Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[pavor nocturnus]

Kaksikielisten määrä kasvaa koko ajan, myös tällä tavalla...

Justiinsa.. ja Xenu tekee comebackia..

[Aldaron]

kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?

Yhdellä sanalla: identiteetti.

Vähän pitempi selitys: aika monet niistä joiden suvussa on aikaisemmin puhuttu ruotsia kokevat ruotsin kielen edelleen kuuluvan oman sukunsa identiteettiin, vaikka itse osaisivatkin ruotsia vain kohtalaisesti (koska edellinen sukupolvi on puhunut heille ainoastaan suomea). Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.

[Jaakko Sivonen]

kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?

Yhdellä sanalla: identiteetti.

Vähän pitempi selitys: aika monet niistä joiden suvussa on aikaisemmin puhuttu ruotsia kokevat ruotsin kielen edelleen kuuluvan oman sukunsa identiteettiin, vaikka itse osaisivatkin ruotsia vain kohtalaisesti (koska edellinen sukupolvi on puhunut heille ainoastaan suomea). Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.

Entä suomalainen yhtenäisidentiteetti - miksei se kelpaa? Miksi on keinotekoisestikin pyrittävä johonkin erillisidentiteettiin? Miksi tuollaiset ihmiset haluavat keinotekoisesti ruotsittaa lapsiaan, vastoin heidän tahtoaankin?

Et vieläkään kertonut, miksei ruotsinkielisiä lapsia laiteta suomenkielisiin kielikylpyihin.

[qwerty]

Mikseivät ruotsinkieliset koskaan laita lapsiaan suomenkieliseen kielikylpyyn?

Hyvä kysymys. Meikäläinen on sotalapsen poika ja kielikylpy siltä suunnalta oli kyllä tasan nolla. Faijan kasvattivanhempia, upeita ihmisiä keskellä ei mitään, käytiin Växjössä moikkaamassa harvase kesä. Silti en puhu ruåtsia muuta kuin ja, nej, ein bier bitte. Ett, två, tre, fyra, fem.... Jaa osaanhan mä nääkin vielä 

[Aldaron]

kuinka esivanhemmat asiaan liittyvät?

Yhdellä sanalla: identiteetti.

Vähän pitempi selitys: aika monet niistä joiden suvussa on aikaisemmin puhuttu ruotsia kokevat ruotsin kielen edelleen kuuluvan oman sukunsa identiteettiin, vaikka itse osaisivatkin ruotsia vain kohtalaisesti (koska edellinen sukupolvi on puhunut heille ainoastaan suomea). Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.

Entä suomalainen yhtenäisidentiteetti - miksei se kelpaa? Miksi on keinotekoisestikin pyrittävä johonkin erillisidentiteettiin? Miksi tuollaiset ihmiset haluavat keinotekoisesti ruotsittaa lapsiaan, vastoin heidän tahtoaankin?

Et vieläkään kertonut, miksei ruotsinkielisiä lapsia laiteta suomenkielisiin kielikylpyihin.

Jos olisit itse kaksikielinen, tajuaisit tuon paremmin. Kaksikielisten kansallinen identiteetti on itse asiassa hyvinkin yleissuomalainen, mutta minulla on se vaikutelma että sinä ymmärrät käsitteellä "suomalainen" jotain vähän muuta kuin minä.

