Paljonko rahaa Tekesille?

[Atte Saarela]

Pitäisikö valtion rahoittaa enemmän suomalaisia kasvuyrityksiä ja tuotekehityshankkeita, vai vähemmän, vai pitäisikö Tekes lakkauttaa?

Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa, itse jättäisin mieluummin maksamatta. Yksityisellä sektorilla rahat kasvaisivat paremmin sijoitettuna enemmän korkoa ja ehkäpä osa niistä päätyisi ennen pitkää paremmin hoidettuihin yksityisiin sijoitusyhtiöihin.

[hoxpox]

Huom. Allaoleva viesti voi loukata Tekesissä työskenteleviä.

--

Tekesin toiminnan yksi suurimmista haasteista on kilpailun vääristyminen.

Jos joku yritys saa Tekesiltä tukea jonkun teknologian kehitykseen, vääristää se kilpailutilannetta samalla alalla toimiviin muihin yrityksiin. Mikäli näin käy kilpailevat ja tukea saamattomat yritykset todennäköisesti valittavat asiasta.

Tekes on ratkaissut kilpailunvääristymisongelman veronmaksajien kannalta mielenkiintoisella tavalla, tukirahat jaetaan sellaisessa muodossa että niistä ei ole vastaanottaville yrityksille juurikaan hyötyä. Tällöin kilpailukaan ei luonnollisesti vääristy.

Tekes jakaakin rahansa erilaisiin verkostoitumisseminaareihin, kansainvälistymisselvityksiin ja yhteistyöprojekteihin joissa osapuolina ovat yritykset, yliopistot sekä tutkimuslaitokset. Käytännössä tälläisestä toiminnasta jää tulokseksi vain turhanpäiväisiä raporttinivaskoja, vaikkakin seminaareissa ja palavereissa istuminen varmasti onkin rentouttavaa vaihtelua työnteolle. Tekes-tukien saaminen ja niiden käytön seuranta ovat myös byrokraattisia prosesseja, joihin käytetty työaika useissa tapauksissa mitätöi sen viimeisenkin hyödyn mitä yritys voisi tuista saada.

Erityismaininnan edellämainituista hyödyttömistä hankkeista ansaitsevat ohjelmistoalan tuotekehitysprojektit jotka toteutetaan yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten on käytännössä hyvin vaikea perustaa bisnestään ohjelmistotuotteelle jonka kehittäjä ei ole yrityksen palveluksessa, sillä tuotteen jatkokehitys tulee olemaan tällöin hankalaa. Tekesissä on ymmärretty tämä ja senpä takia tälläiset projektit ovat kilpalua vääristämättöminä Tekesin erityisessä suosiossa.

Tekes on apteekkialan kilpailunrajoitusten ja vastaanottokeskusbisneksen ohella hyvä esimerkki Suomea vaivaavasta eturyhmäpolitikoinnista. Pienen eturyhmän elanto on kiinni jostain suurta yleisöä haittaavasta toiminnasta, mutta toimintaa on vaikea saada lopetettua sillä suuri yleisö ei ymmärrä että heitä kusetetaan, eikä poliitikoillakaan ole näinollen intressejä lopettaa älyttömyyttä.

Kirjoittaja on saanut ohjelmistoyritykselleen Tekes-tukea.

[Atte Saarela]

Esim. Timo Soini taas vaati 4.4. pitämässään puheessa valtiota antamaan lisää rahaa suomalaisille yrityksille (eli esim Tekesille), jotta talous saataisiin taas nousuun..

Olisikin mielenkiintoista väitellä tästä niiden ihmisten kanssa jotka kannattavat tällaista politiikkaa..

Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kyllä tekes tukea saa yritykset suoraankin tuotekehitykseen esim.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article90189.ece?page=7
(ja jos hyvin menee niin tätä rahaa näkyy myös omassa lompakossani)

[Atte Saarela]

Kyllä tekes tukea saa yritykset suoraankin tuotekehitykseen esim.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article90189.ece?page=7
(ja jos hyvin menee niin tätä rahaa näkyy myös omassa lompakossani)

Mutta saadakseen tätä tukea yritykset joutuvat käyttämään aika paljon työaikaa esimerkiksi piirtääkseen hienoja kuvia Tekesin hakemuspapereihin. On olemassa jopa konsultteja, jotka ovat erikoistuneet Tekes-hakemusten tekoon. Tekes-hakemusten teko ja käsittely syö siis kokonaisuudessaan aika paljon resursseja. On syytä pohtia, onko tämä kokonaisuudessaan kansantaloudelle edullista erityisesti kun Tekes ei varmaankaan sijoita rahoja yhtä hyvin kuin esim. yksityiset pääomasijoittajat. Lisäksi tietysti jo edellä mainittu kilpailua vääristävä vaikutus.

[RP]

Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

Käytetään sitä tosin Yhdysvalloissakin (niin kuin kai jokaisessa kohtuullisen kehittyyneessä yhteiskunnassa) yhteiskunnan varoja tieteellisen ja tekniseen tutkimustoimintaan

(ottamatta muuten kantaa Tekesin toimintaan)

[Atte Saarela]

Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

Käytetään sitä tosin Yhdysvalloissakin (niin kuin kai jokaisessa kohtuullisen kehittyyneessä yhteiskunnassa) yhteiskunnan varoja tieteellisen ja tekniseen tutkimustoimintaan

(ottamatta muuten kantaa Tekesin toimintaan)

Totta, mutta Yhdysvalloissa sitä ei kai jaeta suoraan yrityksille vaan annetaan yliopistoille..? (Tosin valitettavia poikkeuksia sielläkin kai on, esim konkurssivaarassa olevat firmat)

Rahan antaminen yliopistoille onkin järkevämpää, koska yliopistojen tutkimushankkeet eivät usein ole suoraan voittoa tavoittelevia, joten yksityisellä sektorilla ei välttämättä löydy niiden rahoittamiseen kiinnostusta.

[hoxpox]

Maataloustukipolitiikasta väitellessä kuulee usein myös argumentin että maataloustukia jaetaan jokaisessa maailman valtiossa (paitsi Singaporessa ja Hong Kongissa). Jokaisessa maailman valtiossa esiintyy todennäköisesti myös korruptiota, mutta ei tämä tietenkään ole peruste miksi sitä pitäisi esiintyä myös Suomessa.

Itse pidän yrityksille jaettavia elinkeinotukia paitsi heikkona rahankäyttönä, myöskin yrittäjiä demoralisoivana toimintana. Yrittäminen on kilpailua toisia vastaan, ei siinä tule antaa epäreiluja tukia kenellekään. Ei juoksukilpailuissakaan anneta etumatkaa, kukaan itseään kunnioittava urheilija ei sellaista hyväksyisi.

Mielestäni on ihan oikein että henkiöitä, joilla on vaikeuksia elättää itseään tuetaan valtion toimesta. Samoin voin ymmärtää että monien mielestä Suomeen tulee ottaa paljon turvapaikanhakijoita, ja heitä tulee kohdella hyvin. Näillä toimenpiteillä sentään autetaan joitain ihmisiä.

Mutta sitä on vaikea ymmärtää että Suomen tulisi käyttää 500 miljoonaa vuosittain Tekesin kautta jaettaviin yritystukiin, joiden hyöty on jokseenkin kyseenalainen, demoralisoivalta vaikutukseltaan jopa negatiivinen.

Käytetään sitä tosin Yhdysvalloissakin (niin kuin kai jokaisessa kohtuullisen kehittyyneessä yhteiskunnassa) yhteiskunnan varoja tieteellisen ja tekniseen tutkimustoimintaan

(ottamatta muuten kantaa Tekesin toimintaan)

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

[Atte Saarela]

Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

Kokonaisuutena Yhdysvalloissa biotekniikka-alalla menee kuitenkin selvästi paremmin kuin Euroopassa eikä siellä tietääkseni ole mitään vastaavaa virastoa kuin Tekes.

