Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[kilohauli]

Merkuriuksen keskilämpötila on ~180 °C (0,387 AU auringosta)
kun taas Venuksen keskilämpötila on ~460 °C (0,723 AU auringosta)

Lisäksi auringon säteily noudattaa käänteisen neliön lakia, eli Venuksella säitelyn intensiteetti on karkeasti vain neljäsosa Merkuriuksen vastaavasta, ja siltikin Venus pyyhkii keskilämpötilallaan lattiat Merkuriuksella.

Niin ja sinä puhuessasi pelkästään säteilyn intensiteetistä, unohtaen näppärästi planeettojen kaasukehien komposition. Merkuriuksen ilmakehän paine maan pinnassa on paljon pienempi kuin Venuksen. Käytännössä Venuksen 9,2 megapascalin paine on jumalattoman suuri verrattuna merkuriuksen. 9,2 megapascal = 9,200,000,000,000,000 nanopascal. Venuksen kaasukehä on siten 9,200,000,000,000,000 kertaa tiheämpi kuin Merkuriuksen. Kun sen kerran lämmittää se pitää yllä lämpöä paremmin kuin ilmakehä jota ei käytännössä ole.

Vertauksena jos otamme kuutiometrin vettä ja lämmitämme sen +100°C ja otamme 1 kuutiosenttimetrin ilmaa ja lämmitämme sen +1°C asteeseen, ja viemme ne tilaan jonka lämpötila on -200°C, niin kumpi jäähtyy nopeammin?

Verrokkina voimme katsella marsia, joka on kauempana ja sen ilmakehä on hyvin harva, silti    626,000,000,000 kertaa merkuriuksen ilmakehä. Se on vähän parempi verrokki kohde merkuriukselle kuin Venus.

En nyt ymmärrä mitä vaahtoat. Vastasin tällä Merkurius vs. Venus -kysymyksellä lähinnä retorisesti tuohon väitteeseen, että maapallon ilmasto on täydellisesti auringon hallussa.

[mannym]

Merkuriuksen keskilämpötila on ~180 °C (0,387 AU auringosta)
kun taas Venuksen keskilämpötila on ~460 °C (0,723 AU auringosta)

Lisäksi auringon säteily noudattaa käänteisen neliön lakia, eli Venuksella säitelyn intensiteetti on karkeasti vain neljäsosa Merkuriuksen vastaavasta, ja siltikin Venus pyyhkii keskilämpötilallaan lattiat Merkuriuksella.

Niin ja sinä puhuessasi pelkästään säteilyn intensiteetistä, unohtaen näppärästi planeettojen kaasukehien komposition. Merkuriuksen ilmakehän paine maan pinnassa on paljon pienempi kuin Venuksen. Käytännössä Venuksen 9,2 megapascalin paine on jumalattoman suuri verrattuna merkuriuksen. 9,2 megapascal = 9,200,000,000,000,000 nanopascal. Venuksen kaasukehä on siten 9,200,000,000,000,000 kertaa tiheämpi kuin Merkuriuksen. Kun sen kerran lämmittää se pitää yllä lämpöä paremmin kuin ilmakehä jota ei käytännössä ole.

Vertauksena jos otamme kuutiometrin vettä ja lämmitämme sen +100°C ja otamme 1 kuutiosenttimetrin ilmaa ja lämmitämme sen +1°C asteeseen, ja viemme ne tilaan jonka lämpötila on -200°C, niin kumpi jäähtyy nopeammin?

Verrokkina voimme katsella marsia, joka on kauempana ja sen ilmakehä on hyvin harva, silti    626,000,000,000 kertaa merkuriuksen ilmakehä. Se on vähän parempi verrokki kohde merkuriukselle kuin Venus.

En nyt ymmärrä mitä vaahtoat. Vastasin tällä Merkurius vs. Venus kysymyksellä lähinnä retorisesti tuohon väitteeseen, että maapallon ilmasto on täydellisesti auringon hallussa.

No kun se käytännössä on. Ota auringon valo pois, kylmää tulee. Lisäksi vastauksesi on tässä.

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutos-teorian kannattajille esitän aina yhden kysymyksen; aiheuttiko viimeisen jääkauden neandertalinihimisten/nykyihmisten radikaalisti vähentyneet hiilidioksisidipäästöt (ilmeisesti nuotiot olivat tämän teorian mukaan no-no) vai mikä? Vai kusetetaanko minua rahojen huijaamisesta johtuen (insinöörilogiikka, ei piruilua ) Mikä selittää keskiajan lämpökaudet jolloin tammet kasvoivat luonnonvaraisina pohjois-Suomea myöten, eikö muka lämpötilojen luontaista vaihtelua ole johtuen auringosta? Itse väittäisiin että aurinko määrää maapallon kohtalon ihan täydellisesti

Jos aurinko määrää täydellisesti, niin miksi aurinkoa lähempänä oleva Merkurius on viileämpi kuin Venus.

Auringon osuus ilmastonmuutoksen suunnasta on helvetin paljon suurempi kuin mitä hiilidioksidin on. Minä en keuhkonnut, osoitin vain vertailusi onttouden kun otit huomioon vain etäisyyden auringosta ja lämpötilan. Mutta et muuta. Siksi toinkin armeliaan speksini ilman ja veden vertailusta, osoittamaan vertailusi kehnous.

[kilohauli]

Pitää muistaa, että IPCC on huijariorganisaatio. Nyt CO2-pitoisuus on 410 ppm ja se kasvaa 2.5 ppm vuodessa.

https://www.co2.earth/monthly-co2

Jos pitoisuus olisi 1100 ppm vuonna 2100, sen pitäisi kasvaa 8 ppm vuodessa tästä eteenpäin. Tuo vaatisi esim. hiilen polton triplaantumista heti ja jatkumista tasatahtia tästä eteenpäin.

https://www.bp.com/en/global/corporate/energy-economics/statistical-review-of-world-energy/coal/coal-production.html

Todellisuudessa hiilen tuotanto on laskussa.

Point taken, IPCC ei nauti minunkaan silmissäni kummoista arvostusta, linkkasin tuon ties minkä aivopierun seurauksena, sorit siitä.

Joka tapauksessa todellisen konsentraation ennustaminen on hyvin hankalaa ja pitäisin väitettäsi 580ppm:n co2-konsentraatiosta aika optimistisena, toki täysin mahdollisena, ja helvetin hyvänä asiana jos näin tulee olemaan. 2100 vuoteen mennessä lienee keksitty sellaista tekniikkaa tuottaa energiaa halvemmalla kuin mitä se hiilenpoltolla kustantaa.

In December 2015, the world's nations agreed in Paris to slow use of fossil fuels. But even if pledges are kept, the atmospheric concentration will grow to about 700 ppm of carbon dioxide by 2100, according to Climate Interactive, a research nonprofit in Washington, D.C. The actual trajectory of carbon dioxide rates, of course, could be very different, depending on whether countries cut further, or, conversely, do not abide by their commitments. And, even if CO2 levels-off at 700 ppm, the amount in houses and workplaces will be more likely to reach levels that the Harvard and Berkeley studies suggest could impair thinking. So, unless building managers blow in extra air or occupants open windows, office workers, students, and others cooped up inside might not be as sharp as they otherwise might be. Ironically, increasing ventilation will require more energy, possibly (depending on whether the buildings are run on renewable sources or not) exacerbating the climate problem.

https://www.yaleclimateconnections.org/2016/07/indoor-co2-dumb-and-dumber/

[Golimar]

Mars ja Venus eroavat käsittääkseni ratkaisevimmalla tavalla Maasta siinä että niillä on heikko magneettikenttä minkä johdosta ne ovat elikelvottomia planeettoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planeettojen_magneettikent%C3%A4t

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars#Kaasukeh%C3%A4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Venus#Kaasukeh%C3%A4

[kilohauli]

Auringon osuus ilmastonmuutoksen suunnasta on helvetin paljon suurempi kuin mitä hiilidioksidin on. Minä en keuhkonnut, osoitin vain vertailusi onttouden kun otit huomioon vain etäisyyden auringosta ja lämpötilan. Mutta et muuta. Siksi toinkin armeliaan speksini ilman ja veden vertailusta, osoittamaan vertailusi kehnous.

