2011-04-22 Nelonen: Halla-ahon käsitykset ihmisarvosta leviävät jo Euroopassa

[jumahul]

Nämä viimeisimmät uutisoinnit herättää ainakin minussa yhden merkittävän kysymyksen...

Koska Jussi saa ruveta palkkaamaan henkivartijoita ja rakentamaan panssariovia kuten eräät pilapiirtäjät?

[Louhi]

Kuten joku jo sanoi, tämä älämölö ei eroa kunnallisvaalien jälkeisistä muuten kuin volyymiltään. Pelkoa hallitusneuvotteluista, katkeruutta vaalituloksesta, tyhmyyttä ja pahansuopuutta. Siinä toimittajien liikkeellepanevat voimat.

Asiasta viidenteen: mitä vikaa on havukka-ahon ajattelussa? Miksi kaiken pohdinnan pitäisi olla poliittinen linjaus tai toimenpideohjelma? Jotkut ihmiset nyt vain ajattelevat paitsi työkseen myös lämpimikseen.

Listaisin tuohon yleissivistymättömyyden sekä kyvyttömyyden selkeään kirjalliseen ilmaisuun.

[timouti]

Halla-ahon julmaa materialisimia

Hohhoijaa.

Scripta on näyttää aarreaitta, josta riittää loputtomasti kommentoitavaa kaikille, jotka eivät sitä itse lue, tai ymmärrä lukemaansa.

Niinpä. Ja lisäksi Voi voi, kun se Scripta ei ollutkaan "persupopulismia", josta noin vaan poimitaan mikä tahansa irrallinen ajatus naureskeltavaksi.

[Vartiotorni]

Kuten jo ehkä on tullut mainittuakin, on tämä Der Standard nk. vihreiden -eli Itävallassa lähinnä vasemmistoliiton- enemmän tai vähemmän virallinen äänitorvi ja tyyli sen mukaista. Lehden levikki on 374.000 jolla luvuilla se jää kauaksi kärjestä (6.).
Laajempilevikkeiset Kronenzeitung (krone.at), levikki 2,764.000 ja Österreich (680.000) kirjoittelivat jo aivan toisin (?Finnen lehren das EU fürchten? =Suomalaiset opettavat EU:n pelkäämään), kahdella sivulla jne.).
Suurimmalle osalle itävaltalaisista, joista vähintään puolet on EU-vastaista, Suomen vaalien tulos oli piristävä ilmiö. Sossut ja vihreät ovat seuraavia vaaleja varten jo ennakkoon paniikissa, (aikoinaan) oikeistopuolue ÖVP (Kansanpuolue)toi rintamalle valtiosihteeriksi jo 24-vuotiaan maitoparran kalastamaan nuorison ääniä, koska näistä vähintään kolmasosa on jo FPÖ:n (entisen Haiderin puolueen) kannattajia.
Rajojen avaamisen jälkeen itäeurooppalainen rikollisuus kukoistaa, EU:n jäsenmaksut nousevat 4-6% eli vielä nopeammin kuin inflaatio, 20.000 tunisialaista tunkee Italian suunnalta pohjoiseen, 1. toukokuuta vapautuu työpaikkamarkkinat täysin itäeurooppalaisille, jotka sentään haluavat vielä tehdä työtä, sillä vaikkakin maassa (Itävallassa) on jo satojatuhansia islamilaisia, pakolaisia ja vastaavia mamuja, mutta 70-80% näistä välttää työtä kuin ruttoa. Ja miksi ei, nk. perusturvan, asunto- ym. tukien ja lapsilisien avulla päästään mitään tekemättä 3000-4000 euron bruttoa vastaaviin tuloihin. Ollaan etuoikeutettuja asuntojonossa, täysin ilmainen sairaanhoito ja lääkkeet jne.
Turkkilaisnaisista on joka toinen luku- ja kirjoitustaidoton, eikä kolmas mamu-sukupolvikaan osaa maan kielestä kuin perussanaston. Koulujen alemmilla luokilla on Wienissä 70-90% ulkomaalaisia tai ovat ?uus-itävaltalaisia?.  Näistä johtuen testin mukaan 27,5% koululaisista ei osaa lukea tai ei ymmärrä lukemaansa. Vertailuna: Suomessa n. 8% lukutaidotonta (jossa myös noussut 2001 alkaen samassa suhteessa kuin ulkomaalaisten lukumääräkin...).

Der Standard uutisoi asiasta myös. Rami Sipilä on saatu mukavasti linkitettyä, Erkki Tuomiojan höpinät mainittu ja sokerina pohjalla Veltto.

Finnland: Scharfmacher zieht ins Parlament ein

Verurteilter Rechtspolitiker Halla-aho nach Wahlerfolg der Populisten im Rampenlicht

Mit beinahe 15.000 Vorzugsstimmen zieht der 40-jährige Jussi Halla-aho als einer der landesweiten ,,Stimmenkönige" ins Parlament in Helsinki ein. Der studierte Slawist und bisherige Helsinkier Stadtpolitiker ist in Finnland wegen seiner umstrittenen Internetbeiträge bekannt, die von Kritikern als unverhohlener Rassismus und gefährliche Hetzpropaganda bezeichnet wurden.

Ein Beitrag bescherte Halla-aho 2009 eine Verurteilung zu einer Geldstrafe von 330 Euro wegen Störung des Religionsfriedens. Das Verfahren ist teils noch beim Höchstgericht anhängig, weil die Staatsanwaltschaft auch schwerwiegendere, aber zurückgewiesene Anklagepunkte erhoben hatte.

Anlass für die Anklage-Erhebung war seinerzeit ein Kommentar Halla-ahos im Internet, in dem er den Propheten Mohammed in direkten Zusammenhang mit Pädophilie brachte sowie somalischen Einwanderern pauschal eine ,,kulturelle und möglicherweise genetische Neigung" zu Taschendiebstahl und Steuerschmarotzertum unterstellte. Sich selbst bezeichnet Halla-aho als legitimen Kritiker von Multikulturalität und seiner Ansicht nach fehlgeleiteter Einwanderungspolitik.
Rassismus abgestritten

Vorwürfe wegen Rassismus und Ausländerfeindlichkeit streitet er regelmäßig ab, ohne sich von seinen Aussagen zu distanzieren. Dies musste am Mittwoch eine Reporterin der Tageszeitung Helsingin Sanomat erfahren, als Hallaaho die Frage, ob er an der Ansicht festhalte, dass die Menschenrechte nicht in gleichem Maße für alle gelten könnten, als ,,lächerlich" abqualifizierte und drohte, das Interview zu beenden.

Halla-aho wird dem nationalistischen Flügel der rechtspopulistischen ,,Wahren Finnen" zugerechnet, die nach dem Wahlerfolg von Sonntag vor Koalitionsgesprächen stehen. In seinem Umfeld tummeln sich Personen, die der sozialdemokratische Ex-Außenminister Erkki Tuomioja als ,,sehr düstere Kräfte" bezeichnete.

Dazu gehört der rechte Liedermacher Pertti ,,Veltto" Virtanen, der auf einem Parteiausflug der ,,Wahren Finnen" mit einem rassistischen Trinklied für einen Eklat sorgte. Oder der Regionalpolitiker Rami Sipilä, der mit seiner Facebook-Kampagne ,,Ich bin bereit, für den Mord an (Integrationsministerin) Astrid Thors ein paar Jahre sitzen zu gehen" Ermittlungen der Staatsanwaltschaft provozierte.

[pelle12]

Nämä viimeisimmät uutisoinnit herättää ainakin minussa yhden merkittävän kysymyksen...

Koska Jussi saa ruveta palkkaamaan henkivartijoita ja rakentamaan panssariovia kuten eräät pilapiirtäjät?

