Paljonko rahaa Tekesille?

[Pönni]

Moni pieni firma on saanut tekes rahaa tuotekehitykseen. Jos tekes rahan jakaminen lopetettaisiin niin pääomaverotusta tulisi muuttaa. Esim tämä puulaaki http://www.biotie.com/ on saanut suoraa avustusta useisiin projekteihin. Varsinkin kun tekes rahalla luodaan korkean työntuottavuuden työpaikkoja niin homma on hyväksyttävää.

Tuossa Biotien tapauksessa(kin) rahaa on kaadettu suoraan Kankkulan Kaivoon.

Voi olla että paljastuu kokonainen kupla? Rahaa on jaettu ehkä vaatimatta riittäviä selvityksiä käyttötarkoituksista ja ilman mitään vakuuksia?

Yritystuet on lopettava. Samoin sosiaalitukien viidakko on purettava.

Meinaat siis että pitäis palata hippulat vinkuen takaisin luolakaudelle tai viidakkoon? Pikkuyksiköihin. Heimoiksi ja klaaneiksi. Pelkkä suku ei ihan riitä. Siihen pitää naida muualta puolisot kun sukurutsan kautta sukuviat korostuu ja kertaantuu. Toki, sitä en tietenkään väitä etteikö sukuhyveetkin voi kertaantua.. mutta sekin voi olla huono, veteen pissitty raja missä ilo muuttuu suruksi. "Liika on liikaa sanoi pässikin kun päätä leikattiin".
Olkoot miten on. Käytännössä nykyihmiset suomessa nai niitä joista tykkäävät eikä ole mitään lakia, jolla vois keitään pakottaa naimaan lapsiaan tai sisaruksiaan, serkkujaan, lähisukuaan.

Aika monetkin ihmiset länsimaissa on pallontallaajia ja naivat ympäri planeettaa. Se on rikkautta se.
Ok.
Aasinsillan kautta asiaan. Sosiaaliturva tai ylipäätään yhteiskunnan rooli tukiverkostona. Lapsethan on se hyvin oleellinen, lie tärkein juttu yhteisössä. Toki joissakin alkuasukasheimoissa kun ei ole sosiaaliturvaa, kun eletään kädestä suuhun, sellaisessa kenties voi olla käytäntönä pula-aikana surmata jälkeläiset ja tiedä vaikka käyttää ravinnoksi ideana että uudet voi aina tehdä tilalle sitten kun tulee taas paremmat oltavat.
Nykyihminen osaa säilöä ja pakastaa, laittaa varoja sivuun. Ei tarvitisis elää kädestä suuhun. Kai?

Nooh.. lapsia ei ainakaan tämänpäivän lainsäädännön nimissä saa murhata ei mistään syystä. Ei ketään muutakaan. Kaikki syntyvät pitää huolehtia ja lisäksi on ollut ideana että kaikki vois omien kykyjensä mukaan kantaa oman kortensa kekoon, siihen yhteiseen, kunnallis, valtio ja nyttemmin EU-tasolla.

Sosiaalisen tukiverkon korvaamista kansalaispalkalla on suunniteltu pitkään kansalaisjärjestöjen taholla. Lakkauttamista kannattaa vain jotkut yksilöt ja siitä viis.
Ongelma kait on siinä että yksilö on yksilö. Yksilöt on erilaisia. Harkinnanvaraa ei voida tyyten purkaa. On erilaisia elämäntilanteita, on sairauksia ja vammoja joista aiheutuu vajaakuntoisuutta ja kykyisyyttä, tapahtuu onnettomuuksia, jne. ja sosiaaliturva yhteiskunnan taholta toimii samoin kuin vakuutuslaitokset. Jotkut ostaa itselleen parempaa sosiaaliturvaa ostamalla vakuutuksia, mutta läheskään kaikki ei yllä varallisuuteen, jossa osteltais kaikkee mitä tarvitaan.

Kyllä tuota kansalaispalkka-asiaa on ruodittu perinjuurin. Mä oon seurannut 30v. siitä käytyä keskustelua. Olin itte SDNL:ssa aikoinani ja meillä se oli yks tärkeimmistä asioista just n. 30v. sitten. Oikeisto oli tiukasti hanttiin. Nythän ei oikeestaan kukaan vastusta sinällään mutta ei vaan löydy oikeaa vaihtoehtoa. Tahtoa olis mutta keinot puuttuu.

Eikä elinkeinopuolella voida jättää yrittäjiä oman onnensa varaan.
Olis järjetöntä heittää rukkaset santaan ja ilmoittaa valtiotasolla että josko nyt vaan ne, joilla on pirusti pääomaa olis ystävällisiä ja harjoittais sitä yritystoimntaa ja muut sitten seisoopi hattu kourassa sivussa ja odottaa että palkataan hommiin. Pöh.

On ihmisiä, joilla on loistavia innovaatioita.
Ei niitä välttämättä ole just niillä, joiden ainoa "hyve" on suunnaton ahneus haalia rahaa. Eikä niinkään voida asennoitua että arvostetaan kyllä yritteliäisyyttä mutta jos joku keksii jotain huippua tai olis pirun ahkera, niin että kaikkien pitäis yksin olla kuin "suo kuokka ja jussi" ja jokainen kaivasi omat ojansa.

Eikös me olla juurikin suomessa edistytty savupiipputeollisuudesta pienimuotoisempaan ja inhimillisempään tuotantoon. Toki niin että paskahommat tekee nyt joku toisarvoisena pidetty. Teknologian on mahdollista vain kun on halpaa työvoimaa jossakin tekemään ne työt, joita ei voida teettää roboteilla.
Ehkä joskus voidaan ja siten ei tarvita ehkä sosiaaliturvaa, mutta eipä ole sitten enää markkinoitakaan ja viimeinen sammuttaa valot.

[Atte Saarela]

Tässä kohtaa kannattaisi kuunnella konkareita, kuten F-Securen tai Nethawkin perustajia, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti katsoen isoja liiketoimintoja ilman suurempia pääomasijoituksia. Puhtaasti pääomasijoiuksiin perustuneet projektit ovat yleensä menneet kiville. On toki hyviäkin esimerkkejä, mutta ne ovat niin harvassa, että en osaa suositella sitä polkua monellekaan teknologiayritykselle.

Asia ei ole mustavalkoinen, ilman muuta pääomasijoitus kannattaa esimerkiksi tilanteessa, että sinulla on loistava teknologinen innovaatio, mutta ei resursseja viedä sitä maailmalle. Siinä tapauksessa ehdotan, että haet sen sijoittajan suoraan Jenkeistä.

Yksityiset pääomamarkkinat toimivat Yhdysvalloissa tehokkaammin osittain siitä syystä, että pääoma jää yksityiselle sektorille eikä veroina esim. Tekesille. Muilta osin Yhdysvaltojen matalampi verotus olisi varmaankin ongelmallista tuoda tänne, mutta pääomamarkkinoilla ohjat tulisi mielestäni antaa yksityiselle sektorille.