Kaksikielisissä perheissä nimittäin ajatus kuulumisesta olemukseltaan kaksikieliseen kansakuntaan nimittäin otetaan tosissaan. Tällaisessa perheessä kasvava lapsi tyypillisesti oppii suhtautumaan muihin ihmisiin (kuuluivat nämä sitten kumpaan kieliryhmään hyvänsä) aika pitkälti sen mukaan miten nämä suhtautuvat siihen kieliryhmään johon eivät itse kuulu. Ajatus siitä, että suomalainen kansallinen identiteetti rakentuu näiden kahden kielen varaan iskostuu jo varhaisessa vaiheessa useimpien kaksikielisten tietoisuuteen, minkä vuoksi yksikielisyysideologia vaikuttaa kaksikielisistä (pitäisi oikeastaan käyttää monikon ensimmäistä persoonaa, mutta jatketaan nyt kolmannella) oudolta, epäkansalliselta ja epäsuomalaiselta. Ajatus yksikielisestä kansakunnasta vaikuttaa juurettomalta ja keinotekoiselta, siltä että yritetään luoda jotain tyhjästä, täysin Suomen historiasta välittämättä. Kaksikielinen nimittäin kasvaa siinä vakaumuksessa, että Suomi on kansakuntana korkeamman tason käsite kuin sen molemmat kieliryhmät. Tästä näkökulmasta käsin ne jotka haluavat korvata käsitteen "kansakunta" käsitteellä "suomenkieliset" ovat, sanoakseni sen yhdellä ainoalla sanalla, epäisänmaallisia. Se että jokin tietty ryhmä on enemmistönä jossain tietyssä kansakunnassa ei nimittäin tarkoita sitä että kyseinen enemmistö olisi identtinen kansakunnan kanssa, vaikka jotkut käsitteiden sotkijat niin voivatkin väittää.

"Vastoin heidän tahtoaan"?  Ei oikein tunnu uskottavalta että päiväkoti-ikäinen vastustaisi päiväkotiin menoa sillä perusteella että se on kielikylpypäiväkoti, enkä ole tällaisista tapauksista kuullut. En ole muuten myöskään kuullut kielikylvyn läpikäyneiden sitä myöhemmin valittavan. Siitä että on kaksikielinen kun on on sentään aika paljon hyötyä, monellakin tavalla...

Kielikylpypedagogiikka on kehitetty alun perin Kanadassa kun on haluttu tehdä täysin englanninkielisten perheiden lapsista kaksikielisiä. Kielikylvyllä on eräitä hyvin tärkeitä pedagogisia reunaehtoja:

1) Kielikylpyyn osallistuvat lapset tulevat perheistä joissa molemmat vanhemmat puhuvat heille kyseisen seudun enemmistökieltä.

2) Kielikylvyn päämäärä on, että lapset saavuttavat suurin piirtein saman kielellisen kompetenssin oman kotiseutunsa vähemmistökielessä kuin siinä enemmistökielessä, jota he puhuvat vanhempiensa kanssa.

Avainasemassa on se, mikä kieli on hallitsevassa asemassa (yleisenä kommunikaatiokielenä) sillä paikkakunnalla jolla perhe asuu. Juuri tästä syystä esim Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten lasten kielikylvettäminen suomeksi ei olisi välttämättä mikään kovin hyvä idea, sillä he elävät jo valmiiksi ympäristössä, jossa suomen kieli on täysin hallitsevassa asemassa. He esimerkiksi oppivat jo varhain, että tuntemattomille ihmisille, kuten ratikan tai bussin kuljettajille ja kaupan myyjälle (paitsi Stockalla niille joilla on rintapielessä minikokoinen Ruotsin lippu ruotsintaidon merkkinä) puhutaan aina suomea. He siis uivat jo valmiiksi suomen kielen meressä, jossa on vain muutamia ruotsin kielen saarekkeita kuten heidän kotinsa ja koulunsa. Myös koulussa he muuten kuulevat kohtalaisen paljon suomea, sillä Helsingin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden puhekieleenhän sisältyy paljon suomenkielisiä sanoja ja hyvin usein myös kokonaisia lauseita. Keskustelu saattaa muuttua vähäksi aikaa suomenkieliseksi ja vasta vähän ajan päästä siirrytään takaisin ruotsiin. Näissä oloissa on ensisijaisesti huolehdittava siitä, että näiden lasten ruotsi (ennen kaikkea ruotsin aktiivinen sanavarasto, ettei tarvitse koko ajan lainata sanoja suomesta kun ei heti muista jonkin käsitteen tai asian nimeä ruotsiksi) kehittyy tarpeeksi vahvaksi. Suomea (jota he alkavat lukea yhdeksänvuotiaina) he tässä ympäristössä oppivat joka tapauksessa hyvin.


