Pitäisikö yritysverotus alentaa nollaan?

[Jakerp]

Kun ei niitä veroja muutenkaan saada kerättyä:

GE 14 miljardin voitto veroja käytännössä ei ollenkaan:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110468453

1950 luvulla yhdysvaltain liittovaltion verotuloista 30% koostui yritysveroista vuonna 2010 enää 6,6% verotuloista koostui yritysveroista.

Ei ole Suomessakaan tuntematonta täällä toimii kansainvälisiä yrityksiä, jotka eivät ole kymmeneen vuoteen tehneet voittoa, jota voisi verottaa. Toiminta ei silti lakkaa ja miksi lakkaisi jos rahaa tulee roppa kaupalla se ei vain koskaan ole voitolla.

Yritysverotus käytännössä haittaa yrityksiä, joilla ei ole kansainvälistä toimintaa ja siten ei samanlaisia mahdollisuuksia optimoida verotusta pois kalliin verotuksen suomesta.

Viranomaiset eivät pelissä pärjää, koska jos joku viranomainen keksii keinot kerätä lisää veroja yrityksiltä hän saa yleensä niin hyvän työtarjouksen kansainvälisiltä yrityksiltä, että siitä ei voi kieltäytyä.

[Alkuasukas]

Todennäköisesti noin 10% taso riittäisi tuomaan kansainvälisten yritysten pääkonttoreita Suomeen.

[Kipling]

Mielummin Viron malli, jossa verotetaan osinkojakoon meneviä varoja, eikä itse firman liikevoittoa. Tämä takaisi yrityksille halpaa investointi rahaa.

[Alkuasukas]

Mielummin Viron malli, jossa verotetaan osinkojakoon meneviä varoja, eikä itse firman liikevoittoa. Tämä takaisi yrityksille halpaa investointi rahaa.

Totta, tuo olisi ehkä toimivin malli, ei tulisi ongelmia omistajayrittäjien kaksinkertaisesta verotuksestakaan.

[Johannes Nieminen]

Mahdollisesti kyllä. Jos ajatellaan esim. tilannetta, että yritys haluaa investoida johonkin pitkällä tähtäyksellä niin se ei onnistu hyödyntämällä liikevoittoa. Tarkoitan sitä, että jos yritys haluaa kerätä useamman vuoden voiton talteen ja sijoittaa vasta sitten. En sitten tiedä kuinka suuri merkitys tällä olisi, mutta joka tapauksessa kannattaisi tarkastella tarkemmin.

[P]

Mielummin Viron malli, jossa verotetaan osinkojakoon meneviä varoja, eikä itse firman liikevoittoa. Tämä takaisi yrityksille halpaa investointi rahaa.

Jep. Ääni tälle. Miksi antaa Virolle kilpailuetu? Verotetaan rahaa, joka otetaan ulos firmasta. Ei sen lisäksi liikevoittoa. Sillä saadaan rahaa investointeihin firman sisältä = työpaikkoja yms.

Samoin "keskinäisen sijoitusvakuutuksen" perustamista tavallisille ihmisille pitää helpoittaa , eli laskea minimipääomaa ja vähentää rahojen lock up-aikaa. Siis kyseinen sijoitusmalli on vähän samanhenkinen. Perustetaan "vakuutus", jolla on määräaika, jona rahoja ei voi nostaa ulos. Pääoma´lla vakuutuksen sisällä voi tehdä osakekauppaa ja rahasto tai korkopaperikauppaa ilman että syntyy verotettavaa luovutusvoittoa tai veroista vähennettävää luovutustappiota. Vasta kun rahat otetaan ulos vakuutuksesta, maksetaan pääomavero luovutusvoitoista, tai saadaan vähennettävät luovutustappiot käyttöön. Tämä innostaisi ihmisiä sijoittamaan, koska veroilmoitus ja byrokratia tarvitsee hoitaa vasta sijoitus nostettaessa. Sijoituksen sisällä voi vapaasti siirrellä sijoituspainoja ja käyttää mahdolliset saadut voitot lisäsijoittamiseen suoraan (= lisää sijoitusvoimaa).


Myös valtio säästää ko mallissa rahaa, sillä jokaista kauppaa ei tarvitse erikseen käsitellä ja verottaa tai hyvittää vuosittan jokaista nappikauppaa. Verottajallekin riittäisi se yksi veropäätös. Ja luultavasti verottajallekin jäisi enemmän viivan alle, kun verottamattomiakin voittoja olisi voitu sijoittaa ja tehdä niillä lisää rahaa. Systeemi on win-win ja nykyäänkin mahdollinen, mutta vaatii käytännössä min 5000€ rahaa kiinni vähintään kolmeksi vuodeksi.. Itselläni on pari tuollaista vakuutusta.

[Riippumatoton]

Yhteisöveron tuotto taitaa olla kuitenkin niin suuri, että siitä luopuminen saisi Suomen julkisen talouden aivan sekaisin. Olisihan tuo aivan valtava lisäkannuste yrityksien perustamiseen, mutta tuskin ihan niin riittävä että aukko paikkautuisi.

