EU-liittovaltio tulee, oletko valmis?

[Leostoa]

MIKKO KÄRNÄN mielestä on aivan absurdi ajatus kuvitella, että Suomi voisi ilmoittaa unionille kieltäytyvänsä maksamasta ja samalla kuvitella, että voisimme yhä pysyä jäseninä.

– Tämä käynnistäisi fixitin, joka on monen perussuomalaisen märkä päiväuni, hän muistuttaa.

Kärnän mukaan eroaminen tässä tilanteessa EU:sta olisi sata kertaa pahempi virhe kuin aikanaan siihen liittyminen.

Onko se nyt Kärnän mielestä eroaminen vai erottaminen?

EU ei voi erottaa Suomea. Eroaminen taas on omissa käsissä.

Niinpä, Kärnä antaa tuossa ikäänkuin ymmärtää että EU:n jäsenvaltioilla ei ole oikeutta tehdä tässä asiassa kansan edun mukaista päätöstä eroamatta tai tultua erotetuksi. Tämähän ei pidä paikkaansa, eikä EU:n herrat hölmölän koijattavasta apinasta luopuisi vaikka se tämän kerran ymmärtäisikin oman etunsa ja kieltäytyisi Brysselin velkavankeudesta.

Kärnän kepulaisissa mielikuvissa EU on isäntä ja Suomi on mitätön renki jonka pitäisi pokkuroida isännän mieliksi. Kärnä yrittää ojentaa renkiä, haluaa näyttää isännälle toimivansa tämän pehtoorina. Kärnä ei ymmärrä että EU:n tulisi toimia niin että kansallisvaltiot ovat isäntiä ja Brysselin pukumiehet ja jakkunaiset toimivat näiden renkinä.

On erinomaista että kansanäänestysasia päästään käsittelemään eduskunnassa tuon kansalaisaloitteen ja PS:n aloitteen ansioista. Muun hyvän lisäksi näin pakotetaan vilunkipetterit ottamaan asiaan kantaa asiaan niin kepussa kuin kokoomuksessakin.

[Savi]

Vielä kerkiätte ennen 50 000 allekirjoituksen paukkumista itse käydä allekirjoittamassa tämän aloitteet

Kansanäänestyksen järjestäminen EU:n elpymispaketista
....
Elpymispaketti on kansallisesta näkökulmasta hyvin merkittävä kokonaisuus, jonka taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset edellyttävät kansan laajaa hyväksyntää. Tämän vuoksi kansalaisaloitteessa esitetään, että elpymispaketin käsittävästä kokonaisuudesta tulee järjestää kansanäänestys.
....

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7224

[Tommi Salminen]

Ei pidä heittää kivillä niitä, jotka avoimesti ajavat EU:sta liittovaltiota. Se on ihan kunniallinen mielipide, vaikka se minun mielestäni huono idea onkin. Sen sijaan kritiikkiä kannaattaa kohdistaa niihin, jotka muka eivät halua liittovaltiota, mutta silti koko ajan tuntuvat ajavan sitä. Tässä korona-tukipaketissakin paljon toistellaan paketin kertaluontoisuutta. Mahtavatko nämä toistelijat oikeasti uskoa sitä? En tiedä kumpi on pahempi - se että he tosiaan uskovat, vai se että he eivät usko, mutta esittävät uskovansa.

Politiikassa kaikki väliaikainen ja kertaluontoinen tuppaa olemaan pysyvää ja toistuvaa. Mielestäni on ilmeistä, että jos nyt näytetään tällaisen toiminnan olevan hyväksyttyä, sitä tullaan saamaan lisää jatkossakin.

Vaikka näitä tukipaketteja oikeasti haluttaisiinkin, olisi prosessi silti väärä. EU:n pitäisi ensin muuttaa omat sääntönsä sellaisiksi, että näitä paketteja saisi tehdä. Jos se ei onnistuisi niin silloin pitäisi pakettien jäädä tekemättä. Sama koskee kaikkea muutakin toimintaa EU:ssa. Mistä kukaan enää muuten tietää, mitä sääntöjä pitää noudattaa ja mitä ei?

Blogikirjoitukseni EU:n tukipaketeista

[pyrokatti]

[...]
Tässä korona-tukipaketissakin paljon toistellaan paketin kertaluontoisuutta. Mahtavatko nämä toistelijat oikeasti uskoa sitä? En tiedä kumpi on pahempi - se että he tosiaan uskovat, vai se että he eivät usko, mutta esittävät uskovansa.
[...]

Todennäköisesti ainoa vaihtoehto missä paketti todella jää kertaluonteiseksi on se, että EU hajoaa seuraavan kriisin seurauksena. Muistutukseksi siitä miten nopeasti asiat voivat muuttua, sopii Suomen Kuvalehden kansikuva 30 vuoden takaa. Siinä Jaakko Iloniemi varoittaa muuttamasta YYA-sopimusta; "Neuvostoliitto on nyt heikko, mutta ei aina". Eipä tuo Euvostoliiton esikuva kovinkaan vahvaksi muuttunut viimeisen vuotensa aikana. Ja viiden vuoden kuluttua Suomi oli jo aloittanut matkansa kohti uutta ja auvoista liittovaltiota kohti.

[akez]

Bulgarialaislehden lyhyt uutinen viitoittaa sitä, mihin suuntaan akselivallat haluavat EU:n menevän. Esitys on mielenkiintoinen sillä geopoliittinen mahtitekijä ei voi olla ilman vahvaa armeijaa ja atomipommia. Macronilla on kyllä ydinpommi, mutta Merkelillä vain mitätön armeija, jonka saksalaislehtien mukaan von der Leyen kuulemma tuhosi ja saattoi kaaokseen ennen kuin pakeni EU-komission puheenjohtajaksi. Nämä kuviot muuttuvat vieläkin mielenkiintoisemmiksi, kun huomioi, että useampikin suomalaispoliitikko on aikoinaan haikaillut EU:n oman armeijan perään, muistaakseni jopa TP:tä myöten. 

EU:sta on tultava mahtitekijä

Macron odottaa geopoliittista keskustelua

Fakti 1.10.2020

EU-huippukokouksessa tulee käydä geopoliittinen keskustelu. Näin ilmoitti Ranskan presidentti Emmanuel Macron, raportoi Politico-lehti.

Macron ilmoitti tukevansa esityksiä strategisesta autonomiasta. Hänen mielestään näin EU voi nousta geopoliittiseksi mahtitekijäksi.

Se mahdollistaa teollisen riippumattomuuden. Hän lisäsi vielä, että solidaarisuus Kyprosta ja Kreikkaa kohtaan ei kuulu tähän keskusteluun.

Hän odottaa EU-edustajien keskustelevan kansainvälisistä avainkysymyksistä. Macron kehottaa tarkastelemaan uudelleen taktiikkaa käydä dialogia Venäjän kanssa.

Näin puhuu siis presidentti, jonka maan pelätään yleisesti kohta päätyvän Italian, Kreikan ja Espanjan tavoin muiden EU-jäsenmaiden elätettäväksi.

EDIT lisätty juttuun viimeinen lause, joka epähuomiossa oli tippunut pois.

[Infernaalinen_aviomies]

No mutta kulta pieni, kun väität että elpymisväline on perussopimuksen vastainen, niin sinun pitäisi todistaa että se on sitä. Eli sinun pitää todistaa että sinä olet oikeassa.

Voi kulta pieni, kun väität että elpymisväline on perussopimuksen mukainen, niin sinun pitäisi todistaa että se on sitä.

No ei se ihan noinkaan mene, vaan jos esität väitteen niin sinulla on todistustaakka, ja luulisi että sinulla on todisteetkin valmiina kun kerran olet moiseen lopputulemaan tullut. Muilla ei ole todistustaakkaa osoittaa sinun olevan väärässä. Toki olen viitannut artikloihin 122 ja 125, Pringle-keissiin, komission lakipalvelun mielipiteeseen asiasta ja Wienin konvention tulkintaprinsiippeihin tässä keskustelun lomassa.

Elpymisväline on perussopimuksen vastainen. Ihan yksinkertaisista syistä. Taloudellisia arvioita koronan aiheuttamista kustannuksista ei ole. Rahoitus päätettiin ilman niitä arvioita lähinnä siten miten kukakin kehtasi pyytää. Valtiot jotka saavat rahaa, joutuvat keksimään niille käyttöä, ja 50% käytöstä on ohjattava asiaan jolla ei ole Koronan kanssa mitään tekemistä. Yksinkertaista ja helppoa.

Ja mitä artikaa tämä mielestäsi rikkoo, ja miten? Sitäpaitsi arvioita koronan vaikutuksesta on olemassa, ne eivät vain ole lopullisia arvioita, ja Europarlamentti tulee vielä säätämään jakoperusteita.

Olen esitellyt ne todisteet, esittelin artiklat, joista sinä kehitit uusia versioita ja sananmuotoja. Artikla 125 kieltää yhteisvastuut, ja nyt tässä elpymisvälineessä ne ovat avainasemassa.

