EU-liittovaltio tulee, oletko valmis?

[ikuturso]

Teknologiamiljardööri Elon Muskin omistaman sosiaalisen median palvelu Twitterin uudistuksista ovat tutkijoiden mukaan hyötyneet Venäjän, Kiinan ja Iranin propagandakoneistot.

Euroopan unionin arvojen ja avoimuuden varapuheenjohtaja Vera Jourova twiittasi keskiviikkona, ettei palvelu ole turvallinen. Hän totesi myös, että Kremlin vaikutusvalta leviää palvelussa.

EU:lle tuli hiljattain uusi digitaalisten palveluiden laki, jossa vaaditaan suurimpien internetpalveluiden lisäävän palveluidensa moderointia, jotta haitallisen sisällön leviäminen saataisiin kuriin.

Tämä on niin kuvaavaa... Tämä on NIIN kuvaavaa.

Ensinnäkin Musk on tehnyt twitteristä avoimemman.

Kukapa twitteriä kritisoisikaan ellei EUvostoliiton avoimuuden puheenjohtaja.

Ja kun hän kritisoi twitteriä turvattomuudesta ja Kremlin vaikutusvallan kasvusta, niin missä viestikanavassa hän tämän kritiikkinsä julkaisi.

Twitterissä   


Nykyään kaikki ministerit ja ministeriöt, poliisi, virkamiehet.... Kaikki jakavat virallisia tiedotteitaan twitterissä.

Funtsikaa mitä tapahtuisi, jos Musk vetäisi twitteristä vaikka paastoviikoiksi töpselin irti. Tai edes yhdeksi viikoksi.

Lisätään vielä:

Tuo titteli tuossa jäsen Atten lainaamassa viestissä on vaan niin herkullinen:

Euroopan unionin arvojen ja avoimuuden varapuheenjohtaja Vera Jourova

Puhdasta Orwellia. Uuskieltä. Arvojen ja avoimuuden ministeriö tietty ajaa sensuuria.

-i-

[Jorma M.]

EU:n avoimuus merkitsee yhä enemmän käyttökieltoja, sensuuria ja nitistämistä. Vapaus on orjuutta. Orjuus on vapautta.

[pyrokatti]

Mielikuvaa EU:n kehittymisestä kohti Euvostoliittoa vahvistaa omalta osaltaan se, että EVA:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan vasemmistoliiton kannattajat ovat vankasti EU:n takana. Vankemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Kansan Uutiset raportoi.

Vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat Euroopan unioniin myönteisemmin kuin suomalaiset keskimäärin

Suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen ja 17 prosenttia kielteisesti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vasemmistoliiton kannattajista 75 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti.

Suomen EU-jäsenyyden suosio jatkaa ennätystasolla, jonne se nousi Venäjän aloitettua laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tänään julkaistusta Arvo- ja asennetutkimuksesta. Nyt suomalaisista 64 prosenttia suhtautuu Suomen EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 17 prosenttia kielteisesti.

Erityisen EU-myönteisiä ovat 18–25-vuotiaat, joista 77 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti. Myönteinen suhtautuminen EU:hun on yleistä myös yli 65-vuotiailla, joista 78 prosentilla on myönteinen suhtautuminen Suomen EU-jäsenyyteen..

Myös akateemisesti koulutetut, opiskelijat sekä puolueiden kannattajaryhmistä RKP:n, vihreiden SDP:n ja kokoomuksen äänestäjät suhtautuvat EU:hun poikkeuksellisen myönteisesti.

Vasemmistoliiton äänestäjistä kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti.
[...]

[ikuturso]

Mielikuvaa EU:n kehittymisestä kohti Euvostoliittoa vahvistaa omalta osaltaan se, että EVA:n viimeisimmän tutkimuksen mukaan vasemmistoliiton kannattajat ovat vankasti EU:n takana. Vankemmin kuin suomalaiset keskimäärin. Kansan Uutiset raportoi.

Jos spekuloidaan onko Euroopan Unioni menossa kohti EUvostoliittoa, niin mitä kertoo se, että nimenomaan vasemmisto näkee tuossa himmelissä vielä toteutumattoman utopiansa?

Jos vasemmisto lähtee joukolla jonkin asian taakse, silloin viimeistään täytyy hälytysvalot syttyä ja jos itse kannattaa samaa asiaa, suosittelen menemään peilin eteen kysymään itseltään: Tiedänkö nyt tarpeeksi tästä asiasta?

-i-

[Julleht]

Tässä muuten koko julkaisu ja liitteenä kuvaajat. PS tuosta erityisesti erottuu. Toiseen suuntaan erityisesti nuorimman ikäluokan myönteisyys.

EU-myönteisyys edelleen huippulukemissa – kriittisyys yhteydessä epäluottamukseen politiikkaa kohtaan
Suomalaisten EU-myönteisyys on pysynyt ennätyslukemissa ja useimmissa väestöryhmissä enemmistö suhtautuu EU:hun selkeän myönteisesti. EU-kielteisyys paikantuu perussuomalaisten äänestäjien lisäksi erityisesti niihin, jotka ovat eivät katso suomalaisen demokratian toimivan hyvin, kirjoittaa EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista.

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta (64 %) suhtautuu Euroopan unioniin myönteisesti, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta (Kuvio 1). Neutraalisti siihen suhtautuu vajaa viidesosa (18 %) ja kielteisesti 17 prosenttia.

[...]

https://www.eva.fi/blog/2023/05/09/eu-myonteisyys-edelleen-huippulukemissa-kriittisyys-yhteydessa-epaluottamukseen-politiikkaa-kohtaan/

[Lalli IsoTalo]

Toiseen suuntaan erityisesti nuorimman ikäluokan myönteisyys.

Jeps, ja akateemisten. Koulutuslaitosten indoktrinaatiosta ja tv-uutisten altistuksesta irti pääseminen vaatii ponnistuksia, jotka näemmä ovat liikaa 80 prosentille väestöstä.

