Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Deputy M]

Hienoa. Luin jostakin, että suomessa voisi saada aurinkopaneeleilla sähköä lähes ympäri vuoden, jos ei sijoita niitä paneeleja katolle, vaan seiniin. Valo tulee näillä leveysasteilla osan vuotta lähes vaakasuorassa ja kesäkautena kulmassa, mutta intensiteetti on aivan toista luokkaa kuin talvikuukausina.

[qwerty]

Hienoa. Luin jostakin, että suomessa voisi saada aurinkopaneeleilla sähköä lähes ympäri vuoden, jos ei sijoita niitä paneeleja katolle, vaan seiniin.

Aijaa

(http://comicincorrect.wpengine.netdna-cdn.com/wp-content/uploads/2014/11/For-the-Birds-600-AEA.jpg)

[ämpee]

Vispilämme kunnostautuu eläinten hävittämisessä ennennäkemättömällä tavalla, ja varsin tehokkaasti vielä.

Ei mitään verrattuna siihen miten vaikkapa jokien patoaminen tuhoaa biotooppeja (vaikka vesivoima muuten päästötöntä olisikin). Jos tuulivoimaa lähdetään kritisoimaan nimenomaan ympäristösyistä, niin aika heikoilla ollaan.

Biotooppien joukkotuho on jo takana päin, ja nyt on kyse jäljellä olevasta faunasta, jota vispelimme tehokkaasti vähentää.
Tuulivoima on saastuttavaa, saa toki tuoda todisteita siittä, ettei näin ole.

[ämpee]

^Tuulivoimalle joudutaan aina rakentamaan varavoimalat, varsinkin kylmiä tuulettomia lauantai-iltoja varten. Eli jos rakennat tuulivoimaa tarvitsee aina rakentaa myös vastaava kapasiteetti muuta voimaa, ei jatkoon.

Sama ongelma on aurinkoenergiassa. Reserviä (päästötöntä) saisi esimerkiksi tekojärviä pykäämällä ja patoamalla.

Y U P !!
Nuo järvet pitäisi vain pykätä riittävän korkealle, sillä pelkästään veden omaaminen ei ole energiaa.
Suomessa ongelmana on geografia, jonka takia yli 1.000 metriä korkeammalle sijoitettu tekojärvi on lievästi sanottuna haasteellinen.
Tämä liene mikään ongelma ihmiselle jolla energia tulee töpselistä...

[Dredex]

Kaivetaan syvä kuoppa maahan. Kaadetaan kuoppaan vettä ja kerätään talteen energia kun vesi valuu turbiinien läpi. Kuopan pohjalla on lämpöenergiaa, joka höyrystää veden. Vesi nousee ylös höyrynä. Höyry pyörittää turbiinia. Höyry ohjataan lauhduttimeen, missä höyry tiivistyy takaisin vedeksi.

[ApinA]

Kaivetaan syvä kuoppa maahan. Kaadetaan kuoppaan vettä ja kerätään talteen energia kun vesi valuu turbiinien läpi. Kuopan pohjalla on lämpöenergiaa, joka höyrystää veden. Vesi nousee ylös höyrynä. Höyry pyörittää turbiinia. Höyry ohjataan lauhduttimeen, missä höyry tiivistyy takaisin vedeksi.

Ja tämä tuottaa enemmän energiaa, kuin mitä sen toimintaan tarvitaan? Onneksi olkoon. Olet keksinyt ikiliikkujan. Nobelin palkintoa odotellessa...

[mannym]

Kaivetaan syvä kuoppa maahan. Kaadetaan kuoppaan vettä ja kerätään talteen energia kun vesi valuu turbiinien läpi. Kuopan pohjalla on lämpöenergiaa, joka höyrystää veden. Vesi nousee ylös höyrynä. Höyry pyörittää turbiinia. Höyry ohjataan lauhduttimeen, missä höyry tiivistyy takaisin vedeksi.