[Jakerp]

Samoin "keskinäisen sijoitusvakuutuksen" perustamista tavallisille ihmisille pitää helpoittaa , eli laskea minimipääomaa ja vähentää rahojen lock up-aikaa. Siis kyseinen sijoitusmalli on vähän samanhenkinen. Perustetaan "vakuutus", jolla on määräaika, jona rahoja ei voi nostaa ulos. Pääoma´lla vakuutuksen sisällä voi tehdä osakekauppaa ja rahasto tai korkopaperikauppaa ilman että syntyy verotettavaa luovutusvoittoa tai veroista vähennettävää luovutustappiota. Vasta kun rahat otetaan ulos vakuutuksesta, maksetaan pääomavero luovutusvoitoista, tai saadaan vähennettävät luovutustappiot käyttöön. Tämä innostaisi ihmisiä sijoittamaan, koska veroilmoitus ja byrokratia tarvitsee hoitaa vasta sijoitus nostettaessa. Sijoituksen sisällä voi vapaasti siirrellä sijoituspainoja ja käyttää mahdolliset saadut voitot lisäsijoittamiseen suoraan (= lisää sijoitusvoimaa).

Miksi tähän vakuutusyhtiötä tarvitaan jos oletetaan, että oman firman sisällä olevia rahoja ei Viron mallisesti veroteta missään vaiheessa voi firman rahoja sijoitella miten haluaa ja vasta kun tulouttaa rahaa ulos firmasta maksaa pääomaveroa?

Vai onko ainoa syy "ei käy vakuutusyhtiöiden lobbareille"?

Minua on aina häirinnyt tavattomasti se, että rahoja pitää kierrätellä vakuutusyhtiöiden tai muiden rahoituslaitosten kautta. Ihan kuin koko verotuslait olisi luotu vakuutusyhtiöiden lobbareiden työpöydällä.

[Alfresco]

Yhteisöveron tuotto taitaa olla kuitenkin niin suuri, että siitä luopuminen saisi Suomen julkisen talouden aivan sekaisin. Olisihan tuo aivan valtava lisäkannuste yrityksien perustamiseen, mutta tuskin ihan niin riittävä että aukko paikkautuisi.

Yhtesiövero on tämän vuoden valtionbudjetissa 3,85 miljardia euroa eli n. 10% valtion verotuloista. Onko summa suuri vai ei on vähän arvioasia mutta itse en pidä sitä ratkaisevana.

Yhteisöveron poistamisella johtaisi siihen, että yritysillä olisi 3,85 miljardia euroa enemmän rahaa joka vuosi tehdä invetointeja ja/tai jakaa osinkoja. Todennäköisesti yritykset käyttäisivät rahat sekaisin investointeihin ja osinkoihin, jotka molemmat vilkastavat Suomen taloudellista aktiviteettia.

Teoriassa 3,85 miljardia riittää maksamaan mediaani palkkaa sosiaalikuluineen 81.000 työttömälle. Oikeesti huomattavasti useammalle koska kaikki eivät suinkaan tienaa mediaanipalkkaa. Potentiaalinen työllistävä vaikutus on siis massiivinen vaikkei koko pottia käytettäisi ihmisten palkkaamiseen. Palkkapotista n. 40% palautuu myös valtiolle palkkojen ja kulutuksen verona.

Valtion suora kulu työttömyydestä on 1,9 miljardia. Jokainen työtön myös lisää erilaisia epäsuoria sosiaalikustannuksia ja kuntien menoja eli työttömyyden hinta on huomattavasti tätä suurempi.

Ylläolevista numeroista voi arvioida, että yhteisöveron poistaminen kokonaan toisi varovaisestikin laskettuna huomattavia säästöjä valtion/kuntien työttömyydestä aiheutuviin menoihin ja valtion verokertymän nettomenetys olisi paljon alhaisempi kun 3,85 miljardia koska merkittävä osa palautuu palkka- ja kulutsverojen kautta.

Tämän lisäksi avautisi aivan uusi mahdollisuus houkutella sekä kotimaisia että ulkomaalaisia yrityksiä perustamaan toimintansa Suomeen. Sekundäärivaikutuset laskisi siis työttömyyttä lisää samalla kun se lisäisi valtion verotuloja. Oma arvioni on, että yhteisöveron poistaminen olisi nettomääräisesti kannattavaa toimintaa valtiolle.

Yhteisöveroa ei kuitenkaan voi poistaa koska yrittäjät eivät saa menestyä liian hyvin. Vasemmisto tulee pitämän huolen siitä, että yrittäminen ja ihmisten palkkaaminen pidetään jatkossakin huonosti kannattavana.

[Topi Junkkari]

Todennäköisesti noin 10% taso riittäisi tuomaan kansainvälisten yritysten pääkonttoreita Suomeen.

Onhan Kalle Isokallion Vapaa Velkua tullut luettua?

Enää ei ole vapaata Velkuaa, kun menivät liittämään sen Naantaliin.

[P]

Samoin "keskinäisen sijoitusvakuutuksen" perustamista tavallisille ihmisille pitää helpoittaa , eli laskea minimipääomaa ja vähentää rahojen lock up-aikaa. Siis kyseinen sijoitusmalli on vähän samanhenkinen. Perustetaan "vakuutus", jolla on määräaika, jona rahoja ei voi nostaa ulos. Pääoma´lla vakuutuksen sisällä voi tehdä osakekauppaa ja rahasto tai korkopaperikauppaa ilman että syntyy verotettavaa luovutusvoittoa tai veroista vähennettävää luovutustappiota. Vasta kun rahat otetaan ulos vakuutuksesta, maksetaan pääomavero luovutusvoitoista, tai saadaan vähennettävät luovutustappiot käyttöön. Tämä innostaisi ihmisiä sijoittamaan, koska veroilmoitus ja byrokratia tarvitsee hoitaa vasta sijoitus nostettaessa. Sijoituksen sisällä voi vapaasti siirrellä sijoituspainoja ja käyttää mahdolliset saadut voitot lisäsijoittamiseen suoraan (= lisää sijoitusvoimaa).