Tietämättömyys on paljon pienempi ongelma kuin virheellisen tiedon omaksuminen.

Ja tosiasioiden kertomatta jättäminen on propagandisesti tehokkaampaa kuin väärän tiedon levittäminen.

Esimerkiksi tämä 6+ miljardia, joka revittiin ja tullaan repimään suomalaisten veronmaksajien selkänahasta, niin siitä ehkä, jos hyvin käy, palautuu 2 miljardia Suomeen. Mutta mihin? Valtion kassaanko? Ymmärtääkseni ei.

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin korporaatiot saavat näitä rahoja EU:lta vihersiirtymäanomuksia vastaan. Jos asia on näin, niin silloinhan kyse rahan siirtämisestä veronmaksajilta korporaatioille, EU:n kautta, erittäin huonolla hyötysuhteella.   

Kertokaa minulle, että olen ymmärtänyt asian jotenkin väärin.

[Uuno Nuivanen]

Toiseen suuntaan erityisesti nuorimman ikäluokan myönteisyys.

Ja akateemisten. 

Eli työssä käymättömien ja suojatyöläisten... 

[ämpee]

EU-kielteisyys paikantuu perussuomalaisten äänestäjien lisäksi erityisesti niihin, jotka ovat eivät katso suomalaisen demokratian toimivan hyvin, kirjoittaa EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen Arvo- ja asennetutkimuksen tuloksista.

Kysyttiikö todella €U:sta vai suomalaisen demokratian toimivuudesta ?
Mitäpä jos kerrankin kysyttäisiin siitä €U-demokratiasta ja sen toimivuudesta ??
Saattaisi tulla suorasta kysymyksestä suoraa palautetta.

[Golimar]

  x 1 000 000

Euroopan hymni
https://www.youtube.com/watch?v=TzLINxT-eMc

Näin paljon EU-jäsenyys maksaa sinulle vuodessa – Ja näin paljon hyödyt siitä
Valtiovarainministeriön mukaan EU:n nettokulut suomalaiselle ovat 175 euroa vuodessa. Komission arvion mukaan rahalliset hyödyt nousevat 2 000 euroon vuosittain.

Kreeta Karvala
[email protected]
Tänään klo 11:56

Eurooppa-päivän kunniaksi Iltalehti selvitti EU-jäsenyyden hyödyt, haitat ja tulevat haasteet Suomelle.
Pelkästään rahalla mitattuna yhteiset sisämarkkinat hyödyttävät Suomea ja suomalaisia selvästi enemmän kuin mitä nettokulut ovat.

Suomen EU-haasteina tulevat jatkossakin olemaan metsät ja luonnon monimuotoisuus.
Ludvig van Beethovenin Friedrich Schillerin runoon säveltämää "Oodi ilolle" -teosta pidetään rauhan, toivon ja toveruuden symbolina. Se on myös Euroopan unionin tunnushymni. Beethovenille teos merkitsi myös tuskaa, koska säveltäjä oli teoksen julkistamisaikaan (1824) kuuro.

Rauhaa, toivoa ja tuskaa tuntuu monilla liittyvän myös Euroopan unioniin, jonka juhlapäivää vietetään 9.5.

Osaa suomalaisista näyttää ärsyttävän etenkin se, että Suomi kustantaa muiden unionimaiden menoja ja joutuu etenkin ilmasto- ja ympäristötoimien maksumieheksi.

Näin asiaa kommentoi EU-komission virallisena edustaja Suomessa toimiva Maria Blässar:

– Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja luonnonmukaisuuden edistäminen tulevat kyllä maksamaan, mutta jos me emme tee sitä nyt, hintalappu on moninkertaisesti suurempi.

– Meillä on nyt mahdollisuus kääntää tämä valtava murros vihreiden investointien voitoksi, EU-komission Helsingin-edustustoa johtava Blässar sanoo.

Hän muistuttaa myös, että vihreässä siirtymässä on kyse pitkälti yksityisen sektorin tekemistä investoinneista, jotka luovat työpaikkoja ja varmistavat, että elämä maapallolla voi jatkua kestävästi.

Suurimmat EU-kriitikot löytyvät usein populistipuolueista, joita Suomessa edustaa perussuomalaiset.

– Populistien on ehkä helppo kanavoida kritiikki Brysseliin, koska EU on vähän kauempana kuin kotimaan politiikka, Blässar sanoo.

– Brexit on kuitenkin ollut sellainen esimerkki, joka konkretisoinut EU-erosta seuranneet vaikeudet, ja siksi populistien pitäisi aina kertoa, mikä EU-eron vaihtoehto on.

Esimerkiksi Suomen viennistä 65 prosenttia suuntautuu EU:n sisämarkkinoille, ja Blässarin mukaan sisämarkkinat ovat pienelle ja avoimelle vientivetoiselle maalle elinehto.

X

Blässar ennakoi, että Suomen osalta ongelmia aiheuttaa jatkossakin ennen muuta EU:n metsäpolitiikka ja luontokadon torjuminen.

Esimerkiksi viime vuonna metsien, soiden ja järvien luonnontilaan palauttamisesta eli ennallistamisesta nousi kova poru: etenkin toimien hintalapusta, jonka arvioitiin nousevaan miljardiin euroon per vuosi.

– Käydyssä keskustelussa oli epätarkkoja faktoja, joita on sittemmin korjattu.

Blässärin mukaan ongelman syynä oli se, että Suomi ei pystynyt toimittamaan kaikilta alueilta dataa komission laskelmien pohjaksi, jolloin alueet tulkittiin huonokuntoisiksi, mikä nosti oletettua hintaa.

Kriitikoiden kommenteissa painotettiin myös sitä, että EU voi säädellä Suomen metsäpolitiikkaa, vaikka metsät kuuluvat kansalliseen toimivaltaan.

– Metsiin kohdistuu kuitenkin EU-lainsäädäntöä esimerkiksi EU:n ympäristöpolitiikan ja ilmastolainsäädännön kautta. Tämä on fakta, joka kannattaa ottaa huomioon, Blässar muistuttaa.

