2011-06-19: Paavo Väyrysen puhe Karjalan liiton kesäjuhlassa Turussa

[guest3656]

Väyrynen vie Kepua Perussuomalaisten linjalle:

...

Euroopan unionissa kamppaillaan sen tulevasta suunnasta liittovaltiota kannattavien federalistien ja valtioliittoa kannattavien konfederalistien välillä.

Tässäkin on kysymys ihanteista ja ideologioista. Vastakkain ovat yhtäältä amerikkalaista liittovaltiota esikuvanaan pitävä ylikansallinen ajattelu ja toisaalta huolenpito eurooppalaisen monimuotoisuuden säilyttämisestä ja jäsenmaiden mahdollisuuksista päättää omasta kehityksestään. 

Rahaliitto on epäonnistunut sen vuoksi, että mukaan tuli liian erilaisia maita, jotka eivät muodostaneet ns. optimaalista valuutta-aluetta. Federalistit pyrkivät käyttämään velkakriisiä perusteena sille, että euroalue tai koko EU olisi kehitettävä ylikansalliseksi liittovaltioksi, jolla on yhteisen rahapolitiikan lisäksi myös yhteinen finanssipolitiikka, yhteinen julkinen talous. 

Nyt puhutaan ajankohtaisista taloudellisista ongelmista ja rahasta, mikä sekin on tärkeää. Samalla kysymys on myös jäsenmaiden itsenäisyydestä ja niiden mahdollisuuksista selviytyä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Oli onnetonta, että Suomi vietiin ainoana Pohjoismaana ja vieläpä ilman kansanäänestystä euroalueeseen. Nyt meitä vaaditaan yhä pidemmälle meneviin taloudellisiin uhrauksiin samalla kun meidän olisi luovutettava yhä enemmän kansallista päätösvaltaamme ylikansalliselle unionille.

Suomen Eurooppa-politiikan suuntaa on muutettava. Suomi on ollut yksi federalistisimmista jäsenmaista, vaikka Suomen kansalta ei ole koskaan pyydetty eikä saatu valtuutusta tälle linjalle. Tässä olemme valinneet toisen tien kuin esimerkiksi Ruotsi.

Euroopan tilanne on muuttunut. Laajentumisten jälkeen unioni ei ole enää entisensä. Asenteet ja poliittinen tilanne jäsenmaissa ovat mullistuneet.

Globaalissa kilpailussa federalismi voi olla pahimmillaan yhtä vaarallinen Euroopalle kuin kommunismi oli Venäjälle.

Sekä idealismi että realismi edellyttävät, että Euroopan yhdentyminen saa uuden suunnan, suomalaisen suunnan.

...

http://www.vayrynen.com/blog

[MoonShine]

Paavo, keskity nyt jo niihin kansantanhuihin, sinusta nyt vaan ei koskaan tullut Suomen Tasavallan presidenttiä.

[foobar]

Paavo, keskity nyt jo niihin kansantanhuihin, sinusta nyt vaan ei koskaan tullut Suomen Tasavallan presidenttiä.

Nykypresidenttiä kauhistellessa tulee yllättävän usein mieleen, ettei Väyrynen olisi ehkä ollut loppujen lopuksi kuitenkaan niin huono vaihtoehto. Ainakin ulkomaankauppaministerin tehtävien hoidosta olen kuullut eräiltä kauppavaltuuskunnissa vaikuttaneilta tahoilta melkoista ylistystä, samalla kun ovat kertoneet ettei kukaan kehtaa mennä Halosen mukaan reissuille, koska siellä menettää maineensa. Ja eivät tosiaankaan ole mitään kepulaisia nämä kaverit.

[ElenaDaylights]

Paavo on ollut aina eurokriittinen, vaikkakaan ei siitä äänekkäimmästä siivestä. Mutta juna meni jo, joten käy pitkällesi, ummista silmäsi ja anna mielen rentoutua. Nyt on muiden aika taistella. Sellaisten, joiden asia ei jää pelkäksi puheiksi.

[Veli Karimies]

Ehkäpä sillä on ihan puhtaat jauhot pussissa.