Sulla on tuossa ongelma, se on se höyry. Otan esimerkkinä vaikkapa 120 MW höyryturbogeneraattorin. Sellainen on Helsingissä. Sen höyryn lämpötila on +500 astetta, se syötetään turbiiniin 130 barin paineella. Turbogeneraattori pyörii 3000 kierrosta. Siihen syötetään 100 tonnia höyryä (110 000 kuutiota vettä) tunnissa. Kun se on lauhdutettu se höyrystetään uudelleen. Tämän jälkeen kaavailusi mukaan se vesi valutetaan vesiturbiinin läpi jolloin se taas luo sähköä. Joop.

Challengerin syvänne on karvan vajaa 11km syvä kohta meressä. Sen pohjalla on valtava paine mutta se ei silti lämmitä höyryksi asti merenpohjan vettä. Helsingissä tuon veden höyrystämiseen käytetään 50 tonnia kivihiiltä tunnissa. Sen montun pohjassa olevan jatkuvan lämpöenergian tulee olla melkoinen. Tai sitten montun tulee olla niin syvä että päästään vulkaaniseen toimintaan, eikä silloinkaan kyetä toimimaan vain reikä maassa metodilla.

[Elcric12]

Kaivetaan syvä kuoppa maahan. Kaadetaan kuoppaan vettä ja kerätään talteen energia kun vesi valuu turbiinien läpi. Kuopan pohjalla on lämpöenergiaa, joka höyrystää veden. Vesi nousee ylös höyrynä. Höyry pyörittää turbiinia. Höyry ohjataan lauhduttimeen, missä höyry tiivistyy takaisin vedeksi.

Ja tämä tuottaa enemmän energiaa, kuin mitä sen toimintaan tarvitaan? Onneksi olkoon. Olet keksinyt ikiliikkujan. Nobelin palkintoa odotellessa...

Ei tuo ole ikiliikkuja, koska systeemin ulkopuolelta tuodaan energiaa (maalämpö).

[Onkko]

dredex luultavasti kirjoitteli kieli poskessa koskien järvivoimaa ja muuta mukavaa eli....

[Kirjolohikäärme]

Kaivetaan syvä kuoppa maahan. (jne)

Kuvailemasi laitos on geoterminen sähkövoimala. Wikipediasta voi katsella kaaviokuvaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Geothermal_electricity#Power_station_types

Suomessa ongelma on, että olemme mannerlaatan keskellä. Tarvittava lämpötila löytyy useamman kilometrin syvyydeltä, minkä poraaminen on jossain kalliin ja mahdottoman välissä. Pääomakulut + laitoksen pyörittäminen = kallista sähköä.

Geotermistä sähköä tuotetaan lähinnä mannerlaattojen reunoilla jossa magma on lähempänä pintaa. Reilut 20 maata generoi sähköä tällä tavalla, eniten Jenkkilä ja käyttämästään sähköstä prosentuaalisesti eniten Islanti. Yleensäkin paikat joissa on tulivuoria ja/tai maanjäristyksiä, se kun indikoi laatan reunaa.

[Dredex]

Täytyy varmaan alkaa istuttamaan puita.

[Lasse]

Ennen vanhaan tätä sanottiin "Kepun risupaketiksi". Nykyään kuitenkin Kepullekaan ei enää riitä kuin oikea ydinvoimala (Fennovoima).

Tässähän ne suosikit tulivatkin peräkkäin. Suomessa todistettavasti kasvaa puuta ja puun käyttö energiantuotannossa tunnetaan riittävän hyvin. Suomen kallioperässä todistettavasti on uraania ja uraanin käyttö energiantuotannossa tunnetaan riittävän hyvin.

Suomen yksi energiapoliittinen riski tulevaisuudessa on, että bioenergian käyttäminen ei ole välttämättä hiilineutraalia, eikä edes hiilineutraali puunpoltto ole varmuudella ilmastoneutraalia.

Tällä hetkellä puulla on ymmärtääkseni päästökertoimena nolla, mutta jo vuonna 2020 IPCC voi lätkäistä globaalipoliittisista syistä sille vaikka 0,6:n suhteessa kivihiileen, mitään takuita ei ole.