Hän ei vielä tiedä, minkälaisena uusi ennallistamislakiesitys tulee lainsäätäjien pöydältä ja kuinka paljon se tulee Suomelle maksamaan.

– Se riippuu siitä, minkälaista dataa Suomi saa komissiolle lähetettyä ja minkälaiseksi laki lainsäätäjien pöydällä muodostuu, Blässar toteaa.

Suomen tulevaa hallitusta ja etenkin perussuomalaisia kiinnostanee myös se, millaista maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan.

Komissio haluaisi, että pitkään valmisteltu maahanmuuttolakipaketti saataisiin vihdoin hyväksyttyä, mutta huonolta näyttää.

Yksi keskeinen kiista liittyy siihen, miten Välimeren maiden taakkaa EU:hun pyrkivien maahantulijoiden osalta voitaisiin helpottaa niin sanotulla taakanjaolla.

Perusuomalaisten ohella myös moni jäsenmaa vastustaa taakanjakovelvoitetta.

Blässar haluaa kuitenkin muistuttaa muuttoliikkeen mittakaavasta: EU-maihin saapuu vuosittain laillisesti noin 3 miljoonaa ihmistä EU:n ulkopuolisista maista, kun taas laittomia maahantulijoita on 125 000–200 000 henkilöä.

– Nämä luvut osoittavat sen, että maahanmuuttokeskustelussa ei kyetä kiihkottomaan keskusteluun, Blässar toteaa.

X

Esimerkiksi Akava Worksin (2019) julkaiseman raportin mukaan EU-jäsenyyden myötä BKT asukasta kohti on kasvanut 1,2–1,7 prosentilla, mikä vastaa kotitalouksien keskitulojen nousua yli tuhannella eurolla.

X

– Aikahyödyt kun liikut Schengen-alueella, roaming, yhteinen valuutta, paremmat kauppasopimukset, turvallisuus, ennakoiva sääntelykehikko ja yhteiskunnallinen kehitys, joka houkuttelee investointeja, Blässar luettelee.

X

– Ilman EU-jäsenyyttä olisimme kuuluneet samaan porukkaan Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa, Blässar muistuttaa.

Suomelle turvallisuuspolitiikka on aina ollut yksi keskeinen peruste integroitumisessa länteen. Se vaikutti keskeisesti taustalla myös 1990-luvulla, kun Suomi halusi päästä EU:n jäseneksi.

– Nato-jäsenyyden jälkeenkin on hyvä muistaa se, että EU:ssa tehdään paljon yhteisiä toimia ja myös yhteistyötä Naton kanssa muun muassa kyber- ja hybridiuhkien torjumisessa, Blässar toteaa.

X

EU puolustaa demokraattisia arvoja, mutta samalla kaupankäyntiä esimerkiksi Venäjää tukevan Kiinan kanssa ei haluta vaarantaa.

Kauppaa halutaan käydä myös globaalin etelän kanssa.

X

Vahvimpia komissaariehdokkaita kokoomuksesta ovat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja Firenzen yliopiston professori Alexander Stubb, ellei jälkimmäistä valita presidentiksi tai pyydetä muihin tehtäviin.

EU:sta saattaa löytyä työpaikka myös Suomen väistyvälle pääministerille, SDP:n Sanna Marinille, jos hänellä itsellään on halua ja EU:n huippupesteistä käytävä kannunvalanta suosii Suomen demareita.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a370d697-45b1-4e2c-abe9-39dd736fbd82

[FadeAway]

En saanut linkkiä puhelimella. Enkä Kataista kannata, mutta kerrakin voi olla samaa mieltä.

Suomen tulee vaikuttaa ennakkoon. Ottaa Suomelle ja suomalaisille tärkeämmät aiheet, samoja teemoja ajavien maiden kanssa komissioon ja parlamenttiin. On turha toivoa Italian ajavan Suomen etua, kun edes omat mepit/ministerit eivät sitä tee.
Vaikuttaa ennakkoon, ei vuoden myöhässä, kun kaikki on jo päätetty.
Ehkä hallitusohjelmassa voisi olla tärkeimmät tavoitteet, EUssa.

Tämä vaatisi tavoitteiden asettamista hallituskauden EU-politiikkaan sekä Suomen EU-päätöksenteon tapojen ja ajoituksen uudistamista. Sitran suositukset perustuvat pitkään selvitystyöhön valtioneuvoston ja eduskunnan päätöksenteon prosesseista. Julkaisu on Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa?

Virallisesti Suomessa painotetaan vahvaa ennakkovaikuttamista, mutta käytännön prosessi ei tue tätä, toteaa Sitra. Suomen virallinen vaikuttaminen tapahtuu usein myöhään, esimerkiksi vasta kun EU:n valmistelemaa asetusta käsitellään. Tämän sijaan Suomen pitäisi vaikuttaa unionin strategioihin ja työohjelmien muodostamiseen.

Räikeä esimerkki ongelmasta toistuu syksyisin, kun eduskunta käsittelee Euroopan komission jo valmistunutta työohjelmaa, jossa seuraavan vuoden lainsäädäntöhankkeet on jo määritelty.

Jos reaktiivisuuden sijaan Suomi haluaa panostaa ennakkovaikuttamiseen, pitäisi tehdä toimintasuunnitelma maamme kannalta tärkeimmistä poliittisista prioriteeteistä ja toimista, joilla niiden puolesta vaikutetaan jo EU:n agendan muotoutumisen aikana.

– Hallituksen olisi hyvä valita tavoitteet, joita se vie EU:ssa kautensa ajan eteenpäin. Erityisen tärkeä vaikuttamisen paikka on ennen eurovaaleja, kun komissiossa valmistellaan tulevan vaalikauden prioriteetteja, korostaa Sitran yliasiamies, Euroopan komission entinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Toinen tärkeä ennakkovaikuttamisen paikka hänen mukaansa on juuri komission vuosittainen työohjelma.