[asaura]

Minulla on varsin hatara käsitys USAn kuvioista, mutta kaiketi tuo NSF antaa rahaa perustutkimukseen eikä tuotekehitykseen. Amerikassa on toimiva kapitalistinen järjestelmä tuoteprojektien rahoitukseen ja siksi siihen ei tarvita valtion massia. Suomessa ei ole juurikaan kapitalisteja ja niinpä Tekesin rahaa hinkuu jokainen.

[Atte Saarela]

Kokonaisuutena Yhdysvalloissa biotekniikka-alalla menee kuitenkin selvästi paremmin kuin Euroopassa eikä siellä tietääkseni ole mitään vastaavaa virastoa kuin Tekes.

Ai ei vai?

http://www.nsf.gov/index.jsp

"About the National Science Foundation

The National Science Foundation (NSF) is an independent federal agency created by Congress in 1950 "to promote the progress of science; to advance the national health, prosperity, and welfare; to secure the national defense..." With an annual budget of about $6.06 billion, we are the funding source for approximately 20 percent of all federally supported basic research conducted by America's colleges and universities. In many fields such as mathematics, computer science and the social sciences, NSF is the major source of federal backing."

Ai joo, kiitos oikaisusta.

Asukaslukuun suhteutettuna NSF:n budjetti on kuitenkin vain murto-osa siitä mitä Tekesin. (n. 6 miljardia dollaria v. 2008)

[xor_rox]

Kansantaloustieteiden keskeisimpiin termeihin kuuluu tuottavuus ja sen nousu. Nyt kun Tekes tukee esimerkiksi PK-teollisuudessa toimivia IT-alan yrityksiä, se samalla tukee tuottavuuden kehitystä Suomessa.

Mekaniikka tuon taustalla on hyvin yksinkertainen. IT-yritys kehittää Tekesin avulla ohjelmistotuotteita, joilla teollinen yritys voi nostaa tuottavuuttaan. Näiden sovellusten leviäminen suomalaisessa teollisuudessa nostaa keskimäärin kansantalouden tuottavuutta paljon Tekesin antamaa tukea enemmän.

Sama ilmiö toivottavasti nähdään myös julkisella puolella lähivuosina.

Miten Tekes-tukien antaminen esim. Nokialle edistää kansantaloutta, ei ole noin yksinkertaista. Lähinnä tulee mieleen, että jos kilpailevat maat tekevät näin teknologiateollisuudessa, ei Suomelle jää juuri vaihtoehtoja.

[Atte Saarela]

Asukaslukuun suhteutettuna NSF:n budjetti on kuitenkin vain murto-osa siitä mitä Tekesin. (n. 6 miljardia dollaria v. 2008)

Joo, koska NCI, NCER, NIH ja lukuisat muut jakavat rahoitusta myös.

No joo, totta, NIH:in ja sen aliorganisaatioiden vuotuinen budjetti on noin 28 miljardia dollaria eli aika paljon kyllä..

Ehkäpä rahat tulevat tehokkaammin käytetyiksi Yhdysvalloissa, koska ne myönnetään suureksi osaksi yksityisellä sektorilla toimiville yliopistoille..

[Atte Saarela]

NIH:istä vielä, kotisivujen mukaan 80% tuosta 28 miljardin budjetista jaetaan yliopistoille ja muille tutkimuslaitoksille ja 10% NIH:in omaan tutkimukseen.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa budjetista menee yritysten tuotekehitysprojekteihin, mutta veikkaisin, että aika pieni..

[Pönni]

Onhan se tehokasta ollut se USAn talous.
Yksityissektori käsi ojossa valtiolta kerjäämässä ihmisten verorahoja.

[Atte Saarela]

Onhan se tehokasta ollut se USAn talous.
Yksityissektori käsi ojossa valtiolta kerjäämässä ihmisten verorahoja.

Pankkikriisi on taas ihan eri kysymys, mutta teknologian kehityksen suhteen Yhdysvaltojen talous toimii kyllä erittäin tehokkaasti.

