Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Aldaron]

... ja kuten jo aiemmin vihjasin: Hyvin todennäköisesti Turkulaine on sinun "alteri". Tästä syystä sinun jos kenen pitäisi "hänen" viestit muistaa.

Erilaiset alter egot ja muut sivupersoonat paljastuvat hyvin nopeasti tällä foorumilla. Niiden paljastaminenhan on varsin yksinkertainen juttu. Se että Turkulaine olisi "sivupersoonani" olisi kohtalainen saavutus, etenkin kun ottaa huomioon senkin että hän asuu käsittääkseni tosiaan Turussa ja minä Helsingissä. Mutta usko vain Turkulaiseen "sivupersoonanani", jos se kerran tekee elämästäsi jännittävämpää.  

Mitä viestiisi muuten tulee, viittaan soveltuvin osin vastaukseen #1537.

[Teppis]

Erilaiset alter egot ja muut sivupersoonat paljastuvat hyvin nopeasti tällä foorumilla. Niiden paljastaminenhan on varsin yksinkertainen juttu. Se että Turkulaine olisi "sivupersoonani" olisi kohtalainen saavutus, etenkin kun ottaa huomioon senkin että hän asuu käsittääkseni tosiaan Turussa ja minä Helsingissä. Mutta usko vain Turkulaiseen "sivupersoonanani", jos se kerran tekee elämästäsi jännittävämpää.  

Mitä viestiisi muuten tulee, viittaan soveltuvin osin vastaukseen #1537.

Kerro toki tarkemmin miten "alterin" pystyy erottamaan, jos vaikka kirjoitat kotoasi tai työpaikaltasi? Miten selityksesi Helsingistä ja Turusta asiaa muuttaa? Nehän on vain sanoja?

Jännä juttu muuten, että koetat toistuvasti minua leimata "ummikoksi", jolle ei kannata vastata, mutta toistuvasti suurin osa muista kirjoittajista ilmaisee juuri sinusta, ettei sinun viestejäsi kannata ylipäätään edes lukea. Jotenska, olet melko yksin mielipiteinesi kanssa. Enkä nyt tarkoita mielipidettä minusta, vaan ajaamaasi asiaa.

Mutta jatka toki kirjoitteluasi. Se piristää todennäköisesti meitä kaikkia muita. Kannustan myöskin Turkulaista kirjoittelemaan. Oli se sitten oikea henkilö tai "alterisi".

[Aldaron]

Kerro toki tarkemmin
...

Viittaan soveltuvin osin vastaukseen #1537.

[Totuusko?]

Tässä hyvä esimerkki "karhunpalveluksesta" maahanmuuttajillemme. Heidän kielitaitonsa kohentaminen on todella tärkeää, mutta herrajumala sentään, miksi heidän pitäisi opiskella jotakin marginaalista ruotsinkieltä? Suomessa on vain yksi elintärkeä kieli niin suomenruotsalaisille kuin suomensomalialaisillekin ja se ei todellakaan ole ruotsi. Tässä nähdään taas erinomainen esimerkki siitä, mitä "kyyt povellamme" saavatkaan aikaiseksi.

http://www4.hs.fi/digilehti/hs/2010/02/28/

[Topi Junkkari]

Tässä hyvä esimerkki "karhunpalveluksesta" maahanmuuttajillemme. Heidän kielitaitonsa kohentaminen on todella tärkeää, mutta herrajumala sentään, miksi heidän pitäisi opiskella jotakin marginaalista ruotsinkieltä?

Niinpä. RKP pyrkii aktiivisesti saamaan Suomeen mahdollisimman paljon maahanmuuttajia, ja RKP myös haluaa, että tietty osa maahanmuuttajista "koulutetaan" ruotsinkielisiksi. Kyse on puhtaasti siitä, että luonnollisesti pienenevä ruotsinkielinen vähemmistömme pyrkii säilyttämään tai jopa lisäämään omaa teoreettista osuuttaan väestötilastoissa.

[M.E]

KETJU SULJETTU TOISTAISEKSI HUOLTOTÖIDEN TAKIA

- Keskustelun taso noin yleisesti taas mennyt luokattomaksi. Odotettavissa kurinpitotoimenpiteitä ensi viikolla.

[Iloveallpeople]

Työryhmä: Kouluihin draamaopetusta, ruotsi pakolliseksi jo ala-asteella

Peruskoulun tuntijakoa pohtinut työryhmä ehdottaa draamaa ja etiikkaa uusiksi oppiaineiksi. Työryhmä säilyttäisi ruotsin kielen pakollisena ja sen opetus tulisi aloittaa viimeistään kuudennella luokalla.

Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen johtama työryhmä luovutti aamulla ehdotuksensa opetusministeri Henna Virkkuselle.

Virkkunen kiittää työryhmää erityisesti laajasta yhteistyöstä asiantuntijoiden ja eri yhteistyötahojen kanssa.

Työn pohjaksi toteutettiin muun muassa verkkohaastattelu, johon vastasi 60 000 yli 13-vuotiasta nuorta.

MTV3

[M.E]

Tarkoittaako tämä sitä, että vihdoin lapset voivat opiskella käyttäen apunaan draamaa ja tarinateatteria!?

[Alkuasukas]

Milläköhän tuota pakkoruotsia tällä kertaa koitetaan pakkosyöttää?

[Lemmy]

Sanotaanko, että ujot ei hakeudu itse koulujen näytelmäkerhoihin, ja vaikkei vuorosanojen pänttääminen nyt ehkä ole jokaisen juttu, niin esiintymistaito ja -varmuus eivät ole mikään huono taito. Suomalaisiahan haukutaan aina esiintymistaidottomiksi ja muutenkin töksähteleviksi. Että ei se nyt ihan siknafuulaa ole.

[Jaakko Sivonen]

EK taas luopuisi pakkoruotsista kokonaan:

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa, että toisen kotimaisen - suomen tai ruotsin - pakollisuudesta luovutaan, jotta valinnanmahdollisuudet kasvavat. EK:n mukaan kielten tarjonta ja opiskelu uhkaavat nyt yksipuolistua sekä perusopetuksessa että lukiossa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/ek_luopuisi_ruotsin_pakollisuudesta_1725349.html

[MX]

Suomalaisiahan haukutaan aina [...]

Huono argumentti. Suomalaisia haukutaan milloin mistäkin ja usein varsin kepein perustein.

Esiintymistaidon tärkeydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sitä pystytä opettamaan muiden aineiden ohessa? Jos perustetaan kokonaan uusia oppiaineita, niin jostakin olemassa olevasta pitää luopua.

[M.E]

Esiintymistaidon tärkeydestä olen samaa mieltä, mutta eikö sitä pystytä opettamaan muiden aineiden ohessa? Jos perustetaan kokonaan uusia oppiaineita, niin jostakin olemassa olevasta pitää luopua.

Samaa mieltä. Olen huoannut, että ryhmätyöt ja niiden esittely sekä esitelmät ja itsenäinen työ huomattavasti parantavat esiintymistaitoja. Lisäksi ne ainakin minun kohdallani helpottavat oppimista. Minusta normiaineissa voisi olla näitä enemmän ja näiden yhteydessä voisi sitten opettaa esiintymistäkin.

[Roope2]

Viranomaiset ovat havainneet, etta monikulttuuriset osaavat dramatisoida asioita alkuperäisväestöä huomattavsti paremmin.

[Aurelius]

Kuulostaa vähän siltä, että ruotsinopetus halutaan aloittaa nuorempana, jotta lapsilla ei olisi vielä pokkaa vastustaa auktoriteettia. Vaikka itse oon kirjoittanut ruotsista laudaturin eikä minulla ole mitään itse kieltä ja sen opiskelua vastaan, niin ei sen pakko-opiskelu kyllä nykyaikaan kuulu. Toisin oli 1800-luvulla, kun ruotsi vielä oli hallinnon ja yliopisto-opetuksen kieli.

[do.ut.des]

Venäjä on yhä tärkeämpi kieli työelämässä, ja englantikin pitää pintansa. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n henkilöstö- ja koulutusselvityksestä. EK lisäisi oppilaiden valinnanmahdollisuuksia luopumalla toisen kotimaisen pakollisuudesta.