Taulukko 3 Polttoainekohtaiset CO2-päästökertoimet
Polttoaineet kgCO2/MWh
Raskas polttoöljy 284
Kevyt polttoöljy 261
Maakaasu 198
Nestekaasu 234
Turve 381
Kivihiili 341
Koksi 389
Puuperäiset polttoaineet 0

Lähde: Tilastokeskus 2012, Ei huomioida polttoaineen tuotannon, raaka-aineen hankinnan
eikä kuljetuksen välillisiä CO2-päästöjä

http://www.motiva.fi/files/8886/CO2-laskentaohje_Yksittainen_kohde.pdf

Luento biopolttoaineiden energiakäytöstä
https://planeetta.wordpress.com/2013/09/12/luento-biopolttoaineiden-energiakaytosta/

Sanoisin, että Hanhikivi 1&2 ja Loviisa 3&4 kuullostavat pirun fiksuilta ideoilta, ehkä pari muuta vielä lisäksi...

[PROTOTYPE]

http://www.cbg100.net/news/cbg-edullisin-kayttovoima/

Lähes aina siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön rasittaa taloutta. Mutta se ei estä heitä, jotka sisällyttävät ympäristövaikutukset ostopäätöksiinsä. Suuret vihreän sähkön markkinat ovat tästä paras esimerkki.

Liikennebiokaasu on kuitenkin harvinainen poikkeus: se mahdollistaa siirtymisen uusiutuvan energian käyttöön ilman taloudellista rasitetta.

Raakaöljyn hinnan aleneminen ei ole tähän vaikuttanut, vaan biokaasu on edullisin liikenteen käyttövoima. Oheisessa taulukossa on listattu tärkeimpien tieliikenteen käyttövoimien halvimmat kaupalliset hinnat 7.12.2014. Suoran megajoulea kohti lasketun hinnan lisäksi taulukossa on vertailun helpottamiseksi annettu hinta bensiiniekvivalenttia litraa kohti eli bensiinilitran energiasisältöä vastaavana.

Lue lisää: http://www.cbg100.net/news/cbg-edullisin-kayttovoima/



Moottori-lehti julkaisi vuonna 2014 käyttövoimavertailun, jossa päivitettiin vuoden 2011 vertailun tilannetta ottaen huomioon biokaasuautojen käyttövoimavero ja uusimmat polttoainehinnat. CNG:n sijaan metaaniautovertailu tehtiin nyt CBG:llä käyttäen kalleinta markkinoilta saatavissa olevaa biokaasua. Järjestykseksi tuli nyt sama kuin TM-vertailussa eli E85-auto on dieselauton edellä.



Vertailuja voi tehdä myös itse esimerkiksi käyttäen verkossa olevaa Autoliiton käyttövoimalaskuria.

Lue lisää: http://www.cbg100.net/news/cbg-edullisin-kayttovoima/

[mikkojuha]

Toimitusten/toimittelijoiden tasottomuus kävi hyvin esille 15.12. maanantain  aamulähetyksien Perun ilmastokokousta käsittelevissä osioissa. MTV3:n valisti kansaa EK:n johtavan asiantuntijan Mikael Ohlströmin, Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen ja Helsingin yliopiston ilmastoetiikan tutkijan Simo Kyllösen voimin. YLE käytti Ohlströmin lisäksi pääsihteeri Rilli Lappalaista Kehys ry:stä ja suojelupäällikkö Jouni Nissistä Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Olipa siinä asiantuntijoita.
Maallikolle mielestä lähetykset täyttivät lähinnä propagandan tunnusmerkit. Hiilidioksidin määrä nousee tasaisesti, lämpötila sen sijaan ei ole noussut kohta pariin vuosikymmeneen. Em. tosiasiat eivät häirinneet keskustelijoiden yksituumaisuutta. Katsoja jäi kaipaamaan kriittisempää otetta, mutta aamulähetyksiin ei valitettavasti riitä oikeita toimittajia. Ilmastofanaatikkojen ja tyhjälatvatoimittajien yhteinen etu vaatii, että esimerkiksi Ilmastofoorumin edustajaa ei päästetä keinuttamaan venettä.