Selvitystyön perusteella päätöksenteon myöhäisen ajoituksen lisäksi haasteena on EU-osaamisen ohuus, pirstaloituminen ja henkilöityminen.

EU säätää jäsenmailleen yhä enemmän asetuksia suhteessa direktiiveihin. Toisin kuin direktiiveissä, asetuksista tulee sellaisenaan jäsenmaiden lainsäädäntöä.

– Suhtaudumme EU-asioihin edelleen ulkopolitiikkana, vaikka siinä on kyse myös Suomen sisäpolitiikasta, kun merkittävä osa lainsäädännöstä tulee unionista, muistuttaa Sitran asiantuntija Anna Välimaa.

[Roope]

Näin paljon EU-jäsenyys maksaa sinulle vuodessa – Ja näin paljon hyödyt siitä

Kreeta Karvala

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a370d697-45b1-4e2c-abe9-39dd736fbd82

Osaa suomalaisista näyttää ärsyttävän etenkin se, että Suomi kustantaa muiden unionimaiden menoja ja joutuu etenkin ilmasto- ja ympäristötoimien maksumieheksi.

Näin asiaa kommentoi EU-komission virallisena edustaja Suomessa toimiva Maria Blässar:

– Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja luonnonmukaisuuden edistäminen tulevat kyllä maksamaan, mutta jos me emme tee sitä nyt, hintalappu on moninkertaisesti suurempi.

Jos emme tee Euroopassa mitä, niin hintalappu on mitä kautta moninkertaisesti suurempi? Aivan erityisesti mitä kautta Suomi joutuisi maksamaan moninkertaisesti enemmän, mikäli se ei anna rahaa muiden EU-maiden ilmastotoimiin?

Tuon Blässarin heiton tueksi ei ole laskelmia eikä mitään muutakaan. EU:n osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on vain noin kymmenesosa, joten ilmastonmuutoksen kehitykseen EU-maiden maksamisilla ei ainakaan vaikuteta. 

– Meillä on nyt mahdollisuus kääntää tämä valtava murros vihreiden investointien voitoksi, EU-komission Helsingin-edustustoa johtava Blässar sanoo.

Hän muistuttaa myös, että vihreässä siirtymässä on kyse pitkälti yksityisen sektorin tekemistä investoinneista, jotka luovat työpaikkoja ja varmistavat, että elämä maapallolla voi jatkua kestävästi.

Kukahan ne mittavat "vihreät investoinnit" mahtaa viime kädessä maksaa? Vinkki, että se ei ole yksityinen sektori.

Ja mitä konkreettista maksaja saa vastineeksi rahoistaan? Se ei ole ainakaan "elämän jatkuminen maapallolla", joka ei ole riippuvainen Euroopan investoinneista.

Suomen tulevaa hallitusta ja etenkin perussuomalaisia kiinnostanee myös se, millaista maahanmuuttopolitiikkaa EU:ssa harjoitetaan.

Komissio haluaisi, että pitkään valmisteltu maahanmuuttolakipaketti saataisiin vihdoin hyväksyttyä, mutta huonolta näyttää.

Miksi ihmeessä komissio haluaa hyväksynnän Euroopalle vahingolliselle ja jopa vaaralliselle maahanmuuttopaketille?

Yksi keskeinen kiista liittyy siihen, miten Välimeren maiden taakkaa EU:hun pyrkivien maahantulijoiden osalta voitaisiin helpottaa niin sanotulla taakanjaolla.

Perusuomalaisten ohella myös moni jäsenmaa vastustaa taakanjakovelvoitetta.

Niin sanottu taakanjako on ennennäkemätön vetotekijä, joka moninkertaistaisi tulijoiden määrän. Komissio voisi mielensä mukaan määrätä jäsenmaat vastaanottamaan EU:n ulkorajalle hakeutuneita laittomia siirtolaisia, jotka ilmoittautuvat turvapaikanhakijoiksi. Vuoden 2015 kriisi ei olisi koskaan päättynyt, jos komissiolla olisi silloin ollut tällainen valta.

Blässar haluaa kuitenkin muistuttaa muuttoliikkeen mittakaavasta: EU-maihin saapuu vuosittain laillisesti noin 3 miljoonaa ihmistä EU:n ulkopuolisista maista, kun taas laittomia maahantulijoita on 125 000–200 000 henkilöä.

– Nämä luvut osoittavat sen, että maahanmuuttokeskustelussa ei kyetä kiihkottomaan keskusteluun, Blässar toteaa.

Blässarin luvut osoittavat vain, että hän on kieroileva kusipää. Tuo 125 000–200 000 nimittäin viittaa tilastoituihin laittomiin rajanylityksiin. Läheskään kaikkia laittomia rajanylityksiä ei tilastoida, ja siksi esimerkiksi turvapaikkaa hakevien määrä on siihen verrattuna moninkertainen, tyypillisesti viime vuosina yli puoli miljoonaa vuodessa, mutta 2015 ja 2016 noin 1,3 miljoonaa. Mikäli komission taakanjakosuunnitelmat toteutuvat, tulijamäärän voi olettaa moninkertaistuvan heittämällä tuostakin, jos esimerkiksi Kreikan ja Turkin välinen maaraja avattaisiin, kun Kreikalla ei enää olisi nykyisenlaista syytä tiukkaan rajavalvontaan

Potentiaalisia Eurooppaan lähtijöitä on satoja miljoonia, jos EU-rajat avataan Saksaan ja Pohjoismaihin asti.

[Emo]

Tänään jomman kumman kanavan aamuteeveessä kuulin jonkun keski-ikäisen miespuolisen aisantuntijan sanovan, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia investointien toteuttajiksi 😮😬

Miksei kotimainen kela-apina kelpaa toteuttajaksi, miksi pitää ehdottomasti olla tuontiapina? Siihen ei saatu vastausta, mutta sossuluukun luukutus toteuttaa tulevaisuusinvestointimme.
Eli nyt, jos joku täällä vielä käy töissä, niin lopettakaa! Jääkää kotiin makaamaan tai pidelkää päivät pitkät seiniä pystyssä ja toteuttakaa näin maamme investoinnit, ettei kehitysmaiden tuontipönkkiä tarvitse tänne asti houkutella tästäkään syystä.

