Voisiko valtio tukea yksityisiä yliopistoja?

[Atte Saarela]

Koska suurin osa Euroopan yliopistoista on julkisrahoitteisia, muualta Euroopasta ei juuri löydy Oxfordin ja Cambridgen tasoisia huippuyliopistoja. Suomalaiset yliopistot ovat julkisrahoitteisiksi melko korkeatasoisia, mutta voi olla että julkisrahoitteinen yliopisto ei yksinkertaisesti voi yltää samalle tasolle kuin yliopistojen kirkkain kärki.

Yksityisten yliopistojen perustamista Eurooppaan hidastaa se, että valtio tukee koulutusta julkisrahoitteisissa yliopistoissa niin voimakkaasti. Harva viitsii maksaa korkeita lukukausimaksuja kun saman koulutuksen saa ilmaiseksi. Toisaalta jos yksityisiä yliopistoja olisi, niissä opiskelu säästäisi paljon rahaa valtiolta julkisrahoitteisissa yliopistoissa opiskeluun verrattuna.

Rohkaistakseen yksityisten yliopistojen syntyä, voisiko valtio tukea mahdollisia yksityisiä yliopistoja opiskelijaa kohti jollain summalla joka olisi ehkä samaa luokkaa tai hieman pienempi kuin mitä julkisrahoitteisissa yliopistoissa opiskeluun kuluu? Tällöin kukaan ei luultavasti häviäisi. Valtio saisi hiukan halvemmalla mahdollisesti parempaa koulutusta ja opiskelija voisi maksaa koulutuksesta enemmän mikäli katsoisi hyötyvänsä siitä.

Tällaista järjestelmää voisi verrata yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin jotka ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi.

Tämä ei ole oma ideani, mutta toivoisin että siitä keskusteltaisiin enemmän, koska idea on minusta hyvä.

[kraboniittimies]

Harva viitsii maksaa korkeita lukukausimaksuja kun saman koulutuksen saa ilmaiseksi.

Paremminkin näin: harvalla on varaa 18-20 vuotiaana maksella mitään tähtitieteellisiä lukukausimaksuja.

Taitaisi jäädä monelta koulut käymättä jos tässä p*rsaukisten maassa siirryttäisiin amerikkalaistyyliseen lukukausimaksujärjestelmään.

Sitten kun miettii kaikkia niitä mukavia palkkakuopassa olevia ammatteja surkeilla työllisyysnäkymillä niin miksi kukaan maksaisi sellaisesta koulutuksesta. Ihan tarpeeksi ikävää johonkin kersoja opettamaan kouluttautuminen on ilman niitä maksujakin. Eikä Suomen palkkataso yhdistettynä kovaan verotukseen muutenkaan ole niin hyvä, että moni haluaisi ottaa isot lainat opiskelun takia.

[Roope]

Lievästi OT: Asiat lähtevät menemään pahasti vinoon jo aiemmin. Eilen Maikkarin uutisissa tällaisia lukuja:

Kevään 2009 yhteishaku:
- ammatilliseen 62 286 hakijaa - paikkoja 48 922
- lukioon 33 345 hakijaa - paikkoja 40 613

Miksi ihmisiä pitää puskea väkisin lukioon, etenkin maahanmuuttajia?

[TiuskeaRakki]

Tässä taas haiskahtaa tämä puhtaasti ideologinen argumentti joka menee jotenkin niin että "koska yksityinen systeemi on automaattisesti parempi ja julkinen puoli ei voi olla kilpailukykyinen, niin jos julkinen systeemi oikeasti toimii ja ihmiset käyttävät sitä niin se on sitten ajettava alas kun se ei saa olla kilpailukykyinen".

Kuinkas ollakaan, tuolla tavalla pääteltynä yksityinen puoli voittaa aina. Mitenkään muutenhan sitä ei koskaan tarvitse perustella.

Itse en oikein usko, että tässä on paljoakaan kysymys varsinaisesta rahan lähteestä. Varsinkaan perusopiskelijoiden varakkuus ja kyky itse opiskelujensa maksamiseen ei varmaankaan vaikuta sinällään yliopiston tasoon, jos esim. sisäänotto ja arvostelu ei pääse repsahtamaan.

Kysymys on pikemminkin yliopiston tehtävästä/suuntauksesta ja ennen kaikkea tutkimusrahoituksesta ja kyvystä houkutella tutkijoita. Eurooppalaisen kansansivistysyliopiston keskeinen tehtävä on nimenomaan maisterikoulutus jopa suorastaan jonkinlaisena yhteiskunnallisena missiona, ja itse jaksan uskoa siihen että se on tehtävänä edelleen tärkeä, eikä sitä pidä sinällään uhrata pelkästään tutkimuskärjen vaalimiselle. Pienessä maassa yliopiston opetustehtävän unohtaminen kyllä kostautuu pitkässä juoksussa -- ei me voida lähteä täällä ainoastaan hyysäämään ulkomailta vedettyjä supertutkijoita. Ja Suomeen ei todellakaan mahdu niin monta yliopistoa kuin jonnekin USAan, joten MITin rakentamista tänne muun koulutustarpeen tyydyttämisen ohella on ehkä vähän turha haahuilla.