Artiklojen kopioiminen tänne jälleen kerran ei edistä asiaasi lainkaan, vaan sinulla tulisi olla niistä jotain sanottavaakin. Pringle-keississä CJEU avasi ajatteluaan tilanteista, missä rahallinen avustus jäsenmaalle on ok Art. 125 alla. On selvää että haluaisit tosi kovin että elpymisväline olisi perussopimuksen vastainen, mutta argumentteja sinulla ei ole. Artikla 125 ei kiellä apua jäsenmaille. CJEU on sanonut että taloudellista apua voidaan antaa Art. 125 alla. Art. 125 sanoo, että Neuvostolla on (komission ja parlamentin kanssa yhteistoiminnassa) valta päättää Art. 125 kieltojen tulkinnasta. Artikla 122 eksplisiittisesti sallii avun jäsenmaille.

Sinä et edelleenkään ole todistanut elpymisvälineen olevan sopimuksen vastainen, joten voit lopettaa nämä puheet tähän.

Olen luetellut artiklat, olen luetellut perusteeni, sinä taasen olet vain jankannut että se on. Perusteita ei ole näkynyt.

Artikloja olet kyllä luetellut, mutta kun sinulle on selitetty miten olet ymmärtänyt ne väärin, sinulta on loppunut sanottava. Olet vain kopioinut artiklat uudelleen seuraavaan viestiisi.

[mannym]

No ei se ihan noinkaan mene, vaan jos esität väitteen niin sinulla on todistustaakka, ja luulisi että sinulla on todisteetkin valmiina kun kerran olet moiseen lopputulemaan tullut. Muilla ei ole todistustaakkaa osoittaa sinun olevan väärässä. Toki olen viitannut artikloihin 122 ja 125, Pringle-keissiin, komission lakipalvelun mielipiteeseen asiasta ja Wienin konvention tulkintaprinsiippeihin tässä keskustelun lomassa.

Niin esitin väitteen, esitin väitteelleni perusteet artiklojen tekstien perusteella. Sinä vetosit Pringle keissiin ja sen tulkintaan, sitten kertoen ettei Pringle keissi ole ennakkotapaus jota voi tässä tapauksessa käyttää. Olet viitannut artikloihin, keksien niille uusia sisältöjä, sekä muuttaen määritelmiäsi lennosta.

Totuus kuitenkin vieläkin on. Koronapaketti pistettiin pystyyn pikavauhtia, sen "elvyttävä" vaikutus ei perustu koronasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sen avustusrahoja ei jaettu koronasta aiheutuneiden vahinkojen mukaan, sen rahoituksen perusteissa on ilmastonmuutos ja vihreät arvot, ei korona. Kappas, mitenkäs se menikään artiklojen mukaan?

Ja mitä artikaa tämä mielestäsi rikkoo, ja miten? Sitäpaitsi arvioita koronan vaikutuksesta on olemassa, ne eivät vain ole lopullisia arvioita, ja Europarlamentti tulee vielä säätämään jakoperusteita.

Jaa että europarlamentti tulee vielä säätämään jakoperusteita? Eli rahoitus on päätetty, perusteita säädellään vielä. Mutta mitäs artiklaa se rikkookaan. katsotaan se lopussa.

Artiklojen kopioiminen tänne jälleen kerran ei edistä asiaasi lainkaan, vaan sinulla tulisi olla niistä jotain sanottavaakin. Pringle-keississä CJEU avasi ajatteluaan tilanteista, missä rahallinen avustus jäsenmaalle on ok Art. 125 alla. On selvää että haluaisit tosi kovin että elpymisväline olisi perussopimuksen vastainen, mutta argumentteja sinulla ei ole. Artikla 125 ei kiellä apua jäsenmaille. CJEU on sanonut että taloudellista apua voidaan antaa Art. 125 alla. Art. 125 sanoo, että Neuvostolla on (komission ja parlamentin kanssa yhteistoiminnassa) valta päättää Art. 125 kieltojen tulkinnasta. Artikla 122 eksplisiittisesti sallii avun jäsenmaille.

Pringle keissi koski ESM mekanismia. Joka eksplisiittisesti on euroalueen taloudellisen tasapainon vuoksi pystyyn potkittu himmeli, joka sekin vaatii että jäsenmaiden on noudatettava budjettikuria ja se mekanismi ei lahjoita rahaa, se lainaa sitä. Toisin kuin koronapaketti jossa rahaa lahjoitetaan, ei lainata. Kunhan jäsenmaat keksivät niille sopivat perusteet ja kohteet.

Artikla 125 on yksinkertainen.

125 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 103 artikla)

1.   Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.

2.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan tarvittaessa täsmentää 123 ja 124 artiklassa sekä tässä artiklassa tarkoitettujen kieltojen soveltamiseksi tarvittavat määritelmät.

Kyseisen artikkelin mukaan Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, eivätkä jäsenvaltiot ole vastuussa eivätkä ota vastatakseen sitoutumuksista, mutta nyt koronapaketin myötä, unioni ja jäsenmaat ottavat vastuuta ja ottavat vastatakseen jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten tai paikallisten tai muiden viranomaisten tai julkisoikeudellisisten laitosten tai julkisten yritysten sitoumuksista, luoden ja asettaen näille niitä sitoumuksia.

Ei se sen vaikeampaa ole.

Artikloja olet kyllä luetellut, mutta kun sinulle on selitetty miten olet ymmärtänyt ne väärin, sinulta on loppunut sanottava. Olet vain kopioinut artiklat uudelleen seuraavaan viestiisi.

Olet kyllä yrittänyt väittää että olen ymmärtänyt ne väärin, mutta se väittäminen ei riitä. Puhuit aiemmin

Et ole lukenut ensinkään mitä olen kirjoittanut. Pringle keississä on oleellista se mitä oikeus sanoi siitä, missä olosuhteissa apu on Art. 125 mukaista. Koronapaketissa nuo olosuhteet luodaan mainituilla elpymissuunnitelmilla. Ei Pringle-keissi tarkoita sitä ettei artiklan sisällöllä ole merkitystä vaan sillä on merkitystä sille, miten artiklan sisältöä tulkitaan. Ja tulkinnan määrää (kuten Ebeneser oikein kirjoitti) EU-tuomioistuin, ei nimimerkki keskustelupalstalla tai edes Suomen presidentti.

Tässä yksinkertaisesti yrität käyttää Pringle keissiä ennakkotapauksena, kuinka artiklaa 125 tulisi tulkita ja kuinka koronapaketissa nuo olosuhteet luodaan. Mutta koronapaketti ja ESM ovat varsin erilaisia tapauksia ja itsekin tuossa myönnät että olosuhteita ei ole, vaan ne luodaan erikseen elpymissuunnitelmilla, niin koronapaketti ei lähtökohtaisesti ole artiklan 125 mukainen, vaan siitä byrokraattisella kikkailulla yritetään aikaansaada sellainen.

Kerroit myös kuinka

Jaha, nyt EU:n perussopimuksen  tekstillä ei enää olekaan sinulle merkitystä, kun on käynyt ilmi että sen sanamuotoa ei ole rikottu. Artiklassa 122 nimenomaan sanotaan että taloudellinen apu on laillista, mikä on jännitteisessä tilassa ylläolevaan kommenttiisi nähden.

Artikla 122 kuuluu vieläkin yksinkertaisesti.

1.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen soveltamista.

2.   Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua. Neuvoston puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon tehdystä päätöksestä.

Osaatko sanoa mitä suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa korona on aiheuttanut, jonka mukaan sitten koronapaketti vaatii avustusrahoja käytettävän 30% vihreisiin kohteisiin? Osaatko sanoa mitä ovat ne suuret vaikeudet tai vakavat uhat mitä korona on aiheuttanut jäsenvaltioille? Jonka mukaan näille annetaan taloudellista apua, josta paketin mukaan on käytettävä 30% vihreisiin kohteisiin?

Paketti on päätetty, nyt keksitään perusteita ja yritetään saada sorvattua se sellaiseen muotoon että se ei riko artikloja. Kuten itse sanoit, rahoitusperusteita sorvataan vielä. Jos ne noudattaisivat artikloja, niitä ei tarvitsisi sorvata. Case point.

[Tuomas Tähti]

Laitan tähän viestiketjuun kansanedustaja Ville Tavion (ps.) lehtikirjoituksen, joka käsittelee EU-liittovaltiota. Alla oleva mielipidekirjoitus on julkaistu Kouvolan Sanomissa 28.9.2020 ja Turun Sanomissa 2.10.2020.

Hyväksyikö kansa nykyisen EU:n?

Euroopan unionissa suunniteltu elvytyspaketti, jota rakennetaan koronakriisiin vedoten, muuttaisi toteutuessaan unionin luonteen tulonsiirtounioniksi. Kyseessä on totaalinen muutos EU:n luonteeseen.

Suomen suunniteltu kokonaisvastuu elpymisvälineestä on valtavat 13 miljardia euroa, josta osa on takausvastuita. Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on 6,6 miljardia euroa ja Suomi voi vastaanottaa hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Nettomaksettavaa on siis 3,4 miljardia euroa, olettaen, että Suomi osaa hakea kaiken sille kuuluvan rahoituksen. Suoran tuen lisäksi Suomi antaa myös lainoja, joiden takaisinmaksu on epävarmaa. Kokonaisuus käy kalliiksi suomalaisille. Perussuomalaisten kanta on, että jokainen valtio vastaa itse omista veloistaan.