[Atte Saarela]

Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

No en kyllä vouhottaisi USAn taloudesta yhtään... pankkisektori (vielä aiemmin jotain 24% BKT:sta finanssia) on konkassa, teollisuus on muuttanut muualle, kauppatase alijäämäinen, budjettivaje menee ennätykseen, työttömyys joidenkin arvioiden mukaan efektiivisesti 15%, peruskoulutus kuralla, terveydenhuolto niin ja näin jos satut olemaan töissä, yksilö aika tyhjän päällä noin yleisesti ottaen ja varallisuus kertynyt 1% käsiin... aika sitoutunut ideologi kyllä olet.

Nyt puhuttiin kuitenkin nimenomaan talousjärjestelmän niistä osista jotka vaikuttavat teknologian kehitykseen, siinä Euroopalla olisi luultavasti opittavaa Yhdysvalloista. Pankkikriisistä ja typeristä sodista en sanonut mitään.

[rontti4]

Meinaat siis että pitäis palata hippulat vinkuen takaisin luolakaudelle tai viidakkoon? Pikkuyksiköihin. Heimoiksi ja klaaneiksi. Pelkkä suku ei ihan riitä. Siihen pitää naida muualta puolisot kun sukurutsan kautta sukuviat korostuu ja kertaantuu. Toki, sitä en tietenkään väitä etteikö sukuhyveetkin voi kertaantua.. mutta sekin voi olla huono, veteen pissitty raja missä ilo muuttuu suruksi. "Liika on liikaa sanoi pässikin kun päätä leikattiin".
Olkoot miten on. Käytännössä nykyihmiset suomessa nai niitä joista tykkäävät eikä ole mitään lakia, jolla vois keitään pakottaa naimaan lapsiaan tai sisaruksiaan, serkkujaan, lähisukuaan.

Pönnin tajunnanvirta osoittaa kuinka eri mieltä Hommassa ollaan.
En katso aiheelliseksi lähteä asiasta väittelemään, sillä ei saavuteta mitään Homman ^^^^ tavoitteelle.

[Pönni]

Tässä kohtaa kannattaisi kuunnella konkareita, kuten F-Securen tai Nethawkin perustajia, jotka ovat rakentaneet kansainvälisesti katsoen isoja liiketoimintoja ilman suurempia pääomasijoituksia. Puhtaasti pääomasijoiuksiin perustuneet projektit ovat yleensä menneet kiville. On toki hyviäkin esimerkkejä, mutta ne ovat niin harvassa, että en osaa suositella sitä polkua monellekaan teknologiayritykselle.

Asia ei ole mustavalkoinen, ilman muuta pääomasijoitus kannattaa esimerkiksi tilanteessa, että sinulla on loistava teknologinen innovaatio, mutta ei resursseja viedä sitä maailmalle. Siinä tapauksessa ehdotan, että haet sen sijoittajan suoraan Jenkeistä.

Yksityiset pääomamarkkinat toimivat Yhdysvalloissa tehokkaammin osittain siitä syystä, että pääoma jää yksityiselle sektorille eikä veroina esim. Tekesille. Muilta osin Yhdysvaltojen matalampi verotus olisi varmaankin ongelmallista tuoda tänne, mutta pääomamarkkinoilla ohjat tulisi mielestäni antaa yksityiselle sektorille.

Elätkö sinä Saarela jossakin unessa?
Missä se USA on jossa yksityiset pääomamarkkinat toimii ylipäätään, tehokkuudesta puhumattakaan?
Mistä sinä puhut?

[Pönni]

Pönnin tajunnanvirta osoittaa kuinka eri mieltä Hommassa ollaan.
En katso aiheelliseksi lähteä asiasta väittelemään, sillä ei saavuteta mitään Homman ^^^^ tavoitteelle.

Et ikäänkuin sano mitään. Pelkkä kuittaus. Mutta sama se. Oon vaan poikkeemassa. Vaikka olis miten hyviä mielipiteitä niin tunkiolla on tunkkasta puhua. 

[Atte Saarela]

Se että Tekes "hukkaa rahaa", jos hukkaa, se voi johtua siitä että liian paljon yksilöitä pääsee kuppaamaan sieltä rahaa, josta eivät ole tulosvastuussa. Hyvävelirotaryt jakaa toinen toisilleen rahaa, joka on saatu myymällä valtion omaisuutta. Siellä voikin muhia sievoinen kupla. Rahat on sijoitettu kansainväliseen bisnekseen ja eräänä päivänä huomataan että hitsinkäinen, kassan pohja näkyy ja Suomesta on rahat loppu. Peruskouluja aletaan lakkauttaa ja se siitä.

Muututaan kehitysmaaksi jälleen.. ehkä..
Mitään paniikkia siitä ei synny. Mä muistan ihan hyvin ne kehitysmaa-ajat enkä o ehtinyt täältä köyhyydestäni vihreelle oksalle vieläkään..  Kun istuu itte kutomansa maton reunalla ei korkeelta putoo..
Sääliks käy niitä jotka on syntyneet myöhemmin ja jotka on kytketty kiinni koneisiin. Teknologiaan.

Viimeistään nyt olis raja tullut vastaan siinä että optiohanat laitettais kiinni!
Saa nähdä löytyykö yksityissektorilla ahneudelle rajaa itsellisesti vai tarvitaanko siihen valtion painava sana ja löytyykö valtiosta muita kuin utopisteja ja "herroja" joita ei kiinnosta muu kuin kiihottaa sekasortoon ja pyrkiä kalifiksi kalifin paikalle?

Ehkä suomessa ei ole vastavoimaa feodalisteille?
Ehkä ontuva vasemmisto klenkkaa hautaansa ja peijaiset pääsee alkamaan?
Mä en tykkää moisesta mutta en sille mitään voi, jos niin käy.

Optiot eivät kuitenkaan ole mitään riistoa vaikka ne luovatkin kateutta..

Ei valtio voi niitä mitenkään estää, eikä kannatakaan.

Optiot -> kannustetaan hyvää johtamista -> tehokkuus -> enemmän veroja -> enemmän varaa maksaa sosiaaliturvaa

[Atte Saarela]

Elätkö sinä Saarela jossakin unessa?
Missä se USA on jossa yksityiset pääomamarkkinat toimii ylipäätään, tehokkuudesta puhumattakaan?
Mistä sinä puhut?

Filosofiasta, maantieteestä tai taloustieteen perusteista voidaan puhua jossain muussa ketjussa.

[Timo Hellman]

Meinaat siis että pitäis palata hippulat vinkuen takaisin luolakaudelle tai viidakkoon? Pikkuyksiköihin. Heimoiksi ja klaaneiksi. Pelkkä suku ei ihan riitä. Siihen pitää naida muualta puolisot kun sukurutsan kautta sukuviat korostuu ja kertaantuu. Toki, sitä en tietenkään väitä etteikö sukuhyveetkin voi kertaantua.. mutta sekin voi olla huono, veteen pissitty raja missä ilo muuttuu suruksi. "Liika on liikaa sanoi pässikin kun päätä leikattiin".
Olkoot miten on. Käytännössä nykyihmiset suomessa nai niitä joista tykkäävät eikä ole mitään lakia, jolla vois keitään pakottaa naimaan lapsiaan tai sisaruksiaan, serkkujaan, lähisukuaan.