Oma näkemykseni olisi että yliopistojen yksityistäminen ei sinällään toisi mitään siunauksellista yliopistomaailmaan, koska terve yliopistokuvio menee kuitenkin tietyn autonomian mukaan tuli rahat mistä tahansa. Ainakin haluaisin kuulla ihan todellisen perustelun sille, mikä se parannusmekanismi oikeasti olisi, millä "yksityinen" yliopisto toimisi paremmin.

Se mitä voidaan pohtia on tutkimus- ja elinkeinoelämän tarvitseman kehitystyön rahoittamisen kehittäminen jonkinlaisella säätiö- ja tutkimusinstituuttimallilla. Opetuspuoli voidaan ihan hyvin pitää edelleen samanlaisena julkisena systeeminä mikä meillä on aiemminkin ollut.

[Jepulister]

Yliopisto-opintojen (joka on sangen arvokas hyödyke niin tuottajalleen kuin kuluttajalleen) täysi vastikkeettomuus on toki kaunis asia, mutta kääntöpuolena on ylikysyntä. Näin on kaikissa vastikkeetta tarjottavissa hyödykkeissä. Jos kaljaa jaettaisiin kapakoissa ilmaiseksi, miksi kukaan maksaisi siitä mitään, ja miksipä ei ottaisi kun ilmaiseksi saa, vaikkei janottaisikaan.

Täyden maksuttomuuden ja kaikinpuolisen rajoittamattomuuden vuoksi yliopistot puskevat ulos vuosittain tuhatpäisiä laumoja postmodernien diskurssien analyytikoita, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia työllistyä. Niin, paitsi julkisen sektorin suoraan ja erilaisten kiertoteiden kautta järjestämiin suojatyöpaikkoihin ja apurahoille. Ihmisille itselleen ei jää mitään vastuuta myöhemmästä työllistymisestään, kun koulutuksen kustannuksia ei tarvitse ottaa huomioon. Jostain syystä korkeakoulutukseen riittää hakijoita kaikkialla maailmassa riippumatta siitä, onko käytössä maksuja vai ei.

Suomalainen kaljaa ilmaiseksi -järjestelmä on varsin harvinainen maailmanlaajuisesti tarkastellen. Toivottavasti edes EU-ETA -maiden ulkopuolelta tuleville hakijoille saadaan mahdollisimman pian lukukausimaksut. Saataisiin edes yksi porsaareikä tukituksi.

[TiuskeaRakki]

Nuo ongelmat hoituu kyllä ihan opiskelupaikkojen mitoittamisella ja sisäänoton tiukentamisella. Sillä, että ihmiset maksavat opintonsa itse, saadaan aikaiseksi vain se, että opiskelijavalinnat tapahtuvat lompakon eivätkä osaamisen nojalla, enkä näe mitään syytä uskoa että se varsinaisesti auttaisi yhtään mitään varsinkaan Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa jossa nimenomaan tavoitellaan osaamista eikä varaa ole "kokeilla" useammalla eri yliopistolla eri malleja....

[Atte Saarela]

Tähän asti tulleet vastalauseet osoittavat huonoa taloustieteen tuntemusta.

Mutta yksi juttu tuli mieleen, voisiko tällainen järjestelmä rohkaista jotenkin korruptioon, jos kyse olisi suurista rahoista? Voisiko huonotasoinen "postimyyntiyliopisto" jotenkin myös saada vahingossa valtion tukea vaikka sen kulut olisivat pieniä? Kuinkahan esim. Yhdysvalloissa päätetään mitkä yliopistot saavat tukea ja kuinka paljon..?

Tämä on minusta hyvä ehdotus, koska olen melko skeptinen sen suhteen kuinka paljon uusi yliopistolaki voi parantaa asioita. Varmaankin jonkin verran, mutta valtiojohtoisuus tuntuu rajoittavan organisaatioiden tehokasta toimintaa merkittävästi. En tiedä missä määrin tähän voi vaikuttaa.

[Jepulister]

Pienituloisten sosiaaliryhmien osallistuminen korkeakoulutukseen on lisääntynyt niissä maissa, joissa on otettu käyttöön lukukausimaksut. Maksuton korkeakoulutus on Suomessa jatkuvaa tulonsiirtoa pienituloisilta suurituloisille. Tutkimusten mukaan matalan koulutustason ja tulotason perheiden lapset osallistuvat korkeakoulutukseen huomattavasti vähemmän kuin korkeakoulutettujen ja hyvätuloisten lapset. Koulutustaso yleisesti ottaen korreloi elämänaikaisen tulokertymän kanssa edelleen varsin hyvin (kaikki perusduunarit eivät ole paperityöläisten palkoilla). Maksuttomalla koulutuksella sponsoroidaan rikkaiden ja korkeasti koulutettujen elintasoa ja näin ollen ylläpidetään koulutustason tuottamia luokkaeroja.

Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa maorien (U-S:n alkuasukkaiden) osuus korkeakoulutuksessa lisääntyi, kun vastikkeettomuudesta luovuttiin. Uusi-Seelanti toimii esimerkkejä monien muidenkin myyttien kyseenalaistamisessa. Myös maataloustuet on siellä lopetettu, ja niinpä vain maa on edelleenkin erittäin merkittävä maatalousmaa.