Ovatko globaalin valtakoneiston tausta voimat planeettamme turva?

[Johannes2]

Puhuttaessa globalisaatiosta on paikallaan määritellä, mitä tällä termillä ylipäätään tarkoitetaan? Sanottakoon myös aluksi se, että globalisaatio itsessään ei ole paha eikä hyvä asia, vaan esimerkiksi negatiiviseksi kyseisen asian tekee sen taustalla olevat valtakoneistot, mikäli ne sattuvat olemaan muun muassa haitallisia yhdenvertaisuudelle tai tasa-arvolle.

Globalisaatio on kansainvälisten suhteiden tiivistymistä siten, että nämä suhteet palvelevat universaaleja, maailmanlaajuisia vuorovaikutussuhteita. Globalisaatio on historian kuluessa ollut prosessi, joka on pyrkinyt laajenemaan kaikissa osissaan kansainvälisen politiikan alueilla. Globalisaatiolla on siis laajentuva vaikutus, ekspansionismi.

Globalisaation varjopuolet esiintyvät silloin, kun ylikansalliset harvainvallan itsekkäät pyrkimykset vaikuttavat valtioiden keskinäisiin suhteisiin muodostaen valtakeskiön luisumisen tiettyjen eturyhmien käsiin, joille käsitteet ihmisarvo ja tasavertaisuus ovat tuntemattomia. Ilman tällaisia itsekkäitä pyrkimyksiä globalisaatio voisi kehittyä edistykselliseksi asiaksi.

Koska tietyt oligarkian eli "harvainvallan" tavoitteet tähtäävät maailman laajuiseen hegemoniaan ja taloudellisen voiton maksimointiin hinnalla, millä hyvänsä, keinoja kaihtamatta, on tällöin globalisaatio kielteinen ja vastustettava kansainvälisen politiikan muoto. Siis nykyisten globaalien valtakoneistojen taustavoimat eivät ole maailman turva, vaan pikemminkin sen tuho.

[Artisan]

Kuten markkinataloudessa yleensä, kaikki voittavat jotakin, rahaeliitti kuitenkin kaikkein eniten. Globalisaatio - joka mielestäni pääasiassa ilmenee taloudellisten rajoitteiden poistamisella maiden välillä - vahvistaa tätä trendiä. Juuri äskettäin oli uutisissa kuinka raha keskittyy entistä harvempien käteen.

WTO, IMF ja G-kokoukset pääasiassa keskittyvät markkinatalouden maailmanlaajuiseen vapautumiseen, unohtaen, että se ei ole itseisarvo. Nämä organisaatiot kuuluisivat mielestäni edistämää sellaista taloudellista yhteistyötä, joka myös keskittyy kansojen hyvinvointiin. Tätä olisi m.m. tobinin-vero, ihmisoikeuksien todellista edistämistä (ilmainen koulu kaikille, katto pään päälle ja turva ja terveys) ja köyhien alueiden taloudellista kehittämistä.