Uskon, että Euroopassa kannattaa olla vapaakauppa-alue, kutsutaan sitä sitten EU:ksi tai joksikin muuksi. EU-liittovaltio sen sijaan ei hyödytä Suomea, koska se on siirtänyt päätöksenteon Berliiniin ja Pariisiin, missä Suomen etu ei kiinnosta.

Brexit oli EU:lle hieno mahdollisuus itsekritiikkiin ja suunnanmuutokseen, mutta EU jätti tilaisuuden käyttämättä. EU:n olisi kannattanut ottaa brexitistä opiksi ja höllentää otettaan jäsenmaiden omista asioista, mutta komissio valitsikin entistä tiiviimmän liittovaltion tien.

Tällainen muutos saa toki miettimään, onko EU:n uudistaminen realistisempaa liittovaltion hajottamisen kautta kuin nykyisessä eurokratiassa.

On aika pohtia perimmäisiä kysymyksiä. Tuliko EU:sta sellainen itsenäisten valtioiden kauppaliitto, johon vuoden 1994 kansanäänestyksellä Suomen kansa antoi suostumuksensa, vai tuliko unionista jotain aivan muuta?

Ville Tavio
kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja​​​ (ps.)

[Infernaalinen_aviomies]

Totuus kuitenkin vieläkin on. Koronapaketti pistettiin pystyyn pikavauhtia, sen "elvyttävä" vaikutus ei perustu koronasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sen avustusrahoja ei jaettu koronasta aiheutuneiden vahinkojen mukaan, sen rahoituksen perusteissa on ilmastonmuutos ja vihreät arvot, ei korona.

Korona on aiheuttanut jäsenmaissa taloudellisen kysynnän katoa. Paketti elvyttää maiden taloutta. Ei ole kovin vaikeaa, mutta ah niin hirveää EU-kammoisille henkilöille. Elvytyksellä ei kannata uudelleenrakentaa hävinnyttä taloudellista toimeliaisuutta vaan sellaista jolla on enemmän relevanssia tulevaisuudessa, kuten ilmastoteknologiaa.

Pringle keissi koski ESM mekanismia.

Kyllä, Pringle koski ESM mekanismia, olet ihan oikeassa. Ja kyseisessä päätöksessään CJEU lausui yleisemminkin Art. 125:stä, kuten olen tässä jo useampaan otteeseen sinulle rautalangasta vääntäneet.

Kyseisen artikkelin mukaan Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, eivätkä jäsenvaltiot ole vastuussa eivätkä ota vastatakseen sitoutumuksista, mutta nyt koronapaketin myötä, unioni ja jäsenmaat ottavat vastuuta ja ottavat vastatakseen jäsenvaltioiden keskushallintojen, alueellisten tai paikallisten tai muiden viranomaisten tai julkisoikeudellisisten laitosten tai julkisten yritysten sitoumuksista

Annatko esimerkin jostain konkreettisesta toisen jäsenvaltion sitoumuksesta, jonka Suomi ottaa tässä koronapaketissa kontolleen? Jos EU:ssa sovittaisiin vaikka että Italia ottaa vastuulleen Lapin läänin terveydenhuollon, sillon Italia ottaisi vastuulleen toisen jäsenmaan (tässä tapauksessa Suomen) sitoumuksen. Samoin jos Ruotsi ilmoittaisi ottavansa vastuulleen Suomen liikkeellelaskeman velkakirjan, silloin Ruotsi rikkoisi tätä artiklaa.

Erilaisia avustuksia taasen on sinänsä EU:ssa jaettu jäsenmaille jo 1960-luvulta saakka mitä moninaisimpiin tarkoituksiin, lähinnä maatalouteen. Jotkut maat ovat niissä nettosaajia, toiset nettomaksajia, ja tämäkin asiantila on vallinnut jo kahden sukupolven ajan.

Artikla 122 kuuluu vieläkin yksinkertaisesti.

1.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen soveltamista.

2.   Jos luonnonkatastrofit tai poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet tuolle jäsenvaltiolle vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi komission ehdotuksesta tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua. Neuvoston puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentille tiedon tehdystä päätöksestä.

Osaatko sanoa mitä suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa korona on aiheuttanut, jonka mukaan sitten koronapaketti vaatii avustusrahoja käytettävän 30% vihreisiin kohteisiin? Osaatko sanoa mitä ovat ne suuret vaikeudet tai vakavat uhat mitä korona on aiheuttanut jäsenvaltioille? Jonka mukaan näille annetaan taloudellista apua, josta paketin mukaan on käytettävä 30% vihreisiin kohteisiin?

Ensimmäinen pykälä ei edelletä että olisi olemassa vaikeuksia tuotteiden saatavuudessa vaan se sanoo ykskantaan, että neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä. Näin on toimittukin kun on päätetty elvytyspaketista ja neuvosto on myös päättänyt, että paketin osittainen suuntaaminen vihreään sektoriin on aiheellista. Pykälä mainitsee että "erityisesti" tuotteiden saatavuuden häiriintyessä neuvosto voi toimia näin, mutta artikla ei suinkaan rajoita tätä neuvoston toimivaltaa vain kyseiseen tilanteeseen. Eli kysymyksesi joka liittyy tuotteiden saatavuuteen paljastaa että olet ymmärtänyt Art. 122(1):n väärin.

Koronan aiheuttamat vaikeudet puolestaan käsittävät mm. talouden voimakkaan ja nopean supistumisen.

Eli huomaamme taas, että sen asemasta että tekisit minkäänlaista ponnistusta sopimuksen ymmärtämiseen olet kopioinut jälleen artikloja tänne ja julistanut sitten, että olet selvästi oikeassa. Näin ei kuitenkaan ole.

Argumenteissasi myös räpiköit eri suuntiin ilman mitään selkeää linjaa. Ensinhän olit sitä mieltä että rahallisen avun antaminen olisi sinänsä laitonta ja sopimuksen vastaisuus olisi siinä. Näinhän ei ole koska Art. 122 erityisesti mahdollistaa sen ja se EU johon liittymisestä Suomessa oli kansanäänestys oli jo EU joka jakoi jäsenmailleen rahallisia avustuksia joissa osa jäsenmaista oli nettomaksajia ja osa nettosaajia.

Olet muuten ehkä unohtanut sen argumentin että olisi laitonta ja sopimuksenvastaista että EU lainaa rahaa kuten tässä koronapaketissa tehdään. Perussopimuksessa ei tosin kielletä lainaamista, mutta voisit välillä meuhkata asiasta vähän eri perspektiivistä, niin keskustelun seuraaminen ei olisi muille käyttäjille tylsää.

[mannym]

Korona on aiheuttanut jäsenmaissa taloudellisen kysynnän katoa. Paketti elvyttää maiden taloutta. Ei ole kovin vaikeaa, mutta ah niin hirveää EU-kammoisille henkilöille. Elvytyksellä ei kannata uudelleenrakentaa hävinnyttä taloudellista toimeliaisuutta vaan sellaista jolla on enemmän relevanssia tulevaisuudessa, kuten ilmastoteknologiaa.

Kuinkas tämä sitten osuukaan artiklojen 122 tai 125 määritelmiin? Nyt paketti sitten elvyttää maiden talouksia sinun mukaasi. Senhän piti korvata koronan aiheuttamia vahinkoja ja kustannuksia, mutta nyt sitten ei kannatakkaan korvata niitä vaurioita vaan rakentaa tulevaisuuden teknologiaa? Väitteesi pyörivät nyt villisti, sillä miten koronapaketti korvaa vaurioita tai vahinkoa taloudelle, jos sillä ei korvata niitä vaurioita tai vahinkoja?

Kyllä, Pringle koski ESM mekanismia, olet ihan oikeassa. Ja kyseisessä päätöksessään CJEU lausui yleisemminkin Art. 125:stä, kuten olen tässä jo useampaan otteeseen sinulle rautalangasta vääntäneet.

Ei, CJEU lausui artiklasta 125 nimenomaan ja rajaten sen Pringle keissiin. Nyt väität taas kerran että Pringle keissi on ennakkotapaus asiassa, sitähän tuo CJEU lausui yleisemminkin tarkoittaa.

Annatko esimerkin jostain konkreettisesta toisen jäsenvaltion sitoumuksesta, jonka Suomi ottaa tässä koronapaketissa kontolleen? Jos EU:ssa sovittaisiin vaikka että Italia ottaa vastuulleen Lapin läänin terveydenhuollon, sillon Italia ottaisi vastuulleen toisen jäsenmaan (tässä tapauksessa Suomen) sitoumuksen. Samoin jos Ruotsi ilmoittaisi ottavansa vastuulleen Suomen liikkeellelaskeman velkakirjan, silloin Ruotsi rikkoisi tätä artiklaa.

3 Miljardia euroa jotka Suomi maksaa muiden maiden "tulevaisuuden relevanttiin" toimeliaisuuteen. Koko koronapakettihan on yksi konkreettinen esimerkki siitä että Suomi ottaa toisen jäsenmaan tai unionin sitoumuksista vastuun.

Erilaisia avustuksia taasen on sinänsä EU:ssa jaettu jäsenmaille jo 1960-luvulta saakka mitä moninaisimpiin tarkoituksiin, lähinnä maatalouteen. Jotkut maat ovat niissä nettosaajia, toiset nettomaksajia, ja tämäkin asiantila on vallinnut jo kahden sukupolven ajan.