Neuvottelut Suomen EU-jäsenyydestä päättyivät keväällä 1994. Paavo Väyrynen oli kannattanut jäsenyyden hakemista, jotta voitaisiin selvittää, millaisin ehdoin Suomi voisi liittyä unioniin. Hänen mielestään Suomen olisi vaikea jäädä ulkopuolelle, jos Ruotsi liittyisi.

Kun neuvottelut oli saatu päätökseen, Väyrynen piti jäsenyyden ehtoja huonoina erityisesti maatalouden osalta. Toisaalta oli ilmeistä, että Ruotsikaan ei liittyisi unioniin, jos Suomi jäisi ulkopuolelle.

Väyrynen asettui vastustamaan Suomen EU-jäsenyyttä, sillä hänen mielestään tarjolla oli parempi vaihtoehto; jo valmiiksi saatu sopimus Euroopan talousalueesta (ETA) ja tiivis pohjoismainen yhteistyö, josta hän käytti nimeä "Pohjolan yhteisö".

Väyrynen pyrki siihen, että keskustan Jyväskylän puoluekokous olisi torjunut jäsenyyden. Puoluejohdon painostuksesta puoluekokous kuitenkin hyväksyi jäsenyyden viemisen kansanäänestykseen.

Väyrynen kampanjoi jäsenyyttä vastaan. Kun kansanäänestyksessä enemmistö kuitenkin hyväksyi sen, hallitus toi jäsenyyssopimuksen eduskunnan hyväksyttäväksi.

Hallitus yritti kiirehtiä sopimuksen hyväksymistä, jotta se ehdittäisiin lyödä lukkoon ennen Ruotsin kansanäänestystä. Tästä syystä eduskunnassa syntyi ns. jarrutuskeskustelu, jonka avulla lopullinen päätös siirtyi yli Ruotsin ratkaisun. Kun siellä niukka enemmistö hyväksyi liittymisen, eduskunta antoi siunauksensa EU-jäsenyydelle.

Kun Suomi oli 1995 liittynyt EU:n jäseneksi, Väyrynen valittiin eduskunnan päätöksellä Euroopan parlamenttiin ja hän jätti kotimaan politiikan vaikka oli ehdolla sekä vuoden 1995 että 1999 eduskuntavaaleissa ja tuli valituksi molemmilla kerroilla. Väyrynen ei kuitenkaan ottanut vastaan kansanedustajan paikkaa kummallakaan kaudella, vaan hänen tilallaan eduskunnassa istui varaedustaja Tero Mölsä. Väyrynen uusi paikkansa Euroopan parlamentin vaaleissa 1996, 1999 ja 2004 ja oli vaalien suurin ääniharava vuoden 1996 eurovaaleissa 157 668 äänellä. Hän myös toimi europarlamentin liberaaliryhmän varapuheenjohtajana. Europarlamentaarikkona Väyrynen on vastustanut unionin liittovaltiokehitystä ja korostanut pohjoisen ulottuvuuden merkitystä europolitiikassa.

Väyrynen on esittänyt, että keskusta luopuisi europarlamentissa liberaaliryhmästä ja liittyisi Britannian konservatiivien mahdollisesti myöhemmin perustamaan uuteen parlamenttiryhmään, jonka politiikkana olisi korostaa Euroopan unionin valtioliittoluonnetta sekä jäsenvaltioiden omaleimaisuutta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_V%C3%A4yrynen

[John]

Väyrynenhän on aina ollut todella EU-kriittinen. Mielestäni oli todellinen menetys, että Väyrynen tippui eduskunnasta. Olisi ollut hauska kuulla esim. kyselytunneilla Stubb vs Väyrynen.

[John]

Perussuomalaiset voisivat vaikka alkaa tukemaan Väyrysen presidenttiehdokkuutta. Soini on tässä vaiheessa PS:lle liian arvokas menetettäväksi presidentti-institutiolle.

[JR]

En kyllä tajua, kuka voi olla niin tyhmä, ettei ymmärrä Väyrysen olevan mitä suurimmassa määrin "meidän miehiä". Väyrysen maineen pilaamiseen on tässä maassa käytetty paljon rahaa ja nähty paljon vaivaa, ei ole mennyt hukkaan. Kannattaisi opetella ajattelemaan ihan itse, eikä niin, kuin luottamusmies työpaikalla käskee.