[Atte Saarela]

NIH:istä vielä, kotisivujen mukaan 80% tuosta 28 miljardin budjetista jaetaan yliopistoille ja muille tutkimuslaitoksille ja 10% NIH:in omaan tutkimukseen.

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuri osa budjetista menee yritysten tuotekehitysprojekteihin, mutta veikkaisin, että aika pieni..

Sulla on paljon väitteitä, luuloja ja veikkauksia aiheesta julkinen tutkimus- ja tuotekehitystuki, mutta aika vähän perusteltuja faktoja. Nuo "muut tutkimuslaitokset" ovat yrityksiä, samoin suurin osa yliopistoista. Jos kyse on enemmän perustutkimuksesta, sekin tukee välillisesti yritysten tuotekehitystä. Käytettäväksi sitä tietoa etsitään eikä pelkästä tutkimisen ilosta.

Valitettavasti tilastoja siitä kuinka suuren osan NSF ja NIH jakavat tuotekehitysprojekteihin tuntui olevan hieman hankala löytää.

Valtion rahoitus perustutkimukseen onkin kannatettavaa, koska pääomasijoittajat eivät useinkaan halua rahoittaa perustutkimusta johtuen siitä, että sen tuloksia on usein vaikeampi muuttaa suoraan rahaksi siten, että perustutkimuksen tekijä hyötyisi.

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

[xor_rox]

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

Mielestäni yksinkertaistat asioita. Pääomasijoitus on yritykselle sama kuin laittaisi pommin penkin alle. Jos tavoitteet eivät toteudu määräajassa, käy huonosti.

Tuo malli sopii hyvin Jenkkeihin, mutta täällä Suomessa tuotekehitysprojektit ovat usein erittäin pitkäjänteisiä ponnistuksia, joille kyseinen malli saattaa aiheuttaa todella suuria ongelmia.

Yritysrahoituksen tehokkuus on oikeasti erittäin hankala mittari.

[hoxpox]

Valitettavasti tilastoja siitä kuinka suuren osan NSF ja NIH jakavat tuotekehitysprojekteihin tuntui olevan hieman hankala löytää.

Valtion rahoitus perustutkimukseen onkin kannatettavaa, koska pääomasijoittajat eivät useinkaan halua rahoittaa perustutkimusta johtuen siitä, että sen tuloksia on usein vaikeampi muuttaa suoraan rahaksi siten, että perustutkimuksen tekijä hyötyisi.

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

Yhdysvalloissa (kuten monessa muussakin maassa) käytetään valtavasti rahaa lobbaukseen ja olisikin pieni ihme jos yritykset eivät lobbaamalla saisi poliitikkoja myöntämään itselleen elinkeino-/kehitys-/maatalous- tai muita tukia. Lobbaamalla yritykset saavat usein poliitikkoja säätämään myös kyseisiä yrityksiä suosivia kilpailunrajoitusasetuksia.

Mielestäni se, että muissa maissa on korruptiota, kilpailua vääristäviä elinkeinotukia tai kilpailunrajoitusasetuksia, ei ole järkevä peruste sille että Suomessa täytyisi olla olemassa valtion virasto joka rahoittaisi mitään näistä mainituista toiminnoista.

Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

[xor_rox]

Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Tuossa nyt ei ole kansantalouden näkökulmasta mitään järkeä. Rajaamalla valtion rahoitus "julkishallintoon ja yleishyödyllisten asioiden kehittämiseen" jää huomoimatta erittäin suuri tuottavuuden kehityspotentiaali, joka liittyy yksityissektorin teolliseen tuotantoon. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tuo olisi erittäin vahingollista.

[Atte Saarela]

Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Kyllä valtion tukema perustutkimus on ihan järkevää myös sellaisilla aloilla joilta kaupallisia sovelluksia löytyy, johtuen juuri siitä, että niitä kaupallisia sovelluksia on etukäteen mahdotonta arvioida.

[Atte Saarela]

Sen sijaan tuotekehitysprojekteja yksityiset pääomasijoittajat rahoittavat usein tehokkaammin.

