Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[jmk]

Kaupallinen laitos on sitten ihan eri juttu. Äskettäin S-ryhmä ilmoitti asentavansa runsaasti aurinkovoimaa liiketilojensa katoille: https://yle.fi/uutiset/3-10160938
Syy tuskin on se, että aurinkovoima on niin tavattoman kannattamatonta ja kallista.

Kaupallinen... S-ryhmä... köhö köh 

S-ryhmän päätöksenteko nyt ei välttämättä perustu ihan liiketaloudellisiin etuihin. Ideologia jyrää.

[MW]

***
Mietityttää kestävätkö nuo elementit sen 16 vuotta, ja tuottavatko ne koko elinkaarensa ajan yhtä hyvin, ja paljonko niitä tarvitsee tuona aikana huoltaa ?

Jotenkin jää sellainen vaikutelma ettei aurinkovoima ihan vielä ole lyömässä itseään läpi, ainakaan taloudellisesti.

Tasakatoilla, lumi- ja jääkuorman alla? Varmasti kestävät, puolitoista vuotta. Tai voisihan niitä lämmittää 4 kuukautta vuodesta sähköllä, että pysyvät puhtaana? 

[Pentecost]

Kaupallinen laitos on sitten ihan eri juttu. Äskettäin S-ryhmä ilmoitti asentavansa runsaasti aurinkovoimaa liiketilojensa katoille: https://yle.fi/uutiset/3-10160938
Syy tuskin on se, että aurinkovoima on niin tavattoman kannattamatonta ja kallista.

Joo, kun saavat investointiTUKEA riittävästi. Noita tukia jaellaan nimenomaan maatiloille ja liikerakennuksille eikä firma itse maksa niistä mitään. Miksi sanoa ei, kun joku toinen maksaa laskun?

Tälläiset aurinkopaneelihärpäkkeet asensi paikallinen kauppias kolossinsa katon täyteen. Hinta hänelle ei mitään. Ylijäämäenergia kuulemme vielä myydään verkkoon.

Sinä ja minä maksamme.

[Peltipaita]

Sähköauton lämmitystä voi ajatella myös bensakoneen hyötysuhteen kautta. Bensamoottorissa 40% bensan energiamäärästä muuttuu liike-energiaksi ja loput lämmöksi. Jos bensa-auto kuluttaa tunnissa 10 litraa bensaa, 6 litraa siitä menee hukkaan erinäisiin lämpöhäviöihin eri osiin autoa. Sanotaan että 3 litraa tunnissa käytetään auton lämmitykseen pakkasella. Moottoribensiinin energiasisältö on 8,96 kWh/litra. Kabiinin lämmitykseen menisi energiaa siis (3 litraa tunnissa) (teho n. 27 kw) eli lähes saman verran kuin auton liikuttamiseen (4 litraa tunnissa.)

Sähköauto pohjoisissa olosuhteissa on kaukainen haave. Fysiikan lait tulevat ikävästi tielle. Toki voitaisiin tehdä sähköauto jossa olisi tuo erillinen 27 kilowatin polttoainelämmitin. Vaan olisiko se sitten enää sähköauto? Polttomoottorin hyötysuhde on huono. Tietyissä, kylmissä olosuhteissa siitä huonosta hyötysuhteesta on oikeaa hyötyä.

[MW]

En ole perehtynyt, mutta minun on annettu ymmärtää, että hyötysuhde olisi vieläkin huonompi, 15 - 20%. Mene ja tiedä. Ja miten hyötysuhde muuttuu tehon lisääntyessä. Vaikea uskoa, että 'high performance' vehkeet, jotka siirtävät katuun vaikkapa 600 hv, pärsäisivät 4 megawatin edestä tehoa harrakoille.

Webastolla varmaan tiedetään, paljonko tehoa kabiinin lämmittämiseen vaaditaan keskimäärin, eri olosuhteissa.

[Peltipaita]

Taisi olla dieselin hyötysuhde tuo 40%. Bensalla vähän vähemmän, ehkä 35. Osakuormalla bensa on paljon huonompi mutta hanat kaakossa tilanne tasoittuu.

[jka]

Sähköauton lämmitystä voi ajatella myös bensakoneen hyötysuhteen kautta. Bensamoottorissa 40% bensan energiamäärästä muuttuu liike-energiaksi ja loput lämmöksi. Jos bensa-auto kuluttaa tunnissa 10 litraa bensaa, 6 litraa siitä menee hukkaan erinäisiin lämpöhäviöihin eri osiin autoa. Sanotaan että 3 litraa tunnissa käytetään auton lämmitykseen pakkasella. Moottoribensiinin energiasisältö on 8,96 kWh/litra. Kabiinin lämmitykseen menisi energiaa siis (3 litraa tunnissa) (teho n. 27 kw) eli lähes saman verran kuin auton liikuttamiseen (4 litraa tunnissa.)

Sähköauto pohjoisissa olosuhteissa on kaukainen haave. Fysiikan lait tulevat ikävästi tielle. Toki voitaisiin tehdä sähköauto jossa olisi tuo erillinen 27 kilowatin polttoainelämmitin. Vaan olisiko se sitten enää sähköauto? Polttomoottorin hyötysuhde on huono. Tietyissä, kylmissä olosuhteissa siitä huonosta hyötysuhteesta on oikeaa hyötyä.

27kW kabiiniin lämmitykseen? No ei varmasti. Erillisellä 1kW sisätilalämmittimellä lämpiää auto kuin auto. Vertailukohdaksi 10kW sähkökiuas on jo ihan helvetin tehokas ja harvasta kodista löytyy edes tuommoista. 27 kW kiukaalla lämmitetään luokkaa uimahallin saunoja. Meinaat että sellainen tarvitaan auton kabiinin lämmittämiseen?