Ontto on housuissasi.

The evidence shows that although fluctuations in the amount of solar energy reaching our atmosphere do influence our climate, the global warming trend of the past six decades cannot be attributed to changes in the sun.

https://www.ucsusa.org/global-warming/science-and-impacts/science/effect-of-sun-on-climate-faq.html#.WsTiEIhuaUk

[kilohauli]

Mars ja Venus eroavat käsittääkseni ratkaisevimmalla tavalla Maasta siinä että niillä on heikko magneettikenttä minkä johdosta ne ovat elikelvottomia planeettoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planeettojen_magneettikent%C3%A4t

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars#Kaasukeh%C3%A4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Venus#Kaasukeh%C3%A4

Rautalankaa:

pointtini oli, että planeetan kaasukehä vaikuttaa ratkaisevalla tavalla planeetan lämpötilaan.

Otetaan kaasukehä käytännössä veks -> keskilämpötila pinnalla 180 astetta celsiusta
Vähennetään auringon säiteily neljännekseen ja lisätään paksu kasvihuonekaasu-kaasukehä -> keskilämpötila pinnalla 460 astetta celsiusta

Toki tuohon varsinaiseen lämmitykseen tarvitaan tietenkin se aurinko, mutta puhutaan aurinkovakiosta, eikä turhaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_constant

Aurinkovakion vaihtelu ei riitä selittämään viime vuosikymmenien lämpenemistä.

[mannym]

Auringon osuus ilmastonmuutoksen suunnasta on helvetin paljon suurempi kuin mitä hiilidioksidin on. Minä en keuhkonnut, osoitin vain vertailusi onttouden kun otit huomioon vain etäisyyden auringosta ja lämpötilan. Mutta et muuta. Siksi toinkin armeliaan speksini ilman ja veden vertailusta, osoittamaan vertailusi kehnous.

Ontto on housuissasi.

The evidence shows that although fluctuations in the amount of solar energy reaching our atmosphere do influence our climate, the global warming trend of the past six decades cannot be attributed to changes in the sun.

https://www.ucsusa.org/global-warming/science-and-impacts/science/effect-of-sun-on-climate-faq.html#.WsTiEIhuaUk

Viimeiset 6 vuosikymmentä. Trendi noissa pintamittauksissa on ollut sama jo reilun sata vuotta. Kauan ennen kuin ihmisen väitetty hiilidioksidi muutti asiaa. Itse asiassa lämpeneminen sen jälkeenkin on sama kuin sitä aiemmin. Jos siis uskoo jatkuvasti muuttuvia lämpötilasarjoja. Mutta esitänpäs sinulle kysymyksen. Kun kerran ontto on housuissani. Vertaillessasi kuutiosenttimetrin ilmaa ja kuutiometrin vettä lämpösisältöä, huomasitko sen että vedellä yksin on 1000 kertainen energiasisältö kuin ilmalla? Kun sinulla on kaasua puristettuna 92 barin paineeseen niin sinulla on paljon suurempi määrä kaasua johon lämpö sitoutuu kuin mitä se on 0.5-1 nano pascalin paineessa.

Sitten toisen kysymyksen. Jos virhemarginaali sille auringon valon energialle joka tänne tulee ja tänne poistuu on karkeasti 3-8W/m², ja CO2 lisäys joka on viimeisen sadan vuoden aikana on karkeasti 0,2 - 0,4W/m², niin kuinka tuo mitataan? Sitten viimeinen kysymys. Viestin lopussa on kuvaaja joka on globaali hadleyn sarja, siinä on merkittynä kolme lämpenemistrendiä ja niiden suuruutta, astette per vuosikymmen. Miten tuo viimeinen eroaa kahdesta ensimmäisestä?

[mannym]

Mars ja Venus eroavat käsittääkseni ratkaisevimmalla tavalla Maasta siinä että niillä on heikko magneettikenttä minkä johdosta ne ovat elikelvottomia planeettoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Planeettojen_magneettikent%C3%A4t

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars#Kaasukeh%C3%A4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Venus#Kaasukeh%C3%A4

Rautalankaa:

pointtini oli, että planeetan kaasukehä vaikuttaa ratkaisevalla tavalla planeetan lämpötilaan.

Otetaan kaasukehä käytännössä veks -> keskilämpötila pinnalla 180 astetta celsiusta
Vähennetään auringon säiteily neljännekseen ja lisätään paksu kasvihuonekaasu-kaasukehä -> keskilämpötila pinnalla 460 astetta celsiusta

Toki tuohon varsinaiseen lämmitykseen tarvitaan tietenkin se aurinko, mutta puhutaan aurinkovakiosta, eikä turhaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_constant

Aurinkovakion vaihtelu ei riitä selittämään viime vuosikymmenien lämpenemistä.

Kun kerran osaat noita näppärästi osoittaa niin vertaileppa sitä Merkuriusta ja Marsia. Molemmissa on hyvin harva kaasukehä. Pointtisi keksit juuri äsken päästäksesi pinteestä ja siitä urposta vertailusta minkä teet, ottaen vain lämpötilan ja etäisyyden. Tiedätkö mikä on Venuksen lämpötila 1 barin paineessa? Se on jopa mitattu ja se onkin jo paljon viileämpi kuin merkuriuksen. Lisäksi Venuksen kaasukehä on niin tiivis että se ei päästä auringon valoa paistamaan suoraan pinnalle, eikä siten päästä sitä lämpösäteilyä helposti pois. Mutta 1 barin paineessa tilanne onkin jo toinen. Niin ja sen kaasukehän ulkoreunalla Venuksen lämpötila on jo reilusti pakkasella. Joskin sielläkin sen paine ylittää merkuriuksen kaasukehän paineen.

[Ajattelija2008]

580 ppm CO2 vuonna 2100 on jonkinlainen konsensus. Minulle oli yllätys, että huijarijärjestö IPCC tarjoaa jopa 1100 ppm.

CO2:n määrä on kehittynyt tasaisesti viimeiset 100 vuotta. Sen takia pystymme jo nyt ennustamaan konsentraation vuonna 2100.

Tuossa hiilen tuotannossa minulle oli yllätys, että vuosi 2014 oli peak coal. Kiinassa tunnetusti haaskataan hiiltä suurin määrin. Jos Kiina panee asiat kuntoon, niin hiilen tuotanto saattaa kääntyä pysyvään laskuun. Öljyn tuotanto kasvaa 1 % vuodessa. Sähköautot ehkä aiheuttavat peak oilin noin vuonna 2040.

[mannym]

580 ppm CO2 vuonna 2100 on jonkinlainen konsensus. Minulle oli yllätys, että huijarijärjestö IPCC tarjoaa jopa 1100 ppm.

CO2:n määrä on kehittynyt tasaisesti viimeiset 100 vuotta. Sen takia pystymme jo nyt ennustamaan konsentraation vuonna 2100.

Tuossa hiilen tuotannossa minulle oli yllätys, että vuosi 2014 oli peak coal. Kiinassa tunnetusti haaskataan hiiltä suurin määrin. Jos Kiina panee asiat kuntoon, niin hiilen tuotanto saattaa kääntyä pysyvään laskuun. Öljyn tuotanto kasvaa 1 % vuodessa. Sähköautot ehkä aiheuttavat peak oilin noin vuonna 2040.

Tuota, CO²:n määrä ilmakehässä on noussut tasaisesti vasta Mauna Loan jälkeen. Eli puolisen vuosisataa. Sitä ennen sitä mitattiin näytteillä, joita otettiin sieltä täältä pulloihin, kuten muuten nykyäänkin ja silloin keskimääräinen CO2 pitoisuus ilmakehässä vaihteli 300 ja 500 ppm:än välillä. Muutenhan jos kehitys olisi ollut tasaista, niin kaikki kasvikunnasta olisi depsinyt 1918.