En tiedä onko Halla-aholla varaa palkata henkivartijoita. Valitettavasti Suomessa ei ole lainsäädäntöä kiihotuksesta yksilöä vastaan. Virallinen media on arvostelun yläpuolella, netsit eivät.

[Lalli IsoTalo]

Meikäläisellä alkaa olla melkoinen Homma-kyllästyneisyys ... ... olisi varmaan viisainta pitää muutaman kuukauden viiva muutaman vuoden tauko tästä ahdistuksenviljelyplantaasista ja suunnata huomiota erilaisiin oman elämän ja perheen kannalta rakentavampiin + hyödyllisempiin asioihin.

[OFFTOPIC] Uutena kirjoittelijana mietin, miksi tämä foorumi lisää ahdistusta? ...Miksi tämä nyt on huonompaa kuin oikea sosiaalinen elämä ja livekeskustelu?

Hyvä nimimerkki Bonaventura,

Homma, kuten muutkin tietolähteet, on kaksiteräinen miekka.

Toisaalta, on hienoa saada ja jakaa vertaistukea viiteryhmänsä kanssa, koska massamedia on NIIN pahasti kallellaan mamutus & mokutus -osastolle.

Toisaalta, Homman paljastama poliittisen järjestelmän, älymystön, koulutusjärjestelmän ja massamedian raadollisuus ahdistaa. Tieto lisää tuskaa. Mitä ahdistuneempia olemme, sitä vähemmän olemme toimintakykyisiä. Siksi on hyvä säilyttää tasapaino Homman ja virkistävien harrastusten välillä.

Lisäksi, Homman addiktoivuus vie myös aikaa tehdä elämässä siltä, mitä ihmisen pitää tehdä. Siksi esimerkiksi viikon+ tauko silloin tällöin on ihan paikallaan.

Näin tämän asian omalta puoleltani spekuloin.

Lalli

Viestit:  821 (7,894 viestiä per päivä)
Rekisteröitynyt:  10.01.2011, 16:24:54

[Juha J.]

Kiitos järjen äänien uutisoinnista Vartiotorni.

[Deus Ex]

Joko tämä oli täällä? Olisi mielenkiintoista kuulla JH:n vastine.

https://visioi.wordpress.com/

Halla-ahohan on arvofilosofi – tosin huono sellainen!
24.04.2011 Tekijä Timo Klemola

Halla-ahon vanha blogikirjoitus "Ihmisarvosta" herättää nyt paljon keskustelua lähinnä nettipalstoilla [http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html]. Kummallista on se, että suomalaiset arvofilosofit eivät lainkaan osallistu tähän keskusteluun, vaikka keskustelu ja Halla-ahon argumentointi käsittelee arvofilosofian peruskysymyksiä. Halla-aho on selvästi käynyt arvofilosofian peruskurssin, koska hän osaa perustella mielipiteitään arvorelativisminsa avulla, mutta hän on jättänyt kuuntelematta jatkokurssin, jossa olisi käsitelty sitä, mihin johtopäätöksiin erilaiset arvoteoriat johtavat ja miten niiden avulla on rationaalista perustella käytännön moraalista toimintaa. Halla-aho osoittaa artikkelissaan olevansa arvorelativismi, mutta myös jonkinlainen sosiobiologi.

Käyn tässä läpi vain lyhyesti joitakin Halla-ahon argumentointiin liittyviä ajatusvirheitä. Halla-ahon kirjoituksessa on kymmenen kappaletta. Viittaan seuraavassa näihin kappaleisiin. Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa hän väittää, että "kaikilla ihmisillä on ihmisarvo" on yksi nykyajan aksiomaattisista väitteistä, väitteistä jotka otetaan annettuina ja jota ei tarvitse perustella. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Tämä väite ja kolmannen kappaleen alku osoittavat, että Halla-aho ei lainkaan tunne sitä arvofilosofista keskustelua, jota filosofian piirissä on käyty noin 2500 vuoden ajan. Arvojen luonne ja niiden problemaattisuus on ollut arvofilosofisen pohdinnan ytimessä tuhansia vuosia ja on sitä edelleen. Oikeastaan Halla-ahon kolmannen kappaleen ensimmäinen lause tekee hänen naiiviutensa näissä kysymyksissä selväksi. Hän kirjoittaa: " Jos väitetään, että kaikki ovat samanarvoisia, väitetään samalla, että ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata."

Tässä Halla-aho yksiselitteisesti osoittaa, että hän ei tunne arvofilosofian aivan keskeisiä "itseisarvon" ja "välinearvon" käsitteitä eikä eroa, joihin ne viittaavat. Voi myös olla että hän sekoittaa nämä arvot tahallaan, ja sen avulla johtaa lukijaa harhaan. En tiedä. Jos nimittäin väitetään, että "kaikki ovat samanarvoisia", ei väitetä samalla, että ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata. Itse asiassa päinvastoin. Väite ihmisten tasa-arvosta perustuu siihen, että tehdään ero itseisarvoihin ja välinearvoihin ja samalla otetaan kanta, että on olemassa itseisarvoja, kuten "ihmisarvo" tai "tasa-arvo", jotka eivät ole palautettavissa mihinkään välineellisiin etuihin. Halla-aho kirjoittaa: "Mikään ulkoa (taivaasta) tuleva ominaisuus ihmisarvo ei voi olla, tai ainakaan sitä ei voida sellaiseksi osoittaa, koska sitä ei ole kirjoitettu tähtiin, vesiin eikä kallioihin." Tämä lienee tarkoitettu jonkinlaiseksi arvo-objektivismin kumoamiseksi, mutta sellaisena se on kyllä aivan älyttömän naiivi.

Tässä ei voi mennä arvoteorioihin syvemmin, mutta kolmesta keskeisestä arvoteorioiden suunnasta, joita ovat arvo-objektivismi, arvosubjektivismi ja arvorelativismi, Halla-aho näyttää kannattavan jonkinlaista naiivia arvorelativismia. Miksi naiivia" Hän kirjoittaa: " Itse asiassa mikään ei viittaa siihen, että ihmisten yhtäläinen arvokkuus (tai ylipäänsä arvokkuus) olisi mitään muuta kuin ajallemme tyypillinen konventio (...). " Ajatus ihmisarvosta ja tasa-arvoisuudesta on lähtökohdiltaan jotakin aivan muuta kuin "ajallemme tyypillinen konventio". Ihmisarvo ja tasa-arvo ovat keskeisiä länsimaisen kulttuurin perusarvoja joita pidetään itseisarvoisina. Tämä ei tarkoita, että ne olisivat "tähtiin kirjoitettuja". Tänä "postmodernina", uskonnottomana aikana kulttuurirelativismi ja arvorelativismi ovat kovin suosittuja. Mutta jos katsomme maailman viisaustraditioja vähän laajemmin, huomaamme heti, että niiden arvoperustat eivät niin kovin poikkea toisistaan. Kaikki tähtäävät eri tavoin ihmisen hyvään, jonkinlaiseen hyvään elämään, jonka toteuttaminen edellyttää tiettyjen arvojen tunnistamista toiminnan perustaksi. Nämä yhteiset tai hyvin samankaltaiset perusarvot eivät ole mitään absoluuttisia, jossakin ideamaailmassa asuvia arvoja, vaan ne perustuvat ihmisten yhdessä sopimiin pelisääntöihin siitä, miten parhaiten tulemme toimeen tässä maailmassa, jonka yhdessä jaamme. Käymme tätä arvokeskustelua jatkuvasti, erityisesti äänestäessämme edustajamme eduskuntaan, jossa lainsäädännöllä pyritään vahvistamaan ja suojaamaan näitä yhteisiksi sopimiamme arvoja. Se ketä äänestän, on nimenomaan arvovalinta. Ovatko arvot suhteellisia vai eivät, ei ole edes relevanttia tässä keskustelussa. Joudumme joka tapauksessa valitsemaan arvomme. Arvorelativismilla ei voi perustella – niin kuin Halla-aho näyttää tekevä – esimerkiksi epätasa-arvon paremmuutta tasa-arvoon nähden. Keskustelussa, jossa puidaan tasa-arvon ja solidaarisuuden ja epätasa-arvon paremmuutta keskenään, tulee tuoda esiin ne vaikutukset, mitä nämä arvot tuovat toimintaamme, toimintaamme politiikassa, arjen elämässä. Eli olennaista on silloin esimerkiksi kysymys: tuleeko meidän auttaa vähä-osaisia ihmisiä, vain tuleeko meidän ajatella, että ihmiset ovat epätasa-arvoisia lähtökohdiltaan ja meidän vain pitää hyväksyä se tosiasia. Arvorelativismin korostaminen johtaa jälkimmäiseen.