[M.K]

Suomen tulee vaikuttaa ennakkoon. Ottaa Suomelle ja suomalaisille tärkeämmät aiheet, samoja teemoja ajavien maiden kanssa komissioon ja parlamenttiin.

Toki näin, mutta EU:n toiminta on perustunut viime vuosina täysin sille, että suuret maat ajavat aina yllättäen uusia rahoitusmekanismeja tai tukipaketteja mikä milläkin verukkeella. Ei niihin voi ennakkovaikuttaa. Puhe ennakkovaikuttamisen tärkeydestä on ylevää ja jaloa, mutta harmillisen populistista. Se mihin Suomi voi vaikuttaa, on karkeasti tyyliin sitä, että tuleeko EU-alueelle jokin yhteinen sähkötöpselistandardi tms.

Sekin pitää muistaa, että kärpäsenpaskan kokoisen Suomen vaikutusvalta EU:ssa on lähinnä hyttysen ininää.

[pamaus]

Suomen tulee vaikuttaa ennakkoon. Ottaa Suomelle ja suomalaisille tärkeämmät aiheet, samoja teemoja ajavien maiden kanssa komissioon ja parlamenttiin.

Toki näin, mutta EU:n toiminta on perustunut viime vuosina täysin sille, että suuret maat ajavat aina yllättäen uusia rahoitusmekanismeja tai tukipaketteja mikä milläkin verukkeella. Ei niihin voi ennakkovaikuttaa. Puhe ennakkovaikuttamisen tärkeydestä on ylevää ja jaloa, mutta harmillisen populistista. Se mihin Suomi voi vaikuttaa, on karkeasti tyyliin sitä, että tuleeko EU-alueelle jokin yhteinen sähkötöpselistandardi tms.

Sekin pitää muistaa, että kärpäsenpaskan kokoisen Suomen vaikutusvalta EU:ssa on lähinnä hyttysen ininää.

Suomella on yksi luonnonvara ylitse muiden ja se on vesivaranto, pohjavesi. Sitä ei saa myydä EU-, tai ulkomaisilletoimijolle vaikka Jupiterin taivaalta lupaisivat. Sillä ja metsillämme voimme pärjätä jatkossakin väestöpohjan asettuessa Suomen kantokykyyn.

[Uuno Nuivanen]

Sekin pitää muistaa, että kärpäsenpaskan kokoisen Suomen vaikutusvalta EU:ssa on lähinnä hyttysen ininää.

Ja kun vielä muistaa, että poliitikkomme ovat poikkeuksellisen nöyristelynhaluista jeesjees-porukkaa, sekä ajavat mahdollisimman huonoja päätöksiä Suomen kannalta (mahdollisesti henkilökohtaisen hillotolpan toivossa), niin huonoa on.

[Roope]

Puhe ennakkovaikuttamisen tärkeydestä on ylevää ja jaloa, mutta harmillisen populistista.

Oikeastihan tuolla puheella tarkoitetaan (mm. Urpilainen äskettäin) ihan vain sitä, että (federalistisia) uudistuksia ei saisi vastustaa ainakaan ääneen.

Ei esimerkiksi komission maahanmuuttolakipaketti ole muuttunut tärkeimpien/pahimpien kohtien osalta siitä miksikään, että jäsenmaat ovat yrittäneet ennakkovaikuttaa Euroopalle haitallisten osuuksien poistamiseksi ja muuttamiseksi. Koko paketti on kaadettava, kun sitä ei näköjään saa korjattua.

[Augustus]

Tänään jomman kumman kanavan aamuteeveessä kuulin jonkun keski-ikäisen miespuolisen aisantuntijan sanovan, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia investointien toteuttajiksi 😮😬
...

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ihan kaikkeen, samalla tavalla kuin narkkari tarvitsee amfetamiinia tai heroiinia suoraan suoneen. Tulokset koulun kartan symbolisen Suomineidon liiasta piikittämisestä on jo ollut nähtävissä pitkään ja jatkoa seuraa varmasti.

Jos osaisin, tekisin tästä jonkun kuvakavalkadin, jossa pirteä 80-luvun Suomineito alkaa käyttää oireisiinsa injektoimalla maahanmuuttoa suoraan suoneen ja kuvasarja seuraisi neidon rappiota, jossa kaunottaresta tulee joku kalpea apaattinen itsetuhoinen sekopää, joka lopulta tekee selvän itsestään reilulla yliannostuksella. Finis Finlandiae, kuten joku venäläinen politiikko totesi aikoinaan ennen itsenäisyyttä hienosti latinaksi.

edit: kirjoitusvirhe

[IDA]

Tänään jomman kumman kanavan aamuteeveessä kuulin jonkun keski-ikäisen miespuolisen aisantuntijan sanovan, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia investointien toteuttajiksi 😮😬

Itse näkisin, että kaikkein kipeimmin Suomi tarvitsee maahanmuuttajia asiantuntijoiksi. Heistä on todella huutava pula.

[ämpee]

Puhe ennakkovaikuttamisen tärkeydestä on ylevää ja jaloa, mutta harmillisen populistista.

Oikeastihan tuolla puheella tarkoitetaan (mm. Urpilainen äskettäin) ihan vain sitä, että (federalistisia) uudistuksia ei saisi vastustaa ainakaan ääneen.

Ei esimerkiksi komission maahanmuuttolakipaketti ole muuttunut tärkeimpien/pahimpien kohtien osalta siitä miksikään, että jäsenmaat ovat yrittäneet ennakkovaikuttaa Euroopalle haitallisten osuuksien poistamiseksi ja muuttamiseksi. Koko paketti on kaadettava, kun sitä ei näköjään saa korjattua.