Suomi on ollut EU jäsen vasta vuodesta 1995. Eikä 1960 luvulla EU ollut lähellekään sitä mitä se oli 1990 luvulla, tai nyt 2020 luvulla. Euroopan Unionia ei ollut olemassa kuin vuonna vasta vuonna 1993. Sitä ennen se oli löyhä talous/kauppaliittouma.

Ensimmäinen pykälä ei edelletä että olisi olemassa vaikeuksia tuotteiden saatavuudessa vaan se sanoo ykskantaan, että neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä. Näin on toimittukin kun on päätetty elvytyspaketista ja neuvosto on myös päättänyt, että paketin osittainen suuntaaminen vihreään sektoriin on aiheellista. Pykälä mainitsee että "erityisesti" tuotteiden saatavuuden häiriintyessä neuvosto voi toimia näin, mutta artikla ei suinkaan rajoita tätä neuvoston toimivaltaa vain kyseiseen tilanteeseen. Eli kysymyksesi joka liittyy tuotteiden saatavuuteen paljastaa että olet ymmärtänyt Art. 122(1):n väärin.

Kyllä sinun kannattaisi lukea ne artiklat kokonaan, eikä pätkäistä itsellesi sopivaa pätkää ja kuvitella että se riittäisi. Varsinkin kun katkaiset artiklan keskeltä.

1.   Neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä erityisesti, jos ilmenee suuria vaikeuksia tiettyjen tuotteiden saatavuudessa, ennen kaikkea energia-alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen soveltamista.

Huomaatko sinä se lukee siinä, se erityisesti jatkaa sitä virkettä, sen jälkeen tulee pilkku, eli se rajaa sitä neuvoston toimivaltaa kyseiseen tilanteeseen. Et siis osannut vastata kysymykseen, vaan tulkitse artiklaa irroitellen siitä yksittäisiä sanoja ja sitten keksien sille uuden merkityksen.

Koronan aiheuttamat vaikeudet puolestaan käsittävät mm. talouden voimakkaan ja nopean supistumisen.

Eli huomaamme taas, että sen asemasta että tekisit minkäänlaista ponnistusta sopimuksen ymmärtämiseen olet kopioinut jälleen artikloja tänne ja julistanut sitten, että olet selvästi oikeassa. Näin ei kuitenkaan ole.

Niin, Sinä et ole lainannut sopimuksen sisältöä, sen ymmärtäminen on vaikeaa kun sen sisältöä ei ole helposti saatavilla, edes sitä puolustavat eivät lainaa sitä. Sitten keksit erinäisiä perusteita sille kuinka se sopimus on artiklojen mukainen. Nyt Koronan aiheuttamat vaikeudet käsittävät, mm talouden voimakkaan ja nopean supistumisen, kumma juttu, ei tainnut olla korona joka sen teki vaan valtion toimet sen koronan johdosta. Mihinkäs se katosi se luonnonkatastrofi joka korona on?

Argumenteissasi myös räpiköit eri suuntiin ilman mitään selkeää linjaa. Ensinhän olit sitä mieltä että rahallisen avun antaminen olisi sinänsä laitonta ja sopimuksen vastaisuus olisi siinä. Näinhän ei ole koska Art. 122 erityisesti mahdollistaa sen ja se EU johon liittymisestä Suomessa oli kansanäänestys oli jo EU joka jakoi jäsenmailleen rahallisia avustuksia joissa osa jäsenmaista oli nettomaksajia ja osa nettosaajia.

Olet muuten ehkä unohtanut sen argumentin että olisi laitonta ja sopimuksenvastaista että EU lainaa rahaa kuten tässä koronapaketissa tehdään. Perussopimuksessa ei tosin kielletä lainaamista, mutta voisit välillä meuhkata asiasta vähän eri perspektiivistä, niin keskustelun seuraaminen ei olisi muille käyttäjille tylsää.

Ei, Olin ja olen vieläkin sitä mieltä että Rahan lahjoittaminen on sinänsä sopimuksien ja artikojen vastaista. Taloudellinen apu joka toteutetaan lainaamalla ála ESM, ei ole. Mutta EU:n velanotto ja rahan lahjoitus taasen on. Koronapaketissa muuten vieläkin otetaan velkaa ja annetaan rahaa jäsenvaltioille. ei lainata. Miksi yksikään EU maa lainaisi EU:lta rahaa toteuttaakseen EU:n määräämiä hankkeita? Kun EU ottaa velkaa, EU rikkoo kas kummaa EU artiklaa 125. Koska EU ottamalla lainaa ja lahjoittamalla rahat jäsenvaltioille, ottaa EU yhteisvastuullista lainaa ja siten rikkoo omia sääntöjään.

Se tarkoittaa nyt sitä että Eurobondit tulevat takaoven kautta, tai koronakriisin varjolla. Mutta kyllä kunnon kommunisti keksii aina selitykset sille kuinka euvostoliitto noudattaa sääntöjään, niitä noudattamatta.

[Roope]

Suomi kuitenkin nosti oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi puheenjohtajakautensa päätavoitteista.

Miksi ja millä pokalla, kun hallitus kuitenkin suhtautuu vihamielisesti esimerkiksi sananvapauden kaltaiseen perusoikeuteen, joka on Suomea laajempi esimerkiksi juuri Unkarissa?

Teema oli tosiaan näkyvä Suomen puheenjohtajakaudella, ja etenkin ministeri Tuppurainen vaati kiihkeästi Puolan ja Unkarin rankaisemista, mutta edelleenkään ei laadittu yleispäteviä kriteerejä, joilla oikeusvaltioperiaaatteiden rangaistava rikkominen olisi määritelty. Tuppuraiselle kriteeriksi olisi riittänyt äänestyspäätös.

Tiukkaa linjaa ajavien jäsenmaiden mielestä rikkomuksista olisi pitänyt päättää käänteisellä määräenemmistöllä. Asia olisi siis edennyt, ellei tietty määrä jäsenmaita olisi äänestänyt vastaan.

Jotenkin tuntuu, että tavoitteena ei siis olekaan varmistaa oikeuden vaan tietynlaisen lopputuloksen toteutuminen.

Tämä on tullut entistäkin selvemmäksi, kun federalistit ovat tuominneet Saksan kompromissiesityksen mahdottomaksi hyväksyä, koska siinä hylätään käänteinen määräenemmistö (määräenemmistön on vastustettava rikkomusmenettelyä) ja käytetään ihan normaalia määräenemmistöä.

Määräenemmistön luulisi tyydyttävän kaikkien demokratiavaatimukset, mutta ei, vaan kuten Ylen toimittaja Susanna Turunen ja parlamentin puolesta asiassa neuvotteleva europarlamentaarikko Petri Sarvamaa (ex-Yle) lipsauttivat, vain käänteinen määräenemmistö kelpaa, koska se olisi käytännössä liki mahdottomana sama kuin automaatti, että komission tekemä päätös riittää.

Toisin sanoen kiistassa halutaan vaivihkaa siirtää päätösvalta jäsenmaiden väitetyissä oikeusvaltiorikkomuksissa jäsenmaiden enemmistöltä komissiolle. Federalistit haluavat myös poistaa EU:lta todistustaakan. Eikä tässäkään vielä kaikki, vaan syytetyltä maalta halutaan poistaa Saksan esityksen mahdollisuus puolustautua tekemällä valitus. Jäljelle jää vain komission mielivalta.

Melkoista demokratiaa tämä EU-demokratia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo, että Saksan ehdottama kompromissi oikeusvaltioperiaatteen kytkemisestä EU-rahanjakoon ei ole riittävän hyvä.

EU-puheenjohtajamaa Saksa on tuonut oikeusvaltiomekanismista pöytään uuden kompromissiesityksen. Helsingin Sanomat arvioi tulosta vesitetyksi, samoin Spiegel-lehti, jonka mukaan nyt esitettävien sääntöjen vaikuttavuus olisi yhä melko heikko.

Maksatuksia ei esimerkiksi lopetettaisi automaattisesti jäsenmaiden rikkoessa pykäliä, vaan päätökseen tarvittaisiin jäsenmaiden määräenemmistö.

Yle: Marin torjuu Saksan ehdottaman kompromissin oikeusvaltioperiaatteesta EU-rahanjaossa: On voitava aidosti puuttua, jos oikeusvaltiota ei kunnioiteta 30.9.2020

Marinin, Sarvamaan, Tuppuraisen ja Helsingin Sanomien logiikalla ihmiset pitäisi voida lähettää automaattisesti vankilaan heidän rikkoessaan pykäliä, eikä päätökseen tarvittaisi oikeudenkäyntiä.

[ikuturso]

Televisiossa puhuvat päät, eli aleksanteri-instituutti ja ulkopoliittinen instituutti keskustelivat oikeusvaltioperiaatteesta.

Toimittaja Wancke kysyi rahoittaako EU demokratian vastaista toimintaa.

Kuulemma kyllä. Oligarkit pistävät EU-tuet taskuunsa ja maksavat kansalle sosiaalitukia. Näin he pönkittävät diktatuuriaan.