[Peltipaita]

Sähköauton lämmitystä voi ajatella myös bensakoneen hyötysuhteen kautta. Bensamoottorissa 40% bensan energiamäärästä muuttuu liike-energiaksi ja loput lämmöksi. Jos bensa-auto kuluttaa tunnissa 10 litraa bensaa, 6 litraa siitä menee hukkaan erinäisiin lämpöhäviöihin eri osiin autoa. Sanotaan että 3 litraa tunnissa käytetään auton lämmitykseen pakkasella. Moottoribensiinin energiasisältö on 8,96 kWh/litra. Kabiinin lämmitykseen menisi energiaa siis (3 litraa tunnissa) (teho n. 27 kw) eli lähes saman verran kuin auton liikuttamiseen (4 litraa tunnissa.)

Sähköauto pohjoisissa olosuhteissa on kaukainen haave. Fysiikan lait tulevat ikävästi tielle. Toki voitaisiin tehdä sähköauto jossa olisi tuo erillinen 27 kilowatin polttoainelämmitin. Vaan olisiko se sitten enää sähköauto? Polttomoottorin hyötysuhde on huono. Tietyissä, kylmissä olosuhteissa siitä huonosta hyötysuhteesta on oikeaa hyötyä.

27kW kabiiniin lämmitykseen? No ei varmasti. Erillisellä 1kW sisätilalämmittimellä lämpiää auto kuin auto. Vertailukohdaksi 10kW sähkökiuas on jo ihan helvetin tehokas ja harvasta kodista löytyy edes tuommoista. 27 kW kiukaalla lämmitetään luokkaa uimahallin saunoja. Meinaat että sellainen tarvitaan auton kabiinin lämmittämiseen?

Kaksikymmentä astetta pakkasta, ympärillä lähinnä lasia, peltiä ja nopeasti liikkuvaa ilmaa. Täysin eri asia kuin eristetty rakennus. 1kw liikkuvan auton lämmityksessä on kyllä lähes sama kuin ei mitään. Tämä on nimenomaan yksi sähköauton suuri pulma. 1 kilowatti ei sitä kyllä olisi.

[jmk]

Sähköauton lämmitystä voi ajatella myös bensakoneen hyötysuhteen kautta. Bensamoottorissa 40% bensan energiamäärästä muuttuu liike-energiaksi ja loput lämmöksi. Jos bensa-auto kuluttaa tunnissa 10 litraa bensaa, 6 litraa siitä menee hukkaan erinäisiin lämpöhäviöihin eri osiin autoa.

Tähän asti ok, tosin kohtalainen bensasyöppö on kun menee 10 litraa tunnissa.

Sanotaan että 3 litraa tunnissa käytetään auton lämmitykseen pakkasella.

Mutta oliko tähän kohtaan muuta perustelua kuin että sanotaan?

Meinaan menee sitä lämpöä aika lailla muuallekin kuin kabiiniin. Iso osa taitaa mennä jo pakoputkesta harakoiden lämmittämiseen. Ei mulla tästä lukuja ole.

[jmk]

^ Yksi kohta missä voi helposti tulla heittoa eri laskujen välille on "auton lämmitys" versus "matkustamon lämmitys". (Esim. siinä sähköautossa ei riitä että matkustamo pidetään lämpimänä, kun akkujakin pitää lämmittää.)

[Peltipaita]

Sähköauton lämmitystä voi ajatella myös bensakoneen hyötysuhteen kautta. Bensamoottorissa 40% bensan energiamäärästä muuttuu liike-energiaksi ja loput lämmöksi. Jos bensa-auto kuluttaa tunnissa 10 litraa bensaa, 6 litraa siitä menee hukkaan erinäisiin lämpöhäviöihin eri osiin autoa.

Tähän asti ok, tosin kohtalainen bensasyöppö on kun menee 10 litraa tunnissa.

Sanotaan että 3 litraa tunnissa käytetään auton lämmitykseen pakkasella.

Mutta oliko tähän kohtaan muuta perustelua kuin että sanotaan?

Meinaan menee sitä lämpöä aika lailla muuallekin kuin kabiiniin. Iso osa taitaa mennä jo pakoputkesta harakoiden lämmittämiseen. Ei mulla tästä lukuja ole.

Laakerihäviöt, lämmön siirtyminen jäähdytysveteen, pakokaasut, renkaiden muodonmuutokset, ilmanvastus... Voi ajatella sitä kymmentä litraa jonka kuvitteellinen auto kuluttaa ja yrittää ottaa hukkalämmön talteen eri osioista. Millä lämmittäisi talon? Renkaiden lämmöillä? laakeri ja vaihteistolämmöillä, pakokaasuilla, vai jäähdytysveteen siirtyneellä energialla? Veikkaan että jäähdytysvesi on se suurin osa. Renkaat voivat olla yllättävät energiatuhlarit. Suht.  paljon pinta-alaa  kosketuksissa kylmään maahan ja ilmaan voi siirtää lämpöä paljon harakoille. Pakokaasu on suht. lämmintä mutta siinä ei ole massaa. Vähän sama kuin joku hengittelisi. Ei sillä juuri lämmitä.