Miksi tähän vakuutusyhtiötä tarvitaan jos oletetaan, että oman firman sisällä olevia rahoja ei Viron mallisesti veroteta missään vaiheessa voi firman rahoja sijoitella miten haluaa ja vasta kun tulouttaa rahaa ulos firmasta maksaa pääomaveroa?

Vai onko ainoa syy "ei käy vakuutusyhtiöiden lobbareille"?

Minua on aina häirinnyt tavattomasti se, että rahoja pitää kierrätellä vakuutusyhtiöiden tai muiden rahoituslaitosten kautta. Ihan kuin koko verotuslait olisi luotu vakuutusyhtiöiden lobbareiden työpöydällä.

Kaksi eri asiaa yhdessä viestissä? Tämä media on pikkaisen Pravdaa tai Vihreetä lankaa vaativampi tulkita?

[P]

Yhteisöveron tuotto taitaa olla kuitenkin niin suuri, että siitä luopuminen saisi Suomen julkisen talouden aivan sekaisin. Olisihan tuo aivan valtava lisäkannuste yrityksien perustamiseen, mutta tuskin ihan niin riittävä että aukko paikkautuisi.

Yhtesiövero on tämän vuoden valtionbudjetissa 3,85 miljardia euroa eli n. 10% valtion verotuloista. Onko summa suuri vai ei on vähän arvioasia mutta itse en pidä sitä ratkaisevana.

Yhteisöveron poistamisella johtaisi siihen, että yritysillä olisi 3,85 miljardia euroa enemmän rahaa joka vuosi tehdä invetointeja ja/tai jakaa osinkoja. Todennäköisesti yritykset käyttäisivät rahat sekaisin investointeihin ja osinkoihin, jotka molemmat vilkastavat Suomen taloudellista aktiviteettia.

Teoriassa 3,85 miljardia riittää maksamaan mediaani palkkaa sosiaalikuluineen 81.000 työttömälle. Oikeesti huomattavasti useammalle koska kaikki eivät suinkaan tienaa mediaanipalkkaa. Potentiaalinen työllistävä vaikutus on siis massiivinen vaikkei koko pottia käytettäisi ihmisten palkkaamiseen. Palkkapotista n. 40% palautuu myös valtiolle palkkojen ja kulutuksen verona.

Valtion suora kulu työttömyydestä on 1,9 miljardia. Jokainen työtön myös lisää erilaisia epäsuoria sosiaalikustannuksia ja kuntien menoja eli työttömyyden hinta on huomattavasti tätä suurempi.

Ylläolevista numeroista voi arvioida, että yhteisöveron poistaminen kokonaan toisi varovaisestikin laskettuna huomattavia säästöjä valtion/kuntien työttömyydestä aiheutuviin menoihin ja valtion verokertymän nettomenetys olisi paljon alhaisempi kun 3,85 miljardia koska merkittävä osa palautuu palkka- ja kulutsverojen kautta.

Tämän lisäksi avautisi aivan uusi mahdollisuus houkutella sekä kotimaisia että ulkomaalaisia yrityksiä perustamaan toimintansa Suomeen. Sekundäärivaikutuset laskisi siis työttömyyttä lisää samalla kun se lisäisi valtion verotuloja. Oma arvioni on, että yhteisöveron poistaminen olisi nettomääräisesti kannattavaa toimintaa valtiolle.

Yhteisöveroa ei kuitenkaan voi poistaa koska yrittäjät eivät saa menestyä liian hyvin. Vasemmisto tulee pitämän huolen siitä, että yrittäminen ja ihmisten palkkaaminen pidetään jatkossakin huonosti kannattavana.

Kiitos Alfersco. Ymmärsit pointin, joka on totta Virossa ja verojen maksamisen omaehtoisuutena, myös idässä.

[RP]

Todennäköisesti noin 10% taso riittäisi tuomaan kansainvälisten yritysten pääkonttoreita Suomeen.

Paljonko me niistä sitten hyötyisimme (ilman verotuloja)? Irlantihan vielä äskettäin esitettiin matalan yritysverotuksen mallimaa. Vaikka ne ongelmat eivät ainakaan suoraan yritysverotuksesta johtuneetkaan, niin sen menneiden vuosien hieno talouskasvu kuitenkin haihtui savuna ilmaan.

Varsinaiset investoinnit olisvat parempi kuin pelkät pääkonttorit, tosin tällä hetkellä suurin investointeja jarruttava tekijä taitaa olla, että monilla ei ole sille nykyisellekään kapasiteetille taloustilanteesta johtuen vielä täyttä käyttöä.

Yhteisöveron poistamisella johtaisi siihen, että yritysillä olisi 3,85 miljardia euroa enemmän rahaa joka vuosi tehdä invetointeja ja/tai jakaa osinkoja. Todennäköisesti yritykset käyttäisivät rahat sekaisin investointeihin ja osinkoihin, jotka molemmat vilkastavat Suomen taloudellista aktiviteettia.