Mielestäni yksinkertaistat asioita. Pääomasijoitus on yritykselle sama kuin laittaisi pommin penkin alle. Jos tavoitteet eivät toteudu määräajassa, käy huonosti.

Tuo malli sopii hyvin Jenkkeihin, mutta täällä Suomessa tuotekehitysprojektit ovat usein erittäin pitkäjänteisiä ponnistuksia, joille kyseinen malli saattaa aiheuttaa todella suuria ongelmia.

Yleensä ottaen sijoittajien liian lyhyt aikahorisontti voi kyllä olla ongelma.

Mutta eikö Yhdysvalloista löydy vielä pitkäjänteisempiä projekteja kuin Suomesta..?

[hoxpox]

Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Tuossa nyt ei ole kansantalouden näkökulmasta mitään järkeä. Rajaamalla valtion rahoitus "julkishallintoon ja yleishyödyllisten asioiden kehittämiseen" jää huomoimatta erittäin suuri tuottavuuden kehityspotentiaali, joka liittyy yksityissektorin teolliseen tuotantoon. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tuo olisi erittäin vahingollista.

No jos uskoo että markkinatalous on tehokkaampi järjestelmä kuin suunnitelmatalous, niin silloin todennäköisesti myös vastustaa tuotekehityspanostusten kierrättämistä valtion viraston kautta. Eli tuotekehityspanokset voidaan jättää suoraan yrityksille laskemalla yritysveroja.

[xor_rox]

Yleensä ottaen sijoittajien liian lyhyt aikahorisontti voi kyllä olla ongelma.

Mutta eikö Yhdysvalloista löydy vielä pitkäjänteisempiä projekteja kuin Suomesta..?

Varmasti löytyykin, erilaisten sopimusmallien kirjo Jenkeissä on varmasti laaja.

Suomessa pääomasijoituksiin liittyvät (osakas)sopimukset noudattavat (tietojeni ja kokemukseni mukaan) melko samaa mallia, joka asettaa sijoitettavan yrityksen melkoisen hankalaan asemaan, mikäli rajua kasvua ei saavuteta (yleensä) 4 vuoden kuluessa. Sopimuksen tavoitteet yleensä edellyttävät lähes täydellistä liiketoimintamallin muutosta.

Suomalaiset hitech -yritykset ovat tuosta näkökulmasta epäilemättä liian ujoja, mutta toisaalta täältä käsin maailman valloittaminen ei ole kovin yksinkertainen juttu. Suomalaisen pääomasijoittajan "ruiske" on usein myös niin pieni, ettei sillä juuri hullua hurskaammaksi tule (ellei anna 51% äänivallasta).

Tässä kohtaa kannattaisi kuunnella konkareita, kuten F-Securen tai Nethawkin perustajia, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti katsoen isoja liiketoimintoja ilman suurempia pääomasijoituksia. Puhtaasti pääomasijoiuksiin perustuneet projektit ovat yleensä menneet kiville. On toki hyviäkin esimerkkejä, mutta ne ovat niin harvassa, että en osaa suositella sitä polkua monellekaan teknologiayritykselle.

Asia ei ole mustavalkoinen, ilman muuta pääomasijoitus kannattaa esimerkiksi tilanteessa, että sinulla on loistava teknologinen innovaatio, mutta ei resursseja viedä sitä maailmalle. Siinä tapauksessa ehdotan, että haet sen sijoittajan suoraan Jenkeistä.

[xor_rox]

Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Tuossa nyt ei ole kansantalouden näkökulmasta mitään järkeä. Rajaamalla valtion rahoitus "julkishallintoon ja yleishyödyllisten asioiden kehittämiseen" jää huomoimatta erittäin suuri tuottavuuden kehityspotentiaali, joka liittyy yksityissektorin teolliseen tuotantoon. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta tuo olisi erittäin vahingollista.

No jos uskoo että markkinatalous on tehokkaampi järjestelmä kuin suunnitelmatalous, niin silloin todennäköisesti myös vastustaa tuotekehityspanostusten kierrättämistä valtion viraston kautta. Eli tuotekehityspanokset voidaan jättää suoraan yrityksille laskemalla yritysveroja.