[Dredex]

- -
Maallikolle mielestä lähetykset täyttivät lähinnä propagandan tunnusmerkit. Hiilidioksidin määrä nousee tasaisesti, lämpötila sen sijaan ei ole noussut kohta pariin vuosikymmeneen. Em. tosiasiat eivät häirinneet keskustelijoiden yksituumaisuutta. Katsoja jäi kaipaamaan kriittisempää otetta, mutta aamulähetyksiin ei valitettavasti riitä oikeita toimittajia. Ilmastofanaatikkojen ja tyhjälatvatoimittajien yhteinen etu vaatii, että esimerkiksi Ilmastofoorumin edustajaa ei päästetä keinuttamaan venettä.

Lämpö siirtyy pohjoisemmaksi ja sulattaa jäätä ja ikiroutaa. Maapallon vesi- ja ilmavirtaukset tasoittavat lämpötilaeroja, mutta kun pohjoisessa jää ja ikirouta on sulanut, niin sillä on lämpötiloja voimistavia vaikutuksia.

Etelämanner on erilainen tapaus. Siellä kiertää etelämannerta ympäri virtaus, joka sekoittaa asiaa. Toisaalta kun etelämantereen reunoilla merivesi jäätyy, vapautuu valtavasti suolaa ja suolapitoinen viileä vesi laskeutuu alemmas meren pohjaan. Tästä muodostuu pumppu, joka työntää suolapitoisempaa viileää vettä kohti pohjoista.

Mikäli merivesi ei enää jatkossa niinkään jäädy etelämantereen reunoilla, todennäköisesti kyseinen pumppuvirtaus heikkenee. Tällöin merivirrat häiriintyvät. Voi käydä niin, että tällöin lämmennyt vesi ei enää virtaa niin hyvin etelään eikä pohjoiseen vaan ylimääräinen lämpö lisää meren pintaveden haihtumista. Haihtuminen synnyttää myrskyjä ja tornadoja sekä tietysti sateita.

Kun muun muassa Golf-virta heikkenee merivirtojen häiriintymisen seurauksena, tänne pohjoisemmas ei tule enää niin paljon lämpöä merivirran mukana. Ilmastosta tulee siis kuin Siperiassa. Toisaalta taas lisääntynyt merten pintaveden haihtuminen lisää myrskyjä, jotka kantautuvat pohjoisemmaksi ilmavirroissa. Myrskyt tuovat valtavasti vettä, mikä lisää tulvia ja tuulia. Lisäksi koska ilmasto on pohjoisessa kylmennyt, niin tulee myös rankkoja lumisateita.

Rankat lumisateet ovat sinänsä haasteellisia. Nyttenkin Amerikassa saattaa tulla metri lunta kerralla, mutta lunta on luvassa lisää. Vettä kertyy pohjoisille jäätiköille ja veden mukana lämpöä ja muutenkin jäät sulavat, niin tosiaan aluksi pohjoiset jäätiköt sulavat. Mutta sitten makean veden lisääntynyt määrä pohjoisessa sekoittaa puolestaan pohjoisessa merivirtoja lisää. Sitten alkaa mahdollisesti uusi jääkausi, kun lunta tulee solkenaan, mutta ilmavirrat sateineen eivät riitä ylläpitämään lämpöä pohjoisessa vaan lisäävät lunta.

[Luotsi]

^Ei tietenkään. Esimerkiksi ajoneuvovero määräytyy hiilidioksidipäästöjen perusteella ja autonvalmistajat ovat investoineet suuria summia kehittääkseen moottoreita ja ennen kaikkea mittausmenetelmiä, joissa päästöt minimoidaan mittaustavan mukaisella moottorin käyttötavalla. Lisäksi maailmanlaajuinen päästökauppa on  saatu käyntiin. + kaikki muut puliveivaukset, joissa viherideologia muutetaan bisnekseksi luontoa ja veronmaksajien rahoja säästämättä. Koko touhulta lähtisi pohja pois, jos CO2 ei olisikaan belsebuubi, joka hukuttaa puoli maailmaa merenpinnan noustessa.