[Nuivanlinna]

Väyrynenhän on aina ollut todella EU-kriittinen. Mielestäni oli todellinen menetys, että Väyrynen tippui eduskunnasta. Olisi ollut hauska kuulla esim. kyselytunneilla Stubb vs Väyrynen.

Väyrynen oli ulkoministerinä hakemassa EU-jäsenyyttä. Presidentivaaleissa 1994 mies taiteili kahdella tuolilla Keijo Korhosen uhan vuoksi ja presidentinvaalin jälkeen alkoi avoimesti EU-vastustajaksi estääkseen Kepun hajoamisen.

[AstaTTT]

Perussuomalaiset voisivat vaikka alkaa tukemaan Väyrysen presidenttiehdokkuutta. Soini on tässä vaiheessa PS:lle liian arvokas menetettäväksi presidentti-institutiolle.

Olen täysin samaa mieltä. Soini on eri mieltä, hänen mukaansa toisen taakse lähteminen on huono idea.

Tämä myös samaa mieltä. Syksyyn on onneksi vielä aikaa ja asiat ehtivät muuttua matkalla. PS on nyt niin kovalla vauhdilla kasvava puolue, että se tarvitsee Soinia vetäjäkseen. Presidentti on kuitenkin koko kansan presidentti ja keulakuva, ei yhden puolueen.

[guest3656]

Perussuomalaiset voisivat vaikka alkaa tukemaan Väyrysen presidenttiehdokkuutta. Soini on tässä vaiheessa PS:lle liian arvokas menetettäväksi presidentti-institutiolle.

Olen täysin samaa mieltä. Soini on eri mieltä, hänen mukaansa toisen taakse lähteminen on huono idea.

Soinille ei kepulainen ehdokas kelpaa, olkoon kuinka EU-vastainen hyvänsä. Vaarana on, että Kepu lihoo PS:n kustannuksella.

[MW]

Olisin iloinen, jos joku selittäisi, mitä vikaa Väyrysessä on.

Ainakaan häntä ei tulisi aliarvioida. Se on paha virhe. Pidän täysin mahdollisena, että Väyrynen ja Soini hajauttavat toistensa äänet, niin että toiselle kierrokselle ei pääse heistä kumpikaan. Kuinka kivaa se olisi?

Väyrysen jotkut tietyt ambitiot ovat olleet vähän turhan läpinäkyviä, ja mies on onnistunut tekemään itsestään pellen korostaessaan itseään.

Muuten en kyllä keksi paljoa, missä olisin jyrkästi eri mieltä hänen kanssaan, ja hänet useasti tavannut tuttavani jopa ällisteli älykkääksi mieheksi. Tilannetajun puutetta Paavolla, ehkä.

[Jaska Pankkaaja]

Väyrysen hengenheimolaisten / seuraajien / itse paten kun ei se kuole  näköjään ollenkaan   pääsy kepun johtoon voisi muodostaa yhdessä Perussuomalaisten kanssa sen kriittisen massan joka muuttaisi oikeasti Suomen suuntaa.

[Noottikriisi]

Väyrysen maineen pilaamiseen on tässä maassa käytetty paljon rahaa ja nähty paljon vaivaa, ei ole mennyt hukkaan.

En halua syyttää tyhmyydestä ketään tässä yhteydessä, sillä on kyllä todella vaikea tietää, mikä lopulta on totta ja mikä ei. Mutta siltä näyttää, että Väyrystä on halveerattu mediassa aivan loputtomasti.

Itsekin otin median mustamaalauksen tosissani 80-luvulla ja vasta paljon myöhemmin tajusin että silloin oli käynnissä SDP:n "vallankaappaus" jossa hyökkäyksen pääkohteena oli tuolloin Keskustan vahvin mies, Väyrynen. SDP voitti taistelun tuolloin paljolti median ansiosta. Keskusta menetti aiemman valta-asemansa ja SDP nousi pitkäksi aikaa valtaan, vasta viime vuosina voimasuhteet ovat taas kääntyneet SDP:tä vastaan.