Tuo on näkökulma, josta on jonkin verran keskusteltu. Poliittisesti se lienee liian kova pala purtavaksi. Toisaalta siinä on se ongelma, että innovaatioyritys saattaa tehdä tappiota ensimmäiset vuotensa, jolloin mitään tukea ei tule.

En kuitenkaan näe suurempia ongelmia nykyisessä järjestelmässä, jossa valtio tukee tuottavuutta lisäävää teknologiaa.

[TiuskeaRakki]

Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

No en kyllä vouhottaisi USAn taloudesta yhtään... pankkisektori (vielä aiemmin jotain 24% BKT:sta finanssia) on konkassa, teollisuus on muuttanut muualle, kauppatase alijäämäinen, budjettivaje menee ennätykseen, työttömyys joidenkin arvioiden mukaan efektiivisesti 15%, peruskoulutus kuralla, terveydenhuolto niin ja näin jos satut olemaan töissä, yksilö aika tyhjän päällä noin yleisesti ottaen ja varallisuus kertynyt 1% käsiin... aika sitoutunut ideologi kyllä olet.

Totta, mutta Yhdysvalloissa sitä ei kai jaeta suoraan yrityksille vaan annetaan yliopistoille..? (Tosin valitettavia poikkeuksia sielläkin kai on, esim konkurssivaarassa olevat firmat)

Älä unohda että USAssa on tämä ns. military-industrial complex, jonka kehitysprojekteihin saadaan upotettua loputtomasti rahaa.

[xor_rox]

Huom. Allaoleva viesti voi loukata Tekesissä työskenteleviä.

--

Tekesin toiminnan yksi suurimmista haasteista on kilpailun vääristyminen.

Jos joku yritys saa Tekesiltä tukea jonkun teknologian kehitykseen, vääristää se kilpailutilannetta samalla alalla toimiviin muihin yrityksiin. Mikäli näin käy kilpailevat ja tukea saamattomat yritykset todennäköisesti valittavat asiasta.

Tekes on ratkaissut kilpailunvääristymisongelman veronmaksajien kannalta mielenkiintoisella tavalla, tukirahat jaetaan sellaisessa muodossa että niistä ei ole vastaanottaville yrityksille juurikaan hyötyä. Tällöin kilpailukaan ei luonnollisesti vääristy.

Tekes jakaakin rahansa erilaisiin verkostoitumisseminaareihin, kansainvälistymisselvityksiin ja yhteistyöprojekteihin joissa osapuolina ovat yritykset, yliopistot sekä tutkimuslaitokset. Käytännössä tälläisestä toiminnasta jää tulokseksi vain turhanpäiväisiä raporttinivaskoja, vaikkakin seminaareissa ja palavereissa istuminen varmasti onkin rentouttavaa vaihtelua työnteolle. Tekes-tukien saaminen ja niiden käytön seuranta ovat myös byrokraattisia prosesseja, joihin käytetty työaika useissa tapauksissa mitätöi sen viimeisenkin hyödyn mitä yritys voisi tuista saada.

Erityismaininnan edellämainituista hyödyttömistä hankkeista ansaitsevat ohjelmistoalan tuotekehitysprojektit jotka toteutetaan yhteistyössä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yritysten on käytännössä hyvin vaikea perustaa bisnestään ohjelmistotuotteelle jonka kehittäjä ei ole yrityksen palveluksessa, sillä tuotteen jatkokehitys tulee olemaan tällöin hankalaa. Tekesissä on ymmärretty tämä ja senpä takia tälläiset projektit ovat kilpalua vääristämättöminä Tekesin erityisessä suosiossa.

Tekes on apteekkialan kilpailunrajoitusten ja vastaanottokeskusbisneksen ohella hyvä esimerkki Suomea vaivaavasta eturyhmäpolitikoinnista. Pienen eturyhmän elanto on kiinni jostain suurta yleisöä haittaavasta toiminnasta, mutta toimintaa on vaikea saada lopetettua sillä suuri yleisö ei ymmärrä että heitä kusetetaan, eikä poliitikoillakaan ole näinollen intressejä lopettaa älyttömyyttä.