Pönnin tajunnanvirta osoittaa kuinka eri mieltä Hommassa ollaan.
En katso aiheelliseksi lähteä asiasta väittelemään, sillä ei saavuteta mitään Homman ^^^^ tavoitteelle.

Jep. Vain yhteen ääneen hymisemällä saadaan tuloksia helposti. "Ommmmmmmmmmmmmmmmmmmm......"

Pönnin tajunnanvirta ei tarjonnut juuri mitään konkreettista asiaan.

Itse olen minarkismiin taipuvaisena sitä mieltä että mitä enemmän rahoituksen tuki kallistuisi yksityisiin rahastoihin ja säätiöihin, sen parempi. Asia on verrannollinen kehitysapuun ja mikrolainoitukseen - jos niihin käytetään vähemmän verorahoja, se surullisen kuuluisa rasismi laskee tuntuvasti osaltaan.

[Yksilö]

Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

[hoxpox]

Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

No jos tästä puolue tulee niin sitten täytyy ottaa kantaa muihinkin asioihin.

[Timo Hellman]

Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

No jos tästä puolue tulee niin sitten täytyy ottaa kantaa muihinkin asioihin.

Puoluetta tästä ei tule, siitä tohtisin lyödä pienen vedon

Minusta tämä aihe on ihan asiallinen. Jos porukka pysyy talousasioista kärryillä, en näe siinä mitään muuta kuin edesauttavaa kehitystä.

[Pönni]

Elätkö sinä Saarela jossakin unessa?
Missä se USA on jossa yksityiset pääomamarkkinat toimii ylipäätään, tehokkuudesta puhumattakaan?
Mistä sinä puhut?

Filosofiasta, maantieteestä tai taloustieteen perusteista voidaan puhua jossain muussa ketjussa.

No joo.. antaa olla. Me ei vissiin ikinä opita ymmärtämään toisiamme. 
Silti kaikkea hyvää ja mukavaa sinulle!

[hoxpox]

Olen erittäin eri mieltä. Menemättä syvemmälle ylläolevan kirjoituksen älyttömyyksiin, niin pidetään nyt hemmetti vastaaottokeskusbisnes tästä erittäin tärkeästä innovaatiotoiminnan tukemisesta erillään. Niillä ei oikeasti ole mitään tekemistä keskenään. Jokainen, joka vähänkin käyttää aivojaan, ymmärtää tuon eron.

Voihan hattivatti.

Jos sinä pystyt vähäisellä aivojen käytöllä erittelemään tuosta Tekesin toimintaa kritisoivasta tekstistä virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia, niin olepa hyvä ja kerro mitä ne ovat. Itselläni kun ei tuo aivokapasiteetti taida ihan riittää.

Tällä hyvässä lykyssä estät sen että joku Tekes-kriittinen poliitikko pääsee jossain vaiheessa heikentämään Tekesin toimintaedellytyksiä tai jopa lopettamaan koko laitoksen.

[Jääpää]

REPLY EKAAN 04+4?


Työ ja elikeinon orja, MITÄ VIKAA, ?? eivoi ..   joo , älä syötä syottiläitä,joka liike, jos se maksaa, yhteiskunnalle melkein kalliimpi kuin kaksi turvaa...ja sen analyysin arvon, annan ehkä jollekin oikealle turvalle....

[Yksilö]

[
Jos sinä pystyt vähäisellä aivojen käytöllä erittelemään tuosta Tekesin toimintaa kritisoivasta tekstistä virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia, niin olepa hyvä ja kerro mitä ne ovat. Itselläni kun ei tuo aivokapasiteetti taida ihan riittää.

Miten apteekkijärjestelmä liittyy Tekesiin? Olet siis sitä mieltä, että lääkkeiden hinnoittelu pitäisi olla vapaata, apteekin perustaminen vapaata vai mitä tarkoitat? Oletko perehtynyt asiaan syvällisemminkin vai heitätkö vaan ihan mutua, mitä Hyysäristä olet lukenut? Sinänsä tämä ei liity mitenkään hommaan, hajoittaa vain keskustelua väärään suuntaan.

[Akateemisesti Nuiva]

Valtion rahoittamalle tutkimukselle voidaan löytää järkiperusteita mikäli näin rahoitettu tutkimus rajataan julkishallinnon toiminnan tai yleishyödyllisten asioiden (joita on mahdotonta kaupallistaa) kehittämiseen. Toisaalta puolueilla on luonnostaan intressejä kehittää julkishallintoa ja esitellä kehitysideoitaan äänestäjille, ja tätä kehitystyötä rahoittamassa on jo olemassa puoluetuki.

Kyllä valtion tukema perustutkimus on ihan järkevää myös sellaisilla aloilla joilta kaupallisia sovelluksia löytyy, johtuen juuri siitä, että niitä kaupallisia sovelluksia on etukäteen mahdotonta arvioida.

Ei pelkästään järkevään vaan suorastaan elinehto. Ei Nokiat ja vastaavat ole ihan puhtaasti firmojen omista t&k -rahoista nousseet.

Täytyy muistaa, että teknisillä aloilla Tekes-rahoitus muodostaa varsin suuren osan ulkopuolisesta rahoituksesta, ja ilman sitä olisi vaikeaa saada yrityksiä mukaan tutkimusprojekteihin. Jos Tekesillä vedettäisiin pillit pussiin, niin silloin myös romahtaisi tämän maan yliopistoissa tapahtuva teknologia-alan tutkimus. Perusvoimavaroille ei juuri pyöritetä muuta kuin opetusta. Akatemian rahoitus on n. puolet Tekesin vastaavasta ja EU-projekteissa hyöty-panos -suhde on kohtuullisen heikko.

[sydäri]

Mitenköhän tämä tekes-avaus liittyy hommaan? Kannattaisiko pysyä vaan ihan perusasiassa eikä ruveta viisastelemaan tällaisista sekundäärisistä asioista. Tämä on juuri sitä homman sivuraiteilta vievää p********antaa.

No jos tästä puolue tulee niin sitten täytyy ottaa kantaa muihinkin asioihin.

Puoluetta tästä ei tule, siitä tohtisin lyödä pienen vedon

Minusta tämä aihe on ihan asiallinen. Jos porukka pysyy talousasioista kärryillä, en näe siinä mitään muuta kuin edesauttavaa kehitystä.

Aiheena tämänkin kuuluisi ehkä peräkammariin??
Asiallista kuitenkin on, että porukka pystyy käsittelemään muitakin asioita, kuin pelkkää Thorssin kritisointia. Samassa nähdään kuinka erimieltä asiasta olevien mielipiteet, eivät lähesty toisiaan, hyvienkään perusteluiden jälkeen.

Omasta mielestäni, Suomen ja Jenkkilän vertailu ei sinänsä ole järkevää.