[JR]

SDP.llä on ollut aina määrättömästi SAK varoja käytössään sopiviin tarkoituksiin. Siellä se SAK istuu taas tukevasti tulevassa hallituksessa, eikä media puhu mitään. Tokkopa on minkäänlaista vaalirahakohua odotettavissa.

[Manneri]

Miks tällä hetkellä gallupeissa mittattuna suurimman puolueen pitäisi siirtyä kannattamaan neljänneksi suurimman puolueen presidentti ehdokasta? Olisi pahemman luokan nöyristelyä. Väyrysestä on muutenkin jäännyt semmonen tuuliviiri-kuva.

Soinin menestys presidentin vaaleissa (lue pääsy Salea vastaan toiselle kierrokselle) tuo yhä lisää nostetta persujen kannatukseen. Sen jälkeen onkin kuntavaalit, joissa potti sitten räjähtää.

[Jouko Piho]

Paavo Väyrynen sanoi puheessaan Turussa (olin muuten juhlassa mukana) Karjalan palautusmahdollisuuksista seuraavasti: "Mitä enemmän aikaa on kulunut, sitä vaikeammaksi Karjalan palauttaminen on käynyt. Menetetyt alueet on liitetty yhä tiiviimmin Neuvostoliittoon ja Venäjään, ja ne ovat venäläistyneet.             
Jos aluejärjestelyihin olisi Neuvostoliiton hajotessa avautunut mahdollisuus, siihen olisi Suomen puolelta tartuttu."

Hätkähdin jo Turussa katsomossa puhetta kuunnellessani Väyrysen puheen tuota kohtaa.

Minun tietojeni mukaan viimeinen lause ei nimittäin pidä paikkaansa tosiasioiden valossa. Kun Neuvostoliitto hajosi, Suomeen otettiin ainakin epävirallisesti tunnustelevia yhteyksiä, josko Suomi olisi kiinnostunut neuvottelemaan Karjalan asemasta.
Presidentti Koivisto ja ulkoministeri Väyrynen antoivat ymmärtää, että Suomi ei ole kiinnostunut eikä Suomella ole mitään aluevaatimuksia Venäjän kanssa.

On uskomatonta, että Väyrynen sanoo nyt v. 2011, parisenkymmentä vuotta myöhemmin, että jos NL:n hajotessa olisi avautunut mahdollisuus aluejärjestelyihin, niin siihen olisi Suomen puolelta tartuttu.

Miksi Väyrynen ei sitten tarttunut Koiviston kanssa niihin selviin signaaleihin, joita Venäjän puolelta silloin Suomelle annettiin?
En nyt muista, kuka tai ketkä ovat näistä asioista kirjoittaneet, mutta joku muu voi muistaa paremmin.

Jouko Piho

[Nuivanlinna]

Minun tietojeni mukaan viimeinen lause ei nimittäin pidä paikkaansa tosiasioiden valossa. Kun Neuvostoliitto hajosi, Suomeen otettiin ainakin epävirallisesti tunnustelevia yhteyksiä, josko Suomi olisi kiinnostunut neuvottelemaan Karjalan asemasta.


.....selviin signaaleihin, joita Venäjän puolelta silloin Suomelle annettiin?
Jouko Piho

Minun ymmärtääkseni tällaisia selviä signaaleja ei ole ollut. Venäjä ei ole halukas tyrkyttämään valloitettuja alueita ei Suomelle eikä Japanillekaan.

[Martikainen]

Minä taas muistan useammastakin lähteestä lukeneeni, että epävirallisesti annettiin Suomen valtiojohdolle ymmärtää aluepalautuksen olevan mahdollinen. Se juna tosin meni jo aikoja sitten ja mahdollisuuden hukkamisesta saamme kiittää lähinnä presidentti Koivistoa.

[MW]

Minä taas muistan useammastakin lähteestä lukeneeni, että epävirallisesti annettiin Suomen valtiojohdolle ymmärtää aluepalautuksen olevan mahdollinen. Se juna tosin meni jo aikoja sitten ja mahdollisuuden hukkamisesta saamme kiittää lähinnä presidentti Koivistoa.

