Ideariihi: Miten nostetaan Suomi suosta?

[tyhmyri]

Alfrescon ajatuskulku on houkuttelevan yksinkertainen, mutta todellisuus ei ole läheskään sellainen kuin kuvittelisi. Minimipalkalla on osoitettu olevan tehokkuutta yleinen lisäävä vaikutus.¹ Ranskassa 1980-luvun alussa tapahtunut minimipalkkojen korotus kyllä vaikeutti nuorten työllistymistä.² Vastaavasti Portugalissa 1990-luvulla minimipalkat vaikeuttivat 18-19 -vuotiaiden työllistymistä, mutta helpottivat 20-25 -vuotiaiden työllistymistä.³ Portugalin ilmiö oli todennäköisesti seurausta juuri tehokkuuden kasvattamisen tarpeesta ja siitä seuraavasta paremmin koulutetun työvoiman tarpeesta. Toisin sanoen minimipalkan poisto voisi ehkä olla avuksi osalle kouluttamattomia nuoria, mutta heikentäisi yritysten innostusta kehittää korkean tuottavuuden töitä.  Lisäksi minimipalkan laskun tai poiston jälkeen parantuva työllisyys kouluttamattomilla matalapalkka-aloilla tuppaa johtamaan yleiseen työttömyyden lisääntymiseen.⁴

Tauti on todellinen, mutta ehdotettu lääke ei oikein tepsi ja omaa todella ikäviä sivuvaikutuksia.

¹Gavrel, F., Lebon, I., 2008. Minimum wage, unemployment benefits and Labor market efficiency. Louvain Economic Review 74, 53–75

²Stephen Bazen, Nicolas Skourias: Is there a negative effect of minimum wages on youth employment in France? European Economic Review, Volume 41, Issues 3-5, April 1997, Pages 723-732

³Sonia C. Pereira: The impact of minimum wages on youth employment in Portugal. European Economic Review, Volume 47, Issue 2, April 2003, Pages 229-244

⁴Frédéric Gavrel, Isabelle Lebon, Thérèse Rebière: Wages, selectivity, and vacancies: Evaluating the short-term and long-term impact of the minimum wage on unemployment. Economic Modelling, Volume 27, Issue 5, September 2010, Pages 1274-1281

[Alfresco]

Palkkahaitari on ihan oikea.

Eihän se voi olla jos ihmisiä ei palkata minimipalkalla!

Minimipalkka on siksi, että sillä palkalla pitäisi pystyä myös elämään.

Palkkatasoa arvioitaessa olennaista ei ole nimellinen palkan määrä vaan sen ostovoima. Kun palkat korotetaan nousee myös hinnat eli ostovoima pysyy ennallaan tai jopa laskee. Minimipalkan tai taso, ei siis määrää tuleeko toimeen vai ei vaan toimeentulo määräytyy muista tekijöistä.

Suomessa ongelma ei ole alhaiset palkat vaan korkeat välilliset kulut, jotka syövät ostovoimaa. Välilliset kulut ovat työsuhteeseen liittyvät sosiaalikulut sekä verotus. Koska väilliset kulut ovat osittain progressiivisia, korkeampi palkka lisää välillisten kulujen suhteellista osuuttaa työvoiman kustannuksista ja heikentää siten suhteellisia reaaliansioita.

Korkea minimipalkka luo tilanteen missä osa työvoimasta on pysyvästi poissa työmarkkinoilta. Heidät joudutaan elättämään verovaroilla, joita maksavat työtä tekevät ihmiset. Eli aina kun minimialkat nousee, työttömien määrä ja sen seurauksena verot nousevat ja työtä tekevien reaaliansiot laskevat keskimäärin.

Ellei tälle asialle tehdä jotain niin työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on pysyvästi korkea.

Raja pienituloisten ja keskituloisten välillä on oikeasti aika huikea.

Missä se on määritelty?

Tuttavani esimerkki ... Eli kaiken kaikkiaan hän olisi ollut unelmatyöntekijä

Varmaan omasta mielestään. Työnantaja saattaa nähdä asiat toisin.

joka olisi voinut hoitaa useita yrityksen tehtäviä ilman erityistä kouluttamista. ... Hänen palkkatoivomus oli n. 2000 €/ kk, joka koettiin aivan liian kovaksi vaatimukseksi ... Pitkin hampain työnantaja olisi hyväksynyt 1800 €/kk. Käsittääkseni tehtävään valittiin "täysin koulutettava" nuori.