[jka]

Kaksikymmentä astetta pakkasta, ympärillä lähinnä lasia, peltiä ja nopeasti liikkuvaa ilmaa. Täysin eri asia kuin eristetty rakennus. 1kw liikkuvan auton lämmityksessä on kyllä lähes sama kuin ei mitään. Tämä on nimenomaan yksi sähköauton suuri pulma. 1 kilowatti ei sitä kyllä olisi.

Käsittääkseni sähköautojen lämmittimet ovat tälläkin hetkellä luokkaa 4kW. Puheet jostain 27 kW on kyllä edelleen overkilliä.

Asiaa voi helposti kokeilla. Laitat kaksi 2kW hiustenkuivaajaa puhaltamaan tuulilasin nurkista. Väitän että matkustustusmukavuus on 100-kertaa parempi kuin tällä hetkellä. Nuo kun antavat lämpöä 10 sekunnin päälläolon jälkeen. Polttomoottori lämmittää ylipäätään mitään vasta 10 minuutin ajon jälkeen. Kun suurin osa ajoista on luokkaa 10 minuuttia niin polttomoottorihan ei lämmitä juuri koskaan. Ainakin itselläni on tilanne tämä. Ainoa millä saan omiin ajoihini lämpöä on istuinlämmitys ja erillinen sisätilalämmitys. Eli tässä suhteessa sähköauton hankinta ainoastaan parantaisi omaa ajomukavuuttani.

[ämpee]

Kovin hanakasti ei noiden sähköautojen sisälämmittimien tehoja laiteta esille, minkä toisaalta ymmärtää kun ne eivät akkuvetoisessa välineessä nouse kuitenkaan myyntivalteiksi.
Löytämässäni linkissä kerrotaan vuoden 20?? Nissan Leafin ajokokemuksesta, ja samassa yhteydessä kerrotaan sen sisätilalämmittimen olevan 4,5kW kokoinen.
Artikkeli kuitenkin käsittelee enemmän vuoden 2013 Nissan Leafin mallia, jossa on lämpöpumppu joka pahimmillaan ottaa 3kW ja kabinetin lämmettyä 1kW.
http://www.sauliala.fi/sahkoautoilija-yllatti-talven-ikaankuin/

Artikkeli on hivenen sekava, enkä ole täysin varma ovatko esitetyt lukemat aivan kohdillaan vai eivät, mutta lähden olettamuksesta niiden olevan kokoluokan suhteen jokseenkin oikein.
Nuokin lukemat selittävät aivan hyvin roimasti alentuvia ajokilometrejä.

Sähköautoilulla on vielä pitkä ja jäinen tie kuljettavanaan ennen kuin siitä saadaan jalostettua merkittävä liikennöintiväline meidän maamme olosuhteisiin.
Erikoisuuden tavoittelijoille se on nykyisellään jo melko käyttökelpoinen, ajetaanhan meillä avoautoillakin.

[Peltipaita]

Auton lämmityksessä on se pulma että ilma on otettava koko ajan ulkoa tai muuten alkaa  lasit huurtua hengityskosteudesta.

[Roope]

Ylellä levitetään uskomatonta huuhaata tieteen nimissä:

Professorin mielestä on edesvastuutonta uutisoida suomalaisten syntyvyyden laskusta: ilmastonmuutos voi tuoda jopa miljoona pakolaista Suomeen

Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiahon mukaan länsimaisten ihmisten, kuten suomalaisten, kulutus tulee aiheuttamaan maapallon elinolojen köyhtymistä siinä määrin, että 30 vuodessa puhutaan jo sadoista miljoonista pakolaisista.

[...]

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Janne Kotiaholla on aiheesta sekä maailmanlaajuinen kokonaiskuva että mielipide. Kotiaho on ollut mukana laatimassa huolestuttavaa, kansainvälistä raporttia, joka koskee luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluiden tilaa. 129 hallitusta hyväksyi maaliskuussa Kolumbiassa kansainvälisen luontopaneeli IPBES:in laatiman raportin.

[...]

Pröystäilevästä kulutuksesta Kotiaho pääseekin toiseen ennusteeseen: jos elinympäristöjen heikentyminen jatkuu nykyiseen tahtiin ja ilmastonmuutos otetaan huomioon, koko maapallon mittakaavassa kymmenesosa viljelysmaasta menetetään – keskimäärin. Paikoitellen viljelysmaista voidaan menettää jopa puolet, ja tuo ennuste osuu sellaisiin maapallon alueisiin, joissa väestöä on eniten.

Se tarkoittaa sitä, että vuoteen 2050 mennessä 50–700 miljoonaa pakolaista lähtee liikkeelle kuivilta alueilta, kuten Saharan eteläpuolelta.

Kun muutama vuosi sitten puhuttiin pakolaiskriisistä, tarkoitettiin noin 32 000 ihmisen saapumista Suomeen. Tulevaisuudessa kulutushysterian, ilmastonmuutoksen ja viljelysmaiden puutteen seurauksia pakenevia ihmisiä voi Kotiahon mukaan olla Suomen rajoilla jopa miljoona.

Tässäkin professori kääntää peilin itseemme. Suomalaiset kuuluvat Kotiahon mukaan maailman eniten kuluttavien ihmisten joukkoon: suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin vastikään, sillä jos jokainen kuluttaisi luonnonvaroja kuten me, tarvitsisimme 3,6 maapalloa yhden sijaan (Ilta-Sanomat).

Elinympäristön tuhoutumisen taustalla on toinenkin syy: maailmanlaajuinen väestönkasvu. Ympyrä sulkeutuu, ja tulemme takaisin kotoisten synnytystalkoiden ja suomalaisten syntyvyyden laskun taivastelun äärelle.