Kirjoittaja on saanut ohjelmistoyritykselleen Tekes-tukea.

Olen erittäin eri mieltä. Menemättä syvemmälle ylläolevan kirjoituksen älyttömyyksiin, niin pidetään nyt hemmetti vastaaottokeskusbisnes tästä erittäin tärkeästä innovaatiotoiminnan tukemisesta erillään. Niillä ei oikeasti ole mitään tekemistä keskenään. Jokainen, joka vähänkin käyttää aivojaan, ymmärtää tuon eron.

Voihan hattivatti.

[rontti4]

Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

Tuossa Biotien tapauksessa(kin) rahaa on kaadettu suoraan Kankkulan Kaivoon.

Yritystuet on lopettava. Samoin sosiaalitukien viidakko on purettava.

[Pönni]

Onhan se tehokasta ollut se USAn talous.
Yksityissektori käsi ojossa valtiolta kerjäämässä ihmisten verorahoja.

Pankkikriisi on taas ihan eri kysymys, mutta teknologian kehityksen suhteen Yhdysvaltojen talous toimii kyllä erittäin tehokkaasti.

Saarela taitaa ajatella kaiken erillisinä saarekkeina ilman syyseuraussuhteita. Satumaassakos sitä asustellaan ja pilvilaivoilla liikutaan, utopiasta haaveillaan?

Kyllähän se aikuistenoikeesti niin on että kaikki vaikuttaa kaikkeen ja yksityissektorillakaan se voitto ei tyhjästä tule. Toki niin että kun on halpatyövoimaa, kun on kehitysmaita mihin voi siirtää tuotantoa ja kun on kehitysmaista tai muuten paremmasta elintasosta unelmoivia siirtotyöläisiä, jotka kielitaidottomina, kulttuuria tuntemattomina, jne. voidaan pestata halpatyövoimaksi, juurikin se tuottaa sen ylimääräisen voiton tuotantoprosessiin. Lisäarvostahan ei synny useinkaan mitään voittoa sinällään kun jalostusprosessissa materian tai energian muuttaminen tavara- tai palveluhyödykkeeksi tuottaa vain katteen uudelle, ikäänkuin siemenviljalle.

Reaalimaailmassa omaisuuden ja tietenkin niiden ihmisten, jotka osallistuvat sen ylläpitoon, niitten arvon säilyttämiseen jo sinällään kuluu paljon rahaa ja aikaa.
Voitot, ne "tyhjästä nyhjästyt", ne on tehty valtaosin käyttämällä hyväksi lainsäädännön puutteita kun resurssit ei riitä pelkkään epärehellisten juonittelijoiden kyttämiseen.
Toki totuus perässä kulkee ja valheella on lyhyet jäljet.

En ota tässä nyt mitään moraalista kantaa yksilö tai valtiotasolla tai muutenkaan. Minähän en usko mihinkän hyvä/paha asetelmaan. Kaikki ihmiset on vajavaisia ja toistaiseksi sosiaalinen oleminen antaa etumatkaa kieroille paskiaisille. Ei se silti sitä tarkoita etteikö tutuus julki aina tule vaikka miten venkoilis.
Suomi on aikoinaan ollut kehitysmaa. Suomen kielen asema Ruotsin vallan aikaan, sitten Venäjän, lapsipuolen asemahan se on ollut. Altavastaajan. Nyt kun on päästy itsenäisyyden makuun niin herroja nousee kuin sieniä sateella.
Ja valtakieli alkaakin olla enkku.
Ikäänkuin itsenäisyys oli ja meni kun raha on muka kasvoton eikä sillä muka ole äidinkieltä tai isänmaata.