Nykyautot kuluttavat mainosten mukaan uskomattoman vähän polttoainetta. Joku/jotkut uudella ajava(t) voisi kommentoida pääseekö niillä luvattuihin kulutuslukemiin?

Missäs tuollaista käydään?

[Faidros.]

Tänään uutisoidaan, että 500 vuoteen ei ole ollut näin lämmintä vuotta. Ajatelkaas, ilmastolla meni näin kauan lämmetä entiselleen.

[Professori]

Teinpä taas mielenkiintoisia havaintoja globaaleja lämpötiloja kuvaavista aikasarjoista. Lyhyesti sanoen kyse on siitä, että mitä lähemmäs nykyaikaa tulemme, sitä enemmän ja permpia mittaustuloksia meillä on käytettävissä joten globaalien lämtötilaestimaattien pitäisi kaiken järjen mukaan lähentyä toisiaan.

No otinpa ja testasin edelle kirjoittamani hypoteesin: lopputulos oli lähinnä järkyttävä, sillä viimeisen 35 vuoden aikana nämä globaalia lämpötilaa kuvaavat lämpötilaestimaatit ovat lähentymisen sijasta etääntyneet toisistaan. Tätä ei oikeastaan voi selittää kuin ilmastoestimaatteja kuvaavissa malleissa eiintyvillä virheillä tai tahallisella tulosten manipuloinnilla.

Koko analyysi on luettavissa täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2014/12/arviot-globaalin-ilmaston-kehityksesta.html

[jmk]

Teinpä taas mielenkiintoisia havaintoja globaaleja lämpötiloja kuvaavista aikasarjoista. Lyhyesti sanoen kyse on siitä, että mitä lähemmäs nykyaikaa tulemme, sitä enemmän ja permpia mittaustuloksia meillä on käytettävissä joten globaalien lämtötilaestimaattien pitäisi kaiken järjen mukaan lähentyä toisiaan.

Niin ilman muuta pitäisi, jos estimaateissa rehellisesti näkyy tietojen epävarmuus. Siis jos. Onhan melko selvää, että modernien mittauksien ainakin pitäisi olla tarkempia kuin joku steampunk-aikainen mittaus, puhumattakaan epäsuorista "me kairattiin pohjamutaa ja sovitettiin siihen malli"-estimaateista.

Käytännössä voi käydä päinvastoin. Moderneissa mittauksissa (jos nyt hetken oletetaan että ne ovat rehellisiä ja tarkkoja) tulee näkyviin suuri epävarmuus mm. koska mittauksia on paljon ja nähdään että vaikka paikassa A mitattiin X astetta, niin lähellä paikassa B mitattiinkin X+Y astetta, ja rehellisyyden nimissä ei me itse asiassa tiedetä mitä se lämpötila siinä välimaastossa on, kun ei mitattu. Jos sen sijaan on vuodelta "miekka ja kypärä" käytettävissä yksi ainoa aikasarja, niin siihenhän ammattitaidoton tieteilijä luottaa kuin jumalansanaan, jos kerran aikasarjassa lukee että vuonna 1234 lämpötila oli 12,45 astetta niin hallelujaa siinähän ei ole yhtään vaihtelua, koska meillä on siinä vain se yksi luku! Ei vaihtelua, ei epävarmuutta, näin riemuitsee (karrikoidusti) äkkiväärä aikasarja-analyytikko.

Eli voi olla että vanhojen estimaattien muka vähäinen epävarmuus on (ainakin osaksi) peräisin yksinkertaisesti datan vähyydestä, josta aiheutuva vaihtelun vähyys on tulkittu karkeasti väärin. Tämä näin valistuneena näppiarviona.

[jmk]

^ Ylläoleva yleisluontoinen kommenttini ei näköjään oikein liity tämänkertaiseen aiheeseen. Vilkaisin Professorin blogikirjoitusta, ja tuo estimaattien hajonnan leveneminen tapahtuu siis muutamina viime vuosikymmeninä, vertailu ei siis kohdistunut esihistoriallisiin mutakairausestimaatteihin.