En ymmärrä miten tämä eroaa Suomesta, jossa hallitus pumppaa rahaa avustaijilleen ja valtiosihteereilleen ja tekevät poliittisia virkanimityksiä minkä ehtivät. Lisäksi nykyhallitus ei tingi sosiaalieduista. Siellä maksetaan paperittomienkin kuluja ja kaikkea. Ainoa ero tässä on, että Suomen rikolliset ottavat velkaa tulevien sukupolvien taakaksi rahoittaakseen rikoksensa. Nämä ns oikeusvaltioperiaatteen rikkojat käyttävät vain heille kipattua rahaa kansansa hyvinvoinnin eteen...

Suomen sataan valtiosihteeriin ja poliittisiin virkanimityksiin ei kukaan kiinnitä huomiota niin kauan, kun Suomi on nettomaksaja. Ylipaisuneella julkisella sektorilla ylös pumpatun BKT:n turvin olemme ikuinen maksaja ja niin kauan kun maksamme, Marinin hallitus voi palkata sata valtiosihteeriä lisää kaveripiiristään ja tämä ei riko oikeusvaltioperiaatetta millään tapaa.

Marinin hallituksella oli poikkeustilan aikana yhtä laajat valtuudet kuin Orbanilla. Ainoa ero oli, että meillä poikkeustila oli määräaikainen ja Orbanilla toistaiseksi - kuitenkin niin, että parlamentti voi sen halutessaan lakkauttaa. Sitten luin jostain Zoltan Kodalyn pohdinnan, jossa Ranskan Emmanuel Macronilla on pysyvästi enemmän valtaa kuin Orbanilla poikkeustilan aikaan.

UPI:n nainen telkkarissa kertoi vielä, että oikeusvaltioperiaate on aina ollut EU:n sääntöihin kirjattuna. Nyt vain sitä määritellään tarkemmin. Eli jälleen kerran. Kun on löytynyt rikollinen, pitää keksiä rikos ja siihen sopiva rangaistus.

EU.

-i-

[Roope]

Helsingin Sanomat: Kitsastelu Euroopan unionissa voi kääntyä Suomea vastaan 6.9.2020

Anna-Liina Kauhasella on Helsingin Sanomissa joku esimies. Mitähän senkin mielessä liikkuu?

Vaikka hallitus mielellään asemoisi Suomen EU:n keskikentälle ja sillanrakentajaksi, niin ei käynyt. Monet muut näkevät Suomen toisin, ja myös sillä on Suomelle paljon merkitystä.

Suomi on Etelä-Euroopalle ja monille saksalaiskommentaattoreille viides jäsen Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan niukassa nelikossa. Vaurasta viisikkoa kiinnosti lähinnä oma napa.

Suomen arvovalta EU:ssa heikkeni.

Mikä arvovalta? Suomihan ei toimi EU:ssa etujaan puolustaakseen vaan omaksi vahingokseen.

Kriiseissä harvoin on helppoja ratkaisuja. Päätökset vaikuttavat aina muihinkin kehityskulkuihin. On myös niin, ettei Suomelle tärkeä kysymys ole sitä aina myös muille.

EU-keskustelussa solidaarisuus ei ole turha sana. Solidaarisuutta pitää vaalia. Muistijäljet siitä, kuka toimi ja miten, voivat olla pitkiä.

Jos jokin sana, niin juuri "solidaarisuus" on ryvetetty EU:ssa oikein kunnolla. Kun EU:ssa vedotaan solidaarisuuteen, sillä tarkoitetaan jäsenmaiden pakottamista politiikkaan, jota ne eivät halua, koska siinä ei ole järkeä.

Hyvä esimerkki tästä on jäsenmaiden velvoittaminen toisiin maihiin tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, jota kutsutaan irvokkaasti "pakolliseksi solidaarisuudeksi", kun todellista solidaarisuutta olisi yhteisvoimin estää laiton tulo ja mahdollistaa nopeammat käännytykset.

Kun Suomi velkakriisin aikaan ajoi talouskuria, osa seurauksista nähtiin viiveellä. Suomi esimerkiksi jäi vuonna 2012 ilman tukea hakiessaan paikkaa YK:n turvallisuusneuvostosta.

Hah. Turvallisuusneuvoston paikasta ei päätetty EU:ssa. Suomi kärsi tappion luultavasti siksi, että muissa maissa oltiin lahjakkaampia kehitysmaiden lahjomisessa.

Turvallisuusneuvoston paikka on muutenkin täysin toisarvoinen Suomen edun kannalta, joten se on hyvä esimerkki siitä, kuinka vikaan Suomen muissa yhteyksissä kalliilla ostamaa arvovaltaa halutaan käyttää.

Myös niukalla linjalla EU-elvytyksessä voi olla seurauksia muilla foorumeilla. Espanja, Kreikka, Italia ja Portugali ovat vaikuttajia sotilasliitto Natossa.

Kyse ei ole mistään kostosta, mutta Suomi ei voi olettaa, että Venäjän paine Suomen itärajalla tai yhteinen linja Valko-Venäjän levottomuuksiin automaattisesti kiinnostaisi Italiaa tai Portugalia.

Italiaa ja Portugalia ei tosiaankaan kiinnosta, eikä sillä ole mitään tekemistä elvytyspaketin kanssa. Ja entä sitten vaikka kiinnostaisikin?

Silti Euroopan unionin yhtenäisyyden tuomaa selkänojaa tarvitaan turvallisuuspolitiikassa joka päivä – esimerkiksi nyt, kun Venäjä on saatava tilille Aleksei Navalnyin murhayrityksestä.

Kiinnostaisi kuulla, miten Euroopan unioni aikoo saada Venäjän tilille Aleksei Navalnyin murhayrityksestä ja miten tämä liittyy Suomen arvovaltaan, joka siis on pitänyt lunastaa miljardeilla euroilla.

Suomen täytyy pitää puolensa mutta silti toimia niin, että maa voi jatkossa luottaa muiden tukeen. Tämä voi olla ristiriidassa joidenkin tavoitteiden kanssa – kuten sen, että EU:n perussopimuksen henkeä ei rikota.

Ei, vaan kuten vuosi 2015 osoitti hitaammillekin, Suomen pitää toimia niin, että sen ei tarvitse luottaa muiden tukeen, jota ei tule, kun kaikki muut maat Suomea lukuun ottamatta ajavat viime kädessä omaa etuaan. Rakas, luotettu rajanaapurimme Ruotsi lähetti tuolloin Suomeen kymmeniä tuhansia laittomia siirtolaisia junilla ja busseilla.

En ihan ymmärrä viittausta EU:n perussopimuksen henkeen, mutta toimittaja kai yrittää mutkikkaasti sanoa, että Suomen on syytä vaieta siitä, kun muut EU-maat rikkovat yhteisiä sopimuksia Suomen ja koko Euroopan vahingoksi kuten vuonna 2015. Puolan ja Unkarin ryöpyttämisellä on kuitenkin ollut Helsingin Sanomien täysi tuki seurauksista välittämättä, joten niiden tukea ei ilmeisesti kaivata.

[Jorma M.]

^ Kauhanen on peto niin kuin n. 98% ikä-, sukupuoli- ja "suuntautumis"tovereistaan. Hän toimii automaattisesti peto- ja suomensyöntiasioissa. Virallisesti hän vastaa päätoimittaja Kaius Niemelle. Niemen yläpuolella on käytännössä muita, yleisöltä piiloutuneita valvojia. Johtokuntaa, hallitusta, kustantajia tms. Näiden yläpuolella EU:n ja euron väkeä aina Merkeliin ja Macroniin asti.

Demokratiaa eikä avoimuutta ole missään kohdin ketjua.

[akez]

Die Weltissä oli eilen lehden toimittajan Alan Posenerin mielipidekirjoitus, joka kuvaa EU:n nykytilaa.

Riidat rahoista tulevat lopulta heikentämään EU:ta

EU-parlamentaarikot ja EU-maiden hallitusten päämiehet taistelevat nyt siitä, kuka saa jakaa kenellekin kuinka paljon rahaa. Nyt on löydyttävä nopeita ratkaisuja, muuten EU:n ongelmat kasvavat.

Alan Posener

Die Welt 15.10.2020

EU:n talousriidat saavat aikaan haukottelua. Se on väärin. Kyse on enemmästä kuin rahasta. Nimittäin vallasta ja samalla Euroopan unionin tulevaisuudesta. EU-parlamentti haluaa mahdollisimman suurta budjettia. Mitä enemmän rahaa on jaossa, sitä enemmän EU-parlamentilla on valtaa ja sitä nopeammin EU:sta on tulossa federalistinen supervaltio. EU-neuvosto sen sijaan suojelee kansallisten hallitusten etuja ja oikeuksia, sekä omaa valtaansa eräänlaisena senaattina, EU:n ylähuoneena tai liittoneuvostona.
(...)

Lihavoinnit mun.

Referaattia loppujutusta:

- EU-neuvosto haluaa vähentää EU-parlamentin jo hyväksymän 7-vuotissuunnitelman (budjetin) tulevaisuusprojektien rahoitusta.
- EU-parlamentti kapinoi tätä vastaan. Se haluaa jakaa enemmän rahaa ja sitoa tämän tiukemmin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Puola ja Unkari vastustavat tätä.
- EU-neuvosto on valmis keskustelemaan rahamäärien lisäämisestä, mutta jos EU-parlamentti pitää kynsin hampain kiinni "oikeusvaltioehdoista", niin vaarana on EU:n hajoaminen.