Englannin vahva asema säilyy ja korostuu, mutta ruotsin kieli on menettänyt asemiaan. Silti se on yhä yritysten toiseksi tärkein kielivaatimus. Vastaajista 88 prosenttia painotti englannin taitoa rekrytointikriteerinä, ruotsin merkitystä korosti joka toinen vastaajayritys. Kuitenkin vielä viisi vuotta sitten 65 prosenttia yrityksistä edellytti uusilta työntekijöiltä ruotsin osaamista.
Kaikkein voimakkaimmin yrityksissä kasvaa venäjän osaajien tarve, etenkin rakennusalalla. Kyselyn mukaan venäjän kieli on yrityksissä ohittanut saksan, ja lähes joka kolmas vastaajista painotti venäjän taitoa rekrytointikriteerinä.
Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa, että toisen kotimaisen - suomen tai ruotsin - pakollisuudesta luovutaan, jotta valinnanmahdollisuudet kasvavat. EK:n mukaan kielten tarjonta ja opiskelu uhkaavat nyt yksipuolistua sekä perusopetuksessa että lukiossa.
EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen pitää kehitystä huolestuttavaa.
- Samaan aikaan kun elinkeinoelämässä kansainvälistymisen myötä kielitaitotarpeet monipuolistuvat, kuntien kielikoulutustarjonta yksipuolistuu ja oppilaat valitsevat ruotsin lisäksi pitkänä kielenä opiskeltavakseen nykyisin yleensä vain englantia.
EK haluaa useita kieliä jo alaluokille
Koposen mukaan kielitarjontaa ja opetusta pitäisi monipuolistaa peruskoulun alaluokilta lähtien.
- Opetuksen järjestäjän tulisi tarjota alaluokilla toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään kahden vieraan kielen opetusta. Oppilaitosten pitää tehdä enemmän yhteistyötä tarjotessaan näitä kielimahdollisuuksia.
Yli kolmannes vastaajista arvioi portugalin, vajaa kolmannes kiinan ja liki neljännes espanjan osaamisen korostuvan tulevaisuudessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiedusteluun vastanneet yritykset työllistävät yhteensä noin 370 000 ihmistä.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/ek_luopuisi_ruotsin_pakollisuudesta_1725349.html

[Punaniska]

Eli eiköhän se ole sitten siinä.

EK edustaa sellaista voimaa, jota myös kuunnellaan ja uskotaan.

[do.ut.des]

Kiinnostaako iso raha? Et pärjää ilman ruotsia

Rahoitusala painottaa rekrytointipäätöksissään voimakkaimmin ruotsin taitoa. Muilla toimialoilla ruotsin merkitys on sitä vastoin menettänyt merkitystään uusien työntekijöiden rekrytointipäätöksissä.

Keskimäärin ruotsia painottaa rekrytoinnissaan puolet yrityksistä. Toimialoittain prosenttiluvut jakautuvat: 55 prosenttia palvelualojen, 46 prosenttia teollisuuden ja 29 prosenttia rakennusalan yrityksistä.

Tieto perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreeseen henkilöstö- ja koulutustiedusteluun, jonka tulokset julkistettiin tänään. Tiedostelu lähetettiin viime syksynä noin 2000 EK:n jäsenyritykselle. Yritykset työllistävät noin 370 000 henkeä Suomessa.

Edellisessä tiedustelussa vuodelta 2005 noin 65 prosenttia painotti ruotsia uusien työntekijöiden rekrytointikriteerinä.

Englannin merkitys painottuu rekrytointipäätöksissä aivan omassa luokassaan. Tiedusteluun vastanneista 88 prosenttia katsoi englannin tärkeäksi kriteeriksi. Edellisessä tiedustelussa vuodelta 2005 noin 80 prosenttia koki samoin.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/06/33983

Ei mennyt monta tuntia aamu-uutisen vastaiskuun.

Itse en ymmärrä pakkoruotsin puolustamista niiden ihmisten kannalta, jotka eivät tarvitse sitä.

Sama asia kuin muslimi puolustaisi, miksi islamin usko on tarpeellista infideelille. Tämä tarpeellisuus kohtaa vain asiaa puoltavien ihmisten omassa mielikuvituksessa.

[Shadow]

Kouluihin pitäisi saada ennenminkin viitosluokalla valinnaiseksi aineeksi yksi kieli. Näitä kieliä voisivat olla ranska, venäjä, saksa, ruotsi ja espanja. Opetuksen järjestäminen toisi toki alussa hankaluuksia, mutta suomalaisten kielitaito kaipaa kohennusta. Englanti ei riitä.

[poeka]

Kyseessä taitaa olla poliittinen kumileimaisin työryhmä:

http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/04/tuntijako.html?lang=fi&extra_locale=fi

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa. Työryhmän on huomioitava ehdotusten laatimisessa hallitusohjelman lisäksi käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto, valtionosuus- ja toimintalainsäädäntö sekä kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö ja sen kehityssuunnat.

Tuli vissiin myös "hallitusohjelma" mukaiset tulokset työryhmän työstä.

[qwerty]

Peruskoulun tuntijakoa pohtinut työryhmä ehdottaa draamaa ja etiikkaa uusiksi oppiaineiksi.