Tuohon yritin etsiä tietoa siitä, paljonko osinkoveroja itse asiassa maksetaan vuosittain - en löytänyt. Tietääkö joku?

[Jakerp]

Kaksi eri asiaa yhdessä viestissä? Tämä media on pikkaisen Pravdaa tai Vihreetä lankaa vaativampi tulkita?

Kunhan vain ihmettelin sitä, että nykyinen lainsäädäntö suosii vakuutusyhtiöiden kautta tapahtuvaa säästämistä. Itse olen sitä mieltä, että sijoittaa voi ilman vakuutusyhtiöitä. Omia eläkerahojaan voi säästää ilman vakuutusyhtiöitä tai voisi jos nykyisiä verolakeja muutettaisiin.

On mielestäni typerää, että pistämällä firman rahat sisään vakuutusyhtiön kassaan niistä ei tarvitse maksaa veroja, mutta pitämällä samat rahat firman kassassa yhteisöverot iskevät samoihin rahoihin.

Eli toisin sanoen vakuutusyhtiö saa sijoitella firmasi rahoja vapaasti ilman, että niihin iskevät yhteisöverot, mutta itse et voi näin tehdä suoraan firmassa sisällä olevilla rahoilla tai voit, mutta joudut maksamaan yhteisöveroa jos saat jotain tuottoa.

[Riippumatoton]

Paljonko me niistä sitten hyötyisimme (ilman verotuloja)? Irlantihan vielä äskettäin esitettiin matalan yritysverotuksen mallimaa. Vaikka ne ongelmat eivät ainakaan suoraan yritysverotuksesta johtuneetkaan, niin sen menneiden vuosien hieno talouskasvu kuitenkin haihtui savuna ilmaan.

Hyötyisimme aivan valtavasti. Pääkonttoreissa on todella kallispalkkaista porukkaa, ja he myös kuluttavat reilusti. Sekä ansiotuloveroja että arvonlisäveroja ym. kulutusveroja varmasti kertyisi mukavasti. Suomesta voisi jopa tulla länsimainen keidas idän suuntaan.

Irlannin kriisi taas johtui kansantalouden kokoon suhteutettuna järjettömän kokoisesta pankkisektorista. Suomihan on tämän ongelman kätevästi ulkoistanut Ruotsiin.

[Alkuasukas]

Riippumaton ehti vastaamaan ensin, komppaan siis sitä

[RP]

Hyötyisimme aivan valtavasti. Pääkonttoreissa on todella kallispalkkaista porukkaa, ja he myös kuluttavat reilusti. Sekä ansiotuloveroja että arvonlisäveroja ym. kulutusveroja varmasti kertyisi mukavasti. Suomesta voisi jopa tulla länsimainen keidas idän suuntaan.

Ymmärtääkseni A) virallisessa pääkonttorissa ei tarvitse olla kovin paljoa porukkaa.
B) "aivan valtavasti" - mitä suuruusluokaa tarkoitat? Tässä ketjussahan kuitenkin puhuttu, että jokin 3,8 miljardia ei olisi niin kovin paljoa...

Steven Elop ei taida vieläkään maksaa verojaan Suomeen, ja Nokian pääkonttori kuitenkin on täällä, ja siellä jopa oikeasti työskentelee moni.

[Lalli IsoTalo]

Ihan kuin koko verotuslait olisi luotu vakuutusyhtiöiden lobbareiden työpöydällä.

Ihan kuin.

[Alfresco]

Paljonko me niistä sitten hyötyisimme (ilman verotuloja)? Irlantihan vielä äskettäin esitettiin matalan yritysverotuksen mallimaa. Vaikka ne ongelmat eivät ainakaan suoraan yritysverotuksesta johtuneetkaan, niin sen menneiden vuosien hieno talouskasvu kuitenkin haihtui savuna ilmaan.

Irannin matala (oliko se nyt 7%) yritysverotus on vasemmistipiireissä väitetty olevan Irlannin kriisin syy. Retorisena keppihevosena tämä on erinomainen koska sillä voidaan "todistaa", että "veroa kiertävät" firmat ovat roistoja, jotka ovat ajaneet valtion talouden sekaisin.

Irlannin alhaisella yritysverolla ei ole suoranaisesti mitään tekemistä Irlanin kriisin kanssa. Ilman sitä, Irlanti olisi todennäköisesti vielä huonommassa jamassa koska vain murto-osa niistä kymmenistä tuhnasista työpaikoista, jotka Motorola, Intel, Google ja muut loivat Irlantiin olisivat toteutuneet. Alhainen yritysvero oli tietoinen ja toimiva tapa luoda työpaikkoja maahan, jolla oli huipputyöttömyys ja oli taloudellisesti jälkeenjäänyt.

Irlannissa mopo karkasi käsistä kun kansa alkoi ostelemaan ja rakennuttamaan kämppiä velaksi kiitos alhaisen koron. Nimenomaan tässä Irlanti teki virheen. Taloudellinen elpyminen lisääntyvien työpaikkojen ja kansalaisten realiansioiden nousun kautta, olisi edellyttänyt jarrua kulutuspuolella. Jarruna olisi toiminut korkojen nosto ja korkeammat kulutusverot. Korko-ohjaus on hienoinen ongelma EU:ssa koska viitekorko tulee EKP:ltä. Jotain muita mekanismejä olisi kuitenkin voinut keksiä.