Koska juttusi perustuu tuttavasi kertomukseen se tukin on objektiivinen kertomus miksi häntä ei palkattu. Palkka ehkä oli vaikuttava tekijä tai sitten ei. En anna tällaislle yksittäisille kertomuksille kovinkaan paljon arvoa. Jokainenhan aina pystyy selitäämään omasta näkökulmastaan miksi hän ei saa työtä ja lähes aina vika on tietysti muissa.

Tilastot ovat edelleen täysin yksiselitteisiä: nuorisotyöttömys on Suomessa korkea ja sille pitäisi tehdä jotain.

[tyhmyri]

Kun palkat korotetaan nousee myös hinnat eli ostovoima pysyy ennallaan tai jopa laskee.

Näkisin hyvin mielelläni hieman lähteitä tuollaisen väitteen tueksi. Muuten sanon tuota väitettä perättömäksi.

[AstaTTT]

Muistutan aivoriihen ideasta: ideoidaan vapaasti, ei kritisoida muiden ideoita.

[Siili]

En kannata minimapalkan poistoa, mutta sen alentamista kyllä.

Kun puhutaan minimipalkasta, kannattaa selvittää, mitä se eri maissa tarkoittaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4himm%C3%A4ispalkka#V.C3.A4himm.C3.A4ispalkka_Suomessa

[Zeitgeist]

Näkisin hyvin mielelläni hieman lähteitä tuollaisen väitteen tueksi. Muuten sanon tuota väitettä perättömäksi.

Ei tähän mitään lähteitä tarvita vaan puhdasta logiikkaa. Jos palkat nousevat, henkilöstöbudjetti nousee. Mistä tämä lisä otetaan? Ei se mistään tyhjästä tule. Ne tulevat tuotteista/palveluista mitä myydään eli siis yrityksen hintojen tulisi nousta.

Kun hinnat nousevat, ne ovat kalliimpia ostajalle esimerkiksi ulkomailla ja se heikentää kilpailukykyä.


Tämä rahatalous on ihan idioottimainen. Rahaton talous olisi paljon parempi.

[tyhmyri]

Tottakai se nousee... Jos tuotteen materiaalit+työ maksaa summan x. Kuvataan työn hintaa muuttujalla y. Materiaalien hintaa muuttujalla z. z+y=x, eli jos nostamme minipalkkaa niin työn hinta nousee(Sherlock). jos työn hinta nousee niin silloin yhtälössä muuttujan x on pakko kasvaa tai sitten materiaalien hinta laskea. Koska materiaalien hinnat tuskin laskevat työn kallistuessa niin lopputulemana on hintojen nousu työnhinnan nousun myötä.

Mitähän minä sanoisin tai kirjoittaisin. Käsite työn tuottavuus on oleellinen osa vastausta. No, yhtälö ei vastaa teollistuneiden maiden tilannetta. Avainkäsite on termi tuottavuus.

Oletetaan, että tuotannontekijöiden määrä pysyy vakiona ja tuottavuus nousee vaikkapa parantuneen työmenetelmän vuoksi 10%. Tuolloin palkkojen korottaminen vaikkapa 5% ei siirry tuotteen hintaan vaan hintaa olisi varaa jopa laskea. Eli kuvaamaasi hintoja korottavaa automaattia ei ole olemassa.

Tosin muihin hintoihin se voi siirtyä koska palkansaajalla on tuolloin enemmän varaa käytettäväksi vaikkapa asuntoon.

[Zeitgeist]

Tottakai se nousee... Jos tuotteen materiaalit+työ maksaa summan x. Kuvataan työn hintaa muuttujalla y. Materiaalien hintaa muuttujalla z. z+y=x, eli jos nostamme minipalkkaa niin työn hinta nousee(Sherlock). jos työn hinta nousee niin silloin yhtälössä muuttujan x on pakko kasvaa tai sitten materiaalien hinta laskea. Koska materiaalien hinnat tuskin laskevat työn kallistuessa niin lopputulemana on hintojen nousu työnhinnan nousun myötä.

Mitähän minä sanoisin tai kirjoittaisin. Käsite työn tuottavuus on oleellinen osa vastausta. No, yhtälö ei vastaa teollistuneiden maiden tilannetta. Avainkäsite on termi tuottavuus.