Samat muistot. Muistan, missä olin kun NL vihdoinkin, ja väistämättä lakkasi olemasta. "Näin naapurissa". "Maailma ja me". Muistatteko, petturit? Venäjääkin kannattaa silti pitää silmällä, hyvässä ja pahassa...

[Jaakko Sivonen]

Paavo Väyrynen äänesti Lissabonin sopimuksen puolesta.

[John]

Paavo Väyrynen äänesti Lissabonin sopimuksen puolesta.

Mennee ryhmäkurin piikkiin. Europarlamentissa ollessaanhan Väyrynen oli yksi näkyvimipiä Lissabonin sopimuksen vastustajia.

[Alfresco]

Olisin iloinen, jos joku selittäisi, mitä vikaa Väyrysessä on.

Heh, et ole seurannut politiikkaa viimeiset 25-30 vuotta? Väyrynen on varsinainen poliittinen seikkailija on usein ollut sekaantunut toimiin jotka ei kaikilta osin kestä päivänvaloa. Väyrynen on perinteinen kepulainen keplottelija.
Väyrysen suurimpia "hyveitä" on loputon jälkiviisaus ja "mitä minä sanoin"-viisastelija. Väyrynen ei ole omasta mielestään koskaan tehnyt virheitä vaan kaikki hänen ongelmat ovat joko median tai poliittisten vastustajien syytä.

Väyrynen on hyvä puhumaan ja osaa asettaa sanansa sortumatta kliseisiin ja soinilaiseen iskulauseretoriikkaan. Toisin kun Soini, hän osaa myös jättä takaportit auki, jotta voi enemmän tai vähemmän uskottavasti paeta sanomisistaan jälkikäteen jos osoittautuu että jutut oli puppua.
Väyrynen on politiikan selivytyjä ja on ollut monessa tilanteessa joka olisi upottanut monen muun kokeeneen politikon aikoja sitten.
Väyrysessä on myös paljon poliittista realismia ja eräänlaista kursailematonta suorasukaisuutta. Hänellä on myös laaja ulkopoliittinen kokemus ja on hyvin verkostunut sekä Suomessa että ulkomailla.

Ainakaan häntä ei tulisi aliarvioida. Se on paha virhe. Pidän täysin mahdollisena, että Väyrynen ja Soini hajauttavat toistensa äänet, niin että toiselle kierrokselle ei pääse heistä kumpikaan. Kuinka kivaa se olisi?

Väyrynen todellakin oli ensimmäinen ja pitkään jopa ainoa korkeamman tason euroskeptikko. Pikemmin on niin, että Soini kopioi Väyrystä eikä päinvastoin. Väyrynen haluaa presidentiksi. Se on ollut hänen haave ja poliittisen uran tavoite jo vuosikymmenet. Soini kalastelee paljolti samoilla apajilla ja on ihan selvä, että molemmat kosivat samoja äänestäjiä ja syö toistensta kannatusta.

Jos näistä on pakko valita niin Väyrynen on kyllä parempaa presidenttiainesta kun Soini, joka on ulkopoliittisesti täysin kokematon harjoittelija.

[P]

Paavo, keskity nyt jo niihin kansantanhuihin, sinusta nyt vaan ei koskaan tullut Suomen Tasavallan presidenttiä.

Nykypresidenttiä kauhistellessa tulee yllättävän usein mieleen, ettei Väyrynen olisi ehkä ollut loppujen lopuksi kuitenkaan niin huono vaihtoehto. Ainakin ulkomaankauppaministerin tehtävien hoidosta olen kuullut eräiltä kauppavaltuuskunnissa vaikuttaneilta tahoilta melkoista ylistystä, samalla kun ovat kertoneet ettei kukaan kehtaa mennä Halosen mukaan reissuille, koska siellä menettää maineensa. Ja eivät tosiaankaan ole mitään kepulaisia nämä kaverit.
[/quote

Halosen tason presidenttinä olisi luultavasti ylittänyt suurin osa menneistä ehdokkaista ja presidentti wannabeistä?

[Nuivanlinna]

..........euroskeptikko.

Eurotaktikko kuvastaa paremmin  Väyrysen linjoja.