Jotain outoa siinä on takana, mutta mitä? Jos olis rajattomasti aikaa, niin noita datoja ja niiden tuottomekanismeja olisi jännä kaivella pohjamutia myöten. Hatunnosto Professorille, että ehtii tuonkin verran analysoida. (Siinä toteutetaan yliopistojen yleishyödyllistä "kolmatta tehtävää" erinomaisesti.)

[HDRisto]

Tänään uutisoidaan, että 500 vuoteen ei ole ollut näin lämmintä vuotta. Ajatelkaas, ilmastolla meni näin kauan lämmetä entiselleen.

Ei riitä vielä, tarvitaan toiset 500 vuotta lämmitystä että Grönlanti olisi yhtä vihreä kuin viikinkien aikaan.

[ämpee]

Aina välillä hehkutetaan sitä "tietoa", että vaikka ei olekaan lämmennyt, niin nyt kulunut 10 vuotta on silti kaikkien aikojen lämpimin.
Kun Professorin blogissa olevaa RSS kuvaajaa 2000-luvulta katselee, niin ensimmäiset 10 vuotta ovat olleet lämpimämpiä kuin viimeiset kuluneet 4, sillä lämpötila on silminnähden laskemassa.

[Luotsi]

Amerikassakin lämpenee. Näin NASAn mittaukset ovat eläneet Hansen & co käsissä:
(https://stevengoddard.files.wordpress.com/2010/10/1998changesannotated.gif)

[jmk]

Amerikassakin lämpenee. Näin NASAn mittaukset ovat eläneet Hansen & co käsissä:

Olemme kohdanneet uudenlaisen ilmiön, kaksiulotteisen aikasarjan. Siinä on kaksi aikaulottuvuutta: esim. vuoden 2000 lämpötila vuonna 2014 voi olla suurempi kuin vuoden 2000 lämpötila vuonna 2003.

Aikasarja on siis muotoa (x_{i,j}), eli "vuoden i lämpötila vuonna j". Näiden innovatiivisten kapistusten käsittely tulee vielä mullistamaan aikasarja-analyysin.

[Professori]

. (Siinä toteutetaan yliopistojen yleishyödyllistä "kolmatta tehtävää" erinomaisesti.)

Tarkalleen ottaen kyseessä oli aamuvirkun professorin ajan tappaminen muiden heräämistä odotellessa... Mutta toki minua kiinnostaa tämä ilmastonmuutoshomma, koska ilmastotieteilijöiden käytös julkisuudesta poikkeaa niin suuresti tutkijoiden normaalista käytöksestä. Siihenhän kuuluu yleensä monenlaisten varaumien esille tuominen. Ilmastotutkijat sen sijaan jopa kieltäytyvät keskustelemasta moisesta.

[Vesa Heimo]

Panokseni tähän ketjuun muutaman jouluglögin jälkeen on se että;

Toivon täydestä sydämestäni että vihervasemmisto on tässä asiassa 100% väärässä, samoin kun toivon että Jussi Halla-aho on 100% väärässä. Silti näen kaikken järkevimmäksi politiikaksi olettaa että jos tiukan linjan porukka onkin oikeassa, ja silloin on parempi että on otettu liian vakavissaan kun liian kevyesti. Se että tiukan linjan porukka on oikeassa ja siihen varaudutaan, on pienempi paha vaikka lopulta osoittautuisi että hysteria oli ylimitoitettu.

Kaverin pappa tuppasi lausumaan että "ei ne piipertäjät ymmärrä paljonko siellä itämeressä on vettä. Siinä määrässä ei ole mitään merkitystä mitä ihminen sinne laskee". On ollut jo 20v. kuollut, mutta saattaisi olla nyt eri mieltä.

[Elcric12]

Panokseni tähän ketjuun muutaman jouluglögin jälkeen on se että;

Toivon täydestä sydämestäni että vihervasemmisto on tässä asiassa 100% väärässä, samoin kun toivon että Jussi Halla-aho on 100% väärässä. Silti näen kaikken järkevimmäksi politiikaksi olettaa että jos tiukan linjan porukka onkin oikeassa, ja silloin on parempi että on otettu liian vakavissaan kun liian kevyesti. Se että tiukan linjan porukka on oikeassa ja siihen varaudutaan, on pienempi paha vaikka lopulta osoittautuisi että hysteria oli ylimitoitettu.