Oletetaan, että tuotannontekijöiden määrä pysyy vakiona ja tuottavuus nousee vaikkapa parantuneen työmenetelmän vuoksi 10%. Tuolloin palkkojen korottaminen vaikkapa 5% ei siirry tuotteen hintaan vaan hintaa olisi varaa jopa laskea. Eli kuvaamaasi hintoja korottavaa automaattia ei ole olemassa.

Tosin muihin hintoihin se voi siirtyä koska palkansaajalla on tuolloin enemmän varaa käytettäväksi vaikkapa asuntoon.

Työn tuottavuus tarkoittaa markkinataloudessa sitä, että myydään siis huorataan enemmän. On aivan yhdentekevää mitä jätkät yrityksessä jyystää kunhan tavara menee kaupaksi. Henkilöstökulut voidaan siis myös kattaa lisääntyvällä myynnillä.

Jos työn tuottavuus(siis todellinen työ) paranee 10%:lla, myös 10%:lle henkilöstöä voidaan antaa potkut.

[AstaTTT]

Muistutan aivoriihen ideasta: ideoidaan vapaasti, ei kritisoida muiden ideoita.

Seuraavassa vaiheessa merkkaan kritisoivat viestit ja pyydän ylläpitoa poistamaan ne. Siirtäkää kritiikkikeskustelunne omaan ketjuunsa, kiitos.

Tämä on ideointiketju.

[tyhmyri]

Aikoinaan Heikki Välitalo kirjoitti kirjan "Neljän markan maa". Kirjassaan hän kritisoi sitä, että Suomesta vietiin ulkomaille tavaraa, jonka kilohinta oli noin neljä markkaa.

Hänen lähtökohtansa oli se, että viennin pitäisi sisältää tuotteita, joiden kilohinta olisi mahdollisimman korkea. Tuollainen vanhanaikainen ajattelu korkeasta tuottavuudesta ja viennistä puree ainakin kaltaiseeni vanhaan jäärään.

Toisin sanoen: Suomi nousuun korkean kilohinnan vientituotteilla. Ainakin metsäsektorilla tuolle kehitystyölle olisi tällä hetkellä paljon tilaa.

[Maatiaisjuntitar]

Palkkahaitari on ihan oikea.

Eihän se voi olla jos ihmisiä ei palkata minimipalkalla!

Minimipalkka on siksi, että sillä palkalla pitäisi pystyä myös elämään.

Palkkatasoa arvioitaessa olennaista ei ole nimellinen palkan määrä vaan sen ostovoima. Kun palkat korotetaan nousee myös hinnat eli ostovoima pysyy ennallaan tai jopa laskee. Minimipalkan tai taso, ei siis määrää tuleeko toimeen vai ei vaan toimeentulo määräytyy muista tekijöistä.

Suomessa ongelma ei ole alhaiset palkat vaan korkeat välilliset kulut, jotka syövät ostovoimaa. Välilliset kulut ovat työsuhteeseen liittyvät sosiaalikulut sekä verotus. Koska väilliset kulut ovat osittain progressiivisia, korkeampi palkka lisää välillisten kulujen suhteellista osuuttaa työvoiman kustannuksista ja heikentää siten suhteellisia reaaliansioita.

Korkea minimipalkka luo tilanteen missä osa työvoimasta on pysyvästi poissa työmarkkinoilta. Heidät joudutaan elättämään verovaroilla, joita maksavat työtä tekevät ihmiset. Eli aina kun minimialkat nousee, työttömien määrä ja sen seurauksena verot nousevat ja työtä tekevien reaaliansiot laskevat keskimäärin.

Ellei tälle asialle tehdä jotain niin työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on pysyvästi korkea.

Raja pienituloisten ja keskituloisten välillä on oikeasti aika huikea.

Missä se on määritelty?

Tuttavani esimerkki ... Eli kaiken kaikkiaan hän olisi ollut unelmatyöntekijä

Varmaan omasta mielestään. Työnantaja saattaa nähdä asiat toisin.

joka olisi voinut hoitaa useita yrityksen tehtäviä ilman erityistä kouluttamista. ... Hänen palkkatoivomus oli n. 2000 €/ kk, joka koettiin aivan liian kovaksi vaatimukseksi ... Pitkin hampain työnantaja olisi hyväksynyt 1800 €/kk. Käsittääkseni tehtävään valittiin "täysin koulutettava" nuori.