[Riippumatoton]

Ymmärtääkseni A) virallisessa pääkonttorissa ei tarvitse olla kovin paljoa porukkaa.
B) "aivan valtavasti" - mitä suuruusluokaa tarkoitat? Tässä ketjussahan kuitenkin puhuttu, että jokin 3,8 miljardia ei olisi niin kovin paljoa...

Steven Elop ei taida vieläkään maksaa verojaan Suomeen, ja Nokian pääkonttori kuitenkin on täällä, ja siellä jopa oikeasti työskentelee moni.

Stephen Elop todennäköisesti maksaa Suomeen ainakin jos ei lähdeveroa, niin arvonlisäveroa, energiaveroa, kiinteistöveroa, televeroa, polttoaineveroa, lentokenttämaksua ym.

Aivan valtavasti, mitä tuohon nyt sanoisi. Jos keskimääräinen pääkonttorityöntekijä tienaa 80 000e/vuosi noin hatusta vedettynä, niin joku 250  henkeä tarkoittaa 10 miljoonan verotuloja. Jos sitten tänne perustettaisiin vaikkapa ihan minipääkonttoreita tai aluekonttoreita, nämä voisivat olla luokkaa 50 000 euroa / kpl verotuloina.

Kun todennäköisesti tänne saataisiin sekä aika isoja, luokkaa 1000 työntekijää, että sitten noita ½ hengen minikonttoreita, miljardin verotulot kertyisi joillakin sadoilla konttoreilla.

Kun nämä lisäksi työllistävät mukavasti esimerkiksi taksipalveluita, siivojia, kiinteistönhuoltoa, logistiikkapalveluita, ravintolapalveluita jne, saataisiin positiivista työllisyysvaikutusta myös sinne matalan koulutustason työpaikkoihin, puhumattakaan kaikista AMK-tradenomeista ja akateemisista työttömistä.

Kun yhden työttömän nettokustannus on noin 27 000 (Pekka Tiaisen mukaan) ja 40 000 tienaavan veroaste yli 50%, syntyisi 40-50 000 euroa nettolisäystä valtion tuloihin per työpaikka. Toinen miljardi siis tulisi jos työpaikkoja generoituisi 20 000 lisää.

Jos sitten lasketaan mukaan vähän kerrannaisvaikutuksia, kertynee vielä yksi miljardi, koska verotuloilla järjestetään esimerkiksi päivähoitopalveluja ja opetusta, joista taas maksetaan veroja jne.

Yritysvero kannattaisi siis poistaa, jos sillä saataisiin houkuteltua noin 500-2000 yritystä siirtämään hallintoa Suomeen, hieman riippuen siitä minkä kokoisia konttoreita tänne tulisi.

Vertailun vuoksi 4000 suomalaisyritystä toimii Virossa.

[Alfresco]

Stephen Elop todennäköisesti maksaa Suomeen ainakin jos ei lähdeveroa, niin arvonlisäveroa, energiaveroa, kiinteistöveroa, televeroa, polttoaineveroa, lentokenttämaksua ym.

Aivan valtavasti, mitä tuohon nyt sanoisi. Jos keskimääräinen pääkonttorityöntekijä tienaa 80 000e/vuosi noin hatusta vedettynä, niin joku 250  henkeä tarkoittaa 10 miljoonan verotuloja. Jos sitten tänne perustettaisiin vaikkapa ihan minipääkonttoreita tai aluekonttoreita, nämä voisivat olla luokkaa 50 000 euroa / kpl verotuloina.

Oikeastaan pääkonttorit ei edes ole kovin keskeinen aihe mitä tulee yritysinvestointeihin. Aika harva kansainvälinen yritys alkaa siirtelemään päkonttorinsa minnekkään. Pääkonttorin sijaintiin vaikuttaa moni muu asia kun vain yritysverotus, joka on helposti kierrettävissä.

Suomen osalta alhaisella yritysverolla olisi tarkoitus houkutella ihan uutta liiketoimintaa sekä kotimaasta että ulkomailta. Ulkomaalaisten osalta tarvitaan todennäköisesti myös paljon muuta kun alhaista yritysveroa. Viro on vetovoimainen useasasta syystä. Yritysvero ja palkat päällimmäisinä sekä läheinen ja halpa etäisyys Suomeen.

Suomessa kotimainen yrittäjyys olisi ainakin lyhyellä tähtäimellä olennaisempi tekijä kun ulkomaalaiset, jotka aina ovat hitaita tekemään investointeja rajojen yli. Kotimaista yrittämistä ei pidä aliarvioida. Jokainen työtön, joka perustaa firman siirtyy välittömästi nettokulusta nettotuloksi. Jos hän vielä vetää mukanaan muutaman kaverin kortistosta, niin avot. Yrittäjyyden vipuvaikutus valtiontaloudelle on valtava ja onkin hämmästyttävää, että yrittämisen kannustimia halutaan jatkuvasti heikentää.

[Parasiittiö]

Mielenkiintoinen keskustelu. Ihan näin lonkalta sanoisin, että ei sitä mihinkään nollaan pitäisi alentaa, mutta esimerkiksi Viron suhteen kilpailukykyiseksi voisi olla hyvinkin mielekästä näin ensi alkuun.