– Kulutus tietysti lisääntyy, jos ihmisiä on enemmän. Maailmanlaajuisesti ihmispopulaatio on siinä vaiheessa, että se kasvaa järkyttävän nopeasti tällä hetkellä, sanoo Janne Kotiaho.

Ja juuri siksi hän pitää kansanedustajien ja median rummutusta suomalaisten syntyvyyden laskusta edesvastuuttomana.

– Mielestäni on kamalaa, että päätöksentekijät ja media ruokkivat yleisössä tai kansalaisissa sellaista ajatusta, että "voi hirveää, suomalaisia syntyy vähemmän", Kotiaho toteaa.

Luonnollinen väestönkasvu Suomessa on negatiivinen (Ilta-Sanomat). Professori Kotiahon näkemyksen mukaan Suomen väestönkasvu on kuitenkin voiton puolella: porukkaa tulee lisää joka vuosi kymmeniä tuhansia (MTV), osin toki maahanmuuton seurauksena.

– Jos ajattelemme, että kymmeniä tai satoja miljoonia ihmisiä tulee lähtemään massapakolaisuuteen, ihmiset eivät ole loppumassa planeetaltamme ensimmäisenä.

Yle 17.4.2018

Tuo IPBESin raportin ennuste jopa 700 miljoonasta ilmastopakolaisesta vuonna 2050 taitaa olla ylivoimaisessa johdossa tällä hetkellä, samoin professori Kotiahon ennuste jopa miljoonasta ihmisestä Suomen rajoilla.

Vastaavia ennusteita on toki keksitty ennenkin. Vuoden 2005 YK-ennusteen mukaan ilmastopakolaisia piti olla 50 miljoonaa vuonna 2010. Ei näkynyt massapakolaisuutta meillä tai muuallakaan. Nykyiset maailmanlopun ennusteet etäännytetäänkin häveliäästi kymmenien vuosien päähän.

Termiä "ilmastopakolainen" käytetään tahallaan harhaanjohtavasti. Se ei tarkoita tuhansia kilometrejä suojaa etsivää nääntyvää pakolaista vaan yksinkertaisesti ihmistä, joka joutuu siirtymään elinympäristön muuttumisen vuoksi toiseen paikkaan. Vaikka sitten sata metriä tai kilometriä. Tällaisia ihmisiä kertyy kymmenien vuosien aikana kymmeniä ellei satoja miljoonia, mutta se ei tarkoita kymmenien miljoonien pakolaisten yhtäaikaisia kansainvaelluksia vaan ihmisten muuttamista paikasta toiseen. Yhtä hullua olisi puhua miljoonista "työttömyyspakolaisista", kun ihmiset joutuvat siirtymään toisaalle työn perässä.

Täsmentämätön skenaario miljoonasta ihmisestä Suomen rajalla vaatii professorilta paljon selityksiä. Keitä he olisivat? Miten he päätyisivät tänne? Maailmassa on jo nyt miljardeja ihmisiä, jotka epäilemättä haluaisivat korkeamman elintason Suomeen, mutta heillä ei ole keinoa päästä tänne asti. Sama pätee vielä suuremmassa määrin "ilmastopakolaisiin", jollaisia Suomen laki ei edes tunne.

[Nikolas]

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori Janne Kotiaholla on väestönvaihto mielessä. Kuolkaapa suomalaiset kiireesti pois edestä. Tänne on kohta tunkua.

[jka]

Sähköautoilulla on vielä pitkä ja jäinen tie kuljettavanaan ennen kuin siitä saadaan jalostettua merkittävä liikennöintiväline meidän maamme olosuhteisiin.
Erikoisuuden tavoittelijoille se on nykyisellään jo melko käyttökelpoinen, ajetaanhan meillä avoautoillakin.

Itselläni ei ole sähköautoa eikä edes hybridiä mutta kuten tuossa jo edellä sanoin niin riippuu täysin ajoprofiilista. Jos suurin osa ajoista on luokkaa 10 minuutin matkoja pääkaupunkiseudulla niin sähköauto on kyllä aika ylivoimainen jopa tuon lämmityksen suhteen talvella. Koko viime talvena oli ylipäätään muutama päivä jolloin viitsin laittaa edes autolämmityksen ajastimeen aamulla. Muuten ei tarvinnut sen kummempaa lämmitystä koko talvena. Ja kuten jo sanoin sekin lämmitys tuli istuinlämmittimestä. Bensamoottori ei pääse minun ajoillani koskaan siihen pisteeseen että ylipäätään lämmittäisi mitään.

Tällöin joku argumentti että et pääse sähköautolla Helsingistä Ivaloon 30 asteen pakkasessa on yhdentekevä. Omalla kohdallani kyse ei ainakaan olisi millään tavalla erikoisuuden tavoittelusta. Kyse on puhtaasti ajomukavuudesta ja kylmastä talousmatematiikasta mikä on halvempaa.

[Golimar]

Ainakin uudemmissa dieseleissä EGR-järjestelmä jäähdyttää takaisinkierrätettävää pakokaasua jäähdytysnesteellä mikä viherpiiperryksen lisäksi nopeuttaa auton lämpenemistä huomattavasti kylmällä säällä.

[Vesa Heimo]

Ainakin uudemmissa dieseleissä EGR-järjestelmä jäähdyttää takaisinkierrätettävää pakokaasua jäähdytysnesteellä mikä viherpiiperryksen lisäksi nopeuttaa auton lämpenemistä huomattavasti kylmällä säällä.