Koska juttusi perustuu tuttavasi kertomukseen se tukin on objektiivinen kertomus miksi häntä ei palkattu. Palkka ehkä oli vaikuttava tekijä tai sitten ei. En anna tällaislle yksittäisille kertomuksille kovinkaan paljon arvoa. Jokainenhan aina pystyy selitäämään omasta näkökulmastaan miksi hän ei saa työtä ja lähes aina vika on tietysti muissa.

Tilastot ovat edelleen täysin yksiselitteisiä: nuorisotyöttömys on Suomessa korkea ja sille pitäisi tehdä jotain.

Nohei, olen ollut tuttavani kanssa samassa työpaikassa ja tiedän tasan tarkkaan hänen osaamisensa. Eikä hän toki  työttömäksi jäänyt, vaan hän valitsi toisen työn, joka ei ehkä ollut niin vaativa, mutta palkka oli oikealla tasolla. Lisäksi hänen tilapäinen työttömyytensäkin on ollut ihan itse valittua, ei niin etteikö olii työnantajille kelvannut.

Tällä hetkellähän yritykset mieluiten ottavat vain ihan ilmaisia työharjottelijoita. Vaikka minimipalkka olisi kuinka alhainen tahansa, joillekin työnantajille se nyt vaan on liikaa. Jostain syystä jotkut kyllä pystyvät palkkaamaan ihan oikeallakin palkalla suomalaisia työntekijöitä. He joutuvat tosin tinkimään omasta voitostaan, mutta kaikille ei ole tärkeintä maksimoida voittonsa ihan tappiin asti riistäen toisia ihmisiä.

Mutta jääköön tämä tähän... sorry kun sotkin ketjun.  

[Alfresco]

Kun palkat korotetaan nousee myös hinnat eli ostovoima pysyy ennallaan tai jopa laskee.

Näkisin hyvin mielelläni hieman lähteitä tuollaisen väitteen tueksi. Muuten sanon tuota väitettä perättömäksi.

Asian voi miettiä ihan itsekin. Jos ostat 10 euron tuoteen, jonka palkkakustanukset ovat vaikka 5 euroa. Mitä luulet tapahtuvan tuotteen hinnalle jos palkkakulut nousevat 6 euroon. Kallistuuko vai halpeneeko tuote? Nouseeko ja laskeeko myyjän kate jos hän haluaa pitää suhteellisen voittonsa ennallaan? Entäs nouseeko vai laskeeko tuotteen ALV?

[Alfresco]

Täytyy kompata Alfrescoa. Saksassa työttömyys on ennätys alhaalla. Saksassa on osattu pitää palkat alhaalla. Vienti vetää ja yrityksillä on varaa palkata työntekijöitä. Varsinkin kun olemme eurossa olisi tärkeää sysätä sivuun nuo ammattiliittojen öyhöttäjät. En kannata minimapalkan poistoa, mutta sen alentamista kyllä.

Ideariihtä jatkaakseeni olisin melkein valmis ehdottamaan minimipalkan määräämistä lailla ja  indeksisidonnaisena. Lakiminimi pitäisi kuitenkin lähteä merkittävästi alhaisemmalta tasolta kun nykyiset minimipalkat.

Nykyinen tilanne missä ammattiliitot neuvottelevat ihmisten palkat puhtaasti ahneuteen perustuen ei ole enää tätä aikaa. Liittopalkat ei ota huomioon suhdannevaikutuksia tai talouden yleistä tilannetta. Tällainen tulppa takapuolessa muodostuu aina ongelmaksi kun talous on laskusuhdanteessa.

[Maatiaisjuntitar]

Omassa työehtosopimuksessa minimipalkka on 1 450 €. Nettona tämä tarkoittaa n. 1100 € käteen. Siinä ja siinä on elääkö sillä... itse ehkä juuri ja juuri, mutta kädestä suuhun elämistä se olisi.

[Alfresco]

Mitähän minä sanoisin tai kirjoittaisin. Käsite työn tuottavuus on oleellinen osa vastausta. No, yhtälö ei vastaa teollistuneiden maiden tilannetta. Avainkäsite on termi tuottavuus.

Oletetaan, että tuotannontekijöiden määrä pysyy vakiona ja tuottavuus nousee vaikkapa parantuneen työmenetelmän vuoksi 10%.