IPCC tarjoaa muuten 2100 vuodelle muistaakseni 1600ppm CO² ekvivalenttia pitoisuutta. No metaani mitä ovat ennustaneet nousevan, ei ole osunut lähellekään ennusteita. Kuten ei hiilidioksidinkaan. Maailman jatkaessa vihertymistään niin huomaamme pian että CO2 pitoisuudet eivät nouse, vaan saattavat jopa laskea. Samaan aikaan huomaamme kuinka pallo on vihreä.

Peak oilia on povailtu saapuvaksi jo vuodesta 1960, tai oikeastaan jopa aiemmin, mutta teknologinen kehitys on vienyt sitä aina eteenpäin. Peak coal on saatettu havaita, mutta se johtuu lähinnä siitä että käytetään vähemmän hiiltä kuin aiemmin. Kiina satsaa pirun isosti vesivoimaan, ydinvoimaan ja kaasuun.

Sähköautot eivät tule aiheuttamaan peak oilia, kun näemme peak cobaltin ennen sitä.

Sähköautot ovat ilmaston kannalta kyllä kehnoin vaihtoehto kaikista.

[Ajattelija2008]

Maaliskuu 2018 oli Helsingissä 2.3 astetta normaalia kylmempi.

http://images.remss.com/msu/msu_data_monthly.html
Kun linkistä valitsee Anomaly, niin huomaa, että Novaja Zemlja oli maapallon kylmin paikka anomalialla mitattuna. Suomi sai osansa tuosta paikallisesta kylmyydestä. Kokonaisuutena talvi 2017-18 oli Helsingissä hitusen normaalia lämpimämpi.

[Luotsi]

Maaliskuu 2018 oli Helsingissä 2.3 astetta normaalia kylmempi.

http://images.remss.com/msu/msu_data_monthly.html
Kun linkistä valitsee Anomaly, niin huomaa, että Novaja Zemlja oli maapallon kylmin paikka anomalialla mitattuna. Suomi sai osansa tuosta paikallisesta kylmyydestä. Kokonaisuutena talvi 2017-18 oli Helsingissä hitusen normaalia lämpimämpi.

Keskimääräinen ≠ normaali.

[Nuivinator]

Mulla ei ole tuohon hiilidioksidipitoisuuskeskusteluun oikeastaan muuta sanottavaa, kuin karbonaatti-silikaattikierto ja Ward, Peter D. & Brownlee, Donald: Planeetta Maan elämä ja kuolema (isbn 952-5329-31-3).

[Roope]

Pari paljon puhuvaa juttua viime viikoilta.

Tehkää lentomatkoistani noloja

VIISI VUOTTA SITTEN oli välillä kiusallista olla kasvissyöjä. Kun uudet tuttavat kutsuivat kylään ja nostivat pöytään lihafonduen, tuntui ilonpilaamiselta sanoa, ettei syö lihaa. Aivan kuin olisin kommentillani manannut teurastamon keskelle mukavia illanistujaisia.

Jos nykyään sanoo, ettei ota lihaa, puhkeavat kanssaruokailijat iloisesti kertomaan, miten hekin ovat vähentäneet tai kuka perheenjäsenistä on ryhtynyt vegaaniksi.


Lentomatkat ovat uusi kasvissyönti. Huomasin sen, kun olin vieraana lastenkutsuilla.

Helsinkiläinen olohuone oli täynnä riehakkaita pikkuvieraita ja heidän asiantuntijatöissä olevia vanhempiaan. Puolituttujen kanssa pullaa syödessä lomasuunnitelmat tuntuivat sopivan kevyeltä keskustelunaiheelta. Ja suunnitelmia piisasi: Portugal, Vietnam, Mauritius, Dubai ja tietysti Thaimaa.

Kun ymmärsin, ettei lapsiperheelle välttämättä enää riitä yksi toiseen maanosaan suuntautuva lomamatka vuodessa, en kehdannut sanoa, että me yritämme nykyään lentää vähemmän. Tuntui, että kommentti olisi epänormaali, että pilaisin kivan keskustelun moralisoinnilla.

[...]

Lentäminen on minulle vaikea kysymys. Olen kansainvälisesti suuntautunut, tykkään uusista paikoista ja vihaan pimeyttä ja loskaa. Samaan aikaan tiedän, että lentäminen on mittakaavaltaan pahin asia, jonka voin ilmastolle tehdä – lastensaantia lukuunottamatta.

Kehittyvä tekniikka ei ratkaise lentämisen päästöjä riittävän nopeasti. Poliitikoilla ei näytä olevan rohkeutta, tai edes kiinnostusta, lentojen rajoittamiseen. Suomen vihreät on kyllä nostanut esiin lentojen verottamisen Ruotsin malliin. Se on askel eteenpäin, muttei vielä riitä. Muutaman kympin vero ei hillitsisi ainakaan minun matkahalujani.

[...]

Toivon, että joku rajoittaisi lentämistäni. Oma itsekurini ei siihen näytä riittävän.

[...]

Kukaan ei vaadi tai edes vetoa minuun sen puolesta, että suitsisin lentämisen päästöjä. Tuntuu yksinäiseltä pohtia lomamatkan moraalia.

Onko lapseni oikeus Kanarian matkaan suurempi kuin tulevien sukupolvien oikeus säälliseen elämään tai elämään ylipäätänsä?


Useimmissa seurueissa en kehtaisi ottaa lautaselle liharuokaa. Pitäisin sitä välinpitämättömänä ja ammatillisesti epäuskottavana valintana.

Haluan, että lentämisestä tulee samanlaista. Poliitikkojen pitää panna lennoille kunnon verot ja rakentaa nopeat junayhteydet vaihtoehdoksi lennoille.

Näitä toimia odotellessani haluan, että ihmiset ympärilläni paheksuvat lomalentojani. Ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen pitää olla kiusallista.

Riikka Suominen on Vihreän Langan päätoimittaja.

Vihreä Lanka 29.3.2018

Selittää vihreää politiikkaa, että sen puolueen lehden päätoimittaja vaatii, että ihmisten pitäisi paheksua kavereitaan ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä. Tämähän lähentelee jo kulttia tai uskontoa. Ilmastosyntien ohella tunnemme vihreästä kuplasta muun muassa moninaiset ja erittäin raskauttavat rasismisynnit.

Entäs tämä sitten:

Stephen Hawking oli nero, mutta yhdessä asiassa hänkin oli väärässä – ihminen ei pysty muuttamaan maapalloa 250-asteiseksi kasvihuonepätsiksi, vaikka polttaisimme planeetan viimeisetkin öljypisarat

Edesmennyt fyysikko esitti joskus julkisuudessa oman tieteenalansa ulkopuolisia väitteitä, joiden tarkoitus oli hyvä, mutta paikkansapitävyys kyseenalainen, kirjoittaa tiedetoimittaja Niko Kettunen.

[...]

Siksi eräs Hawkingin lausunto särähti korvaan viime kesänä.

Kun Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän pois Pariisin ilmastosopimuksesta, Hawking kommentoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle seuraavasti:

"Olemme lähellä sitä keikahduspistettä, jossa ilmastonmuutoksesta tulee peruuttamatonta. Trumpin toimet voivat työntää maapallon tuon rajan yli. Planeetastamme tulee kuin Venus, jossa lämpötila on 250 astetta ja taivaalta sataa rikkihappoa", fyysikko varoitti.

Hawking on esittänyt tämän väitteen useasti, muun muassa tähdittä­mässään Favourite Places -dokumentti­sarjassa.

Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on tieteellinen tosiasia, ja sillä tulee olemaan vakavat seuraukset. Tästä ei ole epäilystä.

Mutta maailman tunnetuin fyysikko on siis väittänyt kirjaimellisesti, että planeettamme muuttuu Venuksen kaltaiseksi helvetiksi, jos ilmastosopimukset epäonnistuvat. Onko tämä totta?