[Alfresco]

Mielenkiintoinen keskustelu. Ihan näin lonkalta sanoisin, että ei sitä mihinkään nollaan pitäisi alentaa, mutta esimerkiksi Viron suhteen kilpailukykyiseksi voisi olla hyvinkin mielekästä näin ensi alkuun.

Kilpaileminen Viron kanssa on vaikeaa jopa 0% yhteisöverolla. Virolla on niin alhainen palkkarakenne ettemme pääse siihen millään. Tietysti korkea yhteistövero sekä korkeat palkkakustannukset ja muut verot, tekevät Suomesta super-epähoukuttelevan. Kansainvälisen yrityksen näkökulmasta Suomessa on lähes vain huonoja puolia. Kaikki yritystaloudelliset mittarit ovat Suomen osalta punaisella.

Suomen riesa on liioiteltu varovaisuus. Yhä useampi nuori pyrkii julkisen sektorin suojatyöpaikoille, yrityksiä ei perusteta eikä ainakaan uskalleta palkka ihmisiä. Julkisen talouden kestävyyden kannalta tämä on mahdollisimman huono asetelma: julkinen sektori tuuppaa paisumaan samalla kun yksityinen sektori kasvaa vain maltillisesti jos ollenkaan.

Asetelma pitäis käntää nurinpäin. Yrittäminen pitäisi olla voimakkaasti kannustavaa eli unelma miljonnääriksi tulemisesta pitäisi olla vallalla ja jopa realiteetti. Nykyään yrittäjälle tarjotaan lähinnä korkeita kustannuksia, suuria riskejä, pitkiä työpäiviä ja ennenaikaista kuolemaa sydänkohtaukseen.

[Jakerp]

Mielenkiintoinen keskustelu. Ihan näin lonkalta sanoisin, että ei sitä mihinkään nollaan pitäisi alentaa, mutta esimerkiksi Viron suhteen kilpailukykyiseksi voisi olla hyvinkin mielekästä näin ensi alkuun.

Oma pointtini yritysverotuksessa perustuu siihen, että nykyinen yritysten verotusmalli pistaa pataan kaikkein eniten pienyrityksiä. Isot kansainväliset firmat taas voivat vallan mainiosti siirtää tuloksen siirtohinnoittelulla, johonkin halvemman verotuksen maahan kuin Suomeen.

Toinen on se, että on mielestäni käsittämätöntä, että pienyrittäjät eivät saa ilman verorankaisua kasvattaa yrityksensä taseessa olevaa rahanmäärää. Eli jos haluat säästää rahaa tehdäksesi pitempiaikaisia investointeja sinut pakotetaan oman rahoituksen sijaan hakemaan rahoitusta ulkopuolisilta tahoilta kuten pankeilta tai muuten yrityksen kassa joutuu ryöstöverotuksen kohteeksi.

Suomen yritysverolainsäädäntö on kuin pankki ja vakuutusyhtiö lobbareiden työpöydällä tehty. Pienyrityksiä ei pahemmin ole kuultu.

[normi]

Yritysverotus ja työn verotus, työn sivukulut jne. pitäisi tietysti saada kilpailijoita alhaisemmaksi.

[Jakerp]

Kilpaileminen Viron kanssa on vaikeaa jopa 0% yhteisöverolla. Virolla on niin alhainen palkkarakenne ettemme pääse siihen millään. Tietysti korkea yhteistövero sekä korkeat palkkakustannukset ja muut verot, tekevät Suomesta super-epähoukuttelevan. Kansainvälisen yrityksen näkökulmasta Suomessa on lähes vain huonoja puolia. Kaikki yritystaloudelliset mittarit ovat Suomen osalta punaisella.

Ei suomen palkkataso kauhean pahalta vaikuta mitä täältä katsoin (Esimerkiksi insinöörit tienaa Suomessa vuodessa vain 33-50% siitä mitä samasta työstä tienaa jenkeissä Vuodessa):

Suomi:
http://www.glassdoor.com/Salaries/finland-salary-SRCH_IL.0,7_IN79.htm

USA:
http://www.glassdoor.com/Salaries/us-salary-SRCH_IL.0,2_IN1.htm

Saksassakin vuosipalkat ovat 1/3 Suomea korkeammat.

EDIT: Esim.

Senior Software Engineer Suomessa keskimäärin €43,797 vuodessa.

Software Engineer jenkeissä keskimäärin $97,627 vuodessa.

Suomen kova palkkataso on jotain EK toista samaa valhetta tarpeeksi kauan niin siihen uskotaan lopulta juttua.

[Alfresco]

Ei suomen palkkataso kauhean pahalta vaikuta mitä täältä katsoin (Esimerkiksi insinöörit tienaa Suomessa vuodessa vain 33-50% siitä mitä samasta työstä tienaa jenkeissä Vuodessa):

Suomen kova palkkataso on jotain EK toista samaa valhetta tarpeeksi kauan niin siihen uskotaan lopulta juttua.

Insinöörien palkkataso ei ole kovin olennainen kun kansainvälinen yritys miettii sijaintipaikkaa. Yksi hyvä korkeastipalkattu inssi korvaa mennen tullen kokonaisen armeijan keskinkertaisuuksia. Eli todellinen osaaminen on paljon tärkeämpää kun absoluutinen palkkakulu. Insinöörit töskentelevät perinteisesti tuotekehityksessä ja tuotantosuunnittelussa/-ohjauksessa eli yritysten ydinosaamisalueella, jossa väen määrä ja siten säästömahdollisuus yleensä on pieni.