Vedät mutkat aika suoriksi. Työn tuottavuudella tarkoitetaan sijoitettua työtuntia (tai jotain muuta määrää) tuotettua yksikköä kohden. Jos ihminen vaihdetaan robotilla ta itsepalvelulla niin työn tuottavuus kasvaa mutta ihminen tulee työttömäksi eli hänen tulot ja siten reaaliansiot laskevat. Työn tuottavuutta kannattaa kasvatta niin kauan kun työn hinta on korkeampi kun robotin hinta. Eli korottamalla työn hinta, työn tuottavuus kasvaa ja työttömien määrä kasvaa.

Tuolloin palkkojen korottaminen vaikkapa 5% ei siirry tuotteen hintaan vaan hintaa olisi varaa jopa laskea.

Laskennallisesti se on totta mutta kaikki tuotteet eivät ole sellaisia, että ihmistyö on ylipäätään korvattavissa. Eli jollain aloilla työn tuottavuutta ei juurikaan voi kasvattaa realistisin keinoin. Toisekseen, ja kuten edellä totesin, työttömyys nousee tuottavuuden mukaan. Työttömyys rahoitetaan veroilla. Eli työn tuottavuuden kasvu johtaa epäsuorasti verojen korotukseen. Verot on pakko lisätä tuotteen hintaan. Eli osa työn tuottavuuden noususta saadusta rahallisesta hyödystä valuu suurempiin veroihin.

Työn tuottavuuden nousu ei siis suoraan tarkoita reaaliansioiden nousua kaikille vaan jotkut häviävät ja jotkut voittavat. Häviäjät ovat vähätuloiset, joiden työ on helposti korvattavissa koneella.

Katsoo tätä palkkatilannetta mistä näkökannalta tahansa niin lopputulos on aina sama: palkkojen nosto johtaa hintojen nousuun ja työttömyyteen. Miten homma sentilleen menee riippuu tilanteesta mutta periaate säilyy aina samana.

Tuottavuusaspektista katsottuna ketju menee näin: minimapalkkat ylös -> ihminen kannatta korvaa robotilla -> ihminen työttömäksi -> verot nousevat -> hinnat nousevat.

[Ari-Lee]

Muistutan aivoriihen ideasta: ideoidaan vapaasti, ei kritisoida muiden ideoita.

Seuraavassa vaiheessa merkkaan kritisoivat viestit ja pyydän ylläpitoa poistamaan ne. Siirtäkää kritiikkikeskustelunne omaan ketjuunsa, kiitos.

Tämä on ideointiketju.

Suo anteeksi, mutta kun on ennen niin idearikas pieni pää surkastunut rusinaksi. Vaikeaa sieltä on realistisia ideoita pusertaa. Yritän kuitenkin, Kimmo Sharia Sasista huolimatta:

1. Otetaan lakiin perustuva ajoneuvokatsastustoiminta takaisin ulkomaisilta A- ja K-katsastusyrityksiltä. Itse ajan 100km etelään, Iisalmen Marjahakaan, katsastamaan ajoneuvoni, 2 kpl, koska Marjahaan katsastusasema on kotimainen perheyritys ja kymmeniä euroja halvempi kuluttajalle kuin paikalliset ulkolaiset yritykset. Erotuksen poltan tietenkin höyryiksi ilmakehään eikä edes riitä.
Idea on siinä että asiakkaat pitää saada valikoimaan yritykset missä asioi.

2. On pyrittävä tekemään kaikkensa että tilapäinen vuotuinen ajoneuvovero poistettaisiin haittana yhteiskunnalle. Tänä vuonna tilapäinen vuotuinen ajoneuvovero nousi jopa 75%. Lypsylehmä tapetaan oivallisesti Kepulaisella keksinnöllä. Kaikki verot ja maksut ajoneuvoliikenteelle kostautuvat rahti- ja kuljetuskustannuksina kuluttajalle. Verot menevät Trafin pyörittämiseen eikä niillä ole ympäristöä hyödyttävää vaikutusta.