Kyllä nykyisten pikkudieselien saaminen lämpöiseksi pakkasella vaatii ajonaikaisen lisälämmittimen päälläpitämisen sekä viimasuojan, jonka pitäisi kyllä olla vakiovaruste pohjoismaissa myytävissä autoissa. Lyhyillä matkoilla kun sitä webastoa ei voi mahdottomia käyttää ennakkoon ilman että akku loppuu jossain vaiheessa- ellei sitten lataile sitä sähkötolpasta.

[Peltipaita]

Itselläni ei ole sähköautoa eikä edes hybridiä mutta kuten tuossa jo edellä sanoin niin riippuu täysin ajoprofiilista. Jos suurin osa ajoista on luokkaa 10 minuutin matkoja pääkaupunkiseudulla niin sähköauto on kyllä aika ylivoimainen jopa tuon lämmityksen suhteen talvella. Koko viime talvena oli ylipäätään muutama päivä jolloin viitsin laittaa edes autolämmityksen ajastimeen aamulla. Muuten ei tarvinnut sen kummempaa lämmitystä koko talvena.

Sinun ajoprofiiliin sähköauto näyttäisikin sopivan ihan hyvin. Auto on kuitenkin kallis investointi ja sillä pitäisi olla myös kohtuullinen jälleenmyyntiarvo. Harvalle ihmiselle riittää että autolla ajetaan se 10 minuuttia kerralla. Jos autolla ei pääse sanotaanko kolmeasataa kilometriä talvipakkasessa mukavan lämpöisesti, karsiutuu ostajaehdokkaat aika tehokkaasti.

[Vesa Heimo]

Jos autolla ei pääse sanotaanko kolmeasataa kilometriä talvipakkasessa mukavan lämpöisesti, karsiutuu ostajaehdokkaat aika tehokkaasti.

Itseasiassa jos jokainen autoilija käsi sydämellä laskisi montako kertaa vuodessa ajaa yli 150km siivun niin se porukka jolle tuo riittää poislukien alle 10 reissua, on aika runsaslukuinen. Sitten kun miettii siihen vielä sen että kuinka suuri haitta niissä muutamassa pidemmässä reissussa on se että matka-aika venyy muutaman kerran vuodessa lataus-stoppien takia.

Työkaverille on tulossa Teslan S (noi liikkuu käytettynä aika rivakasti) ja lupasin jo että voi päikseenvaihdolla lainata mun farkkudieseliä jos on tarvis mennä kerralla sellainen matka/reissu johon Tesla ei oikein enää taivu.

Meinasi kesällä pakata perheen ja ajella Ruotsin läpi Legolandiaan. Latausverkosto on Etelä-ruotsissa niin tiheä että ei pienintäkään ongelmaa.

[Dick Ursby]

Esitän vienon toiveen että kun golfvirta sammuu ja jäätiköt sulavat, eloon jäisi edes kourallinen suomalaisia. Meistä etelämpänä asuvia miljardeja en pidä säilymisen arvoisina. Jos siis kerran ihmiskunta on matkalla helvettiin.

Mutta olenkin etno-.

[Peltipaita]

Jos autolla ei pääse sanotaanko kolmeasataa kilometriä talvipakkasessa mukavan lämpöisesti, karsiutuu ostajaehdokkaat aika tehokkaasti.

Itseasiassa jos jokainen autoilija käsi sydämellä laskisi montako kertaa vuodessa ajaa yli 150km siivun niin se porukka jolle tuo riittää poislukien alle 10 reissua, on aika runsaslukuinen. Sitten kun miettii siihen vielä sen että kuinka suuri haitta niissä muutamassa pidemmässä reissussa on se että matka-aika venyy muutaman kerran vuodessa lataus-stoppien takia.

Työkaverille on tulossa Teslan S (noi liikkuu käytettynä aika rivakasti) ja lupasin jo että voi päikseenvaihdolla lainata mun farkkudieseliä jos on tarvis mennä kerralla sellainen matka/reissu johon Tesla ei oikein enää taivu.

Meinasi kesällä pakata perheen ja ajella Ruotsin läpi Legolandiaan. Latausverkosto on Etelä-ruotsissa niin tiheä että ei pienintäkään ongelmaa.

Juu, sähköauto on hyvä jos on hyvä kaveri jonka polttomoottoriautoa voi lainata tarvittaessa.

Noita latausaikoja olen ajatellut että minkä pituisia ovat? Jos autolla on ajettu vaikka kolmen tunnin ajan 20 kilowatin keskiteholla ja jos haluaa ladata saman energian takaisin vaikka vartissa pitäisi lataustehon olla 240 kw. Tuhteja kaapeleita tarvitaan. Tai vaihtoehtoisesti paljon aikaa.

[Vesa Heimo]

Juu, sähköauto on hyvä jos on hyvä kaveri jonka polttomoottoriautoa voi lainata tarvittaessa. Noita latausaikoja..Tai vaihtoehtoisesti paljon aikaa.

Koko kirjoitukseni pointtihan oli se että sellaista porukkaa jotka voivat sen muutaman kerran vuodessa sellaisen lainata/näkevät että sen muutaman kerran vuodessa matkan rytmittäminen lataustaukojen mukaan ei ole mahdotonta, on yllättävän paljon.

Duunikaveri myi dieselin ja tulossa tosiaan on Tesla, koska lopulta tajusi sen että sellainen tilanne että Teslan range ei riitä tulee 1-2krt/v vaikka kilsoja tulee yli 30/v. ja sillä tosiaan pääsee vaikka sinne Legolandiin jos muutaman tunnin ottaa takkiin tankkauspisteillä- tarkoitus kun ei ole ajaa yhdeltä istumalta Tukholmasta sinne eikä takaisin.