[Vallin]

Kyllä tekes tukea saa yritykset suoraankin tuotekehitykseen esim.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article90189.ece?page=7
(ja jos hyvin menee niin tätä rahaa näkyy myös omassa lompakossani)

Mutta saadakseen tätä tukea yritykset joutuvat käyttämään aika paljon työaikaa esimerkiksi piirtääkseen hienoja kuvia Tekesin hakemuspapereihin. On olemassa jopa konsultteja, jotka ovat erikoistuneet Tekes-hakemusten tekoon. Tekes-hakemusten teko ja käsittely syö siis kokonaisuudessaan aika paljon resursseja. On syytä pohtia, onko tämä kokonaisuudessaan kansantaloudelle edullista erityisesti kun Tekes ei varmaankaan sijoita rahoja yhtä hyvin kuin esim. yksityiset pääomasijoittajat. Lisäksi tietysti jo edellä mainittu kilpailua vääristävä vaikutus.

Atte, olet täysin oikeassa, että Tekesin toiminnat ovat kyseenalaisia.

Mielestäni Tekes-puuhastelut ovat lähellä suunnitelmataloutta, eli valtion haitallista ja puolueellista sekaantumista yritystoimintaan. Kukaan täyspäinen yrittäjä ei lähde tuntemattomille Tekes-konsulteille paljastamaan parhaita liikeideoitaan. Siksi suurin osa Tekes-hankkeista epäonnistuu tai onnistuu huonosti. Siellä pyöritellään lähinnä huonoja ideoita, tai jaetaan rahaa hankkeisiin, joihin sitä ei saisi antaa (eli vääristetään kilpailua).

Monet suuryritykset käyttävät Tekesiä "veronpalautuskanavana" hakemalla rahaa omiin projekteihinsa vaikka voisivat ne toteuttaa ilman tukeakin.

Tekes-systeemin takana on ilmeisesti jonkinlainen konsultti/poliitikko-verkosto, joka ruokkii itse itseään. Joku arvioi, että Tekes-konsultteja ja -virkamiehiä on jo tuhansia. Iso osa Tekes-rahasta hukkuu siis turhaan byrokratiaan. Rehellisen markkinatalouden kanssa Tekes-touhuilla ei ole juuri mitään tekemistä.

LuovaTampere-hanke on yksi surkea esimerkki Tekes-rahojen haaskauksesta. Hankkeen vetäjät jakavat rahaa toisilleen. Aiheesta oli kirjoitus päivän Aamulehdessä. Toimittajalle ei kerrottu yhtäkään tuottavaksi muodostunutta hanketta/yritystä, mutta rahoitus verovaroista silti jatkuu.

Yrityksiä ei pitäisi muutenkaan "tukea" mitenkään verovaroista, vaan veroratkaisuin ja koulutuksella luoda yritystoiminnalle optimaalinen kasvu- ja toimintaympäristö. Hyvät ideat ja yritykset kyllä löytävät rahoituksen muualta kuin veronmaksajien taskusta.

[JoKaGO]

Miksi Nokia saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? Miksi Metso saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? UPM, m-real, Stora-Enso...?
Eikö voittoa tuottavien yrityksien tarvitsekaan rahoittaa itse tuotekehitystään?

Hyväksyisin valtion tuen pienille aloitteleville yrityksille sekä harkinnanvaraisesti keskisuurille. Starttiraha, sysäystuki, mikä lie olisi nimi, mutta vain, jotta jokin tuotekehitysprojekti saadaan viedyksi loppuun, tuote markkinoille.

Heitänpä vähän bensaa nuotioon: Miksi noita ensinmainittuja suuryrityksiä ei velvoiteta palauttamaan saamiaan tukia, vaikkapa niin, että tukisivat jotain aloittelevaa kummiyritystä summalla, jonka ovat saaneet valtiolta? Tämä kummiyritys kun joskus alkaa tuottaa voittoa, se palauttaisi saamansa tuet omalle aloittavalle kummilleen, jnejne. Tällöin valtion lisäpanostus tähän systeemiin voitaisiin minimoida.

[Jouko]

Kun on Tekesin kaltaisia laitoksia, ei tarvitse ihmetellä miksi talouselämä ei toimi yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa..

No en kyllä vouhottaisi USAn taloudesta yhtään... pankkisektori (vielä aiemmin jotain 24% BKT:sta finanssia) on konkassa, teollisuus on muuttanut muualle, kauppatase alijäämäinen, budjettivaje menee ennätykseen, työttömyys joidenkin arvioiden mukaan efektiivisesti 15%, peruskoulutus kuralla, terveydenhuolto niin ja näin jos satut olemaan töissä, yksilö aika tyhjän päällä noin yleisesti ottaen ja varallisuus kertynyt 1% käsiin... aika sitoutunut ideologi kyllä olet.

Totta, mutta Yhdysvalloissa sitä ei kai jaeta suoraan yrityksille vaan annetaan yliopistoille..? (Tosin valitettavia poikkeuksia sielläkin kai on, esim konkurssivaarassa olevat firmat)

Älä unohda että USAssa on tämä ns. military-industrial complex, jonka kehitysprojekteihin saadaan upotettua loputtomasti rahaa.

Suomeksi sotateollinen klusteri. Meillä taasen toimii maahanmuuttoteollinen klusteri. Miettiä sopii, kumman suoltamat innovaatiot tuottavat enemmän kansallista hyötyä. Kumpikin rasittaa julkista taloutta. Olisiko olemassa kolmaskin vaihtoehto?

[Mo]

Joo nuo TEKESin jakamat 500miljoonaa voisi hyvin antaa toisen TE-alkuisen eli TE-keskuksen jaettaviksi. Se tekee kuitenkin korvaamatonta työtä kuntien talouden paikkaamisessa ja työttömien työllistämisessä...

[Akateemisesti Nuiva]

Miksi Nokia saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? Miksi Metso saa valtion rahaa tuotekehitystyöhönsä? UPM, m-real, Stora-Enso...?
Eikö voittoa tuottavien yrityksien tarvitsekaan rahoittaa itse tuotekehitystään?

Hyväksyisin valtion tuen pienille aloitteleville yrityksille sekä harkinnanvaraisesti keskisuurille. Starttiraha, sysäystuki, mikä lie olisi nimi, mutta vain, jotta jokin tuotekehitysprojekti saadaan viedyksi loppuun, tuote markkinoille.

Heitänpä vähän bensaa nuotioon: Miksi noita ensinmainittuja suuryrityksiä ei velvoiteta palauttamaan saamiaan tukia, vaikkapa niin, että tukisivat jotain aloittelevaa kummiyritystä summalla, jonka ovat saaneet valtiolta? Tämä kummiyritys kun joskus alkaa tuottaa voittoa, se palauttaisi saamansa tuet omalle aloittavalle kummilleen, jnejne. Tällöin valtion lisäpanostus tähän systeemiin voitaisiin minimoida.

Nyt vähän perspektiiviä asioihin. Nokia sai vuonna 2008 t&k-rahoitusta Tekesiltä 13 miljoonaa ja maksoi yhteisöveroa 600 miljoonaa. Nokian maailmanlaajuinen t&k-budjetti on vuositasolla 6 miljardia taalaa. Tuo Tekesin maksama tuki menee nykyisin lähinnä yhteisösuhteiden hoitoon eli paikallisten yhteistyöprojektien pyörittämiseen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

En väitä, että Tekesin toiminta olisi täydellistä ja varmasti monta välistävetäjäkonsulttia löytyy, mutta toistaisin nyt vielä sen, että Tekesin rahoitus on elintärkeä osa Suomen teknologiasektorin tutkimusrahoitusta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi Tekesiltä ja muilta rahoittajilta (esim. mainitut TE-keskukset) saa tukea uusien firmojen pystyyn pistämiseen.

