2011-06-08 HS Alexandra Salmela kolumni: Mikä ihmeen pyhäpäivä?

[skrabb]

Mikä ihmeen pyhäpäivä?
8.6.2011 3:00 | Kommentit
A A Alexandra Salmela

Pohjoismaisessa juhannuksessa keskiyön puolihämärässä palavine kokkoineen on eksotiikan vetovoimaa. Ensimmäinen yritykseni päästä Suomeen kokemaan taianomaista yötöntä yötä tyssäsi Latvian ja Viron rajalle, jolta minut käännytettiin rumankuntoisen passini vuoksi. Liftasin tuhatneljäsataa kilometriä etelään hakemaan uuden passin ja kiirehdin takaisin pohjoiseen. Saavuttuani Suomeen maanantaina 23. kesäkuuta olin uupunut, mutta oloni oli voitokas – minä ehdin! Kun sain kuulla, että juhannus meni jo, luulin sen pilaksi.

En käsittänyt, mikä ihmeen pyhäpäivä on sellainen, jota vietetään päivämäärästä riippumatta aina vain lauantaisin. Miksi? Eikö pyhiä ole keksitty juuri sitä varten, ettei keskellä viikkoa tarvitsisi mennä töihin? Minulle ei tullut mieleenkään, että uutterat suomalaiset olisivat epätoivoisesti yrittämässä korvata kuusikymmentäluvulta asti vapaapäivinä olevat lauantait siivoamalla harvoja pyhiään pois keskeltä viikkoa.

Mikään ei voi kasvaa loputtomiin – sehän on luonnon laki. Maailmaa on kiertänyt jo jonkin aikaa maapallon ja luonnonvarojen rajallisuudesta kertova huhu, mutta jatkuva taloudellinen kasvu on edelleen päättäjien pyhä päämäärä – vaikka nyt sitä pyritään kasvattamaan kestävän kehityksen ehdoin ja uudenlaisen työvoiman avuin. Uusi työ hakee vielä muotojaan, mutta jo nyt on selvää, että pitääkseen nykymenon pystyssä sitä on paiskottava vakaumuksellisesti.

Työ on toki tärkeää, mutta loputtoman, innottoman raatamisen sijaan sitä voitaisiin tehdä vähemmän ja suuremmalla panoksella. Sen lomista löytyisi myös enemmän aikaa elää. Työ on hyvin monessa tapauksessa vain hyveeksi pyhitetty välttämättömyys, joka on nostettu ihmisen elämän keskipisteeksi. Nykyihmisen identiteetti rakentuu näet työstä ja työn ympärille; ilman työtä hän on nolla. Oblomovin kaltaisten joutilaiden aika on ohi.

Kun tuijottaa lohduttoman pyhäpäivätöntä suomalaista kalenteria, nousee mieleen katolisuuden hyviä puolia: Marian kultti ja suuri liuta pyhimyksiä, joille pitää osoittaa kunnioitusta juuri heille pyhitettyinä päivinä. Pyhäpäiviä ei liikuteta pitkin viikkoa – ensinnäkin voitaisiin osua toisen pyhimyksen tontille ja toiseksi: vapaapäivät ovat kivoja.

Tänä vuonna se oikea, aito juhannuspäivä osuu perjantaihin. Jos keskiyöllä käytte kierimässä alastomina kasteessa rakastetun takapihalla, taika saattaa jopa toimia. Mikäli toivotun lemmenvaikutuksen sijaan tulee vain paha morkkis, maanantaina alkava työ antaa unohtaa sen tuskia. Kaikkihan sen tietävät: työ vapauttaa.

[email protected] Kirjoittaja on kirjailija.

http://www.hs.fi/juttusarja/salmela/artikkeli/Mik%C3%A4+ihmeen+pyh%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4/1135266743883/?cmp=tm_etu_kolumni

Voi, voi!
Suomen pitää muuttaa käytäntöään, ettei entisen itäblokinmaalaiselle tule paha mieli.
Onko Alexandra kovastikkin joutunut rankassa työelämässä kärsimään suomalaisesta vapaapäivättömyydestä l. onko hän ihan oikeissa töissä vai vapaa, vapaapäivinäkin kirjaileva daideilija?
Alexandra on hyvä ja muuttaa vaikka Vennäänmaalle, siellähän niitä pyhiä on alvariinsa.
Tää on paras:

Kaikkihan sen tietävät: työ vapauttaa

l. arbeit macht frei...

Ja passikin oli ekalla reissulla Suomen suuntaan rumankuntoinen!

[vepa]

Kun tuijottaa lohduttoman pyhäpäivätöntä suomalaista kalenteria, nousee mieleen katolisuuden hyviä puolia: Marian kultti ja suuri liuta pyhimyksiä, joille pitää osoittaa kunnioitusta juuri heille pyhitettyinä päivinä. Pyhäpäiviä ei liikuteta pitkin viikkoa – ensinnäkin voitaisiin osua toisen pyhimyksen tontille ja toiseksi: vapaapäivät ovat kivoja.

Vapaapäivät ovat kyllä ehdottomasti niitä uskonnon parhaita puolia. Eikö voitaisi ottaa vaikka juutalaisuudesta ja miksei islamistakin muutama lisää?

[risto]

Voi, voi!
Suomen pitää muuttaa käytäntöään, ettei entisen itäblokkimaalaiselle tule paha mieli.
Onko Alexandra kovastikkin joutunut rankassa työelämässä kärsimään suomalaisesta vapaapäivättömyydestä l. onko hän ihan oikeissa töissä vai vapaa, vapaapäivinäkin kirjaileva daideilija?
Alexandra on hyvä ja muuttaa vaikka Vennäänmaalle, siellähän niitä pyhiä on alvariinsa.
Tää on paras:

Kaikkihan sen tietävät: työ vapauttaa

l. arbeit macht frei...