- Puola, Unkari ja muut Itä-Euroopan maat eivät hyväksy "Brysselin sanelupolitiikkaa".
- Nämä maat saavat avointa tukea Venäjältä, hiljaista tukea Kiinasta ja salaista tukea USA:sta, sekä Iso-Britanniasta. Nämä maat pyrkivät eri syistä heikentämään EU:ta.

- Brexit, Venäjä, Valko-Venäjä, kaasukonflikti Kreikan ja Turkin välillä, Libya. EU:lla on joka suunnassa ulkopoliittisia ongelmia.
- Päälle tulee vielä EU-maahanmuuttosopimuksesta päättäminen. Kirjoittajan mielestä EU:n yhtenäisyys on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

- Posenerin mielestä tässä tilanteessa periaatteilla ratsastaminen vain pahentaa tilannetta. EU-parlamentin ja EU-neuvoston tulee tehdä kompromissi: Lisää rahaa, vähemmän ehtoja.
- Välttämätön taistelu oikeusvaltioperiaatteesta on lykättävä johonkin toiseen ajankohtaan. Mitä enemmän EU-parlamentti saa rahaa käytettäväksi, sitä vahvempi siitä tulee. Joskus on syytä asettaa prioriteetteja.

---

Jutun lopussa on lukijoilla mahdollisuus ilmoittaa ovatko he samaa mieltä kuin kirjoittaja, vai ei. Klikkauksia on vähän, mutta selvä enemmistö on eri mieltä.

Jutussa tulee esiin se sama seikka, jota tässä on jo arvellut jonkin aikaan: EU:lla ei ole enää muita ystäviä kuin neekerit ja muslimit, mikä seikka heijastuu harjoitettuun politiikkaan useassa suunnassa ja etenkin maahanmuuttopolitiikkaan --> "ystäville" ovet auki.

[akez]

Bulgarialaislehden mukaan Puolan pääministeri Kaczynski uhkaa kaataa EU-budjetin ja EU-elvytysrahaston. Syy: "Yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen" avulla yritetään kiristää Puolaa kytkemällä nämä EU-rahojen saantiin. Kaczynski: "EU-instituutiot ja -virkamiehet koittavat jatkuvasti murentaa Puolan itsenäisyyttä, jopa kulttuurin osalta. Jos uhkailu ja kiristäminen jatkuu, niin Puolan hallitus puolustaa maan etuja veto-oikeudellaan.

EU-Poland: Kaczynski Threatens to Veto EU Budget and the Recovery Plan

Novinite 13.10.2020

Poland might veto the new EU budget for the next 7 years as well as the fresh Recovery plan regarding the COVID-19 pandemic stated the Polish deputy Prime Minister Kaczynski.

The reason for this according to Kaczynski is that if "common values and the rule of law" are set as condition for each member state to receive EU funds, this will be blackmail against Poland.

"There is ongoing attempt to violate the sovereignty of Poland even on a cultural level by EU institutions and officials", said Kaczynski quoted by TASS in an interview for the Polish newspaper Gazeta Polska

Poland disagrees with this attempt and will not allow to be blackmailed for money according to the leader of the Polish governing party "Law and Justice". If this threats and unfair blackmail continue we will defend the interest of Poland with a veto, concluded Kaczynski.
(...)

EDIT typo

[akez]

Saksan media käy sikäläisten lehtitietojen mukaan vimmattua (propaganda)sotaa Trumpia vastaan. Tässäkö alla sodan syy. Jos Trump voittaa seuraavatkin vaalit, niin Saksan huussi - mallia adolf - hajoaa taas kerran. Jos taas demokraatit voittavat, niin Merkel saa huussiinsa vielä bidee-setin. Sellaisella välineistöllä voi soitella taas saksalaista torvisoittomusiikkia ja vaikka masurkkaa päälle.

- Puola, Unkari ja muut Itä-Euroopan maat eivät hyväksy "Brysselin sanelupolitiikkaa".
- Nämä maat saavat avointa tukea Venäjältä, hiljaista tukea Kiinasta ja salaista tukea USA:sta, sekä Iso-Britanniasta. Nämä maat pyrkivät eri syistä heikentämään EU:ta.

Samaan raivoisaan kamppailuun - suorastaan älyvapaalta näyttävään sotaan - on liittynyt myös satelliittivaltio Suomen media piittaamatta edes siitä, että samalla se menettää kaiken sen lopunkin vähäisen uskottavuuden mitä sillä joskus on ollut. Kukaan järkevä ihminen ei lue enää noita juttuja, sillä hän joutuisi aina itse selvittämään muista lähteistä joka seikan todenperäisyyden ja suodattamaan pois suoranaisen valehtelun ja harhaanjohtamisen. Sellaiseen ei kenelläkään ole aikaa ja siksi nuo ovat enää vain Lorem ipsumia - pelkkää palstantäytettä vailla sisältöä.

[zupi]

Saksan media käy sikäläisten lehtitietojen mukaan vimmattua (propaganda)sotaa Trumpia vastaan. Tässäkö alla sodan syy. Jos Trump voittaa seuraavatkin vaalit, niin Saksan huussi - mallia adolf - hajoaa taas kerran. Jos taas demokraatit voittavat, niin Merkel saa huussiinsa vielä bidee-setin. Sellaisella välineistöllä voi soitella taas saksalaista torvisoittomusiikkia ja vaikka masurkkaa päälle.

(...)

Juuri tuo on se syy, miksi itsekin seuraan tällä kertaa hyvin tarkkaan USAn vaaleja. Piti siitä tai ei, niin USA on edelleen ainoa supervaltio maailmassa (vaikkakin Kiina yrittää kaikessa hiljaisuudessa hiipiä rinnalle), jonka politiikka väistämättä vaikuttaa myös niin EUvostoliittoon kuin suoraan myös Suomeenkin. Ja se on vieläpä ainoa merkittävä valtio, joka laittaa Trumpin johdolla vastaan marxistiselle paskalle. Jos Trump häviää, ja vieläpä mätäkraatit saavat myös senaatin haltuunsa, niin Thomas Sowellin sanoin, se on "point of no return". Siis matkalla kohti erittäin ikäviä aikoja.

[F1nka]

Tuli tuossa oikeusvaltioperiaatetta tutkiessani vastaan Euroopan (unionin) integraation kulmakivet:

rauhaa, turvallisuutta, vakautta, demokratiaa ja vaurautta.

https://eu2019.fi/prioriteetit/arvot-ja-oikeusvaltioperiaate

Suoraan sanottuna nuo kulmakivet ovat tasavaltalaisen ajattelun vastaisia, vaikka äkkiseltään vaikuttavat mukavilta. Jos 51% kannattaa loppujen pitämistä pakkotyössä leireillä, niin varmastikin varsin rauhallista ja vakaata on. Huomattavaa on, että vapaus ei kuulu EU:n kulmakiviin.

[Lalli IsoTalo]

Mikä helvetin oikeusvaltioperiaate?

"Oikeusvaltioperiaate" tarkoittaa, että lakia ja sopimuksia rikotaan mennen tullen jotakuinkin säännönmukaisesti, ja kutsutaan oikeudeksi, kohtuudeksi ja arvopohjaksi.

[Puskistahuutelija]

Tuli tuossa oikeusvaltioperiaatetta tutkiessani vastaan Euroopan (unionin) integraation kulmakivet:

rauhaa, turvallisuutta, vakautta, demokratiaa ja vaurautta.

https://eu2019.fi/prioriteetit/arvot-ja-oikeusvaltioperiaate

Suoraan sanottuna nuo kulmakivet ovat tasavaltalaisen ajattelun vastaisia, vaikka äkkiseltään vaikuttavat mukavilta. Jos 51% kannattaa loppujen pitämistä pakkotyössä leireillä, niin varmastikin varsin rauhallista ja vakaata on. Huomattavaa on, että vapaus ei kuulu EU:n kulmakiviin.

Bolshevikit lupasivat kansalle rauhaa, maata ja leipää. Kun lokakuun vallankumouksen jälkeisessä sisällissodassa olivat onnistuneet sementoimaan valtansa, ei kansalla ollut mitään näistä. Tseka jahtasi vastavallankumouksellisia, valtio pakkokollektivisoi maat ja maassa oli nälänhätä.

Kellojen kilke on liian samanlaista nyt.

[Infernaalinen_aviomies]

Korona on aiheuttanut jäsenmaissa taloudellisen kysynnän katoa. Paketti elvyttää maiden taloutta. Ei ole kovin vaikeaa, mutta ah niin hirveää EU-kammoisille henkilöille. Elvytyksellä ei kannata uudelleenrakentaa hävinnyttä taloudellista toimeliaisuutta vaan sellaista jolla on enemmän relevanssia tulevaisuudessa, kuten ilmastoteknologiaa.

Kuinkas tämä sitten osuukaan artiklojen 122 tai 125 määritelmiin? Nyt paketti sitten elvyttää maiden talouksia sinun mukaasi.

Kulta pieni, ties kuinka monennen kerran, jos sinun mielestäsi paketti rikkoo sopimuksia niin sinun tulee todistaa ja järkeillä miten tämä rikkomus tapahtuu.  Muiden tehtävä ei ole toimia sihteereinäsi.