Kaverin pappa tuppasi lausumaan että "ei ne piipertäjät ymmärrä paljonko siellä itämeressä on vettä. Siinä määrässä ei ole mitään merkitystä mitä ihminen sinne laskee". On ollut jo 20v. kuollut, mutta saattaisi olla nyt eri mieltä.

Onko muuten Halla-aholla sama kanta ilmastokysymykseen, kuin vihervasemmistolla, vai mitä tuolla tarkoitit?

[Faidros.]

Tänään uutisoidaan, että 500 vuoteen ei ole ollut näin lämmintä vuotta. Ajatelkaas, ilmastolla meni näin kauan lämmetä entiselleen.

Ei riitä vielä, tarvitaan toiset 500 vuotta lämmitystä että Grönlanti olisi yhtä vihreä kuin viikinkien aikaan.

Mutta nyt jos ostais, sais viljelysmaata sieltä halavalla!

[ämpee]

Silti näen kaikken järkevimmäksi politiikaksi olettaa että jos tiukan linjan porukka onkin oikeassa, ja silloin on parempi että on otettu liian vakavissaan kun liian kevyesti. Se että tiukan linjan porukka on oikeassa ja siihen varaudutaan, on pienempi paha vaikka lopulta osoittautuisi että hysteria oli ylimitoitettu.

Olen näkevinäni tuossa sellaisen jota kutsutaan varovaisuusperiaatteeksi.
Henkilökohtaisesti olen varovaisuuden kannalla, mutta tämän näkemyksen edellä tulee aina kulkea järkevyysperiaate.

Esimerkiksi jos siirrän moloa puntista toiseen, niin vähenikö hiilidioksidi, viilenikö ilmasto, tapahtuiko tuon taivaallista millekkään ilmastolliselle asialle.
No ei.
Toisena esimerkkinä, jos siirrän miljardin rahaa, jota tosin minulla ei ole, tililtä toiselle, niin vähenikö hiilidioksidi, viilenikö ilmasto, tapahtuiko tuon taivaallista millekkään ilmastolliselle asialle.
No ei.

Järkevyysperiaatteen mukaan nyt lietsottu hysteria on tehty vain yhtä tarkoitusta varten, jota eräs isokavioinen entinen pääministerimme luonnehti näin: "Päämäärä ei ole mitään, liike on tärkeintä".
Ja se liike näyttäisi olevan tililtä toiselle, ja vaikutus ilmastoon on jokseenkin sama kuin puntista toiseen.

Tähän mennessä yksikään hihhuli, tai täysipäinen tiedemies, ei ole voinut esittää yhtään uskottavaa menetelmää jolla ihminen pystyisi ilmastoon vaikuttamaan haluamallaan tavalla ja edukseen.
Heti kun sellainen menetelmä keksitään alan minäkin varovaiseksi, en yhtään sitä ennen.

[ämpee]

. (Siinä toteutetaan yliopistojen yleishyödyllistä "kolmatta tehtävää" erinomaisesti.)

Tarkalleen ottaen kyseessä oli aamuvirkun professorin ajan tappaminen muiden heräämistä odotellessa... Mutta toki minua kiinnostaa tämä ilmastonmuutoshomma, koska ilmastotieteilijöiden käytös julkisuudesta poikkeaa niin suuresti tutkijoiden normaalista käytöksestä. Siihenhän kuuluu yleensä monenlaisten varaumien esille tuominen. Ilmastotutkijat sen sijaan jopa kieltäytyvät keskustelemasta moisesta.

Heidän kannattajansa haluaisivat arvostelevista lausunnoista jopa laillisesti kiellettyjä, varsin jyrkkiäkin toimia käyttäen.
Tätä toimintaa ei onneksi yleensä ole liitetty tieteeseen, ja tämä nykyinen ilmastotieteilijöiden tiedekunta pitäisi mitä pikimmin saattaa arvoiselleen paikalle, juuri siihen Joulupukin ja Peter Panin väliin.