Ei.

TAUSTALLA on ajatus niin sanotusta karkaavasta kasvihuoneilmiöstä. Siinä planeetta kuumenee niin paljon, että lämpeneminen alkaa vahvistaa itseään katastrofaalisin seurauksin. Meret alkavat haihtua ja ilmakehä täyttyy vesihöyrystä, mikä estää lämpöä karkaamasta avaruuteen ja kiihdyttää lämpenemistä entisestään. Maapallo muuttuisi kosteaksi pätsiksi, jossa lämpötila on satoja asteita. Vesi kiehuisi pois ja kaikki elämä tuhoutuisi.

Naapuriplaneettamme Venus on tällainen helvetti. Sen kaasukehä koostuu lähes kokonaan, yli 95-prosenttisesti, hiilidioksidista ja Venuksen pinnan lämpötila on yli 460 astetta. 400 kilometriä tunnissa puhaltavat tuulet pieksevät rikkihappopilvien alla paahtuvaa planeettaa, ja hiilidioksidi estää lämpöä karkaamasta avaruuteen.

On mahdollista, että Venuksella on aikoinaan ollut vettä ja valtameriä, jotka ovat kiehuneet pois kauan sitten, kun nuori Aurinko kirkastui ja lämmitti planeettaa yli sietorajan.

Ajatus siitä, että kasvihuoneilmiö voisi lähteä näin pahasti käsistä maapallolla, ei ole Hawkingin keksintöä. Teoriaa on esittänyt muun muassa ilmastotieteilijä James Hansen.

Hansen muun muassa kirjoitti kymmenisen vuotta sitten julkaistussa kirjassaan Storms of my Grandchildren (Lastenlasteni myrskyt) seuraavasti: "Jos poltamme kaikki hiili- ja öljyvarannot, on huomattava mahdollisuus, että kasvihuoneilmiö karkaa käsistä. Jos sitten poltamme myös kaiken öljyhiekan ja liuskeöljyn, uskon Venus-syndrooman syntyvän täysin varmasti."

Myös kosmologi, tieteen kansantajuistaja Neil deGrasse Tyson on verrannut maapallon kohtaloa Venukseen ansiokkaassa Cosmos-tiedesarjassaan. Se on hurja vertaus, joka jää ihmisten mieleen.

Ilmastotutkijat ovat kuitenkin nykyään pitkälti yksimielisiä siitä, että ihminen ei sentään pysty aiheuttamaan maapallolla tällaista kasvihuonehelvettiä, vaikka polttaisimme viimeisenkin öljypisaran.

[...]

Ilmastotieteilijä James Kasting Pennsylvanian yliopistosta muun muassa havaitsi omassa mallinnuksessaan, että meret kiehauttavaa kasvihuonepätsiä ei maapallolla synny, vaikka ilmakehään pumppaisi miten paljon hiilidioksidia.

"Kasvihuoneilmiö ei yksinkertaisesti karkaa käsistä", Kasting toteaa Scientific American -lehdessä.

Maapalloa suojaa Venuksen kohtalolta se, että olemme kauempana Auringosta ja kaasukehän koostumus on täysin erilainen. Vaikka planeetta lämpenee, sellaista takaisinkytkentää ei näytä muodostuvan, että lämpö ei enää karkaisi avaruuteen.

TOKI tämä on lillukanvarsissa kahlaamista. Meille tulee silti todella kuumat paikat, jos tuprutamme kaikki fossiiliset energiavarannot taivaan tuuliin. Silloin maapallon keskilämpötila nousee noin kymmenellä asteella ja Antarktiksen jääpeite sulaa kokonaan. Merenpinta nousisi 60 metriä. Näin laskee Potsdamin ilmastotutkimuskeskuksen tutkija Ricarda Winkelmann kollegoineen Science Advances -lehdessä.

Nature Climate Change -lehdessä julkaistu toinen tutkimus samasta skenaariosta on yhtä lohduton. Arktisen alueen lämpötila nousisi parikymmentä astetta. Kymmenen asteen nousu planeetan keskilämpötilassa muuttaisi myös useat alueet pysyvästi niin kuumiksi, että ihmiset ja monet nisäkkäät läkähtyisivät yksinkertaisesti hengiltä.

TÄLLAISEN tulevaisuuden edessä tuntuu tyhmältä halkoa hiuksia siitä, miten pahaan jamaan voisimme aivan tarkalleen ottaen planeettamme ajaa, kun tiedämme, että seuraukset ovat joka tapauksessa hirveitä.

Onko tieteen yleistajuistajalle siis synti liioitella esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotta ihmiset heräisivät ymmärtämään asian vakavuuden?

"Hawking ottaa väitteessään hieman retorisia vapauksia. Maapallo on kauempana Auringosta kuin Venus, eikä sellainen karkaava kasvihuoneilmiö, jossa meret kiehuisivat pois, ole mahdollinen. Silti Hawkingin näkemys on laajemmassa mielessä oikea – pystymme muuttamaan planeetan suurelta osin itsellemme elinkelvottomaksi, ellemme ryhdy toimiin estääksemme ilmaston lämpenemistä", kommentoi ilmastotieteilijä Michael Mann LiveScience-verkkosivustolla.

Nykyiselläkin tahdilla tulemme aiheuttamaan itsellemme vakavia vitsauksia – kuivuutta, tulvia ja nälänhätää. Eläinlajeja katoaa maapallolta nopeammin kuin koskaan aiemmin, koralliriutat tuhoutuvat merten happamoituessa ja kuudes joukkosukupuutto on jo todellisuutta.

Silti vaikka Hawkingin viesti olisi "laajemmassa mielessä" oikea, se on kuitenkin nykytiedon valossa täsmällisesti väärin ja antaa virheellisen kuvan siitä, miten planeettamme ilmastojärjestelmä toimii. Tietokirjaa lukiessakin tuntuisi oudolta hyväksyä, että teksti pitää melkein paikkansa, kunhan tarkoitus on hyvä.

Hawkingin kaltaisille tieteen suurmiehille syntyy sädekehä. Sen hohteessa heidän sanomisilleen annetaan joskus ansiotontakin painoarvoa, tai heidän lausuntojaan ja tieteellistä tutkimustaan vääristellään ja paisutellaan julkisuudessa. Näin kävi Einsteinillekin.

[...]

Hawkingin ura tutkijana ja tieteen kansantajuistajana rappeuttavasta sairaudestaan huolimatta oli niin merkittävä ja vertaansa vailla, että olisi harmi, jos siitä muistetaan ensimmäisenä paisutellut väitteet.

Helsingin Sanomat 2.4.2018

Toisin sanoen Stephen Hawking pelotteli jumalasta seuraavaksi nostetun tiedemiehen auktoriteetilla tieteelliseen tietoon perustumattomalla ilmastopropagandalla, mutta "tarkoitus oli hyvä" ja väitteen epätieteellisyyden kritiikki on "lillukanvarsissa kahlaamista" ja "hiusten halkomista". "Hawking ottaa väitteessään hieman retorisia vapauksia", mutta "näkemys on laajemmassa mielessä oikea", kuten omista liioitteluistaan kritisoitu ilmastotieteilijä Michael Mann asian ilmaisee.

Vaikea uskoa, että sen enempää tieteilijät kuin toimittajatkaan toteaisivat näin pidättyvästi ja hyväntahtoisesti vaikkapa Euroopan muslimivyöryllä pelottelevista hurjista Eurabia-ennusteista, joiden näkemys on kuitenkin tilastojen valossa "laajemmassa mielessä oikea".

Tuota tieteellisesti virheellisen "karkaavan kasvihuoneilmiön" propagandaa muuten näkee ja kuulee vähän väliä, mutta mitäpä siitä, kun valehtelun tarkoitus on siis hyvä.