Kielikylvystä suomen kielessä voisi sen sijaan olla hyötyä sellaisten ruotsinkielisten kotien lapsille, jotka asuvat voimakkaan ruotsinkielisvoittoisilla paikkakunnilla tai niissä muutamassa yksikielisesti ruotsinkielisissä kunnissa (kuten esim. Närpiö), sillä he eivät kuule suomea arkielämässä kovinkaan usein, joten suomen oppiminen koulussa (vaikka suomi alkaakin jo ala-asteen kolmannella) on usein kohtalaisen vaivan takana ja lopputulos jää usein vähän keskinkertaiseksi (tosin keskimäärin paremmaksi kuin suomenkielisten kuntien oppilaiden ruotsi, jonka opiskelu alkaa yleensä vasta peruskoulun seitsemännellä). Pohjanmaalla on tiettävästi ollut jonkin verran kiinnostusta suomenkielisiä kielikylpyjä kohtaan, mutta tunnen sikäläisiä oloja melko vähän, joten en osaa sanoa, miten pitkälle ovat päässeet.    

[qwerty]

Kaksikielisissä perheissä nimittäin ajatus kuulumisesta olemuksellisesti kaksikieliseen kansakuntaan nimittäin otetaan tosissaan.

Eri mieltä. Yksi parhaista kavereista oli svedu, joka ei puhunut ruåtsia sen enempää kuin minäkään. Tyyppi halusi irtautua kaksikielisyydestä jo esiteininä. Ja onnistuikin. Tottakai.

[Jaakko Sivonen]

Kaksikielisissä perheissä nimittäin ajatus kuulumisesta olemukseltaan kaksikieliseen kansakuntaan nimittäin otetaan tosissaan.

Ajatus kaksikielisestä kansakunnasta on väärä. Suomi on aina ollut suomalaisten selvän enemmistön kieli. Ruotsinkielisiä on enimmillään (400 vuotta sitten) ollut noin 18 prosenttia väestöstä. Silloinkin siis yli 80 prosenttia väestöstä oli suomenkielistä. Ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on muuten ollut jatkuvassa laskussa ainakin 1600-luvulta asti, aiemmilta ajoilta ei tietääkseni ole tilastoitua tietoa maan kielisuhteesta.

Se, että maassa on pieni kielivähemmistö ei tee mistään maasta kaksikielistä.

Ajatus siitä, että suomalainen kansallinen identiteetti rakentuu näiden kahden kielen varaan

Käytännössä kukaan suomenkielinen ei ole sitä mieltä, että hänen suomalainen identiteettinsä rakentuisi kaksikielisyyden varaan.

Ne suomenkieliset, jotka tuollaista hokevat ovat niitä samoja ministereitä, joiden mielestä maahanmuutto on voimavara ja monikulttuurisuus rikkaus. Eliitti ei voi ylhäältä käsin määrätä, että suomalaisten identiteettiin kuuluisi kaksikielisyys.

Se että jokin tietty ryhmä on enemmistönä jossain tietyssä kansakunnassa ei nimittäin tarkoita sitä että kyseinen enemmistö olisi identtinen kansakunnan kanssa

En ole väittänyt, etteivät Suomen ruotsinkieliset olisi suomalaisia; kyllä he ovat. Mutta ruotsin kieli ei kuitenkaan ole suomalainen kieli. Se, että ruotsin kieli aikoinaan tuotiin Suomeen ja että jotkut suomalaiset omaksuivat sen, on historiallinen tragedia. Sitä voi verrata englannin kielen viemiseen Irlantiin. Nykyään useimmat irlantilaiset osaavat vain englantia, vaikka se ei ole Irlannin alkuperäinen kieli.

Snellman toivoi, että sivistyneistö muuttuisi ruotsinkielisestä suomenkieliseksi vielä hänen elinaikanaan. Miksi pitää kiinni ruotsista, kun voi puhua maan alkuperäistä ja enemmistön kieltä ilman vaikeuksia?

Kansakunnan yhtenäisyys on mielestäni tärkeää. Sen vuoksi tulee pyrkiä myös mahdollisimman suureen kielelliseen yhtenäisyyteen.

[Aldaron]

Miksi pitää kiinni ruotsista, kun voi puhua maan alkuperäistä ja enemmistön kieltä ilman vaikeuksia?