Kyllä, Pringle koski ESM mekanismia, olet ihan oikeassa. Ja kyseisessä päätöksessään CJEU lausui yleisemminkin Art. 125:stä, kuten olen tässä jo useampaan otteeseen sinulle rautalangasta vääntäneet.

Ei, CJEU lausui artiklasta 125 nimenomaan ja rajaten sen Pringle keissiin.

Viimeksi kun katsoin niin CJEU ei tällaista rajausta tehnyt. Varmaan lainaat päätöksestä kappaleen jossa mainitsemasi rajaus on luettavissa.

Annatko esimerkin jostain konkreettisesta toisen jäsenvaltion sitoumuksesta, jonka Suomi ottaa tässä koronapaketissa kontolleen? Jos EU:ssa sovittaisiin vaikka että Italia ottaa vastuulleen Lapin läänin terveydenhuollon, sillon Italia ottaisi vastuulleen toisen jäsenmaan (tässä tapauksessa Suomen) sitoumuksen. Samoin jos Ruotsi ilmoittaisi ottavansa vastuulleen Suomen liikkeellelaskeman velkakirjan, silloin Ruotsi rikkoisi tätä artiklaa.

3 Miljardia euroa jotka Suomi maksaa muiden maiden "tulevaisuuden relevanttiin" toimeliaisuuteen. Koko koronapakettihan on yksi konkreettinen esimerkki siitä että Suomi ottaa toisen jäsenmaan tai unionin sitoumuksista vastuun.

Eli sinulla ei ole antaa pyydettyä konkreettista esimerkkiä? Asia selvä, ja tämä keskustelukin on sitten tässä.

Ensimmäinen pykälä ei edelletä että olisi olemassa vaikeuksia tuotteiden saatavuudessa vaan se sanoo ykskantaan, että neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä taloudellisen tilanteen kannalta aiheellisista toimenpiteistä.

(...)
Huomaatko sinä se lukee siinä, se erityisesti jatkaa sitä virkettä, sen jälkeen tulee pilkku, eli se rajaa sitä neuvoston toimivaltaa kyseiseen tilanteeseen.

Ei, ei se rajaa eikä asia inttämiselläsi muuksi muutu. Mieti vaikka lausetta "Sillan yli saa ajaa autolla, erityisesti sinisellä autolla". Tällöin sillan yli saa ajaa minkävärisellä autolla vain.

[mannym]

Kulta pieni, ties kuinka monennen kerran, jos sinun mielestäsi paketti rikkoo sopimuksia niin sinun tulee todistaa ja järkeillä miten tämä rikkomus tapahtuu.  Muiden tehtävä ei ole toimia sihteereinäsi.

Kysyin ihan oleellisen kysymyksen, se että sinä et osaa vastata siihen kertoo ettet tiedä. Ei se ole sen kummempaa. Minä olen kertonut sen miten se rikkomus tapahtuu. Tai no käytetään sinun krteereitäsi. Koska toimittaja sanoo niin. https://www.telegraph.co.uk/politics/2020/09/16/can-eu-lecture-us-breaking-treaty-grand-scale/

Viimeksi kun katsoin niin CJEU ei tällaista rajausta tehnyt. Varmaan lainaat päätöksestä kappaleen jossa mainitsemasi rajaus on luettavissa.

Eli väität taas että Pringle keissin päätös on sellainen ennakkotapaus jota voidaan käyttää jatkossa sitten muihinkin. No kiva että se tuli selväksi. Annan pienen oppitunnin oikeudenkäynnistä. Oikeus päättää aina käsillä olevasta asiasta. Se ei voi antaa lausuntoa kuinka jatkossa sitä artiklaa tulisi lukea. Koksa silloin se käytännössä loisi lakia. Eli tässä on kaksi vaihtoehtoa. Pringle keissi on ennakkotapaus vaikka olet sen kieltänyt jo monesti, tai sitten se ei ole vaikka siihen vetoatkin jatkuvasti. Valitse nyt viimein, onko se vaiko eikö ole. Se ei voi olla samaan aikaan molempia olematta kumpaakaan.

Eli sinulla ei ole antaa pyydettyä konkreettista esimerkkiä? Asia selvä, ja tämä keskustelukin on sitten tässä.

Eli konkreettiseksi esimerkiksi ei käy se että EU luo mekanismin jolle se antaa rahoituksen, lainaamalla ja keräämällä jäsenmailta, jonka se sitten jakaa mekanismillaan. Kyllä se on konkreettinen esimerkki. Eli, käytännössä Suomi vieläkin maksaa 3 miljardia jotta espanjalaiset tai italialaiset askartelevat tuulimyllyjä tai vastaavia. Konkreettinen esimerkki on annettu, se ettet hyväksy sitä kertoo siitä ettei sinulla ole argumentteja sen kumoamiseksi, jonka myötä sinulle jää vain "keskustelusta" vetäytyminen.

Ei, ei se rajaa eikä asia inttämiselläsi muuksi muutu. Mieti vaikka lausetta "Sillan yli saa ajaa autolla, erityisesti sinisellä autolla". Tällöin sillan yli saa ajaa minkävärisellä autolla vain.

Yksinkertainen artiklan sisältö, josta poistat sanan ja kuvittelet sitten että kyllähän sitä näinkin voi tulkita. Ei voi. Esimerkkisi onkin sitten vain yritys paeta tilanteesta jossa keksit artiklan sisällön uudelleen poistamalla siitä sanoja. No vasemmistolainen tapa lukea lakeja ja sopimuksia, poimien sieltä sellaiset kohdat jotka kelpaavat, unohtaen kaiken mikä ei kelpaa, istuu vahvasti sinussa.

[artti]

Euroopan unioni koostuu voimakkaista kansallisvaltioista, joilla on pitkä historia. Siellä on Rooman valtakuntaa, Espanjan keisarikuntaa, Portugalin keisarikuntaa, Ranskan keisarikuntaa, Britannian imperiumikin oli hetken aikaa Euroopan unionin jäsenmaa. Suomalaisten verenperintö on Baltiasta, Suomen eteläpuolelta, höystettynä euraasialaisella verenperinnöllä. Suomalaiset metsästäjä-keräilijät etenivät 10 000 vuotta sitten pohjoiseen perääntyvän mannerjäätikön perässä. Suomen ja Ruotsin yhteistyö perustuu siihen, että Suomi oli vuosisatoja osa Ruotsin kuningaskuntaa. 1809-1917 Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa. Itsenäistyttyään 1917 Suomi lähentyi Saksan kanssa. Suomi taisteli ensimmäisessä maailmansodassa Saksan keisarikunnan liittolaisena ja toisessa maailmansodassa Natsi-Saksan liittolaisena yksinkertaisesti siksi, että Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa. Länsi oli ensimmäisessä maailmansodassa Venäjän keisarikunnan liittolainen ja toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton liittolainen. Suomi on ainoa Euroopan maa, joka pysäytti Neuvostoliiton punakoneen taistelussa.

Euroopan unioni koostuu ylpeistä kansallisvaltioista. Kansallisvaltiot johtavat Euroopan unionia. Euroopan unioni on sitä voimakkaampi kuta voimakkaampia ovat Euroopan unionin jäsenmaat. Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimet Euroopan unionissa tehtyjen sopimusten toteuttamisessa ovat riippuvaisia siitä kokevatko jäsenvaltiot Euroopan unionin hyväksi diiliksi. Jotta Euroopan ääni kuuluisi maailmalla niin Euroopan täytyy yhdistää voimansa Euroopan unioniksi. Euroopan unioni on luovasti artikloja soveltava kapinaliitto. Euroopan unionilla ei ole keskusvaltaa, jolla olisi lihaksia määräillä jäsenvaltioita siksi, että lihakset ovat jäsenvaltioilla. Euroopan unionin tärkein johtamiselementti on neuvostot, joista tärkeimmät ovat Eurooppa-neuvosto, jossa kokoontuvat valtionpäämiehet ja pääministerit, ja Euroopan unionin neuvosto, joka on ministeriöiden välinen toimielin.

Yhdysvaltain a major factor on Dollari, jota haastaa Euro. Yhdysvaltain johtama sotilasliitto on NATO, jonka olemassaoloa haastaa Euroopan unionin puolustusliitto. Yhdysvallat nousi supervallaksi 1900-luvulla, ollen valtansa huipulla hetken aikaa Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, kunnes Kiinan ja Euroopan unionin nousu alkoi pienentämään Yhdysvaltain suhteellista voima-asemaa.

Muistetaan, että se oli Amerikkaan muuttaneet eurooppalaiset, jotka julistivat Amerikan Yhdysvallat 4. heinäkuuta 1776. Yhdysvallat nousi supervallaksi eurooppalaisen sivistyksellisen perintönsä siivittämänä.

https://www.archives.gov/founding-docs/declaration-transcript

Euroopan unioni kohtaa varjosotaa monien eri osapuolien suunnalta, jotka näin itseasiassa painostavat Euroopan unionia etenemään yhä päättäväisemmin supervaltaiseen asemaan.