[mannym]

The end justifies the means. Tai lopputulos oikeuttaa teot. On ihan jees pelotella ihmisiä jos se johtaa politiikkaan joka on mieluista, mutta väärin jos se johtaa politiikkaan joka ei ole. Tarkentaen, on oikein valehdellen pelotella ihmisiä jos se johtaa... Mutta se on väärin jos tosiasioita puhumalla pelottelee ihmisiä ja se johtaa...

Se on jotenkin mielipuolista. Kalliin tietokoneen läpi ajettu arvaus riittää perusteeksi poliittisille toimille. Mutta empiriaan perustuva ennuste ei. Vaikka ensimmäinen epäonnistuisi 99% ajasta ja jälkimmäinen osuisi oikeaan sen 99% ajasta.

"The whole aim of practical politics is to keep the populace alarmed (and hence clamorous to be led to safety) by menacing it with an endless series of hobgoblins, all of them imaginary." - H. L. Mencken

[Golimar]

Valtameritutkijat kykenevät jo havaitsemaan Golf-virran heikkenemisen vaikutukset, kerrotaan tänään keskiviikkona Nature-tiedelehdessä julkaistuissa tutkimuksissa.

Saksalaisen Potsdamin ilmastotutkimusinstituutin tutkimuksessa arvioidaan, että niin sanottu Atlantin termohaliinikierto (AMOC), jonka osa Golf-virtakin on, on hidastunut 1900-luvun puolivälin jälkeen 15 prosenttia. Veden virtaus on hitaimmillaan 1 500 vuoteen, tutkijat sanovat.

Instituutin tutkijat ovat seuranneet meriveden virtauksen muutoksia vuodesta 2004 lähtien. 14 vuoden ajanjakso on lyhyt, mutta tutkijat ovat kehittäneet mallin, jolla havainnoista voidaan päätellä pidemmän ajanjakson kehitys.

Virtauksen hidastuminen näkyy esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolla. Lämmintä vettä päiväntasaajan seudulta tuova Golf-virta on aikaisemmin ohittanut Yhdysvaltain rannikon eteläisten Carolinan ja Virginian osavaltioiden kohdalta. Nyt virta on siirtynyt pohjoisemmas ja New Yorkin ja Mainen edustoille Atlanttiin on syntynyt "lämpökupla".

Atlantin halki kulkeva virtaus syntyy, kun lämmin, suolainen pintavesi liikkuu tropiikista kohti pohjoista. Grönlannin tasalla vesi jäähtyy, painuu pohjaan ja palaa pohjavirtauksena etelään.

Ilmaston lämpenemisen myötä vesi on entistä lämpimämpää. Grönlannin jäätikköjen sulaminen sekoittaa valtavan määrän makeaa vettä meriveteen. Tuolloin meriveden suolaisuus ja tiheys vähenevät, joten sen alttius painua pohjaan heikkenee. Ilmiötä voimistavat pohjoisella alueella kasvanut sademäärä.

Toinen tutkijaryhmä otti näytteitä merenpohjan sedimentistä Grönlannin länsipuolelta.

Hiekanjyvien koosta saattoi päätellä merivirran voimakkuuden. Mitä suurempia jyvät olivat, sitä voimakkaampi virtaus oli. Meriorganismien fossiloituneet jäänteet antoivat myös tietoa. Jotkut eliöt suosivat lämmintä vettä, jotkut kylmempää. Näin tutkijat saivat tietoa veden lämpötilan muutoksista, kertoo Lontoon University Collegen tutkija David Thornalley ruotsalaiselle Dagens Nyher-lehdelle.

Tutkijat uskovat, että he ovat onnistuneet mallintamaan Atlantin termohaliinikierron voimakkuuden jopa 1 600 vuoden ajalta, joskin tutkimustulokset eivät ajoituksen osalta ole täysin yhteneväiset, kertoo brittiläinen Guardian-lehti .

Tutkijoiden mukaan Golf-virran hidastuminen tulee jatkumaan, millä on arvaamattomia vaikutuksia säähän niin Euroopassa, Länsi-Afrikassa kuin Amerikan itäosissakin.

https://yle.fi/uutiset/3-10155685

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Maaliskuu 2018 oli Helsingissä 2.3 astetta normaalia kylmempi.

http://images.remss.com/msu/msu_data_monthly.html
Kun linkistä valitsee Anomaly, niin huomaa, että Novaja Zemlja oli maapallon kylmin paikka anomalialla mitattuna. Suomi sai osansa tuosta paikallisesta kylmyydestä. Kokonaisuutena talvi 2017-18 oli Helsingissä hitusen normaalia lämpimämpi.

Keskimääräinen ≠ normaali.

Tiesittekö että Novaja zemiljalla on mitattu maailman korkein lämpötila.

[Tunkki]

Tiesittekö että Novaja zemiljalla on mitattu maailman korkein lämpötila.

Da, Tzar Bomba eli noin 50Mt.  Kyseisellä testillä voitiin todeta että reilu puolet tehosta menee avaruuteen, joten pienempiä kannattaa käyttää.

Uusien väittämien mukaan veli V:lla on vedenalainen "ohjus" joka ui jenkkilän rannikon läheisyyteen, kajauttaa Tzar Bomban nurkilla olevan tehoisen nuken kilsa-pari pinnan alla ja saa aikaan juhlavan tsunamin.
Mikä ettei. Vaan miksi jää vastaamatta.

[Alaric]

Mitähän helvettiä nyt taas ihan oikeasti?

Kunnon first world problems -meininkiä.

https://yle.fi/uutiset/3-10140284 (15.4.2018)

Ilmastoahdistus aiheuttaa vihaa, surua ja syyllisyyttä – Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoille tukea ilmastonmuutoksen käsittelyyn ja muistuttaa toivosta

Varsinkin monelle nuorelle ja nuorelle aikuiselle ilmastoahdistus on arkipäiväistä.

Vera Anttilalle ahdistus iskee usein kauppojen alennusmyynneissä. Ihmiset ostavat tavaroita, vaikka eivät niitä tarvitsisi, koska ne ovat juuri nyt halvempia kuin aiemmin. Mainokset taas hyödyntävät sitä, että ihmiset haluavat kokea itsensä kauniiksi tai halutuiksi, mutta pääasia on vain saada ostamaan.

Anttilalle niistä tulee lähinnä suuttunut, toivoton tai jopa pahoinvoiva olo.

– Kaikki ympärillä oleva tieto tukee kuluttamista. Ajatellaan, että on oikeus omistaa kaikki heti. Ja sitten kuitenkin itsekin sortuu ostamaan jonkun tavaran, Anttila kuvailee.

Anttila on osallistunut kevään aikana Aalto-yliopistossa järjestettyyn keskusteluryhmään, jonka tarkoituksena on käsitellä ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ja ahdistusta.

Varsinkin monelle nuorelle ja nuorelle aikuiselle ilmastoahdistus on arkipäiväistä. Tämän huomasi Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki, joka on yksi ryhmän alullepanijoista.

– Kohtasin omassa työssäni paljon opiskelijoita, jotka olivat ahdistuneita ilmastonmuutoksesta.

Saarimäki kertoo kokevansa ilmastoahdistusta myös itse. Tämä sai hänet miettimään, minne pitäisi mennä, jos hän haluaisi puhua aiheesta.

– Onko se psykologit, niin kuin minä, tai kirkko? Missä ymmärrettäisiin, että tämä on oma ilmiönsä eikä välttämättä tarvitse olla muita henkilökohtaisia ongelmia taustalla?

(...)

Viisi kertaa kevään aikana kokoontuva ryhmä tarjoaa osallistujilleen vertaistukea ja ymmärrystä. Avarassa luokkatilassa viisi opiskelijaa istuu tuoleilla ringissä ja juo kahvia kauramaidolla, posliinikupeista tietysti.

Osa keskusteluryhmän osallistujista on lukenut päivän lehdestä jutun, jonka otsikossa mainitaan ilmastoahdistus.

– Ilmastoahdistus oli laitettu lainausmerkkeihin. Ihan kuin se ei olisi oikeaa tai että se ei olisi riittävä syy ahdistumiseen, kuvailee yksi opiskelija.