Nähtäväksi jää tajuavatko poloiset €Uro-edustajamme huijauksen vai ei.
Koko paketti olisi kaadettava, se on ainoa järkevä teko.

Komissio koittaa huijausta missä tuodaan €Uroparlamentin käsiteltäväksi mahdollisimman törkeä kokonaisuus pyrkimyksenä kuitenkin päästä "neuvottelemaan" paketin sisällöstä, jolloin saataisiin osavoitto joka oli se alkuperäinen tarkoituskin.
Tällä salamitaktiikalla leikellään mikä tahansa asia aikaa myöten ohuina siivuina haluttuun kuntoon.

[Radio]

EU on pelkästään ärsyttävä määräilijä, johon Suomi huijattiin mukaan "turvatakuilla", joita ei ollutkaan olemassa.
Suomen politiikot ovat niin pitkään olleet Venäjän armoilla, etteivät osaa tunnistaa EU:ta joiltain osin jopa Neuvostoliittoa ilkeämmäksi pienen valtion kiusaajaksi.
Suomelle sopisi aivan hyvin Norjan malli, jossa ollaan ETA:ssa muttei EU:ssa. Norjan öljyrahat eivä kuuluu EU:lle. Toisin on luonnonsuojelualue Suomen kohdalla. Metsät ja suot yms. luonto sekä valtion lainaamat rahat eivät enää kuulu alkuperäiskansalle.
Aidataan Savo ja perustetaan sinne kantiksille reservaatti, jossa syödään kasviksia ja juodaan ilmaista viinaa. The End.

[M.K]

Suomelle sopisi aivan hyvin Norjan malli, jossa ollaan ETA:ssa muttei EU:ssa. Norjan öljyrahat eivä kuuluu EU:lle.

Norja ei kuulu EU:hun, koska pelkää EU:n ryöväävän maan öljyt ja niistä saatavat rahat, joita EU sitten jakelisi milloin minnekin. Norja kuuluu Natoon käytännössä vain sen takia, että sotilasliitto puolustaa Norjan öljyvarantoja.

Summa summarum: jokainen fiksu maa toimii kansainvälisissä järjestöissä vain hyvin itsekkäistä lähtökohdista, tietysti. Niin pitäisi myös Suomenkin toimia.

[HDRisto]

Tänään jomman kumman kanavan aamuteeveessä kuulin jonkun keski-ikäisen miespuolisen aisantuntijan sanovan, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia investointien toteuttajiksi 😮😬

Itse näkisin, että kaikkein kipeimmin Suomi tarvitsee maahanmuuttajia asiantuntijoiksi. Heistä on todella huutava pula.

Miksi sen "asiantuntijan" pitää olla ehdottomasti maahanmuuttaja, ei kotimainen millään kävisi?. Tai edes eurooppalainen.

[Golimar]

  x 1 000 000

X

Suomessa julkinen keskustelu Euroopan unionin lähitulevaisuudesta on keskittynyt liikaa yhteisvelkaan, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

X

Linjaukset EU:n tulevaisuudesta häämöttävät pian uuden hallituksen työjärjestyksessä. EU pitää seuraavan huippukokouksensa perinteisesti kesäkuun lopulla.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-154037?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

[ikuturso]

Silmäilin sekavin miettein (tässä pitäisi siirtyä tekemään hommia) tuota karvalan kirjoitusta jossa oli ilmastoetukenoa ja maahanmuuttoetukenoa.

-Ehjät hampaat kannattaa valmiiksi repiä suusta, koska myöhemmin niihin voi tulla reikiä

-Kärpäspopulaation kasvaessa suuhusi lentää tavallista useammin kärpänen. Siksi kannattaa alkaa syömään kärpäsiä.

Ymmärsinkö jotain väärin?

-i-

[simppali]

Meneekö metsien ennallistaminen metsään? eu-komissioa varmaan nyppii ,,mielestäni eu-komissioa vastaava toimielin oli viimeksi käytössä neuvostoliitossa jossa nimi oli  politbyroo.

Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroo (ven. Политбюро ЦК КПСС) oli Neuvostoliiton keskeinen hallinto- ja toimeenpaneva elin.

(lainaus wikipedia)
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009588710.html

Suurin ryhmä EPP kääntyi ennallistamisasetusta vastaan. Ryhmän perustelujen mukaan nyt ei ole oikea aika heikentää maataloutta. Komission mukaan asetuksesta on liikkeellä vääriä väitteitä.

Tietty Suomesta löytyy parkkipaikalla kännissä ajanut kokkari, jonka mielestä kaiken voi ennallistaa.

KESKUSTAOIKEISTOLAINEN EPP eli Euroopan kansanpuolue hyväksyi toukokuun alussa julkilausuman, jossa se asettuu vastustamaan ennallistamista maatalouden ja viljelijöiden näkökulmasta.

EPP:n mukaan asetuksen seurauksena kymmenesosa maatalousmaasta Euroopassa siirtyisi pois käytöstä, mikä on ryhmän mielestä edesvastuutonta nykyisessä maailmantilanteessa.

Jännää pitää,,mikäköhän kokkari mepin nimi..
No tässä nimi

Yksi harvoista asetuksen puoltajista EPP:ssä on suomalainen Sirpa Pietikäinen (kok).

Outoa, että Suomessa voi mennä uimaan..luultavasti lähes kaikkiin sisävesijärviin, ilman pelkoa veden laadusta.

Suomessa huomiota on herättänyt se, että komissio arvioi ennallistamisen kustannukset Suomelle 930 miljoonaksi euroksi, mikä on EU:n jäsenmaista kolmanneksi eniten. Puolet summasta tulee sisävesien tilan parantamisesta.

Joskus olen katsellut keski-euroopassa, saksassa lätäkköä, jota sanottiin järveksi..uimataidotonkin kelluisi sen paskalätäkön pinnalla kaikenlaisen kasvuston takia.

[Roope]

Rosa Meriläinen: EU:n on oltava demokratian mallioppilas

Suomessa ei ole vielä havaittu, kuinka vahvasti demokraattisten instituutioiden vahvistaminen on nyt Euroopan unionin asialistalla.

