei tiedetä, miten isotoopit pitää matchata lämpötilaan, joten nuo lukuarvot ovat vain suuntaa antavia.

Eem-kauden huippu 125 000 vuotta sitten oli jopa 4 C nykyistä lämpötilaa korkeampi. Pähkinäpensas kasvoi Oulussa silloin.

Eem-kauden lopussa lämpötila laski 8 C noin 10 000 vuoden aikana. Viimeisen jääkauden aikana lämpötila heilahteli erittäin nopeasti 3 C amplitudilla. Jos Neandertalin ihmisillä olisi ollut ilmastotieteilijöitä, he olisivat koko ajan varoittaneet hirveän nopeasta ilmastonmuutoksesta.

Viimeisen jääkauden päättyessä lämpötila nousi parissa tuhannessa vuodessa 10 C, mutta viileni äkkiä uudestaan 6 C. Salpausselät ovat syntyneet noin 1000 vuoden mittaisen viileän kauden aikana.

Jos ihminen ei puutu peliin, niin maapallon keskilämpötila on siis arviolta 8 C nykyistä alempi vuonna 12 018. Silloin on paljon ilmastopakolaisia tunkemassa Afrikkaan. Onneksi humaanit afrikkalaiset päästävät nuo poloiset sinne lämmittelemään.

[ämpee]

Se mitä siitä ei näe, on 800 vuoden viive hiilidioksidin nousuissa ja laskuissa lämpötilan muutoksen jälkeen.
Asteikko on siihen liian karkea.
Lämpenevä nostaa hiilidioksidin määrää, ja kylmenevä vähentää sitä.

Kuten jo mainitsin, alhainen hiilidioksiditaso ja jääkausi loppuu, eli jäät on sulattanut joku muu tekijä kuin hiilidioksidi.
Korkeasta hiilidioksiditasosta huolimatta jääkausi alkaa, eli hiilidioksidista ei ollut pidättelemään jääkauden alkua.
Lämpeneminen ja jäähtyminen ovat tapahtuneet hiilidioksidista riippumattomasti, ja juuri hiilidioksidin väitettyä lämmitysvaikutusta vastaan.

800 vuoden viive kuulostaa suurelta, mutta on aika mitätön ottaen huomioon luonnollisen ilmastonmuutoksen nopeuden. Tuossa 800 vuodessa lämpenemistä tapahtui alle 0,2 celsiusastetta eli vähemmän lämpenemistä kuin mitä on tapahtunut nyt kahdenkymmenen vuoden lämpenemistauon aikana. Hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa lämpeneminen lopulta kiihtyi 0,5 asteeseen vuosituhannessa. Tultaessa jääkauden viime maksimista nykyiseen minimiin CO2 oli tärkeä tekijä, mutta ei lämpenemisen laukaisin.

Mistä tälläiset tarkat astelukemat ovat kotoisin ?
Eivät ainakaan kommentoinnin kohteena olevasta käyrästöstä.
Jos lämpötila muuttuu ensin ja vasta sitten hiilidoksidi, niin on melko mahdotonta väittää lämpötilan muutoksen olevan hiilidioksidin muutoksen syytä.

Jääkauden vaihtelun tärkeimpänä ajajana on Milankovićin jaksot (mj), jotka ovat säännöllisiä muutoksia maapallon kiertoliikkeessä. Yksistään ne eivät pystyisi aiheuttamaan havaitsemaamme vaihtelua, vaan havaintojen selittämiseen tarvitaan joukko negatiivisia ja positiivisia takaisinkytkentöjä. Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on kiistaton ja helposti laskettavissa, kuten myös kaasumaisen veden ja albedon. Tärkeimpiä vaikeita kohteita ovat pilvet (eivät yksiselitteisesti lämmittäviä tai viilentäviä) ja aerosolit (tarkka kemiallinen koostumus ilmakehässä ja siten vaikutus). Mj:n lämmittävässä vaiheessa CO2 toimii kiihdyttiminä ja viilentävässä vaiheessa jarruna.

Sitä laskukaavaa minäkin jo haluaisin ihmetellä.

Milankovicin jaksot eivät nekään ole aivan ongelmattomia, niihin liittyy merkittävän paljon kummallisuuksia joita kovasti koitetaan pähkäillä edelleen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Milankovi%C4%87in_jaksot
Ehkä on valistunein arvaus tähän mennessä.

Milankovicin jaksot nimittäin eivät oikein täsmää jääkausien kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/100_000_vuoden_jakson_ongelma

Milankovicin jaksojen yhteisvaikutuksen arvioidaan olevan 0,2 astetta celsiusta, joten siinäkin on selittelemistä.

Yksiselitteistä sen sijaan on, että hiilidioksidin ollessa alimmillaan jäätiköt romahtavat, ja alkaa lämpökausi.
Yhtä yksiselitteistä on, että lämpökauden loppuessa hiilidioksidi on lähes korkeimmillaan ja silti jäätiköityminen alkaa.
Kummassakin tapauksessa hiilidioksidi nousee tai laskee sille ominaisella viivellä.
Häntä, siis hiilidioksidi, ei heiluta koiraa, ilmastoa, vaan seuraa sitä nöyrästi.

Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus on niin suuri, että vaikka olemme olleet viilenevässä vaiheessa n. 7000 vuotta, elämme tänä päivänä tämän jääkausiminimin lämpimintä aikaa. Mj:n viilenevä vaihe antaa myös hyvän arvion kysymykseen: "Kuinka paljon nykyisestä lämpenemisestä on ihmisen aiheuttamaa?". Todennäköisesti enemmän kuin 100%, sillä ilmaston pitäisi viiletä ilman ihmisen vaikutusta.

Tunturijärvissä makaavat hiljaiset todistajat ovat boldatusta väitteestäsi täysin eri mieltä.
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/puiden-vuosilustot/
http://lustiag.pp.fi/HS_TM_2004.pdf

[Ludicrous]

Ensimmäinen tummennettu. Anna tulla ja laita se matematiikka näytille. Kun se on kiistatonta ja helposti laskettavissa.

Toinen tummennettu. Kun pelkästään auringon pimennyksen aikaan ilmakehä varjossa viilenee usealla asteella. Niin kuinka hiilidioksidi toimiikaan jarruna? Miten se toimii kiihdyttävänä tekijänä kun ottaa huomioon sen lämmittävän vaikutuksen vähenevän mitä enemmän sitä on ilmakehässä?

Kolmas tummennettu. Viimeisen jäisen kauden jälkeen tai no viimeisen 10 000 vuoden sisällä on ollut nykyistä reilusti lämpimämpiä ajanjaksoja, mukaanlukien viimeisin eli keskiajan lämmin kausi. Joten jos olemme 7000 vuotta olleet viilenemässä ja aikaisemmin on ollut reilusti nykyistä lämpimämpää, niin emme voi elää jääkausiminimin lämpimintä aikaa.

1. ΔH = 5,35 ln(B/A) W m^(-2), vastaa noin 1,1 °C:n lämpenemistä aina kun hiilidioksidin konsentraatio tuplaantuu.

2. Auringon pimennykset ovat erittäin lyhyt kestoisia, paikallisia ilmiöitä. Lisäksi ne ovat jaksollisia, eli niillä ei ole trendiä, ei jatkoon.

Tummennettu kohta on yksiselitteisesti väärin. Muiden tekijöiden pysyessä samana, suuremmalla hiilidioksidikonsentraatiolla on suurempi lämmittävä vaikutus, aina. Hiilidioksidin lämmittävä vaikutus kasvaa logaritmisesti n. 20 000 ppm asti ja siitä eteen päin nk. ylilogaritmisesti. Tämmöstä tuubaa tuskin edes Anthony Watts puskee pihalle, onko tämä jotain Hellerin juttuja?

3. Viimeisen 10 000 vuoden aikana on ollut kaksi suhteellisen stabiilia lämmintä kautta n. 8000 ekr. - 3000 ekr. ja 1300 ekr. - 1100 jkr. Koko aikakausi oli 1600-lukua lämpimämpää. Olemme kuitenkin viime vuosina kivunneet näiden kausien ohi. Toivoin asiayhteydestä selviävän 7000 vuoden viilenemisen tarkoittavan, että tuon ajan Milankovićin jakso on ollut viilenevässä vaiheessa. Mainittava viileneminen alkoi 2000 vuotta myöhemmin. Ja tuon luonnollisen viilenemisen vastaisesti ihminen on toiminnallaan onnistunut kääntämään trendin ihan tässä viime aikoina tuolla aikaskaalalla mitattuna. Olet ehkä kuullutkin tästä joskus? Pidetään yleensä ottaen aika merkittävänä juttuna.

Ohessa visualisointia auttava kuva helpottavalla merkinnällä.

En ymmärrä, mitä nimimerkki Ludicrous tarkoittaa sillä, että lämpeneminen oli 0.5 C / 1000 vuotta.

Viimeinen jääkausi päättyi äkisti 11 500 vuotta sitten ja lämpeneminen oli jopa 5 C / 500 vuotta. Lämpeneminen tapahtuu yhtäkkiä, koska lämpö sulattaa Siperian ja Kanadan jäätiköt hujauksessa ja auringon valo ei enää heijastu avaruuteen.

Jääkausi alkaa hitaasti. Lasku on 0.5 C / 1000 vuotta. Koska nykyinen lämpökausi on jatkunut pitempään kuin muut, niin jääkausi on luultavasti nyt jo alkamassa. Ihmisen toiminta viivyttää sitä 500 vuotta, kunnes CO2 on imeytynyt maaperään.

Lämpeneminen globaalisti oli Mil. syklin ja CO2:n yhteisvaikutuksesta parhaimmillaan 0.5 C / 1000 vuotta. Myöhemmin lämpötilan nousu oli 1 C / 1000 vuotta, mutta silloin vesi ja jään vähentyminen olivat tärkeässä roolissa. Nuo sinun lukusi ovat jonkun jäätikön lukuja, missä lämpötilan muutokset olivat hurjan nopeita. Viime jääkausimaksimista tähän -minimiin liukuminen otti noin 10 000 vuotta eikä lämpeneminen kokonaisuudessaan ollut viittä celsius-astetta.

Ohessa asiaan liittyvä kuva.

Vuonna 3018 ilmastotieteilijät tietävät paljon enemmän. Ilmastotiede on polkenut paikallaan viimeiset 25 vuotta. Kukaan ei osannut ennustaa vuoden 2015 lämpöhuippua ja sitä, että lämpötila sen jälkeen laskee hitaasti ainakin 3 vuotta.

Aika hassu lämpöhuippu 2015, kun sen jälkeen on ollut kaksi kyseistä vuotta lämpimämpää vuotta 2016 ja 2017.