Äänessä kuultaa turhautuminen. Ympärillä nyökytellään selvästi harmistuneina.

Kuvataidekasvatusta opiskeleva Anttila kokee voineensa puhua omasta ahdistuksestaan ääneen.

– Taidealalla näiden asioiden kanssa ei ole niin paljon yksin. Osaa kavereistani ahdistaa niin paljon, etteivät he halua puhua aiheesta ollenkaan. Osa taas ei tiedä, missä ahdistuksesta voisi keskustella ja samalla vaikuttaa asioihin itse, hän pohtii.

(...)

Entä miten ilmastoahdistus konkreettisesti ilmenee? Se riippuu ihmisestä, toteaa Pihkala. Osalle ahdistus ilmenee vahvoina, psykofyysisinä oireina. Keho voi reagoida kuten missä tahansa ahdistuksessa: sydän hakkaa, kädet hikoavat, olo on levoton eikä saa nukutuksi.

Pahimmillaan oireet voivat johtaa paniikkiin ja lamaantumiseen. Yleisempää ovat kuitenkin lievemmät oireet kuten alakuloisuus ja masentuneisuus.

(...)

Ahdistusta kokevia auttaisi, että ilmastoahdistuksesta voisi puhua julkisesti ja yhteisöllisesti. Ihmisille olisi hyvä tarjota julkisia käsittelymahdollisuuksia, vertaistukea ja ammattiapua. Myös taide voi helpottaa.

Anttila on saanut helpotusta ajatuksesta, että on olemassa yhteisöjä, joissa saa vertaistukea.

– Aikoinaan yksilöille sysättiin vastuuta valojen sammuttelulla, mutta yhdessä voi saada paljon enemmän aikaan.

(...)

[kivimies]

Miksei se ahdistus nouse kun huomaa, että "ympäristöpuolue" Vihreät haluaa kasvattaa kulutusta Suomessa lisäämällä väkilukua maahanmuuton avulla.
Perussuomalaisten politiikka taas johtaa matalampaan väkilukuun ja kulutukseen.

Perussuomalaiset eroaa muista siinä, että puolueen vastauksessa mainitaan myös heikon väestönkasvun mahdolliset hyvät puolet. Perussuomalaisten mukaan kyseessä ei olisi välttämättä katastrofi, jos yhteiskunta onnistuu minimoimaan heikon väestönkasvun aiheuttamat ongelmat:

Ympäristöllisestikin se olisi järkevää. Muun muassa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan vallitessa tällainen toive ei kuitenkaan ole realistinen.

Vihreät puolestaan korostavat, että hyvinvointivaltion rahoituksen ongelmia ei ratkaista vain suomalaisin voimin:

Lähivuosikymmeninä pienet töissä käyvät ikäluokat joutuvat kantamaan suuren vastuun nopeasti kasvavista terveysmenoista. Tähän nyt käsillä olevaan ongelmaan ei vastata syntyvyydellä vaan työllisyysasteella ja onnistuneella maahanmuutolla.

Yle (10.3.2018)

[mannym]

Jessus sentää. Tuo kaikesta huolestuminen ja ahdistuksen kokeminen on viimein rantautunut tänne! Eihän siinä kestänyt kuin muutama vuosi.

Jos oikein kiltisti kysyis pääsisköhän sitä luennoimaan ilmastonmuutoksesta aalto yliopistoon? Vai tulisikohan näitä ahdistuneita liiaksi ?

"When facing adulthood causes anxiety, when the real world frightens you, You have two choices. Live in your parents basement, or grow a pair and face the world."

[Skeptikko]

Ilmastoahdistus aiheuttaa vihaa, surua ja syyllisyyttä – Aalto-yliopisto tarjoaa opiskelijoille tukea ilmastonmuutoksen käsittelyyn ja muistuttaa toivosta

Selvästikin ammattiapua tarvittaisiin tämän hysterian suhteen, kuten tästäkin esimerkistä nähdään (kumma muuten, että katastrofiin johtamassa oleva massamuutto, joka lisää myös ympäristön kuormitusta, ei herätä tällaista huolta näissä ihmisissä - johtuneeko vasemmistolaisesta aivopesusta vaiko mistä):

Prominent Lawyer in Fight for Gay Rights Dies After Setting Himself on Fire in Prospect Park - The New York Times
https://www.nytimes.com/2018/04/14/nyregion/david-buckel-dead-fire.html

A lawyer nationally known for being a champion of gay rights died after setting himself on fire in Prospect Park in Brooklyn early Saturday morning and leaving a note exhorting people to lead less selfish lives as a way to protect the planet, the police said.
...
While serving as marriage project director and senior counsel at Lambda Legal, a national organization that fights for the civil rights of lesbian, gay, bisexual and transgender people, Mr. Buckel was the strategist behind important same-sex marriage cases in New Jersey and Iowa. Friends said that after he left the organization, Mr. Buckel became involved in environmental causes, which he alluded to in his note as the reason he decided to end his life by self-immolation with fossil fuels.

"Pollution ravages our planet, oozing inhabitability via air, soil, water and weather," he wrote in the email sent to The Times. "Most humans on the planet now breathe air made unhealthy by fossil fuels, and many die early deaths as a result — my early death by fossil fuel reflects what we are doing to ourselves."

In his note, which was received by The Times at 5:55 a.m., Mr. Buckel discussed the difficulty of improving the world even for those who make vigorous efforts to do so.

Privilege, he said, was derived from the suffering of others.

"Many who drive their own lives to help others often realize that they do not change what causes the need for their help," Mr. Buckel wrote, adding that donating to organizations was not enough.

Noting that he was privileged with "good health to the final moment," Mr. Buckel said he wanted his death to lead to increased action. "Honorable purpose in life invites honorable purpose in death," he wrote.

[supreme god]

Tuota, CO²:n määrä ilmakehässä on noussut tasaisesti vasta Mauna Loan jälkeen. Eli puolisen vuosisataa. Sitä ennen sitä mitattiin näytteillä, joita otettiin sieltä täältä pulloihin, kuten muuten nykyäänkin ja silloin keskimääräinen CO2 pitoisuus ilmakehässä vaihteli 300 ja 500 ppm:än välillä. Muutenhan jos kehitys olisi ollut tasaista, niin kaikki kasvikunnasta olisi depsinyt 1918.

IPCC tarjoaa muuten 2100 vuodelle muistaakseni 1600ppm CO² ekvivalenttia pitoisuutta. No metaani mitä ovat ennustaneet nousevan, ei ole osunut lähellekään ennusteita. Kuten ei hiilidioksidinkaan. Maailman jatkaessa vihertymistään niin huomaamme pian että CO2 pitoisuudet eivät nouse, vaan saattavat jopa laskea. Samaan aikaan huomaamme kuinka pallo on vihreä.

Peak oilia on povailtu saapuvaksi jo vuodesta 1960, tai oikeastaan jopa aiemmin, mutta teknologinen kehitys on vienyt sitä aina eteenpäin. Peak coal on saatettu havaita, mutta se johtuu lähinnä siitä että käytetään vähemmän hiiltä kuin aiemmin. Kiina satsaa pirun isosti vesivoimaan, ydinvoimaan ja kaasuun.

Sähköautot eivät tule aiheuttamaan peak oilia, kun näemme peak cobaltin ennen sitä.

Sähköautot ovat ilmaston kannalta kyllä kehnoin vaihtoehto kaikista.

No ei ole. Sähkoautot tuottaa 50% vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin mitä diesel autot, kun otetaan huomioon koko tuotanto ketjukin.
https://www.theguardian.com/environment/2017/oct/25/electric-cars-emit-50-less-greenhouse-gas-than-diesel-study-finds

Electric cars emit significantly less greenhouse gases over their lifetimes than diesel engines even when they are powered by the most carbon intensive energy, a new report has found.

In Poland, which uses high volumes of coal, electric vehicles produced a quarter less emissions than diesels when put through a full lifecycle modelling study by Belgium's VUB University.