Kysymys on siis siitä, mitä seurauksia on arvovalinnoillamme. Halla-aho tekee selkeän arvovalinnan kirjoittaessaan: "Kunnes joku kertoo minulle, että miten niin kaikki ovat samanarvoisia, olen edellä sanotusta seuraten sitä mieltä, että erilaisuus on eriarvoisuutta ja että kaikki ovat eriarvoisia." Tässä hän tekee siis arvovalinnan. Tästä tietysti seuraa eriarvoisuutta korostavaa politiikka ja muuta toimintaa. Tätä ei voi perustella arvorelativismilla. Sitä voi kyllä perustella eräänlaisella "itsekkyyden politiikalla", jossa oma etu (yksilöllinen tai kansallinen) on aina ensisijainen. Arvovalintana se on selkeä vastakohta tasa-arvoa ja ihmisten välistä solidaarisuutta korostavalle valinnalle. Arvo-relativismin korostaminen antaa ikään kuin älyllisen suojamuurin tällaista arvovalintaa kritisoivia ääniä vastaan. Arvo-relativisti voi ikään kuin viitata kintaalla mihin tahansa kritiikkiin ja todeta, että meidän molempien kannat ovat "suhteellisia".

Vielä tähän lopuksi Halla-ahon tapa käyttää mustavalkoisia esimerkkejä ajaakseen argumenttiaan. Todettuaan, miten yksilöitä voidaan asettaa arvojärjestykseen sen mukaan, miten hyödyllisiä he ovat yhteisölleen, hän toteaa maanviljelijöiden olevan arvokkaampia kuin muut. Sitten tulevat toiseksi arvokkaampana sotilaat, jotka asein suojelevat ruokalaaria vihollisilta. Jos Halla-ahon kuvaamassa primitiivisessä yhteisössä asustaisi myös filosofi/humanisti/poliitikko, joka vihollisten tullessa ryöstämään ruokalaaria saisikin aikaan neuvotteluyhteyden. Neuvotteluissa sitten sovittaisiin, että ryhdytäänkin yhdessä viljelemään peltoja ja jaetaan sitten sato tasan, niin kaikki hyötyvät sopimuksesta pitkällä tähtäimellä. He saisivatkin aikaan ajatuksen solidaarisuudesta vihollisuuksien sijaa, koska se hyödyttäisi yhteisöjä eniten. Yksittäiset heitot sadossa eivät silloin vaikuttaisi niin epäsuotuisasti yhden yhteisön ruokalaariin. Näin voisi päätellä että maanviljelijöiden jälkeen toiseksi arvokkaimpia ihmisiä olisivatkin filosofi/humanisti/poliitikot – siis Halla-ahon logiikkaa seuraten.

Lopuksi voisi todeta, että keskustelu arvorelativismista on aika lailla samankaltaista kuin filosofien keskustelu vapaasta tahdosta. Kukaan ei oikeasti ole arvorelativisti siinä mielessä, että hän vaihtaisi arvojaan päivittäin. Ihmiset toteuttavat omia arvojaan, ovat ne mitä tahansa ja suurin osa ymmärtää myös niiden suhteellisen luonteen. Samoin kuin filosofit toteuttavat vapaata tahtoaan, vaikka pohtivatkin vapaan tahdon käsitettä seminaarissaan. Ikävää minusta on, että elämme filosofisesti niin sivistymättömässä kulttuurissa, että ammattifilosofit eivät näe tehtäväkseen osallistua julkisesti tällaisiin halla-ahokeskusteluihin vaikka heillä olisi siihen ammattitaito ja käsitteelliset välineet.

Lisäys 24.4.

Jäi eilen yksi tärkeä huomio pois. Halla-aho vertaa kirjoituksessaan samanarvoisuuden periaatetta "menneen aikojen aksioomiin" kuten "aurinko kiertää maata". Artikkelinsa lopussa hän tekee edelleen niin ja toteaa, että ei ole mitään syytä olla uskomatta, että "tasa-arvo" päätyy menneen maailman älyttömyyksien listaan maata kiertävän auringon, paavin erehtymättömyyden, naisen sieluttomuuden ja itsetyydytyksen aiheuttaman likinäköisyyden seuraksi. Tässä hän tekee tyypillisen tietoteoreettisen päättelyvirheen. Hän ei näe eroa arvoarvostelmien ja totuus- tai tosiasia-arvostelmien välillä, jotka ovat kokonaan eri asemassa totuuden suhteen. Lauseita "maa kiertää aurinkoa" ja "ihmiset ovat tasa-arvoisia" ei voi verrata samassa yhteydessä. Ensimmäinen lause on tosiasiarvostelma ja sen totuus voidaan todeta vertaamalla sitä maailmaan. Lause "ulkona sataa vettä" on tosi, jos ulkona todella sataa vettä. Arvoarvostelmat eivät ole samassa mielessä tosia kuin tosiasia-arvostelmat. Itse asiassa tässä ollaan jälleen yhdessä arvofilosofian keskeisessä kysymyksessä: millä tavoin arvoarvostelmat ovat "totta". Oma kantani on tullut esiin jo edellä. Arvoarvostelmat ovat totta siinä mielessä, että voimme yhdessä sopia pitävämme niitä "totena", antaa niiden ohjata yhteisömme elämää, jos olemme sitä mieltä, että näin kykenemme vähentämään inhimillistä kärsimystä ja tavoittelemaan parempaa elämää. On harhaanjohtavaa verrata arvoarvostelmia tosiasia-arvostelmiin. Näin johdetaan lukijaa harhaan, joko tahallaan tai tietämättömyydestä.

Sekä kommentti:

Ssfsfsfs

Halla-aho sortuu myös naturalistiseen virhepäätelmään johtaessaan instrumentaaliset arvonsa mitattavissa olevista ominaisuuksista. Humen giljotiinille siis töitä.

Instrumentaalisen ihmisarvon toteututtamisella olisi odottamattomia seurauksia. Yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä tekevän afrikkalaisen vihreitä äänestävän pikkupoikia seksuaalisesti hyväksikäyttävän kommunisti muslimi maahanmuuttaja saarnaajan – pahinta mitä Halla-aho pystynee siis kuvittelemaan – ihmisarvo instrumentaalisesti mitattuna olisi suomalaisen lapsen ihmisarvoa merkittävämpi. Instrumentaalisesti mitattunahan suomalaiset lapset söisivät yhteisön resursseja, kun taas aikuinen koulutettu maahanmuuttaja tuottaisi resursseja ilman kasvattamiseen ja kouluttamiseen kuluvia resursseja. Suomalaisuus ei olisi mitattava arvo, joten suomalainen kulttuurikin olisi arvotonta. Kulttuurillisen työn tekijät kuten taiteilijat ja papit Halla-aho jo toki mainitsikin vähäarvoisimpana ryhmänä.