Sanoin sen jo: siksi että suomenruotsi on tärkeä osa kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä suomalaisina. "Unohtamalla" kykymme puhua suomenruotsia yhtä hyvin kuin suomea emme saavuttaisi yhtään mitään, emme ainakaan parempaa kykyä puhua suomea, sillä me osaamme sitä jo valmiiksi yhtä hyvin kuin yksikielinen enemmistö.

Kolmannella kotimaisella: No deal.

[Simon Elo]

Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:

Suomesta virallisesti yksikielinen maa

Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20).

[Nanfung]

Kolmannella kotimaisella: No deal.

Pidän kuitenkin aika törkeänä hyökkäyksenä suomalaista kulttuuri-identiteettiäni vastaan sitä, ettei Yleisradiosta kuule saamenkielistä selostusta Vancouverin kisoista. Yleisradio näyttää suosivan maahanmuuttajavähemmistöjä maan alkuperäisväestön kustannuksella, unohtaen tasa-arvoon perustuvan lainsäädännön.

[Sibis]

Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:

Suomesta virallisesti yksikielinen maa

Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20).

Kuuntelin tuon lyhyen pätkän.

Esitit varsin selkeästi kansaa jurppivia asioita. Eihän siinä tietenkään ollut vielä kaikki mutta niiden aika tulee myöhemmin vaalien lähestyessä.

Kiitos!

[Simon Elo]

Eihän siinä tietenkään ollut vielä kaikki mutta niiden aika tulee myöhemmin vaalien lähestyessä.

Kiitoksia, tulen pitämään kielikysymyksen agendallani myös jatkossa. Käykää muuten antamassa äänenne Yle X:n sivuilla. Pitäisikö Suomi muuttaa virallisesti yksikieliseksi maaksi?

[Pliers]

Miksi pitää kiinni ruotsista, kun voi puhua maan alkuperäistä ja enemmistön kieltä ilman vaikeuksia?

Sanoin sen jo: siksi että suomenruotsi on tärkeä osa kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä suomalaisina. "Unohtamalla" kykymme puhua suomenruotsia yhtä hyvin kuin suomea emme saavuttaisi yhtään mitään, emme ainakaan parempaa kykyä puhua suomea, sillä me osaamme sitä jo valmiiksi yhtä hyvin kuin yksikielinen enemmistö.

Kolmannella kotimaisella: No deal.

Kysymys onkin enemmän siitä, että mikä on enemmistön kannalta järkevää. Pakkoruotsin poistolla enemmistö saavuttaisi paremman kyvyn puhua jotain oikeasti tarpeellista kieltä. Valitettavasti kouluruotsilla ei pärjää missään muualla kuin satunnaislla alueilla Suomessa, jossa voitaisiin yhtä hyvin puhua Suomea, eikä näin ollen heitettäisi jatkuvasti rahaa roskiin pakkopullakielenopiskelun muodossa.

[Pliers]

Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:

Suomesta virallisesti yksikielinen maa

Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20).

Hyvin puhuttu.

[Iloveallpeople]

Kieliryhmille yhteisessä koulussa on sekä etuja että haittoja

Koulurakennuksesta, jossa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu, on sekä hyviä että huonoja puolia. Sipoolaiskoulun kokemusten mukaan plussaa ovat luonteva kulttuurivaihto ja paremmat tilat, parempi tietoisuus omasta äidinkielestä sekä isomman työyhteisön edut. Miinusta puolestaan ovat suurempi oppilasmäärä ja kieliongelmat.

Sipoolaiskoulun rehtori Jan-Erik Holmkvist ja vt. opetusjohtaja Hannu Ollikainen toivat loviisalaisten päättäjien käyttöön omat kokemuksensa eilisiltana valtuutetuille pidetyssä keskustelutilaisuudessa.
Sipoossa suomen- ja ruotsinkielinen koulu, eli Söderkulla skola ja Sipoonlahden koulu, ovat toimineet saman katon alla vuodesta 1973. Nykyisin suurin osa lapsista tulee kaksikielisistä perheistä.
Molemmissa kouluissa on oma henkilökunta, omat pihat, omat sisäänkäynnit. Yhteistä ovat ruokalatilat, teknisen työn opetusluokat sekä liikuntasali, josta saatiin peräti 600 neliön kokoinen vain sijoittamalla koulut samaan koulukeskukseen.
Holmkvist näki etuna, että yleensä vapaa-aikana syntyvät kieliongelmat pystytään ratkaisemaan kätevämmin, kun kiinteistö on yhteinen. Kulttuurivaihto Lucia- ja Kalevala-juhlineen käy luontevammin ja kouluissa toimii myös kieliklubeja, eli opettajat vetävät ruotsin kerhotoimintaa suomenkielisille ja suomenkieliset ruotsinkielisille oppilaille.
Holmkvistin mukaan ruotsinkielisten oppilaiden "kielitietoisuus" on parempi yhteisessä koulussa. Äidinkielestä pidetään kiinni tietoisemmin kuin puhtaasti ruotsinkielisissä kouluissa.