Ja passikin oli ekalla reissulla Suomen suuntaan rumankuntoinen!

Mikäs nyt skrabbia noin kaivelee? Kirjoitushan oli ihan hyvä kannanotto pyhäpäivien puolesta. Tuskin pyhäpäiviä tosin ollaan nykyaikana lisäämässä, mutta kenties pyhäpäivien puolustamisella voidaan jarruttaa kehitystä kohti pyhäpäivätöntä kalenteria. Mielestäni kalenteri ilman mm. pääsiäistä, joulua ja uudenvuodenpäivää olisi erittäin tylsä ja mekaaninen.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Voi herraisä.

En käsittänyt, mikä ihmeen pyhäpäivä on sellainen, jota vietetään päivämäärästä riippumatta aina vain lauantaisin. Miksi? Eikö pyhiä ole keksitty juuri sitä varten, ettei keskellä viikkoa tarvitsisi mennä töihin? Minulle ei tullut mieleenkään, että uutterat suomalaiset olisivat epätoivoisesti yrittämässä korvata kuusikymmentäluvulta asti vapaapäivinä olevat lauantait siivoamalla harvoja pyhiään pois keskeltä viikkoa.

Vaikken nyt kristinuskoa sen kummemmin seuraakkaan, tai yleensäkkään organisoituja uskontoja arvosta, niin siltikkin, pyhäpäivät tietääkseni ovat tiettyjen kriteerien mukaan järjestettyjä juhla/palvonta-päiviä joita vietetään tiettyjen kriteerien mukaisina päivinä. Näihin lienee kuulunee se että juhannusta vietetään lauantaina.

[Teemu Lahtinen]

Komppaan kyllä Alexandraa, mielestäni juhannuksen pitäisi olla juhannuksena, eikä Ruotsista kopioituna elinkeinoelämän yhteensovittamana naapurikansallisena erikoisuutena (vaikka kansalliset omaleimaisuudet sinänsä piristäviä olisivatkin).

Juhannuspäivän perinteinen paikka on 24. kesäkuuta. Esimerkiksi Norjassa, Virossa ja Latviassa juhannus on vieläkin perinteisellä paikallaan. Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 alkaen kesäkuun 19. päivää seuraavana ensimmäisenä lauantaina (joka siis sattuu välille 20. kesäkuuta – 26. kesäkuuta). Ruotsissa muutos tehtiin vähän aikaisemmin.

[skrabb]

Mikäs nyt skrabbia noin kaivelee? Kirjoitushan oli ihan hyvä kannanotto pyhäpäivien puolesta. Tuskin pyhäpäiviä tosin ollaan nykyaikana lisäämässä, mutta kenties pyhäpäivien puolustamisella voidaan jarruttaa kehitystä kohti pyhäpäivätöntä kalenteria. Mielestäni kalenteri ilman mm. pääsiäistä, joulua ja uudenvuodenpäivää olisi erittäin tylsä ja mekaaninen.

Mikään itse pyhissä ei varsinaisesti kaivele, mutta luulenpa, ettei vapaan kirjailijan työaika lisääny tai sen kummemmin vähenekkään olipa viikkopyhiä eli ei.
Onhan esimerkiksi helatorstai siirretty takaisin oikealle paikalleen, kun se aiemmin oli useita vuosia siirettynä lauantaille.

Helatorstaikysymyksen historiaa

Vuonna 1965 SAK ja STK solmivat työaikasopimuksen, jolloin Suomessa alkoi siirtyminen 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon eli lauantaista tuli yleisesti vapaapäivä. Samaisessa työaikasopimuksessa sovittiin kuitenkin, että jos viikolle sattuu arkipyhä, on sen viikon lauantai työpäivä.

Seuraavan kerran arkipyhäviikkojen työaika nousi esille UKK-sopimukseksi kutsutun tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä joulukuussa 1970. Jotta työviikko olisi mahdollisimman yhtenäinen, työmarkkinajärjestöt päättivät esittää piispainkokoukselle, että loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä siirrettäisiin kiinteästi lauantaiksi. Muutos toteutettiinkin vuonna 1972.

Kirkollisissa piireissä arkipyhien siirtäminen lauantaipäiviksi herätti tyytymättömyyttä. Vuonna 1982 kirkolliskokous esittikin valtioneuvostolle loppiaisen ja helatorstain palauttamista vanhoille, yleiskirkollisille paikoilleen. Toinen helluntaipäivä eli helluntain valmistuspäivä esitettiin poistettavaksi kirkollisten juhlapäivien luettelosta. Arkipyhien siirtämistä takaisin keskelle viikkoa ei oltu käsitelty työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa eikä olemassa ollut esitystä siitä, miten arkipyhien siirtäminen vaikuttaisi eri palkansaajaryhmien työaikaan ja miten työajan lyhennys korvattaisiin ansioissa.
[...]

http://netti.sak.fi/sak/tupo/tausta6.html

[pelle12]

Näihin lienee kuulunee se että juhannusta vietetään lauantaina.

Ei jouluaattokaan ole kiinni viikonpäivästä, vaan päivämäärästä. Juhannuksen nykyasemoiminen on elinkeinoelämän toivomus.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Näihin lienee kuulunee se että juhannusta vietetään lauantaina.

Ei jouluaattokaan ole kiinni viikonpäivästä, vaan päivämäärästä. Juhannuksen nykyasemoiminen on elinkeinoelämän toivomus.

Thus I stand corrected.