[Kimmo Pirkkala]

Arvoarvostelmat ovat totta siinä mielessä, että voimme yhdessä sopia pitävämme niitä "totena", antaa niiden ohjata yhteisömme elämää, jos olemme sitä mieltä, että näin kykenemme vähentämään inhimillistä kärsimystä ja tavoittelemaan parempaa elämää. On harhaanjohtavaa verrata arvoarvostelmia tosiasia-arvostelmiin.

Pitkällinen pohdiskelu, jossa ihmisten tasa-arvoisuuden paremmuutta vs. eriarvoisuus perusteltiin vain ja ainoastaan ko arvoasetelman seurauksilla. Ja sitten perään ammutaan koko rakennelma alas toteamalla, että kyseessä on vain sopimus siitä, mitä pidetään totena.

Minusta tuo oli silkkaa näennäisviisastelua, johon ei kannata vastinetta tuhlata. Veikkaan, että JH-a tuskin vaivaa päätänsä vastineilla 6v vanhoihin blogiteksteihin, jotka eivät nyt mitenkään ole hänen politiikkansa ytimessä. Mahdollisilla filosofian opinnoilla spekulointi kertoo kirjoittajan ylimielisyydestä, joka ei kyllä ole oikein perusteltua kirjoituksen jatko huomioiden.

Millä tuo filosofi muuten perustelee sitä, että ihmiset ovat 'tasa-arvoisempia' kuin eläimet? Tuskin millään muulla kuin sillä, että olemme niin sopineet.

[Henry]

Sekä kommentti:

Ssfsfsfs
Instrumentaalisen ihmisarvon toteututtamisella olisi odottamattomia seurauksia. Yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä tekevän afrikkalaisen vihreitä äänestävän pikkupoikia seksuaalisesti hyväksikäyttävän kommunisti muslimi maahanmuuttaja saarnaajan – pahinta mitä Halla-aho pystynee siis kuvittelemaan – ihmisarvo instrumentaalisesti mitattuna olisi suomalaisen lapsen ihmisarvoa merkittävämpi.

Tuo ei pidä paikkaansa, sillä ihmisen hyödyllisyyttä yhteiskunnalle tulee tarkastella potentiaalina, eikä tiettyyn hetkeen sidottuna. Lapsilla on erittäin suuri hyödyllisyyspotentiaali. Siksi esim. Kiinassa lapsi hankitaan usein vanhuuden turvaksi.

Jos lapset olisivat hyödyllisyydeltään vain negatiivisia, niin yhteiskunnan ei kannattaisi kannustaa lasten tekoon, mikä ei kuulosta oikealta päätelmältä.

[Lasse]

Sekä kommentti:

Ssfsfsfs

Yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä tekevän afrikkalaisen vihreitä äänestävän pikkupoikia seksuaalisesti hyväksikäyttävän kommunisti muslimi maahanmuuttaja saarnaajan – pahinta mitä Halla-aho pystynee siis kuvittelemaan – ihmisarvo instrumentaalisesti mitattuna olisi suomalaisen lapsen ihmisarvoa merkittävämpi.

Maailmassa on melkein 7 miljardia ihmistä.
Meitä on monia erilaisia.
Kuitenkaan en usko Artisti Ssfsfsfs:n esimerkin tapaista mistään löytyvän.
Se työnteko taisi olla kamelin selän katkaiseva korsi...

--Lasse

[Paasikivi]

ihmisen hyödyllisyyttä yhteiskunnalle tulee tarkastella potentiaalina, eikä tiettyyn hetkeen sidottuna. Lapsilla on erittäin suuri hyödyllisyyspotentiaali.

Toisin kuin esim. sotaveteraaneilla, jotka ovat pelkkä kuluerä elämänsä loppuun saakka.

Keskustelun kontekstista irrotettuna tuokin lause näyttäisi muuten varmaan aika pahalta

[Lalli IsoTalo]

ihmisen hyödyllisyyttä yhteiskunnalle tulee tarkastella potentiaalina, eikä tiettyyn hetkeen sidottuna. Lapsilla on erittäin suuri hyödyllisyyspotentiaali.

Toisin kuin esim. sotaveteraaneilla, jotka ovat pelkkä kuluerä elämänsä loppuun saakka.

Keskustelun kontekstista irrotettuna tuokin lause näyttäisi muuten varmaan aika pahalta

Jos rahalla aletaan mittaamaan, niin:

- Sotaveteraanien hankkima/puolustama omaisuus, ja sen käytöstä aiheutuneet kassavirrat sisään ovat näkyvissä kansakunnan taseessa varoina.

- Alijäämäiset budjetit ja niiden aiheuttajat näkyvät taseessa velkoina.

- Lapset näkyvät kassavirtaennusteissa ensin hyvin etupainotteisina menoina, sitten mahdollisesti tuloina.

Sotaveteraanien elämän pituinen kassavirta-analyysi (eräänlainen huoltosuhde) lienee useimmissa tapauksissa maan kannalta positiivinen. Tällaista kateanalyysia on kuitenkin mahdoton tehdä tarkasti elossa olevasta kansalaisesta. Näin ollen, elävistä henkilöistä on mahdotonta sanoa miten hyödyllisiksi tai haitallisiksi he tulevat osoittautumaan elämänsä kuluessa, rahalla mitattuna.

[Vörå]

Sotaveteraanien elämän pituinen kassavirta-analyysi (eräänlainen huoltosuhde) lienee useimmissa tapauksissa maan kannalta positiivinen. Tällaista kateanalyysia on kuitenkin mahdoton tehdä tarkasti elossa olevasta kansalaisesta. Näin ollen, elävistä henkilöistä on mahdotonta sanoa miten hyödyllisiksi tai haitallisiksi he tulevat osoittautumaan elämänsä kuluessa, rahalla mitattuna.

On kyllä äärimmäisen todennäköistä, että näiden yli 80-vuotiaiden loppuelämä kyllä tuottaa rutkasti tappiota. Tuskin sillä on mitään erityistä merkitystä, että se aiemmin on ollut positiivisella puolella. Sama tietysti pätee vielä selvemmin vaikka vammaisiin, joiden hyysäämisen ympärille on kehkeytynyt kokonainen - tuottamaton - teollisuudenala. Jos raha olisi ainoa käytettävä mittari, olisi yhteiskunnassamme valtavasti säästökohteita.

[Lalli IsoTalo]

Tuskin sillä on mitään erityistä merkitystä, että se aiemmin on ollut positiivisella puolella.

Kenelle on, kenelle ei.

[Vörå]

Tuskin sillä on mitään erityistä merkitystä, että se aiemmin on ollut positiivisella puolella.

Kenelle on, kenelle ei.

Jos haluat tietää, mitä minä oikeasti ajattelen veteraaneista niin luepa oheinen (pahoittelut toisesta kotimaisuudesta):

http://stockholmslender.blogspot.com/2006/01/finlands-war-1939-45.html

Mutta on varmasti kylmä taloudellinen fakta, että heidän hyysäämisensä tuottaa suurta rahallista tappiota kansakunnalle. Onneksi emme ole instrumentalistisen ihmisarvon kannattajia vaan perinteinen kristillis-humanistiseen arvopohjaan tukeutuva länsimainen liberaalidemokratia.

[Lalli IsoTalo]

Tuskin sillä on mitään erityistä merkitystä, että se aiemmin on ollut positiivisella puolella.

Kenelle on, kenelle ei.

Jos haluat tietää, mitä minä oikeasti ajattelen veteraaneista niin luepa oheinen (pahoittelut toisesta kotimaisuudesta):

http://stockholmslender.blogspot.com/2006/01/finlands-war-1939-45.html

Mutta on varmasti kylmä taloudellinen fakta, että heidän hyysäämisensä tuottaa suurta rahallista tappiota kansakunnalle. Onneksi emme ole instrumentalistisen ihmisarvon kannattajia vaan perinteinen kristillis-humanistiseen arvopohjaan tukeutuva länsimainen liberaalidemokratia.