[Nuivanlinna]

Minä taas muistan useammastakin lähteestä lukeneeni, että epävirallisesti annettiin Suomen valtiojohdolle ymmärtää aluepalautuksen olevan mahdollinen. Se juna tosin meni jo aikoja sitten ja mahdollisuuden hukkamisesta saamme kiittää lähinnä presidentti Koivistoa.

Samat muistot. Muistan, missä olin kun NL vihdoinkin, ja väistämättä lakkasi olemasta. "Näin naapurissa". "Maailma ja me". Muistatteko, petturit? Venäjääkin kannattaa silti pitää silmällä, hyvässä ja pahassa...

Kiinnostaa kovasti. Osaatteko sanoa mmistä kaivella tiedon jyväsiä asiasta?

[Karjalaispoika]

Kiinnostaa kovasti. Osaatteko sanoa mmistä kaivella tiedon jyväsiä asiasta?

''Kainuun Sanomien tietojen mukaan loppuvuodesta 1991 Boris Jeltsinin hallitus tarjosi Suomen korkeimmalle johdolle mahdollisuutta ostaa Karjala. Myynti olisi ollut jatkoa Baltian maiden itsenäistymiselle. Mauno Koivisto olisi lehden mukaan nimittänyt salaisen komitean selvittämään luovutetun Karjalan alueella olevan infrastruktuurin arvon sekä perusrakenteiden kunnostuksen kustannukset. Työryhmä työskenteli vuodenvaihteessa 1991-92 ja kokoontui muun muassa Santahaminassa. Ryhmä koostui kymmenkunnasta yhdyskunta- ja kaupunkirakentamisen asiantuntijasta, ja sen arvion mukaan Karjalan kauppahinta olisi ollut noin 64 miljardia markkaa. Infrastuktuurin kunnostus olisi tullut maksamaan paljon enemmän, jopa noin 350 miljardia. Kainuun Sanomien mukaan Koivisto piti hintaa liian kalliina.''

http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjala-kysymys#Neuvostoliiton_hajoaminen

[Alfresco]

Kiinnostaa kovasti. Osaatteko sanoa mmistä kaivella tiedon jyväsiä asiasta?

''Kainuun Sanomien tietojen mukaan loppuvuodesta 1991 Boris Jeltsinin hallitus tarjosi Suomen korkeimmalle johdolle mahdollisuutta ostaa Karjala. Myynti olisi ollut jatkoa Baltian maiden itsenäistymiselle. Mauno Koivisto olisi lehden mukaan nimittänyt salaisen komitean selvittämään luovutetun Karjalan alueella olevan infrastruktuurin arvon sekä perusrakenteiden kunnostuksen kustannukset. Työryhmä työskenteli vuodenvaihteessa 1991-92 ja kokoontui muun muassa Santahaminassa. Ryhmä koostui kymmenkunnasta yhdyskunta- ja kaupunkirakentamisen asiantuntijasta, ja sen arvion mukaan Karjalan kauppahinta olisi ollut noin 64 miljardia markkaa. Infrastuktuurin kunnostus olisi tullut maksamaan paljon enemmän, jopa noin 350 miljardia. Kainuun Sanomien mukaan Koivisto piti hintaa liian kalliina.''

http://fi.wikipedia.org/wiki/Karjala-kysymys#Neuvostoliiton_hajoaminen

Muistaakseni Koivito kiisti jälkikäteen Karjalan takaisinostamisen. Jos Karjalatarjous pitää paikkansa, niin Koivisto on Suomen suurin maanpetturi hylätessään Suomen alueiden palauttamisen.

Ostosumma on aika pieni. Sitä vastaan oltaisiin saatu valtavasti lisää maa-alueita, joiden arvo olisi merkittävä. Karjala olisi tuonut paljon turisti- ja muita tuloja, joilla olisi voinut rahoittaa jälleenrakenus. Se olisi avannut valtavat työllistämismarkkinat ja paljon liiketoimintaa. Ainoa kysymysmerkki on lähinnä venäläinen väestö ja mitä sille olisi pitänyt tehdä. Suomalaisiksi heitä ei olisi voinut ottaa.