Koko artikkeli: Loviisan Sanomat

[Nikopol]

Suomi ja ruotsi saman katon alla= kieliongelmia.

Suomi ja 77-100 eri kieltä saman katon alla= ihanavärinää.

[jpk]

Yle X:n Mielipidevanki-ohjelman tekemä haastattelu on näköjään jo kuunneltavissa Yle Areenasta:

Suomesta virallisesti yksikielinen maa

Sopivasti pari tuntia ennen livelähetystä (n. klo 11:20).

Hyvin puhuttu.

No, sitä minäkin. Kunnon kotikutoista keinoa ei voita mikään.
Hävitetään toinen kansalliskieli. Siitähän se suttaantuu; simsalabim!

[PP]

Veikkaan ettei ruotsin osaaminen kouluissa muuttuisi mitenkään, vaikka ruotsia alkaisivat lukea vain ne jotka sitä haluavat lukea, ja kaikki muut saisivat todistukseen alimman arvosanan ruotsin "osaamisesta".

Tietysti käytäntö olisi järjetön, mutta eipä pakkoruotsittamisessakaan paljoa järkeä ole.

[nimetönkeskustelija]

Kun itse kävin yläastetta, tilastojen mukaan, joka kolmas poika sai ruotsista arvosanan 4-5. Ruotsinopettajat oli totaalisen hajonneita omaan ammattiinsa. He käytännössä vain odottivat lukio-opettajan paikkaa. Meillä vaihtui erilaiset harjottelijasijaiset jatkuvasti. Miksi tätä näytöstä on jatkettava vuosikymmenestä toiseen? Opettaja ei pystynyt motivoimaan, eikä oppilaita kiinnostanut vähääkään. Kaikki tiesivät että opiskelimme puhtaasti poliittisista syistä Ruotsia. Samasta syystä kun miksi nyt on kasvisruokapäivä helsingin kouluissa. Tietyt piirit halusivat käyttää valtaansa lapsiin ja nuoriin.

Ihan oikeasti Suomi ei muutu enää ruotsinkieliseksi. Ruotsinkieli ei yleisty, vaikka sitä pakko-opetettaisiin kouluissa. Eikö olisi aika hyväksyä tosiasiat?

[aivovuoto]

Meillä oli lukiossa opettaja, joka sanoi, että "tämä ei tule teitä kiinnostamaan ja ymmärrän sen, mutta yrittäkää edes jotain minun vuokseni." 

[Teppis]

Usein juuri tällaiset valitsevat kielikylpypäiväkodin ja -koulun lapsilleen, sillä he haluavat lapsiensa kasvavan mieluummin kaksikielisinä kuin ummikkoina.

Eli viittaat, että muut paitsi suomenruotsalaiset ovat jotain ummikkoja? Eli koetat väheksyä enemmistöä maassasi, jossa asut?

Sinusta on myöskin ihan ok, että suomenruotsalaiset ovat sen verta ummikkoja, etteivät pistä lapsiaan suomenkielen kielikylpyyn, mutta päinvastoin se on erityisen vakava paha? Perustelet kantasi sekavasti "Ette juntit vain ymmärrä." Oikeastihan kyse on siitä, että suomenruotsalaisilla on pelko, että rahvaanomaiset härmäläiset saattavat ihan oikeasti tartuttaa heidän kielensä pikkuisiin mussukoihin.