Omasta tutkimusyksiköstä on pienen ajan sisällä laitettu pystyyn yksi yritys, jossa kaupallistetaan tutkimustuloksia ja toisen perustaminen on työn alla. On aika epätodennäköistä, että kumpaakaan olisi tapahtunut ilman Tekesiä ja Nokian ja muiden teknologia-alan yritysten kanssa Tekes-projekteissa tehtyä yhteistyötä.

[hoxpox]

Nyt vähän perspektiiviä asioihin. Nokia sai vuonna 2008 t&k-rahoitusta Tekesiltä 13 miljoonaa ja maksoi yhteisöveroa 600 miljoonaa. Nokian maailmanlaajuinen t&k-budjetti on vuositasolla 6 miljardia taalaa. Tuo Tekesin maksama tuki menee nykyisin lähinnä yhteisösuhteiden hoitoon eli paikallisten yhteistyöprojektien pyörittämiseen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Meinaatkos että Nokia ei osaisi itse investoida tuotekehitykseen tai hoitaa yhteisösuhteita, jos yhteisöveroa alennettaisiin Tekes-tukia vastaavalla määrällä? 500 miljoonaa on iso kuluerä valtion budjetissa, vaikka se varmasti tuntuu pieneltä jos sitä verrataan Nokian t&k-kokonaiskustannuksiin.

En väitä, että Tekesin toiminta olisi täydellistä ja varmasti monta välistävetäjäkonsulttia löytyy, mutta toistaisin nyt vielä sen, että Tekesin rahoitus on elintärkeä osa Suomen teknologiasektorin tutkimusrahoitusta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Lisäksi Tekesiltä ja muilta rahoittajilta (esim. mainitut TE-keskukset) saa tukea uusien firmojen pystyyn pistämiseen.

Ja millekähän osalle teknologiasektorista Tekes-raha on elintärkeää? Ei ainakaan Nokian kaltaisille menestyville yrityksille. Ei myöskään yrityksille joilla on hyvä liikeidea, ja jotka näinollen saavat rahoitusta myös pääomamarkkinoilta. Jäljelle jäävät mm. välistävetäjäkonsultit ja elinkelvottomat yritykset. En ymmärrä miksi yhteiskunnan täytyisi viimeksimainittujen tahojen toimintaa tukea.

Omasta tutkimusyksiköstä on pienen ajan sisällä laitettu pystyyn yksi yritys, jossa kaupallistetaan tutkimustuloksia ja toisen perustaminen on työn alla. On aika epätodennäköistä, että kumpaakaan olisi tapahtunut ilman Tekesiä ja Nokian ja muiden teknologia-alan yritysten kanssa Tekes-projekteissa tehtyä yhteistyötä.

Hieno juttu että saitte yritystoimintaa vireille. Kannattaa kuitenkin huomioida että kanssanne samalla alalla voi Suomessa jo toimia yritys jonka yrittäjä on rahoittanut yrityksensä tutkimustyön Tekes-tukien sijaan laittamalla talonsa velkojen pantiksi. Teidän markkinoilletulonne ei välttämättä tätä yrittäjää ilahduta.

[Akateemisesti Nuiva]

Meinaatkos että Nokia ei osaisi itse investoida tuotekehitykseen tai hoitaa yhteisösuhteita, jos yhteisöveroa alennettaisiin Tekes-tukia vastaavalla määrällä? 500 miljoonaa on iso kuluerä valtion budjetissa, vaikka se varmasti tuntuu pieneltä jos sitä verrataan Nokian t&k-kokonaiskustannuksiin.

Tarkoitukseni oli suhteuttaa täällä esitetyt kommentit tähän rahoitusrallin kokonaismittakaavaan ja yritysten maksamien yhteisöverojen suuruuteen. Olen samaa mieltä siitä, että Nokia, Metso tai Fortum eivät nykyisin tarvise Tekes-rahoitusta oman t&k-toimintansa rahoittamiseen. Tekes-rahoitus kuitenkin antaa tutkimuslaitoksille ja pk-yrityksille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä Nokian kaltaisten yritysten kanssa. Tällaisten yhteistyöverkkojen luominen on Tekesin välityksellä kertaluokkaa helpompaa kuin suoraan Keilaniemeen soittamalla.

Ja millekähän osalle teknologiasektorista Tekes-raha on elintärkeää? Ei ainakaan Nokian kaltaisille menestyville yrityksille. Ei myöskään yrityksille joilla on hyvä liikeidea, ja jotka näinollen saavat rahoitusta myös pääomamarkkinoilta. Jäljelle jäävät mm. välistävetäjäkonsultit ja elinkelvottomat yritykset. En ymmärrä miksi yhteiskunnan täytyisi viimeksimainittujen tahojen toimintaa tukea.

Esim. pk-yrityksille, joilla voi olla toimiva tuote-idea mutta ei riittävästi rahoitusta loppukehitystä varten tai tarve kehittää teknologiaa eteenpäin esim. yliopistojen osaamista hyödyntäen. Pääomamarkkinoilta automaagisesti tuleva rahoitus hyville ideoille painii samassa sarjassa täällä usein mainitun valtion taikaseinän kanssa -- Suomessa bisnesenkeleitä ei riitä ihan joka yritykselle ja elinkelpoiselle idealle suuren maailman malliin.

Hieno juttu että saitte yritystoimintaa vireille. Kannattaa kuitenkin huomioida että kanssanne samalla alalla voi Suomessa jo toimia yritys jonka yrittäjä on rahoittanut yrityksensä tutkimustyön Tekes-tukien sijaan laittamalla talonsa velkojen pantiksi. Teidän markkinoilletulonne ei välttämättä tätä yrittäjää ilahduta.

Epäilemättä näin voi olla ja onkin. Yliopistojen suojista toimivat tai sieltä toimintansa aloittavat yritykset voivat saada suhteetontakin kilpailuetua ilmaisista työtiloista jne. yrityksen alkuvaiheen pyörityksessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voitaisi tehdä yhteistyötä, jos sellaisia mahdollisuuksia löytyy. Esim. näihin TE-keskusten, Tekesin jne. rahoittamiin kaupallistamiskuvioihin kuuluu melkein pakollisena esikartoitus, jossa tehdään kilpailijakartoitus ja selvitetään kaupallistamisen edellytykset. Ehkä mä uskon liikaa ihmisen hyvyyteen, mutta mun on vaikea uskoa että tällaiset korkeakouluista liikkeelle lähtevät parin kaverin nyrkkipajat haluaisi ehdoin tahdoin kusta vastaavalla sektorilla toimivia pk-yrittäjien aamupuuroon.

[hoxpox]

Hieno juttu että saitte yritystoimintaa vireille. Kannattaa kuitenkin huomioida että kanssanne samalla alalla voi Suomessa jo toimia yritys jonka yrittäjä on rahoittanut yrityksensä tutkimustyön Tekes-tukien sijaan laittamalla talonsa velkojen pantiksi. Teidän markkinoilletulonne ei välttämättä tätä yrittäjää ilahduta.