Helsingin Sanomat 30.5.2023

Rosa Meriläisen kirjoituksesta saa ymmärrettävämmän, kun korvaa sanan "demokratia" sanalla "liittovaltio".

TOISTAISEKSI Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että demokratia on autoritaarisia järjestelmiä tehokkaampi. Kansainvälisesti demokratialla ei mene aivan yhtä hyvin.

Demokratia on niin nuorta, ettei ole mitään syytä pitää sitä itsestäänselvyytenä. Sen valuvikoja on alati korjattava ja sen instituutioita vahvistettava vastaamaan nykyhetken ongelmiin ja erityisesti ihmisten arjen haasteisiin.

EUROOPAN UNIONI syntyi alun perin rauhanprojektina. Tässä tehtävässä se on onnistunut: ennen niin sotaisat EU-maat eivät ole enää sotineet keskenään. EU:n rooli onkin laajentunut.

Vielä joku jaksaa vedota tuohon lapselliseen rauhanprojektiargumenttiin.

EU on yhä enemmän ja entistä useammin kansainvälinen toimija, jonka tehtävä on näyttää eurooppalaisen demokratian kyky ratkaista aikamme isoja haasteita, kuten sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden yhteensovittaminen. Omat pikatestinsä demokratian tehokkuudelle ovat tarjonneet koronaviruspandemia ja Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan. Molempien edessä eurooppalaiset ovat olleet toimintakykyisiä. Se ei kuitenkaan riitä.

Näyttää mitä ja kenelle? Ketään ei kiinnosta EU:n pullistelu ilmastopolitiikassa. Kiina rahastaa sillä. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyytensä EU tuhoaa ilmastopolitiikan ohella jäsenmaiden suvereniteetin kaventamisella ja massamaahanmuutolla, jota välttämättä halutaan kiihdyttää EU:n yhteisellä turvapaikkapolitiikalla.

Demokraattisten instituutioiden vahvistaminen sopimuksia uudistamalla on nyt EU:n agendalla selvemmin kuin yli kymmeneen vuoteen. Niin Euroopan parlamentti, komissio kuin Saksan ja Ranskan kaltaiset isot jäsenmaatkin ovat nyt valmiita muuttamaan unionin toimintaperiaatteita niin, etteivät yksittäiset uhittelevat tai nihkeät jäsenvaltiot kykene blokkaamaan päätöksentekoa. Suomessa muutosta ei ole vielä havaittu. Olisi virhe takertua vanhoihin kantoihin ja jäädä peränpitäjäksi vastustamaan muutosta.

Eli Suomelle olisi virhe vastustaa liittovaltiokehitystä. Miksi?

ESILLÄ on ollut useita uudistuksia: lavennetaan lainsäädäntöaloiteoikeutta parlamenttiin ja neuvostoon, annetaan Euroopan parlamentille oikeus aloittaa rikkomusmenettely Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, lisätään parlamentin yhteispäätösoikeuksia Euroopan talouden ohjauksessa, pienennetään komission kokoa, korvataan yksimielisyyspäätökset neuvostossa määräenemmistöpäätöksillä ja mahdollistetaan sopimusmuutosten voimaantulo, kun 80 prosenttia jäsenvaltioista on ne hyväksynyt.

Nämä uudistukset tehostaisivat päätöksentekokykyämme ja vahvistaisivat demokratian uskottavuutta. Se on EU:lle tärkeä tehtävä, kun kansainvälisen yhteisön usko monen muun suuren demokratian kestävyyteen horjuu – vaikka Yhdysvaltojen instituutiot ovatkin kestäneet Donald Trumpin kannattajineen.

Pienet maat "tehostaisivat päätöksentekokykyä" ja "vahvistaisivat demokratian uskottavuutta" luovuttamalla päätösvallan suurille maille, jotka yhteisymmärryksen saavutettuaan painostavat helposti 80 prosenttia jäsenvaltioista kannalleen. Demokratian kanssa tällä ei ole pienten maiden kannalta sen enempää tekemistä kuin Jim Jonesin seurakunnan päätöksellä juoda Kool-Aidia.

INSTITUUTIOIDEN ja demokraattisten prosessien puolustaminen voi joskus kuulostaa hitaalta ja tylsältä, mutta vielä tylsempää on kokea olevansa kokonaan vailla vaikutusmahdollisuuksia.

Tylsintä on tietysti, jos päätöksiä tehdään visiottomassa kansallisessa tyhjiössä. Siinä tapauksessa vaalidemokratia taantuu vastineeksi haasteisiin, jotka oikeasti ratkaistaan jossain toisaalla.

Joten ratkaisu on luovuttaa vapaaehtoisesti loppukin kansallinen päätösvalta jonnekin toisaalle. Missä kohdassa pitäisi nauraa?

Federalistien demokratiaan vetoaminen muistuttaa sananvapauskeskustelua. Kaikki puolustavat ainakin nimellisesti sananvapautta, mutta toisten (tyypillisesti federalisteja muuten) mielestä nykypäivän suurin sananvapausongelma on sananvapauden käyttäminen, joten sananvapauden puolustamiseksi sitä pitää rajoittaa.

[ikuturso]

Eurostoliitto on taas menossa vararikkoon. Jäsenmaiden kansalaisten selkänahasta revitään pian taas miljardeja.

Euroopan unionilta uhkaavat loppua rahat – komissio pyytää jäsenmailta kymmeniä miljardeja uusien tarpeiden kattamiseksi

Euroopan komissio toivoo jäsenmailta lisää varoja osana unionin monivuotisen budjetin välitarkastelua.

Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan unionin budjettia on vahvistettava 66 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä nykyiseen verrattuna.

– Maailma on muuttunut dramaattisesti. Kolmen vuoden aikana olemme menneet kriisistä toiseen. Tämä kulminoitui Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, von der Leyen sanoi Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

[...]