3. Valtion ja kuntien on alettava suosimaan ja kannustamaan maalämpöenergiaa öljyn sijasta. Nykyisellään esim. Kajaanin kaupunki sakottaa maalämmön ostajaa noin 250 eurolla (jokin maksu minkä nimikettä en tiedä tai muista). Se maksu ei perustu mihinkään lakiin ja on vain kansaa köyhdyttävä sakko ja signaali ettei maalämpöä suvaita hyvällä. Maalämpö maksaa pienomakotitaloon n. 15000€ valmiiseen vesikiertojärjestelmään asennettuna. Säästöt öljylämmitykseen verrattuna olisivat huomattavat ja maalämpö ei rasita luontoa. Se raha mikä säästyisi lämmityskustannuksista lähtisi kiertoon muihin hyödykkeisiin ja palveluihin.

Siinä se puserrus. Älkää lytätkö, pyydän. Tai jos lyttäätte niin ainakin perustelkaa. Kitos!

[Alfresco]

Omassa työehtosopimuksessa minimipalkka on 1 450 €. Nettona tämä tarkoittaa n. 1100 € käteen. Siinä ja siinä on elääkö sillä... itse ehkä juuri ja juuri, mutta kädestä suuhun elämistä se olisi.

Palkastasi työnantaja on joutunut maksamaan noin 2000 euroa kuussa keskimäärin. Tuosta 1100 euron nettopalkastasi reaaliarvo on suunnilleen 900 kun ALV poistetaan. Eli 2000 euron kulusta työnantajalle synytyy 900 euron reaaliansio sinulle!

Eli 55% tekemästäsi työstä häviää jonnekin. Tai toisella tavalla ilmaistuna: 40 tunnin työviikosta vain 18 tuntia hyödyttää sinua.

Olet pientuloinen eli verosi on aika pieni. Kun tulosi nousevat urasi kehittyessä, tilanne muuttuu täysin groteskiksi. Suurituloiselta vain muutama tunti työviikosta koituu hänen itsensä hyödyksi. Suomessahan ei oikeastaan kannata tehdä yhtään töitä kun pienituloiseltakin suurin osa työstä menee kankkulan kaivoon.

Nykyinen kovan verotuksen edellyttämä hyvinvointiyhteiskunta on kerta kaikkiaan niin raskassoutuinen, ettei juuri kukaan voi vaurastua sen turvin. Se on ihan mahdotonta nykysellä verotasolla ja julkisella kustannusrakenteella.

[Alfresco]

Näin äkkisiltään en kuitenkaan keksi mitään semmoista toimialaa, missä tuotteen ulosmyyntihinnassa on 50% palkkakuluja.

Parturikampaamo 80% palkkakuluja.

Toki mainitsemassasi tilanteessa noin pääsääntöisesti ajatellen tuotteen hintaa pitää nostaa, ellei sitten muuta kautta saada säästöjä. Entäs kilpailutilanne? Jos naapurifirma myy samanlaista hilavitkutinta edelleen kymppiin tai jopa vähän alle, kannattaako edes miettiä tuotteen hinnankorotusta?

Palkathan nousevat myös kilpailijoilla. Ainoa tapa pitää tuotteen hinta ennalaan on tinkiä katteista.

Eli et voi noin yksinkertaistaa, että kun palkat nousevat, ostovoima pysyy ennallaan tai jopa laskee. Tässä yhtälössä on niin paljon muitakin muuttujia.

Asia on ihan helppo laskea ja ymmärtää: Jos Suomen kollektiivinen palkkapotti nousee vuonna 2011 vaikka miljardilla eurolla, koko miljardi pitää repiä tuotteiden hinnoista ellei haluta tinkiä voitoista. Kun tuotteen hinta nousee myös esim. ALV nousee. Tämä palkkamiljardi + ALV korotus ylittää sen yhden miljardin palkankortuksen mitä kansalaiset saivat eli reaaliansiot laskevat. Kaiken lisäksi työntekijöiden oma palkkavero nousee progression takia eli palkankorotuksen reaalikorotus laskee.

Ainoa tapa torjua tämä reaaliansioiden lasku työtä tekeville on lisätä työn tuottavuutta eli korvaa ihmistyö koneilla tai itsepalvelulla. Eli osa jengistä pitää irtisanoa ja he jäävät työttömiksi ja verot pitää korottaa.

[Paavo]

Keskiolut takaisin alkoon. Yksinkertainen tapa vähentää alkoholihaittoja.

Vähemmän väkivaltaa, vähemmän liikenneonnettomuuksia, vähemmän sairauspoissaoloja, vähemmän työkyvyttömyyttä. Julkiset tilat olisivat mukavampia käyttää. Kanssaihmisemme tarvitsevat tukea alkoholinkäytön vähentämisessä. Yleinen raittiusajattelu kunniaan.