CO2 reductions on Europe's cleanest grid in Sweden were a remarkable 85%, falling to around one half for countries such as the UK.

"On average, electric vehicles will emit half the CO2 emissions of a diesel car by 2030, including the manufacturing emissions," said Yoann Le Petit, a spokesman for the T&E think tank, which commissioned the study.

"We've been facing a lot of fake news in the past year about electrification put out by the fuel industry but in this study you can see that even in Poland today it is more beneficial to the climate to drive an electric vehicle than a diesel."

Sähköautot ovat tulevaisuutta. Kuitenkin lithium akkujen kapasiteetti kasvaa keskimäärin 8% jokavuosi, eli ei mene montaa vuosikymmentä, kun ohittavat bensan energia kapasiteetissa. 
Eikä niiden edes tarvitse ohittaa energia tiheyttä , että ovat parempia kuin normi autot. Kuitenkin sähkö käytännössä ilmaista, ekologista, sähkömoottorit parempia käynnistymään kylmässäkin jne.

Kiina satsaa kyllä enemmän aurinkovoimaan kuin ydinvoimaan.

October 2014 China planned to install 100 GW of solar power—along with 200 GW of wind, 350 GW of hydro and 58 GW of nuclear power by 2020.

The goal set by the Chinese authorities of 105GW solar capacity for the year 2020 got passed in July 2017 as it has reached 112GW. China installed 43 gigawatts of solar power in the first nine months of 2017, already above the 34.5 gigawatts for all of last year. China has installed 35GW which is more than double as much as installed of any other country in 2016. This has caused the Chinese Government to more than double the original quota to 213GW for the 2020.

Eli ylittivät omat tavoitteet reippaasti ja rakentavatkin 213GW edestä aurinkovoimaa. Eli Kiinakin luottaa ylivertaiseen aurinkovoimaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_China

[ämpee]

Valtameritutkijat kykenevät jo havaitsemaan Golf-virran heikkenemisen vaikutukset, kerrotaan tänään keskiviikkona Nature-tiedelehdessä julkaistuissa tutkimuksissa.

https://yle.fi/uutiset/3-10155685

Näin niitä uutisia tehdään.
Kyse on jälleen mallinnuksista, reaalitodellisuudessa Nasan mittausten mukaan virtauksen arvellaan jopa kiihtyneen.

https://wattsupwiththat.com/2018/04/11/bbc-climate-explainers-recycle-yesterdays-the-day-after-tomorrow/

[Ajattelija2008]

Golf-virran merkitystä Suomen ilmastoon ei pidä liioitella. Täällä on joka tapauksessa lounaistuulten vyöhyke, joka tuo lämmintä ilmaa Atlantilta.

Mitä tulee Golf-virran lämmittävään vaikutukseen, niin Huippuvuorten ilmasto lämpeni dramaattisesti viimeisen 50 vuoden aikana, vaikka Naturen tutkimus väittää virran heikentyneen.

[ämpee]

Sähköautot ovat tulevaisuutta. Kuitenkin lithium akkujen kapasiteetti kasvaa keskimäärin 8% jokavuosi, eli ei mene montaa vuosikymmentä, kun ohittavat bensan energia kapasiteetissa. 
Eikä niiden edes tarvitse ohittaa energia tiheyttä , että ovat parempia kuin normi autot. Kuitenkin sähkö käytännössä ilmaista, ekologista, sähkömoottorit parempia käynnistymään kylmässäkin jne.

Sähköautot ovat niin paljon tulevaisuutta ettemme vielä edes tiedä milloin ne voisivat olla nykyisyyttä.
Tuo "kylmäkäynnistys" alkoi naurattamaan, sillä käynnistyksen jälkeen sähköauton ajomukavuus on talvella edelleenkin pakastimen luokkaa, ellei sitten halua tinkiä dramaattisesti ajomatkassa, sillä lämmityksellä saa akun kuin akun tyhjennettyä vauhdilla, jota kylmä vielä avustaa todella tehokkaasti.
https://roskasaitti.wordpress.com/2017/06/21/sahkoautojen-akut-tuottavat-yllattavasti-co2-paastoja/

Aurinkovoiman ylivoimaisuudesta ei kamalasti kannata hehkuttaa yöllä, pilvisellä, tai hämärässäkään.
Tietenkin jos ihmisten sähkönkäytön saa jotenkin osumaan pelkästään siihen aikaan kun on valoisaa eikä sada, niin aurinkovoima voi hyvinkin olla jossain määrin järkevää.
Sen voiman keruun sitten soisi tapahtuvan siellä missä se ei haittaa kasvien kasvua, vaikka autiomaissa, mutta ongelmallisesti sähköä käyttävät ihmiset eivät autiomaissa asu.

Vaihtoehtoisia energian lähteitä toki kannattaa kehittää.

[ämpee]

Golf-virran merkitystä Suomen ilmastoon ei pidä liioitella. Täällä on joka tapauksessa lounaistuulten vyöhyke, joka tuo lämmintä ilmaa Atlantilta.

Mitä tulee Golf-virran lämmittävään vaikutukseen, niin Huippuvuorten ilmasto lämpeni dramaattisesti viimeisen 50 vuoden aikana, vaikka Naturen tutkimus väittää virran heikentyneen.

Huippuvuorten lämpötilojen mittauspaikka on yhtä dramaattisesti samana aikana liikenteensä kasvua kasvattaneen lentokentän vieressä, ihan siinä vieressä.

[Totti]

Sähköautot ovat tulevaisuutta. Kuitenkin lithium akkujen kapasiteetti kasvaa keskimäärin 8% jokavuosi, eli ei mene montaa vuosikymmentä, kun ohittavat bensan energia kapasiteetissa. 
Eikä niiden edes tarvitse ohittaa energia tiheyttä , että ovat parempia kuin normi autot. Kuitenkin sähkö käytännössä ilmaista, ekologista, sähkömoottorit parempia käynnistymään kylmässäkin jne.

Sähköautot ovat niin paljon tulevaisuutta ettemme vielä edes tiedä milloin ne voisivat olla nykyisyyttä.

Huomaan ettet ole ajan tasalla kommentoimastasi aiheesta.

Tuo "kylmäkäynnistys" alkoi naurattamaan, sillä käynnistyksen jälkeen sähköauton ajomukavuus on talvella edelleenkin pakastimen luokkaa

Miksi sähköauto olisi pakastin?

Riippuen auton koosta, sähköauton pystyisi lämmittämään jo 1-3 kW:n vastuslämmittimellä (vertaa hiustenkuivaajaan). Lämmön ylläpito vaatii kuitenkin tätä paljon vähemmän tehoa ja käytännössä lämmitys hoidetaan tehokkaammalla ilmalämpöpumpulla (joka myös viilentää kesäisin).

Lämmitysvaikutusta nostetaan myös penkki ja rattilämmittimillä, jotka wattia kohden antavat mukavamman lämpötunnelman kun pelkän ilman lämmittäminen tekisi.

Lämmityksen energiakulutus sähköautossa ei siis ole kovinkaan suuri.

ellei sitten halua tinkiä dramaattisesti ajomatkassa, sillä lämmityksellä saa akun kuin akun tyhjennettyä vauhdilla, jota kylmä vielä avustaa todella tehokkaasti.

Käytännön tilanteissa sisäsähköjärjestelmät, siis valaistus, ohjaustehostimet, lämmitys jne. kuluttaa noin 2-5% sähköauton energiakulutuksesta. Missä mielessä tämä kulutus vaikuttaa "dramaattisesti ajomatkaan"?

Aurinkovoiman ylivoimaisuudesta ei kamalasti kannata hehkuttaa yöllä, pilvisellä, tai hämärässäkään.

Kaupallinen, pientaloihin asennettava aurinkovoima tuottaa pilviselläkin säällä sähköä jopa niin paljon, että talon oma kulutus voidaan kompensoida kokonaan, ellei käytetä suurenergialaitteita kuten hellaa tai saunaa.