Epäilemättä näin voi olla ja onkin. Yliopistojen suojista toimivat tai sieltä toimintansa aloittavat yritykset voivat saada suhteetontakin kilpailuetua ilmaisista työtiloista jne. yrityksen alkuvaiheen pyörityksessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö voitaisi tehdä yhteistyötä, jos sellaisia mahdollisuuksia löytyy. Esim. näihin TE-keskusten, Tekesin jne. rahoittamiin kaupallistamiskuvioihin kuuluu melkein pakollisena esikartoitus, jossa tehdään kilpailijakartoitus ja selvitetään kaupallistamisen edellytykset. Ehkä mä uskon liikaa ihmisen hyvyyteen, mutta mun on vaikea uskoa että tällaiset korkeakouluista liikkeelle lähtevät parin kaverin nyrkkipajat haluaisi ehdoin tahdoin kusta vastaavalla sektorilla toimivia pk-yrittäjien aamupuuroon.

Yksinkertaistettu esimerkki kilpailun vääristymisestä olisi tilanne, jossa kaksi lähes samanlaista ja samalla alalla toimivaa yritystä osallistuvat tarjouskilpailuihin. Ainoa merkittävä ero yritysten välillä on että yritys A on saanut Tekes-tukea tietyn rahamäärän enemmän kuin yritys B. Kummatkin yritykset hinnoittelevat tarjouksensa oman taloudellisen tilanteensa mukaisesti, ja yritys A pystyykin saamansa tuen avulla vetämään hintansa hiukan alemmiksi ja näinollen voittaa tarjouskilpailut.

Kuka kusi B-yrityksen porukan aamupuuroihin? Sanoisin että valtio, joka tukitoiminnallaan vääristää kilpailua. Yritys A toimii oman etunsa mukaisesti niinkuin kaikki muutkin yritykset, ja heitä on turha syyttää tilanteesta.

[Alumiinitaivas]

Teoriassa Tekesin tuki vääristää kilpailua. Käytännössä en ole kyllä törmännyt ko. tapauksiin ainakaan tuotekehityspuolella.

Itse toimin suunnittelutoimistossa, ja aloittelevien yritysten tai uusien tuote/liiketoimintakonseptien kanssa on tullut painittua. Akateemisesti Nuiva tuossa totesikin, että tilanne Suomessa on se, että hyvätkään ideat eivät käytännössä saa rahaa markkinoilta. Näin nyrkkisääntönä voisi sanoa, että suomalainen firma voi saada pääomasijoitusta siinä vaiheessa kun sen idea on jo testattu maailmalla, eli kun se idea ei enää ole uusi. Tekes paikkaa tässä omalta osaltaan tätä market failurea, ja mielestäni etupäässä onnistuneesti. Olen tietysti vähän puolueellinen, sillä joissain projekteissamme asiakkaan saama Tekes-rahoitus on jopa merkittävässä osassa. Kyseessä ei kuitenkaan ole ainakaan tälle konsulttitoimistolle mikään rahasampo vaikka tervetullutta lisää onkin.

Olen myös huomannut, että ihmiset aliarvioivat suuresti tuotekehityksen keston ja kustannukset. Dyson-imurista tehtiin yli 5000 prototyyppiä 13 vuoden aikana ennen lopullista mallia; 2 vuotta T&K-työtä ennen markkinoille lanseeraamista on yksinkertaisillekin ideoille á la uusi huonekalu varsin normaalia ellei taustalla ole hyvinvoideltua koneistoa mallia Nokia. Ilman Tekesiä/vast, hyvin harvoja ideoita kehitettäisiin edes proof of concept-tasolle, sillä meillä on vähänlaisesti alkuvaiheen rahoitukseen erikoistuneita bisnesenkeleitä eikä - ehkä kiitos korkean verotuksen - kovinkaan monella ole varaa nikkaroida protoa pajassa ja kiertää maailmaa käyttäjiä tapaamassa.

Kaiken lisäksi olen tullut siihen tulokseen, että "kyllä markkinat hyvän idean löytävät ja palkitsevat" on suoraan sanottuna idealistinen myytti vailla totuuspohjaa. Eivät löydä eivätkä palkitse, ja tästä on sentään tehty aika paljon tutkimusta. Kenenkään en ole kuullut pelkällä idealla saaneen rahaa; aina on tarvittu vähintään proof of concept. Milläs rahalla tälläisen teet ilman Tekesiä, kun siemenrahoittajia on vähänlaisesti? Omasta rahoituksesta kts. yllä. 

Tekesin jakamasta rahasta toki varmaan puolet menee "hukkaan," mutta uusissa jutuissa on etukäteen vaikea tietää kumpi puoli. Tekesissä on paljon muitakin ongelmia ja raivostuttavuuksia, eikä rahanjako ole aina ihan fiksuimmasta päästä (mielestäni rahanjako on välillä turhankin konservatiivista ja portfoliosta puuttuu joitakin tarpeellisia instrumentteja). Mutta ongelmana en osaa tätä aloittelevien yritysten tukemista mitenkään nähdä.

[hoxpox]

Teoriassa Tekesin tuki vääristää kilpailua. Käytännössä en ole kyllä törmännyt ko. tapauksiin ainakaan tuotekehityspuolella.

Tekes-tukien kilpailua vääristävä vaikutus ei realisoidu vielä tuotekehitysvaiheessa, vaan vasta kun aletaan taistelemaan markkinaosuuksista.

Itse toimin suunnittelutoimistossa, ja aloittelevien yritysten tai uusien tuote/liiketoimintakonseptien kanssa on tullut painittua. Akateemisesti Nuiva tuossa totesikin, että tilanne Suomessa on se, että hyvätkään ideat eivät käytännössä saa rahaa markkinoilta. Näin nyrkkisääntönä voisi sanoa, että suomalainen firma voi saada pääomasijoitusta siinä vaiheessa kun sen idea on jo testattu maailmalla, eli kun se idea ei enää ole uusi. Tekes paikkaa tässä omalta osaltaan tätä market failurea, ja mielestäni etupäässä onnistuneesti. Olen tietysti vähän puolueellinen, sillä joissain projekteissamme asiakkaan saama Tekes-rahoitus on jopa merkittävässä osassa. Kyseessä ei kuitenkaan ole ainakaan tälle konsulttitoimistolle mikään rahasampo vaikka tervetullutta lisää onkin.

Mistähän johtuu että Suomessa ei ole kovin hyvin toimivia pääomamarkkinoita? Sen sijaan että kehitetään valtiojohtoista sijoitustoimintaa, voitaisiin luoda parempia edellytyksiä pääomasijoittamisen kasvulle. Verovarojen kierrättäminen valtion viraston kautta nostaa veroastetta ja osaltaan heikentää pääomasijoitustoiminnan kannattavuutta Suomessa. Muistaakseni Tekes-tukien saamisen ainakin jonkinasteisena ehtona on yrityksen kotimainen omistus, tämäkään ei ulkomaisia sijoittajia Suomeen houkuttele mikäli on näin.