Tarkennan: jos jonkin investoinnin tuottoa lasketaan, se lasketaan usein kaavalla:

"Kaikki investoinnista aiheutuneet kassavirrat sisään, koko sen eliniän aikana"

miinus

"Kaikki investoinnista aiheutuneet kassavirrat ulos, koko sen eliniän aikana"

= investoinnin tuotto

Tällä kassavirtaperiaatteella nähdään onko investointi loppujen lopuksi voitollinen vai tappiollinen. JOS aletaan laskea yksittäisen ihmisen yhteiskuntakatetta, se on laskettava koko eliniältä, ja siinä on huomioita odotettavissa olevat kustannukset sekä elämän alku- että loppupäässä.

Sillä, että on aiemmin ollut positiivisella puolella, on mielestäni erityistä merkitystä pitkäjänteisessä rahaperusteisessa yhteiskuntasuunnittelussa.

En ehtinyt lukea linkkiä, sorry.

[Jack Frost-Medow]

Jussi Halla-aho teki kirjoituksen ihmisarvosta. Se on saanut aika paljon mediamyllytystä, esimerkiksi Saksassa, jossa otsikkona selitettiin että Halla-aho esittää että "Menschrecht nicht für alle." Osa tulkitsee hänet leppeämmin, esimerkiksi Sipura esittää hänen viestinsä kyseenalaistustulkintana. "Halla-ahon analyyttista otetta ei voi tyhmäkään olla huomaamatta. Juuri tuollainen luutuneiden käsitteiden kyseenalaistaminen ja konsensuksen sekoittaminen on sitä mitä kutsutaan filosofiaksi - jos olen yhtään ymmärtänyt filosofian oppikirjojen ensimmäisiä sivuja."

Kun itse luin tekstin, olin huomaavinani että Halla -aho suorittaa itse asiassa diskurssianalyysin nykytilanteesta. Hän lähestyy arvokeskustelua aivan pohjamudista lähtien ; Hän muistuttaa, aivan oikein, että aksioomat ovat kyseenaalistamattomia perusoletuksia. Aksioomien oletetaan olevan päteviä ja totta aina ja kaikkialla, joten aksioomastatuksen antamiseen pitää suhtautua varovaisesti. Tässä kohden asiassa ei ole mitään kyseenalaista, voidaan sanoa että tämä premissienvalinnan vaikeudet ovat vahvasti mukana filosofianteossa. Halla -aho ei siis keksiskele päästään näitä asioita.

Aksioomien kieltäminen taas on, kuten Halla-aho muistuttaa, poliittisesti epäkorrektia. Tämänlaiset kannanotot ovat monesti kulttuurisidonnaisia. Kysymys on hegemonisesta diskurssista. Näkemys on suosittu ja sitä pidetään itsestäänselvänä. Mutta aikojen varrella nämä itsestäänselvyydet ovat muuttuvia, ja vaihtuvat kulttuurista toiseen. Halla -ahon teksti ilmoittaa, että nykykulttuurissa ihmisarvoa pidetään itseisarvona, ja että tämä on kulttuurimme perusaksiooma. Jotain, jota jopa natsit puolustavat.
1: Ajatus on ollut hyvin suosittu ainakin Kantista lähtien ; Hän oli sitä mieltä että ihmistä ei pitäisi kohdella välineenä, sitä kautta mitä hänestä saa. Tämä toki eroaa esimodernista näkemyksestä jossa ihmisen rooli nähtiin velvollisuuden kautta. ; Kunderan mukaan moderni ihminen elää "sietämättömässä keveydessä" kun taas ulkopuolisiin velvollisuuksiin kahlittu esimoderni ihmisyys oli sen sijaan "raskasta".

Tämän jälkeen Halla-aho ottaakin instrumentalistisen kulman ja esittää tätä kautta tulkinnan, jota kautta voidaan rakentaa loogisesti koherentti, joskin hyvin erilainen, näkemys ihmisarvosta. Tämä ihmisarvo perustuu siihen että ihmisarvo on välinearvo. On selvää että Halla -ahon tulkinta on koherentisti rakennettu instrumentalistisen lähtökohdan päälle. Se ei ole ristiriidassa, sen lähtökohdat vain eroavat totaalisesti siitä, miten ihmisarvosta nyky -yhteiskunnassa ajatellaan.

Kaiken kaikkiaan voidaankin sanoa, että Halla -aho yhdistää analyysissään kulttuurirelativistejen argumentteja ja analyyttisten ihmisten menetelmiä varsin sujuvasti. Hän ei suoraan esitä että hänestä ihmisarvoa ei olisi kaikilla.

Tekstin konteksti.

Kuitenkin teksti on harvoin "itsenään". Sillä on myös konteksti. Ironista onkin se, että tätä kautta tekstille voidaan tehdä diskurssianalyysi ja löytää sen takaa aksioomia joita kautta voidaan selvittää ideologioiden ja intressien taustat. Eli tehdä Halla -aholle sama, minkä Halla -aho tekee nyky -yhteiskunnan ihmisarvopäättelyille.

Esimerkiksi Halla -aho ei analysoi instrumentalistisen näkemyksen perusaksioomia. Tämä on sinällään mielenkiintoinen mainitsematta jättäminen, koska tosiasiassa jokainen näkemys pitää sisällään pakosti joitain perusaksioomia joita ei kyseenalaisteta. Gödelin epätäydellisyysperiaatteen lanseeraamisen jälkeen ei enää ole uskottu että olisi mahdollista jotenkin vain "olla varovainen ja varmistaa" kaikki perusoletukset.
1: Jos olemme varovaisia ja tarkistamme aksioomistamme sen, toimivatko ne kaikkialla, on sillä vaikutuksia muualla ; Instrumentalismi tekee erikoisia asioita esimerkiksi näkemyksessämme ystävyydessä. Siinä ystävyyden arvoa voitaisiin mitata sitä kautta, mitä ystävyydestä saa konkreettisesti. Hyvältä kaverilta saisi kaljaa ja huonolta ei. (I kind of like that definition, if it's put that way..) Ystävyys olisi jonkinlainen loisintasuhde, tosin ollaksesi hyvä ystävä olisi tämä laajeneva symbioottiseksi suhteeksi jossa ytimessä olisi molemminpuolinen antaminen ja saaminen. Ei ihmisten kohtaaminen itsenään, kuten esimerkiksi eksistentialistit mielellään haluaisivat..

Itse asiassa on aivan päivänselvää että Halla-aholla on perusaksioomia löydettäväksi. Kysymys onkin siinä, miksi tämä olisi itse asiassa ongelma lainkaan. Kun kaikessa on perusaksioomia, ei niiden esiintuominen ja löytäminen itsessään ole kovin yllättävää. Itse asiassa se on ilmiselvää, jolloin kysymys siirtyy vaiheeseen "whats the fucking matter?"

Kuitenkin se, että Halla-aho mainitsee vain toisen näkemyksen perusoletukset ja jättää instrumentalistisen näkemyksen perusoletukset käsittelemättä. - Tämänlainen analyysin epäsymmetria herättää mielenkiintoa, koska se itse asiassa kertoo taustalla olevista perusaksioomista joita kautta ideologia, intressi ja valtapelit tietysti astuvat mukaan kuvioihin.