Sanoin sen jo: siksi että suomenruotsi on tärkeä osa kaksikielisten kulttuuri-identiteettiä suomalaisina. "Unohtamalla" kykymme puhua suomenruotsia yhtä hyvin kuin suomea emme saavuttaisi yhtään mitään, emme ainakaan parempaa kykyä puhua suomea, sillä me osaamme sitä jo valmiiksi yhtä hyvin kuin yksikielinen enemmistö.

Suomenruotsalaisille saa olla minun puolestani miten vähän tai paljon identiteettiä ruotsin osaamisesta. Valtaosallehan suomenruotsalaisuus on nimenomaan kielellinen asia, kuten sinullekkin.

On kuitenkin häpeällistä sanoa, että se on kykynne. Ei se ole kuin opittu kieli. Koetat tälläkin nyt sanoa, että me muut rahvaat olemme kykemättömiä puhumaan ruotsianne. Meillä rahvailla on yhtä lailla kyky puhua ruotsia, muttemme halua puhua. Me rahvaat enemmistönä koemme, ettei ruotsi pakollisena kielenä kuulu kulttuuriimme. Siitä todistaa lukuisat kyselyt. Enkä koe, että pakollinen ruotsin opetus edistää meitä kansakuntana, ainakaan enempää, kuin vapaaehtoinen ruotsin opetus.
Aivan absurdi ajatus olisikin, että ruotsin opetus edistäisi suomen osaamista.

PS. Koska otat kantaa itä-suomalaisten kysymykseen? Kysymyshän on keskeinen, koska pakollinen ruotsin opetus nimenomaan haittaa muiden kielten opetusta, jotka ovat alueellisesti tärkeitä kieliä. Venäjän osaaminen olisi monelle itä-suomalaiselle keskeisin osa-alue mikä pitäisi hallita. Nyt sen osaaminen jää pakollisen ruotsin jalkoihin.

[Pliers]

No, sitä minäkin. Kunnon kotikutoista keinoa ei voita mikään.
Hävitetään toinen kansalliskieli. Siitähän se suttaantuu; simsalabim!

En tajua mitä yrität sanoa. Minä en puhu ruotsia. Olen koulut käynyt, enkä silti osaa ruotsia edes välttävästi. Näin on erittäin monen ihmisen kohdalla. Tällä ei ole mitään vaikutusta rakkaaseen toiseen kansalliskieleen. Se, että minä en osaa ruotsia, ei heikennä sinun kielitaitoasi. Toisaalta minä voisin osata jonkun muun kielen, josta minulle olisi jopa jotain hyötyä. Sen sijaan yhteiskunta on käyttänyt suuren summan rahaa yrittämällä pakottaa minua oppimaan hyödyttömän kielen, jota en ole missään vaiheessa aikonut oppia. Näin tapahtuu edelleen joka päivä ympäri Suomea. MIelestäni tuo on pahimmanlaatuista resurssien haaskausta.

Taisi olla nimimerkki Aldaron, joka viittasi identiteettiin. Ymmärrän pointin. Oma identiteettini on erittäin voimakkaasti Karjalainen, vaikka paljasjalkainen Helsinkiläinen olenkin. Sukuni, molemmilta puolilta, on Karjalaista. Mummoni puhui erittäin voimakasta Karjalan-murretta, joka etäisesti muistutti Suomea. Ajoittain radiosta tulee vanhoja Karjalassa tehtyjä haastatteluja, joita ystäväni eivät kykene ymmärtämään, mutta minä olen oppinut sen kesäpäivinä mummolassa. En kuitenkaan pysty tuottamaan kieltä(vaikka haluaisin), mutta ymmärrän sitä hyvin. Tämä siis alustukseksi, sille mitä aion sanoa. Ymmärrän pointtisi identiteetistä ja arvostan näkemystäsi. En kuitenkaan pitäisi järkevänä länsirannikon opintosuunnitelman muuttamista siten, että Karjalankieltä ryhdyttäisiin pakkosyöttämään paikallisille, ja sen osaamista ryhdyttäisiin vaatimaan työhönotossa.

[jpk]

No, sitä minäkin. Kunnon kotikutoista keinoa ei voita mikään.
Hävitetään toinen kansalliskieli. Siitähän se suttaantuu; simsalabim!

En tajua mitä yrität sanoa.