Olen myös huomannut, että ihmiset aliarvioivat suuresti tuotekehityksen keston ja kustannukset. Dyson-imurista tehtiin yli 5000 prototyyppiä 13 vuoden aikana ennen lopullista mallia; 2 vuotta T&K-työtä ennen markkinoille lanseeraamista on yksinkertaisillekin ideoille á la uusi huonekalu varsin normaalia ellei taustalla ole hyvinvoideltua koneistoa mallia Nokia. Ilman Tekesiä/vast, hyvin harvoja ideoita kehitettäisiin edes proof of concept-tasolle, sillä meillä on vähänlaisesti alkuvaiheen rahoitukseen erikoistuneita bisnesenkeleitä eikä - ehkä kiitos korkean verotuksen - kovinkaan monella ole varaa nikkaroida protoa pajassa ja kiertää maailmaa käyttäjiä tapaamassa.

Saikos muuten mainitsemasi Dyson-pölynimurin kehittäjä yhteiskunnan varoja tuotekehitykseensä? Mukavaa että olet samaa mieltä siitä että korkea verotus on yritystoiminnan aloittamisen yksi este.

Kaiken lisäksi olen tullut siihen tulokseen, että "kyllä markkinat hyvän idean löytävät ja palkitsevat" on suoraan sanottuna idealistinen myytti vailla totuuspohjaa. Eivät löydä eivätkä palkitse, ja tästä on sentään tehty aika paljon tutkimusta. Kenenkään en ole kuullut pelkällä idealla saaneen rahaa; aina on tarvittu vähintään proof of concept. Milläs rahalla tälläisen teet ilman Tekesiä, kun siemenrahoittajia on vähänlaisesti? Omasta rahoituksesta kts. yllä. 

Jos muuta rahoitusta ei ole tarjolla, eikä säästöjä ole, niin aloittava yrittäjä voi ottaa vaikka pankkilainan. Jos idea on hyvä niin pankkilaina on varmasti parempi ratkaisu kuin ottaa heti alkuvaiheessa sijoittajia, jotka ilman proof of conceptia vaativat sijoitustaan vastaan isomman osuuden yrityksestä. Suomessa on melkoisen hyvä sosiaaliturva, joka takaa että yrittäjä ei kuole nälkään vaikka yritys menisikin pieleen.

Tekesin jakamasta rahasta toki varmaan puolet menee "hukkaan," mutta uusissa jutuissa on etukäteen vaikea tietää kumpi puoli. Tekesissä on paljon muitakin ongelmia ja raivostuttavuuksia, eikä rahanjako ole aina ihan fiksuimmasta päästä (mielestäni rahanjako on välillä turhankin konservatiivista ja portfoliosta puuttuu joitakin tarpeellisia instrumentteja). Mutta ongelmana en osaa tätä aloittelevien yritysten tukemista mitenkään nähdä.

Aloittelevia yrityksiä voidaan tukea verotuksellisesti monilla eri keinoilla jotka eivät työllistä monisatapäistä valtion virastoa, lisää yrittäjälle koituvaa byrokratiaa, vääristä kilpailua ja demotivoi reilusti kilpailevia yrittäjiä. Itse näen Tekes-vetoisen tukipolitiikan ja kasvavan turvapaikkabisneksen välillä paljon yhtäläisyyksiä. Kumpikaan toiminta ei ole yhteiskunnalle kokonaisuudessaan hyödyllistä, ja niitä kumpaakin voidaan harjoittaa niin kauan kunnes joku politiikko uskaltaa eturyhmän ankarasta vastustuksesta huolimatta nostaa epäkohdan tapetille.

[Alumiinitaivas]

Teoriassa Tekesin tuki vääristää kilpailua. Käytännössä en ole kyllä törmännyt ko. tapauksiin ainakaan tuotekehityspuolella.

Tekes-tukien kilpailua vääristävä vaikutus ei realisoidu vielä tuotekehitysvaiheessa, vaan vasta kun aletaan taistelemaan markkinaosuuksista.

Ok, olisi pitänyt olla tarkempi. Mitä siis tarkoitin: toimin (etupäässä) fyysisten tuotteiden kehittämisen parissa, enkä ole huomannut käytännössä vääristymiä enkä ole myöskään kuullut kenenkään valittavan aiheesta. Voi toki olla että sitä esiintyy täälläkin, enkä tiedä esim. ohjelmistokehityksestä muuta kuin mitä olen tutuilta kuullut.

Ymmärtääkseni kuitenkin EU-säännökset vaativat, että rahoitusta myönnettäessä markkinatilanne ja mahdollinen kilpailua vääristävä vaikutus on nimenomaan otettava huomioon. Tämä on johtanut lapsellisuuksiin kuten siihen, että sanaa "markkinointi" ei saa mainita itse hakemuksessa.

Mistähän johtuu että Suomessa ei ole kovin hyvin toimivia pääomamarkkinoita? Sen sijaan että kehitetään valtiojohtoista sijoitustoimintaa, voitaisiin luoda parempia edellytyksiä pääomasijoittamisen kasvulle. Verovarojen kierrättäminen valtion viraston kautta nostaa veroastetta ja osaltaan heikentää pääomasijoitustoiminnan kannattavuutta Suomessa.

Olen teoriatasolla samaa mieltä kanssasi tästä. En myöskään kiistele siitä, etteikö Tekesin rahoituksessa luultavasti olisi paljonkin löysää. Huomautan vain, että Tekesillä on käytännössä erittäin tärkeä rooli alkuvaiheen siemenrahoittajana, ja sen korvaaminen muilla instituutioilla (kuten toimivat pääomamarkkinat) on mielestäni osin epärealistista. Tämä ei johdu pelkästään verotusdynamiikasta ja pääomien kertymisestä, vaan ennen kaikkea muista syistä kuten uusien ideoiden ymmärtämisen vaikeudesta. Tukea tälle väitteelle katson saavani paitsi omasta kokemuksestani myös keskusteluista ulkomaisten kollegojen kanssa, jotka pitävät Tekesin toimintaa jopa suorastaan esimerkillisenä.

(Ei mennä nyt siihen, että Suomessa osataan kyllä keksiä mutta heikommin hyödyntää tuloksia. Käsittääkseni se on erillinen ongelma, mikä ei ainakaan helpottuisi mikäli siemenrahoitusta heikennettäisiin.)

Saikos muuten mainitsemasi Dyson-pölynimurin kehittäjä yhteiskunnan varoja tuotekehitykseensä? Mukavaa että olet samaa mieltä siitä että korkea verotus on yritystoiminnan aloittamisen yksi este.

Dyson haki rahaa sijoittajilta ja valmistajilta, ilman tulosta. Sen jälkeen hän haki myös valtiolta rahaa, muttei saanut sitä. (Muistin muuten väärin - kehitystyössä meni "vain" viisi vuotta mutta idean myymiseen valmistajille menikin sitten kymmenen vuotta. Tulee väkisinkin mieleen, että pieni siemenraha olisi saattanut vähän nopeuttaa tahtia.)

Jos muuta rahoitusta ei ole tarjolla, eikä säästöjä ole, niin aloittava yrittäjä voi ottaa vaikka pankkilainan. Jos idea on hyvä

No tässäpä tullaankin koko villakoiran ytimeen. Sanotaanpa vaikka, että saat idean uudesta kottikärrystä jossa on pyörän tilalla valtava kumipallo. Nyt, rehellisesti sanoen -

Mistä tiedät, että idea on hyvä?