Halla-aho ei suinkaan ole keksinyt tapaa, jolla voisi vastata avoimen kysymyksen argumenttiin, joka on etiikassa todiste siitä, miten olemisesta(is) pitämiseen(ought) -loikassa on aina oletuksenvaraisuutta. Eli sen paljon pelätyn aksiooman paikka. - Nämä aksioomat voivat periaatteessa olla implisiittisiä ja vaikeasti mainittavia, mutta todistettavasti oletus kuitenkin on, niiden pakollinen olemassaolo on todistettu eikä tämän todistaminen vaadi edes oletuksen löytämistä. Kuitenkin Halla -ahon instrumentalismin pohjalla oletus on melko helppo löytää ; Se on aksiooma siitä että tekemisestä ja yhteiskunnan hyödyttämisestä - jossa se, mikä on "hyvää" on jonkinlainen eettinen premissi sekin - on loikka olemisen oikeutukseen.
1: On hauskaa ajatella, että jos Halla -aho pistää "hyödyksi" esimerkiksi sen, että lääkäri pelastaa ihmishengen, hän ajautuu varsin erikoiseen tilanteeseen. Se tapahtuu siten että pelastetulle ihmiselle oletetaan jokin arvo. Onko tämä itseisarvo, vai onko lääkärin eettinen oikeutus ja tätä kautta ihmisarvo sidoksissa siihen keiden hengen hän sattuu pelastamaan.

Ihmisarvon sijainti.

Halla -ahon instrumentalistinen näkemys on sinällään erikoinen. Syynä on se, että nyky -yhteiskunnassa on yllättävän vähän asioita joita "tarvittaisiin apokalypsin jälkeen". Valtaosa tekee abstraktia työtä. Tarpeellisuus on usein sellaista, että siihen löytyy lähinnä yksi peruste. Raha ja sen tuottaminen. Ja tätä kautta taas katoaa iso osa Halla-ahon argumenttejen voimasta ; Hänhän muistuttaa että esimerkiksi poliitikot, taiteilijat ja papit eivät ole yhteisölle hyödyllisiä. Kuitenkin uskonto pyörittää rahoja - USA:ssa on jopa megakirkkoja joiden televankelista -pastorit ovat megarikkaita ja saavat hirveästi tuloja. Ja taiteilijatkin voivat saada joskus "isosti rahaa", jolloin hekin hyödyttävät verovarantoja. Näin ihmisarvossa "taiteilija" tai muu vastaava muuttuu keskiarvon kautta lähestyttäväksi, jolloin taiteilijan odotusarvo on eri kuin vaikkapa lääkärin. Tai sitten Halla-ahon instrumentalistisessa tulkinnassa ei ole pohjalla verovarat tai yhteiskunnan talous, vaan jokin muu "hyöty". Tämä on vaikeaa arvioida, koska hän ei suoraan määrittele mikä hänen näkemyksessään on aksiomatisoitu hyödylliseksi.
1: Itse asiassa minusta näyttää että Halla-aho nostaa poliitikot tarkoituksella esiin. Instrumentalismi ei näytä kovin suurta arvoa hänen omalle poliittielle työlleen tai hänen erittäin epäkäytännönläheiselle kielitieteen tekemiselleen.. Hänellä on selvästi joko kyky itseironiaan tai suureen itseignoraatioon. Pidän ensimmäistä uskottavampana.

Lisäksi on hyvä huomata, että vaikka ihmisarvon itseisarvoluonne on hegemoninen aksiooma, sen synty on todennäköisesti prosessoitu. Yhtenä syynä on se, että historian varrella on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus asettaa ihmisiä paremmuusjärjestykseen jonkun ulkoisen tai sisäisen piirteen kautta. Niitä on pidetty ilmiselvyytenä ; Esimerkiksi kansalaisuus, ihonväri ja syntyperä ovat toimineet ihmisarvon mittarina, ja tällä mittarilla on yleensä oikeutettu jonkinlaista vallankäyttöä. Sama on tapahtunut tietysti uskonnollisen vakaumuksen kautta eripuolilla maailmaa. Uskonnon vakaumukseen kuuluminen ja sen normeille kuuliaisuus on merkinnyt ihmisarvon lisäystä tai vähennystä. Tämä ulkoinen ja välineellinen mittaristo ei itse asiassa ole totaalisen hävinnyt nykymaailmassa. Sitä on islamilaisissa maissa - ja jopa Suomessa etenkin fundamentalistien parissa.

Kun näitä on noudatettu, on siitä seurannut isoja tai pieniä tragedioita ihmisille. Joku kaukainen sukulainen on tapettu väärän maan kansalaisuuden vuoksi. Syntyperä on sisällissodassa johtanut perheen sisäiseen tappamiseen. Ja uskovaisten "huolestuneet" soittelut "evoateistejen" työpaikoille tai saatanapaniikkilietsonnat roolipelaajille tuottavat ikävyyksiä. Nämä ajavat jonkun miettimään, että asia tuntuu inhottavalta, pahalta ja epätoivottavalta. Nämä tunteet nostavat kyseenalaistamista. Näin ajatus prosessoituu. Ei objektiivisesti, vaan tunteiden pohjalta. Tällä kyseenalaistamisella taas on vaikutus yhteiskuntaan ja sen arvoihin. Siksi arvot muutuvatkin ajan mittaan.

Loppukaneetti.

Koherentisointia pidetään monesti järkevänä. Mutta miltei minkä tahansa asian voi koherentisoida, se vaatii vain tehokasta aksiomatisointia. Mistä tahansa asiasta voi löytää aukkoja ja todistamattomia oletuksia, mutta näiden esiintuominen ei tarkoita samaa kuin sitä että asiasta täytyisi luopua sen takia että se olisi irrationaalista.

Halla -ahon reagointi etiikkaan muistuttaakin itse asiassa pseudotieteilijöiden peruslähestymistapaa, jossa on kaksi askelta:
1: Denialismiaskel, missä otetaan kritiikin kohde, jonka perusoletukset tuodaan esiin ja kerrotaan niiden olevan oletuksia joiden ympärillä tämän vastustettavan teorian katsotaan saivartelevan. Tämän kritisoitavan kohteen valinta ei yleensä ole satunnainen. Siihen on vihollisuussuhde ja kritiikinteko on tärkeää koska se jollain lailla sotii omia näkemyksiä vastaan. (Tätä kautta voidaan tehdä diskurssianalyysi siitä mitä asioita instanssi/yhteisö/henkilö/ideologia pitää tärkeänä.)
2: Vaihtoehdonesittämisaskel, jossa esitetään näkemys jonka perusaksioomia ei tuoda esiin, vaan jota esitetään sitä kautta että se on koherentti.

Etiikan kohdalla vaikeus on siinä, että siihen ei ole empiiristä testiä. ; Tieteellisiä teorioita, vaikka kuinka koherentteja, voidaan kumota ja laittaa paremmuusjärjestykseen esimerkiksi modus tollens -ajattelulla, mutta samaa ei voi tehdä etiikalle. ; Siinä missä pseudotieteet ovat huonoja koska ne eivät ennusta mitään, eivätkä tätä kautta tuota ymmärrystä siitä mitä maailmassa tapahtuu ja ei tapahdu (ja prosentit ja korrelaatiot väliin) ja eivät tuota hedelmällisiä tutkimusohjelmia. Arvolataukset ovat sen sijaan jotain muuta kuin mitattavia tosiasioita - ne voidaan toki muuttaa tosiasiasidonnaisiksi kunhan ensin oletetaan mitkä tosiasiat ovat eettisesti tavoiteltavia ja mitkä eivät.