Lisäksi komissio toivoo jäsenmailta 15 miljardia euroa muuttoliikkeen hallintaan ja pakolaisten auttamiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa.

[...]

https://yle.fi/a/74-20037548

Se on kanssa yksi urpoturpoava jakkukalkkunatarha koko EU. Lisää rakennuksia tulee Brysselskiin ja lisää marteloita piereskeltäviksi. Tuon mammutin lihomisella ei ole mitään rajaa. Painoindeksi jo viidenkymmenen tuollapuolen: Sairaalloinen liikalihavuus.

Jos sitä ei saa laihtumaan edes laihdutusleikkauksella, armolaukaus lienee ainoa vaihtoehto. Mutta kuka ampuu?

-i-

[ikuturso]

@akez nosti EU:n turvispolitiikkaketjuun tämän rinnastuksen.

On syytä muistaa se, että EU:n on tosiasiassa diktatuuri, jonka järjestelmä on kopioitu jo kaatuneesta Neuvostoliitosta. Neuvostoaikainen toisinajattelija Vladimir Bukovsky osoittaa osuvasti tämän seikan.

Vladimir Bukovsky: I have lived in your future

4.10.2016

(...)
2 Structure. Both unions are governed by unelected people who are not responsible to anyone. Both unions have parliaments which for all practical purposes have no power. Central planning is a characteristic feature of them both: in the Soviet Union there were planners who steered the economy of the country from their desk; in the European Union there are detailed regulations and financial subsidies (inverted, hidden customs duties) that channel the joint economic effort of the population. In either union democracy is for show rather than for real: accepted party or parties rule and dissent is not welcome. Both structures churn out loads of laws, rules, and regulations; both combine a number of different states or republics, where the stronger (Russia and Ukraine on the one hand, and France and Germany on the other) impose their will on the smaller; the core countries of the initial European Union have their satellites in the form of new member states (these happen to be Central European states) the way the Soviet Republics had theirs in the form of befriended socialist states (these happened to be... again Central European states).
(...)

Tuossa pitäisi riittää ajattelemisen aihetta kerrakseen myös tavan pulliaisille.

Kun tätä hetken ajattelin, ratkesin nauramaan.

Miksikö?

Olen lukenut juttuja, kuinka ihmiset odottavat uutta autoa vuoden tai pidempäänkin. Lataushybridi rutinoff punaisena kiitos, ja toimituspäivä ensi vuoden juhannus. Jos haluat kattoluukun, menee jouluun. Sitten kuljetuslaivassa syttyy tulipalo ja auton saanti siirtyy vuodella...

Euvostoliitto 

-i-

[ohkurin_narsi]

Minä aina mietin näissä EU-skeptikkojen jutuissa että entäs jos se EU sitten puretaan, mitä sitten? Ja mihin pieni ihminen sitten valittaa pikkusieluisten virkamiesten päätöksiä?

Eurooppa olisi taas kasa jotain pikkuvaltioita, joilla ei ole enää varaa isoon bisnekseen, eikä mitään saumaa kilpailla USA:n ja Kiinan kanssa, vaan tuloksena on täysi teknologinen riippuvuus. Sitäkö te oikeasti haluatte? Olla toisten armoilla?

Minä olen tyytyväinen että EU Chips Act meni läpi, vaikka onkin vielä riittämätön. Siinä saadaan kriittisiä teknologioita takaisin kotiin myös valmistuspuolelle. Toki AMSL on EU:n kruununjalokivi alalla, mutta siinä ollaan niin hardcoressa että se on vain pieni osa ketjussa. Nyt on nähtävillä tulevaisuus, missä vaikka rajat menisi kiinni, EU on teknologisesti riippumaton. Mitään tuommoista Suomi ei pysty itse tekemään - ellei teknologiaksi riitä 50-luvun taso. Ehkä pitäisi alkaa tekemään elektroniputkia.

[Leostoa]

Minä aina mietin näissä EU-skeptikkojen jutuissa että entäs jos se EU sitten puretaan, mitä sitten? Ja mihin pieni ihminen sitten valittaa pikkusieluisten virkamiesten päätöksiä?

Eurooppa olisi taas kasa jotain pikkuvaltioita, joilla ei ole enää varaa isoon bisnekseen, eikä mitään saumaa kilpailla USA:n ja Kiinan kanssa, vaan tuloksena on täysi teknologinen riippuvuus. Sitäkö te oikeasti haluatte? Olla toisten armoilla?

Minä olen tyytyväinen että EU Chips Act meni läpi, vaikka onkin vielä riittämätön. Siinä saadaan kriittisiä teknologioita takaisin kotiin myös valmistuspuolelle. Toki AMSL on EU:n kruununjalokivi alalla, mutta siinä ollaan niin hardcoressa että se on vain pieni osa ketjussa. Nyt on nähtävillä tulevaisuus, missä vaikka rajat menisi kiinni, EU on teknologisesti riippumaton. Mitään tuommoista Suomi ei pysty itse tekemään - ellei teknologiaksi riitä 50-luvun taso. Ehkä pitäisi alkaa tekemään elektroniputkia.

Lyhyesti sanottuna ongelma on liittovaltiota kohti kulkeminen ja päätöksenteon siirtäminen valtioilta EU:n ytimeen. Ei valtaa pidä siirtää Brysseliin valtioilta federalistien toiveiden mukaan. Sen tien päässä ei ole valtioita ollenkaan ja lakkaamme olemasta Suomi. Myös suorat väestönvaihdot voidaan toteuttaa nopeutetusti moisessa järjestelmässä, joten suomalaisistakin päästään eroon kun hukumme kymmenmiljoonaisen euroneekeritulijajoukon alle.

Liittoa itsessään en vastustaisi, kunhan se on muotoa valtiolitto jossa kansallisvaltion päätösvalta on aina Brysselin yläpuolella (European Confederacy tai Confederate states of Europe). Mikään ei nimittäin estä toteuttamasta laajamittaista taloudellista, tieteellistä ja sotilaallista yhteistyötä valtioliittomuotoisessa järjestelmässä.