2011-08-06 VU: Eduskunta muuttaa hallituksen esityksiä harvoin

[rekttk]

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=60132:eduskunta-muuttaa-hallituksen-esityksiae-harvoin&catid=26:politiikka&Itemid=30

Eduskunta muuttaa hallituksen esityksiä harvoin

Eduskunta siunaa useimmat lakiesitykset kiltisti hallituksen talutusnuorassa.

Yli puolet hallituksen esityksistä menee eduskunnan valiokuntien läpi ilman muutoksia, ilmenee Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston selvityksestä.

Valiokunnat tekevät teksteihin lähinnä täsmennyksiä ja täydennyksiä, mutta lakien asiasisältö muuttuu vain harvoin. Tutkijoiden aineistona olivat hallituksen esitykset toissa vuodelta.

Selvitys vahvistaa käsitystä siitä, että Suomessa politiikan ja lainsäädännön suunnan määräävät hallituspuolueet. Hallitus pystyy enemmistövaltansa turvin viemään tahtonsa läpi eduskunnassa, ja oppositio joutuu nuolemaan näppejään.

Tämä pätee niin täysistuntoon kuin asioita valmisteleviin valiokuntiin.

Yksittäisellä hallituspuolueen kansanedustajalla ei ole välttämättä sen enempää nokan koputtamista lakiesityksiin kuin opposition edustajallakaan.

Hallituspuolueiden edustajat eivät juuri kirjaa valiokuntien mietintöihin eriäviä mielipiteitä.

Opposition keinot vähissä

Opposition suorat keinot hallituksen kaatamiseen ovat nykyään vähissä. Hallitusta voidaan hiillostaa lähinnä valiokuntatyöskentelyssä, kirjallisilla kysymyksillä tai eduskunnan teatterimaisella kyselytunnilla.

Välikysymykset ovat oppositiolle tehokas tapa saada aikaan julkista keskustelua ja kaapata eduskunnan istuntopäiviä, mutta niilläkään ei yleensä vedetä mattoa hallituksen alta. Itsenäisyyden aikana hallitus on kaatunut vain neljä kertaa välikysymykseen, viimeksi vuonna 1958.

Oppositiopuolueilla oli vielä 1980- ja 1990-luvun taitteeseen asti paljon nykyistä enemmän valtaa, sillä eduskunnassa yhden kolmasosan vähemmistö pystyi lykkäämään minkä tahansa lain voimaantuloa yli vaalien.

–Se oli menettelytapa, joka pakotti eduskunnan kompromisseihin ja jonka turvin oppositio saattoi kiristää muutoksia hallituspuolueilta. En ole huomannut, että kukaan olisi haikaillut vanhan käytännön perään, sanoo eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen.

Nykyään vaalikauden yli jäävät lepäämään vain perustuslain muutokset, ellei niitä julisteta kiireelliseksi eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä.

Ristiriidat riski hallitukselle

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) uhkana ei tällä vaalikaudella ole todennäköisesti keskustan ja perussuomalaisten oppositio, vaan pikemminkin hallituksen sisältä mahdollisesti kumpuavat ristiriidat.

Kataisen 124 kansanedustajan hallituspohjassa on edustettuna laaja politiikan kirjo: oikeistopuolueet kokoomus ja RKP, vasemmistopuolueet SPD ja vasemmistoliitto, ekologiset vihreät sekä konservatiiviset kristillisdemokraatit.

–Hallitus on leveäpohjaisena hajanaisempi. Sen seurauksena hallituksen sisällä voi tulla repeilyä, arvioi eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa Turun yliopistosta.

Nykyinen oppositio voi olla jopa hallitusta yhtenäisempi joukko, jos keskusta ja perussuomalaiset saavat lähiaikoina yhdistettyä voimansa maakuntien ja alueiden puolueina.

–Jos keskusta kääntää kylkeään eurooppalaisesta pääministeripuolueesta alueelliseen, konservatiiviseen ja kriittisempään puolueeseen, ilman muuta oppositiosta voi tulla aatteellisesti yhtenäinen, Pernaa sanoo.

Hallitus ja oppositio

–Hallituksen takana on 124 kansanedustajaa eli 62 prosenttia eduskunnasta. Hallituspuolueita ovat kokoomus (44 edustajaa), SPD (42), vasemmistoliitto (12), RKP (10, sisältää Ahvenanmaan edustajan), vihreät (10) ja kristillisdemokraatit (6).
–Oppositiossa ovat perussuomalaiset (39 edustajaa), keskusta (35) ja vasemmistoliiton ryhmästä erotetut Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho. Ryhmillä on yhteensä 76 edustajaa eduskunnassa.