Tätä:
Suomalaisen identiteetin puolustaminen (esim. vierasta uskonnollista kiihkoa vastaan) sopii harvinaisen huonosti Suomen kulttuuriperinnön nakertamisen kanssa. Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.

[Teppis]

Tätä:
Suomalaisen identiteetin puolustaminen (esim. vierasta uskonnollista kiihkoa vastaan) sopii harvinaisen huonosti Suomen kulttuuriperinnön nakertamisen kanssa. Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.

Tämä sitten selittääkin miksi saamelaiset ajetaan nurkkaan ja tällä jatkomolla meillä ennenpitkää ruotsikieliset ajaa meidät suomenkieliset saamelaisten kanssa nurkkaan. Asenne on ainakin sama.

[Veli Karimies]

Tarkoitat varmaan, että suomenruotsalaisuus on suomenruotsalaista kulttuuriperintöä eikä suomalaista kulttuuriperintöä. Aika outo sellainen kulttuuriperintö jota kukaan muu kuin kulttuuriperintöä koskettava taho halua vaalia.

[jupeli]

Kannattaa edelleen muistaa, että pakkoruotsin säilyminen on elinehto maamme kaksikielisyyden säilymiselle.
Kaksikielisyytemme pakkoruotseineen on taasen eräiden suomen ruotsinkielisen vähemmistön edustajien ja järjestöjen valtaisa liiketoimi.
Maamme yksikielistyttyä suomenkieliseksi, jotuvat monet sadat valtionhallinnossa aidinkielenänsä ruotsinmurteen (suomenruotsin murre) omaavat pois viroistaan lusmuilemasta ja sadat tuhannet turhat käännöstehtävät (Esim. Vanhasen puheiden kääntäminen ruotsiksi jälkikäteen) tulevat tarpeettomiksi.

Kun esimerkiksi mallisuojaa voi hakea PRH:sta se voi olla suomen- tai ruotsinkielinen.
Suomenkielisen hakiessa hyödyllisyysmallisuojaa tai patenttia, joutuu hän suojausvaatimuksen ja patentin osalta  lyhennelmän tekemään myös ruotsiksi. Miksi?

Jos patentinhakija ei osaa ruotsia, tarjoaa PRH tarvittaessa kallista käännösapua, jonka patentin hakija maksaa. Huono ( "epäsopiva")käännös ei mene läpi seulan.

[Jaakko Sivonen]

Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.

Ei kuulu.

[jpk]

Perintöön kuuluu meillä ruotsin kieli.

Ei kuulu.

Traditiota voi arvostaa tai olla arvostamatta.
Sen kiistäminen on lapsellista.
Eikö tämän keskustelun otsikko jo puhu selvää kieltään?

(Ruotsin kieli häviää jossain vaiheessa tästä maasta.
Sen päivän koittaessa saat sitten iloita somalin ja viron yms. "perinnöstä".)

[Teppis]

Traditiota voi arvostaa tai olla arvostamatta.
Sen kiistäminen on lapsellista.
Eikö tämän keskustelun otsikko jo puhu selvää kieltään?

(Ruotsin kieli häviää jossain vaiheessa tästä maasta.
Sen päivän koittaessa saat sitten iloita somalin ja viron yms. "perinnöstä".)

Harva traditio on sellainen, jota kaikkien suomalaisten on noudatettava. Etenkään, jos se maksaa miljoonia veronmaksajille. Eikä sitä paitsi edelleenkään ketään kiistä suomenruotsalaisia (traditiona tai ilman), mutta pakollinen kielikysymyshän on melko uusi ilmiö, jota ei voi ajatella traditiona, eikä edes muuna perintönä.

[pavor nocturnus]

(Ruotsin kieli häviää jossain vaiheessa tästä maasta.
Sen päivän koittaessa saat sitten iloita somalin ja viron yms. "perinnöstä".)

Josta saadaan kiittää hurrien etujärjestöjen mokuilua (ei tietenkään yksin hurrien mokuilua). Tuota samaa valuu välillä
kristittyjen vaahtosuusta. "Te ateistit aiheutatte suomen islamisaation" just ja
kirkkohan on ollut etunenässä nuvistelemassa ja puolustamassa omaa reviiriään
vierailta voimilta.