Mistä pankinjohtaja tietää, että idea on hyvä?

Mistä pääomasijoittaja tietää, että idea on hyvä?

Tällä alalla käy hyvinkin usein niin, että pikkupäissään kehitelty pöljä idea tuokin (ehkä pienen jatkokehittelyn jälkeen) taloon talikkokaupalla käteistä, kun taas se älyttömän fiksu ja "varma" konsepti osoittautuu jostain odottamattomasta syystä toteutuskelvottomaksi tai ei vain myy vaikka mitä tekisi. Olenkin pyrkinyt nyttemmin suvaitsemaan monenlaisia ideoita, kun en osaa päältäpäin sanoa mikä niistä lähtee vetämään. Toki vähän voi haarukoida mutta siltikin...

Tuo kuulakottikärry - Ballbarrow - oli muuten Dysonin aikaisempi keksintö.

niin pankkilaina on varmasti parempi ratkaisu kuin ottaa heti alkuvaiheessa sijoittajia, jotka ilman proof of conceptia vaativat sijoitustaan vastaan isomman osuuden yrityksestä. Suomessa on melkoisen hyvä sosiaaliturva, joka takaa että yrittäjä ei kuole nälkään vaikka yritys menisikin pieleen.

Ilman proof of conceptia ei ole yhtäkään sijoittajaa, muutamia hyvin harvinaisia poikkeustapauksia (= idean toimivuus voidaan oikeasti osoittaa paperilla tai keksijä omistaa sijoittajan illanvietoissa kuvattua materiaalia) lukuun ottamatta. Pelkkä proof of concept ei sekään riitä kuin erittäin selvissä tapauksessa, yleensä suomalaisilta yrityksiltä vaaditaan jo onnistunutta valmistusta, olemassa olevia markkinoita ja tasaista kassavirtaa. Ehkä joskus 1990-luvulla rahaa sai lupauksilla, mutta se aika on ollut ja mennyt.

Lisäksi, yleensä Tekes-rahaa saanut päätyy ottamaan myös pankkilainaa. Näen Tekes- ym alkuvaiheen rahoituksen suurimpana etuna sen, että se pienentää riskiä testata jotain vähän villimpääkin ideaa ja mahdollistaa sen kehittämisen sille tasolle, että sitä lainaa uskaltaa tosielämässä ottaa.

Se, ettei kuole nälkään, on nimittäin aika laiha lohtu jos vaikka riskinä on se, että talo menee alta. Tuossa vastapäätä on nytkin yksi suhteellisen menestyvä ja kymmenkunta henkilöä täyspäiväisesti työllistävä yritys, joka ei takuuvarmasti olisi aloittanut toimintaansa ellei keksijä olisi saanut ensin 10 000 euron VARA-avustusta ja sitten vähän reilumpaa tuotekehitysrahaa ideansa proof of conceptin kehittämiseen. En tiedä kuinka paljon tälläisiä yrityksiä on; näppituntumana sanoisin, että aika paljon.

Aloittelevia yrityksiä voidaan tukea verotuksellisesti monilla eri keinoilla jotka eivät työllistä monisatapäistä valtion virastoa, lisää yrittäjälle koituvaa byrokratiaa, vääristä kilpailua ja demotivoi reilusti kilpailevia yrittäjiä.

Mutta mikään näistä verotuksellisista keinoista ei maksa komponentteja siihen proof of conceptiin siinä vaiheessa kun yrityksellä ei vielä ole kassavirtaa tai yritystä ei edes ole olemassa. Tosielämässä muutama tonni idean testaamiseen on merkittävästi tehokkaampi kickstart kuin puolen prosentin veroetu joskus tulevaisuudessa.

Itse näen Tekes-vetoisen tukipolitiikan ja kasvavan turvapaikkabisneksen välillä paljon yhtäläisyyksiä. Kumpikaan toiminta ei ole yhteiskunnalle kokonaisuudessaan hyödyllistä, ja niitä kumpaakin voidaan harjoittaa niin kauan kunnes joku politiikko uskaltaa eturyhmän ankarasta vastustuksesta huolimatta nostaa epäkohdan tapetille.

Yleisesti on taidettu olla sitä mieltä, että innovaatiotoimintaan ja koulutukseen käytetyt veroeurot maksavat itsensä aika tehokkaasti takaisin, jopa moninkertaisina. Vaikka itse projekti epäonnistuisikin (jopa 90 % uusista tuotelanseerauksista epäonnistuu) niin ainakin on hankittu kokemusta jota on muulla tavoin hyvin vaikea tai mahdotonta hankkia. Uskon, että se taas hyödyttää koko kansantaloutta pitkällä aikavälillä.

[xor_rox]

Tekes-tukien kilpailua vääristävä vaikutus ei realisoidu vielä tuotekehitysvaiheessa, vaan vasta kun aletaan taistelemaan markkinaosuuksista.

Tämä on se tärkein kohta, jossa logiikkasi ontuu. Mietipä hetki, mistä vientiin tähtäävät teknologiayritykset niitä markkinaosuuksia tavoittelevat.

Toisaalla väitit, että Tekes-tuet eivät olisi yhteiskunnalle hyödyllisiä. Otetaanpa esimerkkinä lujaa kasvava ohjelmistoyritys, joka myy ohjelmistotuotteita esim. Yhdysvaltoihin tai Aasiaan. Eikö tosiaan ole yhteiskunnan näkökulmasta mitään hyötyä tukea tällaista 'keihäänkärki'-yritystä? Ei tietenkään jos yhteiskunta = maailma.

Miksi täällä ei ole toimivia pääomamarkkinoita, kysyit. Lähtökohdiltaan Suomi on tavattoman erilainen maa, kuin esim. Saksa tai USA. Näissä olosuhteissa räjähtävään kasvuun lähtevän yritystoiminnan perustaminen on aivan eri juttu kuin esim. 100 - 300 miljoonan ihmisen markkina-alueella. Se taas tarkoittaa yrityksen kannalta erittäin huonoja ehtoja osakassopimusta tehdessä.

Jätät myös huomoimatta sen tosiasian, että teknologiset innovaatiot lisäävät tuottavuutta täällä kotimaassa. Näiden innovaatioiden tuotteistaminen ja siten jalkauttaminen esim. teollisuuteen ei näissä olosuhteissa ole kovin helppoa ilman tukea. Ei edes hyvinä aikoina, koska investointipäätöksiä ei nykyään tehdä 'Suosi suomalaista' -periaatteella. Päätöksiä saatetaan tehdä aivan eri mantereella.

Ehdotat, että yrittäjä ottaisi lainaa Tekes-tuen sijasta. Ole huoleti, kyllä yrittäjät ottavatkin sitä lainaa ja usein panttaavat talonsa sen vuoksi. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että valtion kannattaa osallistua innovaatioiden jalkauttamiseen ja vientikaupan käynnistämiseen.

Hieman olen kyllä pohtinut, mikä on motiivisi käydä tätä keskustelua Hommassa.