[Alfresco]

Oikeastaan toivoin tuolla kysymykselläni, että saisin jonkinlaisen käsityksen Väyrysen toiminnasta NL:n aikoina. Vanhempani kun taisivat pitää Väyrystä jonkinlaisena maanpetturina ja NL:n kätyrinä.

Tuosta voi lukea Väyrysestä: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/polkomfi/paavo-vayrynen-lyhyt-oppimaara

Väyrynen NL:n kätyrinä perustuu siihen, että hän oli Kekkosen oppipoika ja sellaisena hyvin perehtynyt sen ajan vehkeilyyn Neuvostoliiton kanssa. Väyrynen sekaantui mm. ns. Valdimirov jupakkaan. Vladimirov oli kertoman mukaan entinen KGB:n miehiä ja diplommaattina Helsingissä. Väyrynen yritti saada kepun Ahti Karjalaisen presidentiksi pelaamalla kulisseissa Neuvostoliiton kanssa. Yhteyhenkilönä oli tämä Vladimirov. Väyrynen rakenteli ikänkun omaa noottikrisiään, jolla oli tarkoitus vaikuttaa presidentinvaaleihin.

Väyrynen perusti jossain vaiheessa kepulaisten nuorten Iltatähti-opiston. Rehtorina oli yllättäen Väyrynen itse eikä oppilaita juuri ollut. Koko homma oli kulissi, jolla Väyrynen rosvosi itselleen valtionavustuksia. Itlatähti taisi lopulta mennä konkurssiin.

Suomen kuvalehden jutussa on myös mainittu Väyrysen päivärasotkuista. Väyrynen nosti päivärahaa matkoista, joita ei ollut koskaan tehnyt.

Väyrysellä on kilometrin pitkä syntilista eikä kukaan tiedä mitä kaikkea on jäänyt paljastumatta. Vanhasen ja Korhosten vaalirahasotkut ovat sunnuntaikoulutavaraa Väyryseen verrattuna.

Edit: typos.

[guest3656]

Oikeastaan toivoin tuolla kysymykselläni, että saisin jonkinlaisen käsityksen Väyrysen toiminnasta NL:n aikoina. Vanhempani kun taisivat pitää Väyrystä jonkinlaisena maanpetturina ja NL:n kätyrinä.

Tuosta voi lukea Väyrysestä: http://suomenkuvalehti.fi/blogit/polkomfi/paavo-vayrynen-lyhyt-oppimaara

Väyrynen NL:n kätyrinä perustuu siihen, että hän oli Kekkosen oppipoika ja sellaisena hyvin perehtynyt sen ajan vehkeilyyn Neuvostoliiton kanssa. Väyrynen sekaantui mm. ns. Valdimirov jupakkaan. Vladimirov oli kertoman mukaan entinen KGB:n miehiä ja diplommaattina Helsingissä. Väyrynen yritti saada kepun Ahti Karjalaisen presidentiksi pelaamalla kulisseissa Neuvostoliiton kanssa. Yhteyhenkilönä oli juuri tämä Vladimirov. Väyrynen rakenteli ikänkun omaa noottikrisiään, jolla oli tarkoitus vaikuttaa presidentinvaaleihin.

Väyrynen perusti jossain vaiheessa Iltatähti-opiston, jonka oli tarkoitus olla kepulaisten nuorten indoktriaatiolaitos. Rehtorina oli yllättäen Väyrynen itse eikä oppilaita juuri ollut. Koko homma oli todellisuudessa kulissi, jolla Väyrynen rosvosi itselleen valtionavustuksia. Itlatähti taisi mennä konkurssiin jossain vaiheessa.

Suomen kuvalehden jutussa on myös mainittu Väyrysen päivärasotkuista. Väyrynen nosti päivärahaa matkoista, joita ei ollut koskaan tehnyt.

Väyrysellä on kilometrin pitkä syntilista eikä kukaan tiedä mitä kaikkea on jäänyt paljastumatta. Vanhasen ja Korhosten vaalirahasotkut ovat sunnuntaikoulutavaraa Väyryseen verrattuna.

Väyrynenhän omisti Keminmaalla kuuluisan "jalasmökin", jonka avulla nyhti Eduskunnasta pitkään kulukorvauksia olemattomista "kotimatkoista".