Näin ei ole suinkaan selvää, että Halla -ahon välineellistetty ihmisarvon tulkinta olisi mitenkään parempi kuin hänen kritisoimansa ihmisarvon itseisarvo. Tuntuu että yhdistettynä maahanmuuttokriittisyyden tärkeyteen, takana on ollut se, että taloudellinen hyöty joka maahanmuuttajilla on selvästi toisistaan poikkeava, saataisiin valikoinnin alle siten että retoriikassa olisi muuta kuin "taloudellinen kannattavuus" - että tämän tilalle saataisiin sana "eettisesti perusteltava" rakentamalla näiden asiasisällöt perusaksioomanvalinnalla synonyymeiksi keskenään.
1: Tätä kautta tekstissä on selvästi intressejä. Ja tätä kautta esimerkiksi saksalaislehtien tekemä tulkinta ei ole irrationaalinen tai tekstin tarkoitusta olkiukottava. Vaikka kiukustuminen todistaakin että Halla-ahon teksti on pintatasolla aivan oikeassa esittäessään että ihmisarvon itseisarvo on nyky -yhteiskunnassa hegemoninen diskurssi.

Kuitenkin Halla-ahon teksti muistuttaa että ihmisarvon itseisarvo ei ole ilmiselvyys, jokin jossa ei olisi mielivaltaa ja oletuksia. Vaikka se nykyisuomessa sellaisena ilmeneekin. Esimerkiksi itse pidän yhteiskunnassamme tällä hetkellä vallitsevasta ihmisarvohegemoniasta. Mutta toisaalta minut onkin kasvattamalla indoktrinoitu tämänlaiseen yhteiskuntaan. Joku kuitenkin yrittää maahantuoda jonkinlaista maahanmuuttajahegemoniaa jonka arvot eivät ole nyky-yhteiskuntamme arvoja.

http://kupuramiekka.blogspot.com/2011/04/ihmisen-valinearvo.html

[Lalli IsoTalo]

Jussi Halla-aho teki kirjoituksen ihmisarvosta. ...

Tämän kirjoituksen tunnisteita: aksiooma, diskurssianalyysi, hegemoninen diskurssi, indoktrinaatio, instrumentalismi, koherenssi, kulttuurirelativismi, Kundera, premissi, pseudotiede ...

Mielestäni henkilö, joka kirjoittaa blogia internettiin, tekisi lukijoilleen palveluksen kääntämällä kirjoituksensa postmodernismista suomeksi.

[Paasikivi]

Sotaveteraanien elämän pituinen kassavirta-analyysi (eräänlainen huoltosuhde) lienee useimmissa tapauksissa maan kannalta positiivinen.

Jotkut sotainvalidit tosin ovat tuottaneet rankasti tappiota jopa 70 vuoden ajan. Tai itse asiassa 90 vuoden ajan, kun lapsuusaikakin lasketaan tappiolliseksi.

[Lalli IsoTalo]

Sotaveteraanien elämän pituinen kassavirta-analyysi (eräänlainen huoltosuhde) lienee useimmissa tapauksissa maan kannalta positiivinen.

Jotkut sotainvalidit tosin ovat tuottaneet rankasti tappiota jopa 70 vuoden ajan. Tai itse asiassa 90 vuoden ajan, kun lapsuusaikakin lasketaan tappiolliseksi.

Totta.

Tämä yksilön yhteiskuntakatteen kalkylointi meneekin yllättävän raadolliseksi, kun yhtälöön otetaan sota mukaan: ohiammutut -- ja älköön kukaan lainatko tätä lausetta irti asiayhteydestä, TAI! -- tuottavat parhaiten katetta, kuoliaaksi ammutut vähiten tappiota, ja haavoittuneeksi ammutut eniten tappiota.

Hmm. Ehkäpä yksilön yhteiskuntakatteen laskennasta jokin hinta pitäisi keksiä sillekin, että ylipäätään suostuu lähtemään ammuttavaksi. Omasta puolesta olen valmis lopettamaan yksilön yhteiskuntakatteen laskemisen tähän.

[IDA]

Tämän kirjoituksen tunnisteita: aksiooma, diskurssianalyysi, hegemoninen diskurssi, indoktrinaatio, instrumentalismi, koherenssi, kulttuurirelativismi, Kundera, premissi, pseudotiede ...

Mielestäni henkilö, joka kirjoittaa blogia internettiin, tekisi lukijoilleen palveluksen kääntämällä kirjoituksensa postmodernismista suomeksi.

Ihan hyvä teksti alkuun, mutta vaikuttaa hajoavan palasiksi heti sen jälkeen, kun mainitaan Gödelin epätäydellisyyslause, jota ei koskaan filosofiassa pitäisi mainitakaan. Englantilainen "hiphop" - kieli ei myöskään istu tekstiin ollenkaan. Arvosana 2 - tai 1 +. 

[Lalli IsoTalo]

Tämän kirjoituksen tunnisteita: aksiooma, diskurssianalyysi, hegemoninen diskurssi, indoktrinaatio, instrumentalismi, koherenssi, kulttuurirelativismi, Kundera, premissi, pseudotiede ...

Mielestäni henkilö, joka kirjoittaa blogia internettiin, tekisi lukijoilleen palveluksen kääntämällä kirjoituksensa postmodernismista suomeksi.

Ihan hyvä teksti alkuun, mutta vaikuttaa hajoavan palasiksi heti sen jälkeen, kun mainitaan Gödelin epätäydellisyyslause, jota ei koskaan filosofiassa pitäisi mainitakaan. Englantilainen "hiphop" - kieli ei myöskään istu tekstiin ollenkaan. Arvosana 2 - tai 1 +. 

Mielestäni em. teoksessa sanoitusta ei käytetä signaalin, vaan kohinan lisäämiseen.

Lisäksi vastauksen genreä oli ärsyttävästi muutettu, suhteessä originaaliesitykseen.

Alkuperäinen biisi oli suhteellisen suoraviivainen ja selkeä "mies ja kitara" -folkesitys, mutta Tuomo "Squirrel" Hämäläisen epäkonsistentin aksiomaattinen jazz-proge-sekoilu ei lainkaan käsitellyt Hilbertin toista ongelmaa, josta syystä biisi hajosi musiikillisiin erimielisyyksiin ja kauan ennen loppua.

Sitä paitsi tämän instrumentaalin laulu oli miksattu niin pienelle, että sanoista ei oikeastaan saanut mitään selvää.

Yksi piste.



Tämä on siis arvostelun arvostelu, jossa käytän suunnilleen samaa logiikkaa, jolla JH-a:n kirjoituksia arvostellaan.

[foobar]

Tämän kirjoituksen tunnisteita: aksiooma, diskurssianalyysi, hegemoninen diskurssi, indoktrinaatio, instrumentalismi, koherenssi, kulttuurirelativismi, Kundera, premissi, pseudotiede ...

Mielestäni henkilö, joka kirjoittaa blogia internettiin, tekisi lukijoilleen palveluksen kääntämällä kirjoituksensa postmodernismista suomeksi.

Ihan hyvä teksti alkuun, mutta vaikuttaa hajoavan palasiksi heti sen jälkeen, kun mainitaan Gödelin epätäydellisyyslause, jota ei koskaan filosofiassa pitäisi mainitakaan. Englantilainen "hiphop" - kieli ei myöskään istu tekstiin ollenkaan. Arvosana 2 - tai 1 +. 

Lisätään kvanttigravitaatio ja pari satunnaista "hyvien tyyppien" random-anekdoottia heidän alansa ulkopuolelta ja mahdollisuudet päästä johonkin älykköjulkaisuun kasvaisivat merkittävästi.

Ai niin ja Zermelo-Fraenkelin joukko-oppiin kannattaa myös viitata.

[Mulli]

Haluan takaisin sinne Suomenkieliselle keskustelualueelle!! 

[AIP]

Haluan takaisin sinne Suomenkieliselle keskustelualueelle!! 

PIM! Olette pyörteistetty takaisin suomenkieliselle keskustelualueelle.

Näin alkajaisiksi aloitin sen pohdinnan, että minkä tekstin laskisimme itse liikkeelle Eurooppaan. Se kun on loppujen lopuksi aika yksinkertaista. Liitämme saatetekstiin sanat "Ph.D, social studies" ja PIM, taas. "Pour Homma Monthly" kuulostaisi myös komealta. Ajattelisivat vain, että ei ne suomalaiset kieltä osaa. Ainoa todellinen riski piilee siinä, että joku fiksumpi toimittaja keksii oikeasti tarkistaa asian toimittajien hyvä sisar -verkostosta.