Omakotiasuja voi pistää auton yöksi laturiin, ja pikkuhiljaa niitä latauspaikkoja hiipii taloyhtiöihin rivareissakin.

Sähköauto ei edelleenkään ole läheskään jokaisen kulkine, mutta se porukka jolle sellainen oikeasti sopii kasvaa kyllä koko ajan.

[Totti]

Kävin tarkastamassa netissä asian, ja todellakin päivittämisen aihetta oli.
Vuonna 2014 ei näyttänyt vielä kovin valoisalta.

Tuolloin sisätilojen lämmittäminen koettiin kovin ongelmalliseksi, ja ajomatkaan se vaikutti todella paljon.

Ihan matemaattisesti ja fysiikan lakeihin perustuen voi osoittaa, että auton lämmittäminen ei ole mikään erityinen ongelma (energiasyöppö).

Toteutus on sitten eri asia. Jos autoon laitetaan esim. kovin pieni akku, niin totta kai muu sähkönkulutus kun liikkuminen vie suhteellisen paljon energiaa. Silloin ei puhuta varsinaisesta ongelmasta vaan kompromissista, jota valmistaja on päättänyt tehdä.

Teknisiin ratkaisuihin kuitenkin aina kuuluu "ongelmat" koska insinöörin näkökulmasta mikään ei ole koskaan tarpeeksi hyvä. Eli aina kun luet teknisluonteisia juttuja, niistä löytyy "ongelmia". Eri asia on kuinka relevantit ne ovat tavallisen kuluttajan näkökulmasta.

jos vaikka oltaisiin päästy jälleen eteenpäin tuossa talvikäytettävyydessä, eikä kesäkäytettävyyden paraneminen sekään olisi pahitteeksi.

Sähköautossa ei ole käynnistysongelmia pakkasella. Ongelma joka on kovin tuttu polttomoottoreilla. Kaikissa autoissa on siis aina joku ongelma jos niitä haluaa löytää.

Jos sähköauton pitäisi olla bensa-autoja parempi kaikissa asioissa ennen kuin niitä edes harkitaan, saa toki odottaa pitkään. Uuden teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan koskaan toimi niin vaan ensin tulee uteliaat varakkaat asiakkaat, joilla ikään kun testataan ja kehitellään tuotteita. Tämän perusteella sitten syntyy massamarkkinoiden tuote. Sähköauto on juuri nyt sillä kynnyksellä.

Tuo artikkeli aurinkovoimasta joka voi tuottaa sähkölaskuun jopa ½-miljoonan säästöt vuosittain

Kaikki aina "voi tuottaa". Säistä ja sähkön hinnasta ei voi mennä takuuseen joten "voi" on lähinnä tarkkuuden kannalta lisätty. Aurinkovoiman hyötysuhdelaskennat kuitenkin perustuvat hyviin arvioihin ja tilastoihin, joten tämä "voi" ei tarkoita sitä, että joko säästö 0,5 tai 0 miljoonaa vaan tuotto on lähellä puolta miljoonaa.

ja joka maksaa vain 8-miljoonaa, ja jonka kuoletusaika on siis 16-vuotta, ja jota Valtio tuki 20%:n osuudella, vaikuttaa ainoastaan tavallisen kannattamattomalta ja kaliilta.

16 vuoden sijoitus ei ole pitkä aika näissä kuvioissa. 16 vuoden jälkeen systeemi siis nettoaa puolisen miljoonaa suoraan kassaan laskevina kuluina. Ensimmäisen 16 vuoden aikana järjestelmän saa taas poistaa verotuksessa normaalin investoinnin tapaan, ts. siitä on verohyötyä yritykselle.

Valtion tuet tietenkin hyödynnetään kun niitä annetaan, muttei ne olennaisesti muuta kannattavuutta. Valtio voisi olla tukemattakin.

Mietityttää kestävätkö nuo elementit sen 16 vuotta

Aurinkojärjestelmät myydään idealla, että ne olisi ainakin 20-30 vuotta käytössä ilman lisäinevstointeja.

Aurinkopaneeleille annetaan monta erilaista takuita, josta voi arvioida keston. Taviskuluttajille tarkoitetuissa edullisissa paneeleissa mekaaninen takuu on 10-15 vuotta. Tuottotakuu on yleensä 30 vuotta, jonka aikana teho on yli 80% alkuperäisestä.

Yleensä laitteiston asentaja antaa sitten oman takuun asennukselle (5-10 v.) ja elektroniikalle (ns. invertterille) on eri takuut (10-15v.).

Takuuajat ovat siis varsin pitkät, josta varmaan ymmärrät, että järjestelmän kesto on hyvä ja laitteisto on varsin pitkäikäinen.

ja tuottavatko ne koko elinkaarensa ajan yhtä hyvin, ja paljonko niitä tarvitsee tuona aikana huoltaa ?

Aurinkojärjestelmän huoltotarve on olematonta, käytännössä lähes nolla.

Itse paneelit kestävät varsin paljon (mm. satoja kiloja lumikuormaa paneelia kohden) eikä ne staattisina rakenteina kulu miksikään.

Kiinnitys katolle voi huonosti tehtynä aiheuttaa vuotoja tai rakenteiden löystymisiä, jotka pitää korjaa. Tämä tosin koskee mitä tahansa katolla olevia laitteita kuten vaikka piippua tai tuuletushormia. Täysin huoltovapaata kattoa koko rakennuksen eliniän ajan tuskin on olemassa, mutta aurinkojärjestelmä lienee pienin huoli katon huollon osalta. Vanha katto voi jopa kestää paremmin kun päälle tuolee suojaava panelikerros.