Tulkitsen galluppeja ja keskustelua niin, että suomalaisten enemmistö on kansallismielisiä maahanmuuttokriittisiä Euroopan unionin kannattajia. Suomalaisten enemmistö ymmärtää, että ratkaisu pulmiin ei ole Euroopan unionista eroaminen vaan ketkä johtavat Euroopan unionia, ja miten Euroopan unionia johdetaan.

Jotkut kertovat, että Euroopan unioni ei puolusta Suomea sotilaallisessa konfliktissa ja sitten he vaativat Suomen eroavan Euroopan unionista. Sittenhän Suomi aivan varmasti olisi yksin. Euroopan unionin ulkopuolella Suomi olisi Pentagonin nukkevaltio saadakseen sotilaallista suojelua. Jos Suomi olisi Euroopan unionin ulkopuolella niin Suomen neuvotteluvoima olisi pienempi ja ehkä jopa Yhdysvalloilla ei olisi tarvetta neuvotellakaan, se olisi sanelun kuuntelemista. Suomella on enemmän valtaa Euroopan unionin jäsenenä siksi, että Euroopan unionissa on 27 jäsenmaata, jotka neuvottelevat, neuvotteluissa Suomella on valtaa osallistuessaan samanmielisten ryhmittymiin.

Euroopan unioni aikoo perustaa puolustusliiton, jota Suomi kannattaa lämpimästi. Suomi on myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa puolustusliittoa.

Lissabonin sopimuksen suomenkielinen versio.

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:12012M/TXT&from=EN

2 JAKSO

YHTEISTÄ TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

42 artikla

2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio tekee tätä koskevan päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Lissabonin sopimus astui voimaan 1. joulukuuta 2009. Eduskuntasalin keskustelu Lissabonin sopimuksesta 26. marraskuuta 2009.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=PTK+113/2009+skt+puh+181

Esimerkiksi yksi näkyvä elementti Lissabonin sopimuksesta on PErmanent Structured COoperation PESCO. Pesco mauste. Nimeä pitäisi vielä miettiä.

https://pesco.europa.eu/project/european-medium-altitude-long-endurance-remotely-piloted-aircraft-systems-male-rpas-eurodrone/

[zupi]

Saksan media käy sikäläisten lehtitietojen mukaan vimmattua (propaganda)sotaa Trumpia vastaan. Tässäkö alla sodan syy. Jos Trump voittaa seuraavatkin vaalit, niin Saksan huussi - mallia adolf - hajoaa taas kerran. Jos taas demokraatit voittavat, niin Merkel saa huussiinsa vielä bidee-setin. Sellaisella välineistöllä voi soitella taas saksalaista torvisoittomusiikkia ja vaikka masurkkaa päälle.

(...)

Välillä sitä kyllä miettii, mikä muumi tuota Saksan kansakuntaa oikein riivaa. Kerta toisensa jälkeen sieltä näyttää kumpuavan pähkähulluja johtajia, jotka ajavat pähkähullua ideologiaa. Ja tämän ideologian edistäminen luonnollisesti vaatii kaikkien vastakkaisten mielipiteiden hiljentämistä Saksassa, joko propagandan tai Gestapon, tai sitten ihan puhtaan väkivallan kautta. Ja aina on tietenkin tarkoituksena väkisin levittää tuo sairas ideologia kaikkialle, keinoista piittaamatta. Vaikka sitä sairasta ideologiaa pyritään tietyn porukan kautta ajamaan kaikissa länsimaissa, niin kuitenkin Saksassa se mopo lähtee aina lapasesta. Traagisin seurauksin.

Saksa on paska maa.

[artti]

Ei pidä yleistää liikaa

[Infernaalinen_aviomies]

Viimeksi kun katsoin niin CJEU ei tällaista rajausta tehnyt. Varmaan lainaat päätöksestä kappaleen jossa mainitsemasi rajaus on luettavissa.

Eli väität taas että Pringle keissin päätös on sellainen ennakkotapaus jota voidaan käyttää jatkossa sitten muihinkin.

Ole hyvä ja siteeraa Pringle päätöksestä asia johon viittaat äläkä selitä.

Eli sinulla ei ole antaa pyydettyä konkreettista esimerkkiä? Asia selvä, ja tämä keskustelukin on sitten tässä.

Eli konkreettiseksi esimerkiksi ei käy se että EU luo mekanismin jolle se antaa rahoituksen, lainaamalla ja keräämällä jäsenmailta, jonka se sitten jakaa mekanismillaan.

Ei, se ei käy esimerkiksi. Jos annat minulle tuhat euroa lahjana, niin minkä konreettisesti minun vastuullani olevan velvoitteen silloin otat omalle vastuullesi? Et mitään. Sinua nyppii se että EU toimii koronaelvytyksessä solidaarisesti ja haluaisit ilmeisesti kovin että se olisi laitonta, mutta "perustelusi" asian tiimoilta ovat pelkkää ilmaa.

[mannym]

Ole hyvä ja siteeraa Pringle päätöksestä asia johon viittaat äläkä selitä.

Tottakai siteeraan, sitten kun sinä siteeraat ne kohdat joiden mukaan CJEU lausui asiasta laajemmin kuin Pringle keissiä koskien, siis muutenkin kuin sinun kuvitelmissasi tai toiveissasi. Tämä kiemurtelusi on mahtavaa seurattavaa ja sorrut siihen joka kerta.

Väität että korona mekanismi on säännösten mukainen koska Pringle keissi, koska CJEU päätti aiheesta, mutta sitten se Pringle keissi ei olekaan ennakkotapaus jota voidaan jatkossa aina käyttää, paitsi kunnes tulee taas koronamekanismi, mutta ei silloinkaan, paitsi silloinkin, paitsi ei silloinkaan. Paitsi että kylläpäs.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan. CJEU kun on antanut päätöksensä Pringle keississä, se on antanut päätöksensä koskien Pringle keissiä. Se ei ole antanut ennakkopäätöstä koskien koronamekanismia. Olet kehittänyt nyt Schrödingerin Pringle keissin, joka on ennakkotapaus tai ei ole.

Ei, se ei käy esimerkiksi. Jos annat minulle tuhat euroa lahjana, niin minkä konreettisesti minun vastuullani olevan velvoitteen silloin otat omalle vastuullesi? Et mitään. Sinua nyppii se että EU toimii koronaelvytyksessä solidaarisesti ja haluaisit ilmeisesti kovin että se olisi laitonta, mutta "perustelusi" asian tiimoilta ovat pelkkää ilmaa.

No ajatellaan nyt sitten yksinkertaisesti. Minä lahjoitan sinulle tuhat Euroa, jotta sinä ostaisit auton, koska sinä jostain kuvitellusta syystä nyt tarvitset auton, koska minulla ei ole tuota tuhatta euroa niin joudun ottamaan lainaa sen lahjoittamiseksi, joten käytännössä otan konkreettisesti sinun kuvitellun syyn/tarpeen rahoituksesta vastuun itselleni. Ihan kuten Suomikin, joka ottaa lainaa sitä varten että voi lahjoittaa sitä Italialle, Espanjalle yms, jotta nämä voivat sitten ostella mitä mekanismi heille antaa velvoitteeksi.

Yleensä kun elvytetään eli korvataan asioita, joita jokin katastrofi tai vastaava on aiheuttanut, niin silloin korvataan/korjataan ne vahingot, eikä askarrella mitään ylimääräistä. Otetaan konkreettisesti, sinulla on talo, sitten tulee puhuri ja kaataa puun talosi päälle. Kas talosi on rikki. Sitten lähellä asuvat ihmiset, kutsutaan heitä kyläläisiksi, solidaarisuuden vuoksi päättävät auttaa sinua ja kas talosi korjaantuu. Pystyt jatkamaan elämääsi ja auttamaan tarvittaessa kovia kokeneita kyläläisiä.

Vertauksena taas koronamekanismiin. Kyläläiset eivät auta sinua korjaamaan taloasi, vaan kaatavat lisää puita talosi ympäriltä, perustavat sinne porkkana ja perunamaan. Josta sitten jättävät laskun sinulle. Sitä se on se EU:n "solidaarisuus".

[Roope]

[tweet]1323854500193554432[/tweet]

Timo Miettinen
Vaali-illan pitäisi olla herätys myös EU:lle. Ei voi olla niin, että Euroopan turvallisuus tai ilmastopolitiikan tulevaisuus riippuu Pennsylvanian osavaltion tuloksesta. #usavaalit

Mikä tarkalleen ottaen olikaan ongelma, ja mikä on valtamedian usein käyttämän federalistitutkijan vastaus ongelmaan?

Demokraattisessa päätöksenteossa joudutaan väkisinkin tilanteisiin, jossa suhteellisen pienen äänestäjäjoukon valinnoilla on yllättävän suuret vaikutukset. Rivien välistä on Miettisen aiemmat lausunnot tuntien luettavissa, että hän haluaisi USA:n vaikutuksen vähentämiseksi vahvan liittovaltio-EU:n.

Mitäs sitten tehdään, jos Euroopan pennsylvanialaiset äänestävät väärin? Siirretään valta kaikessa oikeassa olevalle eliitille?

[ämpee]

Federalistitutkija sujuvasti "unohtaa" Pennsylvanian olevan kokonaisuuden osa, vaikka nyt näyttääkin kirsikalta kakun päällä.
Kirsikka ilman sitä kakkua ei näytä miltään.