Aurinkovoimalan takaisinmaksuaika vaihtelee paljon kohteen mukaan. Peukalosääntö on, että pienempi laitos (esim. 2 kW) maksaa itsensä takaisin hitaammin kun suuri (esim. 5 kW) johtuen asennuksen aloituskustannuksista.

Tällä hetkellä takaisinmaksuaika liikkuu 10-17 vuoden välillä hieman reilummalla laitoskoolla. Tämä on paljon enemmän kun mitä tavissijoittaja tyypillisesti saa pörssiosakkeista osinkoja.

Kaupallinen laitos on sitten ihan eri juttu. Äskettäin S-ryhmä ilmoitti asentavansa runsaasti aurinkovoimaa liiketilojensa katoille: https://yle.fi/uutiset/3-10160938
Syy tuskin on se, että aurinkovoima on niin tavattoman kannattamatonta ja kallista.

Tietenkin jos ihmisten sähkönkäytön saa jotenkin osumaan pelkästään siihen aikaan kun on valoisaa

Sähkönkulutus on nimenomaan suurimmillaan valoisaan aikaan eli päivisin. Kodeissa lämpötila yleensä lasketaan öisin, valoja ja uuneja ei käytetä. Päivällä on toisin päin. Työpaikoilla pätee sama asia.

[mannym]

No ei ole. Sähkoautot tuottaa 50% vähemmän kasvihuonepäästöjä kuin mitä diesel autot, kun otetaan huomioon koko tuotanto ketjukin.
https://www.theguardian.com/environment/2017/oct/25/electric-cars-emit-50-less-greenhouse-gas-than-diesel-study-finds

"On average, electric vehicles will emit half the CO2 emissions of a diesel car by 2030, including the manufacturing emissions," said Yoann Le Petit, a spokesman for the T&E think tank, which commissioned the study.

"We've been facing a lot of fake news in the past year about electrification put out by the fuel industry but in this study you can see that even in Poland today it is more beneficial to the climate to drive an electric vehicle than a diesel."

Ehkä sitten joskus. Tällä hetkellä tilanne on toinen.

Sähköautot ovat tulevaisuutta. Kuitenkin lithium akkujen kapasiteetti kasvaa keskimäärin 8% jokavuosi, eli ei mene montaa vuosikymmentä, kun ohittavat bensan energia kapasiteetissa. 
Eikä niiden edes tarvitse ohittaa energia tiheyttä , että ovat parempia kuin normi autot. Kuitenkin sähkö käytännössä ilmaista, ekologista, sähkömoottorit parempia käynnistymään kylmässäkin jne.

Litium akkujen kapasiteetti kasvaa joka vuosi, vaan lithiumin määrä tai cobaltin määrä ei kasva. Ne asettavat selkeät rajat sille kuinka paljon niillä sähköautoilla on tulevaisuutta. Minusta Tesla on malliesimerkki sähköautosta, on hienoa että ne on niin hyviä että ne hajoavat käsiin. No sitä se teettää kun tukivarsia tai raidetankoja tehdään alumiinista painon säästämiseksi.

Kiina satsaa kyllä enemmän aurinkovoimaan kuin ydinvoimaan.

October 2014 China planned to install 100 GW of solar power—along with 200 GW of wind, 350 GW of hydro and 58 GW of nuclear power by 2020.

The goal set by the Chinese authorities of 105GW solar capacity for the year 2020 got passed in July 2017 as it has reached 112GW. China installed 43 gigawatts of solar power in the first nine months of 2017, already above the 34.5 gigawatts for all of last year. China has installed 35GW which is more than double as much as installed of any other country in 2016. This has caused the Chinese Government to more than double the original quota to 213GW for the 2020.

Eli ylittivät omat tavoitteet reippaasti ja rakentavatkin 213GW edestä aurinkovoimaa. Eli Kiinakin luottaa ylivertaiseen aurinkovoimaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Solar_power_in_China

Tjaa että siis GW määrillä satsaukset lasketaan. Tuota joo. 105 GW kapasiteettia, tuotto ehkä 10 - 15% vuoden tunneista, armeliaasti 15% Joten 137 970 GWh, kun taas ydinvoimaa no 58GW, lasketaan 10kk 100% ajoa ja 2kk huoltoa, niin saadaan 423 400GWh sähköä. Tuota joo, puolella kapasiteetilla miltei nelinkertainen tuotto. Tai jos lasketaan tuo tuon 213GW:n tuotolla, niin neljäsosa kapasiteetilla tupla tuotanto. Kyllä se aurinkovoima on ihmeellisen ylivertaista.

[ämpee]

Huomaan ettet ole ajan tasalla kommentoimastasi aiheesta.

Kävin tarkastamassa netissä asian, ja todellakin päivittämisen aihetta oli.
Vuonna 2014 ei näyttänyt vielä kovin valoisalta.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-911
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/2014-02-06/Miten-k%C3%A4y-s%C3%A4hk%C3%B6auton-pakkasessa-l%C3%A4mmityslaite-p%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4-Testit--20-C%C2%B0ssa-3317627.html

Tuolloin sisätilojen lämmittäminen koettiin kovin ongelmalliseksi, ja ajomatkaan se vaikutti todella paljon.

Vuonna 2016 ei vieläkään näyttänyt liian hyvältä.
http://autovouhotus.fi/tesla-ja-leaf-pakkasen-purmina/

Huomion arvoista on, että Teslassakin voi lämmitys imaista moottoriin nähden kaksin- tai kolminkinkertaisia tehoja.

Vuonna 2017 näyttäisi paremmalta
https://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/talvella-mokkeilemaan-sahkoauto-hyundai-ioniqilla--280-km-matkatarina

Kasvaneen akkutehon ja lämpimämmän kelin ansiosta jonkinlaista sujuvuutta olisi jo nähtävillä, mutta etäällä vielä ollaan polttotekniikan huolettomuudesta vuoden ympäri.

Ehkä itse kaivat esille vuoden 2018 saavutukset, jos vaikka oltaisiin päästy jälleen eteenpäin tuossa talvikäytettävyydessä, eikä kesäkäytettävyyden paraneminen sekään olisi pahitteeksi.
Sitten kun ovat saaneet lisää hiottua noita akkutekniikan pullonkauloja, niin seuraavana ehdottomasti hinnat kohdilleen, nykyiset hinnat kun eivät oikein kannusta ympäristöä vahingoittamaan tällä menetelmällä.

Sitten siitä aurinkovoimasta, jota en kyllä kaivele samalla tavalla kuin noita sähköautoja, vaan keskityn lähinnä siihen kohtaan josta laitoit linkin.

Tällä hetkellä takaisinmaksuaika liikkuu 10-17 vuoden välillä hieman reilummalla laitoskoolla. Tämä on paljon enemmän kun mitä tavissijoittaja tyypillisesti saa pörssiosakkeista osinkoja.

Kaupallinen laitos on sitten ihan eri juttu. Äskettäin S-ryhmä ilmoitti asentavansa runsaasti aurinkovoimaa liiketilojensa katoille: https://yle.fi/uutiset/3-10160938
Syy tuskin on se, että aurinkovoima on niin tavattoman kannattamatonta ja kallista.

Tuo artikkeli aurinkovoimasta joka voi tuottaa sähkölaskuun jopa ½-miljoonan säästöt vuosittain, ja joka maksaa vain 8-miljoonaa, ja jonka kuoletusaika on siis 16-vuotta, ja jota Valtio tuki 20%:n osuudella, vaikuttaa ainoastaan tavallisen kannattamattomalta ja kaliilta.
Mietityttää kestävätkö nuo elementit sen 16 vuotta, ja tuottavatko ne koko elinkaarensa ajan yhtä hyvin, ja paljonko niitä tarvitsee tuona aikana huoltaa ?

Jotenkin jää sellainen vaikutelma ettei aurinkovoima ihan vielä ole lyömässä itseään läpi, ainakaan taloudellisesti.