Lopuksi on elektroniikkayksiköt, jotka asennetaan paneelien ja sähköverkon väliin. Niissä ei ole mitään huollettavaa itsessään, mutta kärsivät ihan normaaleista elektroniikan rikkoutumisongelmista. Rahalla saa laadukkaampaa kamaa. Halvat kiinalaislaitteet voivat lasahtaa nopeammin, mutta se on sitten kitsaan häpeä.

Jotenkin jää sellainen vaikutelma ettei aurinkovoima ihan vielä ole lyömässä itseään läpi, ainakaan taloudellisesti.

Aurinkovoimaa asennetaan Suomessa todella paljon. Tietojeni mukana asennusfirmojen kalenterit on ihan täynnä tällä hetkellä.

Syy on se, että etenkin siirtohintojen kasvaessa, aurinkovoima alkaa olemaan yhä houkuttelevampi vaihtoehto pitää sähkölasku kurissa. Riippuen kohteesta säästö voi olla vuositasolla merkittävä.

Rakenteeltaan energiapihi talo hyötyy aurinkovoimalasta eniten koska silloin se tuottaa suhteellisesti eniten talon energiankulutuksesta. Vanha vuotava talo, jossa on suora sähkölämmitys ei hyödy niin paljon koska sähkönkulutus on valtava. Niihin kannattaa tehdä lämpösaneeraus ensin, esim. korjaa ikkunat, asentaa ilmalämpöpumput jne. Sen jälkeen aurinkovoimaa.

[Uuno Nuivanen]

Duunikaveri myi dieselin ja tulossa tosiaan on Tesla

Joo mä tilaan kans! On niin edullinen ostaa, omistaa ja käyttää, ja maailma pelastuuuuuuuuu...

[Vesa Heimo]

Duunikaveri myi dieselin ja tulossa tosiaan on Tesla

Joo mä tilaan kans! On niin edullinen ostaa, omistaa ja käyttää, ja maailma pelastuuuuuuuuu...

Kaikki on suhteellista. Nörttiyttähän se vaatii ostaa tietokone jossa on auto ympärillä- ja vielä saman hintainen vastaavan E-mersun kanssa. Mutta kyllä niitä eemeleitäkin liikenteessä näkyy.

Eikä noilla senttiäkään säästä, kuten ei muullakaan autonostolla pl. jotkut klassikot joiden arvo nousee ajan kanssa. Mutta onpahan nörttinä siellä eturintamassa. Ja se n. 4s 0-100 ilman moottorin murahtelua saman tien ilman turbotms. viiveitä on kokemus sekin. Olen siis itsekin Teslaa ajanut, ja kyllä siinä sellainen ostohimo heräsi. Se on oikeasti hauskan erilainen auto.

[mannym]

Hmm, tekninen ratkaisu jolla Teslan ja muiden sähköautojen range pidetään siedettävänä talvella, on pistää ne aina yöksi töpseliin jotta verkkovirralla sitten lämmitetään akkuja jne.. sehän on erinomaisen hieno asia, Vähän kuin tankkaisi joka yö bensa auton tankin täyteen ja pistäisi verkkovirralla tyhjäkäynnille sen moottorin jotta se pysyy lämpimänä. Tai no lohkolämppäritkin on keksitty ja sisätilalämppärit. Joten sekin ratkaisu on jo olemassa. Voihan sen bensa tai diesel autonkin pistää töpseliin ja se on aamulla valmis lähtemään liikkeelle lämpimänä.

Ai ei?

Mitä noita etsiskelin ja löysin, niin reilulla pakkasella ilman töpseliä, sähköauto saattaa menettää jopa 40% kantamastaan. Bensa tai diesel autot ei ihan noin suurta menetystä kyllä saa aikaiseksi.

Mitä sitten tuohon aurinkosähköön tulee. Niin joko Jäsen Totti siellä sinunkin katollasi on paneelia? Aikaisemmin kysyinkin sinulta tuulivoimasta ja sen kustannuslaskelmasta ilman yhteiskunnan tukia. Joihin et vastannut. Niin osaatko antaa tavalliselle 10 000 kWh/vuosi sähköä kuluttavalle okt:lle kustannuslaskelman jolla ne aurinkopaneelit tulevat maksamaan itsensä joskus takaisin? Tottakai osaat. Sitten vielä laskelmat sille kuinka paljon tavallinen lämpösaneeraus 100m2 okt:lle maksaa lämpöpumppuineen? Ne kun pitää ottaa huomioon, kun vieläkään niitä matalaenergiataloja taida olla Suomessa edes 10% okt kannasta.

Aurinkosähköä tosiaan asennetaan nyt paljon, varsinkin kun sitä mainostetaan valheellisesti. Minullekin tarjottiin aurinkopaneeleita joilla luvattin ensin tuhansien eurojen säästöt vuodessa, sitten tuhansien eurojen säästöt. Lopulta noin 300€/säästö per vuosi. Kun paneelijärjestelmälle annettiin hinnaksi 9 0000€ asennuksineen, niin 30 vuotta menee että se on maksanut itsensä takaisin. Mikä ei oikeastaan pidä paikkaansa, kun paneelit hajoavat pikkuhiljaa, noin 1% vuosivauhdilla tulee tehokkuus alas. Se pidentää takaisinmaksu aikaa jatkuvasti.