[tyhmyri]

Alfresco,

Vaikka tästä talousasiasta olisi varsin hauskaa vääntää, niin ehkä kunnioitamme kuitenkin ketjun perustajan mielipidettä ja jätetään kritiikki sikseen. Mutta ehkä kuitenkin lukaiset nuo aikaisemmin viittaamani tutkimukset jossain vaiheessa.

Vientivetoiselle maalle kuten Suomelle vientiteollisuuden menestyminen on käytännössä elinehto. Meidän ostovoimamme ei kasva sillä, että pilkomme klapeja toisillemme tai kampaamme toistemme hiuksia ja maksamme hommasta pientä palkkaa.

[Alfresco]

Näin äkkisiltään en kuitenkaan keksi mitään semmoista toimialaa, missä tuotteen ulosmyyntihinnassa on 50% palkkakuluja.

Parturikampaamo 80% palkkakuluja.

Ei kelpaa, yritä uudelleen. Ennen kuin vastaat mitään, muista että haluan nimenomaan tuotteen - en mitään palveluja.

Palveluthan ovat tuotteita! Suurin osa suomalaisesta taloudesta muodostuu palveluista. Tavarakauppa sitten siihen päälle. Mutta jos palvelu ei kelpaa niin käsin tehdyn kuksan hinnasta 99,9% on työvoimakustannuksia. Sama työn hintataso koskennee Suomessa viljeltyjä tomaatteja, perunoita tai mitä tahansa muita tuotteita missä raaka-aineen hinta on olematon.

Menehän nyt kertaamaan kansantalouden perusteet. Tule sitten jatkamaan juttua.

Mitä mielestäsi en ymmärtänyt kansantalouden perusteista? Ystävällisesti tarkenna.

[Maatiaisjuntitar]

Keskiolut takaisin alkoon. Yksinkertainen tapa vähentää alkoholihaittoja.

Vähemmän väkivaltaa, vähemmän liikenneonnettomuuksia, vähemmän sairauspoissaoloja, vähemmän työkyvyttömyyttä. Julkiset tilat olisivat mukavampia käyttää. Kanssaihmisemme tarvitsevat tukea alkoholinkäytön vähentämisessä. Yleinen raittiusajattelu kunniaan.

Kannattaahan tässä ketjussa varmaan saa, joten kannatetaan. 

Alkoholin kanssa läträtään ihan liikaa ja se aiheuttaa liian paljon kärsimystä ja rahanmenoa sekä yksilöille että yhteiskunnalle.

[AstaTTT]

Kannattaahan tässä ketjussa varmaan saa, joten kannatetaan. 

Juu, varsinkin, jos pystyy kehittämään toisen ideaa eteenpäin, kannattaminen ei ole pelkästään sallittua vaan myös toivottua! 

[Alfresco]

Muutama lisäehdotus, ellei jo ehdotettu:

- ammattiliiton jäsenmaksun verovähennyksen poistaminen, säästö valtiolle 200 miljoonaa vuodessa
- asuntolainojen korkovähennysten lopettaminen, säästö valtiolle yli 500 miljoonaa vuodessa
- ulkomaiselle työvoimalle tarveharkinta eli työvoiman vapaalle liikkuvuudelle seis ja maahan vain sellaisia osaajia joita Suomesta ei löydy
- Schengen-sopimuksesta luopuminen määräajaksi ja passitarkastus rajoille

[tyhmyri]

Ensimmäiseksi se idea: Energiaverot pois ja tuotannollisen teollisuuden investoinnit Suomeen kannattaviksi.

Perjantain Talouselämä-lehdessä oli useammassakin kohdassa mainittu, että suomalainen teollisuus investoi enemmän ulkomaille kuin Suomeen. Muun muassa energiavero rokottaa rajusti esimerkiksi metsäteollisuutta.

Vain teollisten investointien ja tuotannollisen teollisuuden kautta on mahdollista saada aikaiseksi todellista lisätuloa. Pienen maan tapauksessa pitää tuotannon pyöriä ja viennin vetää.

Ei mitään taloudelle vihamielistä viherpiiperrystä vaan tuotannollinen teollisuus kunniaan.