Ulkomaalaiset firmat arvioivat mm. seuraavia asioita tehdessään inevstointipäätöksiä ja suunnilleen tässä järjestyksessä:

1. hallituksen/maan poliittinen stabiilisuus
2. työmarkkinoiden lainsäädännöllinen jäykkyys
3. lakkoalttius
4. infrastruktuuri
5. palkkakustannukset
6. verotus

Suomella on aika vähän eväitä kilpailla kohdissa 2,3,5,6. Eli aika moni asia puhuu sen puolesta ettei Suomeen kannata investoida. Samat arviot pätevät myös maan sisäisen yrittämisen osalta. Sensijaan Viro kykenee kilpailemaan loistavasti lähes kaikissa kohdissa.

Kohdan 6. proriteetti (yhteisöverotus) on kohtalaisen alhainen koska sen voi aika helposti kiertää jos yrityskoko on edes kohtuullinen. Erityisesti kansainvälisille yrityksille veronkiero on helppoa. Lisäksi se on alistettu kaikille muille ehdoille: jos palkat ovat törkeän korkeat mitään verotettavaa voittoa ei edes synny jne.

Olet kuitenkin oikeassa siinä, että yhteisövero rankaisee suomalaista pienyrittäjää eniten.

[Jakerp]

Kohdan 6. proriteetti (yhteisöverotus) on kohtalaisen alhainen koska sen voi aika helposti kiertää jos yrityskoko on edes kohtuullinen. Erityisesti kansainvälisille yrityksille veronkiero on helppoa. Lisäksi se on alistettu kaikille muille ehdoille: jos palkat ovat törkeän korkeat mitään verotettavaa voittoa ei edes synny jne.

Näin on joku tuotekehitysyksikkö Suomessa ei tuota senttiäkään voittoa ja vaikka täällä valmistettaisiin jotain voi kansainvälisen yrityksen Suomen tehdas myydä tuotteensa valmistuskustannuksien hinnalla halvemman verotuksen maahan, joka sitten myy tuotteet eteenpäin voitolla, jolloin voitto jää kirjanpidollisesti halvemman verotuksen maan yksikköön. Suomen yksikkö taas ei tee senttiäkään voittoa ikinä. Tämä taas tarkoitaa sitä, että voittoa, josta yhteisöveroa pitäisi maksaa ei koskaan synny Suomen toimintojen kassaan.

Järjestely on täysin laillinen, koska suuryrityksillä on oikeus myydä tuotteitaan vaikka tappiolla jos haluavat Suomen toiminnoistaan eteenpäin. Jos on rahaa palkata riittävän pätevät verokonsultit ja tilitoimistot he kyllä osaavat organisoida yritysrakenteen siten, että yhteisöveroja ei juuri tarvitse maksaa mihinkään korkean yhteisöverotuksen maahan.

Välillä olen miettynyt, että tili- ja lakitoimistot eivät edes halua yksikertaisempaa yritysverotusta, koska muuten heiltä menisi miljoona bisnes. Huvittavaa on, että kun uusia yritysverolakeja säädetään kaikki asiantuntijat tulevat aina suuryrityksien miehistä, sekä tili- ja lakitoimistoista, jotka auttavat samoja tahoja pois veronmaksusta.

Olet kuitenkin oikeassa siinä, että yhteisövero rankaisee suomalaista pienyrittäjää eniten.

Olen senverran elämässäni ollut pienyrittäjä, että tiedän, että Suomessa on kahdet yritysverolait ne joita sovellataan pienyrityksiin ja osittain keskikokoisiin ja ne joita sovelletaan suuryrityksiin.

Oikeastaan en ymmärrä miksi yhteisöveroja kerätään muuta kuin nimenomaan pienyritysten rankaisutarkoituksessa.

[Yhteiskuntamies]

Kilpaileminen Viron kanssa on vaikeaa jopa 0% yhteisöverolla. Virolla on niin alhainen palkkarakenne ettemme pääse siihen millään. Tietysti korkea yhteistövero sekä korkeat palkkakustannukset ja muut verot, tekevät Suomesta super-epähoukuttelevan. Kansainvälisen yrityksen näkökulmasta Suomessa on lähes vain huonoja puolia. Kaikki yritystaloudelliset mittarit ovat Suomen osalta punaisella.

Ei suomen palkkataso kauhean pahalta vaikuta mitä täältä katsoin (Esimerkiksi insinöörit tienaa Suomessa vuodessa vain 33-50% siitä mitä samasta työstä tienaa jenkeissä Vuodessa):

Suomi:
http://www.glassdoor.com/Salaries/finland-salary-SRCH_IL.0,7_IN79.htm

USA:
http://www.glassdoor.com/Salaries/us-salary-SRCH_IL.0,2_IN1.htm

Saksassakin vuosipalkat ovat 1/3 Suomea korkeammat.

EDIT: Esim.

Senior Software Engineer Suomessa keskimäärin €43,797 vuodessa.

Software Engineer jenkeissä keskimäärin $97,627 vuodessa.

Suomen kova palkkataso on jotain EK toista samaa valhetta tarpeeksi kauan niin siihen uskotaan lopulta juttua.