Niin ja sitten kun tuohon lyö vielä päälle lainan jonka korkoja joutuu maksamaan, kun en usko kovinkaan monella olevan 9 000 paneeleihin, tai useampia kymppitonneja lämpösaneeraukseen plus lämpöpumppuihin. Niin noiden takaisinmaksuaika tulee vieläkin pidemmäksi.

Näin, kustannuslaskelma sanotaan 10 000€ järjestelmälle joka säästää 350€/vuosi sähkössä, joka menettää 1% tehostaan joka vuosi, josta maksan lainan korkoina sanotaan 2%. Niin ja ilman yhteiskunnan tukia.

[Vesa Heimo]

Hmm, tekninen ratkaisu jolla Teslan ja muiden sähköautojen range pidetään siedettävänä talvella, on pistää ne aina yöksi töpseliin jotta verkkovirralla sitten lämmitetään akkuja jne.. sehän on erinomaisen hieno asia, Vähän kuin tankkaisi joka yö bensa auton tankin täyteen ja pistäisi verkkovirralla tyhjäkäynnille sen moottorin jotta se pysyy lämpimänä. Tai no lohkolämppäritkin on keksitty ja sisätilalämppärit. Joten sekin ratkaisu on jo olemassa. Voihan sen bensa tai diesel autonkin pistää töpseliin ja se on aamulla valmis lähtemään liikkeelle lämpimänä.

Niin, mikä on siedettävä range on tietysti henkilökohtaista. Jollekin se n. 100-200km talvella ja 200-300km kesällä riittää 99-100% vuodessa. Mun diesel-Volvolla ajaa suomen päästä päähän tankkaamatta ja pääsee vähän matkaa takaisinkin. Jollekin se on varmaan se minimi.

Kuten itsekin totesit, myös polttomoottoriautoja "jostain syystä" pidetään töpselissä talvella.

Eikä niillä sähköautoilla maailmaa pelasteta, mutta suurkaupungeissa niillä tulee olemaan tulevaisuudessa melkoiset markkinat, ihan pelkkien paikallispäästöjen takia.

Tulevaisuuden ratkaisu muuten kaupunkiliikenteessä voi olla esimerkiksi induktiolataus.

[mannym]

Niin joo ja piti vielä tämäkin eli Chevy boltin manuaalista .

Parking the vehicle in extreme cold
for several days without the charge
cord connected may cause the
vehicle not to start. The vehicle will
need to be plugged in to allow the
high voltage battery to be warmed
sufficiently.

BATTERY TOO COLD, PLUG IN
TO WARM
This message displays during
extremely cold temperatures, when
the vehicle will not start until the
high voltage battery is warm
enough.
Plug the vehicle in to an AC
charging station and make sure
POWER O is off to allow the
charging system to warm the high
voltage battery, then the vehicle can
be started. DC charging cannot be
used to recover a cold high voltage
battery.

Elikkäs, haastan nämä sähköauton omistajat. Ensi talven pakkasilla parin kymmenen toisella puolella, Lataa autosi akku, ajele sillä muutama päivä kytkemättä sitä töpseliin, sitten seuraa kuinka pitkän matkan sillä pääset. Kun akku on lähes tyhjä niin saat ladata sen, kuten tavallisesti bensa tai diesel autojen omistajien keskuudessa tavallista on, tankata se kun tarve tulee, eikä joka ilta.

Mulla oli meinaa 2005 vw passatti, 1,9tdi jossa oli webasto, joka ei aina toiminut, ei ollut sisätilalämmitintä tai lohkolämppäriä. Ajelin sillä pari talvea orimattilasta Helsinkiin käyden tankkaamassa sen kerran viikossa. Noin 900km välein. Käynnistäen sen kylmänä. Niin pääsettekö sillä sähköautollanne puolet vai alle puolet siitä normaalista kantamasta mikä täydellä akulla ilmoitetaan?

Hmm, tekninen ratkaisu jolla Teslan ja muiden sähköautojen range pidetään siedettävänä talvella, on pistää ne aina yöksi töpseliin jotta verkkovirralla sitten lämmitetään akkuja jne.. sehän on erinomaisen hieno asia, Vähän kuin tankkaisi joka yö bensa auton tankin täyteen ja pistäisi verkkovirralla tyhjäkäynnille sen moottorin jotta se pysyy lämpimänä. Tai no lohkolämppäritkin on keksitty ja sisätilalämppärit. Joten sekin ratkaisu on jo olemassa. Voihan sen bensa tai diesel autonkin pistää töpseliin ja se on aamulla valmis lähtemään liikkeelle lämpimänä.

Niin, mikä on siedettävä range on tietysti henkilökohtaista. Jollekin se n. 100-200km talvella ja 200-300km kesällä riittää 99-100% vuodessa. Mun diesel-Volvolla ajaa suomen päästä päähän tankkaamatta ja pääsee vähän matkaa takaisinkin. Jollekin se on varmaan se minimi.

Kuten itsekin totesit, myös polttomoottoriautoja "jostain syystä" pidetään töpselissä talvella.

se jostain syystä on tuossa ihan selkeästi, jotta se olisi aamulla lämmin. Tosin taisit tuossa aiemmin kertoa kuinka pikkudieselit ei lämpiä ilman lisälämppäriä talvella. Unohtaen täysin tuon töpselin. Vaan haaste onkin tuossa yllä, kerroppa se sille kaverillesi niin katsotaan onko hänestä miestä kokeilemaan kuinka Tesla pelaa pakkasessa? Onko se kuten ämpee kertoi pakastin, vai kuten Totti kertoo kuin palmun alta lähtevä, pienellä teholla lämpenevä ihanuus.