[Kimmo Pirkkala]

.... jatkoa JH-a ketjusta...

http://hommaforum.org/index.php/topic,7.msg657677.html#msg657677

Ihmisarvo on kulttuurisidonnaista ja jakautuu instrumentaaliseen ja subjektiiviseen ihmisarvoon. Muuta ei ole.

Tuo ylläoleva lause kiteyttää todellisuuden.

Ihmisarvolla tarkoitetaan ihmisen itseisarvoa, joten ihmisarvo ei ole esitetyssä mielessä subjektiivista eikä oikeastaan kulttuurisidonnaistakaan.

Entäs jos minä olen sitä mieltä, että ihmisellä ei ole mitään itseisarvoa? Eikö tämä jo riitä tekemään ihmisarvosta subjektiivisen, sillä se, että sinä olet itseisarvon kannalla, on sinun subjektiivinen näkemyksesi, eikä yleisesti hyväksytty totuus? Ihmisen itseisarvo on sovittu asia, mikä tekee siitä subjektiivisen. Ei ole mitään estettä että sovittaisiin toisin.

On (ainakin ollut) olemassa myös kulttuureita, joissa ihmistä ei arvosteta minään muuna kuin instrumentaalisena objektina (länsimaissakin oli orjuutta), joten tämä todistaa, että ihmisarvo on myös kulttuurisidonnaista.

Itse asiassa instrumentaalinenkin ihmisarvo voidaan lukea subjektiiviseen ihmisarvoon. Toisin sanoen on vain subjektiivista ihmisarvoa.

[Amisjätkä]

Entäs jos minä olen sitä mieltä, että ihmisellä ei ole mitään itseisarvoa? Eikö tämä jo riitä tekemään ihmisarvosta subjektiivisen, sillä se, että sinä olet itseisarvon kannalla, on sinun subjektiivinen näkemyksesi, eikä yleisesti hyväksytty totuus? Ihmisen itseisarvo on sovittu asia, mikä tekee siitä subjektiivisen. Ei ole mitään estettä että sovittaisiin toisin.

On (ainakin ollut) olemassa myös kulttuureita, joissa ihmistä ei arvosteta minään muuna kuin instrumentaalisena objektina (länsimaissakin oli orjuutta), joten tämä todistaa, että ihmisarvo on myös kulttuurisidonnaista.

Itse asiassa instrumentaalinenkin ihmisarvo voidaan lukea subjektiiviseen ihmisarvoon. Toisin sanoen on vain subjektiivista ihmisarvoa.

Mielenkiintoinen ajatus, mutta vaikeasti todennettavissa. Mitä esimerkiksi tarkoittaisi, jos sinun  mielestäsi ihmisellä ei olisi mitään itseisarvoa? Sinulla itselläsikään ei silloin ihmisenä olisi itseisarvoa, eikä syntyneellä lapsellakaan olisi itseisarvoa. Väittäisin, että tuollainen tila voisi toteutua ainoastaan rajatapauksissa. Kyse ei ole sopimuksesta, vaan lähinnä ihmisen ominaisuudesta antaa ihmisyydelle itseisarvo. Ihmisille yhteinen ominaisuus ei siis ole esitetyllä tavalla subjektiivinen.

Esimerkkisi orjuudesta ei ole osoitus ihmisarvon puuttumisesta tai sen kulttuurisidonnaisuudesta, vaan se on osoitus siitä miten ihmisiä ei ole pidetty yhdenvertaisina. Joissakin tapauksissa ihmisyys on myös määritelty siten, ettei tiettyjen etnisten ryhmien edustajia ole pidetty ihmisinä. Tällöin heidän ihmisarvonsa on voitu sivuuttaa.

Tuo ei pidä paikkaansa, sillä ihmisen hyödyllisyyttä yhteiskunnalle tulee tarkastella potentiaalina, eikä tiettyyn hetkeen sidottuna. Lapsilla on erittäin suuri hyödyllisyyspotentiaali.

Lapsen instrumentaalisesta hyödyllisyyspotentiaalia voisi arvioida myös sillä perustella, että lapsesta voi tulla esimerkiksi rikollinen tai työkyvytön. Kommentissahan esitettiin – juuri lainaamasi kohdan jälkeen - miten aikuisen ammattilaisen mamun instrumentaalinen potentiaali olisi suurempi, koska resursseja hänen kasvattamiseen ei käytettäisi. Aikuisen ammattilaisen kohdalla rikollisuuteen tai työkyvyttömyyteen taipuvaisuus voitaisiin myös karsia maahantuomisvaiheessa. Lapsen kohdalla tällaista instrumentaalisti epätoivottavaa potentiaalia ei vastaavasti voisi karsia.

Siksi esim. Kiinassa lapsi hankitaan usein vanhuuden turvaksi.

Kiinan esimerkkisi ei liity instrumentaalisiin arvoihin, vaan kiinalaisten perhearvoihin, missä vanhempia arvostetaan ja heistä pidetään huolta.

Jos lapset olisivat hyödyllisyydeltään vain negatiivisia, niin yhteiskunnan ei kannattaisi kannustaa lasten tekoon, mikä ei kuulosta oikealta päätelmältä.

Yhteiskuntamme ei toimi instrumentaalisten arvojen periaatteella, joten totta kai puhtaasti  instrumentaalien arvojen perusteella tehty päätös kuulostaa huonolta. Niin se tekee minustakin. Tuo kuitenkin näyttäisi olevan seuraus esitetyistä instrumentaaleista arvoista, joiden mukaan kukaan ei varmasti haluaisi elää.

[Timo Rainela]

Ihmisen itseisarvo on sovittu asia, mikä tekee siitä subjektiivisen. Ei ole mitään estettä että sovittaisiin toisin.

Onko tietoni hatara, vai eikö näin juuri tehty 1948 siellä rapakon takana.

Amisjätkä

Kiinan esimerkkisi ei liity instrumentaalisiin arvoihin, vaan kiinalaisten perhearvoihin, missä vanhempia arvostetaan ja heistä pidetään huolta.

Löysää tietämättömyyttä ja humanismin lettosuolla taapertamista.
Siellä (Kiinassa ja Aasiassa esimerkiksi) lapset pannaan hoitamaan ne vanhemmat, ei heidän halukkuuttaan siihen kysytä.

[Kimmo Pirkkala]

Mitä esimerkiksi tarkoittaisi, jos sinun  mielestäsi ihmisellä ei olisi mitään itseisarvoa? Sinulla itselläsikään ei silloin ihmisenä olisi itseisarvoa, eikä syntyneellä lapsellakaan olisi itseisarvoa.

No juuri näin. Ei minulla ole mitään muuta arvoa kuin se, mitä minä ja minut tuntevat ihmiset minulle antavat. Jos kukaan ei tuntisi, eikä tietäisi minusta mitään ja itse makaisin parantumattomasti koomassa tiedostamatta olemassaoloani, niin mitä arvoa minulla olisi? Ei mitään.

Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ihmiselämällä olisi arvoa. Subjektiivinen arvo voi olla ihan yhtä hyvää, jaloa ja voimakasta, vaikkei sitä itseisarvona pidetäkään.

Kyse ei ole sopimuksesta, vaan lähinnä ihmisen ominaisuudesta antaa ihmisyydelle itseisarvo.

No juuri näin #2. Tuotahan minä juuri tarkoitan subjektiivisuudella, eli ihminen antaa ihmisarvon. Se ei tule tyhjästä. Ei voi olla arvoa, ellei kukaan arvosta.