Mutta sitten on pakko palata pariin aikaisempaan keskusteluun:

Katsoo tätä palkkatilannetta mistä näkökannalta tahansa niin lopputulos on aina sama: palkkojen nosto johtaa hintojen nousuun ja työttömyyteen. Miten homma sentilleen menee riippuu tilanteesta mutta periaate säilyy aina samana.

Tuottavuusaspektista katsottuna ketju menee näin: minimapalkkat ylös -> ihminen kannatta korvaa robotilla -> ihminen työttömäksi -> verot nousevat -> hinnat nousevat.

Tuo mekanismi ei ole kuvaamasi kaltainen. Mainitsin aikaisemmin pari tutkimusta, jotka ovat empiirisellä aineistolla päätyneet toisenlaisiin tuloksiin.

Ainoa tapa torjua tämä reaaliansioiden lasku työtä tekeville on lisätä työn tuottavuutta eli korvaa ihmistyö koneilla tai itsepalvelulla. Eli osa jengistä pitää irtisanoa ja he jäävät työttömiksi ja verot pitää korottaa.

Ei pidä paikkaansa avoimessa viennistä ja tuonnista riippuvaisessa taloudessa, jollainen Suomi on.

Mitä mielestäsi en ymmärtänyt kansantalouden perusteista? Ystävällisesti tarkenna.

Ehkä kannattaisi vaikkapa lukea jokin taloudellista kasvua koskeva, opiskelijoille tarkoitettu kirja. Varsinaiset asiaa koskevat tutkimukset ovat yleensä sen verran vaikeaselkoisia, että niitä ei kannata yrittää ensimmäisenä tavata jos taustatiedot eivät ole hallussa.

Sopiva kirja voisi olla David N. Weil: Economic Growth (2nd ed). Pearson Educational.
(http://vig-fp.prenhall.com/bigcovers/0321416627.jpg)

[AstaTTT]

Selvisi äsken, että tänään on Helatorstai ja kaikki paikat kiinni. En edes muista, mikä on Helatorstain tarkoitus, joten onko järkeä pitää tällaisia kirkollisia vapaapäiviä? Jätetään joulu, juhannus, vappu, itsenäisyyspäivä ja jotain muuta kriittistä, mutta aikuisten oikeasti, nämä "vapaapäivät" merkitsevät talouden kannalta miinusta. (Ottamatta kantaa ihmisten loppuunpalamiseen työn kautta, tjsp.)

[l'uomo normale]

Selvisi äsken, että tänään on Helatorstai ja kaikki paikat kiinni. En edes muista, mikä on Helatorstain tarkoitus, joten onko järkeä pitää tällaisia kirkollisia vapaapäiviä? Jätetään joulu, juhannus, vappu, itsenäisyyspäivä ja jotain muuta kriittistä, mutta aikuisten oikeasti, nämä "vapaapäivät" merkitsevät talouden kannalta miinusta. (Ottamatta kantaa ihmisten loppuunpalamiseen työn kautta, tjsp.)

Eikös se ollut vielä joku aika sitten helalauantai. Kun nyt ovat taas muuttaneet niitä, niin pitäkööt nillä sijoillan millä ovat. Kunhan ei mitään muiden uskontojen juhlapyhiä tai edes muita vapaapäiviä poliittisten tapahtumien kunniaksi enää keksitä. (esim. kansanvallanpäivä)

[kale vale]

Suljetaan taikaseinä, Odotetaan yhden talven yli ja jatketaan keväällä nousujohteisesti ydinporukalla. Siinä ideaa pohdittavaksi.

[l'uomo normale]

(esim. kansanvallanpäivä)

"Vallankumouspäivä", jos tulee aiheelliseksi.  

Onnittelut tuhannennesta viestistä.

[Larva]

Tuohon palkkakysymykseenhän purisi yleinen elinkustannusten lasku. En tiedä olisiko se mitenkään mahdollista, mutta ainakin vuokrat pitäisi saada alas. Käsittääkseni asumisen korkea hintataso ei palvele ketään muuta kuin maanomistajia.

Palkathan nousee juuri siksi kun asumiskustannukset nousee. Asumiseen - vuokraan, sähköön, vesimaksuihin, jätehuoltokustannuksiin ym. - menee valtaosa tienesteistä etenkin pieni- ja keskituloisilla. Pienelläkin palkalla eläisi ihan hyvin, jos vuokra olisi vaikka 700 €/kk sen nykyisen 1200 €/kk sijasta.