Oikeesti?! Mitä poistetaan? Matematiikka ja äidinkieli?
Lisätäänkö tunteja? Ai ei. No silloin jotain pitää poistaa!

[Eino P. Keravalta]

Draamaa tuskin tarvitsee enää 2010-luvun Suomen kouluissa erikseen opiskella; eiköhän sitä draamaa, sekoilua ja muuta konfliktia saada jo pelkästään monikulttuurisuuden avulla.

Etiikan opetusta voisi jopa kannattaa. Kun lapsoset heräävät eettiseen ajatteluun, he huomaavat oitis, että multikulttifasismi on moraalitonta kansojen ja aidon, globaalin monikulttuurin tuhoamista sekä väärin jo sikäli, että kansoilta viedään itsemääräämisoikeus ja että ahkerat ja vastuuntuntoiset kansat pannaan maksumiehiksi vastuuttomien, piittaamattomien ja väkivaltaisten kansojen ongelmille.

[Aurelius]

Kun ois sitten jossain mielessä objektiivista etiikan opetusta. Eli mietittäis yleisten periaatteiden johtamista yksittäistapauksista ja eri eettisten teorioiden suhteita. Pahimmassa tapauksessa opetus menee 'kansalaiskasvatukseksi', jossa lapsille tuputetaan punavihreitä aatteita ja elämäntapoja.

[Goman]

"Työn pohjaksi toteutettiin muun muassa verkkohaastattelu, johon vastasi 60 000 yli 13-vuotiasta nuorta."

Heh. Seuraava työryhmä sitten varmaankin selvittää sopivan viikkorahan määrää, kysymällä peruskoulun aloittavilta että paljonks sä tarviit... ja siitä sitten vaan velvoittavaa lainsäädäntöä kehiin.

Arvelen tuon EK:n suosituksen liikkuvan enemmän realismin puolella. He näkevät ne todelliset tarpeet, joita tulevaisuuden suomalaisilla on. Eikä niihin sisälly pakkoruotsi.

 

[Aschenisto]

Kouluihin pitäisi saada ennenminkin viitosluokalla valinnaiseksi aineeksi yksi kieli. Näitä kieliä voisivat olla ranska, venäjä, saksa, ruotsi ja espanja. Opetuksen järjestäminen toisi toki alussa hankaluuksia, mutta suomalaisten kielitaito kaipaa kohennusta. Englanti ei riitä.

Miksei Englanti ei riitä? Sillä pärjää kaikkialla, ranska, saksa ja ruotsi ovat kuolevia kieliä...

[sydäri]

Oliko saman työryhmän ehdotus, että, jos kymmenen oppilasta haluaa oppia jotain kieltä, niin sitä on opetettava.

[do.ut.des]

Kouluja on kevään aikana kiertänyt mittava hanke, joka tuo ruotsin suomenkielisten nuorten arkipäivään. Samalla pyritään romuttamaan negatiiviset asenteet kieltä kohtaan. Helsinkiläisessä kuvataidelukiossa sana pakkoruotsi on jo hylätty.

- Mun mielestä ruotsi on ihan kiva kieli, niin mua ei haittaa, et se on pakollista. Se on kuitenkin ihan hyödyllinen, sanoo lukiolainen Tanja Helsingin kuvataidelukiosta. Kurssikaveri Rauha on samaa mieltä.

- Musta on ihan kiva opiskella ruotsia. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin toinen Suomen kansalliskieli.
Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin lukiolaiset ovat kokoontuneet laittamaan välipalaa tv-sarja Strömsöstä tutun huippukokin Mikael Björklundin opastuksella. Kielioppikirjat on pantu sivuun ja nyt opitaan käytännön ruotsia osana Svenska nu -hanketta.

- Minun tehtäväni on herättää oppilaissa se ajatus, että ruotsin kieli on jotain kivaa ja hauskaa. Ja että kielten kanssa ei aina tarvitse huolehtia tekevänsä virheitä, kannustaa Björklund.
Hankkeen suojissa on noin kolmen vuoden ajan toteutettu vaihtoehtoisia ruotsintunteja eri puolilla Suomea. Lisäksi länsinaapurista on tuotu kulttuuria näytille ja ruotsinopettajille on järjestetty jatkokoulutusta. Rahoittajina ovat Suomen ja Ruotsin valtiot, elinkeinoelämä ja useat säätiöt satojen tuhansien eurojen arvosta.
Nuoret jo osin heltyneet ruotsille

Viimeksi tammikuussa julkaistiin mielipidemittaus, josta jälleen kerran ilmeni, että moni suomalainen haluaisi poistaa niin kutsutun pakkoruotsin koulujen ainevalikoimasta. Projektijohtaja Kai Jaskari Hanasaaren kulttuurikeskuksesta sanoo, että kielteinen suhtautuminen ruotsin opetukseen ei juuri näy Svenska nu -tunneilla.
- Meillä on semmonen kokemus, että ne negatiiviset asenteet on lähinnä tuolla aikuisten puolella. Nuoret jotka ovat olleet mukana tässä projektissa, he suhtautuvat kyllä tähän hyvin myönteisesti.