Ootko ottanu tässä huomioon sen, että suomessa yritys joutuu maksamaan veilä 0.5-0.6 kertaa maksetun palkan verran rahaa kaiken maailman pakollisina eläke, vakuutus ja sosiaalikuluina.

Mielestäni hyvä kannuste joka saisi yrittäjät palkkaamaan työntekijöitä olisi poistaa nämä pakolliset maksut kokonaan. Näinollen työntekijällä menisi tietynlaisella työsopimuksella vain maksetun palkan verran rahaa / työntekijä. Nämä asiat tulisi sopia työsopimsuta tehtäessä, ei olla lakisääteisesti pakollisia.

Myös työnantajalla olisi näin varaa maksaa halutessaan yli 50% isompaa palkkaa työntekijälle kuluttaen silti saman määrän rahaa työntekijätä kohden, tällöin työntekijöiden ostovoima nousisi huimasti. Jos tämän yhdistäisi vielä siihen, että työntekijänkin pakolliset eläke, sosiaali sun muut maksut poistettaisiin kokonaan. Jäisi palkasta vielä enemmän käteen ja kulutettavaksi. Näinollen myös korkeampi alv:n taso ja suomen korkeat hinant olisi enemmän perusteltuja. BKT ja kansantalous sekä työllisyys lähtisi huimaan nousuun. Ehkä jopa yritysten määrä yhdistettynä muunlaiseen yrittämiseen kannustavaan politiikkaan.

(Toki siis halutessa työntekijä ja työnantaja voisi näitä maksuja maksaa yksityisille eläke yms firmoille, kyseessä olisi lähinnä koko eläkejärjestelmän vapaaehtoistettu yksityistäminen.)

[Artisan]

Suomen ei kannata laskea yritysten verotusta. Tällä hetkellä verotus on samaa luokkaa muiden eurooppalaisten maiden kanssa, joiden talous muistuttaa suomen taloutta (korkea teknologia, tieto-osaaminen y.m.), kuten Saksa. Me emme ole samassa sarjassa viron kanssa, eikä meidän siksi pidä kilpailla viron kanssa. Viron BKT/capita on puolet suomen ja suomen koulutus ja terveydenhuolto (joka rahoitetaan meidän korkeammilla veroillamme) takaavat että meillä on korkeasti koulutettu työvoima, mikä ei ole tapaus virossa. Ei meidän pidä heikentää hyvinvointiyhteiskuntaamme vain saadaksemme virossa olevia yrityksiä suomeen, sehän on jo ajatuksena järjetön.

Ja sitäpaitsi ei kansainvälinen pääkonttori mitenkään suomen taloutta piristä tai työllisyyttä lisää. Hehän tuovat ne harvat johtajansa ulkomailta, ja matalilla veroilla ei valtio edes paljoa verotuloja saisi. Syy miksi esimerkiksi Nokia on tärkeä on että se työllistää suunnittelijoita ja 'brändääjiä', ja tietenkin maksaa veroja suomeen. Esimerkiksi Shellin pääkonttori ei työllistäisi ketään.

Eri asia on, jos kansainvälinen yritys siirtäisi osan tuotteen tuotannosta suomeen. Joko sellaisen tuotteen valmistus joka vaatii osaamista(kemikaalit, teollisuuskoneet) tai tuotteen suunnittelu (joka sitten valmistettaisiin halpa-maassa). Mutta nämä yritykset vaativat suomen/ruotsin/saksan tyyppisen maan jossa on korkea osaaminen, teknologia, infrastruktuuri et cetera. Ja kuten sanottu, suomi ei ole mitenkään huomattavan huonossa asemassa verrattuna näihin maihin.

Jos suomessa halutaan tukea yrittäjyyttä, kannattaa satsata pienyrittäjien tukemiseen, sen sijaan että veroja alennettaisiin kansainvälisten yritysten vuoksi. Myöskään suuryritysten aseman helpottamiseen ei kannata keskittyä, sillä samalla tavalla kuin köyhä perhe kuluttaa tuloistaan enemmän kuin rikas, investoi pienyritys hanakammin kuin suuri. Kukkakauppias Make ei nosta osinkoja tai bonuksia siinä missä suuryritysten osakkaat ja johtajat, vaan mieluummiin käyttää ne rahat yrityksen laajentamiseen, milä vuorostaan on työllistävä vaikutus. Tämä x100, vastaan yhden suuryrityksen saama lisäraha (joka osa menisi bonuksiin).

Irlannin malli, jossa yritysvero painettiin alas houkutti suuren määrän yritysten pääkonttoreita, mikä kieltämättä piristi Irlannin taloutta. Mutta kansantalous joka nojaa kansainvälisiin yrityksiin, pankkeihin ja rahoituslaitoksiin menee täysin sekaisin jos maailmantalous notkahtaa. Mikä nyt siis tapahtui. Eihän meidän nyt sellaista mallia pidä ihailla, ja sen varjolla alentaa verotusta. Suomellahan on helpompi tie normaaliin tilanteeseen kuin Irlanilla tai monella muulla euroopan maalla, sillä me emme ole yhtä riippuvaisia rahoituslaitoksista.

Ja p.s. 3,85 miljardia on erittäin suuri summa rahaa pois budjetista. Sen paikkaaminen pitkällä aikavälilla vaatisi julkisten menojen suurta leikkausta, toisin sanoen se johtaisi hyvinvointivaltion osittaiseen rapauttamiseen.