Telepatialla ei taida kuitenkaan Aasian markkinoilla pärjätä? Jos/kun ei osaa paikallista kieltä ja erityisesti sen rivien välejä, tapa- ja käytöskulttuuria, jos ei osaa olla kohtelias ja nöyrä, jää kyllä äkkiä kaupat tekemättä vaikka olis kuinkakin hyvä tuote tarjolla.

Englannin kieltähän se raha on pitkän aikaa ymmärtänyt ja totellut mutta miten käy läntisen pallonpuoliskon jos sitä ei suostutakkaan käyttämään kaupankäynnissä tai edes tieteessä?
Jos valtiolta loppuu rahat, jos peruskouluun ei enää ole varaa, jos lapset ei opi lukemaan ja kirjoittamaan - miten sellainen valtio kykenee huolehtimaan infrastaan ja miten mistään muustakaan muuttumatta kehitysmaaksi?

Ei yksityis-sektorilla ole rahkeita samaan kuin julkishallinnollisella.
Feodaalisysteemi ei olisi kukistunut mikäli se olis ollut elinvomainen ja vahvin. Sen heikkous on luokkajako, jossa valta on keskittynyt omistavalle luokalle.
Feodaalisysteemi on kapitalismia.
Kapitalismi ilman soiaalista aspektia, ilman demokratiaa, se on yhteiskuntana torso ja johtaa heposti kapinointiin kun kaikki ei pääse vaikuttamaan tasa-arvohakuisesti itseään koskeviin kysymyksiin.

Ihminen ei ole mikään kone.
Ihminen ei ole kasvoton pelinappula mitä voi joku toinen siirellä kuin sätkynukkea. Pitää ymmärtää ja hyväksyä ihmisen persoona, kyky kommunikoida, ilmaista itseään, ja pyrkiä sitten vuorovaikuttamaan yksilön kanssa - ei niin että niputetaan jonkin etnisen, kulttuurisen, uskonnollisenm, tms. perusteella ja alistettuina kohdellaan kuin alamaisia kysymättä kuulematta.

Anteeksi inhimillinen puheeni mutta yhteiskunta on nykyihmiselle tärkeä ympäristö ja verkosto. Ilman sitä yksilö on aika avuton.
Toki voidaan toimia klaaneina ja heimoina ja muuttaa maakuoppaan. Se olis sivistyksen the end.

Se että Tekes "hukkaa rahaa", jos hukkaa, se voi johtua siitä että liian paljon yksilöitä pääsee kuppaamaan sieltä rahaa, josta eivät ole tulosvastuussa. Hyvävelirotaryt jakaa toinen toisilleen rahaa, joka on saatu myymällä valtion omaisuutta. Siellä voikin muhia sievoinen kupla. Rahat on sijoitettu kansainväliseen bisnekseen ja eräänä päivänä huomataan että hitsinkäinen, kassan pohja näkyy ja Suomesta on rahat loppu. Peruskouluja aletaan lakkauttaa ja se siitä.

Muututaan kehitysmaaksi jälleen.. ehkä..
Mitään paniikkia siitä ei synny. Mä muistan ihan hyvin ne kehitysmaa-ajat enkä o ehtinyt täältä köyhyydestäni vihreelle oksalle vieläkään..  Kun istuu itte kutomansa maton reunalla ei korkeelta putoo..
Sääliks käy niitä jotka on syntyneet myöhemmin ja jotka on kytketty kiinni koneisiin. Teknologiaan.

Viimeistään nyt olis raja tullut vastaan siinä että optiohanat laitettais kiinni!
Saa nähdä löytyykö yksityissektorilla ahneudelle rajaa itsellisesti vai tarvitaanko siihen valtion painava sana ja löytyykö valtiosta muita kuin utopisteja ja "herroja" joita ei kiinnosta muu kuin kiihottaa sekasortoon ja pyrkiä kalifiksi kalifin paikalle?

Ehkä suomessa ei ole vastavoimaa feodalisteille?
Ehkä ontuva vasemmisto klenkkaa hautaansa ja peijaiset pääsee alkamaan?
Mä en tykkää moisesta mutta en sille mitään voi, jos niin käy.