Ei yksin kysymys vähemmistön oikeuksista
Svenska nu -hanke ei ole suoraan suomenruotsalaisten asialla, vaikka rahoittajana on esimerkiksi Svenska kulturfonden, selventää Jaskari. Ruotsin kielen taitajista on pulaa ja esimerkiksi omakielistä viranomaispalvelua on osassa maata vaikea saada, vaikka laki palvelut takaakin. Näkökulmaa on tästä huolimatta laajennettu pois vähemmistöstä.

- Me haluamme kannustaa nuoria opiskelemaan niin montaa kieltä ja niin aikaisin kuin mahdollista. Se on olennaista Suomen tulevaisuudelle. Sit me halutaan myös, että ruotsin kielen opiskelu koettaisiin motivoivaksi. Päästäisiin pois tästä kielioppikeskeisestä oppimismenetelmästä ja vielä lisäksi se, että kielen kautta oppii tuntemaan toisia kulttuureja, listaa Kai Jaskari hankkeen päätavoitteet.
Pian tuetaan myös suomen opetusta

Svenska nu -hankkeen innoittamana tehtiin pari vuotta sitten selvitystyötä vastaavan mallin siirtämisestä Ruotsiin. Siellä Finska nu -verkosto olisi ryhtynyt elvyttämään erityisesti ruotsinsuomalaisten nuorten suomen kielen taitoa. Finska nu ei kuitenkaan heti saanut riittävää tukea, mutta suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston mukaan hanketta ollaan parhaillaan käynnistämässä.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/06/huumorilla_vauhditetaan_ruotsin_opintoja_1664565.html

Muistakaa nyt, että ruotsi on kiva kieli. Siksi sitä opiskellaan. 

[kolki]

Uskonnon voisi korvata täysin etiikalla ja sisällyttää siihen uskontojen perusoppien läpikäynnin ilman, että painotettaisiin jotakin näkökantaa ainoana oikeana.
Esiintymistaitoa voisi sisällyttää hieman enemmän muiden aineiden sekaan.
Ruotsin voisi siirtää kokonaan valinnaiseksi.

Muistanko aivan väärin, että joissakin länsimaissa koulu aloitetaan vuotta aiemmin, kuin Suomessa ja voisiko sellainen toimia meilläkin? (kunhan opetus ei ole minkään ideologian aivopesua, kuten nyt suunitteilla)

[mikkoellila]

- Mun mielestä ruotsi on ihan kiva kieli, niin mua ei haittaa, et se on pakollista. Se on kuitenkin ihan hyödyllinen, sanoo lukiolainen Tanja Helsingin kuvataidelukiosta.

Mun mielestä saksa on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.

Mun mielestä ranska on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.

Mun mielestä italia on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.

Mun mielestä espanja on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.

Mun mielestä venäjä on ihan kiva kieli. Ei mua haittaisi, jos se olisi pakollista.

Kurssikaveri Rauha on samaa mieltä.

- Musta on ihan kiva opiskella ruotsia. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin toinen Suomen kansalliskieli.[/i]

Musta on ihan kiva opiskella saksaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Saksan kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella ranskaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Ranskan kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella italiaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Italian kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella espanjaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Espanjan kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella venäjää. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Venäjän kansalliskieli.

[Malla]

- Musta on ihan kiva opiskella ruotsia. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin toinen Suomen kansalliskieli.[/i]

Musta on ihan kiva opiskella saksaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Saksan kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella ranskaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Ranskan kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella italiaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Italian kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella espanjaa. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Espanjan kansalliskieli.

Musta on ihan kiva opiskella venäjää. Musta se on tosi tärkeetä, ku se on kuitenkin Venäjän kansalliskieli.

[/quote]

Mä tykkäsin opiskella latinaa, ku se on kuitenkin Latinan kansalliskieli. (Vähän mä ihmettelin Roomas ku ne ei ymmärtäny. Ehkä siellon vähän huonoo toi kotikielen opetus? Äkkiä lisää resurssei tai jotain?)